mitä koulusurmat ovat meille opettaneet?

Mitä koulusurmatovat meille opettaneet?

8.-9.2.2011

Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin tutkimus- ja kehittämissymposium

Johtava tutkija Kai ValonenOnnettomuustutkintakeskus

Aseiden saatavuus

Poliisitoiminta

Pelastustoiminta

Omatoiminen pelastautuminen

Varautuminen

Mielenterveys

Psyykenlääkkeet

KiusaaminenYhteisöllisyys

Suomalaisten väkivaltaisuus

Luokaton lukio

Oppilas- ja opiskelijahuolto

Varhainen puuttuminen

TerveydenhuoltoPahuus

Internet

Koulusurmat ilmiönä

Yhdysvallat

PerhePelit

Individualismi

Itsemurha

Pisa-tutkimus

Välittäminen

Aseiden määrä Suomessa

Sukupolvien vuorovaikutus

Julkisuus

HenkirikoksetNuorisotyö

Omaiset

Terveydenhuolto

Armeija

Psykososiaalinen tuki

Syrjäytyminen

Nuoruus

Kasvatus Väkivaltaviihde

Pettymysten sietoProfilointi

Tietosuoja

Tutkintalautakunnat

Puheenjohtaja: varatuomari Tuulikki Petäjäniemi

Jäsenet:ylijohtaja Jarmo Littunen, omvalmiusjohtaja Janne Koivukoski, sm peopoliisiylitarkastaja Robin Lardot, sm pohallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen, opmapulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäinen, lvmylilääkäri Tom Silfvast, stmylitarkastaja Maire Kolimaa, stmjohtaja Tuomo Karppinen, Otkes

Sihteeri: johtava tutkija Kai Valonen, Otkes

Pekka Sauri

Pekka AhoMirjam KallandEsko KaukonenUllamaija KivikuruPauli NiemeläLeena Suurpää Kai Valonen

Sini Järvi

Jokela Kauhajoki

Tutkintaselostusten sisältö1. Tapahtumat, poliisi- ja pelastustoiminta2. Tapahtuman taustatiedot3. Yleistä tutkimustietoa4. Viestinten toiminnan tutkinta5. Analyysi ja johtopäätökset6. Toteutetut toimenpiteet7. Suositukset

Saatavissa osoitteesta www.om.fi

Kauhajoen luku 3:• Suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaisuus• Nuorten henkirikokset ja nuorten väkivalta• Koulusurmat ilmiönä• Syrjäytyminen ja syrjäyttäminen• Nuorten kehityksen riskitekijät• Internet, verkkoyhteisöt ja pelit• Mediaympäristön vaikutus väkivaltaiseen

käyttäytymiseen• Kriisiviestintä internet-aikana• Nuorten ongelmien tunnistaminen ja

sukupolvien välinen kommunikaatio• Yhteisöllisyyden määrittelyä• Nuorten vapaa-ajan kulttuurit ja uusi

yhteisöllisyys

Jokela 7.11.2007

28 johtopäätöstä - 13 suositusta

Tekijä (18-vuotias lukiolainen) oli syrjäytynyt, mikä johtui monista osatekijöistä.

Syrjäytymisen ehkäisyyn on keskeiset mahdollisuudet perheillä, kasvatuksella, kouluyhteisöillä, mutta myös muulla yhteiskunnalla, nykyisin myös internet-ympäristöllä.

Suositusten tarkoituksena on vähentää koulusurmien todennäköisyyttä ja pienentää niiden aiheuttamia vahinkoja.

Teon taustaa• Tekijän tarkoituksena oli tappaa monta ihmistä, aiheuttaa

tuhoa sekä saada julkisuutta ja näkyvyyttä ulkomaisten koulusurmien tapaan. Toive saada paljon julkisuutta toteutui mediassa. Teko oli suunnitelmallinen.

• Tekijän syrjäytymisen kuva oli toisenlainen kuin henkirikostapauksissa yleensä.

• Tekijä antoi ympärilleen viitteitä tulevasta teostaan.• Tekijän havaittiin muuttuneen viimeisen puolen vuoden

aikana, mikä tuli ehkä parhaiten esiin nuorisotyössä.

• Jokelan lukioon oli onnistuttu luomaan yhteisöllisyyttä vaikkakin kiusaamista ja työilmapiirin puutteita oli.

• Tekijää oli kiusattu aina ala-asteelta saakka. Asiaan ei saatu joistakin yrityksistä huolimatta ratkaisua.

• Oppilas- ja opiskelijahuollon työssä on epäselvyyttä salassapitosäännöksistä.

Suositus 1. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen

– Resurssit– Suunnitelmallisuus– Ongelmien tunnistaminen– Tukitoimenpiteiden varmistaminen

Suositus 2.

Tiedonkulkuun ja salassapitoon liittyvien säännösten selkiyttäminen oppilas- ja opiskelijahuollossa.

Suositus 3.Kiusaamisen ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja seuranta

– Järjestelmälliset ja toimivat käytännöt– Nollatoleranssi– Alkaa varhaiskasvatuksesta

• Tekijä oli hakeutunut 16-vuotiaana kouluterveydenhuoltoon ja saanut SSRI-lääkityksen. Lääkitys ja hoito edellyttäisi tiivistä seurantaa ja hoitosuunnitelman. Näissä oli puutteita.

Suositus 4.Nuorten mielenterveyspalvelujen parantaminen:

– Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö

– Suunniteltu hoitokokonaisuus– Lääkehoidon ohjeistus

• Tekijä sai aseen suhteellisen helposti.

