aanalyysinalyysi - suomen laboratorioalan liitto ry · 2017. 11. 17. · suomen laboratorioalan...
TRANSCRIPT
ANALYYSIANALYYSI43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2006
www. laborant t i .ne twww. laborant t i .ne t
2 ANALYYSI 1/2006
Välinehuollon koulutuspäivät16.-17.3.2006 Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
Koulutuspäivät ovat täydennyskoulutusta välinehuollon tehtäviä suorittaville henkilöille, sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kurssin aikana osallistujat voivat tuoda esille omia ongelmatilanteita joihin haluaa selvitystä.
Luento Luennoitsija
Torstai 16.3.
09.00 - 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi10.00 - 10.15 Kurssin avaus10.15 - 11.00 Paineastialaki - myös erilaiset määräykset ja normit; paine astioiden Tekninen asiantuntija Johanna Soppela määritelmät sekä rekisterikilpien merkintöjen TUKES, Helsinki tarkennukset ja tarkastukset 11.15 -12.00 Käytönvalvojan vastuut Tekninen asiantuntija Johanna Soppela - asiapaperit, huollot ja koulutukset TUKES, Helsinki12.00 - 13.00 Lounas13.00 – 13.45 Vedenpuhdistus, luotettavan ja toistettavan laboratorio- Myyntipäällikkö Reijo Heikkinen analytiikan perusta. ELGA LabWater, Aquaflow, Savonlinna - epäpuhtaudet, puhdistustekniikat, standardit, esikäsittely - puhdistuslaitteiden toiminta - laatuseuranta - laitteiden sanitointi - tarvikkeet ja vaihtovälit14.00 - 14.45 (edellinen aihe jatkuu) Myyntipäällikkö Reijo Heikkinen ELGA LabWater, Aquaflow, Savonlinna15.00 - 15.30 Kahvi15.30 - 16.15 Vesilaitteistojen validointi/kvalifiointi Myyntipäällikkö Jari Suhonen Uutuutta vesilaitteistoista Millipore, Espoo18.00 - 20.00 Tutustuminen kylpylään21.00 - Iltapala
Perjantai 17.3.
09.00 - 09.45 Työyhteisön toimivuus, henkinen hyvinvointi Työsuojelutarkastaja Anna-Liisa Ihalainen - työssä jaksaminen Työsuojelupiiri/Valkeakosken toimipiste - itsehoito Valkeakoski10.00 - 10.45 (edellinen aihe jatkuu) Työsuojelutarkastaja Anna-Liisa Ihalainen Työsuojelupiiri/Valkeakosken toimipiste Valkeakoski11.00 - 11.45 Laboratoriotarvikkeiden pesu ja pesuaineet Myyntipäällikkö Päivi Kettunen Tamro MedLab Oy, Vantaa12.00 - 13.00 Lounas13.00 – 14.15 Höyrysterilointiprosessit Tuotespesialisti Antti Mykkänen Labo Line Oy, Helsinki14.30 – 15.00 Sterilointiprosessien seuranta Tuotespesialisti Antti Mykkänen Labo Line Oy, Helsinki15.00 Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös
Tiedustelut ja ilmoittautuminen 8.3.2006 mennessä:• Elsi Saarenpää p. 050 306 5186 ([email protected]) tai • Irja Hiekkamäki p. 017 201 457 ([email protected]) Kurssin hinta täysihoitoineen (sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 1 hh ja kylpylän käyttö) jäseniltä 440 e, ei jäsenilta 590 e.Ei majoittuvilta jäseniltä 360 e, ei jäseniltä 500 e. Yhden päivän hinta jäseniltä 200 e ja ei jäsenilta 270 e. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 e. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.
Tervetuloa kurssille!
Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutus
3ANALYYSI 1/2006
Päätoimittaja Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku GSM 050 336 7982 Työ (02) 333 3829 [email protected]
Tilaukset Sanna Nieminen Kanslerintie 6 a 8, 20200 Turku GSM 050 591 8595 [email protected]
Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto Työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 [email protected]
Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku Koti 050 534 1718 Työ (02) 333 7032 [email protected]
Pankki Nordea 117330-111263
Painatus Offset Ulonen Oy Puh. (03) 3143 1500
Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toimituksen Analyysiosoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku [email protected]
ISSN 1459-0999
Osoitteen- Irja Hiekkamäkimuutokset Hakatie 4, 70900 Toivala [email protected] Työ (017) 201 457 Koti 050 342 5634
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2006
Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle2 20.5.2006 21.4.20063 12.9.2006 11.8.20064 27.11.2006 27.10.2006
www.laborantti.net
SISÄLLYSLUETTELOKoulutus: Välinehuollon koulutuspäivät ....................2
Päätoimittajalta .................................................4
Mikrobit ovat uhka mutta myös mahdollisuus ...........6
Välinehuolto palveluksessanne ..............................8
Työpaikkani esittely ..........................................10
Puheenjohtajalta ..............................................11
Kurkista mikroskooppiin.....................................12
Toiminnanjohtajalta ..........................................13
Työpaikkani esittely ..........................................14
Liite: Laboratorioalan luentopäivien ohjelma ..........15
Ällätikku .........................................................19
Yhdistykset toimivat ..........................................20
In Memoriam ..................................................21
Valmistuneita ...................................................23
Krypto ...........................................................24
Harrastukseni ..................................................25
Uudet tuulet puhaltaa .......................................26
Jäsentutkimus...................................................27
Työnhaku - näin se käy .....................................28
Matin kuntoilupalsta .........................................29
Toimihenkilöt ja yhdistykset ................................30
4 ANALYYSI 1/2006
5ANALYYSI 1/2006
• Pä
äto
imitta
jaltaAnalyysissä jäsenhankinta
Pidät nyt käsissäsi Tampereella, perheyritys Ulosen offset-painossa painettua ensimmäistä Analyysiä. Yhteistyö painotalon kanssa on alkanut hyvin, ja toivon että toi-mivan yhteistyön myötä, voimme tarjota teille lukijoille entistä luetta-
vamman painotuoteen. Paino työn siirtämisen yhteydessä, halusim-me hieman myös uusia lehden ilmettä.
Toivottavasti Analyysin sisältö tarjoaa Sinulle kuitenkin edel-
leen mielenkiintoista luettavaa. Päätoimittajana toivon Analyysin lukijoilta kehittäviä ideoita lehden sisältöön. Teille lukijoillehan me tätä lehteä teemme.
Meidän palkansaajien arkipäivän menestyksen ja turvan kannalta on tärkeää miten Suomi pärjää globalisaa tiossa. Olemme kaikki nähneet, miten yrityk-siämme myydään ulkomaille ja miten niiden tuotantoja viedään halvemman työvoiman maihin. Olemme näh-neet miten työsuhteen etuja ollaan heikentämässä ja jopa poistamassa. Ei tarvita ennustajan taitoja nähdäk-seen, että toimintaympäristössämme tapahtuvat suuret muutokset vaikuttavat myös ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuteen. Tiedämme, että palkansaajien itsenäi-set sopimusoikeudet on tulevaisuudessakin pystyttävä turvaaman. Haluamme varmasti nähdä ammattiliitot vahvoina vaikuttajina myös jatkossa. Ainoa ratkaisun avain näyttää olevan yhteinen ymmärrys edunvalvon-nan merkitykseen ja voimakas tahtotila asioiden kehit-tämiseksi.
Paljon keskustellaan siitä, miten monet nuoret eivät näe tarpeelliseksi järjestäytyä ammattiliittoihin. Siinä meillä on yhteinen tulevaisuuden haaste. Miten saada nuoret kiinnostumaan edunvalvontaa käsittävästä toiminnasta? Ammattiliittojen tulee kehittää toimintaa vastaamaan tä-män ajan vaatimuksia ja yksilöiden asettamia toiveita.
STTK korosti syksyn liittokokouksessaan jäsenhankin-taa, kollektiivisopimuksia ja yhteiskunnallista edunval-vontaa. Järjestö on tullut heti vuoden alussa näkyvästi
esille jäsen hankintaan suunnatulla kampanjalla, ketju-reaktiolla. Myös SAK ja Akava ovat olleet näkyvästi esillä omilla jäsenrekrytointikampanjoillaan.
Meidän tulee huolehtia siitä, että palkansaajien ääntä kuunnellaan tulevaisuudessakin. Vaikutetaan siis yhtei-seen tulevaisuuteen. ■
Anne Raille, päätoimittaja
Merkit ovat emaloitua hopeaa. Saatavana myös korurasiassa. Hinnat: merkki 9 e, rasiassa 10 e.
Tilaukset: • Martti Östring, 040 501 6080, [email protected] tai • Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802
TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT
ANALYYSI 1/2006
On sanottu, että ihmiskunnan historia on sen tautien histo-riaa. Historia on todellakin opettanut, että ihmiskunnan tulee olla varuillaan bakteerien ja virusten kanssa. Ne voivat pahimmillaan aiheuttaa suurta tuhoa. Eurooppalaisten valloit-tajien Amerikkaan mukanaan tuomat taudit, erityisesti iso-rokko ja tuhkarokko, aiheutti-vat lähes täydellisen tuhon. Sa-ma on toistunut eristäytyneillä saarilla, jonne laivat ovat tuo-neet ihmisten mukana myös tarttuvat taudit. Kaikki tietävät, että keski-ajan ruttoaallot tap-poivat kolmasosan Euroopan väestöstä.
Edelleen tänäkin päivänä infek-tiotaudit ovat ihmiskunnan suurin tappaja. Kehitysmaissa miljoonat kuolevat vuosittain infektiotautei-hin. Miljoona kuollutta vuodessa merkitsee samaa kuin 7 jumbojet-tiä putoaisi päivässä. Tästä huoli-matta kehitysmaiden tilanne ei ole minkäänlainen uutisaihe. Taudinai-heuttajat tunnetaan hyvin, ja niitä vastaan osataan taistella. Kyse on resursseista. Kehitysmaiden tauteja pystyttäisiin torjumaan paljon ny-kyistä tehokkaammin, jos vain olisi tahtoa.
Mutta pelon lisäksi meidän tulisi arvostaa, ehkäpä ihan rakastaa, mikrobeja. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että mikrobit ovat yli-voimaisesti useammin liittolaisiam-me kuin vihollisiamme.
Infektioiden torjunnankulmakivet
Infektiotautien torjunta perustuu hygieniaan, rokotuksiin ja infektio-
tautien hyvään hoitoon. Hoidossa mikrobilääkkeet ovat avainasemas-sa. Hygienian merkitys näkyy kaik-kialla yhteiskunnassa. Jokaisessa kodissa on vesijohto, viemäri, jää-kaappi, pakastin ja liesi. Kaikki ne ovat olemassa hygieenisistä syistä. Ruoka ja vesi – elämän perusedel-lytykset – ovat turvallisia vain, kos-ka hygienia on kunnossa.
Jokainen meistä on sijoittanut suu-ren määrän varoja hygienian yl-läpitämiseen. Elintarviketeollisuus, jopa elektroniikkateollisuus, ovat asettaneet rikkeettömän hygienian ensisijaiseksi tavoitteeksi. Emme eläisi turvallista elämää ilman näitä sijoituksia ja erinomaisesti saavutet-tuja tavoitteita.
Valtaosa suomalaisista lapsista saa neuvolassa rokotukset tärkeimpiä lastentauteja vastaan. Suomalai-nen rokotuskattavuus on maailma-laajuisesti arvioiden huippuluok-kaa. Osaltaan juuri tästä syystä lapsemme elävät turvallisempaa elämää kuin koskaan historian ai-kana. Jäykkäkouristus, kurkkumätä, polio, isorokko, tuhkarokko, siko-tauti jne. on joko juurittu kokonaan tai ne ovat suuria harvinaisuuksia.
