hhyvästä yhteistyöstä kiittäen yvästä yhteistyöstä ... · jja menestyksekästä uutta...

nro 4/2007 JOULUKUU

VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI • INFORMATIONSBLAD FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND

Hyvästä yhteistyöstä kiittäen Hyvästä yhteistyöstä kiittäen

toivotamme joulurauhaa toivotamme joulurauhaa

ja menestyksekästä Uutta Vuottaja menestyksekästä Uutta Vuotta

Varsinais-Suomen liittoVarsinais-Suomen liitto

S I S Ä L T Ö

* Suurten asioiden vuosi pian takana

* Liiton lyhyet

* Maakuntakaavaluonnos nähtäville

* Aurora-mitali Timo Kotilaiselle

* PARAS-hanke etenee Varsinais-Suomessa

* Liikennestrategia 2030

* Maakunnan hankkeet 2008 - 2009

* Kansainvälisten EU-ohjelmien hallinnointi uusiin tiloihin

* Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma käynnistyy

* Kansanedustajien maakuntamatka

* Lounaispaikka esittäytyi

* Espanja, rakennetukien mallimaa

* From Challenges to Opportunities

* Brysselin seminaarissa kohti luovaa taloutta

* Uusia julkaisuja

* Svensk resumé

Ilkka Kanervamaakuntahallituksen puheenjohtaja

Juho Savomaakuntajohtaja

2 V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O

V I I R I 4 / 2 0 0 7 J O U L U K U U

Suurten asioiden vuosi pian takana

Maakuntajohtaja Juho Savo:

Maakuntajohtaja Savon mukaan vuosi 2007 on ollut suurten, pitkään vaikutta-vien uusien asioiden vuosi. Vuoteen on mahtunut mm. suuri joukko kuntaliitos-päätöksiä sekä uusi hallitusohjelma, joka pistää koko aluehallinnon uusiksi muutamassa vuodessa.

Vuoden suurin yllätys on varmasti ollut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edistyminen niin, että maakuntamme kuntamäärä on lähes puolittumassa vuo-den 2009 alusta.

-Varsinais-Suomi on jo nyt ollut tässä PA-RAS-hankkeessa Suomen paras, sanoo Savo.

Positiiviset ratkaisut toisaalla ovat luo-neet muutoksille alttiin ilmapiirin. Syn-tyvä kuntarakenne on kuitenkin sel-västi vielä välivaihe. Asiassa myöhään liikkeelle lähteneiltä loppui aika ennen vuoden 2007 loppua, joten odotettavis-sa on maakuntajohtajan mukaan ns. toi-nen aalto ensi kunnallisvaalikaudella.

Kuntakartan tarkastelu tuo Savon mu-kaan esiin myös ne ns. valkoiset alueet, jotka jäävät syntyvien entistä vahvempi-en kuntien väliin ”orvoiksi”.

-Kun PARAS-uudistus joskus todetaan toteutetuksi, on kunta- ja palveluraken-ne kaikilta osin muodostettu sellaisek-si, että asuinkunta ei enää voi merkitä kansalaiselle täysin eritasoisia perus-palveluja, mikä nyt vielä on käytännön arki. Nämä kuntien yhdistymiset ovat vasta uudistuksen alkua.

ALKU uuteen aluehallintoon

Maakuntahallinnon kannalta vuo-den suurin asia on ollut Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan kirjatut tavoit-teet uudistaa vuoteen 2010 mennessä koko aluehallinto. Uudistuksen tavoitteet ovat täysin johdonmukainen jatko 1994 aluekehityslaille, jolla muodostetuista maakunnan liitoista tehtiin aluekehitys-viranomaisia – maankäytön suunnittelu- ja edunvalvontaroolin lisäksi. Lähes joka vuosi sen jälkeen on aluekehityslakia tai EU:n rakennerastoja koskevaa lakia kor-jattu maakunnan liittojen roolia vahvista-en.

-Nyt on kuitenkin otettu tavoitteeksi tehdä taas ihan oikea uudistus: vähen-tää aluehallintoviranomaisten määrää, siirtää päätösvaltaa alueen omaan kan-sanvaltaiseen ohjaukseen, organisoida lääninhallitusten toiminta uudelleen, tarkastella kaikkia aluejakoja ja niin edespäin, luettelee Savo.

