9 / 2017

AMANDA RENARD,VASTUUOHJAAJA

Tekoäly ei vieterveysalan töitä

Hoitaja potilaanakokemuksia paljon, tutkimusta vähän

Hoitokoti Tuhkimo tarjoaapäihdekuntoutusta erityisesti naisille

Huonosisäilma

sairastuttaahoitajia

Valinnanvapaus-lainsäädäntövalmistellaan uudelleen

2 SUPER 9/ 2017

syyskuu

3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Työpaikoilla vakavia sisäilmaongelmia 8 Valinnanvapauslaki valmistellaan uudelleen 10 SuPerin syksyssä haasteita 11 Perhevapaauudistusta kiirehdittävä 12 Syyskuun lyhyet

13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: Hirvikäristys 16 Amanda Renardin työpäivä 22 Kotihoidon työntekijät kovilla 24 Tekoäly ei vie hoitajien töitä 29 Ergonomiaan huomiota myös päiväkotityössä

30 Huono sisäilma sairastuttaa hoitajia 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 36 Kun hoitajasta tulee potilas 40 Opiskelijat maailmalla 42 Tuhkimo tarjoaa päihdekuntoutusta naisille 46 Hyvä hoitaja tulee hyvin juttuun

47 Palasia sieltä täältä 48 Meidän juttu: oma bussipysäkki 50 Lähihoitajakoulutus muuttuu 52 SuPerin edunvalvontakoulutus 54 Superristikko 55 Paras juttu 56 Virve Ilves, tosi vahva nainen

60 Jäsenyksikön palvelukortti 61 Hanna Jokisen pakina 62 Työttömyyskassa tiedottaa 69 Kuulumisia 72 Superkulttuuria 73 Anna kiitos kollegalle 74 Luonnossa 75 P.S. Suomussalmelta

SISÄLLYS 9/2017

56 Virve Ilves osaa nostaa oikein.42Niina Leiviskä ohjaa naisia löytämään itsensä.

36Potilaana oleva hoitaja oivaltaa työstään uusia

asioita.

24Tekoäly toimii samojen

arvojen varassa kuin sen luoneet ihmiset.

SUPER 9/2017 3

64. vuosikerta

Tilaushinta 56 €/vuosi

Aikakauslehtien Liiton jäsen

julkaisija

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Ratamestarinkatu 12

00520 Helsinki

Fax 09 2727 9120

päätoimittaja

Leena Lindroos 09 2727 9174

taittava toimittaja

Jukka Järvelä 09 2727 9178

toimittajat

Henriikka Hakkala 09 2727 9193

Sonja Kähkönen 09 2727 9175

Minna Lyhty 09 2727 9176

Marjo Sajantola 09 2727 9173

vierailevat kirjoittajat

Elina Kujala, Antti Vanas

kannen kuva

Amanda Renardin

kuvasi Elina Kujala

ulkoasu

Eyekraft Oy

Jukka Järvelä

painos

95 800

ilmoitukset

Henriikka Hakkala 09 2727 9193

osoitteenmuutokset

Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140

Tilatut: toimitus 09 2727 9298

kirjapaino

ISSN 0784–6975

4041-0619Painotuote

SUPER

HUONOA ILMAA

PÄÄKIRJOITUS

L

leena.lindroos@superliitto.fi

oppuvuonna 2016 tehtiin superilaisille sähköpostikysely, jolla kartoitettiin jäsentemme työpaikkojen sisäilmaan liittyvää tilan-netta. Kyselyyn vastasi 2200 jäsentä. Tulosanalyysin mukaan si-säympäristön ongelmat koskettavat jopa yli puolta vastanneista. Useimmat kokevat työpaikkansa ilmanvaihdon puutteelliseksi ja sisäilman tunkkaiseksi ja kuivaksi. Homeen hajun haistaa joka

kolmas vastaaja ja viemärin hajun lähes yhtä moni. Tilanne saa aikaan sen, että superilaisilla esiintyy selvästi muuta väestöä enemmän väsymys-tä, päänsärkyä, lihas- ja nivelvaivoja ja toistuvia infektioita. Kun suoma-laisista kahdeksan prosenttia potee astmaa, kyselyyn vastanneista astmas-ta kärsii 17 prosenttia.

Kyselyn vastaukset analysoinut työterveyshuollon ja ympäristölääke-tieteen professori Tuula Putus sanoo, että sisäilmaongelmat ovat hoito-alan yksiköissä vähintään yhtä yleisiä kuin kouluissa. Ainakin kolman-neksessa työpaikkarakennuksista on vakavia sisäilmaongelmia ja jopa 75 prosenttia rakennuksista on korjauksen tarpeessa. Toki korjauksia myös tehdään, mutta 40 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ole huomannut niiden helpottaneen omaa tilannettaan.

Huono sisäilma sairastuttaa. Pitkään jatkuessaan mikrobeille altistu-minen johtaa sairauden kroonistumiseen eikä töihin paluu onnistu aina edes saneerattuihin tiloihin. Ongelmana on, että oireilua ei osata diagno-soida ajoissa. Myös välinpitämättömyyttä ja oireiden väheksymistä esiin-tyy yleisesti. Hoitajien työpaikat ovat samalla asiakkaiden ja potilaiden hoitoon keskittyviä tiloja. Kaikkien osapuolten kannalta on lähtökohtai-sen tärkeää olla rehellinen asiassa ja tehdä viivyttelemättä tarvittavat toi-met. Haastattelemamme asiantuntijat suosittelevat myös työpaikan vaihtoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oireiden ilmaan-nuttua – joskus se on ainoa tapa säilyttää oma työkyky..

4 SUPER 9/2017

Ammattiosaston hallituksen valmistella toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018 syyskokouksen hyväksyttäväksi.

Ilmoittautua lasten parissa työskentelevien jäseniltoihin. Ajat ja paikkakunnat löytyvät tämän lehden sivulta 28.

Valmistautua loppuvuoden työsuojeluvaaleihin.

Osallistua ammattiosaston syyskokoukseen.

Täyttää talviajan loma-asuntohakemus ja Holiday Club -hakemus.

Tarkastaa, onko jäsenmaksut maksettu tai peritty palkastasi.

Ilmoittaa jäsenyksikköön tai tehdä muutokset verkon jäsensivuilla: työnantajan vaihtuminen, eläkkeelle jääminen, opiskelun aloittami-nen, äitiysloma tai hoitovapaa.

AJANKOHTAISTA

nyt on aika

8.9.

10.9.

13.–14.9.

21.9.

Lähihoitaja 2017, Helsinki, SuPer

Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä, WHO

Kuntamarkkinat, Helsinki

Kansainvälinen rauhanpäivä

Uusimmat kannanotot jamuistamisen arvoiset tapahtumat

KalenteriKunta-alan pääsopijajärjestöt vaativat palkankorotuksia

Kunta-alan pääsopi-jajärjestöt valmistau-tuvat syksyn palk-kaneuvotteluihin ja vaativat selviä pal-kankorotuksia.

Julkinen sektori on jo kantanut kor- tensa kekoon mittavilla säästötoimil- la. Epäoikeudenmukaiset lomarahaleik-kaukset painostettiin julkiselle sektoril- le osana kilpailukykysopimusta. Kaik- kien jo toteutettujen säästötoimien vai-kutukset eivät vielä edes näy valtion ta-loudessa.

Julkisen sektorin työntekijöiden an-siotasoa ei saa jäädyttää eikä aliarvioida työntekijöiden merkitystä taloudelle ja hyvinvoinnille. Kotimaisen kysynnän vahvistaminen on selkeä osa tärkeää työllisyyden vahvistamista.

HYVINVOINNIN PERUSTAPääsopijajärjestöt KoHo, JUKO ja Kunta-alan unioni muistuttavat tie-dotteessaan, että koko yhteiskunnan toiminnan sekä työllisyyden ja talou-den vahvistumisen kannalta on välttä-mätöntä, että julkisen sektorin työnte-kijöiden palkkoja ja muita palvelussuh-teen ehtoja parannetaan. Yhtä sopimus-

kautta pidempi palkkaohjelma kaikille sopimusaloille on käynnistettävä jo nyt edessä olevalla sopimuskierroksella.

Kilpailukykysopimus kohtelee julki-sen sektorin työntekijöitä rankemmin kuin niin sanottuja avoimen sektorin työntekijöitä. Julkisten palveluiden ki-ristäminen tai julkisen sektorin työnte-kijöiden päähän potkiminen eivät tuo teollisuudelle lisää tilauksia tai työpaik-koja. On tärkeää ymmärtää, että julki-nen ja yksityinen tukevat toisiaan.

Julkisen sektorin työntekijät tuotta-vat työllään hyvinvointipalveluja, jot-ka tuottavat osaamista, takaavat yh-teiskunnan perusrakenteet ja turvalli-suuden. Hyvinvointipalvelut auttavat myös vientialoja parantamaan tuloksel-lisuutta ja bruttokansantuotetta.

Näillä kansalaisten maksamilla hy-vinvointipalveluilla olemme saaneet varhaiskasvatuksen, joka on esimerkik-si mahdollistanut naisten ja yksinhuol-tajien töihin menon. Hyvä koulutus on antanut ammatin ja tuottanut asian-tuntijoita eri aloille. Sosiaali- ja tervey-denhuolto on mahdollistanut monil-le ihmisille normaalin, mielekkään elä-män pitkäaikaissairauksista huolimat-ta. Laadukkaat julkiset palvelut tekevät Suomesta hyvinvointiyhteiskunnan..

syyskuu

koulutukset

6.9.

6.–7.9.

14.9.

18.9.

29.9.

30.9.–1.10.

Ajankohtaista tietoa diabetek-sesta, diabeettisesta jalkahaa-vasta ja eteisvärinästä, Vaasa, SuPer

Puheenjohtajien neuvottelu-päivät, Helsinki, SuPer

Toimiva jäsenrekisteri, Helsinki, SuPer

Ajankohtaista tietoa diabe-teksesta, diabeettisesta jal-kahaavasta ja eteisvärinästä, Hämeenlinna, SuPer

Tehoa taloudenhoitoon, Helsinki, SuPer

Sukella SuPeriin, Lappeenranta, SuPer

ING

IMA

GE

1.10.

2.10.

6.10.

10.10.

Kansainvälinen ikäihmisten päivä

Kansainvälinen väkivallattomuuden päivä

Varhaiskasvatus-messut, Helsinki

Maailman mielenterveyspäivä, WHO

lokakuu

SUPER 9/2017 5

uperilaiset ovat toisen as-teen terveys- ja sosiaalialan sekä kasvatuksen ammatti-laisia ja siksi koulutusuudis-tus koskee meitä voimak-kaasti. Ammatillinen kou-

lutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimis-ta ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään. Samalla puretaan sääntelyä ja päällek-käisyyksiä. Näin lukee toimintasuun-nitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeen-panemiseksi.

On hienoa, että ajatellaan, että opis-kelijalla on jo lähtökohtaisesti osaamis-ta tulevasta alastaan. Mutta me tiedäm-me, että ammatti-ihmisen identiteetti rakentuu siitä, että hänellä on taitoa ja tietoa teoistaan ja niiden seuraamuksis-ta. Moni on hyväsydäminen ja haluaa auttaa – mikä sinänsä on hyvä asia – mutta kun ihminen on hoidon, hoivan, kuntoutuksen, kasvatuksen ja ohjaami-sen tarpeessa, hänellä on oikeus saada se ammatti-ihmiseltä.

Siksi koulutusreformin toiminta-suunnitelma on haastava, etenkin työ-paikkaohjaajille. Haastavaksi sen te-kee se, että jokaisella opiskelijalla on oma, henkilökohtainen opetussuunni-telma. Aikuisopiskelijalla se saattaa ol-la aivan erilainen kuin nuorisoasteen opiskelijalla. Tähän oppija- ja opetus-viidakkoon pitäisi sitten työpaikkaoh-jaajan kyetä vastaamaan samalla, kun tekee omaa työtään. Se on tiedossa, että superilaisten ammatillinen osaaminen on hyvää ja hienoa, mutta myös työ-määrän tiedetään olevan tapissa. Mistä siis tähän työpaikkaohjaamiseen löytyy voimia ja aikaa?

Aika ja voimat löytyvät ammatti-identiteetistä ja siitä, että meidän tu-lee aina voida olla ylpeitä ammatilli-

S

Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa meitä

PUHEENVUO RO

sesta osaamisestamme. Koulutus on ai-noa tie siihen osaamiseen, jota nykyään hoitotyössä tarvitaan. Kun työpaikalla on ohjattava opiskelija, on tähän teh-tävään saatava aikaa aivan kuten muil-lakin aloilla ohjattaville ja ohjaajille an-netaan. On tietysti päiviä, jolloin ei kaikki mene kuin Strömsössä, mutta kaikki päivät eivät saa olla niin kiirei-siä, ettei ohjaamiseen jää kunnolla ai-kaa. Ohjaaminen ja opettaminen voi-vat olla myös palkitsevia ja molempia osapuolia voimaannuttavia. Opiskeli-jan tuoman uuden tiedon yhdistämi-nen konkarikollegan tietoihin vain ja-lostaa osaamista ja tuottaa molemmin-puolista hyvää.

