PÄIHDEPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA

Satakunnan SHPpsykiatrian tulosalue

Harjavallan sairaalan alueella + jalkautuneena koko maakuntaan

HENKILÖKUNTA

• psykiatri (päihdelääketieteen erityispätevyys), työssä 1pv/vk

• 4 sairaanhoitajaa (1 vastaavan sh:n roolissa)• psykologi (osittain myös muiden HS:n yksiköiden

käytettävissä)• sosiaaliohjaaja (50%)• osastonsihteeri (50%)

POTILASAINES

• koko Satakunnan alueelta: väestöpohja n. 230 000 asukasta n. 20 eri kunnasta

• Vuonna 2012:– käyntejä 2069– eri potilaita 306 (n. 1/1000 väestöpohjasta)

• lisäksi toteutetaan laajasti psykiatrian esh:n sisällä sekä maakunnan perusterveydenyksiköiden suuntaan konsultaatiotoimintaa

Yleistä• Eri selvitysten mukaan kliinisissä

potilasaineistoissa samanaikaisen päihdehäiriön esiintyvyys psykiatrisesta häiriöstä kärsivillä vaihtelee 1/3 – 2/3 välillä.

• Päihdehäiriöt ovat siis erittäin yleisiä psykiatrisista häiriöistä kärsivillä potilailla.

• Päihdehäiriöiden hoidon eriyttäminen muusta psykiatrisesta hoidosta on vain harvoin mielekästä. Useimmiten päihdehäiriöiden hoito samanaikaisesti osana muuta kokonaishoitoa on järkevin toimintamalli.

• Integroidun hoidon näkökulmaa tukevat(1) yhteisesiintyvyyden yleisyys(2) tarve optimaaliseen resurssien käyttöön ja(3) pyrkimys parhaan mahdollisen hoitotuloksen

saavuttamiseen.

Mitä päihdepsykiatrista erikoisosaamista päihdepsykiatrian poliklinikka tarjoaa.

• Mahdollisuus intensiiviseen avohoitoon– Tarpeen mukaan mahdollisuus jopa 1-5 käyntiin viikossa

• Vankka kokemus ja rutiinit päihdehäiriöiden selvittelyssä– Tunnetaan eri päihteet, niiden käyttötavat– Tunnetaan erilaiset päihteidenkäyttökulttuurit ja niihin

kuuluvat ominaispiirteet ja ilmiöt– Tunnetaan eri mittarit, kyselyt, laboratoriomenetelmät

sekä tulosten tulkinta ja menetelmien heikkoudet• Laaja osaaminen erilaisissa ongelmatilaneissa

toimimiseen

• Tunnetaan ajankohtainen alueellinen päihdetilanne ja viimeisimmät muoti-ilmiöt

• Hyvät yhteydet alueen perusterveydenhuollon ja päihdepalvelujen toimijoihin– Tiedetään mitä missäkin alueaalla osataan hoitaa ja

tunnetaan tekijät• Vankka kokemus päihdepsykiatrisen

diagnostiikan erityiskysymyksissä• Kattava kliininen kokemus ja rutiinit lääkehoidon

erityiskysymyksissä

• Yhteydet valtakunnalliseen osaamisverkostoon– Saadaan tietoa uusista tomivista käytännöistä ja

jaetaan omaa osaamista

• Seurataan alan kansainvälistä kehitystä ja suuntauksia

• Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kautta mahdollisuus harvinaisten erityiskysymysten selvittelyihin.

• Miksi ette sitten hoida kaikkia päihdepsyk.potilaita, jos kerta ootte olevinanne niin osaavia?

• Väestöpohja 200 000 skitsofreniaa sairastavia 2000 puolella päihdehäiriö = 1000 potilasta...

”Hoitolupauksemme”• Pidämme hoidossa jatkuvasti n. 100 potilasta

laadukkaassa, riittävän intensiivisessä hoidossa

• Pidämme potilaiden vaihtuvuuden vuositasolla noin 50 %:ssa

• Tarjoamma nopeaa ja laadukasta konsultaatioapua päihdepsyktrisissa ongelmatilanteissa

• Panostamme nuoriin (9/2012 päihdepsyk.pkl:n potilaista 48 % oli alle 31-v ja 28 % alle 24-v)

• Lupauksen pitäminen johtaa:– Joskus lähetteiden palauttamiseen (ei koskaan

ilman kattavaa selvitystä palauttamisen syystä ja jatkohoito-ohjeita)

– Potilaiden siirtämiseen jatkohoitoon psykiatrian poliklinikoille, päihdepalveluihin ja perusterveydenhuoltoon