Uudistuksen poliittiset linjaukset teh-dään tammi-maaliskuussa 2008, uu-distusehdotukset 2008 loppuun men-nessä ja lainsäädäntö eduskunnassa vuoden 2009 aikana. Valmisteluvalio-kunnan jäsenenä maakuntajohtaja Sa-vo on ollut kiinteästi mukana Alkuksi nimetyn uudistuksen valmistelussa alusta alkaen.

Savo pitää selvänä, että uudistus vah-vistaa oleellisesti maakuntahallintoa suhteessa valtion eri ministeriöiden omaan putkihallintoon. Aseman vah-vistuminen tullee merkitsemään sa-

malla nykyisen maakuntien määrän (19) vähenemistä.

-Varsinais-Suomen maakunta ei ole uhattuna, mutta jos maakuntien mää-rää ruvetaan puolittamaan, niin silloin on syytä henkisesti varautua myös rajantar-kistuksiin.

Merkittävä vuosi jää historiaan

EU:n uuden rakennerahastokauden 2007 – 2013 Interreg IV A Central Baltic –ohjelma on ollut koko vuoden 2007 Var-sinais-Suomen liiton erityisvalmistelun kohteena. Ohjelma on nyt käytännössä valmis ja odottaa vain EU-komission vah-vistuspäätöstä.

Etelä-Suomen, Viron, Latvian ja Ruot-sin sekä Ahvenanmaan maakunnan yhteistä aluetta koskevan 140 mil-joonan euron ohjelman toteutukseen käydään innolla vuoden 2008 alussa. Uusi henkilöstö ja toimistot Turun li-säksi Tallinnassa, Riiassa, Tukholmassa ja Maarianhaminassa tuovat liiton toi-mintaan erittäin vahvan Itämerellisen näkökulman. Itämeren yhteistyöstä on puhuttu paljon jo pitkään. Nyt päästään myös käytännössä muuttamaan sano-ja teoiksi.

-Varsinais-Suomen liitto on ohjelmahal-linnosta vastatessaan täysin omassa sarjassaan – millään muulla maakunnalla ei ole vastaavaa roolia, kehaisee Savo muistuttaen samalla, että tämä nyt vuo-teen 2015 ulottuva ohjelmahallinto on lajissaan myös maan ainoa korkeakoulu näihin tehtäviin.

Maakunnan sisäisistä vuonna 2007 to-teutuneista hankkeista maakuntajohta-ja nostaa muiden yli maakunnan oman liikennestrategian 2030. Maakuntahal-lituksen lokakuussa yksimielisesti vah-vistama strategia pistää maakunnan eri liikennehankkeet keskinäiseen järjestyk-seen ja kiirellisyysluokkiin.

V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O 3

J O U L U K U U 4 / 2 0 0 7 V I I R I

Liiton lyhyet

Etelä-Suomen maakuntahal-litukset LahdessaEtelä-Suomen liittouman eli Ellin maa-kuntahallitukset kokoontuivat vuosittai-seen yhteiskokoukseensa lokakuussa. Kokouspaikka oli nykyisen puheenjoh-tajamaakunnan, Päijät-Hämeen kotiseu-dulla Lahdessa.

Kaksipäiväisessä kokouksessa hyväk-syttiin liittouman uudistettu yhteistyö-sopimus, evästettiin liittouman johtoa aluehallinnon uudistukseen liittyen sekä hyväksyttiin tulevan vuoden talous- ja toimintasuunnitelma.

Kokouksen julkilausumassa vaadittiin E8-tien rakentamista Helsingistä Vaalimaal-le vuoteen 2015 mennessä. Kyseiseen osuuteen kytkeytyvät mm. vuonna 2008 käyttöön otettavan Vuosaaren sataman aiheuttamat lisäpaineet liikenteelle.

Kokouksen lomassa kyseltiin osallistu-jien mielipiteitä erilaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Esimerkiksi 52 % vastaajista oli sitä mieltä, että läänit voi lakkauttaa ja oman kunnan voisi yhdistää toiseen kuntaan.