Suositus 5.Käsiaseiden luvansaannin oleellinen tiukentaminen ja aseiden määrän merkittävä vähentäminen.

• Omatoiminen pelastautuminen oli improvisoitua ja epävarmaa. Rehtorin kuulutus ohjasi toimintaa hyvällä tavalla. Parempi suunnitelmallisuus olisi tarpeen.

Suositus 6. Koulujen kokonaisturvallisuuden suunnittelu– Riskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy– Eri suunnitelmien yhteensovittaminen– Muutama omatoimisen pelastautumisen malli eri tilanteisiin – Tekniset järjestelyt

• Tekijä oli yksinäinen ja sosiaaliset suhteet olivat enimmäkseen netissä. Myös pelaamisella saattoi olla kielteisiä vaikutuksia.

• Internet vaikutti tekoon monella tavalla.

Suositukset 7, 8 ja 9

Yhteiset käytännesäännöt internet-keskustelujen moderoimiseksi, nettivihje poliisille ja poliisin toimintamahdollisuudet netissä.

• Henkirikoksen valmistelun kriminalisointi.• Moniviranomaisyhteistyön ja tiedottamisen kehittäminen• Tiedotusvälineiden itsesääntelyjärjestelmän vahvistaminen.

Muita suosituksia

Kauhajoki 23.9.2008

Kuvat: Poliisin esitutkinta

28 johtopäätöstä - 9 suositustaTekijä oli 22-vuotias AMK-opiskelija.

• Tiedot teon suunnittelusta ovat vähäiset• Koulusurmat olivat kiinnostaneet tekijää useita vuosia• Päätös teon toteuttamisesta on voinut syntyä myöhään• Teko kohdistui ensisijaisesti tekijän omaan opiskeluryhmään, vaikka ei ole tiedossa, että ryhmä olisi kohdellut tekijää huonosti

• Aikaisempien koulusurmien jäljittelyä, mutta ei ideologista taustaa

• Nuorisorikollisuudelle ja itsemurhille tyypillisiä piirteitä

• Perheessä oli ollut huolenpitoa eikä ole syytä olettaa tekijän olleen erityisen yksinäinen.

• Hänen elämänkulkuunsa liittyi menetyksiä ja muutoksia, joiden tiedetään tilastollisesti lisäävän kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyviä riskejä.

• Lapsuudessa koetut koulunvaihdot, viimeisiin vuosiin saakka jatkuneet useat muutot ja kiusatuksi tulemisen kokemukset todennäköisesti aiheuttivat tekijälle vaikeuksia kiinnittyä kunnolla mihinkään yhteisöön. Tekijällä kuitenkin oli eri paikkakunnilla useita ystäviä, joihin hän piti yhteyttä.

Tekijän kotiolot, sosiaaliset suhteet ja koulunkäynti

Mielenterveysongelmat tunnistettiin varusmiesten terveydenhuollossa. Psykiatrian erikoissairaanhoitaja suositteli ajan varaamista psykiatrille. Aikaa ei varattu, vaan varuskunnan lääkäri ehdotti palveluksen keskeyttämistä, mitä myös tekijä toivoi. Tekijä lähetettiin kotiin, ja ongelmien ratkaisu ja seuranta jäivät kesken ja tekijän omalle vastuulle.

Varusmiespalvelus

Tekijä kärsi vakavista ja monimuotoisista mielenterveyshäiriöistä, ja hän sai lääkehoitoa masennukseen ja ahdistukseen. Voi olla, että tekijän oireet ennakoivat vakavampaa sairautta. Hän olisi todennäköisesti hyötynyt psykiatriaan erikoistuneen lääkärin tutkimuksesta.

Mielenterveys ja terveydenhuolto

Kuva: Poliisin esitutkinta

1. Käsiaseet, joilla on mahdollista ampua lyhyessä ajassa paljon laukauksia, kerätään pois esimerkiksi maksua vastaan. Uusia hankkimislupia näille aseille ei myönnetä. Luvattomien aseiden poisluovutusmahdollisuuden houkuttelevuutta tulee lisätä.

2. Muiden ampuma-aseiden hallussapidon ikäraja nostetaan 20 ikävuoteen, luvista tehdään määräaikaisia ja luvan saanti edellyttää vähintään kahden vuoden pituista ampumaharrastusta.

Aseita koskevista suosituksista on eriävä mielipide.

Suositukset:

• Ilman asetta tämänkaltainen koulusurma ja suuri uhrimäärä ei olisi ollut mahdollinen.

Mielenterveyspalvelut3. Alle 23-vuotiaille ei aloiteta mielenterveyslääkehoitoa

ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta.

Sukupolvien välinen vuorovaikutus

5. Oppilaille ja opiskelijoille luodaan koulukohtaisia mahdollisuuksia tuoda myös verkossa esiin huoliaan ja ajatuksiaan sekä keskustella opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.

- sisältää menetelmät ongelmatilanteiden tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi.

4. Opiskelijaterveydenhuollon resursseja vahvistetaan erityisesti mielenterveyden osalta (mm. säännölliset pakolliset terveystarkastukset).

6. Oppilaitosten kokonaisvaltainen turvallisuussuunnittelu

Muut suositukset

7. Moniviranomaistilanteen johtaminen

8. Viranomaisyhteistyö ennaltaehkäisyssä

9. Psykososiaalisen tuen koordinointi

Yhteenveto