suomen tieteen tila - eduskunta2010.pdf · 2000 –luvulla. • ulkopuolisen rahoituksen osuus 50...

JULKAISU 1/2010

TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

SUOMEN TIETEEN TILA Ruusuja vai risuja?

Toimittanut Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura – TUTKAS – järjesti tiistaina 9.2.2010 seminaarin " SUOMEN TIETEEN TILA – Ruusuja vai risuja?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat ylijohtaja (tutkimus) Riitta Mustonen Suomen Akatemiasta, professori Otto Toivanen Helsinki Center of Economic Researchistä, johtaja Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitokselta, professori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta, pääjohtaja Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuk-sesta sekä pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Tekesistä. Kommenttipuheen-vuoron pitivät kansanedustajat Aila Paloniemi (kesk.), Sanna Lauslahti (kok.), Tuula Peltonen (sd.), Jyrki Kasvi (vihr.), Håkan Nordman (r.) ja Leena Rauha-la (kd.). Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki seminaarissa pidetyt alustukset.

SISÄLLYSLUETTELO

Suomen Akatemian arvio Suomen tieteen tilasta ja tasosta Ylijohtaja (tutkimus) Riitta Mustonen, Suomen Akatemia Kannustimilla kuntoon? Suomen yliopistojärjestelmän haas-

teet Professori Otto Toivanen, Helsinki Center of Economic

Research Innovaatiojärjestelmä ja talouden kasvu Johtaja Jaakko Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitos Yliopistoiltahan sopii vaatia mitä tahansa Professori Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto Tutkimuslaitokset: laadukasta relevanssia? Pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus Tutkimuksen tulosten hyödyntämisen näkökulma / Innovaa-

tiopolitiikan näkökulma Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, Tekes

•

Suomen Akatemian arvio Suomen tieteen tilastaja tasosta

Ylijohtaja, tutkimusRiitta Mustonen

5.2.20101

• 5.2.20102

•

Tavoitteet

• Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen jatutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa jaglobaalissa toimintaympäristössä

• Arvioida tilaa ja tasoa erilaisten mittareiden,indikaattoreiden ja vertailujen avulla

• Esittää analyysien ja arviointien pohjalta Suomentieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmänkehittämissuuntia

5.2.20103

•

Valmistelu

• Johtoryhmä: puheenjohtajana Suomen Akatemianpääjohtaja, jäseninä Akatemian hallituksen jäsenet,edustajat yliopistoista, tutkimuslaitoksista,opetusministeriöstä sekä Euroopan Tiedesäätiönpääjohtaja

• Kolme tilaustyötä; Akatemian tieteelliset toimikunnatjärjestivät yhteensä 25 työpajaa

• Valmisteluun on antanut panoksensa yli 400 asiantuntijaa

• Näyttöön perustuva (evidence-based) raportti

5.2.20104

•

Sisältö

I SUOMEN TUTKIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITYS JA NYKYTILA

1 Suomen tutkimusjärjestelmän kehittämisen pitkät linjat

2 Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys

3 Suomi tieteen maailmankartalla

4 Tiede yhteiskunnassa

II SUOMEN TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TILA

1 Biotieteiden ja ympäristön tutkimus

2 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus

3 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus

4 Terveyden tutkimus

III KEHITTÄMISSUUNNAT

5.2.20105

•

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili. Lähde: OECD 2008b.

5.2.20106

•

Tutkimusjärjestelmän rahoitus

• Suomen julkisen t- & k-toiminnan osuus kokonaismenoistaon kansainvälisesti vertaillen pieni, 28 %

• Julkista tutkimusrahoitusta on kanavoitu runsaastisoveltavaan tutkimukseen

• Yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaatutkimusta ja selvitystä

• Yliopistojen rahoituksen myönteinen kehitys on hidastunut2000 –luvulla.

• Ulkopuolisen rahoituksen osuus 50 60 prosenttia(yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä lukuun ottamatta),joka ylittää TIN:n 50 % suosituksen.

• Tutkimuksen infrastruktuurit rapistuneet: investointitarvesuuri

5.2.20107

• 5.2.20108

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus tuhannesta työllisestä OECD-maissa* vuosina 2002 ja 2007. Lähde: OECD 2008a, Main Science and Technology Indicators.*Yhdysvaltojen tietoja ei ole saatavilla.a Vuoden 2003 tiedot.b Vuoden 2005 tiedot.c Vuoden 2006 tiedot.

• 5.2.20109

Tohtorintutkintojen lukumäärän kehitys tutkimusaloittain vuosina 1995–2008.Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.

• 5.2.201010

Suomen julkaisumäärä ja Suomen julkaisujen osuus maailman julkaisuista vuosina1985–2008. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

• 5.2.201011

Suomen, eräiden muiden Pohjoismaiden sekä OECD- ja EU 27 -maidensuhteellisen viittausindeksin kehitys vuosina 1985–2007.Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

• 5.2.201012

OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikistaniistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin kymmeneenprosenttiin julkaisuista kausilla 1995–1997 ja 2005–2007.Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

* OECD:n ulkopuoliset maat.

• 5.2.201013

Yliopistojen kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut vuosina 1995–2007.Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö..

• 5.2.201014

Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan 25–64-vuotiaastahenkilöstöstä EU 27 -maissa ja valituissa maissa, 2006.Lähde: OECD 2008b.

• 5.2.201015

Ulkomaalaiset jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat suomalaisissa yliopistoissavuosina 1995–2007. Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.