Lisäksi peräti 68% vastaajista oli yhtä mieltä tai lähes yhtä mieltä siitä, että maakuntien liitot ja TE-keskukset ovat päässeet hyvään synergiseen yhteistyö-hön.

Bioenergiaa, elatustukia ja syömishäiriöitäKansanedustajat ovat henkilöitä, joiden usein oletetaan tietävän vähän joka asi-asta jotakin. Väitteeseen on uskominen vähintäänkin liiton edunvalvontajohtajan järjestämän marraskuisen tilaisuuden jälkeen.

Varsinaissuomalaiset kansanedusta-jat saivat kerralla kuulla maakuntansa bioenergia-asioista Varsinais-Suomen Energiatoimiston Anne Ahtiaiselta, ela-tusvelvollisten tilanteesta Elatusvelvol-listen yhdistyksen puheenjohtajalta Kari Karangolta ja syömishäiriöisten ongel-mista Syömishäiriöperheet ry:n Kirsti Broströmiltä.

Mika Munkki, Mirja Koivunalho ja Merja Hermonen keskus-telivat tiiviisti maakuntahallitusten yhteiskokouksen tauolla.

Liikennestrategian toteuttaminen on luonnollisesti kiinni rahoituspäätök-sistä. Niitä koskeva aiesopimus on parhaillaan valmisteltavana. Lisävaloa aikatauluille antaa myös eduskunnalle helmikuussa 2008 annettava liikenne-

poliittinen selonteko. Savon mukaan hyväksytty strategia luo tarvittavaa pitkäjänteisyyttä myös maakunnan edunvalvontaan.

-Kaiken kaikkiaan vuosi 2007 on ollut erittäin merkittävien ja kauaskantoisten prosessien vuosi. Vuosiluku kannattaa painaa mieleen. Siihen palataan varmas-ti myös historiankirjoituksessa, uskoo Savo.

toimituksen nettivihje:www.kulttuurikartat.

fi /kultu/

Kultu on kaikille avoin ja ilmainen käyttöliittymä rakennettuun kaupunkiympäristöön. Kultu esittelee Turun arkkitehtuurikohteita ja kaupunkitaidetta sekä tarjoaa vaihtoehtoisia reittejä kaupungin kohtaamiseen.


V I I R I 4 / 2 0 0 7 J O U L U K U U

Maakuntakaavaluonnos nähtäville

- Nyt saimme siis valmiiksi maakunta-kaavaluonnoksen, joka kattaa vielä ilman maakuntakaavaa olevat osat Varsinais-Suomesta, toteaa liiton suunnittelujoh-taja Eero Löytönen.

Kaavaluonnoksesta järjestettiin erillinen maakuntahallituksen iltakoulu ennen maakuntahallituksen kokousta. Ilta-koulussa hallituksen jäsenet kykenivät tarkemmin kyselemään edustamiensa seutujen tavoitteita ja kaavamerkintöjä.

- Täytyy kuitenkin muistaa, että kaava on nyt vasta luonnos ja siihen liittyvä valmis-telumateriaali asetetaan julkisesti nähtä-ville alueen kuntiin ja Varsinais-Suomen liittoon tammikuuksi 2008. Samalla kaa-

valuonnoksesta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta. Näin kaikilla on mahdolli-suus ottaa kantaa siihen, miten kaavaa jatkossa tulisi kehittää. Huomattava on myös, että maakuntakaavalla vasta ohja-taan tulevaa maankäyttöä. Kunnat voivat edelleen itsenäisesti päättää tarkem-masta kaavoituksesta.

Kaavatyö on pohjautunut laajoihin sel-vityksiin, joita vielä täydennetään mm. rakennetun ympäristön osalta. Jatkossa kaavaa täydennetään myös maisema-alueita koskevilla merkinnöillä. Liiken-nejärjestelmätyön pohjalta on kaavaan voitu tehdä tarpeelliset liikenneverkkoa koskevat merkinnät ja varaukset.

Kaavasta tullaan järjestämään esittely-tilaisuudet seutukunnittain. Lisäksi kaa-vaa on mahdollista tarkastella interne-tissä osoitteessa www.lounaispaikka.fi . Osoitteessa voi myös tehdä kaavaa koskevia huomautuksia tai tarkistustoi-vomuksia.