Työpaikkaohjaaminen jää harvoin yhden henkilön vastuulle. Siksi on tär-keää, että kaikki, jotka osallistuvat oh-jaamiseen, ovat tietoisia mitä milläkin jaksolla on tarkoitus oppia. Tämä taas vaatii opiskelijalta aktiivisuutta, jotta hän heti jakson alussa tuo asian tiedok-si. Opiskelijalle annetaan myös paljon omaa vastuuta siitä, että opinnot su-juvat suunnitelman mukaan. Mutta kun opiskelijoiden ikähaitari on 15–60 vuotta, ovat valmiudet tähän hyvin erilaisia.

Superilaiset ovat osaavina ammat-ti-ihmisinä kulmakiviä hyvinvointipal-veluissa. Juuri meidän superilaisten on pidettävä huoli siitä, että tulevien kolle-goiden tulee voida saavuttaa samat pe-rusammattitaidot kuin mitä itselläm-me on. Totta on, että ammatissa oppii ja hoitokäytänteet ja toimintakulttuu-rit muuttuvat, mutta teoria pitää olla hallussa, työskentelee sitten millä osaa-misalalla tahansa.

Vaikka välillä voi tuntua siltä, että koko ajan meiltä vaaditaan enemmän ohjaamisessa, meidän on silti pidettä-vä huoli, että meille jatkossakin tulee ohjattavia opiskelijoita. Me tarvitsem-

Puheenjohtaja Silja Paavola

me heitä tulevina ammattilaisina, sillä työmäärä ei vähene millään osa-alueel-la. Tämän takia jokaisen on kyseltävä, miksi ei ole opiskelijoita, jos heitä ei näy.

Joku on joskus sanonut: ”Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa teh-dä hyvin.” Tämä on aika hyvä ohje täs-säkin asiassa..

Terveisin,

6 SUPER 9/2017

UUTISETEsillä juuri nyt

SuPerin kysely osoitti

Vakavia sisäilmaongelmiahoitoalan työpaikoillaSuperilaisilla esiintyy väsymystä, päänsärkyä, lihas- ja nivelvaivoja, astmaa ja toistuvia infektioita sel-västi enemmän kuin muulla väes-töllä. Jäsenet kertoivat SuPerin kyselyssä kärsivänsä monenlaisista huonon sisäilman aiheuttamista oireista.

teksti minna lyhty

SuPerin tekemään kyselyyn vastan-neista 17 prosentilla on astma. Kaikis-ta suomalaisista vain kahdeksalla pro-sentilla on sama diagnoosi. Superilaiset kärsivät muuta väestöä enemmän myös infektiosairauksista.

– Tarkastelin väestön infektiosai-rastavuutta väitöskirjassani, jonka mu-kaan poskiontelotulehduksia on neljäl-lä prosentilla väestöstä vuosittain. SuPe-rin kyselyssä luku on viisinkertainen sii-hen verrattuna, sanoo Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääke-tieteen professori Tuula Putus, joka on analysoinut SuPerin kyselyn vastaukset.

Putuksen mukaan sisäilmaongelmat ovat hoitoalan yksiköissä vähintään yh-tä yleisiä kuin kouluissa. Hän sanoo, et-tä ainakin kolmanneksessa rakennuk-sista on vakavia sisäilmaongelmia ja jo-pa 75 prosenttia rakennuksista on jon-kinlaisen korjauksen tarpeessa.

Yli puolet kyselyyn osallistuneis-ta kokee työpaikkansa ilmanvaihdon olevan puutteellinen. Tavallinen hait-ta on tunkkaisuus ja kuivalta tuntuva ilma. Monet raportoivat liian kylmäs-tä tai kuumasta huonelämpötilasta, ve-dosta, pölystä ja liasta. Joka kolmas oli haistanut homeen tai maakellarin ha-jun. Lähes yhtä usea oli kärsinyt vie-märin hajusta.

– Homeen haju on erittäin hyvä

mittari altistumisesta. Jos työpaikalla on homeenhajua, oireilu on kaksi ker-taa yleisempää kuin työpaikoilla, joissa havaintoa ei ole tehty.

16 prosenttia vastaajista kertoo vält-täneensä oireiden tai epämukavuuden vuoksi työskentelyä tai oleskelua tietyis-sä työtiloissa viimeisen vuoden aikana.

HOMETTA JA HAITALLISIA MIKROBEJAKyselyssä pyydettiin arvioimaan, mi-

ten pitkään on oman käsityksensä mu-kaan altistunut työuran aikana homeil-le tai muille kosteusvauriomikrobeille. 60 prosenttia vastaajista uskoo altistuk-sen kestäneen useita vuosia tai vähin-tään vuoden. Vain kymmenen prosent-tia kokee, ettei ole altistunut lainkaan ja joka viides ei osaa arvioida altistu-mistaan.

Lähes 30 prosenttia vastanneista on havainnut omissa työtiloissaan kosteus-vaurion merkkejä, kuten kosteusläik-

onko sinua haitannut työtiloissasi jokin seuraavista tekijöistä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?

Haitta Esiintynyt vähintään kerran viikossa

veto 41 %

liian korkea huonelämpötila 38 %

vaihteleva huonelämpötila 44 %

liian matala huonelämpötila 28 %

kuiva ilma 62 %

tunkkainen (huono) ilma 63 %

kostea ilma 20 %

riittämätön ilmanvaihto 59 %

homeen tai maakellarin haju 32 %

viemärin haju 29 %

muut epämiellyttävät hajut 43 %

tupakansavu 16 %

melu 47 %

heikko valaistus tai häikäisy, heijastukset 36 %

havaittava pöly tai lika 39 %

jokin muu 13 %

Perustoimeentulotuen saajien määrä suureni kesälläKelan maksamaa perustoimeentulotu- kea sai kesäkuussa 164 400 ja heinäkuus-sa 160 400 kotitaloutta. Tuen saajia oli kesäkuussa 10 000 enemmän kuin tou-kokuussa. Toimeentulotuen saajien mää-rä kasvaa kesäisin lähinnä siksi, että osa opiskelijoista joutuu turvautumaan toi-meentulotukeen, kun he eivät saa kesäl-lä opintotukea. Kela maksoi kesäkuu-kausina keskimäärin suurempaa perus-toimeentulotukea kuin keväällä. Touko-kuussa tukea maksettiin keskimäärin 457 euroa kotitaloutta kohti. Kesäkuussa kes-kimääräinen tuki oli 489 euroa ja heinä-kuussa 478 euroa. Tuen määrän kasvoi, sillä aiempaa useammalla kotitaloudella ei ollut perustoimeentulotuen lisäksi lain-kaan tuloja. Toukokuussa näitä kotitalouk- sia oli 8 prosenttia, kesäkuussa 12 prosent-tia ja heinäkuussa 14 prosenttia.

Syöpäyhdistykset kieltäisivät tupakkasijoittamisenNeljä pohjoismaista syöpäyhdistystä ovat yhdistäneet voimansa ja kehottavat eläkerahastoja lopettamaan asiakkaiden-sa rahojen sijoittamisen tupakkaosakkei-siin. Maailmanlaajuisesti tupakka tappaa vuosittain kuusi miljoonaa ihmistä. Suo-messa tupakkaan kuolee vuosittain kes-kimäärin 5000 ihmistä. Tupakkateolli-suus rikkoo ihmisoikeuksia ja suunnit-telee tuotteensa niin, että ne aiheuttavat voimakasta riippuvuutta mahdollisim-man nopeasti. Syöpäyhdistysten mu-kaan eläkerahastojen on katsottava pei-liin ja kannettava yhteiskunnallinen vas-tuunsa. Norjassa useat eläkerahastot ovat luopuneet sijoituksistaan tupakkateolli-suuteen jo vuosia sitten.

I NG

I MA

GE

SISÄILMAKYSELY SUPERIN JÄSENILLE

SuPerin sähköpostitse teh-tyyn sisäilmakyselyyn vas-tasi 2205 jäsentä syksyllä 2016. Kysely osoittaa, että hoitoalan yksiköiden sisäilmaongelmat ovat vakavia. Kyselyyn vastan-neista 41 prosenttia työsken-telee vanhusten palvelutaloissa ja vanhainkodeissa, 14 pro-senttia kotihoidossa, 12 pro-senttia terveyskeskuksissa, 10 prosenttia päiväkodeissa ja seitsemän prosenttia sairaa-loissa. 73 prosenttia vastaajista on kuntatyönantajan palveluk-sessa ja 22 prosenttia yksityissektorilla.

kiä, rakenteiden tummumista ja pin-noitteiden irtoamista.

Seitsemän prosenttia vastaajista on tehnyt havaintoja homekasvustosta omissa työtiloissaan. Hieman useam- pi on nähnyt homekasvustoa muis-sa tiloissa. Joka kymmenes kertoo, et-tä hometta on ollut aikaisemmin, mut-ta vaurio on korjattu.

Joka neljännen vastaajan työpaikalla on tehty kosteusvauriokorjauksia. Kuu-si prosenttia kertoo, että homevaurioi-ta on korjattu. Ilmanvaihtoa on paran-nettu joka viidennen työpaikalla. Myös muunlaista remonttia on tehty. Silti lä-hes 40 prosenttia kokee, ettei korjauk-silla ollut vaikutusta omaan terveyden-tilaan. Vain viidellä prosentilla tervey-dentila on kohentunut.

– Korjaukset ovat usein vain paik-kalappukorjauksia, vaikka pitäisi teh-dä iso remontti tai rakentaa kokonaan uusi rakennus. Korjattuun rakennuk-seen joudutaan tekemään lisäkorjauk-sia usein jo parin vuoden päästä, Tuu-la Putus kertoo.

OIREITA TYÖTILOISTATyöpaikan sisäilmasta terveyshaittoja kertoo saaneensa yli 40 prosenttia vas-taajista. Viihtyvyyshaitoista raportoi jo-ka kolmas.

Terveyshaitoista yleisimpiä ovat ne-nän tukkoisuus, silmäoireet, nuha, ys-kä, kurkkukipu, äänen käheys ja iho-oireet. Väsymystä esiintyy 60 prosentil-la vastanneista. Lisäksi tavallisia oireita ovat kivut selässä, lihaksissa ja nivelissä.

Pään tuntuminen raskaalta ja pään-särky ovat yleisiä oireita. Lisäksi vastaa-jat raportoivat muun muassa ärtynei-syydestä, keskittymisvaikeuksista, hui-mauksesta ja muistihäiriöistä. Neuro-logisilla oireilla havaittiin kohtalainen yhteys työaikaan.

– Jotkut sisäilmaoireista kärsivät hoitajat sanovat, että heillä on aivosu-mu. Kun lähtee aamulla töihin, tietää, kuka on ja mihin on menossa, mutta iltapäivällä asia ei ole yhtä selvä. Sisäil-maongelmat ovat vakava uhka hoito-työn laadulle, jos hoitajan keskittymi-nen menee työvuorosta selviytymiseen, Tuula Putus pohtii.

Joka toinen vastaajista kertoo tarvit-sevansa säännöllisesti jotain lääkitystä, mikä on enemmän kuin muulla väes-töllä. Antibioottikuurin infektioon oli tarvinnut lähes puolet vastaajista vii-meisen vuoden aikana. Putuksen mu-kaan näyttää siltä, että hoitajat ovat jal-keilla ja töissä lääkkeiden voimin.

Sisäilmaongelmien vuoksi työpistet-tä tai työpaikkaa on vaihtanut noin 13 prosenttia kyselyyn vastanneista. Ter-veydentila parani merkittävästi vain 11 prosentilla. Suurin piirtein yhtä mo-ni koki terveydentilansa kohentuneen jonkin verran. Useimpien vointi ei ko-hentunut. Työpaikan vaihtaminen ei auta, jos uudessakin paikassa on sisäil-maongelmia.

Noin joka kolmas kyselyyn vastan-neesta kokee terveydentilansa alentu-neen viimeisen vuoden aikana. Saman verran vastaajista ei usko jaksavansa ny-kyisessä ammatissa eläkeikään asti. Lä-hes 80 prosenttia on harkinnut työpai-kan tai jopa ammatin vaihtamista. Kak-si prosenttia on jo siirtymässä muihin töihin.

Putuksen mukaan sisäilmaongelmat täytyy ottaa vakavasti.

– Hoitajille pitää taata parhaat mah-dolliset olosuhteet, jotta he voivat käyt-tää asiantuntemustaan potilaan ja koko yhteiskunnan hyväksi..lue lisää sisäilma-asiaa sivulta 30.

SUPER 9/2017 7

8 SUPER 9/2017

UUTISETEsillä juuri nyt

TÄRKEITÄ AJANKOHTIAAlkuvuosi 2018. Hallitus antaa eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi.

Kevät 2018. Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtä aikaa.

Lokakuu 2018. Maakuntavaalit.

1.1.2020. Sote- ja maakunta-uudistus voimaan. Tällöin sosi-aali- ja terveyspalvelujen jär-jestämisvastuu siirtyy maakun-nille.

SuPer oli mukana vaikuttamassa siihen, että

Valinnanvapauslakivalmistellaan uudelleenteksti jukka järvelä

Superilaisten kannalta viime kesän isoin uutinen oli se, että sote-uudistus, valinnanvapauslaki ja maakuntauudistus eivät toteudu-kaan alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Valinnanvapauslainsäädäntö valmistel-laan uudelleen. Koko sote-uudistuksen alku siirtyy vuodella eteenpäin vuon-na 2020 alkavaksi. Samassa hötäkäs-sä maakuntavaalit on siirretty vuoden 2018 lokakuuhun.