Mikrobilääkkeiden teho on Suo-messa vielä varsin hyvä. Monire-sistentit bakteerit kuitenkin lisään-tyvät meilläkin. Bakteerilääkkeiden käyttöön on kiinnitetty erityistä huomiota avohoidossa, ja bak-teerilääkkeiden käyttö on kulu-neen kymmenen vuoden aikana tasaisesti vähentynyt. Sairaaloissa infektiolääkäreiden ja –hoitajien sekä mikrobiologien muodosta-mat infektiotiimit ovat merkittävästi parantaneet infektioiden torjuntaa sairaaloissa. Hoitohenkilökunnan tietämys sairaalainfektioista ja nii-den torjunnan perusteista vaihtelee kuitenkin edelleen. Tulevaisuuden
suuri haaste onkin nostaa hygie-niaosaamista sairaaloissa. Vaikka teollisuuden aloja ei voikaan suo-raan verrata terveydenhuoltoon, olen kateellisena katsellut elintar-viketeollisuuden systemaattista ja tinkimätöntä toimintaa. Mitkä ovat ne tekijät, jotka auttaisivat tinkimät-tömän ja aukottoman hygienian toteuttamiseen sairaaloissa ja hoi-tolaitoksissa?
Näytteen otto avainasemassa
Laboratorioiden rooli infektioiden torjunnassa on kasvava haaste. Erityisesti pikadiagnostiikan kehit-tyminen tuo laboratorion potilaan viereen. Tämä asettaa haasteita laboratorioalan osaajille. Vaikka laboratorioala on voimakkaasti automatisoitunut, mikrobiologian alalla perinteiset menetelmät ovat edelleen käytössä. Pikadiagnos-tiikka vaatii usein varmistustestien tekemistä. Testien käyttöalueiden ja rajoitteiden tunteminen on välttä-mätöntä. Mutta tehtiinpä testit miten tahansa, näytteenotto on käsityötä ja kaikkein tärkein testin lopputulok-seen vaikuttava tekijä. Hyvin otettu näyte takaa parhaan tuloksen myös taloudellisesti, huonosta näytteestä ei kalliskaan menetelmä voi tuottaa haluttua tulosta.
MRSA – kasvava haaste
Ensimmäinen penisilliinille resistent-tien stafylokokkien hoitoon kehitetty lääke, metisilliini, otettiin käyttöön vuonna 1959. Kahden vuoden kuluttua tästä Iso-Britanniassa eris-tettiin ensimmäinen MRSA-kanta, metisilliinille resistentti Staphylococ-cus aureus.
Tänään, 44 vuotta ensimmäisestä MRSA-löydöksestä, veriviljelystä eristettyjen MRSA-kantojen osuus
Mikrobit ovat uhka mutta
6
ANALYYSI 1/2006
myös mahdollisuusS.aureus-eristyksistä vaihtelee suu-resti eri puolilla maailmaa. Japanis-sa luku on lähes 70 %, Iso-Britanni-assa 43,6 % ja Suomessa 3,1 %,mutta Hollannissa vain 1,1 %. Meillä tilanne on kuitenkin viime vuosina huonontunut nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa ja Hol-lannissa.
Japanissa suurin ongelma on ylei-nen tietämättömyys. Pienissä sai-raaloissa ja pitkäaikaishoitolaitok-sissa MRSA-torjuntaa ole järjestetty oikeastaan millään tavalla. Suu-rissa sairaaloissa MRSA-tilannetta seurataan, mutta toisista sairaa-loista tulevat MRSA-potilaat tunnis-tetaan vasta siirron jälkeen. MR-SA-infektioiden hoidossa käytetyn vankomysiinin käyttöä kontrolloi-daan tavoitteena estää vankomy-siinille vastustuskykyisten kantojen lisääntyminen. MRSA-torjuntaan kaivataan kipeästi lakisääteisiä toimia.
Hollannissa, toisin kuin Japanissa, MRSA-kantajan löytyminen johtaa aina mittaviin torjuntatoimiin. Poti-las eristetään, henkilökuntaa siir-retään ja osastoja suljetaan osin tai kokonaan. Hollannissa MRSA-ongelma tiedostettiin jo aikaisin, ja siellä perustettiin terveysministeriön alaisuudessa kansallinen infektio-torjuntatyöryhmä. Sen tehtävä on laatia ohjeita kaikkialle tervey-denhuoltoon. Onnistuneen MRSA-torjunnan periaate on: etsi, eristä ja hävitä. Näitä ohjeita käytetään standardina, joiden noudattamista terveydenhuollon tarkastajat valvo-vat. Siksi sairaalat joutuvat tiukasti noudattamaan ohjeita.
Suomessa tiedämme tarkasti kaik-kien MRSA-tapausten ja MRSAn ai-heuttamien vaikeiden yleisinfektioi-den määrät. Suurimmat epidemiat on saatu kuriin, ja vuoden 2005
MRSA-tapausten kokonaismäärä laski hieman vuoden 2004 vastaa-vasta luvusta. Uusimpana haastee-na nostavat päätään avohoidon MRSA-tartunnat.
Käsihygienia on avainasemassa MRSAn ja sairaalainfektioiden torjunnassa, ja sen toteutumisessa on koko Suomen tilanne huomioon ottaen vielä paljon parantamisen varaa. Käsihygieniaa parantamal-la suojellaan potilaita mutta myös henkilöstöä MRSA-kolonisaatiolta.
Lintuinfluenssa pitää jännityksessä
Lintuinfluenssa pitää terveysviran-omaisia, tutkijoita ja meitä kaikkia jännityksessä. Tällä hetkellä kuol-leisuus suoraan linnuista ihmiseen tapahtuneissa tartunnoissa on kym-meniä prosentteja. Tämä koskee tapauksia, joissa tauti on tunnistet-tu. Ei vielä tiedetä, mikä on lievien, tunnistamattomien tautitapausten lukumäärä. Todellinen kuolleisuus voi olla selvästikin alhaisempi.
Asiantuntijoita kahlitsee epävar-muus siitä, tuleeko lintuinfluenssasta ihmisestä toiseen tarttuva tauti? Täl-lä hetkellä ei vielä näin ole tapahtu-nut, mutta historia influenssapande-mioineen vakuuttaa toista. Onneksi taudista nyt tiedetään etukäteen ja siihen ehkä osataan myös varautua oikealla tavalla.
Ilman mikrobeja emme pysyisi hengissä
Tappavien mikrobien keskellä emme ehkä ole tullut riittävästi ajatelleeksi, että ilman mikrobeja ihminen ei pysyisi hengissä. Mikro-bit ovat välttämätön suoja kaikkia ulkopuolelta tulevia muita mikrobe-ja vastaan. Ilman elimistön baktee-
ristoa immuniteettimme ei kehittyisi riittävän vahvaksi.
Tällä hetkellä tutkitaan kiivaasti ih-misessä asuvia normaaliin baktee-ristoon kuuluvia bakteereita. Nä-mä bakteerit ovat avainasemas- sa ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusten mukaan bakteeristolla on merkitystä tärkeimpien terve-ysongelmien allergian, sydän- ja verisuonitautien ja liikalihavuuden kehittymisessä. Bakteeriston osuut-ta myös suolisto- ja rintasyövän synnyssä tutkitaan. Me tarvitsemme terveen bakteeriston suolistoomme, limakalvoille ja ihollemme.
Lähes kaikki taudit, joiden syy on viime aikoina selvinnyt, ovat olleet mikrobien aiheuttamia. Ja tämä lis-ta pitenee kaiken aikaa. Virologien arvion mukaan syövistä mikrobien, lähinnä virusten aiheuttamia on 25%. Mikrobeja tutkitaan myös sepelvaltimotautiin, kroonisten suo-listosairauksien, diabeteksen ja reuman aiheuttajina.
Uusimmat tutkimukset viittaavat sii-hen, että mikrobit voivat olla vaikut-tamassa muun muassa Alzheimerin tautiin. Alzheimerin taudissa aivoi-hin kertyvät amyloidiplakit, pesäk-keet, ovat nimittäin rakenteeltaan samanlaista amyloidikuitua kuin mitä kolibakteeri tuottaa. Mikrobit tiedetään syypääksi myös alkoho-lin aiheuttamaan maksakirroosiin. Eräät suoliston bakteerit nimittäin tuottavat alkoholista asetaldehydiä, joka saa maksakirroosin aikaan. Koe-eläimillä maksakirroosin synty-minen voidaan estää antibiootilla.
Huimimpien teorioiden mukaan lihavuuskin voisi olla infektiotauti. Eräs adenovirus näet aiheuttaa koe-eläimillä rasvasolujen koon kasvua. Kun eläimet saavat vi-rustartunnan, niiden paino alkaa
7
ANALYYSI 1/20068
kasvaa. Epidemiologisissa tutki-muksissa on todettu, että ylipainoi-silla ihmisillä on veressään tämän viruksen vasta-aineita enemmän kuin normaalipainoisilla; ylipainoi-set ovat siis olleet muita useammin kosketuksissa tähän adenoviruk-seen. Toisaalta suoliston baktee-ristolla on suuri merkitys elimistön rasva-aineenvaihdunnalle; mikrobitto-mien hiirten rasvakudoksen paino kasvoi dramaattisesti, kun hiirten suolistoon istutettiin hiiren normaali suoliston bakteeristo.
Haasteena ymmärtävä kump-panuus mikrobien kanssa
Parin viime vuoden aikana julkais-tujen tutkimusten mukaan ihmisen suoliston bakteeristo tuottaa run-saasti erilaisia terveyttä edistäviä yhdisteitä. Näistä yhdisteistä en-terolaktoni on ollut laajimman tie-teellisen kiinnostuksen kohteena. Suoliston bakteerit muodostavat enterolaktonia mm. kasviksista, rukiista ja eräistä siemenistä. Ente-rolaktoni on lievästi hormonaalinen aine, jonka vaikutuksia elimistöön ei vielä täysin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että jos veren entero-laktonipitoisuudet ovat matalia, ihmisellä on merkittävästi lisäänty-nyt riski sair astua sydän- ja veri-suonitauteihin. Lisäksi on vahvoja epäilyjä siitä, että enterolaktonilla saattaa olla merkitystä elimistön kyvyssä torjua syövän syntymistä. Kasvisten runsaskaan syöminen ei välttämättä nosta enterolaktonitaso-ja. Sen sijaan on havaittu, että anti-biootit pienentävät enterolaktonipi-toisuuksia jopa 12-16 kuukauden ajaksi. Tästä voidaan päätellä, et-tä ravinnon laatua enemmän ente-rolaktonin määrään vaikuttaa suo-liston bakteeriston koostumus. Kun antibiootti tappaa enterolaktonin tuotannosta vastaavia bakteereita, vähenee myös enterolaktoni, eikä tilannetta voida korjata lisäämällä kasvisten popsimista.
Antibiootteja määrätään avohoi-dossa vuosittain noin 2,5 miljoonaa kuuria 1,5 miljoonalle suomalaisel-
le. Kuurin saa helposti esimerkiksi hengitystieinfektioihin, joista suurin osa kuitenkin on virusten aiheutta-mia ja näin antibioottien paranta-mattomissa. Onkin laskettu, että jopa puolet antibioottikuureista on turhia.
Antibioottien turha käyttö ei ole yh-dentekevää, sillä kestää kuukausia ellei vuosia ennen kuin elimistön bakteeristo palautuu normaaliksi. Tämän ajan olemme erittäin herk-kiä uusille bakteeritartunnoille ja bakteeriston elintoimintoja tukeva vaikutus on häiriintynyt. Meissä asustaa peräti 1 ½ kiloa baktee-reja, jotka elävät kanssamme sym-bioosissa. Nämä bakteerit vaalivat terveyttämme monin tavoin, ja vas-tavuoroisesti tarjoamme niille ruoan ja majapaikan.