Lisätietoja: Eero Löytönen ja Heikki Saarento

Kaavatyössä on noussut esille useita maakunnan kannalta mielenkiintoisia ja seutujen kehittämisen kannalta tär-keitä kysymyksiä:

• Turun seudun kehyskuntien kytkemi-nen Turun kaupunkiseutuun

• Valtateiden 9 ja 10 yhdistäminen kaava-alueen eteläpuolella Liedossa

• Saariston rengastiehen liittyvän elin-keinotoiminnan kehittäminen ja tien saaminen maantieksi

• Saaristomeren tilan parantaminen

• Nauvon kiinteä yhteys, luonnoksessa tunnelivaraus

• Tuulivoima

• URPO-ratavaraus

• Uudenkaupungin-Kustavin matkailuyh-teydet

• Särkänsalmen meriväylä

Marraskuussa kokoontunut maakunta-hallitus hyväksyi maakuntakaavaluon-noksen, joka kattaa Loimaan, Turun-maan ja Vakka-Suomen seudut sekä Turun seudun kehyskunnat. Tavoittee-na on, että maakuntakaava saadaan hyväksyttyä maakuntavaltuustossa al-kuvuodesta 2009.

Aurora-mitali Timo Kotilaiselle

Aurora-mitalia on jaettu vuosittain vuo-desta 1977 lähtien Varsinais-Suomen hyväksi tieteen, taiteen tai muun kult-tuurityön alalla ansiokkaasti toimineelle henkilölle.

Kotilaisen edustama Laivaston Soitto-kunta on merivoimien edustussoitto-kunta, joka on viihdyttänyt kaikenikäisiä kuulijoita yli 85 vuotta. Orkesterin koti-kaupunki on Turku, mutta esiintymismat-

koja tehdään laajalti myös Varsinais-Suo-men ulkopuolelle.

Timo Kotilainen aloitti musiikkiopintonsa vuonna1972 instrumentteinaan piano ja viulu. Myöhemmin hän opiskeli musiikin teoriaa sekä käyrätorven soittoa Puolus-tusvoimien soittajakoulussa.

Vuosina 1986 - 1990 hän jatkoi opinto-jaan Turun Konservatoriossa ja toimi Lai-vaston Soittokunnan käyrätorven äänen-johtajana. Kapellimestariopintonsa hän aloitti Lahden konservatoriossa ja Soti-lasmusiikkikoulussa jatkaen opintojaan Sibelius-Akatemiassa 1990-93.

Kotilainen on toiminut myös lähes nel-jännesvuosisadan salolaisen harrastaja-puhallinyhtye Piazza Brassin kapellimes-tarina. Kotilaisen yhteistyöverkostojen kautta Saloon on saatu lukuisia maam-me eturivin kevyen musiikin ja klassisen

musiikin tähtiä toimimaan yhtyeen solis-teina.

-Otan mitalin ylpeänä vastaan. Katson, että tämä on ehdoton kunnianosoitus sotilasmusiikkialalle. Hie-noa, että orkesterimme tekemä työ puhallinmusiikin saralla saa tunnustusta, kiitteli Kotilainen mitalia vastaanottaessaan.

Varsinais-Suomen liitto myönsi 81. Au-rora-mitalinsa musiikkikomentajakap-teeni Timo Kotilaiselle. Kotilainen on toiminut laivaston soittokunnan pääl-likkönä vuodesta 1993. Varsinaissuoma-laiset muistavat hänet todennäköisesti parhaiten miehenä, joka johtaa soitto-kuntaa jouluisen joulurauhan julistuk-sen yhteydessä Turun Vanhalla Suurto-rilla.


J O U L U K U U 4 / 2 0 0 7 V I I R I

PARAS-hanke etenee Varsinais-SuomessaMyös varsinaissuomalaiset kunnat ovat ottaneet hankkeen vakavasti, pääosin. Kuntaliitoskeskustelu on vallannut pää-osan julkisuudessa, mutta taustalla on myös tehty töitä sosiaali- ja terveystoi-men yhteistoiminta-alueiden muodosta-miseksi.