SuPer vastusti vanhan ja nyt jo hylä-tyn valinnanvapausesityksen voimaan-tuloa. Liiton edustajien vierailut edus-kunnassa vaikuttivat osaltaan siihen, että valtiovalta ottaa sote-asiat uuteen käsittelyyn. Perustuslakivaliokunta löi asialle lopullisen niitin, kun se piti pak-koyhtiöittämistä perustuslain vastaise-na.

MONI ASIA VIELÄ AUKISuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sai-nila-Vaarno on tyytyväinen siihen, et-tä valinnanvapauslaki meni uuteen val-misteluun.

– Lakiesitys oli epämiellyttävä pala purtavaksi.

– Yhtiöittämisvelvoite olisi tarkoit-tanut sitä, että valtaosa toiminnoista, joissa kuntasektorin superilaisia on töis-sä, olisi yhtiöitetty. Liiton jäsenet olisi-vat siirtyneet yksityissektorin palveluk-seen. Muutos olisi ollut valtava. Olem-me tosi tyytyväisiä, että yhtiöittämis-

velvoite ei toteutunut maan hallituk-sen suunnittelemalla tavalla.

Koska valinnanvapausesitys otettiin uudelleen valmisteltavaksi, moni asia siirtyy ja viivästyy. Sainila-Vaarno lähet-tää terveiset kaikille superilaisille, eten-kin neuvottelupöydissä istuville aktii-veille ja luottamusmiehille.

– Koska tietty epävarmuus tulevas-ta jatkuu, nyt tarvitaan kärsivällisyyttä ja malttia, kunnes valtakunnalliset pää-tökset on tehty.

– Tässä vaiheessa tärkeintä olla tar-kasti selvillä siitä, mitä suunnitelmia kunkin maakunnan osalta ollaan teke-mässä. Superilaiset näkökulmat on tuo-tava esiin niissä työryhmissä, jotka maa-kunnissa kokoontuvat.

– Näitä työryhmiä on paljon, mutta kaikissa, joissa keskustellaan superilais-ten työhön ja työehtoihin liittyvistä asi-oista, on oltava superilainen edustaja.

Koska jokaisessa maakunnassa on erilaisia työryhmiä, liitosta ei voida an-taa kentälle yleispätevää toimintaoh-jetta, jota voitaisiin soveltaa jokaiselle superilaiselle neuvottelijalle eri puolil-la Suomea.

NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄAlkava syksy on todennäköisesti kiivas neuvottelupöydissä ja koko ay-rinta-malla. Sote-kuvioiden mutkistuminen hankaloittaa myös tulevaa neuvottelu-järjestelmää koskevia neuvotteluja.

– Meillä oli tarkoitus saada KT-kuntatyönantajan kanssa neuvoteltua lokakuuhun mennessä sopimus uu-

SUPER 9/2017 9

Euroopan tuhkarokko- epidemia heijastuu myös Suomeen THL:n tietoon tuli kesäkuun ja elokuun alkupäivien välisenä aikana 10 tuhkarok-kotapausta Suomessa. Suomen tapauk- set heijastelevat Euroopan huonontu-nutta tuhkarokkotilannetta. Euroopas-sa on vuoden 2017 aikana todettu yli 13 000 tuhkarokkotapausta, joista val-taosa Romaniassa ja Italiassa. Suomessa kuluneena kesänä todetut tartunnat on saatu ulkomailla tai ulkomailla matkan-neesta henkilöstä. THL muistuttaa, et-tä rokotussuoja kannattaa tarkistaa en-nen matkustamista maahan, jossa tuh-karokkoa esiintyy.

Työuraeläkkeen haku alkoi elokuussa

Ennakkopäätöstä täysin uudesta eläke-vaihtoehdosta, työuraeläkkeestä, on voi-nut hakea elokuun alusta alkaen. Elä-ke alkaa aikaisintaan 1.2.2018. Työura-eläkettä voivat saada 63-vuotiaat, jotka ovat tehneet vähintään 38 vuotta päätoi-mista raskasta ja kuluttavaa työtä ja joi-den työkyky on pysyvästi heikentynyt. Työuraeläkkeeseen oikeuttavan raskaan ja kuluttavan työn tulee jatkua edelleen tai työn päättymisestä ei saa olla kulunut enempää kuin yksi vuosi.

lisätietoa työuraeläkkeestä ja sen hakemisesta

ING

IMA

GE

LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ JA SOPIMUKSET

Vaikka sote-asiat ovat käymistilassa, SuPer jatkaa valmistautumista tule-vaan neuvottelujärjestelmään yhdessä työnantajan ja muiden liittojen kanssa. Aikataulu näyttää venyvän pidemmälle kuin vuodenvaihteeseen, joka oli alun perin määränpää.

Keskeisiä neuvoteltavia asioita ovat ainakin:

a) Mitä työ- ja virkaehtosopimusta tulevan maakuntatyönantajan kanssa sovelletaan?

b) Minkälainen luottamusmiesjärjestelmä syntyy?

c) Mitä muita kuntapuolen sopimuksia ja suosituksia maakunnissa noudatetaan?

Luottamusmiesjärjestelmän rakentuminen on tärkeä asia. Tämän tiimoilta on jo perustettu SuPerin oma työryhmä.

desta neuvottelujärjestelmästä tulevaa maakuntajärjestelmää silmällä pitäen. Kuntatyönantajia koskeva lakimuutos kuitenkin juuttui sote-lakien mukana eduskuntaan.

– Asiat elävät koko ajan, mutta täl-lä hetkellä Kuntatyönantajalla ei ole la-kiin perustuvaa oikeutta sopia työ- ja virkaehtosopimuksia tulevien maakun-tien puolesta. Toki suunnitelmia tule-vasta voidaan silti tehdä, Sainila-Vaar-no selvittää.

Valinnanvapauslakia on alettu val-mistella virkamiestyönä uudestaan. Tästä laista on todennäköisesti tarkoi-tus antaa uusi hallituksen esitys lausun-noille marraskuussa, mutta aikataulu voi vielä muuttua.

Suunnitelmien mukaan hallitus an-taa eduskunnalle uuden esityksen va-linnanvapauslaiksi alkuvuonna 2018. Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtä aikaa ke-väällä 2018. Tällöin lait voisivat tulla voimaan kesällä 2018.

Kun sote-uudistus seisoo ja asiat lyk-

kääntyvät, useat kunnat saattavat ryh-tyä tekemään omia ratkaisujaan: ulkois-taminen lisääntyy ja etenkin pienem-piin kuntiin voi tulla isojen sosiaali- ja terveysalan yritysten toimintaa. Syynä on se, että kunnat haluavat nyt turvata sote-palvelut lähelle. Kunnat pelkäävät, että maakunnallisten yksiköiden myötä lähipalvelut vähenevät.

NEUVOTTELUSYKSYSyksyn neuvottelukierroksesta odo-tetaan tiukkaa. Nykyiset työehtoso-pimukset ovat voimassa tammikuun 2018 loppuun asti. Taloudellinen ti-lanne on kohentumassa, joten jäsenis-tö odottelee jonkinlaisia palkankoro-tuksiakin.

Liitto on lähestynyt ammattiosastoja tavoitekyselyllä. Sekä yksityisen että jul-kisen puolen superilaisilta osastoilta on kysytty sopimustavoitteista. Kun juu-ri tulleet vastaukset on saatu käsiteltyä, SuPer linjaa tavoitteensa syksyn palkka-neuvotteluihin..

SUPERILAISET NÄKÖKULMAT ON TUOTAVA ESIIN NIISSÄ TYÖRYHMISSÄ, JOTKA

MAAKUNNISSA KOKOONTUVAT.

https://www.keva.fi/henkiloasiakkaalle/tietoa-elakkeista/elakevaihtoehdot/tyouraelake/

10 SUPER 9/2017

UUTISETEsillä juuri nyt

SuPer valmis haasteisiinteksti marjo sajantola

Lähihoitajakoulutuksen laadun säi-lyttäminen, superilaisten työssäjak-saminen, sopimusneuvottelut sekä maakunta- ja sote-uudistuksiin valmistautuminen ovat SuPerin syksyn kärkitoimintaa muun edun-valvonnan ohessa.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa, että syksy on täynnä haasteita, mutta SuPer on vahva liitto ja kykenee niihin vastaamaan. Lähes 90 000 supe-rilaisen puheenjohtaja haluaa, että jo-kainen jäsen on mukana tässä työssä. Nyt on aika osallistua ammattiosaston kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin sekä tukea työpaikkojen SuPer-aktiiveja hei-dän luottamustehtävissään.

– SuPeria arvostetaan asiantuntija-liittona, joka tuo rohkeasti esiin niin epäkohdat kuin keinot niiden poista-miseen ja ehkäisyyn. Liiton viestien painoarvoon vaikuttaa jäsenmäärän li-säksi myös liiton näkyvyys. Näkyvyy-teen voi jokainen jäsen vaikuttaa osal-listumalla ammattiosastojen ja liiton järjestämiin tempauksiin ja toritapah-tumiin.

LÄHIHOITAJAKOULUTUS LAADUKKAANASyksyn toiminnan ykkösasiaksi pu-heenjohtaja Paavola nostaa lähihoitaja-koulutuksen säilyttämisen laadukkaa-na. SuPer kirjelmöi jo keväällä kansan-edustajille ammatillisen koulutuksen reformin vaarantavan lähihoitajakoulu-tuksen tason. Liitto vaati, että opiskeli-jan soveltuvuus alalle on varmistettava, eikä osaamisvaatimuksista saa tinkiä.

Paavola muistuttaa, että valtaosa lä-hihoitajaopiskelijoista on alalle moti-voituneita ja todella taitavia. Mutta kun 10 prosenttia opiskelijoista vie 90 pro-senttia opettajan ajasta, se heikentää kaikkien opetusta. Soveltuvuuskokei-

den palauttaminen poistaisi tämän on-gelman. Liitto jatkaa edelleen työtä tä-män tavoitteen saavuttamiseksi.

– Oppilaitosten on huolehdittava sii-tä, että opiskelijoilla on työssäoppimis-jaksolle riittävä tieto-taitopohja ettei- vät työpaikkaohjaajat näänny työtaak-kansa alle. Myös työpaikoilla on oltava riittävät resurssit opiskelijoiden ohjauk- seen. Opiskelijan on edistyessäänkin saatava olla opiskelija, eikä hänellä saa korvata puuttuvaa työvoimaa.

Paavola muistuttaa, että SuPer on osallistunut alusta asti lähihoitajakou-lutuksen suunnitteluun ja kehittämi-seen, eikä hyvää koulutusta pidä ro-muttaa lyhentämällä sitä säästösyistä.

– Nuorisoasteen koulutus ei voi mis-sään nimessä lyhentyä, yleinen jatko-opintokelpoisuus on turvattava. Aikui-sella voi olla tutkintoja sekä monia tai-toja jo ennestään, mutta hänenkin on hallittava lähihoitajan ammatin vaati-mat tiedot ja taidot.

Paavola painottaa, että jokaisessa työpaikassa on myös oma hoitokult-tuurinsa ja työssä tarvitaan erilaisia tai-toja, jotka opitaan työpaikkakoulutuk-sessa tai työtä tekemällä. Uusi työnteki-jä tarvitsee tukea työyhteisöltään.

SUPER VAIKUTTAA PÄÄTTÄJIINMaan hallitus päätti jatkaa sote- ja maa-kuntauudistusta siten, että uudistus tu-lee voimaan 1.1.2020 alkaen. Perus-tuslakivaliokunnan toiveen mukaisesti maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaises-ti todennäköisesti maaliskuussa 2018.

– SuPer ajaa jäsenten etuja myös pyrkimällä vaikuttamaan päättäjiin kai-killa tasoilla. Sote-uudistus ei saa tar-koittaa sitä, että syrjäkylät tyhjenevät. Ihmisiä ei saa pakottaa myymään kote-jaan ja muuttamaan työpaikan perään, Paavola sanoo.

Paavola jatkaa, ettei säästöjä synny

nykyisellä toiminnalla, jossa korjataan vain tuhoja, eikä ongelmien ennaltaeh-käisyyn ole riittäviä resursseja.

– Esimerkiksi varhaiskasvatuksen kohdalla liitto on ottanut voimakkaas-ti kantaa lakiin ja mitoituksiin. Vaikka pääpaino on koulutuksessa, pieni lapsi tarvitsee syliä ja hoivaa. Siksi tarvitaan lähihoitajia.

SOPIMUSNEUVOTTELUT KÄYNNISTYVÄT Kunta-alan pääsopijajärjestöt eli Kun-ta-alan koulutettu hoitohenkilöstö Ko-Ho, johon SuPer kuuluu yhdessä Tehyn kanssa, sekä Kunta-alan Julkisalan kou-lutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Kunta-alan Unioni ovat antaneet yhtei-sen tiedotteen julkisen sektorin työnte-kijöiden sopimustavoitteista. Nyt vaa-ditaan selkeitä palkankorotuksia.

Silja Paavola muistuttaa, että on tär-keää ymmärtää, että julkinen ja yksi-tyinen tukevat toisiaan ja yksityisiäkin palveluita tarvitaan varmasti. Myös jul-kiset palvelut ovat tehokkaita, vaikutta-via ja taloudellisia.

– On väärin luoda mielikuvia julki-sen sektorin tuottamattomuudesta. Jul-kiset palvelut ovat lakisääteisiä, eikä jul-kinen sektori voi valita asiakkaitaan tai tavoitella voittoa, vaan se palvelee kaik-kia tasavertaisesti.