Ihmisen tulisi löytää oikeanlaatui-nen ymmärtävä kumppanuus mikro-bien kanssa. Toisaalta pitäisi osata torjua ja hoitaa tappavat taudit te-hokkaasti, mutta toisaalta tulisi sal-lia ja edistää elämää suojelevien mikrobien hyvinvointia. Tässä on riittävästi haastetta ihmiskunnalle. ■
Pentti Huovinen, tutkimusprofessoriBakteeri- ja tulehdustautien osasto
Mikrobit ovat uhka mutta myös mahdollisuus
Liimatainen HeliNärhi TommiRättyä IdaPihlajamaa AnuHintsala MerjaJuntunen Martta
Lahtimaa KaisaLeinonen TaneliParkkila SamiRantala HannaRaudaskoski HeliSaarenpää Saara-Maija
VALMISTUNEITA
Heino Riikka Heinonen Salla Heinonen Satu Järvinen IdaMark Hanna Nieminen Sanna Nordman Petra
Reinivuori Päivikki Vesala Marjut Hautojärvi Satu Rainesto Jaana Valtonen Sari Väyrynen Pirjo
Raahen Ammattioppilaitoksesta valmistui vuonna 2005 seuraavat laborantit:
Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneet laboratorioanalyytikot (AMK) vuonna 2005:
Uudet tuulet puhaltaa...Uudet tuulet puhaltaa...Kevätaurinko alkaa pikku hiljaa näyttäytyä pi-meän ja ajoittain kylmänkin talven jälkeen. On aika herätä talvi-unilta ja katsoa hetkeä uusin silmin. Niin myös Liittomme tekee.
Jo viime keväänä Liittokokouksessa uudistuksia aloiteltiin. Varsinaiset valiokunnat saivat väis-tyä ja tilalle tulivat Vastaavat henkilöt, jotka saavat koota tarvittaessa erillisiä työryhmiä avukseen.
Nyt puhaltavat muutoksen tuulet myös tiedotta-misessa.. joista ensimmäisenä saamme maisti-aisia uudistuneesta esitteestä. Esite on saatavil-la jäsenistön keskuuteen keväthankien aikaan.
Töitä asian parissa on tehty kesästä asti ja voi-sinkin todeta tähän, että työ tekijäänsä opet-taa. Lisäksi on perustettu nettityöryhmä, jonka
tehtävänä on uudistaa Laborantti.net -sivustot. Se tulee olemaan myös uusi iso haaste.
Kaikkein viimeisenä, muttei suinkaan vähäisim-pänä, työn alle on laitettu myös esittely -dvd liitostamme, jota erillinen työryhmä kokoaa.
~ yhdessä ammattikuntamme puolesta ~
ANALYYSI 1/2006 9
Tiedottaja, Kaija [email protected]
10 ANALYYSI 1/2006
Työ
pa
ikka
ni e
sitt
ely
•
Oulun yliopiston epäorgaanisen instrumenttianalytiikan tut-kimus ja laitetekniikan opetus tapahtuu pääosin kemian lai-toksen Hivenainelaboratoriossa. Tutkimustyön ja opetuksen ohella Hivenainelaboratoriossa tehdään runsaasti analyyseja yliopiston muille laitoksille ja ulkopuolisille asiakkaille. Labora-toriossa työskentelee opetushenkilökunnan, tutkijoiden ja opis-kelijoiden lisäksi kaksi laboratoriomestaria, jotka tekevät sekä rutiinianalyysejä, että avustavat tutkimustyössä.
Laboratorion tutkimuslinjoja
Hivenainelaboratoriossa tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää näytteenkäsittely- ja määritysmenetelmiä vastaamaan nykyisten ympäristö-, elektroniikka-, lääkeaine- ja öljynäyttei-den asettamia vaatimuksia. Erityisen mielenkiinnon kohteena laboratoriossa tehtävässä tutkimuksessa on erittäin alhaisten alkuainepitoisuuksien määrittäminen. Laboratorion esimiehen prof. Paavo Perämäen mukaan laboratorion käytössä olevat modernit laitteet ja näytteiden esikäsittelymenetelmät tarjoavat hyvät mahdollisuudet eri alkuaineiden ja näytetyyppien analy-sointiin myös erittäin pienissä pitoisuuksissa.
Hivenainelaboratoriossa tehdään perus- ja soveltavaa tutki-musta erityyppisinä projekteina, joita ovat esim. erilaiset opin-näytetyöt. Yhteistyökumppaneina tutkimustoiminnassa ovat mm. kemian teollisuus, METLA, SYKE ja Rovaniemellä sijait-seva, jäätikkötutkimusta tekevä John Mooren tutkimusryhmä. Viime aikoina laboratoriossa on tutkittu mm. Huippuvuorilta kairattuja jääydinnäytteitä sekä mitattu jalometallipitoisuuksia bioindikaattorinäytteistä. Jääydinnäytteitä analysoimalla on mahdollista saada tietoa ympäristön tilasta jopa tuhansien vuosien ajalta ja ne ovatkin tärkeitä lähteitä tutkittaessa esimer-kiksi ihmisen vaikutusta ympäristöön ja ilmakehään. Vastaavas-ti bioindikaattorinäytteiden avulla saadaan tietoa ympäristön tilasta muutamien edellisten vuosien/vuosikymmenien ajalta.
Hyvät tilat ja toimiva laitekanta ovat tärkeä osa opetusta ja tutkimusta
Näytteiden esikäsittely on näytteenoton ohella yksi pahimmis-ta kontaminaation lähteistä, kun määritetään erittäin pieniä al-kuainepitoisuuksia. Kontaminaation välttämiseen on Hivenai-nelaboratoriossa kiinnitetty erityistä huomiota. Määritettäessä erittäin pieniä alkuainepitoisuuksia (mitattavien liuosten pitoi-suudet ng L-1 – pg L-1) kaikki näytteiden esikäsittely tapahtuu erillisissä puhdastiloissa. Puhdastiloista on ollut korvaamatonta hyötyä analysoitaessa mm. edellä mainittuja Huippuvuorilta kairattuja jääydinnäytteitä. Kiinteiden näytteiden esikäsittelyä varten laboratoriossa on käytössä moderni mikroaaltouuni, joka on varustettu sekä lämpötila- että painekontrolleilla. Li-säksi mikroaaltouuniin on mahdollista kytkeä liuotindetektori, jonka avulla uunia voidaan käyttää tehokkaasti myös erilaisiin orgaanisilla liuottimilla tapahtuviin uuttoihin.
Monipuolinen ja toimiva laitekanta on opetusta ja tutkimustoi-mintaa harjoittavassa laboratoriossa tärkeässä osassa. Labo-
ratorion laitekantaa onkin uusittava säännöllisesti. Viime aikoi-na Hivenainelaboratorioon on hankittu mm. ICP-MS-laitteisto ja uusittu näytteiden esikäsittelyyn käytettävä mikroaaltouuni. Lisäksi laboratorioon asennetaan vuoden 2006 alkupuolella uusi ICP-OES-laitteisto. Seuraavassa hieman esimerkkejä tällä hetkellä käytössämme olevista mittaustekniikoista ja laitteista: • Massaspekrometria (ICP-QMS) • Emissiospektrometria (ICP-OES) • Atomiabsorbtiospektrometria (GFAAS) • Atomifluoresenssispektrometria (AFS) • Ionikromatografia • Alkuaineanalysaattori • Liuenneen hiilen analysaattoriICP-MS-tekniikassa näytteen syöttöön on liuossumutuksen ohella mahdollista käyttää laserablaatiota, joka mahdollistaa kiinteiden näytteiden suoran analysoinnin ja sitä kautta esi-merkiksi pinta-analytiikan. Liuossumutuksen ja laserablaation ohella laboratoriossa käytetään näytteen syöttöön mm. hydri-dinmuodostusta ja kylmähöyrymenetelmää.
Kohti yhä pienempiä pitoisuuksia
Erityisesti elektroniikka- ja ympäristönäytteistä pitää nykyisin pystyä mittaamaan yhä pienempiä pitoisuuksia eri alkuaineita ja yhdisteitä. Alkuaineanalytiikan suhteen Hivenainelaborato-riossa onkin tartuttu tähän haasteeseen ja tarvittaessa kehitäm-me asiakkaidemme tarpeisiin sopivia näytteenkäsittely- ja mää-ritysmenetelmiä yhä pienempien pitoisuuksien mittaamiseksi. Hivenainelaboratorioon kannattaakin ottaa rohkeasti yhteyttä epäorgaaniseen analytiikkaan liittyvissä ongelmissa. ■
Seija Liikanen, Päivi Vesala ja Matti NiemeläOulun yliopisto, kemian laitos, Hivenainelaboratorio
http://cc.oulu.fi/~hilabwww
Pienten pitoisuuksien jäljillä, Oulun Yliopiston Hivenainelaboratorio
Hivenaine-laboratorion
ICP-MS-laitteisto.
Laboratoriomes-tari Päivi Vesala
työn touhussa puhdastilassa.
11ANALYYSI 1/2006
• Puheenjo
htaja
lta
Ammattitaidolla menestytäänTätä kirjoittaessani on enää kaksi tuntia aikaa siihen, kun suomalai-set saavat tietää seuraavan presi-denttinsä. Vaali kuume ja arvailut voittajasta ovat vallanneet myös minut niin kuin suuren osan suoma-laisia. On kutkuttavaa miettiä oman ehdokkaan pärjäämistä tiukassa kisassa.
Tiukassa kisassa on pärjättävä myös tämän päivän työelämässä. Ammattitaidon on oltava vankka, jotta pystyy suoriutumaan hekti-sestä työtahdista. Irtisanomiset ja yleensäkin nopeat muutokset saa-vat työntekijän olevan ainaisessa epävarmuudessa toimeentulonsa suhteen. On oltava tehokas ja tuot-tava ja osattava se myös näyttää taistelussa työpaikkansa puolesta. Aina ei kuitenkaan tämä riitä säilyt-tämään työpaikkaa.
Peruskoulutus ammattiin kuin am-mattiin on oltava hyvä, jotta työ-elämään saadaan päteviä ja motivoituneita ammattilaisia. Hyvä ammattitaito on myös tae kilpai-lukyvystä maailman markkinoilla. Ammatillisen koulutuksen arvostuk-sen puolesta on otettu kantaa eri tahoilta näkyvästi viime päivinä. Kaikki eivät voi olla korkeakouluista
valmistuneita. Tällä hetkellä koulute-taan esimerkiksi liikaa insinöörejä. He eivät saa koulutustaan vastaa-vaa työpaikkaa pitkänkään ajan kuluttua valmistumisestaan. Tämä ei ole motivoivaa ja eikä edes tunnu oikeudenmukaiselta. Kuulin erään työpaikan laboratoriopäälliköltä, että heidän avoimeen laborantin toimeen haki 80 henkilöä, joista suuri osa oli akateemisen tutkinnon suorittaneita. Jopa yksi tohtorikin löytyi hakijoiden joukosta.
Tehtävien ja koulutettujen määrän olisi kohdattava. Koululaisille on tarjottava lisää tietoa erilaisista ammatillisista vaihtoehdoista, jotta heidän olisi helpompi löytää hyvä ja itselleen sopiva ammatti. Liittona haluamme olla tekemässä tätä työ-tä tulevien opiskelijoiden hyväksi. Olemme koonneet työryhmän vie-mään hanketta eteenpäin. Teemme ammatistamme esittelyvideon muun muassa opinto-ohjaajien käyttöön. Haluamme sen antavan oikean ja realistisen kuvan ammatista ja monipuolisen kuvan työpaikoista, joihin niin toisen asteen kuin am-mattikorkeakoulusta valmistuneen on mahdollista sijoittua. Hankkeen pitäisi olla valmis syksyllä 2006.
Näin talvilomakaudella ja tulevan kesäloman lähestyessä haluan muis-tuttaa jäsenedustamme, joka on saavuttanut suosiota. Jäsenillä on siis mahdollisuus vuokrata mökki to-della edulliseen hintaan Saariseläl-tä, Kaunispään tunturin kupeesta. Li-sätietoja vapaista ajankohdista voit tiedustella toiminnanjohtaja Matti Mäkiseltä. ■
Haluan toivottaa hyvää alkanutta vuotta kaikille jäsenille ja lukijoille.
Tuula Kuusisto
12 ANALYYSI 1/2006
Kurkista mikroskooppiin! järjestetään Tu-run kaupunginkirjaston kymmenessä eri toimipaikassa. Kahdeksan sivukirjastoa – Maaria, Martti, Hirvensalo, Runosmä-ki, Härkämäki, Ilpoinen, Nummi, Pan-sio – ovat sijaintinsa puolesta oivallisia koululaisia varten, ja useampi koululais-ryhmä on alustavasti jo odottelemassa mikroskooppiin kurkistelua. Lastenkirjasto tarjoaa helpon saapumisen keskeisen si-jaintinsa puolesta. Viimeisenä kirjastona tapahtuman osanottajana on kirjastoau-to, joka kiidättää pyörillään mikroskoo-pin kadunkulman ääreen oppaan kera.