Vireillä olevat kuntaliitoshankkeet näky-vät kartalla, tosin tilanne elää edelleenkin vielä jonkin verran. Viimeisimmät ilmoit-tautuneet ovat Askainen-Lemu-Masku, Rusko-Vahto ja Kaarina-Piikkiö. Mynämä-ki-Nousiainen sitä vastoin näyttää ajautu-van vaikeuksiin.

Tilannetta seurataan mielenkiinnolla – ei-kä vuoden 2009 alku ole viimeinen mah-dollisuus kuntaliitoksiin.


V I I R I 4 / 2 0 0 7 J O U L U K U U

-Tämän jälkeen on turha esittää uusia lii-kennehankkeita tai väittää ettei tiennyt tulevasta tärkeysjärjestyksestä eri hank-keiden kesken, toteaa strategian laadin-nasta vastannut maakuntainsinööri Jan-ne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta.

Sitoutuminen strategiaan saadaan ai-kaan aiesopimuksella, joka sisältää kii-reellisimmät seuraavan viiden vuoden aikana toteutettavat tai käynnistettävät hankkeet.

-Sopimuksen allekirjoittaminen edellyt-tää, että ao. viranomaistaho on ensin tarkistanut omat suunnitelmansa vas-taamaan strategiamme näkemyksiä, tar-kentaa Virtanen.

Jatkossa strategian seurannasta vastaa erillinen seurantaryhmä, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa.

Teitä lisäämällä eivät ruuhkat lopu

Varsinais-Suomessa 2/3 asukkaiden matkoista kuljetaan henkilöautoilla. Yk-sityisautoilu lisääntyy ja yhdyskuntara-kenne hajautuu. Kehitys on ristiriidassa ympäristötavoitteiden kanssa.

-Pelkästään tiekapasitettia lisäämällä ei esim. ruuhkautumisongelmaa Turussa ratkaista. Siksi liikenteen kasvua halu-taan ohjata joukkoliikenteeseen.

Tämä edellyttää parannusta liikenteen nopeuttamiseen, hinta- ja palvelutasoon sekä pysäkkiolosuhteisiin. Ellei ratoihin ja linja-autoihin tukeutuvia vyöhykkeitä synny, on kilpailukykyisen joukkoliiken-teen järjestäminen myöhemmin lähes mahdotonta.

Erilaiset toimenpiteet on jaettu I-III ta-son kiireellisyysluokkiin. Ensimmäisen kiireellisyysluokan toimet tulisi käynnis-tää vuoteen 2013 ja toisen vuoteen 2020 mennessä.

Liikennestrategia 2030 osoitteessa:http://www.varsinais-suomi.fi/Default.aspx?id=340234

Liikennestrategia 2030

I-luokan keskeiset kehittämistoimet:

• Seudullisen yhteistyön vahvistaminen liikenteen ja maankäytön suunnitte-lussa

• Valtatie 8 kehittäminen sekä Turun Kehätien (ohikulkutie) toimivuuden turvaaminen ja satamayhteyden pa-rantaminen

• Toijalan radan välityskyvyn lisäämi-nen, rantaradan kunnon parantami-nen

• Kaukojuna- ja linja-autoliikenteen kehittäminen sekä maakunnan pai-kallisjunaliikenteen käynnistäminen

• Uudenkaupungin Kemiran väylän sy-ventäminen

Varsinais-Suomen maakuntahallitus hyväksyi lokakuun kokouksessaan liikennejärjestelmästrategian, joka määrittää tarkan toteuttamisjärjestyk-sen maakunnan eritasoisille liikenne-hankkeille.