•

Johtopäätökset kehittämiskohteiksi

Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistäminen

• Lisättävä tutkimusjärjestelmän kansainvälistä houkuttelevuutta niinliikkuvuuden kuin kansainvälisen yhteistyön osalta

• Keskeiset toimet: tutkimuksen infrastruktuurien parantaminen sekäkannustimien kehittäminen kansainvälistymistä suosivaksi

• Kansainvälistettävä tutkijakouluja — kansainvälinen verkottuminen aloitettavajatkokoulutusvaiheessa

• Lisättävä kansainvälistä verkottumista mm. suomalaisten tutkijoiden jaorganisaatioiden osallistuttava aktiivisemmin EU:n tasolla koordinoituihinohjelmiin

Tohtorikoulutus ja tutkijanura

• Alennettava väittelyikää

• Kehitettävä kannusteita ja rahoituskriteereitä siten, että tutkijaryhmienrakenteessa painopistettä siirretään jatko-opiskelijoista senioritutkijoihin

5.2.201016

•

Johtopäätökset kehittämiskohteiksi

Luovat tutkimusympäristöt ja yhteistyö

• Rahoitettava pitkäjänteisemmin ja joustavammin korkean tieteellisen tasonsaavuttaneita luovia ryhmiä

• Lisättävä liikkuvuutta organisaatioiden ja tieteenalojen välillä

• Vahvistettava SHOKeissa tieteellisen tutkimuksen asemaa toimialojenradikaalissa uudistamisessa

Tutkimuksen infrastruktuurit

• Toteutettava kansallisessa infrastruktuuritiekartassa arvioidut investoinnitvuoteen 2016 mennessä

• Luotava infrastruktuurien rahoitusjärjestelmä

5.2.201017

•

Johtopäätökset kehittämiskohteiksi

Tiede yhteiskunnassa

• Tarkasteltava koulutus- ja tutkimusjärjestelmää yhtenä kokonaisuutenatutkimuksen rekrytointipohjan vahvistamiseksi

• Otettava käyttöön näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan (evidence-basedpolicy) periaatteet ja käytänteet vahvistamaan tieteellisen asiantuntemuksenasemaa yhteiskuntapoliittisessa valmistelussa

• Pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus on teknologisen kehittämisen jainnovaatiotoiminnan avain

• Kehitettävä verkottumista ja kansalaisten ja organisaatioiden osallisuuttatutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehokkaimpana kanavana

5.2.201018

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

Kannustimilla kuntoon?

Suomen yliopistojärjestelmän haasteet

Otto Toivanen

HECER

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

Tämän esityksen sisältö

1. Mitä yliopistoista?

2. Suomen tutkimusjärjestelmän rakenteellinen haaste.

3. Mitä tehdä?

4. Laatukannustimet.

5. On aika toimia.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

1. Mitä yliopistoista?

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

1820

1840

1860

1880

1900

1920

1940

1960

1980

2000

USA

Japani

Western Europe

Eastern Europe

Former USSR

Latin America

China

India

Africa

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

• Suomessa 1 promille maailman väestöstä.

• Koulutus, koulutus.

• Tutkimus.

• Eturintama / kiinniottaminen.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

2. Rakenteellinen haaste

• Hajautuneisuus:

1. Alueellinen.

2. Hajautuneisuus tutkimusjärjestelmän eri osiin.

3. Yliopistojen sisäinen hajautuneisuus.

4. Rahoituksen hajautuneisuus.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

Miksi hajautuneisuus on ongelma?

Laitoskokojen kv. vertailuUK/US parhaat UK sijat 10, 20,

US sijat 20, 50Suomi

Vakinainentutkimushlökunta

40 26 7

Junioritutkimushlökunta(tenure track)

16 9 6

Post-docs (ulkop. rahoitus) 39.5 30 8

Tri-tutkinnot/vuosi 29.5 19 6MSc-tutkinnot/vuosi 24 23 48.5BA-tutkinnot/vuosi 174 47 16.5Raportoitu luku on mediaani. Matematiikan, fysiikan, kemian,elektroniikan, tietojenkäsittelytieteen, historian ja psykologian laitokset.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

Esimerkki

• Kansantaloustiedettä opetetaan 9 yliopistossa 6 paikkakunnalla.

• 180 maisteria/vuosi. Runkokurssit kaikkialla samat.

• Suomessa käytetään 100% liikaa resursseja runkokursseihin.

• Tämä on noin 10 professorin opetusvelvollisuus.

• Suomessa on 35 kansantaloustieteen professoria.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

3. Mitä tehdä?

• Yliopistojen tulee keskittyä ja valita.

• Miten?

• 1. ylhäältä alaspäin.

• 2. alhaalta ylöspäin.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

Miksi tarvitaan kannustimia?

• Yliopistoilla/yliopistojen sisällä paras tieto siitä, missä paras opetusja tutkimus.

• Tämä tieto pitää valjastaa käyttöön.

• Tämä onnistuu vain alhaalta-ylös järjestelmässä.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

Mitä kannustimet voisivat olla?

• Rahan virtaaminen sinne, missä tehdään oikeita asioita.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

Kannustimien edellytykset

• Kilpailu.

• Mahdollisuus tehdä päätöksiä.

• Oikeus ja velvollisuus kantaa niiden seuraamukset.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

4. Laatukannustin

• Voiko tutkimuksen laatua mitata?

• Laatu on tieteenalakohtaista.

• Kvantitatiiviset mittarit eivät riitä laadun mittaamiseen.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

Tieteenalakohtainen laadunarviointi

Edellyttää

• selkeitä, riittävän pitkiä rahoitusjaksoja,

• (ulkomaisten) asiantuntijoiden käyttöä, sekä

• päätöksiä tieteiden välisestä resurssiallokaatiosta.

Kannustimilla kuntoon?Otto Toivanen

5. On aika toimia

• Keskittyminen edellyttää vaikeita päätöksiä joista osaa ei voisaavuttaa konsensus-mallilla.

• Saavutetut edut, sisäinen oppositio.

• 40 % professoreista eläkkeelle seuraavien 10 vuoden aikana.