Tyypillinen palautus pth lähetteeseen

• Lähetteen palautus alko + masennus / ahdistuneisuus potilailla• Potilaalla siis pitkäaikaissairauksina alkoholiriippuvuus ja toistuva masennus. Ajankohtaisesti

kärsii runsaisti masennus- ja ahdistuneisuusoireista. Masennuslääkitys potilaan kohdalla todennäköisesti jnkv. hyödyllinen on ja häntä kannattaa motivoida käyttämään hänelle määrättyä Cipralex 20 mg 1 x 1 lääkitystä. Ajankohtaisesti kuitenkin keskeisin hoitointerventioiden kohde tulisi olla potilaan aktiivinen alkoholiriippuvuus. Abstinenssin saavuttaminen todennäköisesti lievittäisi potilaan masennus- ja ahdistuneisuusoireita oleellisesti. Potilaan alkoholiriippuvuus vaikuttaa niin vaikea-asteiselta, että potilaalla vaikeuksia edes tavoitella abstinenssia avohoidollisin keinoin. Suosittelen potilaalle hoidon keskittämistä kotikunnan mukaiseen päihdehuollon perustason palveluihin. Sieltä käsin tarpeellisten avo- tai laitoskatkaisujen järjestäminen ja mahdollisten pidempien kuntoutusjaksojen suunnittelu. Keskeistä olisi pyrkiä hoitaa alkoholiriippuvuutta myös lääkkeellisesti Antabuksella, Naltrexonella tai topiramaatilla. Mikäli edellä kuvattujen toimenpiteiden jälkeen potilaalla edelleen esiintyy raittiuden tai kliinisesti merkityksettömän alkoholin käytön aikana toimintakykyä rajoittavia masennus- tai ahdistuneisuusoireita, niin päihdepsykiatrian poliklinikkaa voi tarvittaessa konsultoida uudelleen potilaan hoidossa. Ensivaiheen työkykyarvio voidaan möskin toteuttaa kotikunnan päihdepalveluissa. Indikaatiota polikliiniseen päihdepsykiatrisen hoitojakson aloittamiselle ei nyt ole ja potilaalle ei jatkoaikoja varata.

Tyypillinen lähetteen palautus psyk.pkl.

• Potilas sairastaa paranoidista skitsosfreniaa ja alkoholiriippuvuutta jaksoittaisen käytön kuvalla. Komplianssi Risperdal-lääkitykseen runsaamman juomisen jaksoina on huono ja silloin potilas kärsii vainoharhaisista peloista ja kuuloharhoista. Potilas hyötyisi todennäköisesti lääkityksen vaihtamisesta pitkävaikutteiseen depot-injektioon. Keskeistä olisi pyrkiä hoitaa alkoholiriippuvuutta myös lääkkeellisesti Antabuksella, Naltrexonella tai topiramaatilla. Alkoholiongelman vaikeusasteesta voisi saada lisätietoa lab.kokeilla (alkomarkkerit: MCV, CDT, GT ja ALAT), haastattelemalla potilasta ja käyttämällä sopivia kyselyitä (AUDIT ja SADD) ja juomispäiväkirjaa. Mikäli potilaan tilanne ei kohene em. Toimenpitein puolen vuoden kuluessa, niin päihdepsykiatrian pkl:aa voi konsultoida uudelleen potilaan hoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Lähete päihdepsyk. pkl:lle?

• Kaikki lähetteet päihdepsyk. pkl:lle ovat ensisijaisesti ”konsultaatiotiolähetteitä” = tarkkoja kriteereitä, joiden perusteella potilas ”kuuluu varmasti” päihdepsyk. pkl:lle ei ole olemassa. älkää siis katkaisko hoitokontaktia potilaaseen ennen kuin lähete on käsitelty päihdepsyk. pkl:lla– Joskus potilas myös jättää kokonaan saapumatta

tarjotuille ajoille ja syntyy ”väliinputoamistilanne”

Mitä päihdepsyk. pkl:lla hoidetaan• 1-3 käynnin hoitajan suorittamat tilanneselvitykset• Päihdepsykiatrisen konsultaatioavun antaminen ja hoidon linjaustan ja

hoitotason määrittäminen• Päihdepsykiatriset hoitojaksot, kun asianmukainen arviointi ja hoito

psykiatrian pkl:lla ei tuota tulosta• Opioidiriippuvaisten korvaushoitoarvioiden tekeminen• Vaativat työkykyselvittelyt• Päihdepotilaan neuropsykiatristen häiriöiden arviointi (ADHD)• II-akselin häiriöiden arviointi ja hoitosuunnitelmien tekeminen• Päihdepsykiatristen osastohoitojaksojen suunnittelu• Raskaana olevien päihdepsykiatristen hoitojaksojen toteuttaminen /

hoitovastuu• 6-24 kk:n kestoiset terapiasuhteeseen pohjautuvat hoitojaksot (erillisen

arvion perusteella)• Valviran määrämät työkykyselvitykset terveydenhuollon

ammattihenkilöille• Panostaminen nuoriin (alle 30-vuotiaat)

1. 18-vuotias (päihde?) ensipsykoosin sairastunut nuori kotiutetaan psyk.osastolta ohjeena ottaa itse yhteys päihdepalveluihin kolmen vuoden kuluttua potilas palaa uuden psykoosin kanssa osastolle. Potilas on kärsinyt jatkuvista ääniharhoista ja hajanaisuudesta vuoden ajan. Kannabis on vaihtunut suonensisäiseen amfetamiiniin ja opioideihin. Kuuden viikon hoidon kuluttua potilas kärsii edelleen psykoosista ja osastolla myös selvinnyt että potilaan isä sairastaa skitsofreniaa.