Mitä on tarjolla? Maksuton osallistumis-oikeus, ilmainen opastus. Mikroskoopin avulla pääsee näkemään eri suurennok-silla eläin-, kasvi-, sienikuntaa edustavia näytteitä. Oivallinen tilaisuus tutustua eliökuntien eriskummallisiin rakenteisiin! Lisäksi valikoima mikrobinäytteitä esittelee niin alkueläimiä, planktonleviä kuin bak-teereitakin. Mikroskoopin avulla voidaan tarkastella bakteereita vaivatta, sillä optii-kaltaan ”skoopit” ovat sangen kiitettäviä.
Pääkohteita on yhteensä 15 kappalet-ta, mutta kiinnostuksen mukaan voidaan näyttää myös muita kohteita. Kaiken kaikkiaan eri kohteita on nähtäväksi noin 50 kohteen joukosta. Opas huo-
lehtii mikroskoopin käytöstä, ja kertoo leikkimielisesti tai vakavasti – kohteesta riippuen – mitä nähtävillä on, ja mitä erityistä näkymä tarjoaa katsojalleen.
Tämän lisäksi uuttera suunnittelija, ra-hoittaja & näpertelijä P. H. Kurppa on tuonut esille eri aihepiireistä mikrobit. Esillä on merentutkimuslaitoksen tutkijan Seija Hällforsin mikroskooppikuvia pu-hutuista ja paheksutuista sinibakteereis-ta. Julisteessa nähtävät kuvat esittelevät mieleenpainuvasti sinibakteerien raken-netta, jota tietenkin pääsee näkemään mikroskoopillakin! Jotta ei unohdettaisi oppaan omia harrastuksia, on nähtävil-lä rakkaaksi ja tärkeäksi muodostunut planktonhaavi. Valitettavasti yhtään omaa näytettä ei ole jäänyt nähtäväksi, koska kestonäytteiden valmistus osoit-tautui kovin vaikeaksi. Kokemusta ja nöyryyttä planktonlevien ja sinibakteeri-en tunnistamisesta kylläkin piisaa!
Tapahtuma alkaa Nummen sivukirjas-tosta 23. tammikuuta klo 13 alkaen. Lastenosaston vitriineissä komeilee ”jät-tikokoiset mikrobit”, jotka ovat rapakon takaisen yrityksen lanseeraamia baktee-ri- ja viruspehmoleluja. Päivän puheen-aiheena pyörinyt influenssaviruskin on päätynyt vitriinin taakse! Käsikirjaston
sisäikkunan edessä on nähtävillä ”Ula-pan alla keijuston valtakunta” juliste, joka esittelee Itämeren planktoneliöstöä levien ja bakteerien osalta. Todellinen yllätys löytyy käsikirjastosta, viimeisestä tutkimushuoneesta. Tila on sisustettu ja otettu käyttöön tapahtuman historiallisia esineitä esitteleväksi ”Historian siipien havinaa” näyttelyksi. Esillä on itseval-mistettu juliste ”Musta surma”, jonka eri aikakausien maalaukset ja kuvat muistuttavat menneen ajan kulkutaudin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vaikutuk-sen kirjosta. Teknisesti julisteen valmistus jäljittelee pergamenttia. Julisteen sivussa on ostettuja ja itse askarreltuja esineitä, jotka ovat osaltaan täydentämässä ai-hepiirin sisältöä. Toinen historiaa esit-televä kokonaisuus on viisi eri kopiota julisteista, jotka ovat 1900-luvun alku-puolelta. Yhdysvalloissa ja Ranskassa käytetyt valistusjulisteet kertoivat tuberku-loosin ehkäisystä tai kampanjoivat joulu-keräystä. Muistutuksena suomalaisesta tuberkkelista on teetetty kyltti ”Älä sylje lattialle – Spotta ej på golvet”.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille kiinnos-tuneille. Analyysin lukijat ovat lämpimäs-tä tervetulleita! ■
Petrus Hermanni Kurppa
Kurkista mikroskooppiin! Mikroskopointia kirjastossa
13ANALYYSI 1/2006
Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuu-huone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varus-tellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astian-pesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivaus-kaappi. Osake soveltuu parhaiten 2-4 henkilölle.
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneis-ton jäsenetuun oikeuttavat säännöt:- jäsenetu korvaus 50 e maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille- viikot annetaan varausjärjestyksessä
Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuu)- lemmikkejä ei allergoiden vuoksi saa viedä huoneistoon- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!
Tiedustelut: Matti Mäkinen, puh. 0500 735 155
Mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle.
Viikkohinnat: Sesonkiviikot 450 e/vko - kevät: vkot 12, 13, 14, 15, 16 - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 400 e/vko - kevät: vkot 10, 11, 17 - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51 Muut 300 e/vko
Kesäviikot (26-31) 250 e/vko
Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Lisää puita voi ostaa tarvittaessa alueen kaupoista.
LOMALLA LAPPIINLOMALLA LAPPIIN VIELÄ VAPAANA MUUTAMIA KEVÄT- JA SYYSVIIKKOJA. PIDÄ KIIRETTÄ!
Viime viikkoina on julkisuudessa herän-nyt keskustelu siitä, vastaako ammatilli-nen koulutus elinkeinoelämän tarpeisiin. Minusta on aika laboratorioalan vaikut-tajilla pohdiskella, vastaako ammatti-kuntamme ammatillinen koulutus niihin toiveisiin, joita työelämä on asettanut.On yleisesti tunnustettu että ammatillinen koulutus ei aina valmista työelämään, omalle alalleen motivoituneita oman alansa ammattilaisia.
Laboratorioalan koulutus ja sen kehityk-sen seuraaminen on yksi liittomme perus tehtävistä. Kun ammattikouluopettajat elinkeinoelämä ja vielä opiskelijatkin, ovat olleet ryhmiä joista tyytymättömiä mielipiteitä on kuulunut ja nyt elinkeino-elämän edustajat herättelevät opetus-hallintoa. On varmasti tässä tilanteessa syytä muodostaa, liittotason tutkimus koulutustilanteesta ja ryhtyä tarpeen
vaatimiin toimenpiteisiin. Liittomme on aina ollut mukana mielipide vaikuttaja-na puhuttaessa ammattikuntamme koulu-tuksesta, milloin olemme saaneet hyvän tuloksen milloin on hävitty maalilla. Nyt onkin syytä olla ajoissa liikkeellä, koska keskustelu ammatillisen koulutuksen puut-teista, on julkisuudessa avattu.
Jäsenhankinnasta
Liiton uuden puheenjohtajan toivelistal-la oli jäsen määrän selkeä nousu. Nyt peräänkuulutankin yhdistys- aktiiveilta ryhtiliikettä ja hankimaan uusia jäseniä yhdistämään ammattikuntamme voimia, jotta äänemme liittona entistä paremmin kuuluisi. Jäsen yhdistysten saama tuki liitolta edellyttää, myös aktiivisuutta niis-sä asioissa, joilla yhdistys voi tukea lii-ton pyrkimyksiä hoitaa yhteisiä asioitam-me. ■
Ajatuksilla on aina suunta ja voima. Positiivinen ajatus ympäröi maailmaan-sa myönteisesti, negatiivinen imee puoleensa kielteisyyden voimaa.
Aktiivista kevättä! Matti J Mäkinen
Kohtaako koulutus ja elinkeinoelämä?
• To
iminna
njohta
jalta
14 ANALYYSI 1/2006
Työ
pa
ikka
ni e
sitt
ely
•
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy täyttää 01.02.2006 36-vuotta. Konsulttitoimisto on perheyritys, jon-ka omistaa Ristolan perhe; Paavo, hallituksen puheenjohtaja, hänen vaimonsa Leena sekä heidän lapse-na Hanna-Liisa ja Juha-Pekka, jotka molemmat työskentelevät toimiston palveluksessa.
”Onnekseen ihminen ei näe tulevai-suutta, sillä moni ratkaiseva päätös jäisi silloin tekemättä uskon puuttees-ta, riskin pelosta tai yleensä vain mahdottoman tehtävän edessä.” Teksti on suora lainaus toimiston 30-vuotis historiikista. Toiminta-ajatus on tuottaa asiakkaille laadukkaita, toimivia ja asiakkaan tarpeet tyy-dyttäviä ympäristöasioihin ja yhdys-kuntatekniikkaan liittyviä ratkaisuja, selvityksiä ja suunnitelmia. Konsult-tityössä tärkeitä tekijöitä ovat hen-kilöstön innostuneisuus työtehtäviin, hyvä ammatillinen osaaminen ja sen kautta tuleva ammattiylpeys se-kä terveen järjen käyttö, joka näkyy selkeänä ja järkevänä toimintana kaikissa työhön liittyvissä tehtävissä. Luotettavuus, työn tavoitteiden ja aikataulujen saavuttaminen on en-siarvoisen tärkeää. Tavoitteena on kokea jokainen työ mielenkiintoise-na ja haasteellisena. Asiakkaina on valtion laitoksia, kuntia, teollisuus-yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä.
Toimiston päätoimialat ovat ympä-ristötutkimus, vesihuoltotekniikka, yhdyskuntatekniikka sekä ympäristö-laboratorio. Henkilöstöstä, jota on noin 130, suurin osa työskentelee Hollolan toimipisteessä, aluetoimis-
tot ovat myös Jyväskylässä, Savon-linnassa ja Vantaalla, jossa toimii myös yrityksen toinen laboratorio.
Paavo Ristola Oy on ollut mukana monissa ympäristöön ja yhdyskunta-tekniikkaan liittyvissä suunnitteluteh-tävissä sekä erilaisissa ympäristö-tutkimuksissa, joista lukumääräisesti suurimpia ovat maaperä- ja pohja-vesitutkimukset, unohtamatta pääs-tömittauksia ja ympäristön melun tutkintaa. Toimeksiannot vaativat monialaisen osaamisen lisäksi jon-kinasteista poikkitieteellistä lähes-tymistapaa, siksi henkilökuntaan kuuluu insinöörien lisäksi mm. asian-tuntijoita luonnontieteiden ja labora-toriotutkimuksen aloilta. Arkeologia palkkalistoilla ei toistaiseksi ole ol-lut, mutta maankäytön suunnittelu ja kaavoitus sekä ympäristövaikutusten arviointi edellyttävät myös historian tuntemusta, siksi toimisto useina vuo-sina tuki Lahden Renkomäen Risto-lan alueen kivikautisten asuinsijojen kaivauksia.
Laboratoriotoiminta alkoi Hollolassa kahdeksankymmentä luvun alussa. Laboratoriohenkilöstöä on kaikkiaan yli kolmekymmentä, tällä hetkellä nuorimpana reilu kaksikymppinen laborantti Minna Saarinen ja van-himpana minä melkein viisikymppi-nen, keski-ikä Hollolan laboratorios-sa on noin 35,42 vuotta.
Hollolan ympäristölaboratoriolle valmistui vuonna 1998 uudet noin 300 neliön tilat, jotka kävivät pian ahtaiksi ja niinpä 2003 vuoden alusta remontoitiin lisää noin 100
neliötä valoisaa ja toimivaa työs-kentelytilaa. Vantaan teollisuus- ja voimalaitoskemian laboratorio tuli kuvioihin vuonna 2001 yritysoston kautta.