Innovaatiojärjestelmäja talouden kasvu

Jaakko Kiander

Palkansaajien tutkimuslaitos

Työllisyys, tuottavuus ja kasvuSuomen taloudessa 1900-luvulla

• Koko vuosisadan kestänyt nopea talouskasvu(noin 3 % vuodessa) loi pohjan nykyisellevauraudelle

• Tuotannon kasvu perustui lähes kokonaantuottavuuden kasvuun

• Taustalla myös systemaattinen pyrkimusosaamispääoman kasvattamiseen

Tuottavuuden kasvun lähteet

• Pääomaintensiteetti: investoinnit parantavattuottavuutta– Pääomaintensiteetti kasvoi pitkään mutta on alentunut

vuodesta 1995

• Teknologinen muutos: innovaatiot ja uudenteknologian käyttöönotto parantavat tuottavuutta– Tärkeintä on muualla kehitetyn teknologian nopea

omaksuminen

• Toimintojen tehostuminen: parhaiden toimintatapojenja mittakaavaetujen hyödyntäminen parantavattuottavuutta

Innovaatiojärjestelmän kehitys

• Varhainen panostaminen koulutukseen

• Yliopistokoulutuksen edistäminen jakehittäminen

• Valtion tutkimuslaitosten perustaminen

• Teollisuuspolitiikka (1920-1980)

• Teknologiapolitiikka (1980->)

• T&K-menojen voimakas nousu 1980->

Voiko talouspolitiikka vaikuttaatuottavuuden kasvuun?

• Entistä vaikeampaa – valtio ei enää voi ohjaillapääomavirtoja (toisin kuin 1950- ja 1960-luvuilla) jasäädellä pääomanmuodostusta

• Talouspolitiikka voi luoda investointikannustimia– Kilpailukykyinen yritysympäristö– Investointien verokohtelu

• Kilpailu- ja rakennepolitiikka voi luoda edellytyksiätoimintojen tehostumiselle– Kilpailun vaikutus– Aluerakenne ja infrastruktuuri

Olemassaolevan teknologianhyödyntäminen

• Tuottavuuden kasvua voi tapahtua myös ilmanuutta teknologiaa

• Suurin osa tuottavuuden kasvusta perustuuimitaatioon ja olemassaolevan teknologianentistä parempaan hyödyntämiseen

• Tärkeää talouden ja työvoiman adaptaatiokyky

• Myös organisaatioiden osaaminen tärkeää

Tuottavuuden kasvu ilmanteknologista muutosta

• Tuottavuutta voidaan kasvattaa– Lisäämällä kapasiteetin käyttöastetta

• Vaikuttaa varsinkin pääoman tuottavuuteen• Mutta myös työn tuottavuus useimmiten kasvaa, koska toiminnan

ylläpito vaatii kiinteää työpanosta

– Hyödyntämällä skaalatuottoja (kasvattamallayksikkö/yrityskokoa)

• Mikä estää hyödyntämästä?– Rajoitukset työvoiman käytössä (suuret

sopeutumiskustannukset) [esim. kauppa]– Markkinoiden/yritysten liian pieni koko ja markkinoille

pääsyn esteet [esim. maatalous ja elintarviketeoll.]

Teknologiapolitiikka

• Teknologiapolitiikka voi edistää teknologistakehitystä:– innovaatiot ja adaptaatio

– positiivisia ulkoisvaikutuksia

– Toisaalta: 99 % innovaatioista tehdään ’muualla’

• T&K-toimintaa tuetaan julkisista varoista kaikissateollisuusmaissa– T&K-sijoitusten uskotaan johtavan tuottavuutta kasvattaviin

innovaatioihin ja teknologiseen kehitykseen

T&K-investointien ongelmat

• T&K aiheuttaa varmoja kuluja mutta sentuottoihin liittyy aina epävarmuutta

• T&K:n rajatuotot todennäköisesti kasvavia kunkriittinen massa on saavutettu … muttavarmasti myös laskevia ennen pitkää

• Innovaatioiden tuotantofunktio ei oledetermistinen vaan satunnainen

Globalisaatio ja T&K-investoinnit

• Pääoman tuottovaatimuksen kasvu voi vähentää suurtenyritysten T&K-toimintaa– Ongelmana voi olla myös T&K-hankkeiden vaikuttavuuden

epämääräinen arviointi

• Julkisen tuen kasvu voi kompensoida...• T&K-toiminta pyrkii keskittymään alueellisesti

(agglomeraatioedut)• Globalisaatio mahdollistaa yrityksille tuottavuuden

kasvattamisen ilman innovaatioita– Globaali taloudellinen tehokkuus kasvaa mutta tuottavuuden kasvu

hidastuu vanhoissa teollisuusmaissa

Pienen maan teknologiapolitiikanhaasteet

• Globaalissa markkinataloudessa T&K-hyötyjen paikallistaminen ei ole helppoa– uudet tuotteet ja tuottavuuden kasvu hyödyttävät

kuluttajia – avoimessa taloudessa nämä hyödytleviävät ympäri maailman

– teknologian diffuusion ja kilpailun vuoksivarsinkaan pienen kansantalouden ei ole helppoapitää omien T&K-panostusten hyötyjä itsellään

Suomen innovaatiojärjestelmänhaasteet

• Tutkimusresurssien niukkuus– Julkisen rahoituksen niukkuus– Inhimillisen pääoman rajallisuus

• Talouden globalisaatio– Tuotantorakenne kaventuu– Suomen innovaatiojärjestelmän koko ei riitä– Yritysten resurssit eivät riitä ideoiden viemiseen markkinoille

• Ajautuminen tytäryhtiötalouteen– Monikansallistuvat yhtiöt eivät kiinnostu enää Suomesta

sijaintipaikkana– Avaintoimintoja siirretään muualle– Innovaatiojärjestelmän avainhenkilöt siirtyvät muualle