Viisi tärkeintä hankekokonaisuutta 2008 - 2009:

• Turun yliopiston ja Turun kauppa-korkeakoulun konsortio

• Yhteysalusliikenteen rahoitus (Saa-riston Rengastiet) ja yhteysaluslii-kennelaitureiden korjausmäärära-hat

• Pro Saaristomeritoiminta ja Saaris-tomeren suojelurahasto

• Turun kaupunkiseudun tekopohja-vesihanke

•- Turku 2011 kulttuuripääkaupunki-hanke

Maakunnan hankkeet 2008 - 2009

Alueiden kehittämislain mukaan maa-kuntaohjelman toteuttamissuunnitel-ma (TOTSU) valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla, yhteistyössä maakunnan yhteistyöryhmän kanssa.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunni-telmassa sovitaan maakuntaohjelmaa toteuttavista hankkeista ja toimenpiteis-tä. Toteuttamissuunnitelmalla pyritään myös vaikuttamaan valtion talousarvion kautta maakuntaan suunnattavan alue-kehitysrahoituksen tasoon

-Toteuttamissuunnitelman valmistelus-sa huomioitiin seutukuntien näkemyk-

siä ja asiat käytiin läpi syys- lokakuussa pidetyissä Varsinais-Suomen liiton ja aluehallintoviranomaisten välisissä yh-teistyöneuvotteluissa, kertoo valmiste-lusta vastannut liiton erikoissuunnittelija Petteri Partanen.

Toteuttamissuunnitelmaan sisältyvistä keskeisistä esityksistä on käyty marras-kuun lopulla maakunnan liittojen ja eri ministeriöiden väliset neuvottelut. Li-säksi Varsinais-Suomen liitto oli mukana Varsinais-Suomen TE –keskuksen ja tu-levan Työvoima- ja elinkeinoministeriön välisessä tulosneuvottelussa.

Toteuttamissuunnitelma on luettavissa Varsinais-Suomen liiton internetsivuil-la osoitteessa www.varsinais-suomi.fi (aluekehittäminen/kansalliset ohjelmat).

Lisätietoja: Petteri Partanen

Varsinais-Suomen maakuntahallitus hyväksyi lokakuussa Varsinais-Suo-men maakuntaohjelman toteuttamis-suunnitelman 2008–2009. Suunnitelma sisältää maakunnan keskeiset hank-keet.


J O U L U K U U 4 / 2 0 0 7 V I I R I

Kansainvälisten EU-ohjelmien hallinnointi uusiin tiloihin

-Kesän ja alkusyksyn aikana on tiloja pin-taremontoitu, kalusteet hankittu, tietolii-kenneyhteydet vedetty ja verhot ripus-tettu, toteaa ohjelmajohtaja Tarja Nuotio tiloja esitellessään.

Kaiken kaikkiaan tiloihin tulee sijoittu-maan n. 20 kansainvälisten EU-ohjelmi-en hallinnoinnin haasteiden parissa työs-kentelevää asiantuntijaa Central Baltic IVA-, Etelä-Suomi-Viro Interreg IIIA- ja InterAct II -ohjelmista.

Central Baltic-ohjelman asiantuntijoita tulee sijoittumaan myös Maarianhami-naan, Riikaan, Tallinnaan ja Tukholmaan, joihin avataan alueelliset infopisteet/ala-ohjelmakohtaiset sihteeristön toimipis-teet vuoden 2008 alussa.

Ensimmäinen hakukierros vuoden 2008 alussa

Central Baltic Interreg IVA-ohjelma-asiakirja jätettiin lopullisesti komission hyväksyttäväksi marraskuun puolivälis-sä. Kaikki jäsenvaltiot ja Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat osaltaan sen jo hyväksyneet.

-Komissio on luvannut virallisen hyväk-synnän vielä vuoden 2007 aikana, joten ohjelman ensimmäinen hakukierros voi-daan aloittaa vuoden 2008 alusta, iloit-see Nuotio.

Tiedotusta on luvassa niin perinteisten tiedotusvälineiden kuin käynnistyssemi-naarinkin kautta. Myös alueellista, maa-kohtaista, tiedotusta on tarjolla kaikissa ohjelma-alueen maissa.

Lisäinformaatiota ohjelmasta ja sen tar-joamista rahoitusmahdollisuuksista löy-tyy niin liiton (www.varsinais-suomi.fi ) kuin myöhemmin myös ohjelman (www.centralbaltic.eu ) omilta kotisivuilta.