Laboratorion toiminnallisena tavoit-teena on ollut tuottaa kaikki toimis-ton projektien tarvitsevat keskeiset analyysit. Laboratoriolla on myös ”ihan omia asiakkaita”, jotka eivät liity toimiston muiden osa-alueiden toimintoihin. Alkuaikoina laborato-rion laadun tarkasti Suomen ympä-ristökeskus. Vuoden 1999 alusta lähtien laboratoriossa on panostettu analyysimenetelmien kehittämiseen ja laitteiden ajanmukaistamiseen, yhtenä tavoitteena akkreditointitar-kastus. Laboratoriossa on kansain-välisen standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 mukainen laatujärjestelmä ja ympäristölaboratorio on Mitta-tekniikan keskuksen akkreditoima testauslaitos T191. Laboratorion analyysivalikoimaan kuuluvat tavan-omaisten vesi-, maaperä- ja ilmatut-kimusten lisäksi myös kierrätyspolt-toaine-, kaatopaikkakelpoisuus- ja hyötykäyttökelpoisuustestaukset sekä toksisuustesteistä levä-, valobakteeri- ja kirpputestit. Analyysivalikoima kokonaisuudessaan löytyy yrityksen sivuilta www.ristola.com ja tämän hetkinen pätevyysalue www.finas.fi-sivuilta. Ympäristölaboratorio on myös kaikki pätevyysalueet omaava asetuksen 173/2001 mukainen ta-lousveden valvontatutkimuksia suorit-tava laboratorio. ■
Raija Nissinen, laboratorioanalyytikkoa
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy
Maastotutkijat Juha Komulainen ja Antti Rappumäki kairausyksikön kanssa maanäytteenotossa.
Hollolan ympäristölaboratorion henkilö-kuntaa tammikuussa 2006, alarivissä Satu Lehto, Anne Kalola, Raija Nissinen, Tarja Molkkari ja Minna Saarinen, yläri-
vissä Nina Väisänen, Miia Metsäalho, Sanna Kaukonen, Jani Mäkelä, Eila Tuo-minen, Pasi Pöyhönen, Mira Andersson, Jorma Nordlund ja Anna-Mari Lyytinen
Ohjelma
16.-18.3.2006Rantasipi Aulanko
Hämeenlinna
LABORATORIO-ALAN
LUENTO-PÄIVÄT
T O R S T A I 1 6 . 3 .
8.00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen
9.45 Päivien avaus
10.00 LABORATORIOALAN AMK-KOULUTUSKoulutusalajohtaja Riitta Hanhijärvi
11.00 HS-NÄYTTEENOTTOTEKNIIKOITA KAASUKROMATOGRAFIASSARikoskemisti Niina Viitala
12.00 FTIR-MIKROSKOPIARikoskemisti Jari Pukkila
13.00 Lounas
14.00 MIKROSKOPIAN UUDET MAHDOLLISUUDETRyhmäpäällikkö Timo Koho
15.00 LABORATORION SISÄINEN AUDITOINTILaboratorioanalyytikkoEija Haverinen
16.00 Kahvi
18.00- Tutustuminen kylpylään20.00
21.00 Iltapala
16 . -18 .3 .2006 Ran ta s i p i Au lanko
P E R J A N T A I 1 7 . 3 .
8.00 Aamiainen
9.00 GC-MS YRITYSTEN ONGELMANRATKAISUN VÄLINEENÄ Tutkija Mikko Suomela
10.00 NÄYTTELYN AVAUS JA NÄYTTELYYNTUTUSTUMINEN
11.00 FIA-LAITE LABORATORION TYÖ-KALUNATuoteryhmäpäällikköRaija Kaisjoki-Rojas
12.00 NESTEKROMATOGRAFIAN UUDETTRENDITDosentti Tuulia Hyötyläinen
13.00 Lounas
13.45 NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN
14.30 VIRTAUSSYTOMETRIATutkija Jenni Leppiniemi
15.30 NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN
16.00 Kahvi
16.15 GC-MS JA LC-MS -LAITTEIDENHUOLTOHuoltopäällikkö Jarmo Järvinen /Huoltaja Jukka Räihä
20.00 Ohjelma:Tohtori Pekka TuttavaNäyttelijä Tom Lindholm
21.00 Illallinen
P E R J A N T A I 1 7 . 3 .
8.00 Aamiainen
9.00 DNA RIKOSTUTKINNASSARikoskemisti Samuli Hemmer
10.00 NÄYTTELYN AVAUS JA NÄYTTELYYNTUTUSTUMINEN
11.00 KANTASOLUTTutkija Kristiina Rajala
12.00 KANTASOLUJEN VILJELYBioanalyytikko Outi Melin
13.00 Lounas
13.45 NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN
14.30 NÄYTTEILLEASETTAJIEN DEMONSTRAATIOT
L A U A N T A I 1 8 . 3 .
8.00 Aamiainen
9.00 MITÄ UUSI KEMIKALILAKI REACHTUO LABORATORIOLLESeppo Koskinen
10.00 TERMINEN ANALYTIIKKA TUOTE-KEHITYKSEN TUKENATutkija Toni Andersson
11.00 ICP METALLIANALYTIIKANTYÖKALUNAAssistentti Ari Väisänen
12.00 KÄYTTÄYTYMISEN FILOSOFIAAARJEN KOHTAAMISTILANTEISSAAlueasiamies Risto Korkalo
Päivien päätös
13.00 Lounas
Valiokunta pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin
SUOMEN LABORATORIO-ALAN LIITTO ry.Laboratorioalan luentopäivien järjestäjä
NÄYTTEILLEASETTAJIKSI MM:Berner Terveys ja TutkimusBiofellowsCalibrant OyHNU-NordionOrdiorTamro Med-LabPerkin ElmerWaters FinlandSigma-Aldrich FinlandToimihenkilöunioni TU ryThermo Electron Corporation
16 . -18 .3 .2006 Ran ta s i p i Au lanko
I L M O I T T A U T U M I N E N
� Laboratorioalan luentopäiville ilmoittautumiset 6.3.2006 mennessä puhelimitse tai sähköpostitse Hotelli Rantasipi Aulangolle,puh. 03 - 658 801. Sähköpostiosoite: [email protected]
� Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä varaajan nimi ja puhelinnumero, osallistujiennimet, työpaikka, laskutusosoite, osallistumispäivät sekä onko Suomen Laboratorioalan liitto ry:n jäsen.
� Voit osallistua luentopäiville kahdeksi tai kolmeksi päiväksi.
O S A L L I S T U M I S M A K S U T T Ä Y S I H O I T O I N E E N
� Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 450 c/ 2 pv ja 550 c/ 3 pv.
� Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 600 c ja 800 c.
� Maksusuoritukset 13.3.2006 mennessä.
� Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
� Osallistumismaksuun sisältyy* luentotiivistelmät* majoitus 1 hh* ohjelmanmukaiset ateriat
O S A N O T O N P E R U U T T A M I N E N
� Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 c.
� Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Laboratorioalan luento-päiville, emme palauta osallistumismaksua.
T I E D U S T E L U T
� Mariitta Vakkuri, puh. työ 03 - 3551 7456 tai 050 - 529 1625� Merja Lehtinen, puh. 040 - 514 1173
www.laborantti.net
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Offs
et U
lone
n O
y
19ANALYYSI 1/2006
• Ä
llätikku
Alvaris joku pärmänttä, et kaik vaa huakaileva, et henkke ei ol enä mis-sä ja kaik vaa kyylävä toine toisias. Olo o ku olis yksi purjehtimas maa-ilmaympäri paariammees. Airistol hiuka ens epäilytti, mut see meni ohi viäl. Atlantil ilma köli, peräsint ja kompassi o ruvennu tuntuma ku puuro joukos olis hiuka liia isoi klim-pei. Jottai tarttis tehrä!
Jokane jo tiätä mitä säästämine merkka: “Tyäläiset” ruppeva yhres funterama paremppa tulevaisuut. Sit hee hoksava, et kallist tyävoima o liikka. Siit onki hyvä alotta säästä-mine. Vihro ku kaik yyteet o reeras ja tiäretä kuimonel aneta apskeetit, ni piretä tiarotustalaisuus misä o ain nii klooki ja harras tunnelma. Heijä sanomas oteta vasta niinku kansa-koulus enne, käret kaunisti pulpetim pää ristis ja olla iha hilja. Presitenti kuva vaa puuttuu ruakala seinält. Lopuks “tyäläiste” nokkahenkilö pruukka sanno, et täsä ei ol mittä
henkilökohtast kettä kohta. Mee tehrä vaa tyät niinku muukki. Kovi aikoi täsä o kans eletty.
Mää kokosi itteäni yhre onnettoma yä jälkke, ku olim puronnu pukki-sänkyst. Se o muute meikäläise lua-musänky. Siäl mun suuret ajatukset saa alkus niinku tämänki: Kaikki tyäläiset joutuva suure tyäkykysyyni joka kolmas vuas. Siin selvitetä kui hyvi he viäl ova. Testi tehrä Male-sias oikke iankakkise kauniil saarel. Siäl meit tulevi tyäläissi piretä, kuu-mas, näläs ja kuris. Ku oikke haluta riivata ni jokasel laiteta mukka hen-kilökohtane avustaja. Hän o nuari tiivisrunkone ja kamalan kaunis miäs tai naine. Hänel ei saa eh-rotta mittä sopimatont avustamist. Eikä tyäläiskokelas saa pläästätä häne iholles aurinkovoiret vaik kuim paljo aurinko ploosais. Semmone katota klääppimiseks ja ahristeluks. Parhaas tapaukses siit saa syytte petofiliast. Tämmösist rikkeist saa
matkapassi kaljosaarel misä ei ol muit seuralaissi ku karvassi apinoi. Malesiast henkis säilyne tuleva kotti misä he joutuva olema viiko yksi. Heit mulkata suaras tositeevee lähe-tykses. Heijä muisti o kovil ku he yäl yrittävä mennä tarpeilles. Huusi ovempiäles o semmone härveli mihi tartte tökki etusormel kahreksamerk-kine salasana. Se vaihreta kerra vuarokaures. Jos salasana sattu un-hottuma kriittisel hetkel ja huanot tu-le eteisem pualel ni see meina sitä, et tyäkykyneuvosto äänestä hänet fiksumpie alt pois. Viimitteks jäljel jääne joutuva laulama kronkeli raa-ri eres enklanin kiälel: Jestördei. Sit voittajaks valkattu visioi merial: Pa-rast meijä kaikkie hyvinvoinni kan-nalt o, et eruskunnas sääretä uus tasa–arvolaki mikä mahrollistais huanosti tuattavie eläkeläistenki lomauttamise tai antta heil sit vaik apsketi talourellisist ja tuatannollisist syist. ■
Laporanttiterveissi Turust vaa
JESTÖRDEI
20 ANALYYSI 1/2006
Yhd
isty
kset
to
imiv
at
•
Viime lehdessä kerroimme odottavamme 35v. juhlapäi-vää. 4.1.2005 perjantaina kokoonnuimme Paperilii-ton Lahden osaston, Takkapirtin saunatiloihin. Ilta oli varsin vapaamuotoinen ja jäsenistöä saapui mukavasti paikalle. Vieraaksemme saimme myös Liiton pj:n Tuu-la Kuusiston. Ohjelmassa oli saunontaa ja rupattelua. Tarjoilusta kyökin puolella vastasivat lähinnä Paula T ja Marja-Leena. Ruokaa ja juomaa oli saatu haalittua riittävästi, Hartwallin likat pistivät parastaan, jonka an-siosta juomaa löytyi varmasti jokaiseen makuun. Unoh-
tamatta Oululaisen herkkuja ja Felix Abban levitteitä.Illan ”virallisessa” osuudessa Tuula Kuusisto onnitteli yhdistystämme muutamalla sanalla, kuoharipullolla ja sekillä. Olimme kiitollisia. Matkamme jatkui illan päät-teeksi yön sykkeeseen. ■
Kiitos ja kumarrus kaikille järjestäjille sekä vieraille.
Pj. Kaija VirtanenFoto: Marianne Nurminen
PäijätLab 35v.