Ratkaisuja

• Yliopistojen tulevaisuuden turvaaminen –osaamispääomasta on pidettävä kiinni

• Avainalojen perustutkimuksen riittävä resurssointi

• Tärkeimpien innovaatio- ja teknologiakeskustenkilpailukyvyn parantaminen

• Liiketoimintaosaamisen ja yritysympäristönkohentaminen

• T&K-toiminnan vieminen palvelualoille

1

Yliopistoiltahan sopii vaatia mitä tahansaJorma Sipilä

TUTKAS 9.2.2010

2

Pääasiat

• Suomalaisen tutkimuksen taso näyttää heikentyneenverrattuna samanlaisiin maihin

• Tiedepolitiikalla on tavoiteltu muuta kuin tasoa

• Tiedepolitiikalla on saavutettu muuta kuin tasoa

• Jos taso kiinnostaa, tieteen ja yliopistojen ohjaustatäytyy muuttaa

3

Tason heikentyminen – osin totta• Suomen osuus maailman tieteestä on supistumassa

– ei tärkeää, sillä tutkimuksen pitää kasvaa Aasiassa• Sen sijaan on tärkeää, että viittausindeksien valossa

oli Suomessa tehty englanninkielinenluonnontieteellinen tutkimus suhteellisestiparhaimmillaan noin 1988-1994 sekä verrattunaEU27 –maihin että Pohjoismaihin– Suomi on yksi harvoista maista, joiden viittausindeksi ei

noussut 1996-2006• Tietyillä aloilla tutkimus on erittäin hyvää

– etenkin tiedepolitiikan vähemmän preferoimilla aloilla• maa- ja metsätieteet, kliininen lääketiede, terveystieteet

• Kyseenalaisiakin mittareita esiintyy– tutkijoiden liikkuvuus mittaa mennyttä maailmaa

4

Mistä raportti ei kerro?• Suomessa ei mitata

– muiden kuin luonnontieteiden eikä muiden kuin englanniksi kirjoitettujenjulkaisujen vaikuttavuutta

• Tieteen painopisteet liikkuvat eri maissa eri suuntiin– tieteenalojen julkaisukäytännöt ovat erilaisia ja käytetty tietokanta kattaa niistä

vain osan– kun soveltavan tutkimuksen osuus laajenee, syntyy konferenssipapereita ja

raportteja tasomittauksissa arvostettujen artikkelien (tai kirjojen) sijaan• Kansallisen tehtävän onnistumisesta ei tiedetä yhtään mitään

– valtiotahan ei kiinnosta kansalaisten palveleminen tieteen tuloksilla• se ei halua edistää tieteen kotimaista julkaisemista• eikä vaatia Suomen Akatemialta suomalaista politiikkaa ja hallintoa käsitteleviä

tutkimusohjelmia• eikä mitata, missä määrin suomeksi tai ruotsiksi ilmestyneitä julkaisuja luetaan

5

• Kiinan ja Intian tutkimuksen kasvu– selittää määrällisen osuuden laskua, mutta ei laatumittarin tulosta

• Suomen ’luonnontieteellinen’ tutkimus oli laadullisestiparhaimmillaan jaksolla 1988-1994– silloin elettiin vielä professionalismin aikaa– jopa yliopiston opettajan oli mahdollista tehdä työaikana tutkimusta!– teknillinen tutkimus ei ole sitaatti-intensiivistä, teknologiapainotuksen

mahdollinen vahvistuminen saattaa selittää indeksin suhteellistalaskua

• Valtio-ohjaus on tehostunut laman jälkeen– Ainakaan valtion ohjauksen tihentymisen ei voi väittää parantaneen

tieteen laatua– Resurssit keskitetään, vastuut hajautetaan, tekijät syyllistetään?

6

Perustutkimuksen taso ei valtiota juurikiinnosta

• Yliopistoilla pysyvästi jättiläismäinenkoulutustehtävä, yli 20% ikäluokasta maistereiksi,lähes 3 % tohtoreiksi– maisterin tutkintojen valtava lisäys entisellä

opettajamäärällä!

• Yhtä ja toista on vaadittu yliopistoilta, vuoronperäänvastakkaisiakin asioita– suurempia tutkintomääriä, nopeampia valmistumisaikoja,

alueellista vaikuttavuutta, kansainvälisyyttä

– tutkimuksen laadusta on maksettu vähän ja harvoille

7

Säästöjä ja painotuksia

• Tuottavuusohjelma ei kysynyt, ’mitä valtion pitää tehdä’– ei erotellut välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja edesmenneiden

tehtävien karsinnasta

• Tutkimusta on valtio sinänsä suosinut, mutta ei yliopistoja,joiden pitäisi se tutkimus tuottaa– tutkimus auttaa tekemään rahaa, yliopistojen opetus paljon hitaammin

– politiikalla on ainainen kiire!– pitkällä aikavälillä tutkimusrahan kasvu on suunnattu Tekesiin,

yliopistojen osuus kaventunut, Suomen Akatemia ennallaan– valtiota on kiinnostanut teknologian ja innovaatioiden edistäminen

• ja yliopistojen osalta enemmän niiden organisaatio kuin toiminta

8

Valtiolle valvonta on tärkeämpää kuintiede

• Tutkimusta haittaavien tehtävien painottaminen– intohimo lyhytjänteiseen kilpailuttamiseen

– tulosohjauksen vahvistaminen

– byrokratiatyön loputon lisääminen

– tohtori-inflaation ja ylikilpailuttamisen tuloksenatutkijanuralla ei näkymiä, järkevän nuoren ei kannataryhtyä tutkijaksi kuin yksityiselle sektorille

• yksikään nuori tutkija ei ole niin hyvä, että voisi luottaa julkisentutkimusrahan jatkuvuuteen