Tehtävien hoitamiseen tarvitaan Paa- volan mukaan riittävästi osaavaa sekä motivoitunutta työvoimaa. Yksityissek-torilla ei lomarahaleikkausta ollut, mut-ta palkkaus on heikompi kuin julkisel-la sektorilla, joten paineita palkankoro-tuksiin on.

– SuPer lähetti ammattiosastojen puheenjohtajille tavoitekyselyn neuvot-telujen pohjaksi. Tarvitsemme jäsenten mielipidettä siitä, mihin he ovat valmii-na. Tälle ikuiselle yksisuuntaiselle työn-tekijöiden tekemälle joustolle on tulta-va stoppi..

10 SUPER 9/2017

SUPER 9/2017 11

PAM moittii luottamus- miesjärjestelmän irtisanomistaPalvelualojen ammattiliitto PAMin hal-litus on arvostellut S-ryhmän toimintaa. Osuuskaupparyhmään kuuluva Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa on yksipuo-lisesti irtisanonut yrityksen luottamus-miesjärjestelmän. Yrityksen johto on il-moittanut, ettei se neuvottele asiasta. PAM on vaatinut Kaupan liittoa vaikut-tamaan yritykseen, että asia saadaan rat-kaistua neuvottelemalla. S-ryhmä on li-säksi irtisanonut yksipuolisesti S-ryh-män esimiesten työehtosopimuksen.

Osasairauspäiväraha kannattaa työ- kyvyttömyyden alussaOsasairauspäivärahan käyttö työkyvyt-tömyyden varhaisessa vaiheessa lisää va-kiintunutta työhön paluuta ja työssä oloa kahden vuoden seuranta-aikana. Asia selvisi Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa. Osasairauspäivärahaa käyttäneet jäivät seurannassa täydellä sairauslomalla ol-leita verrokkihenkilöitä harvemmin täy-delle työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta useammin osatyökyvyttömyyseläkkeel-le. Tutkimus rajattiin kahteen työkyvyt-tömyyttä eniten aiheuttavaan sairaus-ryhmään – tuki- ja liikuntaelinten sai-rauksiin ja mielenterveyden häiriöihin.

ING

IMA

GE

Keskusjärjestöt vaativatperhevapaauudistuksenpikaista aloittamistaTyömarkkinoiden keskusjärjestöt – EK, SAK, Akava ja STTK – esitti-vät, että maan hallitus käynnistää budjettiriihessä valmistelun perhe-vapaajärjestelmän uudistamiseksi. Valmistelu on toteutettava kolmi-kantaisesti yhteistyössä työmark-kinajärjestöjen kanssa.

Perhevapaajärjestelmä vaikuttaa työ-paikkojen arkeen ja työehdoista so-pimiseen. Kyse on työlainsäädännön sekä pääosin työperusteisen sosiaali-turvan uudistamisesta. Työnantajat ja työntekijät yhdessä rahoittavat sairaus-vakuutusmaksuillaan ansiosidonnaiset vanhempainrahat kokonaisuudessaan. Valtio kustantaa vain vähimmäismää-räisenä maksettavat vanhempainpäivä-rahat.

Uudistuksen tavoitteena tulee olla perhevapaiden käyttämisen ja perhevas-tuun tasaisempi jakautuminen, naisten työmarkkina-aseman parantaminen, työllisyyden parantaminen sekä jousta-va työ- ja perhe-elämän yhteensovitta-minen. Työ- ja perhe-elämän moninai-set tilanteet ja lisääntyvä tasa-arvo per-hevapaiden käyttämisessä edellyttävät nykyistä joustavampia mahdollisuuk-sia käyttää perhevapaita. Uudistuksessa tulee huomioida erilaiset perhemuodot.

Tällä hetkellä naiset kantavat mie-hiä huomattavasti suuremman vas-tuun pienten lasten hoitamisesta. Mie-het käyttävät vain 1–3 prosenttia niistä vanhempainvapaista, joita valinnaisesti joko isä tai äiti voi käyttää. Tämä osuus ei ole muuttunut yli kymmeneen vuo-teen. Epäsuhta on heikentänyt naisten asemaa työmarkkinoilla jarruttamal-la palkkatasa-arvon etenemistä ja vai-keuttamalla naisten työelämässä ja ural-la etenemistä.

Työllisyysaste Suomessa on selkeästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Hy-

vinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen se-kä työeläkkeiden rahoitus onnistuu kes-tävällä tavalla vain, jos työllisyysaste on nykyistä selvästi korkeampi.

Edellä mainittuja tavoitteita tuke-van perhevapaauudistuksen valmiste-lussa tulee keskusjärjestöjen mukaan esittää muutoksia perhevapaisiin, van-hempainpäivärahoihin sekä kotihoidon tukeen.

Perhevapaauudistuksen onnistu-miseksi valmistelussa täytyy tarkastel-la myös varhaiskasvatusta, sen jousta-voittamista, resurssien riittävyyttä se-kä päivähoitomaksuja työllisyyden kas-vua tukien.

Uudistus on järjestöjen mukaan to-teutettava niin, että se tukee tavoitetta nostaa työllisyysastetta, mikä vahvistai-si valtion, kuntien ja sosiaalivakuutus-rahastojen rahoituksellista kestävyyttä.

Uudistus edellyttää huolellista ja laajapohjaista valmistelua. Tavoite tu-lisi olla se, että työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä..

ING

IMA

GE

12 SUPER 9/2017

SYYSKUUN LYHYETKoonnut Jukka Järvelä

Liki kahdella miljoo-nalla suomalaisella on liikaa juova läheinen.

ING

IMA

GE

Vaihda liha pähkinöihin!Jo pieni muutos ruokavaliossa lisää terveyttä. Ruokaremonttia ei siis ole pakko tehdä kertarysäyksellä vaan vähitel- len vuosien varrella. Riski menehtyä piene- nee jo esimerkiksi lihansyönnin vähentämisellä ja pähkinöiden syönnin lisäämisellä. Terveellinen ruokavalio liittyy pienempään riskiin menehtyä riippu- matta siitä, millä menetelmällä terveellisyyttä arvioidaan. Kaikkein suurin vaikutus on täysjyväviljojen, hedelmien ja kas-visten sekä kalan ja omega-3-rasvahappojen syönnillä.

duodecim

Iäkkäiden lapset ovat kielellisesti kyvykkäitäIäkkäille äideille syntyvien lasten on ajateltu olevan muun muassa kielelli-

siltä kyvyiltään ja kognitiivisilta taidoiltaan heikommassa asemassa kuin nuorille äideille syntyvien lasten. Tuo-reen brittitutkimuksen mukaan tilanne saattaa ny-

kyään olla jopa päinvastoin. Tutkimus-tulosten mukaan 1950- ja 1970-lu-vuilla iäkkäiden äitien lapset pärjäsi-vät testeissä muita lapsia heikommin, 2000-luvulla yhteys oli vaihtunut toisensuuntaiseksi. Muutos joh-tuu pitkälti siitä, että iäkkäät äidit ovat nykyään hyvätuloisia ja kou-lutettuja eli sosiaalisesti ja talou- dellisesti paremmassa asemassa kuin aiempina vuosikymmeninä. Suomessa ja muissa länsimais-sa lasten tekoa lykätään nykyään selvästi myöhemmäksi kuin aikai-

sempina vuosikymmeninä. Suo-messa ensisynnyttäjien keski-ikä

on 29 vuotta ja joka viides syn-nyttäjä on yli 35-vuotias.

duodecim

SUPER 9/2017 13

MITÄ MIELTÄVastaus kuukauden kysymykseen.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi migreenipotilas joutuu turvautu-maan terveydenhuollon palveluihin keskimäärin kuusi kertaa ennen kuin hän saa oikean diagnoosin.”

viestintätutkijaulla järvi

lääkärilehti 33/2017

Pelolla myydään kaikkea kodintur-vallisuudesta proteiinipatukoihin ja sotiin. Murtovarkaat ja ”vieraat maahantunkeutujat” edustavat sa-maa pelon lajia.”

päätoimittaja heikki valkama

image heinä-elokuu/2017

Hoitohenkilös-tö oli äärim-milleen kuor-mittunut myös 30 vuotta sit-ten. Lehden artikkelin mu-kaan henkilö-kuntapula oli vakava, kun

työpaikoilta puuttui sekä vakinaisia työntekijöitä että sijaisia. Väsymi-sen ja uupumisen merkkejä oli ilmas-sa ”liian paljon”. Yksi syy heikkoon tilanteeseen oli yleinen työvoimapula, etenkin pääkaupunkiseudulla.

”Työntekijöillä ei voi loputtomasti vuosi toisensa jälkeen teetättää työtä enem-män kuin mitä he kohtuudella jaksavat.”

perushoitaja 8/1987

muut lehdet

30 vuotta sitten

Harmittaako soten viivästyminen?

elokuun kysymys oli:

• Työpaikoilla joudutaan elämään melkoisessa epävarmuudessa. Ei täytetä avoimia toimia jne.

• Tulee mietittyä, että mitä sieltä taas on tulossa.

15%

85%EI

• Parempi että valmistellaan kunnolla! Saisi kaatua koko sote, etenkin valinnanvapaus pelottaa!

• Hullun hommaa.

• Luotan, että saan tarvittaessa apua, jos sairastun.

• Liian paljon oli epäselvyyttä asioista. Hyvä kun vääryyksiin puututtiin.

• Siitä kun ei valmista tulekaan.

• Ihan riittävästi näitä ”kokeillaan tikulla jäätä”-kokeiluja jo nähty tältä hallitukselta.

• Maltti on valttia isoja päätöksiä tehtäessä.

• Miksi harmittais? Keskeneräinen oli vielä!

• Se ei ollut läheskään loppuun asti mietitty, toivotuista säästöistä olisikin kertynyt monelle taholle enemmän tappioita kuin säästöjä.

• Tuoko mitään hyvää?

• Täysin keskeneräinen.

• Kaikki isot uudistukset saa asiat aina niin sekaisin, ettei mikään toimi piiiitkään aikaan.

• Kyllähän se ehtii vähän myöhemminkin.

syyskuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta super-lehti, kisat ja kyselyt. kaikkien syyskuun 17. päivään mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä aamiais-tarjotin. elokuussa sen voitti sanna värtö kuukaniemestä. onnittelut!

14 SUPER 9/2017

Arkena maistuu

Hirvikäristysteksti ja kuvat minna lyhty

LÄHI- JA PERUSRUOKAAsuperilaiseen makuun

Kuusamolainen lähihoitaja Toini Oikarinen valmistaa riistasta maistuvat ateriat, vaikka hänestä itsestään ei ollut metsästäjäksi.

oini Oikarisen kotona hirvikäristys on arki-ruokaa. Toinin isä harrastaa metsästystä, joten pakasteessa on aina riistaa. Toinikin päätti ker-ran kokeilla, olisiko hänestä metsästäjäksi.

– Jänis istui paikallaan ja oli niin sievän nä-köinen, etten pystynyt ampumaan. Ex-mieheni

oli vihainen ja sanoi, että Retu-koirakin loukkaantui tehty-ään kovan työn ja sinä et sitten ammu.

Tämän jälkeen Toini on pysynyt keittiön puolella. Hänel-lä on pitkä kokemus hirvikäristyksen tekemisestä.

– Olin kahdeksan kautta töissä ravintolassa Rukalla. Tein käristyksiä porosta, karhusta ja villisiasta. Turistit tilasivat kar-hua ja villisikaa, eläkeläiset pyysivät perintei-sempää poronkäristystä.

Kokenut kokki tietää, että riistan kypsy-misaikaan vaikuttaa eläimen ikä. Vanhan hir-ven liha on sitkeämpää kuin vasan liha. Kyp-syys selviää vain maistamalla.

– Kerran äitini piti vanhaa metsoa yön yli uunissa, mutta sitä ei voinut syödä siltikään. Koira sai sen, mutta silläkin oli kova työ saa-da syötyä se.

Toini saa yleensä monet ruoka-ainekset omalta kasvimaaltaan. Tänä kesänä hän laittoi kasvamaan perunoita, porkkanoita, palsternakkaa, varsiselleriä, persil-jaa ja tilliä, mutta kasvu jäi huonoksi kylmien säiden vuoksi.

– Tökkään myös valkosipulia kasvamaan, koska sen ha-ju karkottaa myyrät. Paitsi jos ne ovat hirveän nälkäisiä, ne tulevat hajusta huolimatta. Jollei kasvimaata aitaa tai ympä-röi värikkäällä nauhalla, porot tulevat maistelemaan naatteja.

Ravintolatyön lisäksi Toini on ehtinyt tehdä muitakin töi-tä. Nuorena hän opiskeli vaatetusalan tutkinnon. Ensimmäi-sen opiskeluvuoden hän kulki joka viikonloppu liftillä Ka-jaanin ja Kuusamon väliä. Niiltä reissulta on jäänyt monta hauskaa muistoa. Kerran Hurriganes otti hänet kyytiin, mut-ta Toini ei tunnistanut bändin jäseniä.

– Remu kysyi, että tykkäänkö Hurriganesin musiikista. Sanoin, etten pidä, koska se on jotenkin sellaista räminää ja kuuntelen vain tanssimusiikkia. Samalla katselin Remua ja mietin, että onpa tutunnäköinen mies.