TAPAHTUMIEN ABC Järjestäjä, paikka7.3. klo 19.00 VUOSIKOKOUS POHJANMAAN LABORATORIOALAN [email protected] YHDISTYS RY, Turkiseläinlaboratorio Kuninkaankartanontie 58 A, Vaasa9.3. Ekskursio Paraisten Nordkalkiin Varsinais-Suomen Laboratorioalan Gert Wahtera johdattaa kierroksen kaivok- Yhdistys ry sissa. Bussikuljetus järjestetään Teatteri luolan edestä klo 17.00. Ilm. ja tied. 3.3. mennessä: Toini Turtiainen, 010 6707 183, 040 542 5395, [email protected].–17.3. Välinehuollon Koulutuspäivät. Tied. ja ilm. Suomen Laboratorioalan Liitto ry 8.3. menn. Elsi Saarenpää, 050 306 5186 Aulanko, Hämeenlinna [email protected] tai Irja Hiekkamäki, (017) 201 457, [email protected] 16.–18.3. Laboratorioalan Luentopäivät Suomen Laboratorioalan Liitto ry Aulanko, Hämeenlinna4.4. klo 18.00 Luentoilta Turussa pH:n mittauksesta Mikro- Varsinais-Suomen Laboratorioalan biologian laitoksen luentosalissa. Luennoitsi- Yhdistys ry jana Tuula Kuusisto, GWBerg. Kahvitarjoi- lun vuoksi ilm. Sinikka Kollaniukselle 13.3. menn.: (02) 333 7032, 050 534 1718, [email protected]. klo 19.00 Teatteri Viivi ja Wagner studio Pasila Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry10.6. Retki Tuurin Kyläkauppaan Töysään Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry9.–10.9. Pj + toimihenkilökoulutus Suomen Laboratorioalan Liitto ryvko 39 Laatukoulutus, ohjelma myöhemmin! Suomen Laboratorioalan Liitto ry6.–7.10. Laboratoriolan näytteenottoseminaari Suomen Laboratorioalan Liitto ry ja Tied. Anne Raille, 050 336 7982 Toimihenkilöunioni TU yhdessä, Aulankovko 47 ICP –koulutus, ohjelma myöhemmin! Suomen Laboratorioalan Liitto ry
In Memoriam
Kari on poissa.
Syyskuun lopulla tuli viesti että yhdistyksemme perustajajäseniin kuulunut Kari Juhani Mäkelä (syntynyt 8.10.1944) oli menehtynyt sairaskohtaukseen 15.9.2005 jossakin Itä-Suomessa.Seuraavassa muutamia toimintoja joissa Kari oli mukana vetämässä niitä, jotta yhdistys saatiin perustettua ja toimintakuntoon.
Keväällä 1968 kokoontui joukko paikallisia laborantteja pohtimaan mahdollista laborantti-yhdistyksen perustamista, kokoontunut joukko perusti alustavan toimikunnan valmistelemaan varsinaista perustavaa kokousta tarvittavia toimia. Asiat eteni niin, että varsinainen perustava kokous voitiin pitää 10.9.1968. Yliopiston kemian laitoksella läsnä oli 26 laboranttia ja yhdistys päätettiin perustaa, sekä asetettiin toimikunta puheenjohtajanaan Kari Mäkelä laatimaan tulevalle yhdistykselle säännöt ja muut tarvittavat asiapaperit rekisteröintiä varten. Tammikuussa 1969 valmistelut suoritetuksi, Kari valittiin puheenjohtajaksi ja asiapaperit lähetettiin viran-omaisille tarkastettaviksi jahyväksyttäviksi 6.2.1969 ja ne hyväksyttiinkin jo 20.2.1969, jolloin varsinainen toiminta alkoi.
Kari toimi vielä pari vuotta yhdistyksen puheenjohtajana (1969–1970). Vielä tämänkin jälkeen hän oli yhdistyksen johtokunnassa 1971–1972 ja toimi taustavoimana aina kuolemaansa saakka. Lisäksi hän toimi yhdistyksemme edustajana Suomen Laboranttiliitossa 1969–1972. Ollen myös saman ajan liittohallituksen jäsen. Kari toimi myös liittohallituksen varapuheenjohtajana 1971–1972.Kari siunattiin haudan lepoon 8.10.2005. Kauniina aurinkoisena päivänä kaupunkiseurakunnan Seppälänkankaan kappelissa varsin runsaan saattojoukon ollessa paikalla. Tunsimme Karin isällisenä ja tarmokkaana ystävänä ja toverina. Toivomme hänelle leppoisia unia ja keveitä multia viimeisessä lepopaikassaan.
Jyväskylässä 24.11.2005KESKI–SUOMEN LABORATORIOALAN yhdistys KSLAB ry puolesta Unto Vuorinen
KARI MÄKELÄ
- Hän kävi yhteiskoulun Jyväskylässä - Valmistui laborantiksi Keski-Suomen keskusammattikoulussa. - Siirtyi laboratoriomestariksi yliopiston kemian laitokselle 1965. - Sieltä hän siirtyi Lievestuoreen sellutehtaalle laboratorion esimieheksi noin 1970, vähän myöhemmin hänestä tuli ko. tehtaan tuotantopäällikkö. - 1982 hän perusti jalkineiden sisämateriaaleja kehittävän ja valmistavan HIKINORO OY -nimisen tehtaan Jämsänkoskelle, jossa ei kovin kauan viihtynyt vaan siirsi tehtaansa Vaajakoskelle, jossa se toimii edelleen. - Kari Mäkelän yritys on menestynyt hyvin ja siellä on tällä hetkellä 30 työntekijää (marraskuussa 2005). Suurin osa tehtaan tuotannosta menee ulkomaille. 2001 Kari sai Keski-Suomen kauppakamarilta Maineteko maailmalla -tunnustuspalkinnon, 2003 Hikinoro Oy ja Kari Mäkelä saivat vuoden 2003 valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon. - Toukokuussa 2005 Tasavallan presidentti myönsi Kari Mäkelälle talousneuvoksen arvonimen.
• In M
emo
riam
ANALYYSI 1/2006 21
ANALYYSI 1/2006
Oma välinehuollollinen urani alkoi yli 20 vuotta sitten. Sitä ennen olin tosin hoitanut oman osuuteni työterveys-huollon laboratorion tiskin pesemisestä, mutta tuota ”pesemistä” ei voinut mitenkään nimetä professionaa-liseksi välinehuollolliseksi toiminnaksi. Totta kai putkia esikäsiteltiin, pestiin pesuaineilla ja harjalla sekä huuh-deltiin huolellisesti vesijohtovedellä, mutta… Eli hoidim-me tiskimme kuten huolellinen perheenäiti omassa keit-tiössään. Vasta nykyisessä työssäni opin asioita, jotka vaikuttavat toimintamme laatuun. Toisaalta kun ”edel-lisessä elämässäni” tehtiin potilasnäytteistä analyyse-jä, seerumia tarvittiin 1-2 milliä, nykyiset menetelmät käyttävät parhaimmillaan näytettä muutamia mikroja! Menetelmät ovat tulleet herkemmiksi ja myös erilaiset epäpuhtaudet haittaavat määrityksiä aikaisempaa hel-pommin.
Välinehuollon pesukoneet tulevat yhä tehokkaammiksi. Kun uusi kone hankitaan, sen hankintaan pitäisi hankin-tahinnan lisäksi vaikuttaa myös tehokkuus sekä esimer-kiksi välinehuoltajan tekemien päivittäisten huoltotoimen-piteiden helppous. Vesisuihkun pitää tulla esteettä ja sen vuoksi on tärkeää, että lasinsirut yms. roskat poistetaan jokaisen työpäivän päätteeksi. Pesukoneiden tulee olla muutenkin puhtaat eli esimerkiksi kalkki puhdistetaan tarvittaessa kalkinpoistoaineella ja valmistajan antamin ohjein.
Koneen pesutehoa voidaan tutkia erilaisin menetelmin, riippuu osittain siitä, minkälaisia laitteita laboratoriossa on käytettävissä pesutuloksen toteamiseen. Itse käytim-me aikoinaan putkien merkkausta radioaktiivisilla aineil-la, koska tuohon aikaan käytössämme oli niiden pitoi-suuksia mittaava laite. Putkiin kuivattiin radioaktiivisella aineella merkattua seerumia ja pesukorit täytettiin mer-katuilla ja puhtailla putkilla. Pesun ja kuivauksen jälkeen putket laitettiin laskuriin ja tutkittiin a.) olivatko putket tulleet puhtaiksi ja b.) oliko radioaktiivinen lika levinnyt muihinkin putkiin.
Vastaavia menetelmiä on käytössä muitakin. Myös esimerkiksi valtakunnalliset laadunvalvontakierrokset puolustavat paikkaansa. Koska oma välinehuoltomme ei niihin kuulu, yritämme käyttää muita laatua valvovia keinoja. Olemme huomanneet, että phenolipuna on erittäin hyvä kontrolli siitä, että pesuohjelmien lopussa oleva käänteisosmoosivesihuuhtelut ovat asianmukai-sesti toimineet. Pestyt putket täytetään käänteisosmoosi-vedella, sinne tiputetaan 1 tippa phenolipunaliuosta ja vesi muuttuu kananpojankeltaiseksi. Jos viimeinen huuh-telu jostain syystä onkin tapahtunut vesijohtovedellä, vesi muuttuu tipan lisäyksen jälkeen tummanpunaiseksi.
Välinehuolto palvelukseVarsinaisia epäpuhtauksia ei tällä keinolla pystytä totea-maan. Sen vuoksi välineet tarkastetaan kuivauksen jäl-keen erittäin huolellisesti, koska märästä tavarastahan eivät epäpuhtaudet kovin helpolla näy.
Pesukoneen ottama pesuainemäärä on myös hyvä tar-kistaa aika ajoin, varsinkin jos koneen pesutulokses-sa on toivomisen varaa. Pesulämpötilaan vaikuttavat pestävä materiaali sekä myös käytettävä pesuaine. Kannattaakin katsoa pesuaineen esitteestä, mikä on korkein suositeltava pesulämpötila: korkea lämpötila ei välttämättä takaa parhainta tulosta vaan liika kuumuus saattaa muuttaa lasin pinnan sateenkaaren kirjavaksi tai harmaaksi. Samalla lasin pinta saattaa myös rik-koontua ja pienenpieniin halkeamiin jää helposti likaa, jota ei pystytä poistamaan.
Yrityksen oma pesukoneita ja muita laitteita huoltava huoltomies on todellista säästöä talolle. Henkilö, joka käy säännöllisesti, ainakin kuukausittain, läpi laitteita, tekee valmistajan esittämät toimenpiteet sekä tarvittaes-sa pieniä korjauksia, tienaa kyllä palkkansa melko lyhyessä ajassa. Ensinnäkin hän on miltei heti tavoitetta-vissa, kun on tarvetta. Ja toiseksi pitemmäl-lä ajalla hän pystyy usein ennakoimaan ja välttämään yhtäkki-set toimintahäiriöt.
Meidän välinehuol-tomme tuottaa puh-dasta ja steriiliä tavaraa lähin-nä mikrobio-logisiin ja virologisiin laborato-
22
23ANALYYSI 1/2006
essanne!rioihin. Steriliteetti on meille tärkeää, jotta esimerkiksi kontaminaatiota ei tapahtuisi.
Käytössämme on autoklaavi ja kuumailmakaappi. Autoklaavikontrollina käytämme kemiallisten ”pahvi-lappusten” sekä pussien ja teippien viivakontrollien lisäksi itiöampulleja. Autoklaavin toimintaa on helppo seurata myös piirturin avulla: paine ja lämpötila piir-tyvät paperille, jotka voidaan tallentaa myöhempiä tarkastelujakin varten. Kuumailmakaapissa on oma kemiallinen putkilonsa. Sen käyttö on helppoa ja tu-loksen tulkinta selkeää. Olisi tärkeää, että huoltomies tarkistaisi ainakin kerran vuodessa sekä sterilointilait-teiden että pesukoneiden lämpötilat ja muitakin suu-reita (esimerkiksi pesukoneen eri vaiheiden pituuden ja pesuaineen annaostelu). Nämä toimenpiteet ovat sellaista laadunvarmistusta, joka on syytä kirjata laa-tukäsikirjaankin.
Nykyiset välinehuoltajat eivät varmaan ymmärtäisi, jos välineistöä huuhdeltaisiin pel källä vesijohtovedellä. Pesukoneohjelmiin sisältyy enemmän tai vähemmän kä-sitellyllä vedellä suoritettavia huuhteluja, samoin myös käsin pestyt astiat huuhdellaan erikoispuhtaalla vedel-lä. Kun uusia välinehuoltoja rakennetaan tai vanhoja saneerataan, onkin laskettava tarkkaan, kuinka paljon käsiteltyä vettä todella tarvitaan. Veden riittävyys ei saa olla jatkuva rajoite tehokkaalle toiminnalle.
