mitä koulusurmat ovat meille opettaneet?
DESCRIPTION
Mitä koulusurmat ovat meille opettaneet?. 8.-9.2.2011 Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin tutkimus- ja kehittämissymposium Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus. Sukupolvien vuorovaikutus. Psyykenlääkkeet. Varhainen puuttuminen. Poliisitoiminta. Tietosuoja. Nuoruus. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Mitä koulusurmatovat meille opettaneet?
8.-9.2.2011
Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin tutkimus- ja kehittämissymposium
Johtava tutkija Kai ValonenOnnettomuustutkintakeskus
Aseiden saatavuus
Poliisitoiminta
Pelastustoiminta
Omatoiminen pelastautuminen
Varautuminen
Mielenterveys
Psyykenlääkkeet
KiusaaminenYhteisöllisyys
Suomalaisten väkivaltaisuus
Luokaton lukio
Oppilas- ja opiskelijahuolto
Varhainen puuttuminen
TerveydenhuoltoPahuus
Internet
Koulusurmat ilmiönä
Yhdysvallat
PerhePelit
Individualismi
Itsemurha
Pisa-tutkimus
Välittäminen
Aseiden määrä Suomessa
Sukupolvien vuorovaikutus
Julkisuus
HenkirikoksetNuorisotyö
Omaiset
Terveydenhuolto
Armeija
Psykososiaalinen tuki
Syrjäytyminen
Nuoruus
Kasvatus Väkivaltaviihde
Pettymysten sietoProfilointi
Tietosuoja
Tutkintalautakunnat
Puheenjohtaja: varatuomari Tuulikki Petäjäniemi
Jäsenet:ylijohtaja Jarmo Littunen, omvalmiusjohtaja Janne Koivukoski, sm peopoliisiylitarkastaja Robin Lardot, sm pohallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen, opmapulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäinen, lvmylilääkäri Tom Silfvast, stmylitarkastaja Maire Kolimaa, stmjohtaja Tuomo Karppinen, Otkes
Sihteeri: johtava tutkija Kai Valonen, Otkes
Pekka Sauri
Pekka AhoMirjam KallandEsko KaukonenUllamaija KivikuruPauli NiemeläLeena Suurpää Kai Valonen
Sini Järvi
Jokela Kauhajoki
Tutkintaselostusten sisältö1. Tapahtumat, poliisi- ja pelastustoiminta2. Tapahtuman taustatiedot3. Yleistä tutkimustietoa4. Viestinten toiminnan tutkinta5. Analyysi ja johtopäätökset6. Toteutetut toimenpiteet7. Suositukset
Saatavissa osoitteesta www.om.fi
Kauhajoen luku 3:• Suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaisuus• Nuorten henkirikokset ja nuorten väkivalta• Koulusurmat ilmiönä• Syrjäytyminen ja syrjäyttäminen• Nuorten kehityksen riskitekijät• Internet, verkkoyhteisöt ja pelit• Mediaympäristön vaikutus väkivaltaiseen
käyttäytymiseen• Kriisiviestintä internet-aikana• Nuorten ongelmien tunnistaminen ja
sukupolvien välinen kommunikaatio• Yhteisöllisyyden määrittelyä• Nuorten vapaa-ajan kulttuurit ja uusi
yhteisöllisyys
Jokela 7.11.2007
28 johtopäätöstä - 13 suositusta
Tekijä (18-vuotias lukiolainen) oli syrjäytynyt, mikä johtui monista osatekijöistä.
Syrjäytymisen ehkäisyyn on keskeiset mahdollisuudet perheillä, kasvatuksella, kouluyhteisöillä, mutta myös muulla yhteiskunnalla, nykyisin myös internet-ympäristöllä.
Suositusten tarkoituksena on vähentää koulusurmien todennäköisyyttä ja pienentää niiden aiheuttamia vahinkoja.
Teon taustaa• Tekijän tarkoituksena oli tappaa monta ihmistä, aiheuttaa
tuhoa sekä saada julkisuutta ja näkyvyyttä ulkomaisten koulusurmien tapaan. Toive saada paljon julkisuutta toteutui mediassa. Teko oli suunnitelmallinen.
• Tekijän syrjäytymisen kuva oli toisenlainen kuin henkirikostapauksissa yleensä.
• Tekijä antoi ympärilleen viitteitä tulevasta teostaan.• Tekijän havaittiin muuttuneen viimeisen puolen vuoden
aikana, mikä tuli ehkä parhaiten esiin nuorisotyössä.
• Jokelan lukioon oli onnistuttu luomaan yhteisöllisyyttä vaikkakin kiusaamista ja työilmapiirin puutteita oli.
• Tekijää oli kiusattu aina ala-asteelta saakka. Asiaan ei saatu joistakin yrityksistä huolimatta ratkaisua.
• Oppilas- ja opiskelijahuollon työssä on epäselvyyttä salassapitosäännöksistä.
Suositus 1. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen
– Resurssit– Suunnitelmallisuus– Ongelmien tunnistaminen– Tukitoimenpiteiden varmistaminen
Suositus 2.
Tiedonkulkuun ja salassapitoon liittyvien säännösten selkiyttäminen oppilas- ja opiskelijahuollossa.
Suositus 3.Kiusaamisen ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja seuranta
– Järjestelmälliset ja toimivat käytännöt– Nollatoleranssi– Alkaa varhaiskasvatuksesta
• Tekijä oli hakeutunut 16-vuotiaana kouluterveydenhuoltoon ja saanut SSRI-lääkityksen. Lääkitys ja hoito edellyttäisi tiivistä seurantaa ja hoitosuunnitelman. Näissä oli puutteita.