– Lopulta lamppu syttyi. Menin ihan punaiseksi, korvan-lehtiäkin kuumotti. Kun miehet hoksasivat, että nyt tuol-la tyttärellä välähti, kyllä he pitivät hauskaa. Remu tuumasi lopulta, ettei kaikki tykkää, mutta on meillä sellaisia rauhal-lisempiakin biisejä. Ehkä tykkäisit niistä. Vieläkin nolottaa, kun muistelen tätä.

Vaatetusala ei työllistänyt niin hyvin kuin Toini olisi toi-vonut, joten siksi hän hakeutui kaupan alalle. Innostuva-

na ihmisenä hän on suorittanut useita erilaisia kursseja ja koulutuksia erävaateompelukurssis-ta myynnin ammattitutkintoon.

2000-luvun alussa Toini päätti kokeilla hoi-totyötä ja pääsi työllistämistuella nykyiseen työpaikkaansa Kiviharjun palvelutaloon. Hän opiskeli ensin kotipalvelutyöntekijän ammat-titutkinnon ja työskenteli useamman vuoden hoitoapulaisena. Lähihoitajatutkintokin kiin-nosti, mutta Kiviharjussa oli jo oppisopimus-opiskelija, eikä toista voitu ottaa yhtä aikaa.

– Kun sain mahdollisuuden aloittaa opinnot, ajattelin en-sin, että olen jo liian iäkäs opiskelemaan yli viisikymppisenä. Päätin kuitenkin, että kokeilen opiskelua.

Toini suoritti kolmivuotiset opinnot Oulussa ja työsken-teli koko ajan vanhusten parissa Seviset Oy:n yksiköissä. In-toa riitti, vaikka välillä tuli 16 päivän työ- ja opiskeluputkia sekä useita kertoja kuukaudessa yli 200 kilometrin ajomatko-ja Ouluun. Valmistumisen jälkeen tuore lähihoitaja sai vaki-tuisen työpaikan.

– Pidän työstäni, enkä haluaisi vaihtaa tätä toiseen, vaik-ka välillä väsyttääkin. Ikä tulee vastaan itselläkin. Kiviharjun palvelutalossa on aivan mahtavia asukkaita. Puheliaana ihmi-senä nautin heidän kanssaan olemisesta..

PIDÄN TYÖSTÄNI, ENKÄ HALUAISI

VAIHTAA TÄTÄ TOISEEN,

VAIKKA VÄLILLÄ VÄSYTTÄÄKIN.

T

Hirvikäristys

SUPER 9/2017 15

• hirvenlihaa

• voita paistamiseen

• suolaa

• vettä

Laita voita pannulle ja anna sen ruskistua hieman. Li-sää paloiteltu jäinen tai sulanut liha. Ruskista lihat kuumalla pannulla. Pienennä levyn lämpötilaa ja anna lihan paistua riittävän pitkään. Kun tulee hyvä tuoksu, lisää suola ja vettä sen verran, että lihapalat peitty-vät melkein kokonaan. Hauduta, kunnes liha on mure-aa. Lisää vettä tarvittaessa. Hirvenlihan tilalla voi käyt-tää myös poroa.

Toinin perunamuusi valmistuu Puikula-perunoista, ker-masta, vedestä ja suolasta.

Tarjolle lisäksi puolukkasurvosta. kurkkaa toinin keittiöön

https://youtu.be/S9iVB0aRDuY

16 SUPER 9/2017

teksti ja kuvat elina kujala

ELÄMÄNTAITOJA OPETTELEMASSA

Ihan tavallisena maanantai-iltana katsotaan Salkkarit, syödään kanakeittoa, imuroidaan ja värjätään tukka.

Sofiakylässä eletään hyvää arkea yhdessä.

Amanda Renard keittää itselleen tuoretta kahvia, kaataa sen kuppiinsa ja istahtaa hetkeksi alas. So-fiakylän Pihlajisto on vielä hiljainen. Aamuvuo-ron kanssa on pidetty rapsa, iltavuorossa Amanda on tänään yksin. Asukkaat ovat päivätoiminnas-sa, työtoiminnassa, koulussa, osa omilla asioillaan kaupungissa. Ikkunan takana paistaa elokuun aurinko läm-pimästi. Amanda on toista päivää töissä kesäloman jälkeen.

– Tulin töihin hyvällä mielellä. Jokainen päivä täällä on eri-lainen, hän sanoo siemaillessaan kahvia ja selaillessaan samal-la pöydällä olevaa kalenteria.

Hiljainen hetki ei kestä kauan. Henri Sornikoski, puhelias nuori mies kuulokkeet korvillaan, saapuu asioiltaan kaupun-gista. Amanda kysyy, miten meni. Henri on reissuunsa tyyty-väinen. Kohta ovelle ilmestyy Miia Perkiö. Hän on lähdössä kyläilemään Sofiantähteen, lähellä olevaan Sofiakylän hoiva-kotiin, jossa asuu Miian uusi ystävä Suvi. Amanda soittaa So-fiantähteen ja kertoo, että Miia on tulossa.

Pihlajiston asukkaat ovat melko hyväkuntoisia, aktiivista elämää eläviä aikuisia.

– Pihlajistossa on avoimet ovet ja asukkaat voivat liikkua vapaasti. Jotkut meille muuttavat ihmiset ovat asuneet suuren osan elämästään erilaisissa laitoksissa ja yllättyvät, kun täällä voikin vaikka sopia ohjaajan kanssa, että lähden tänään baariin.

Ohjaajan työ vaikuttaa hiukan suuren perheen luotsaa-miselta. Amanda kyselee kuulumisia kotiin palaavilta, sel-vittää harrastusmahdollisuuksia tietokoneen ääressä, aut-taa kaavakkeen täyttämisessä, varaa taksikyytejä ja avusta-jia, huolehtii raha-asioista ja merkitsee kalenteriin asukkai-den tulevia menoja.

– Iso osa työtä on erilaisten elämäntaitojen opettamista. Välillä keskustellaan nuorten miesten kanssa Tinderin käy-töstä, sitten neuvotaan hampaiden pesemisessä.

Amanda on jo useana vuotena pitänyt seksuaalikasvatuk-sen tunteja Sofiakylän asukkaille. Tällä viikolla hän lähtee sa-man oppimateriaalin kanssa Outokumpuun Huvikumpuun, jossa luennoi tärkeästä aiheesta kehitysvammaisten parissa työskenteleville hoitoalan ammattilaisille.

– Kehitysvammaisten nuorten aikuisten kanssa pitäisi pu-hua esimerkiksi ehkäisystä ja siitä, mikä parisuhde on ja mi-

Maanantai-iltana Pihlajistos-sa ollaan rennosti kotona. Amanda Renard juttelee jokkisautoista Marko Takalan kanssa. Piia Piippo ja Markku Mäenpää odottavat kutsua ruokapöytään.

SUPER 9 /2017 17

18 SUPER 9/2017

kä siinä on sallittua ja mikä ei. Kehitys-vammaiset ovat alttiita hyväksikäytöl-le. Joku on saattanut harrastaa seksiä suklaapatukasta. Hyvä seksuaalikasva-tus vähentää sinisilmäisyyttä. Kaikkea lukemaansa tai kuulemaansa ei kanna-ta uskoa, Amanda sanoo.

Hän huomauttaa, että meille muil-le samoista aiheista puhutaan perus-koulun seksuaalikasvatuksen tunneil-la, mutta kehitysvammaisille nuorille ei välttämättä kerrota koulussa mitään.

– Minulle on tärkeää, että nämä ih-miset saavat oman sanansa kuuluviin. Olen kiinnostunut heidän elämästään ja kokemuksistaan. Sen takia haluan välillä keskustella rauhassa ja kahden kesken, koska sillä tavalla rakennetaan luottamusta. Toivon, että he uskaltai-sivat puhua minulle ihan kaikenlaisis-ta asioista.

ARKI-ILLAN HUUMAA– Maanantait ovat meillä rauhallisia päiviä ilman sen kummempaa ohjel-maa, sillä no, maanantai, kukapa silloin mitään erityistä jaksaisi tehdä, naurah-taa Amanda.

Minttu Saloranta istuu omalla vaki-paikallaan sohvannurkassa ja katselee telkkaria. Henri Sornikoski on vienyt Amandan avustuksella pyykkinsä pesu-tupaan ja fiilistelee nyt kuulokkeet kor-villa musiikkia.

– Tää on maailman paras biisi, tää musiikki pitää mut hyvällä mielellä, sa-noo Henri ja oikaisee sohvalle pitkäk-seen. Markku Mäenpää selailee noja-tuolissa puhelintaan. Miia Perkiö on palannut takaisin kyläilyreissulta ja ker-too siitä innoissaan kaikille.

– Mä olin Suvin luona Tähdessä. Se keitti mulle kahvia ja näytti huoneensa. Mä annoin sille mun puhelinnumeron ja se antoi mulle oman numeronsa. On mukavaa saada uusia ystäviä.

Pentti Meskus saapastelee sisään.– Moi, huikkaa Amanda.– Moi.– Missä olit?– Ulkona.– Kenen kanssa?– Yksin.– Oliko kivaa?– Oli.Pentti katoaa omaan huoneeseen-

sa. Amanda lupaa värjätä illalla Miian hiukset ja menee sitten kastelemaan parvekkeelle kukat.

Piia Piippo ja Marko Takala asuvat Sofiakylässä omissa asunnoissaan.

Miia Perkiön huoneessa on kuvia sisarusten lapsista.

Henri Sornikoskella on pyykkipäivä.

SUPER 9/2017 19

ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ NÄMÄ IHMISET SAAVAT OMAN SANANSA KUULUVIIN.

Amanda auttaa Minttu Salorantaa lomakkeiden täyttämisessä.

ASENNE EROTTAA

Amandan työssä ei ole varsinaisia taukoja. Hän hörppää kah-vit silloin kuin muukin osaston väki ja syö samaa ruokaa sa-massa pöydässä.

– Vaikka kyllä minä sitten joskus sanon, että nyt on muu-ten minun lakisääteisen paikka, sanoo Amanda.

Rauhallisena arki-iltana Amandan työ vaikuttaa aika lep-poiselta. Toisaalta, kun ympärillä pyörii kymmenkunta ihmis-tä, joilla kaikilla on jotakin kysyttävää, ehdotuksia ja mielipi-teitä, täytyy tuntosarvien olla koko ajan pystyssä. Ohjaaja oh-jaa ammattinimikkeensä mukaisesti, mutta ihmisiä kannuste-taan omatoimisuuteen.

Amanda sanoo tienneensä aina, että haluaa hoitajaksi. – Sofia on varmasti vaikuttanut siihen, että hakeuduin alal-

le. Vaikeasti kehitysvammainen pikkusisko sai minut katso-maan maailmaa ehkä erilaisesta näkökulmasta kuin muut sa-man ikäiset. Sofia ei puhu, vaan kommunikoi viittomin ja ku-vien avulla. Sen myötä minullekin on kehittynyt taito lukea ihmisen eleitä tarkasti, miettii Amanda.

Monet vierastaisivat samaa työpaikkaa perheenjäsenen kanssa, mutta Amandan mielestä siinä ei ole mitään kum-mallista, että hän työskentelee äitinsä perustamassa Sofiaky-lässä. Kehitysvammaisten ja heidän perheidensä tarpeista syn-tynyt yhteisö on hyvämaineinen ja toimiva.

– Sofiakylän erottaa monista muista asenne. Teemme pal-jon asioita yhdessä asukkaiden kanssa silloinkin, kun joku sa-noo, että ettehän te tuonne voi noiden kanssa lähteä tai eihän tuo kehitysvammaisten kanssa onnistu. Olemme avoimia.

Amandan äiti Riitta Peltonen työskentelee samassa talossa toimistossaan kerrosta alempana.

– Harvassa paikassa pomo on niin lähellä. Me voimme mennä suoraan rappuset alas kertomaan, että Riitta, tarvitsi-simme nyt uuden telkkarin. Se helpottaa monia asioita, kun ei tarvitse lähetellä sähköposteja jonnekin kauas.

ILVES VAI TAPPARA?Illallispöydässä käy vilkas keskustelu. Kanakeitto maistuu kai-kille. Urheilusta ei ruokapöydässä puhuta, sillä sen kieltävät seinällä olevat talon säännöt. Pihlajistossa asuu monta into-himoista jääkiekon ystävää ja väriä tunnustetaan surutta. Joi-denkin oviin on teipattu Ilveksen lippu, toisia koristaa Tap-paran tarrarykelmä.

– Tunteet kuumenevat aika nopeasti, jos siitä aiheesta ru-vetaan puhumaan, siksi se on meillä ruokapöydän kielletty-jen aiheiden listalla, sanoo Amanda.

Nyt pöydässä puhutaan kiivaasti pikaruoasta. Erään asuk-kaan poikaystävä käy kuulemma hampurilaisravintoloissa

SUPER 9/2017 19

20 SUPER 9/2017

Sofiakylä tarjoaa Nokialla asumispal-veluja, tilapäishoitoa, työ- ja päivätoi-mintaa kehitysvammaisille aikuisille ja lapsille. Sen on perustanut Aman-dan äiti Riitta Peltonen. Hänen tyt-tärensä, Amandan pikkusisko, Sofia, 15, on vaikeasti kehitysvammainen. Sofialla on harvinainen rubinstein-taybi-syndrooma, joka on vain noin 50 ihmisellä Suomessa.

Välillä harmittaa ulkopuolisten ih-misten asenne meidän asukkaitam-me kohtaan. Joskus kauppareissulla meitä tuijotetaan vailla mitään käy-töstapoja.