On myös tärkeää tutkia käsitellyn ”aquan” laatua. Joku saattaa ajatella, että mitä nyt välinehuollon vedellä on väliä. Mutta jos loppuhuuhteluvesi on epäpuhdasta, siitä saattaa jäädä jäämiä tavaroihin, kun ne laitetaan kuivamaan. Toinen juttu sitten onkin, että jos vesilaittei-siin tulee esimerkiksi bakteerikasvustoa, sitä voi olla hy-vin vaikea saada sieltä sanitoitua pois. Joten helpointa on pitää huolta niistäkin säännöllisesti.
Välinehuolto ei ole mitään irrallista, itseään varten järjestettyä toimintaa vaan se on jatkuvaa yhteistyö-tä muiden yksiköiden kanssa. Me keräämme tavarat käyttäjiltä, desinfioimme ne tarvittaessa, pesemme ja steriloimme ja tuomme taas takaisin käyttäjille. Ei ole olemassa tuon prosessin alkua eikä loppua, se on suuri ratas, joka pyörii kaikenaikaa. Siinä ei ole tärkeitä ja vähemmän tärkeitä töitä, kaikki ovat osia tosi tärkeästä kokonaisuudesta. Edellinen esimieheni kertoi usein, että hän hoiti omat tiskinsä työskennellessään Amerikoissa. Hän ei lainkaan ymmärtänyt sitä, kun joka kerta toistin hänelle, ettei hän kelpaa meidän välinehuoltoomme. Hän oli varmasti ansioitunut professori, mutta hän ei omilla tutkimuksillaan meritoitunut kuitenkaan meidän
Kuvasta näkyy, että välinehuolto on jatkuvaa toimin-taa ja sillä on monia yhteistyökumppaneita.
töihimme! Hyvä professori tekee tärkeää työtä ja sa-moin tekee hyvä välinehuoltaja: heidän työnsä ovat erilaiset, mutta kumpikin tarvitsee toisiaan! ■
Pirkko Silvola-Salomaa
24 ANALYYSI 1/2006
Kry
pto
•
Vastaukset 13.4.2006 mennessä osoitteeseen Anne Raille, Valpuri Innanmaankatu 5 C 94, 20610 Turku.Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Onnea!
25ANALYYSI 1/2006
• H
arra
stukseni
Jo pikkutyttönä Pöytyällä asuvalla Eija Kiiskillä, ja hänen pikkusiskol-laan, Satulla, oli haaveena saada oma Suomen hevonen. Eijan lap-suusvuosina kotona oli ollut hevo-nen, mutta muistikuvia siitä ajasta hänellä ei juurikaan ole. 11 vuotta sitten Eijan haave vihdoin toteutui: Hän ja hänen siskonsa saivat yhtei-sen Suomen hevosen, K.T. Silurin.
Opiskelut kuljettivat Eijan Forssaan. Forssassa Eija valmistui laborantiksi ja heti sen jälkeen sai hän työpai-kan Leiraksesta, Turusta. Nykyään Eija toimii työsuojeluvaltuutettua lääketehdas LAB Pharma Oy:ssä, Turussa ja Siluri pitää talliaan Sis-kon perheen luona Mellilässä. Eija kertoo usein vierailevansa siskonsa luona, ja hänen kuvaillessaan he-vosen kanssa viettämiään ratsastus-reissuja, voi vaan kuvitella, miten upeaa on olla yhtä tuollaisen, yli 400 kiloisen eläimen kanssa. ” Var-sinkin kun mennään Silurin kanssa täyttä laukkaa, on tosi hurja tunne. Sitä tunnetta ei yksinkertaisesti osaa edes ilmaista”. Parasta tässä hevos-
harrastuksessa on se, että huolet ja murheet kyllä tallissa ja ratsailla unohtuvat, on vain yhteinen hetki hevosen kanssa”, jatkaa Eija.
Vaikka ratsastus hoivaa henkistä puolta, pitää se myös fyysisessä kunnossa. ” Kun on ollut hieman pi-dempi väli ratsasteluissa, kyllä sen kropassaan huomaa,” kommetoi Eija naurahtaen. Ratsastus on var-sin monipuolinen liikuntamuoto. Se kohentaa yleiskuntoa ja kehittää tasapainoa. Ratsastus kehittää eri-tyisesti selkä,- pohje- ja reidenlähen-täjälihaksia. Lisäksi koville joutuvat lonkankoukistajat ja pakarat. Eija kertookin, että aiemmin vaivanneet selkäkivut ovat ratsastuksen myötä hävinneet. Näin voimme yhteistuu-min todeta, ratsastus toimii varsin kokonaisvaltaisesti kehon lihasten kunnossapitäjänä.
Kerran on Eija pudonnut niin pahas-ti, että ranne murtui, mutta muuta ikävää muistoa ei Eijalle muistunut mieleen.
Haastattelun pohjalta voi vaan kuvi-tella, miten Eijan ja Silurin välille on muodostunut lämmin suhde. Eija kui-tenkin paljastaa Silurin suuren rak-kauden, tilalla asustavan shetlannin ponin, Vili Vilperin eli Viltsun. Vilin ikää ei ole tiedossa. Poni on ostet-tu tilalle Eijan veljen tytöille. Tämä ”pieni”, Eijan mukaan ylipainoinen poni on hurmannut Silurin.
Monet pikkutytöt ovat aina haaveil-leet Eijan tavoin omasta hepasta. Hoivaa tuo kotieläin tarvitsee hirmui-sesti, eikä sellaista voi antaa lasten vastuulle hoidettavaksi kovin var-hain. ”Kyllä näissä hommissa pitää vanhempien olla mukana täysillä”, korostaa Eija.
Onneksi on talleja joissa monet tytöt saavat käydä hevosia hoitamassa ja ratsastamassa. Niin myös Vilillä, ratsastavat monet naapurin tytöt. ■
AR
Analyysin toimitus haluaa tällä palstalle ilmiantaa lukijoidensa harrastuksia. Ilmianna sinäkin siis omat tai työtoverisi mukavan tuntuiset harrastuksesi toimituskunnalle.
HIKEÄ JA VAUHDIN HUUMAAHIKEÄ JA VAUHDIN HUUMAA
27ANALYYSI 1/2006
Suomen Laboratorioalan Liiton jäsenprofiili
Suomen Laboratorioalan Liiton jäsen on 41-45 –vuotias nainen Etelä-Suomen läänistä. Hän on suorittanut ammatillisen peruskoulutuksen ja on työllistynyt laboratorioalalle heti valmistumisensa jälkeen. Hän työskentelee yksityisen työnantajan palveluksessa. Hänen kuukausipalkkansa ilman lisiä on 2001-2200 euroa kuukaudessa. Hän myös aktiivisesti jatkokouluttaa itseään osallistu-malla liiton järjestämään koulutukseen.
Suomen Laboratorioalan Liitto ry jäsentutkimusSuomen Laboratorioalan Liitto ry jäsentutkimusKysely toteutettiin vuoden 2005 aikana Webropol Realtime Analyzerilla. Webropol on Internetpohjainen sovellus, jolla voidaan todella helposti suunnitella ja toteuttaa erilaiset kyselyt aina lomakkeen luomisesta tulosten raportointiin (Webropol, 2005). Henkilö käy anonyymisti vastaamassa kyselyyn netissä ja tällöin hän voi vastata kyselyyn vain kerran.
Vastauksia kyselyyn tuli 320 henkilöltä, joista miehiä oli vain 25. Edellinen jäsentutkimus tehtiin vuonna 2001 ja silloin vastanneiden oli 211 henkilöä, tähän näh-den vastausprosentti parani huomattavasti. Vastaajista 23,4 prosenttia oli 41-45 -vuotiaita.
Vastaajista 42,5% asui Etelä-Suomen läänissä. Vastan-neista 92,8 prosenttia työskenteli laboratorioalalla. Val-tion palveluksessa työskenteli 108 vastaajaa, kunnalla 27 vastaajaa ja 162 henkilöä yksityisellä sektorilla.
Liittomme jäsenet ovat hyvin koulutettuja ammattiinsa, koska 79,1 prosentilta vastaajista löytyi vähintään am-matillinen tutkinto. 27 vastaajaa oli suorittanut ammatti-, tiede- tai taidekorkeakoulututkinnon. Ilahduttavaa oli, että 84,5% oli työllistynyt heti valmistumisensa jälkeen laboratorioalalle. Loppujen osalta alalle työllistyminen oli kestänyt pääsääntöisesti alle vuoden.
Palkkakysely kertoo ainoastaan liittomme jäsenistön palkkarakenteesta, eikä se esimerkiksi huomioon ala-kohtaisia eroja. Palkkatietoja kysyttiin ainoastaan labo-ratorioalalla työskenteleviltä. Palkkatiedoista kysyttiin ainoastaan peruspalkan osuutta ilman lisiä. Ristiintau-lukoinnin perusteella voimme arvioida, että suurimmat palkat olivat yksityisellä sektorilla ja pienimmät palkat kunta sektorilla. ■
Taru Reinikainen, [email protected]
Vastaajien ikäjakauma
Vastaajien peruspalkan jakautuminen
Vastaajien asuinlääni
28 ANALYYSI 1/2006
Olet sitten vasta-valmistunut, irtisanottu, työhar-joitteluun aikova tai muuten työpaikan vaihtoa haluava, työnhaku on taitolaji. Nyt on aika päivittää hakemisen perusopit kouluttaja Anne Ellän vinkeillä.
1. HAKEMUS JA CV
Aloita tekemällä itsestäsi selvitys, mitä kaikkea olet teh-nyt, osaat ja omat ammatilliset tutkintosi. Selvitä missä olet erikoisen hyvä. Rakenna itsestäsi tuote, joka tule-van työnantajan on helppo ostaa eli ottaa töihin. Mieti myös, minkälaista työtä haet, mikä kiinnostaa, työajat ja työmatkojen pituus jne.
Hakemus
Hakemus kannattaa aloittaa suoraan sillä, minkälaista työtä haet. Kerro ensimmäisessä kappaleessa soveltu-vuutesi kyseenomaiseen työhön. Jos vastaat työpaik-kailmoitukseen, kerro, miten täytät työpaikan vaatimat tiedot ja taidot.
Toisessa ja kolmannessa kappaleessa kerro lisää hyviä ominaisuuksiasi niin, että työnantaja kiinnostuu sinusta
ja kutsuu sinut haastatteluun (esim. esimiestaito, organi-sointikyky ym.). Suoraan on vaikea keksiä, mikä herät-täisi kiinnostusta, mutta mitä enemmän teet hakemuksia, sitä paremmin onnistut. Tee jokainen hakemus erikseen! Jätä lopetuskappaleessa pallo itsellesi ja kerro esimer-kiksi ottavasi yhteyttä tiettynä aikana. Älä koskaan tee pidempää kuin sivun mittaista hakemusta.
Curriculum vitae
CV, Curriculum vitae tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin ansioluettelo. Aloita “Henkilötiedoillasi”: syntymä-aika, -paikka, lapset, aviosääty ja asevelvollisuus. Sen jälkeen listaa “Peruskoulutus” eli tutkintokoulutuksesi aikajärjestyksessä aloittaen viimeisestä. Kerro myös tutkintonimike ja opiskeluvuodet.
Seuraavaksi listaa suorittamasi kurssit samalla tavoin. Al-le viikon kurssit mainitaan otsikon “Muuta” alla. Tämän jälkeen laita listaan “Työkokemus” jälleen uusimmasta vanhimpaan. Kerro työpaikan nimi, työnimikkeesi ja työssäoloaika, lisäksi voit kertoa lyhyesti alla, jos teit työssä muutakin kuin nimikkeestä ilmi tulevan asian. Ker-ro myös palkattomat työsuhteet, esimerkiksi harjoittelut.