• yrityksistä tulee kuusi prosenttia tieteellisistä julkaisuista

9

Keskeiset ongelmat

• Suomi innostui tohtorien määrästä– tohtorintutkintojen määrä tulosohjattiin yliopistojen ainoaksi

bisnekseksi

• Tohtoriopiskelijoiden tulvakaan ei synnytä maailmanluokantutkimusta

• Kyvykkäimmät tutkijat valitaan professoreiksi, mutta heille eisuoda mahdollisuutta tehdä tutkimusta– instituutiot ovat rajanneet professorien oikeutta tutkimusrahoitukseen– instituutiot eivät halua rahoittaa sitä aputyövoimaa, joka auttaisi näitä

amatööritoimitusjohtajia selviytymään johtotehtävistään

• Menestys tieteessä on myös sosiaalinen ja inhimillinenprojekti– hyvä tutkimus ei riitä, pitää myös hankkia keskeinen asema

10

Tiedepolitiikalla on saavutettu muutakuin tasoa – kenties rahaa?

• Suuri yliopistokoulutuksen järjestelmä– nuoren sukupolven korkea koulutustaso– alueellinen tasapuolisuus

• Erinomainen innovaatiojärjestelmä?– maailman eniten T&K -henkilökuntaa– teollisuus kiittää hyviä yliopistoyhteyksiä– tosin kriittinen kansainvälinen arviointi

innovaatiojärjestelmästä– taloudellista hyötyä tosi vaikea arvioida

• Julkaisumäärät kohtuullista tasoa

11

Jos taso kiinnostaa, tieteen jayliopistojen ohjausta täytyy muuttaa

• On haluttu A ja saatu A, miksi pyytää B?– kun kaikki munat on ohjelmoitu samaan koriin, miksi munia

pitäisi löytyä muualta?• Miksi sitten pitäisi tehdä perustutkimusta?

– siksi että myös korkeatasoinen soveltava tutkimus nojaasiihen

– jos kaikki tekevät soveltavaa tutkimusta, kuihtuvat teoria jametodologia ja mullistavat löydöt jäävät tekemättä

– jos kaikki hakevat vain helppoa rahaa, kukaan ei paneitseään tosissaan likoon

– kun tutkimus jää jälkeen eturintamasta, maa menettäätieteellisen arvostuksensa ja sillä on seurauksensa

1212

Jurmon kiviä

Mutta jos sen sijaantulee rahaa, kaikki ovatiloisia?

Sektoritutkimuslaitokset – laadukastarelevanssia?

Lea Kauppi/SYKETutkas-seminaari 09.02.2010

Laitosten roolit ja tehtävienpainotukset vaihtelevat

T & K-toimintaTutkimusinfrastruktuurien ylläpito jakehittäminen; seurannat, tietojärjestelmät jnePolitiikan valmistelun ja lainsäädäntötyön tuki;politiikka-analyysit ja arvioinnitKeskusvirastotehtävät; operatiiviset tehtävät,esim. turvallisuusviranomaisen roolissaOsaamisen vienti

=> Tarkastelun pitäisi lähteä kunkin laitoksenroolista yhteiskunnassa

29.05.07

Eri tehtävien tulee tukea toisiaan

Tutkimuksen painopisteiden tulee heijastaalaitoksen yleisiä strategisia linjauksia; tässäsuhteessa tutkimuslaitoksessa vähemmänakateemista vapautta kuin yliopistossaJatkumo strategisesta perustutkimuksestasovelluksiin ja tuotekehittelyyn

29.05.07

Laatu ja relevanssi –ei joko-tai, vaan sekä-että

Pystyttävä samanaikaisesti toimimaantäysipainoisesti osana kansainvälistätutkimusyhteisöä ( laatu) ja tuottamaanyhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaaja /tai elinkeinoelämää ja kansalaisiapalvelevaa tietoa (relevanssi)Pidemmän päälle ei voi olla relevanssiailman hyvää laatua

29.05.07

Tutkimuksen hyödyntäjiennäkökulma

Perinteisesti ministeriöt ja muut asiakkaatovat olleet lähinnä kiinnostuneitarelevanssistaTieteellisestä tasosta ja osaamisenkehittämisestä huolehtiminen jäänytlaitosten asiaksiEU-jäsenyyden myötä kansainvälistenjulkaisujen ja kansainvälisen yhteistyönpainoarvo noussut, ainakin aloilla, joilla EUtoimivaltainen

29.05.07

Aina riittää parannettavaa

Kv, julkaiseminen lisääntynyt koko ajan; nytesim. SYKEssä tavoite: keskimäärin 1 kv.referoitu artikkeli /tutkija/vuosi; myösviittausindeksille tavoitteetBibliometrisia mittareita pitää käyttää viisaastiEU:n puiteohjelmahankkeita monilla laitoksillavarsin paljon; hankekoordinaatiota vähemmänTyöskentelyä ulkomailla pitäisi lisätä, samoinulkomaisia tutkijoita Suomeen

29.05.07

Yhteiskunnan isot kysymykset yhämonitahoisempia

Tutkimuksessa yhteistyö yli hallintorajojen onarkipäivää niin tutkimuslaitosten kesken kuintutkimuslaitosten ja yliopistojen välilläEri tieteenalojen välisessä yhteistyössä vieläparannettavaa; erilaiset tieteentraditiot;Tarve poikkitieteelliseen yhteistyöhön suuri;esim. kestävän kehityksen eri ulottuvuuksientasapainoisessa tarkastelussaMyös ministeriöiden pitäisi päästä eroonsektoriajattelusta

29.05.07

Kiitos huomiostanne!29.05.07

Copyright © Tekes

Suomen tieteen tila – ruusuja vai risuja

Tutkimuksen tulosten hyödyntämisennäkökulma / Innovaatiopolitiikan näkökulma

Veli-Pekka Saarnivaara

9.2.2010

02-2010DM632200

Kaksi arviointia, joiden tulokset eivätole ristiriidassa keskenään, kuntietää, mitä mittarit mittaavat.Tulkinnassa on hyvä muistaa, ettäusein kyse ei ole joko-tai-tilanteesta, vaan sekä-että –tilanteesta ja oikeiden painotustenlöytämisestä.Tarvitsemme sekä vahvan,kansainväliseen huippuunyltävän perustutkimuksen ettäkannusteet ja rakenteet tulostenhyödyntämiselle. Molemmissameillä on haasteita.