Suositus 4.Nuorten mielenterveyspalvelujen parantaminen:
– Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö
– Suunniteltu hoitokokonaisuus– Lääkehoidon ohjeistus
• Tekijä sai aseen suhteellisen helposti.
Suositus 5.Käsiaseiden luvansaannin oleellinen tiukentaminen ja aseiden määrän merkittävä vähentäminen.
• Omatoiminen pelastautuminen oli improvisoitua ja epävarmaa. Rehtorin kuulutus ohjasi toimintaa hyvällä tavalla. Parempi suunnitelmallisuus olisi tarpeen.
Suositus 6. Koulujen kokonaisturvallisuuden suunnittelu– Riskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy– Eri suunnitelmien yhteensovittaminen– Muutama omatoimisen pelastautumisen malli eri tilanteisiin – Tekniset järjestelyt
• Tekijä oli yksinäinen ja sosiaaliset suhteet olivat enimmäkseen netissä. Myös pelaamisella saattoi olla kielteisiä vaikutuksia.
• Internet vaikutti tekoon monella tavalla.
Suositukset 7, 8 ja 9
Yhteiset käytännesäännöt internet-keskustelujen moderoimiseksi, nettivihje poliisille ja poliisin toimintamahdollisuudet netissä.
• Henkirikoksen valmistelun kriminalisointi.• Moniviranomaisyhteistyön ja tiedottamisen kehittäminen• Tiedotusvälineiden itsesääntelyjärjestelmän vahvistaminen.
Muita suosituksia
Kauhajoki 23.9.2008
Kuvat: Poliisin esitutkinta
28 johtopäätöstä - 9 suositustaTekijä oli 22-vuotias AMK-opiskelija.
• Tiedot teon suunnittelusta ovat vähäiset• Koulusurmat olivat kiinnostaneet tekijää useita vuosia• Päätös teon toteuttamisesta on voinut syntyä myöhään• Teko kohdistui ensisijaisesti tekijän omaan opiskeluryhmään, vaikka ei ole tiedossa, että ryhmä olisi kohdellut tekijää huonosti
• Aikaisempien koulusurmien jäljittelyä, mutta ei ideologista taustaa
• Nuorisorikollisuudelle ja itsemurhille tyypillisiä piirteitä
• Perheessä oli ollut huolenpitoa eikä ole syytä olettaa tekijän olleen erityisen yksinäinen.
• Hänen elämänkulkuunsa liittyi menetyksiä ja muutoksia, joiden tiedetään tilastollisesti lisäävän kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyviä riskejä.
• Lapsuudessa koetut koulunvaihdot, viimeisiin vuosiin saakka jatkuneet useat muutot ja kiusatuksi tulemisen kokemukset todennäköisesti aiheuttivat tekijälle vaikeuksia kiinnittyä kunnolla mihinkään yhteisöön. Tekijällä kuitenkin oli eri paikkakunnilla useita ystäviä, joihin hän piti yhteyttä.
Tekijän kotiolot, sosiaaliset suhteet ja koulunkäynti
Mielenterveysongelmat tunnistettiin varusmiesten terveydenhuollossa. Psykiatrian erikoissairaanhoitaja suositteli ajan varaamista psykiatrille. Aikaa ei varattu, vaan varuskunnan lääkäri ehdotti palveluksen keskeyttämistä, mitä myös tekijä toivoi. Tekijä lähetettiin kotiin, ja ongelmien ratkaisu ja seuranta jäivät kesken ja tekijän omalle vastuulle.
Varusmiespalvelus
Tekijä kärsi vakavista ja monimuotoisista mielenterveyshäiriöistä, ja hän sai lääkehoitoa masennukseen ja ahdistukseen. Voi olla, että tekijän oireet ennakoivat vakavampaa sairautta. Hän olisi todennäköisesti hyötynyt psykiatriaan erikoistuneen lääkärin tutkimuksesta.
Mielenterveys ja terveydenhuolto
Kuva: Poliisin esitutkinta
1. Käsiaseet, joilla on mahdollista ampua lyhyessä ajassa paljon laukauksia, kerätään pois esimerkiksi maksua vastaan. Uusia hankkimislupia näille aseille ei myönnetä. Luvattomien aseiden poisluovutusmahdollisuuden houkuttelevuutta tulee lisätä.
2. Muiden ampuma-aseiden hallussapidon ikäraja nostetaan 20 ikävuoteen, luvista tehdään määräaikaisia ja luvan saanti edellyttää vähintään kahden vuoden pituista ampumaharrastusta.
Aseita koskevista suosituksista on eriävä mielipide.
Suositukset:
• Ilman asetta tämänkaltainen koulusurma ja suuri uhrimäärä ei olisi ollut mahdollinen.
Mielenterveyspalvelut3. Alle 23-vuotiaille ei aloiteta mielenterveyslääkehoitoa
ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta.
Sukupolvien välinen vuorovaikutus
5. Oppilaille ja opiskelijoille luodaan koulukohtaisia mahdollisuuksia tuoda myös verkossa esiin huoliaan ja ajatuksiaan sekä keskustella opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.
- sisältää menetelmät ongelmatilanteiden tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi.
4. Opiskelijaterveydenhuollon resursseja vahvistetaan erityisesti mielenterveyden osalta (mm. säännölliset pakolliset terveystarkastukset).
6. Oppilaitosten kokonaisvaltainen turvallisuussuunnittelu
Muut suositukset
7. Moniviranomaistilanteen johtaminen
8. Viranomaisyhteistyö ennaltaehkäisyssä
9. Psykososiaalisen tuen koordinointi
Yhteenveto