Näiden jälkeen listaa vielä kielitaitosi, atk-taitosi ja eri-tyisosaamisesi, jota voisi tehtävässä tarvita. Tee omat kohtansa myös luottamustehtävistä ja harrastuksista, mikäli niitä löytyy. Lopuksi ilmoita suosittelijasi (kysy aina suosittelijalta lupa laittaa hänen nimensä ja yh-teystietonsa!) ja halutessasi voit päättää CV:n allekir-joitukseen.
2. SUORAMARKKINOINTI eli avoimet hakemukset
Mikäli vastaat työpaikkailmoitukseen, lähetä se toivo-tulla tavalla eli yleensä sähköpostitse tai postitse. Soi-ta perään, mikäli sinulla on esittää kysymyksiä. Näin työnantaja muistaa sinut. Jos sopivaa työpaikkaa ei ole avoimena lehdissä tai työvoimatoimistossa, lähetä avoin hakemus.
Avoimia hakemuksia kannattaa lähettää alan yrityksiin ja virastoihin, mutta lähetä hakemuksesi aina henkilölle, esimerkiksi suurten yrityksien rekrytoijille. Monien yritys-ten ja virastojen internetsivulla ilmoitetaan osoite, johon avoimia hakemuksia tulee lähettää. Osalla yrityksistä
TYÖNHAKU - NÄIN
29ANALYYSI 1/2006
Talven tullen, on varmaan kaikilla liikunnasta kiinnostu-neilla ollut juhlaa, niin hyvät hiihtokelit, ainakin täällä Tampereen korkeudella on ollut.
Olen kirjoitellut liikkumisen ja syömisen tasapainosta yleisesti. Nyt esitäkin harkittavaksi. Onko yksilölliseen personl trainer -palveluun tarvetta? Mikäli on, ottakaa yhteyttä minuun sähköpostitse niin voimme aloittaa personal trainer -palvelun liikunnan ja paremman elä-män tuoksi.
Pirteää ja tervettä kevättä!
matti j.
Ristikon ratkaisun lehdestä 4/2005 voittiTarja Alaraappana, Kempele.
Onnea voittajalle!
Krypton ratkaisu
Kuntoremontti
• M
atin kunto
ilupa
lsta
•
Kryp
ton ra
tkaisu
on internetissä eräänlainen lomake, joka täytetään. Ole tällöin tarkkana esimerkiksi päivämäärien suhteen, sillä niissä saattaa olla erilaisia esitysmuotoja. Lomak-keissa on vaihtoehtoja, joista sinun tulee valita itseäsi vastaavat ja lisäksi myös avoin tekstikohta, johon voit liittää oman CV:si. Tarkkaile, mikäli avoimissa kohdissa on annettu maksimimerkkimäärä tekstillesi!
Avoimia hakemuksia voit jättää myös rekrytointiyrityk-sille. Myös näiden yritysten sivuilla on usein lomak-keentäyttömahdollisuus. Ilmoita työnhakusi moneen rek-rytointiyritykseen, sillä suuri osa töistä kulkee nykyään niiden kautta.
3. CV-PANKIT
Internetissä toimii useita CV-pankkeja, mm. rekrytoin-tiyritysten sekä työvoimatoimiston sivuilla. CV-pankkiin jätät itsestäsi esittelyn ja työnantaja lukee jätettyjä esit-telyä esimerkiksi alueellisen tai ammatillisen rajauksen kanssa. Esittelyssä kannattaa tuoda oleellinen esiin ly-hyesti, mutta kertoa selvästi, minkä alan työtä haluaa.
4. MUITA TYÖNHAUN NEUVOJA
• Mikäli otat uuden sähköpostiosoitteen työnhakua varten, valitse muoto etunimi.sukunimi@.... sillä se on vakuuttava työnantajan kannalta ja erottuu mah dollisista roskaposteista.• Henkilöstövuokrausyritysten kautta on mahdollista löytää lyhytaikaista työtä. Jos työkokemus puuttuu, tai viimeisestä työstä on jo aikaa, työelämävalmen- nus saattaa olla hyvä ratkaisu.• Lähetä aina hakiessani työtä myös CV.• Jos palkkatoivomusta pyydetään hakemuksessa, niin kerro se hakemuksessa. Tietoa alasi palkkauk- sesta saat Toimihenkilöunionista.• Työhaastatteluun mennessäsi pukeudu siististi, mutta vältä ylilyöntejä. Tarvittaessa ota selvää, miten yri- tyksessä normaalisti pukeudutaan ja toimi sen mu- kaan. Mene haastatteluun ajoissa, mielellään 5-10 min ennen alkua ja varaa kunnolla aikaa itse haas- tatteluun.• Lisätietoa työnhausta ja urasuunnittelusta saat esimerkiksi osoitteesta www.jobcafeturku.net/linkit
Sanna Nieminen
SE KÄY
30 ANALYYSI 1/2006
Toim
ihen
kilö
t ja
yhd
isty
kset
•
ETELÄKARJALAN LABORANTIT ryPuheenjohtaja: Tuija Lampinen, Kullervonkatu 28 A, 53300 Lappeenrantapuh. koti (05) 453 4139, puh. työ 020 415 4603 [email protected]: Raija Kautto, Kuusenkorvankatu 6, 55120 Imatra,puh. koti (05) 472 4216, puh. työ 020 462 3263
HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ryPuheenjohtaja: Eija Haverinen, Jönsaksenpiha 3 C 20, 01600 Vantaa, puh. työ (09) 8388 6327, [email protected]äsensihteeri: Tuula Kärkkäinen, Rinnekuja 1 B 6, 01390 Vantaa, puh. 050 548 1985 [email protected]
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ryPuheenjohtaja: Riitta Pesonen, Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu,puh. työ (013) 267 4297, puh. koti 050 400 9516, [email protected]: Maria Laatikainen, puh. koti 050 413 9532, puh. työ (013) 264 4227, [email protected]
KESKISUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab RyPuheenjohtaja: Sanna Leppäaho, Pupuhuhdantie 16 D 59, 40340 Jyväskylä, puh. koti 040 722 2413, puh. työ (014) 625 464Sihteeri: Anita Mecklin, Tervaruukinkatu 19, 41160 Tikkakoski, puh. työ (014) 336 5816
OULUN SEUDUN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Outi Mänty, Kivitie 7 D 4, 90900 Kiiminki, puh. koti 040 820 9721 [email protected]: Elsi Saarenpää, Lottakuja 6, 91410 Jokirinne, puh. työ (08) 537 5861, puh. koti 050 306 5186, [email protected]äsensihteeri: Marja Puhakka, Pyrstötähti 6, 90450 Kempele, puh. koti 040 063 5620, puh. työ (08) 537 2507
PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ryPuheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Ketunleivänkatu 5 b 16, 33840 Tampere, puh. koti 040 519 4117, puh. työ (03) 3144 4422, [email protected]: Hanna-Liisa Suominen, Jänislahdenkatu 3 B 30, 22410 Tampere, puh. koti (03) 346 2473, puh. työ (03) 211 0416 [email protected]
POHJANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS RYPuheenjohtaja: Marja Kivimäki, Sorvarinkatu 12, 65370 Vaasa, puh. koti 040 845 7655, puh. työ (06) 325 4191, [email protected]: Katja Patteri, Pihkalantie 16 C, 65320 Vaasa, puh. koti 050 532 6642, puh. työ (06) 318 3615 Jäsensihteeri: Julianna Viitala, Mäntymaantie 25 a 2, 65280 Vaasa, puh. koti 040 545 8386, puh. työ (06) 318 3613
POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Irja Hiekkamäki, Hakatie 4, 70900 Toivala, puh. työ (017) 201 457, puh. koti 050 342 5634 [email protected]: Maria Kananen, Mateenmutka 8 A 5, 70700 Kuopio, puh. työ (017) 501 463, puh. koti 050 362 3297
POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Jaana Nousiainen, Vähäaronkatu 9, 94200 Kemi, puh. työ (016) 259 662, puh. koti 040 523 9916Sihteeri: Juhani Leino, Tavitie 2 B, 95410 Kiviranta, puh. koti 040 551 9601, puh. työ (016) 452 456Jäsensihteeri: Antero Paski, Leinikinkatu 5 B 27, 95430 Tornio
PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Tuula Tummala, Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo, puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361, [email protected] ja tiedotussihteeri: Merja Kaipainen, Uomakuja 6 F 94, 01600 Vantaa, puh. koti 040 501 6540Jäsensihteeri: Anssi Kolkka, Voudintie 8, 06400 Porvoo, puh. koti 040 545 8386, puh. työ 010 452 2576, [email protected]
PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ryPuheenjohtaja: Kaija Virtanen, Kastanjakatu 6 as 21, 15520 Lahti, puh. koti 040 584 0754,[email protected]: Minna Saarinen, Poppelipolku 3 F 77, 15550 Lahti, puh. koti 040 829 0793, [email protected]äsensihteeri: Pirkko Ruhanen, Syväjärventie 197, 07600 Myrskylä, puh. koti (019) 677 0316, puh. työ (09) 811 4138, [email protected]
SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ryPuheenjohtaja: Anita Luonila, Kyntäjäntie 14, 28610 Pori, puh. koti (02) 637 9397, puh. työ 010 863 1722, gsm 050 569 371, [email protected]: Briitta Perälä, Santalantie 12, 28840 Pori, puh. koti (02) 638 3734, puh. työ 010 863 1724, [email protected]äsensihteeri: Margit Rajamäki, Liisankatu 19 A 37, 2100 Pori, puh. työ 010 863 1779, gsm 040 097 5221, [email protected]
VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Taina Kirjonen, Vanha Littoistentie 39, 20660 Littoinen, puh. koti 040 844 5741, Puh. työ (02) 333 7425, [email protected]: Ann Sofie Wierda, Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto, puh. 050 338 7410, [email protected]äsensihteeri: Toini Turtiainen, Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, [email protected]
YHDISTYKSET
31ANALYYSI 1/2006
Puheenjohtaja: Tuula KuusistoVienolantie 9 c 16, 20210 Turku, puh. 040 587 4347, [email protected]
Varapuheenjohtaja: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu,puh. työ (013) 267 4297, puh. koti 050 400 9516, [email protected]
Sihteeri: Eija LaukkanenNahkiaistie 35 B, 29200 Harjavalta, puh. koti (02) 674 2651, puh. työ (02) 535 8405, [email protected]
II Sihteeri: Anssi KolkkaVoudintie 8, 06400 Porvoo, puh. koti 040 545 8386, [email protected]
Toiminnanjohtaja: Matti J. MäkinenTalonpojankatu 1 A 16, 37120 Nokia, puh. koti 050 073 5155, puh. työ (03) 344 6318, [email protected]
Tiedottaja: Kaija VirtanenKastanjakatu 6 as 21, 15520 Lahti, puh. 040 584 0754, [email protected] fax 09 1727 3332, [email protected]
Taloudenhoitaja: Tuula NieminenMaamiehenkatu 6 B 8, 83500 Outokumpu, puh. työ 020 550 5843, puh. koti 040 715 0547, [email protected]
Jäsensihteeri: Irja HiekkamäkiHakatie 4, 70900 Toivala, puh. työ (017) 201 457, puh. koti 050 342 5634 [email protected]
Jäsenmaksut: Riitta PesonenHiekkalantie 17,80170 Joensuu,puh. työ (013) 267 4297, puh. koti 050 400 9516, [email protected]
Koulutusvaliokunta: Elsi Saarenpää Lottakuja 6, 91410 Jokirinne, puh. työ 08 537 5861, puh. koti 050 306 [email protected]
Luentopäivävaliokunta: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere, puh. koti 040 514 1173, [email protected]
Sormukset ja ammattimerkit Martti Östring, Nahkurinkatu 8 B 12, 94100 Kemi, puh. koti 040 501 6080, [email protected]
• To
imihenkilö
t ja yhd
istykset
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2006
Analyysin ja Suomen Laboratotioalan liiton palvelukortti.Löytyy myös osoitteesta www.laborantti.net
Ilmoitan muuttuneista tiedoista
OSOITE uusi osoite:
vanha osoite:
NIMI entinen nimi:
TYÖPAIKKA
Nimeni:
Syntymäaika /
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Irja Hiekkamäki
Hakatie 4
70900 Toivala