Asukkaat. Olipa kysymyksessä sitten hyvä tai huono asia, heiltä saa aina suoran palautteen.

Amanda Renard, 23, on nokialai-nen lähihoitaja, joka työskentelee vastuuohjaajana Sofiakylässä Pihla-jiston ryhmäkodissa. Pihlajisto on yhdeksän kehitysvammaisen aikui-sen koti. Lisäksi siellä ruokailevat ja oleilevat paljon myös saman talon tukiasunnoissa itsenäisemmin asu-

vat neljä sofiakyläläistä.

Vaimo Emilia ja 4-vuotias poika Dany. Amanda ja Emilia menivät naimisiin viime kesänä ja tärkeää päivää todisti 130 vieras-ta Suomesta ja ulkomail-ta. Amandan isänpuolei-nen suku asuu Belgiassa, josta Amandakin muut-ti 5-vuotiaana Suomeen. Hän puhuu toisena kie-lenään flaamia.

Tänään töissä

kuka

parasta työssä

haastavinta töissä

mikä sofiakylä?

perhe

liian usein ja muut ovat sitä mieltä, et-tä se on paitsi epäterveellistä, myös ra-han tuhlausta. Keskustelu uhkaa yltyä kovaääniseksi jankkaamiseksi.

– Nyt loppuu tuo riitely, sanoo Amanda napakasti ja menee väliin.

Keittiövuorossa olevat Markku Mäen- pää ja Mika Ulkoniemi siistivät keittiön. Sitten osa porukasta katoaa omiin huo-neisiinsa ja jotkut lähtevät ulos happi-hypylle. Amanda vie Henrin ja Mari-ka Rintaniemen pyykkitupaan. Sen jäl-keen vuorossa on Miian tukan värjää-minen. Pihlajistossa on kodikas ja lep-poisa arki-illan tuntu, kun Miia istuu tuolissa värikäsittelyssä raidallinen pyy-he hartioillaan ja Marika imuroi Robi-nin tahdissa. Telkkari huutaa jossakin taustalla. Pihlajistossa asukkaat huoleh-tivat itse omien huoneidensa ja yhteis-ten tilojen siivoamisesta ohjaajien avus-tuksella. Marikan huoneesta kuuluu vä-lillä iloista naurua.

– Olisipa mullakin noin kivaa, kun imuroin kotona, nauraa Amanda ja le-vittää sudin kanssa punaista väriä Miian päähän.

– Torstaina on Särkänniemessä Me-gastartti. Siellä esiintyy Seksikäs-Suklaa ja Mansesteri. Me ollaan menossa sin-ne, Marika käy välillä kertomassa in-nostuneena.

– Joo, mutta mitenkäs koulu? Seu-raavana aamuna pitää jaksaa herätä, huomauttaa Amanda.

– Jaksan, jaksan, sanoo Marika reip-paasti ja palaa imurin varteen.

TUUKSÄÄ HUOMENNA?Amanda nostaa leivät ja leikkelepake-tit pöytään. Väki kerääntyy tekemään itselleen iltapalaa. Mikrossa lämmite-tään ihania juustoleipiä, lämppäreitä. Ne ovat monen lempi-iltapala panna-rien ohella. Kohta alkaa Salatut elämät. Sitä on odotettu. Salkkareita katsovat melkein kaikki paitsi Mika.

– Mä en ole kiinnostunut. Mä me-nen suihkuun, naurahtaa Tappara-pai-taan ja Tappara-sukkiin sonnustautu-nut Mika. Kaulassa roikkuu kännykkä, Tappara-pussissa tietenkin.

– Saako ottaa molempia, kiisseliä ja

muroja? Voiko ottaa kaapista mehua? Mitä kiisseliä tämä on?

Kysymyksiä riittää ja kuhinaa pöy-dän ympärillä.

– Kaikkea saa ottaa, mutta mitään ei ole pakko ottaa, sanoo Amanda. Hän jakaa iltapalan yhteydessä myös lääk-keet Pihlajiston väelle.

Henrillä ei vielä ole nälkä. Hän na-puttaa Sly Cooper -peliä olohuoneen nojatuolissa ja selostaa samalla vieres-sä olevalle Amandalle pelin kulkua. Amanda huomauttaa ystävällisesti kie-lenkäytöstä, kirosanoja tuppaa livahta-maan nuoren miehen puheeseen tur-han usein. Henri kysyy seitsemännen kerran, ehtiikö Amanda värjätä hänen-kin tukkansa vielä tänä iltana. Ja sitten siniseksi kuten Antti Tuiskulla. Aman-da lupaa ehtiä.

– Tuuksää huomenna? Henri kysyy.– Tuun. Aamu seitsemään ja pitkään

vuoroon, Amanda vastaa. Illan viimei-sinä työtehtävinä on vielä kirjaaminen ja raportti yövuoroon tulevan kanssa.

– Ihanaa, kun tuut, huudahtaa Henri..

SUPER 9/2017 21 Lehden Facebook-sivun löydät osoitteesta: www.facebook.com/superlehti/

Käy tykkäämässä SuPer-lehden Facebook-sivusta,

niin näet lehden tuoreimmat päivitykset uutisvirrassasi. Näin pysyt ajan tasalla siitä,

mitä hoitoalalla tapahtuu ja saat vinkkejä

työhösi.

KAIKKIEN 20. SYYSKUUTA MENNESSÄ SUPER-LEHDEN FACEBOOK-SIVUSTA TYKÄN-NEIDEN KESKEN ARVOTAAN KOLME KÄTEVÄÄ TERMOSMUKIA.

22 SUPER 9/2017

Vanhuspalvelulain

mukaan toiminta-

yksikössä on oltava

henkilöstö, jonka määrä,

koulutus ja tehtävärakenne

vastaavat toimintayksikön palveluja

saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja

heidän toimintakykynsä edellyttämää

palvelun tarvetta ja joka turvaa heille

laadukkaat palvelut.

Kotihoidon työntekijät ovat kovilla:

TÄLLAISESSA TYÖSSÄ EI HALUTA OLLA OSALLISENA

teksti sonja kähkönen kuva ingimage

Fyysinen ja henkinen kuormitus kasvaa kotihoidossa, eikä henkilö-kunta ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Työnantajat puo-

lestaan valittavat, ettei työntekijöitä ole tarjolla. SuPerin asiantuntija Sari Erkkilällä olisi tilanteen parantamiseksi yksinkertainen lääke.

enkilökuntaa on liian vähän asiakkaiden tarpeisiin nähden. Työntekijät kuormittuvat, ovat pitkillä sai-rauslomilla ja hakeutuvat alalta pois, eikä kotihoitoon saada uusia työntekijöitä, kuvailee Sari Erkkilä koti-hoidon karua arkea.

Tilanne pääsi riistäytymään käsistä, kun laitoshoitoa alet-tiin purkaa, eikä kotihoitoa valmisteltu millään tavalla muut-tuneeseen tilanteeseen.

Kotihoidon ahdingosta kertoo myös Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen THL:n keväällä julkaisema Vanhuspalvelu-jen tuottajakohtainen seurantatutkimus. Sen mukaan kotihoi-dossa oli vuonna 2016 toteutetulla seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 3000 asiakasta enemmän kuin kaksi vuotta aiem- min. Kotihoidon työntekijöiden määrä oli silti vähentynyt yli 400 henkilöllä. Samaan aikaan ympärivuorokautisesta hoi-dosta oli vähentynyt 2800 asiakaspaikkaa.

Myös jo SuPerin vuonna 2015 tekemä kotihoidon selvitys viesti tilanteen vakavuudesta. Liiton kyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli huolissaan hoidon laadusta. Lähes 70 prosent-

H

SUPER 9/2017 23

laske kotihoidon henkilöstömitoitus superin verkkosivuilla

Myös kotihoitoa sitoo henkilöstömitoitusSamoin kuin laitoshoidossa, myös kotihoidossa on henkilöstömitoitus. Se on ilmoitettu samassa laatusuosituksessa, jossa on linjattu tehoste-tun palveluasumisen mitoitus.

– Kyseessä on yksinkertainen laskutoimitus, jossa verrataan asiakkai-den hoito- ja palvelusuunnitelman aikaa työntekijöiden käytettävissä ole-vaan aikaan. Siten myös kotihoidon henkilöstömitoitustarve voidaan las-kea, Sari Erkkilä kertoo.

Hän muistuttaa työntekijöitä myös käyttämään henkilökunnan ilmoi-tusvelvollisuutta, mikäli asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut eivät toteudu tai työntekijä epäilee, että ne eivät toteudu.

– Työntekijän pitää ilmoittaa tästä esimiehelle, jonka on puolestaan ilmoitettava eteenpäin kunnan viranhaltijalle. Tämä pykälä on luotu asiak- kaan turvaksi, eikä ilmoituksesta saa seurata työntekijälle sanktioita.

tia koki, että työyksikössä on liian vä-hän henkilökuntaa. 88 prosenttia vas-tanneista koki työmäärän nousseen vii-meisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentil-la vastaajista.

VALTAVA HUOLI ASIAKKAISTAKotihoidossa hoidetaan tänä päivänä entistä huonokuntoisempia asiakkaita. Se tarkoittaa, että asiakkaan luona käy-dään useita kertoja päivässä.

– Kotihoidon työntekijät viestivät meille SuPeriin, että eettinen kuorma heidän työssään on noussut merkittä-västi. Heillä on valtava huoli asiakkais-ta, Sari Erkkilä kertoo.

Erkkilän mukaan ammattilaiset ha-luavat tehdä työnsä hyvin, mutta nyky-tilanteessa se ei ole mahdollista.

– SuPeriin yhteyttä ottavat jäsenet ovat tilanteesta niin hämmentyneitä ja väsyneitä, että he jopa itkevät. Moni on sanonut, ettei halua olla osallisena täl-laisessa työssä, jonka arvomaailma on täysin erilainen kuin hoitohenkilökun-nan omat arvot.

HYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ EI KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUDUHenkilökunta painii työn eettisyyden kanssa, ja ongelmat kotihoidossa hei-jastuvat työntekijöiden kokonaishyvin-vointiin.

– Töiden jälkeen ollaan niin uupu-neita, ettei jakseta tehdä juuri mitään. Stressi ja kiukkuisuus vaivaavat ja uni-ongelmat ovat yleisiä, kun työasiat pyö-rivät mielessä nukkumaan mennessä. Kun uupumus kasvaa riittävän suurek-si, on pakko jäädä sairauslomalle.

Erkkilän mukaan hulluinta on, että kaikista työntekijöiden oireiluista huo-limatta tilanne työpaikoilla ei muutu. Kun työntekijä palaa sairauslomalta, hän palaa siihen samaan työympäris-töön, jonka on aiemmin kokenut kuor-mittavaksi.

– Tämä on ristiriidassa työturvalli-suuslain kanssa. Sen mukaan työnan-tajan on puututtava ongelmakohtiin, vähennettävä työn kuormittavuudesta johtuvaa haittaa ja ehkäistävä vaarati-lanteiden syntyminen. Tämä ei nyt tun-nu työpaikoilla toimivan.

Erkkilä huomauttaa, että Suomessa on hyvä lainsäädäntö – on sekä vanhus-palvelulaki että sosiaalihuoltolaki, jois-sa nostetaan esiin hoidon hyvä laatu.

– On hullua, että meillä on nämä lait,

mutta siitä huolimatta ne eivät useas- sa paikassa toteudu.

YKSINKERTAINEN LÄÄKE AUTTAISISari Erkkilä muistuttaa, että kotihoi-don tilanne ei ratkea kikkailemalla. Esimerkiksi toiminnanohjausjärjestel-mät tai muu teknologia ei ratkaise on-gelmaa. Työnantajan on ymmärrettävä, että tiettyä määrää asiakkaita on oltava hoitamassa oikea määrä henkilökuntaa.

– Työnantajat nostelevat käsiään ja sanovat, että palkkaisivat kyllä lisää henkilökuntaa, jos työntekijöitä olisi saatavilla. Kotihoidossa on jopa vaki-tuisia toimia auki, mutta niihin ei löy-dy hakijoita.

Erkkilän mukaan työnantajien tu-lisikin miettiä, miten juuri heidän ko-tihoidon yksiköstään saataisiin niin ve-tovoimainen paikka, etteivät työnteki-jät kuormitu.

– Hoitajille on tärkeää, että he saa-vat tehdä arvokasta työtä asiakkaan par-haaksi. Kotihoidon työntekijät kyllä pi-tävät työstään. Työolojen on kuitenkin oltava sellaiset, että he voivat iloita te-kemästään työstä ja jaksavat nauttia myös vapaa-ajastaan..

SUPERIIN YHTEYTTÄ OTTAVAT JÄSENET OVAT TILANTEESTA NIIN HÄMMENTYNEITÄ JA

VÄSYNEITÄ, ETTÄ HE JOPA ITKEVÄT.

SUPER 9/2017 23

24 SUPER 9/2017

ehittynein lääketieteen tekoäly lienee tällä hetkel-lä amerikkalaisen teknologiajätti IBM:n kehittämä Dr. Watson. Se kykenee keräämään tietoa muun muassa puheesta ja tekstistä sekä valo- ja röntgen-kuvista. Lääkärit opettavat konetta analysoimaan tietoa ja tekemään diagnooseja.