Olisiko potilaan sairaudenkulkua voinut muuttaa päihdepsykiatrisella hoidolla ja arviolla?

Ennen konsultaatiopyynnön tekemistä psykiatrian poliklinikalla tulisi toteuttaa seuraavat perusselvittelyt

ja hoitointerventiot:• Alkoholiongelma• Mikäli herää epäily, että potilas kärsii alkoholihäiriöstä tehdään

seuraavat perusselvittelyt.

• Lab. kokeet: CDT, GT, ALAT, MCV (PVK+T)• AUDIT + kliininen haastattelu (alkoholinkäyttö tarkasti viimeisen 30

päivän aikana, viimeisen vuoden aikana käyttö keskimäärin ja pisimmät raittiit jaksot, ikä ongelmakäytön alkamisajankohtana)

• Tämän jälkeen suhteutetaan potilaan alkoholinkäyttö hänen muihin psykiatrisiin häiriöihin ja tarkennetaan tasodiagnostiikkaa eri häiriöiden välillä (ovatko psykiatriset häiriöt itsenäisiä vai päihteiden käyttöön liittyviä).

• Funktionaaliset psykoosit ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat lähes poikkeuksetta itsenäisiä.

• Masennussairaus on itsenäinen jos 1. masennusjakso ollut ennen alkoholihäiriön kehittymistä tai masennustila jatkuu neljän viikon raittiin jakson tai kliinisesti merkityksettömän alkoholinkäytön aikana.

• Ahdistuneisuushäiriöt alkavat usein melko varhaisella nuoruusiällä ja ovat tavallisimmin itsenäisiä.

• Mikäli potilaalla todetaan itsenäinen psykiatrinen häiriö, sitä hoidetaan häiriön yleisten hoitokäytäntöjen mukaisesti ja siihen liitetään alkoholihäiriön hoito (lääkitykset, juomispäiväkirja ja tarvittaessa katkot).

• Vaikeissa mielenterveydenhäiriössä (psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö) lääkekomplianssi tulee varmentaa joko valvotulla lääkkeenotolla tai injektiolääkityksellä. Hoitovastuu pidetään pääsääntöisesti psykiatrisessa esh:ssa kunnes riittävän stabiili tilanne on saavutettu ja potilas voi siirtyä perustasolle / päihdepalveluihin.

• Päihdepsykiatrian pkl:aa konsultoidaa tarpeen mukaan

• Huumeongelma• Hoidossa keskeisintä on kattava aineiden

käyttöhistorian selvittäminen ja ajankohtaisen käytön täsmällinen selvittely. Mikäli huumeriippuvuudessa on mukana opioidiriippuvuus, niin sen osalta käytetään näyttöön perustuvia opioidiriippuvuuden hoitomenetelmiä (arviointi päihdepsykiatrian polikilinikalla). Muiden aineiden osalta spesifejä täsmähoitoja on niukemmin käytössä ja hoito perustuu vuorovaikutukseen perustuviin hoitoihin ja laitoshoitohin. Mahdollinen PKV-lääkitys tulee toteuttaa apteekkisopimuksella tai muun kontrolloivan järjestelyn avulla.

• Lääkeongelmat• Lääkeongelmat (reseptilääkkeiden käyttöön liittyvät

häiriöt) voidaan jakaa kolmeen pääryhmään.• Potilas on aina käyttänyt lääkettä ainoastaan

ohjeistuksen mukaisesti, mutta riippuvuus kehittynyt siten, että tarpeelliseksi katsottujen lääkemuutosten (vähennykset, vaihdot) toteuttamien on ongelmallista lääkitykseen tottumisen vuoksi

• Potilas on käyttänyt vain määrättyjä lääkkeitä, mutta ylittänyt annoksia omatoimisesti

• Hankkinut lääkkeitä tarkoitushakuisesti useilta eri lääkäreiltä ja tai ”katukaupasta”

Porrastus pähkinänkuoressa

• Psykiatrian poliklinikat• Lievemmissä päihdepsykiatrisissa häiriöissä

(mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt) diagnostisen selvittelyn ja hoitosuunnitelman tekemisen jälkeen hoito voidaan harkinnan mukaan siirtää perustason päihdepalveluihin / pth:oon.

• Vaikeiden psykiatristen häiriöiden hoito (tukena päihdepsykiatrian pkl:n konsultaatiot ja hoitojaksot)

Psyk. ESH:n rooli1. Tunnistettava vaikeat psykiatriset häiriöt

(bipolaarihäiriö ja psykoottiset häiriöt)2. Kyettävä mahdollisimman tarkkaan

erotusdiagnostiikkaan ja häiriöiden erittelyyn

3. Määritellä hoitolinjaukset ja hoidon porrastus

4. Aloittaa optimaalinen hoito

Haluamme palvella teitä...

• Tarjoamme koulutusta räätälöidysti tarpeen mukaan

• Pidämme neuvotteluita yhteistyön kehittämiseksi

• Annamme tarvittaessa apua arkisten ongelmakysymysten ratkaisemiseksi (aina ei tarvitse googlettaa)