Copyright © Tekes02-2010DM632200

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili. Lähde: OECD 2008b.

OECD:n mukaan Suomen keskeisimmät haasteet liittyvätriskipääoman saantiin, kansainvälisyyteen ja palvelusektorininnovaatiotoimintaan.

Copyright © Tekes

Julkaisujen määrä tai suhteellinen viittausindeksi suhteessa globaaliinkehitykseen eivät ole relevantteja mittareita arvioitaessa Suomenmenestymis-mahdollisuuksia. Kehittyvien maiden (esimerkiksi Kiina)panostukset nousevat vuosittain kaksinumeroisilla prosenttimäärillä –tähän kilpailuun Suomen on turha ryhtyä. Suhteellinen viittausindeksiverrokkimaissa kertoo jo jotain: Suomen kehitys on ollut OECD-maidenkeskiluokkaa – parempaan tulisi pyrkiä (vrt. Tanska ja Norja).

02-2010DM632200

Julkaisujen määrä

Kannusteet: Määrästä laatuun!

Copyright © Tekes

Suomen pitää menestyä laatukilpailussa. Suomen julkaisuista 8,5 % kuuluusiihen 10 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella2005 2007: Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 9. vuosina1995 1997 sijalle 12. Suhteellinen laatu on hieman huonontunut.Tulosohjauksessa määrämittareista laatumittareihin!

02-2010DM632200

OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikistaniistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihinkymmeneen prosenttiin julkaisuista kausilla 1995–1997 ja 2005–2007.Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

Copyright © Tekes

Suomen pitää menestyä laatukilpailussa. Suomen julkaisuista 0,7 % kuuluusiihen 1 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella2005 2007: Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 10. vuosina1995 1997 sijalle 15. Suomen sijoitus on tässäkin laskenut. Tulosohjauksessamäärämittareista laatumittareihin!

02-2010DM632200

OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistäjulkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiinjulkaisuista kausilla 1995–1997 ja 2005–2007. Lähde: Thomson Reuters databases,Vetenskapsrådet 2009.

Copyright © Tekes

Ulkomailla syntyneiden tutkijoiden vähäinen osuus mittaa Suomenmaahanmuuttopolitiikkaa yleisesti – ei vain tutkimustoiminnankansainvälisyyttä. Jos haluamme tähän muutoksen, tarvitsemmetulosohjauksen kautta tulevien lisäresurssien lisäksi aktiivisenosaamispohjaisen ja työperäisen maahanmuuttopolitiikan, joka on eriasia kuin pakolaispolitiikka.

02-2010DM632200

Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan 25–64-vuotiaastahenkilöstöstä EU 27 -maissa ja valituissa maissa, 2006. Lähde: OECD 2008b.

Copyright © Tekes

Kansainvälinen tiedeyhteistyö on kehittymässä hyvään suuntaan, muttalähtötaso on alhainen. Olemme jäljessä pohjoismaisista kumppaneistamme.Globaali yhteistyö on suurempi haaste kuin eurooppalainen yhteistyö.Kansainvälinen yhteistyö vaatii resursseja. Esim. Tekesin rahoituskorkeakoulujen tutkimusmenoista on noin 8 % ja Tekesin rahoittamistaprojekteista lähes kaikki ovat kansainvälisiä yhteistyöprojekteja; tarvitaankannusteet ja resursointi suoraan budjettirahoituksen kautta.

Ulkomaalaiset jatkotutkintoa suorittavatopiskelijat suomalaisissa yliopistoissa vuosina1995–2007. Lähde: Kota-tietokanta,opetusministeriö.

Pohjoismaiden yhteisjulkaisujen lukumäärätkaudella 2003–2007. Lähteet:Thomson Reutersdatabases; Vetenskapsrådet 2009

Copyright © Tekes

Suomi saa EU:n ohjelmiinosallistumisten kauttamerkittävästi enemmän rahoitustaEU:lta tutkimukseen kuin mitäSuomi maksaa EU:lle. Tutkijaakohti laskettu osallistuminenmittaa enemmän Suomenmääräpainotteistatutkimuspolitiikkaa kuinonnistumista eurooppalaisessayhteistyössä. Osallistumiset tulisisuhteuttaa väestömäärään taikansantuotteeseen, jolloinsaisimme relevantimman kuvan.Lisäksi ratkaisevaa ontutkimuksen laatu ja relevanssi,ei osallistumisten lukumäärä.