Tekoälyn vaikutuksia asiantuntijatyöhön blogissaan ruoti-van Osmo Soininvaaran mukaan on nyt jo kiistanlaista, kum-pi on taitavampi, ihmislääkäri vai Dr. Watson – mutta kisan lopullisesta voittajasta ei kuulemma ole epäilystäkään.

Tekoäly oppii jokaisesta tekemästään virheestä kuten lää-

K

Tekoäly muuttaa työnjakoa mutta ei vie terveysalan töitä

ROBOTTI VAPAUTTAA HOITAJAN HOITAMAAN

teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä

Robotti on ihmisen itselleen kehittämä apuväline. Pyörä, kivikirves ja lumilapio ovat siis robotin esivanhempia suoraan alenevassa polvessa. Tekoälyä käyttävä sosiaalinen robotti on tutkija

Sakari Taipaleen mukaan kuitenkin enemmän kuin työkalu.

kärikin, mutta lääkäri oppii vain omista virheistään. Tekoäly on maailmanlaajuinen verkosto, joten se voi oppia virheis-tä, tapahtuivatpa ne missä päin maailmaa hyvänsä, eikä sen muistilla ole ylärajaa.

Inhimillisten ominaisuuksien puuttuminen toimii joissa-kin asioissa tekoälyn eduksi. Lääkärin voi olla kasvojen me-nettämisen ja mainetappion pelossa vaikea tunnustaa omia virheitään, mikä haittaa tärkeän tiedon kertymistä. Tekoälyl-lä ei tällaisia estoja ole.

Jos ja kun tekoäly ottaa hoitaakseen suuren osan diagnoo-sityöstä, ihmisenä olemisen merkitys korostuu lääkärin am-

SUPER 9/2017 25

matissa aivan uudella tavalla. Teknisen pätevyyden korostamisen sijaan ihmi-set valitsevat tarjolla olevien lääkärei-den joukosta sen ystävällisimmän. ”Se on huono uutinen monelle lääkärille”, Soininvaara vinoilee.

TYÖKALUSTA SEURALAISEKSIJyväskylän yliopistossa työskentelevän akatemiatutkija Sakari Taipaleen käsi-

tys tekoälyn roolista lääketieteessä on selvästi Soininvaaran näkemystä maltil-lisempi. Taipale ei usko tekoälyn kor-vaavan lääkäreitä nyt tai tulevaisuudes-sakaan.

– Dr. Watson tuottaa tietoa, lää-käri tekee päätökset. Tekoäly ei kor-vaa lääkäriä vaan toimii hänen apuväli-neenään. Kun kone tekee yhä suurem-man osan mekaanisesta työstä, asian-tuntijoille jää yhä enemmän aikaa kes-

kittyä siihen, mihin vain inhimillinen ymmärrys pystyy, Taipale linjaa.

Terveydenhuollon työnjakoon teko-äly voi sen sijaan vaikuttaa paljonkin.

– Tulevaisuudessa hoitajatkin voivat ehkä tehdä diagnooseja tekoälyn avul-la, ja yleislääkärin tarve lähettää potilai-ta erikoislääkärille vähenee.

IBM on tutkijan mukaan laajenta-massa tekoälyn käyttöä sosiaalisuuden ja hoivan suuntaan. Jyväskylän yliopis-to on juonessa mukana: se etsii yhdessä IBM:n, VTT:n ja kansainvälisten tutki-muslaitosten kanssa sovelluskohteita te-koälyn ja sensoriteknologian hyödyntä-miseksi erityisesti vanhushoivassa.

Tekoälyn ja robotiikan harppaus työkalusta sosiaaliseksi apuvälineeksi on Taipaleen mukaan pitkä niin tek-nisesti kuin moraalisestikin. Lääketie-teen tekoäly muistuttaa perinteistä teol-lisuusrobottia siinä, että se tekee asioita ihmistä tehokkaammin ja tarkemmin. Sosiaalisen tekoälyn ja robotin tavoit-teet ovat toisaalla.

– Siinä, missä teollisilla roboteilla haetaan tehokkuutta ja parempaa ta-loudellista tulosta, sosiaalisilla roboteil-la pyritään selkeämmin inhimillisen hy-vinvoinnin lisäämiseen.

Sosiaaliset robotit auttavat arjen as-kareissa, mutta ne osaavat myös pitää seuraa lapsille ja vanhuksille ja keskus-

26 SUPER 9/2017

tella heidän kanssaan. Tämä edellyttää tekoälyltä aivan uu-denlaista joustavuutta.

Mikään ei kuitenkaan muutu, jos uutta sosiaalista tekno-logiaa käytetään vanhaan tapaan, eli tehokkuuden lisäämiseen ja säästöjen saavuttamiseen.

– Vaarana on, että tekoälyn ja palvelurobottien esimerkik-si vanhushuollossa säästämää työaikaa ei lopulta käytetäkään asiakkaiden hyväksi, vaan lisätään yksittäisen työntekijän päi-vittäistä asiakaskäyntimäärää, Taipale pohtii.

ELÄKELÄISET EIVÄT ROBOTTEJA KAVAHDAHoitajat kirjaavat kotikäyntien tapahtumat tarkasti tietojär-jestelmään. Näitä tietovarantoja voitaisiin Taipaleen mukaan käyttää siinä vaiheessa, kun vanhus tehdään hoiva- tai kotirobo-tille tutuksi. Myös omaiset voisivat syöttää järjestelmään ajan-kohtaisia tietoja vanhuksen mielialoista ja terveydestä.

– Sosiaaliset kotirobotit voisivat itsekin kerätä dataa. Tek-nologia sydänfilmin ottamiseen etänä on jo olemassa. Rollaat-torin kädensijan anturista saatu vanhuksen syke voidaan tal-lentaa tietopankkiin. Kaatumissensoreiden tapaista kotiäly-teknologiaa on vanhushuollon käytössä jo nyt, Taipale luet- telee.

Tiukka yksityisyyden suoja on tähän asti hidastanut hoiva-robottien kehitystä. Ihmiset eivät ole halunneet, että heidän päivittäisiä puuhiaan tallennetaan tietopankkeihin.

– Asenteet ovat väljentyneet Facebookin, Googlen ja mui-den nettipalvelujen yleistymisen myötä. Verkossa aikaansa viettävät ihmiset ovat yleensä tietoisia siitä, että tämä osa elä-mästä tallentuu erilaisiin tietovarastoihin. Yksityisyys meni jo.

Yksityisyyden suojan lisäksi kehitystä jarruttaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien monenkirjavuus. Kun-nat ja kuntayhtymät ovat hankkineet järjestelmänsä omilla ehdoillaan ja keskinäistä yhteensopivuutta ajattelematta. Ha-janaisuutta on pidetty jopa hyveenä.

– 1990- ja 2000-luvulla järjestelmien hajanaisuutta puo-lusteltiin yksityisyyden suojalla. Nykyään yhtenäisten tieto-järjestelmien ja tietopankkien hyödyt tunnetaan paremmin, ja vaaka on kallistumassa niiden puolelle.

Kansalaisten suhtautuminen robottien käyttöön vaihtelee Euroopan maissa laidasta laitaan. Varautuneimpia ollaan Tai-paleen mukaan juuri hoivarobottien suhteen.

Euroopan laajuisessa barometrissa hoivarobotteja vastus-tettiin vähiten niissä Välimeren maissa, joissa julkisen hoi-van osuus oli pienin ja hoivavastuuta oli eniten kotiäideillä. Myönteisemmin hoivarobotiikkaan suhtautuivat eläkeläiset.

– Lähestyvä vanhuus ja oman hoivatarpeen ennakointi ehkä laittavat pohtimaan robotiikan mahdollisuuksia. Kor-

TEKOÄLY TOIMII SAMOJEN PERUSOLETUSTEN JA ARVOJEN VARASSA KUIN

SEN LUONEET IHMISET.

SUPER 9/2017 27

appas, vanha kunnon pah-vinen tunnuslukulista ei enää toimi. Nettipankkiin pääsee jotenkin älypuheli-men avulla, mutta miten? Raha-asioitten kanssa ei

viitsisi sählätä… Soittaisiko pojalle? Ei-pä millään kehtaisi, kun eilen meni tunti siitä sähköpostiohjelmasta kysellessä…

Tuttu tilanne monille pirteille vanhuk-sille ja heidän digikonsulteikseen pääty-neille lapsilleen. Kaikki toimii ja itsenäi-nen elämä sujuu, mutta uusien asioi- den, ja erityisesti digitekniikan oppimi-nen tökkii.

Digilaitteiden kuluttamisesta ja di-gipalvelujen itsenäisestä käytöstä on muodostumassa mittari, jonka kaut-ta luodaan mielikuvia siitä, kuinka ”on-nistunutta” vanheneminen on, kirjoit-

Digitaidoista tuli uusi hyvän vanhuuden mitta

Ktaa Sakari Taipale Jyväskylän yliopiston tutkijoiden johdolla toteutetun tuoreen tutkimuskirjan esittelytekstissä.

Myöhäisvanhuus merkitsee teknolo-gisen kontrollin ja valvonnan lisäänty-mistä: mukaan tulevat turvarannekkeet ja etävalvonta. Tietoteknisten palvelu-jen käytössä riippuvuus muista kasvaa.

Pahimmillaan tietoteknisten palvelu-jen oppimispakko vie muuten itsenäi-siltä ja täysin toimintakykyisiltä ikäih-misiltä kyvyn selvitä arjesta omin päin – ja tämä tapahtuu aikana, jolloin van-huspalvelujen kehittämisen johtotähte-nä on pitää vanhukset kotona ja oma-toimisina mahdollisimman pitkään.

Yhteiskunta ei tarjoa riittävästi digi-palvelujen käytön tukea. Lasten ja las-tenlasten merkitys ja käytännön apu teknologian tuomisessa osaksi van-

kea koulutustaso ja kiinnostus tiedet-tä ja sen läpimurtoja kohtaan näyt-tivät puolestaan lisäävän epäluuloi-suutta.

ROBOTTI PERII LUOJANSA ARVOT – Tekoäly toimii samojen perusoletus-ten ja arvojen varassa kuin sen luoneet ihmiset. Suomeen tarvitaan juuri suo-malaiseen sosiaali- ja terveyspalvelu-järjestelmään sopivat ratkaisut. Lisäksi tarvitaan perehdytystä ja opetteluaikaa

hempien ja isovanhempien arkea on-kin Taipaleen mukaan aivan keskeinen.

Kaikilla vanhuksilla ei kuitenkaan ole lapsia, eikä kaikilla lapsilla ei ole aikaa tai malttia vanhusten jatkuvaan kurs-sittamiseen. Siksi välttämättömille di-gipalveluille pitäisi olla tarjolla myös analogisessa maailmassa varttuneelle vanhukselle tuttu vaihtoehto..antti vanas

sakari taipale, terhi-anna wilska, chris gilleard (toim.): digital technologies and generational identity: ict usage across the life course. routledge, 2017.

kaikille asianosaisille, sanoo professori Helinä Melkas Lappeenrannan teknil-lisestä yliopistosta.

Käytännöllisten ratkaisujen takana piilee eettisiä valintoja, joiden suhteen pitää olla tarkkana.

– Ryhdytäänkö muokkaamaan van-husten koteja robottityölle sopiviksi, vai pidetäänkö jatkossakin lähtökoh-tana asukkaan viihtyvyyttä? Robottien käyttöönottoon liittyy arvovalintoja, joista on keskusteltava.

Tekoäly voisi tukea hoitoa ja hoivaa

seuraamalla vanhuksen terveydentilaa ja auttamalla näytteiden otossa ja lääk-keiden annostelussa. Tällaiseen toimin-taan kykeneviä robotteja saadaan Mel-kaksen mukaan kuitenkin odotella vie-lä muutama vuosi. Tekniikka kehittyy nopeasti, mutta sen käyttöönotto on melko hidasta.

– Tekoälyn käyttöön pitäisi voida tu-tustua käytännössä, osana omaa työtä. Myös kielteinen suhtautuminen pitää voida tuoda esiin, jotta asioista päästää keskustelemaan monipuolisesti..

lisää aiheesta täällä

jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/08/tiedote-2017-08-14-13-29-01-251933

28 SUPER 9/2017

TYÖSKENTELETKÖ LASTEN KANSSA TAI OLETKO ALASTA KIINNOSTUNUT?

Tule mukaan sinulle suunnattuun jäseniltaan paikkakunnallasi! Ota mukaan myös työkaverisi tai tuttusi, ilta on kaikille avoin (ei siis tarvitse olla SuPerin jäsen).

Illan aloittaa SuPerin asiantuntijan puheenvuoro uusista varhaiskasvatussuunnitelmista ja lastenhoitajan roolista. Sen jälkeen edunvalvontayksikön asiantuntija vastaa kysymyksiin esimerkiksi palkasta, työajoista, määräaikaisista työsuhteista ja vuosilomista.

Ohjelma alkaa klo 18. Ruokatarjoilu alkaa puoli tuntia ennen ohjelman alkua.

www.superliitto.fi/arvokaslapsi tai SuPerin jäsenten ryhmästä

facebook.com/groups/SuPervarhaiskasvatus

#arvokaslapsi

LUE LISÄÄ JA

ILMOITTAUDU

Helsinki 21.9.Rovaniemi 3.10.Oulu 4.10.Turku 10.10.Kuopio 17.10.