Tarja Nuotio

Central Baltic –ohjelman käynnistyminen näkyy myös ohjelman uudessa logossa, jossa ongenkohol-la kalastellaan hyviä hankkeita koko Keskisen Itä-meren alueelta ja kohon veteen heittämisen jälkeen tulokset leviävät “aaltojen” lailla kaikkiin ohjelma-alueen maihin.

Satu Hietanen ja Kai Stahl viihtyvät EU-ohjelmien hallin-noinnin uusissa, valoisissa tiloissa.

Lähes kaikki kansainvälisten EU-oh-jelmien hallinnossa toimivat henkilöt ovat syksyn kuluessa siirtyneet uusiin tiloihin ja asettuneet taloksi Läntinen Pitkäkatu 35:een (5.krs). Tervetuloa tu-tustumaan!

Varsinais-Suomen liitto myöntää EAKR-tukea lähinnä haasteellisille alueille inno-vaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseksi sekä alueiden saavutet-tavuuden parantamiseksi. Ohjelma-asia-kirjat löytyvät osoitteesta www.rakenne-rahastot.fi .

Hakemuslomake täytetään ja tallenne-taan EURA2007-järjestelmään osoittees-

sa www.eura2007.fi . Linkistä löytyvät myös ohjeet hakemuksen täyttämiseen.

Hakemuksesta tulee toimittaa myös al-lekirjoitettu paperiversio liittoon.

Lisätietoja: Carola Gunell

Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma käynnistyy

EU:n uuden ohjelmakauden 2007 - 2013 kilpailukyky- ja työllisyysohjelman EAKR- ja ESR osiot on hyväksytty. En-simmäinen haku avautuu 10.12.2007 ja päättyy 31.12.2008.


V I I R I 4 / 2 0 0 7 J O U L U K U U

Jokasyksyiset Paikkatietomarkkinat Helsingin messukeskuksessa ovat alan suurin ja tärkein tapahtuma Suo-messa. Esittelijöinä on valtaosin yksi-tyisiä toimijoita. Yleisöstä puolestaan liki kaksi kolmannesta on julkisen puolen edustajia.

Lounaispaikan piste oli paikallaan verkos-tomallisena ja yleishyödyllisenä julkisena palveluna.

-Pienikin pärjää kovalla ICT-kentällä. Tar-joamme karttapalvelumme, aineistoha-kemistomme ja -arkistomme palvelut todellakin kaikille käyttäjille avoimesti ja ilmaiseksi verkossa.

Tätä saimme vakuuttaa monelle häm-mästyneelle uudelle tutustujalle, muis-telee Lounaispaikan koordinaattori Kris-tina Karppi.

Lounaispaikan edustajat mainostivat myös sitä, että Lounais-Suomessa läh-

dettiin hakemaan verkostomuotoisen yhteistyön synergiaetuja paikkatietojen tuotannossa, jalostamisessa, julkaisemi-sessa ja käytössä.

-Kerroimme mm. kansallisen kirjastolai-toksen edustajille, että meillä on raken-nettu tietoyhteiskunnan alueellista pal-veluarkkitehtuuria juuri tämän erityisen tiedon tyypin, sähköisten paikkatietojen suhteen, varsin pitkälle ja konkreettises-ti – ja tienraivaajina muuta maata ajatel-len.

Paikkatietojen perusteita ja soveltamista vesistötutki-muksessa

Paikkatietopäivä on puolestaan lounai-sen Suomen oma vuosittaisseminaari, joka sekin järjestetään syksyisin.

Lounaispaikan järjestämän tilaisuuden tarkoituksena on koota alan toimijat yh-

teen keskustelemaan kulloinkin ajankoh-taisista aiheista. Tänä vuonna päivään osallistui kaikkiaan 120 kiinnostunutta. Aamupäivän ohjelma oli kohdennettu paikkatiedosta potentiaalisesti kiinnos-tuneille ja iltapäivä perinteikkäämmin paikkatiedon osaajille ja harrastajille.

-Aamupäivän osio oli luonteeltaan po-pularisoiva. Aiheena olivat ihan paikka-tiedon perusteet – mitä, miksi ja miten, selventää Karppi.

Käsitteen avaamiselle tuntuikin olevan tarvetta ja kysyntää, sillä Turun kaupun-ginkirjaston tapahtumasali oli tupaten täynnä yleisöä oppimassa asian alkeita.