02-2010DM632200

Osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin(osallistumiset tuhatta tutkijaa kohti).Lähde:Euroopankomissio (European Commission 2008)

Firms with foreign co-operation in innovation, 2002-04As a percentage of all firms

Source: The Internationalisation of Business R&D, OECD 2008. DM 41065408-2008 Copyright © Tekes

Suomalaisten yritysten kansainvälinen innovaatioyhteistyö onlaajaa. Kansainvälistymishaasteet liittyvät erityisesti yliopistoihin japk-yritysten kansainvälistymiseen. Yliopistojenkansainvälistymisessä ratkaisevaa on se, palkitaanko niitä jasaavatko ne tulosohjauksen kautta resurssitkansainvälistymiseen

Ulkomaisten yksiköiden osuus tutkimusmenoista jaliikevaihdosta teollisuudessa

Lähde: OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2007

Osuus tutkimus- ja kehitysmenoista, %

Osuus liikevaihdosta, %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Irlanti

Unkari

Portugali

Kanada

Espanja

Ruotsi

Alankomaat Iso-Britannia

Ranska

Puola

Yhdysvallat

Saksa

Suomi

Italia

Japani

Tsekki

Turkki

Kansainvälisissävertailuissa monessamuussa maassakansainvälisentutkimus- jakehitysrahoituksenosuus on korkeampi kuinSuomessa. Tämä mittarimittaa itse asiassaulkomaisen omistuksenosuutta yrityskannassa.Jos tähän halutaanmerkittäviä muutoksia,pitää politiikka suunnatakansainvälisenomistuksen lisäämiseen.Tämä saattaa ollaristiriidassa muidentavoitteiden kanssa(suomalainenomistajayrittäjyys)

Yritysten innovaatioyhteistyön määrä yliopistojen,korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa

0 10 20 30

EspanjaIslantiPuolaSaksa

PortugaliEU27Viro

IrlantiRanskaItävalta

Iso-BritanniaAlankomaat

BelgiaTsekki

TanskaUnkari

NorjaRuotsi

SloveniaSUOMI

Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey (CIS4), 2007

Osuus innovoivista yrityksistä 2002-2004, %

%

Yliopistot ja korkeakoulutTutkimuslaitokset

Source: Science, Technology and Innovation in the Netherlands, 2004. Min. of Education and Min. of Economic Affairs

24

68 8 8 8 9 9 9

14 1519

0

510

15

20

2530

35

40

IT LU NL PT UK IE ES DE AT FR BE DK SE

36

FI

Co-operation with highereducation institutes

As percentage of total innovative enterprisesAs percentage of total innovative enterprisesEase of cooperation with universities

Tieteen mittarit eivät mittaayliopistojen kolmatta tehtävää.Tulosten hyödyntäminen vaatiivahvan yhteistyön yliopistojen jaelinkeinoelämän välillä. Tämä onedelleen Suomen vahvuus ja sitäpitää vieläkin vahvistaa.Jos mittaristo ei mittaamerkittävää osaa tavoiteltavistatuloksista, johtopäätöksetmenevät harhaan. Yliopistojentuloksellisuutta arvioitaessa pitäämitata myös tulostenhyödyntämistä, esimerkiksiyliopistojen ja niidentutkimuskumppanien patentointiaja uusien yritysten synnyttämistä.

Copyright © Tekes01-2010DM 622171

• Määräpainotteinen tulosohjaus ja (joillakin aloilla) opiskelijamäärien nopeakasvattaminen ilman vastaavia resurssilisäyksiä on johtanut siihen, ettäyliopistojen perusrahoituksesta ei allokoidu oletettua 30% tutkimustoimintaan.Erityisesti kalliin infrastruktuurin vaatimilla aloilla resurssit opiskelijaa kohtiovat merkittävästi pienemmät kuin parhaiten menestyvillä mailla. Tällä onnegatiivisia vaikutuksia perustutkimuksen laatuun ja tämä näkyy mittareissa.• Tekesin rahoituksen perusteltu laajentuminen palveluinnovaatioihin ja ei-teknisiin sisältöihin syö teknisen osaamisen kehittämisen resursseja javaikuttaa myös patentointiaktiivisuuden alenemiseen. Tämä tulee näkymäänmittareissa tulevina vuosina.• Elinkeinoelämän näkökulmasta Suomen Akatemian rahoituspainopistealueille (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) on ollutvaatimatonta.

Korkeakoulujen resurssit

Copyright © Tekes

Korkeakouluissa tehdyn tutkimuksen luonne

Väitteet siitä, että yliopistojen tutkimustoiminta olisi painottumassa yritystentuotekehitykseen ovat tuulesta temmattuja. Tilastokeskuksen (v. 2008) luvuin:Korkeakoulujen tutkimusmenot 1180 M€, josta

• budjettirahoitus 530 M€• ulkopuolinen 650 M€, josta

• julkinen (pl. Tekes) 471 M€• Tekes 94 M€• Yritykset 85 M€, josta

• Tekesin rahoittamissa projekteissa 40 M€• Yritysten oma rahoitus 45 M€

Tekesin korkeakouluille suuntaama rahoitus (94 M€) kohdistuu haasteelliseenhuipputason tutkimukseen. Yritysten korkeakoulujen rahoitus Tekesin rahoittamissayritysprojekteissa (40 M€) on pääosin suurten yritysten rahoitusta; suurten yritystenTekes-rahoitus kohdistuu tutkimukseen (ei tuotekehitykseen). Yritysten oma rahoituskorkeakouluille (45 M€) on alle 4% korkeakoulujen tutkimusmenoista. Tästä osa voikohdistua tuotekehitykseen.

Copyright © Tekes

Yliopistolainsäädännön ja tulosohjauksen uudistus

OPM on uudistamassa tulosohjausta ja ottamassa vahvemmin laadun tulosohjauksen piiriin.Hyvä näin opetuksen ja tutkimuksen osalta, mutta erityisiä haasteita liittyy ns. kolmanteentehtävään:

Yliopistoilla ei ole resursseja teknologian (osaamisen) siirtotoimintojen ja -rakenteidenluomiseen ja ylläpitoon. Siksi Tekesillä on TULI-ohjelma, jolla tätä puutetta paikataan. Tämäkuuluisi kuitenkin OPM:n vastuulle ja tulosohjauksen piiriin. Tarvitaan pysyvät resurssit jatulosohjauksessa elementti, joka allokoi resursseja tulosten hyödyntämisrakenteisiin ja -toimintoihin. Tämä mahdollistaisi Tekesin rahoituksen suuntaamisen aivan uusienläpimurtoinnovaatioiden luomiseen (strategisen tutkimuksen kehittäminen,korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden kehittäminen ja innovaatio-osaamisen kasvattaminen,ulkomaisen osaavan kumppanin houkuttelu Suomeen ja liittäminen mukaan).