Joensuu 18.10. Lappeenranta 25.10. Tampere 7.11. Vaasa 8.11.Jyväskylä 21.11.

www.superliitto.fi/arvokaslapsi

SUPER 9/2017 29

PAINAVAA ASIAA VARHAISKASVATUKSESTA 8/12

Päiväkotityö kuormittaa fyysisesti

Ergonomiasta sujuvuuttateksti minna lyhty

Hyvällä ergonomialla voi ehkäistä tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Jos niitä on jo ehtinyt syntyä, oikeat työskentelytavat nopeuttavat toipumista. Vaivojen kroonistuessa ergonomian merkitys korostuu entisestään.

Pieniä pöytiä ja tuoleja, alle kouluikäi-sille mitoitettuja, voi miten söpöä. Näin saattaisi joku huokaista, kun näkee päi-väkotien sisustuksen. Tarkempi ajatte-lu kuitenkin herättää kysymyksen, mi-tä tykkää aikuisen selkä, kun lapset is-tuvat matalalla?

– Pienet kalusteet tuovat työhön kuormittavuutta, koska työntekijä jou-tuu jatkuvasti kumartumaan. Kun ai-kuinen istuu pienen pöydän ääressä, ja-lat eivät välttämättä mahdu pöydän alle. Silloin istutaan kiertyneenä. Jos tällä ta-valla tekee työtä vuosikymmeniä, ilman muuta siitä syntyy tuki- ja liikunta- elinongelmia, Työterveyslaitoksen eri-koistutkija Irmeli Pehkonen sanoo.

Pehkonen tietää, että päiväkodeissa on alettu kiinnittää aikaisempaa enem-män huomiota työntekijöiden ergono-miaan. Hänen mielestään normaalikor-kuiset pöydät ovat paras ratkaisu päivä-koteihin. Pienet lapset voivat istua pöy-dän ääressä lapsille suunnitelluissa kor-keissa tuoleissa.

Päiväkodissa ergonomiaa lisää myös sähköinen hoitopöytä, jonka voi sää-tää työntekijän korkeuden mukaan. Hoitopöytä pitää sijoittaa mahdolli-simman lähelle pesupaikkaa, jotta las-ta ei tarvitse kantaa pitkästi. Pyörälli-nen asentajantuoli wc:ssä vähentää ai-kuisen tarvetta kumartua ja kyykistyä, kun hän auttaa lapsia käsi- ja kasvope-suissa. Asentajantuolia voi käyttää myös pukeutumistilanteissa, ellei eteisessä ole pukeutumispenkkiä, jossa aikuinen voi istua ja lapsi seistä. Pieni lapsi kannat-taa pukea mieluummin sylissä kuin lat-tialla. Tavaroita ja leluja on helpointa

pitää pyörällisissä säilytyslaatikoissa, jolloin tarve nostaa laatikoita vähenee.

Kun päiväkodin tiloja remontoi-daan, Pehkosen mielestä työntekijöiden täytyy päästä mukaan suunnitteluun. Heillä on paras näkemys siitä, mikä pa-rantaa työn ergonomiaa.

– Kun saadaan uudet tilat tai väli-neet, pitää opetella käyttämään niitä. Vanhoista työtavoista täytyy opetella pois.

NOSTA OIKEINLapsen omatoimisuutta kannattaa hyö-dyntää, jotta välttyy turhilta nostoilta ja kantamiselta. Samalla voidaan tukea lapsen motorista kehitystä. Alle kolmi-vuotiaiden ryhmissä nostamista ei voi kuitenkaan kokonaan välttää.

– Jos täytyy nostaa, sen täytyy olla hallittua. Kyykisty ja kallista selkää hie-man eteenpäin. Nosta hallitusti polvis-ta ojentaen lapsi lähellä vartaloa. Vältä selän kiertoja ja taivutuksia noston ai-kana, Irmeli Pehkonen neuvoo.

Päiväkodeissa istutaan usein lattialla.

I N G I M A G E

Aikuiselle paras istuma-asento olisi sel-kä seinää vasten, jotta selälle saa tukea. Kun kumartuu eteenpäin, esimerkik-si kun ohjaa lapsia pöydän ääressä tai pyyhkii pöytää, toinen käsi kannattaa asettaa pöytää vasten, jotta ei ole pel-kästään selän varassa. Sänkyjä pedates-sa kyykistelyn ja kumartelun sijasta pa-rempi asento on toispolviseisonta.

Pehkosen mielestä päiväkotityön etuna on se, että pystyy liikkumaan pal-jon, eikä tarvitse istua päivää työpöydän ääressä. Lasten kanssa voi liikkua yh-dessä ja työn ohessa voi tehdä veren-kiertoa parantavia liikkeitä tai kevyt-tä venyttelyä.

– Jos joutuu työskentelemään kuma-rissa asennoissa, on tärkeää tehdä vasta-liikkeitä, kuten selän taivutusta kevyes-ti taaksepäin sekä lapaluiden yhteen ve-tämistä ristimällä kädet selän takana..

30 SUPER 9/2017

oitajat kärsivät muun muassa toistuvista infekti-oista, nuhasta, yskästä, hengenahdistuksesta, sil-mäoireista, iho-oireista, väsymyksestä, päänsä-ryistä, niveloireista, lihaskivuista, ärtyneisyydes-tä ja keskittymisvaikeuksista. Kun huonossa si-säilmassa joutuu työskentelemään pitkään, riski-

nä on vakava sairastuminen. Tälläkin hetkellä useita superilaisia hoitajia on sairauslo-

malla sisäilmaoireilun vuoksi. Jotkut eivät pysty ehkä koskaan enää palaamaan entiseen työhönsä.

– He kykenisivät tekemään työtä, mutta he eivät pysty ole-maan työtiloissa. Ainoa vaihtoehto on etsiä työ, jota voi teh-dä puhtaissa ja terveissä tiloissa. Tällaisia tiloja ei välttämät-tä löydy, sillä sisäilmaongelmia on paljon. Joissakin kunnissa ei ole yhtään sellaista työtilaa, jossa ei olisi sisäilmaongelmia, SuPerin työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen kertoo.

Kun herkistyy kemikaaleille, jo pienet pitoisuudet aiheut-

SuPerin edunvalvonta saa jatkuvasti yhtey-denottoja jäseniltä, jotka kertovat työpaikkan-sa huonosta sisäilmasta. Työympäristöasian-tuntija Eija Kemppainen kehottaa vaatimaan työnantajalta puhtaita ja terveitä työtiloja.

Yhteydenotot SuPeriin ovat kasvussa

teksti minna lyhty kuva istockphoto

Hoitajat sairastuvat sisäilmasta

H

tavat oireilua. Sairastuneet työntekijät eivät välttämättä pysty olemaan tiloissa edes remontin jälkeen. Vaikka rakennus lai-tetaan kuntoon, ihminen ei korjaannu ennalleen.

VIKAA KORVIEN VÄLISSÄEija Kemppaisen mukaan ensimmäiset sisäilmaoireet pitää ot-taa vakavasti. Jos altistus ei jatku liian pitkään, terveys toden-näköisesti palautuu ennalleen. Ongelmana on usein se, ettei työntekijä itse eikä työterveyshuolto tunnista huonosta sisäil-masta johtuvaa oireilua riittävän ajoissa.

– Työterveyshuollossa hoidetaan oireita, eikä mietitä si-tä, mistä ne johtuvat. Kun oireilu jatkuu pitkään, pahimmil-laan työterveyshuollossa aletaan epäillä, että vika on potilaan korvien välissä.

Kemppaisen mukaan työterveyshuoltoon tarvitaan lisä-koulutusta ja osaavaa henkilökuntaa. Kun useampi työnte-kijä samasta työpaikasta sairastelee, työterveyshuollon pitäisi selvittää, mistä on kyse.

– Oirekysely paljastaa, miten moni oireilee. Ei riitä, että se tehdään kerran, vaan seurannan pitää olla jatkuvaa.

Työterveyshuollolla on merkittävä rooli viedä tieto sisäil-maongelmista työnantajalle.

– Työterveyshuollon pitäisi olla riippumaton taho, mut-ta tämä on murenemassa. Työterveyspalvelut ostetaan yksi-

SUPER 9/2017 31

tyiseltä palveluntuottajalta. Jos työter-veyshuolto ohjeistaa työnantajaa, ris-kinä on, että työnantaja vaihtaa työ-terveyshuoltoa. Siksi työterveyshuolto saattaa vaieta ongelmasta, koska se pel-kää menettävänsä asiakkaansa.

HÖLMÖLÄISTEN HOMMAAEija Kemppaisen mukaan saattaa ku-lua vuosia ennen kuin sisäilmaongel-mille tehdään mitään.

– Se on hölmöläisten hommaa. Sai-rastuneiden tilalle otetaan sijaisia, jotka myös altistuvat ja oireilevat. On suora-naista välinpitämättömyyttä, jos raken-nuksen tutkimista viivytellään.

Kun rakennusta aletaan viimein tut-kia, se saattaa saada terveen paperit, vaik-ka moni työntekijöistä on sairastunut.

– Rakennuksesta otetaan ilmanäyttei-tä, mutta mitään ei löydy. Jos tehtäisiin materiaalitutkimuksia, sisäilmaoireita ai-heuttava syy todennäköisesti löytyisi.

Joskus henkilökuntaa kehotetaan salaamaan sisäilmaepäily. Kemppainen tietää päiväkoteja, joissa henkilökun-taa on kielletty kertomasta vanhemmil-le epäilystä.

– Kun minulle on kerrottu tästä, olen ottanut yhteyttä lasten vanhem-piin. Näitä asioita ei saa salata. Vanhem-pien ja isovanhempien vaatimuksesta ongelmaa aletaan usein ratkoa. Tiedän myös isoja sairaaloita, joissa henkilö-kuntaa on kehotettu vaikenemaan.

onko työtiloissa nyt tai onko niissä aikaisemmin ollut näkyvää homekasvustoa?

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

ei 1469 69,49 %

kyllä, omissa työtiloissani parhaillaan

141 6,67 %

kyllä, omissa työtiloissani, aikaisemmin

154 7,28 %

kyllä, muualla parhaillaan 153 7,24 %

kyllä, muualla, aikaisemmin 212 10,03 %

onko työtiloissa kosteusläikkiä, rakenteiden tummumista tai pinnoitteiden irtoamista?

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

ei 862 40,06 %

kyllä, omissa työtiloissani 609 28,30 %

kyllä, muualla 557 25,88 %

ollut aikai semmin, ei enää 210 9,76 %

oletko tyytyväinen työpaikkasi ilmanvaihtoon?

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

kyllä 482 22,18 %

en 1191 54,81 %

en osaa sanoa 483 22,23 %

onko mielestäsi työpaikkasi sisäilmatekijöistä aiheutunut sinulle haittoja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

ei 690 32,11 %

kyllä, viihtyvyys haittoja 676 31,46 %

kyllä, terveys haittoja 939 43,69 %

haittoja ollut aikaisemmin, ei enää

54 2,51 %

LÄ

HD

E:

SU

PE

RIN

SIS

ÄIL

MA

KY

SE

LY 2

01

6

32 SUPER 9/2017

onko suomessa enemmän sisäilmaongelmia kuin muissa maissa?Ei ole. Samanlaisia ongelmia on kaikkialla. Pohjoisella pal-lonpuoliskolla kostea ja pitkä syksy sekä ankara talvi aiheutta-vat haittoja. Lämpimissä maissa mikrobien lisäksi rakennuk-sia tuhoavat puuta syövät tuhohyönteiset.

voisiko sisäilmaongelmilta välttyä kokonaan?Ei, sillä maaperän mikrobit ja taudinaiheuttajamikrobit ovat meitä aina monta askelta edellä. Kun rakennus valmistuu, sa-manaikaisesti luonnonvoimat alkavat nakertaa sitä. Rakenta-minen ja kunnossapito edellyttävät jatkuvaa huolellista työ-tä. Autojen osalta hyväksytään elinkaari, mutta rakennusten ajatellaan olevan pysyviä. Kun tulee uusi materiaali, esimer-kiksi betoni tai kipsilevy, kuvitellaan, että se ratkaisee kaikki ongelmat. Se ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista.

onko rakentamisen laadussa puutteita?Jos hoitotyössä tapahtuisi yhtä paljon virheitä, olisimme oi-keudessa. Rakentamisessa on lainsäädännöllinen ongelma, sil-lä väärin rakentamista ei ole kriminalisoitu. Jos rakentaja te-kee virheen, siitä ei tule minkäänlaista rikosoikeudellista seu-raamusta, vaikka joku sairastuisi pysyvästi tai menettäisi hen-kensä. Yleensä vastuu vyörytetään rakennuttajalle ja kiinteis-tön omistajalle.

Professori Tuula Putus:

Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus on tutkinut sisäil-maongelmia 1990-luvulta lähtien. Hän puhuu sen puolesta, että ne vihdoin ymmärrettäisiin vakavaksi terveysuhaksi. Näin hän vastaa kysymyksiin sisäilmasta.

Huono sisäilma tulee kalliiksimillaisia rakennusvirheitä tapahtuu?Ei noudateta valmistajan ohjeita, esimerkiksi betonin kui-vumisaikaa. Töitä tehdään huolimattomasti: putket tai kat-to vuotavat, jolloin kosteus pääsee rakenteisiin. Puutteellises-ti toimiva ilmanvaihto kruunaa tällaiset ongelmat. Ammatti-ylpeys, joka oli vanhan ajan kirvesmiehillä, on hukassa. Enää ei maksimoida laatua, vaan voittoa. Käsityöläiset ja taiteente-kijät ovat ylpeit