Edelleen kaivataan selkeää roolitusta ja menettelyjä yliopistojen yritystoiminnalle. Nyt ajatus onkääntynyt siihen, että yliopistot etsivät itselleen vain liiketoiminta-mahdollisuuksia esim.koulutustoiminnasta (tämäkin on tärkeää), mutta fokuksen pitäisi vahvasti olla myös IPR-oikeuksien siirtämisessä olemassa oleviin yrityksiin ja esimerkiksi apportteina alkaviin yrityksiin.

Tulosohjauksessa tulisi käyttää mittareita, jotka aidosti mittaavat toiminnan yhteiskunnallisia jataloudellisia vaikutuksia eikä mittareita, jotka johtavat ajattelemaan, että lisensiointi taioikeuksien myynti olisi merkittävä tulonlähde yliopistoille.

Copyright © Tekes

Yliopistojen tulosohjausTulosohjauksen muuttaminen tukemaan laatua määrän sijasta näyttää olevanhaasteellista juuri tällä hetkellä. Siksi pitäisi valmistautua seuraavalle ohjauksenmuutoskierrokselle kehittämällä nykyistä paremmat mittarit. Sitä odotellessakannattaisi käyttää ”Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet”- elementtitukemaan voimakkaasti laatua ja tulosten hyödyntämisrakenteidensynnyttämistä.

Copyright © Tekes02-2010DM632200

Productivity improvementWithin existing unitsBetween existing unitsEntry of new unitsExit of old units

PioneeringLess policy concern forindividuals & org’s thatare not (seeking to be)at the global frontier

Increased emphasison re-allocation

Increased emphasison top-quality

A Growth Strategy for Finland at the Frontier (= the two goals ofthe new innovation strategy)

Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi totesi, että Suomeninnovaatiojärjestelmä on toiminut hyvin: olemme saavuttaneet eturintaman(tuottavuudella mitattuna), mutta kun kiinnikuromisvara on häipynyt, politiikkaa pitäämuuttaa. Se suosittelee painopisteen vahvistamista kansantalouden resurssienuudelleen allokointiin (luovaan tuhoon), huippulaatuun ja riskinoton lisäämiseen.Tämä tuntuu rationaaliselta johtopäätökseltä, mutta vaatii vahvan pitkäjänteisenpoliittisen sitoutumisen ja julistuksen sekä riskinoton lisäämiseen liittyvienepäonnistumisten hyväksymisen.

Copyright © Tekes

Uuden vaikuttavuusmallin kehittäminen jatkuu Tekesin jaSuomen Akatemian yhteistyönä

Vaikutukset

Tuotokset

Toiminta

Panokset,resurssit jaedellytykset

Ympäristö Ihmisten jayhteiskunnan

hyvinvointi

Kulttuuri jasivistys

Talous jauudistuminen

• uudistuvat rakenteet• kilpailukyky• talouden tuottavuus

• ympäristön tila• kestävä kehitys

• energiansaatavuus jauusiutuminen

• T&K&I-toiminta• yhteistyö, verkostot• IT:n hyödyntäminen

• T&K&I investoinnit(ympäristö, energia)

• kyvykkyydet• asenteet, regulaatio

• uudet tuotteet,prosessit ja palvelut

• työn tuottavuus

• T&K&I-toiminta• arvoverkostot• IT:n hyödyntäminen

• T&K&I investoinnit• voimavarat ja

kyvykkyydet• toimintaedellytykset

• T&K&I investoinnit(hyvinvointi ja terv.)

• yhteisöllisyydenasenteet ja normit

• T&K&I-toiminta• julkisen ja yksityisen

sektorin yhteistyö• IT:n hyödyntäminen

• sosiaali- jaterveyspalvelujenlaatu ja tuottavuus

• työhyvinvointi

• terveys• yhteisöllisyys,

turvallisuus• työelämän laatu

• tiede, taide ja kulttuuri• monikulttuurisuus ja

luovuus

• tutkimuksen jakoulutuksen laatu

• huippututkimus ja -osaaminen

• tutkimus, koulutus jataiteen tekeminen

• palvelujen käyttö• IT:n hyödyntäminen

• koulutus, tutkimus jakulttuurirahoitus

• kulttuuriperintö

Copyright © Tekes02-2010DM632200

Tiivistelmä

• Johtopäätösten tekeminen Suomen Tieteen tila ja taso – tyyppisen mittaristonpohjalta vaatii harkintaa ja mittarien sisällön tuntemista.•Tieteen tason mittaristo pitäisi kohdentaa nykyistä vahvemmin laadun mittaukseenja laajentaa kattamaan kaikki yliopistojen tavoitteet – erityisesti puutteita on tulostenhyödyntämisen mittaristossa• Mittariston perustelemia johtopäätöksiä innovaatiopolitiikan näkökulmasta:

• Määräpainotteinen tulosohjaus laatupainotteiseksi• Tulosohjaukseen mukaan yliopistojen kolmas tehtävä – erityisesti tulostenhyödyntämisrakenteet ja -toiminnot• Kansainvälinen yhteistyö tarvitsee voimakkaat kannusteet ja resursoinnin.

• Sekä Tieteen tila ja taso – arviointi että Suomen innovaatiojärjestelmänkansainvälinen arviointi antavat saman viestin: painopiste laatuun (=rahoitustaenemmän, mutta harvemmille), kansainvälistymiseen, uudistumiseen jakorkeampaan riskinottoon. Tämä edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista jajulistusta.