Vuoden kokoavana aihepiirinä oli paikka-tietojärjestelmien hyödyntäminen erityi-sesti vesiympäristöjen tutkimuksessa ja hoidossa. Vesistöongelmien kanssa kamppailevassa Varsinais-Suomessa ai-hepiiri on ajankohtainen.

Lisätietoja: Sanna Mujunen

Lounaispaikka ylpeänä esittäytyi -Paikkatietomarkkinat Helsingissä ja Paikkatietopäivä Turussa

Kansanedustajat tekivät lokakuun alus-sa maakuntamatkan Vakka-Suomeen. Matkan ohjelma alkoi jo bussissa, jossa Maskun kunnanjohtaja Jaakko Olenius ja Nousiaisten kunnanjohtaja Hannu Rämö informoivat heitä kasitiehen liittyvistä on-gelmista.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Ketar-salmen kievari Taivassalossa, jossa saa-tiin kylätoimintaan liittyvää tietoa kyläasi-amies Tauno Linkorannalta.

Bioenergiasta puhui Markku Riihimäki. Taivassalon kunnan asioista kertoivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauli Kurkilahti ja kunnanjohtaja Vesa Rantala.

Tämän jälkeen tutustuttiin vielä Vehak-seen, Varsinais-Suomen vuoden 2007 kylään.

Seuraavaksi lähdettiin kohti Uuttakaupun-kia ja Kemiran tehdasta. Vastaanottajina olivat Uudenkaupungin kaupunginval-

tuuston puheenjohtaja Helena Vartiainen ja Kemira Grow How:n tehtaanjohtaja Eero Sipilä sekä kaupunginjohtaja Kari Koski. Kansanedustajat saivat tietopake-tin Uudenkaupungin asioista sekä joutui-vat lehdistön tenttiin.

Kansanedustajien maakuntamatka Vakka-Suomeen

Kansanedustajat yhteiskuvassa vasemmalta alkaen: Esko Kiviranta, Timo Kaunisto, Jyrki Yrttiaho, Janina Andersson, Ilkka Kantola ja Pertti Hemmilä.


J O U L U K U U 4 / 2 0 0 7 V I I R I

Espanja, rakennetukien mallimaa- maakuntahallitus syyskuisessa Madridissa

Espanja on oikea mallimaa siitä, miten rakennetukia voidaan hyödyntää tehok-kaasti. Tukirahoituksella on ollut merkit-tävä vaikutus maan talouteen niin valtio- kuin aluetasollakin.

Matkan aikana tutustuttiin Suomen Espanjan suurlähetystöön, Finproon, Espanjan talous- ja valtiovarainministe-riöön, Madridin autonomisen alueen hal-lintoon, Espanjan senaattiin ja Madridin kaupunginhallintoon.

-Monissa puheenvuoroissa nousi esiin erityisesti se, että suuri osa maan luo-tijunaverkostoa on rakennettu rakenne-rahastovaroin, muistelee käytyjä kes-kusteluja liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Kirsi Stjernberg.

Lisäpanostusta tutkimukseen

Toisaalta Espanjan kilpailukyvyssä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnas-

sa riittää valtavasti kehitettävää, jotta maa pärjää vertailussa muiden EU-maiden kanssa. Maan tavoitteena on tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien nostaminen nykyisestä yhdestä kah-teen prosenttiin BKT:stä, kun se meillä Suomessa on jo nyt neljä prosenttia.

Vierailulla Madridin autonomisen alu-een hallintoon erityistä kiinnostusta ja hämmennystäkin aiheutti Espanjan mo-nimutkainen verotusjärjestelmä. Myös vallan hajauttaminen 17 täysin itsenäi-sen autonomiseen alueen kesken aihe-utti kummastusta:

-Huh, ajatelkaa, jos meillä olisi 17 Ahve-nanmaata, huokaisi maakuntavaltuuston jäsen Nina Söderlund asiasta ensi kertaa kuultuaan.

Monipuolisen ohjelman, perusteellisten esitysten ja käytyjen keskustelujen an-siosta voitiin vertailla alueiden suunnit-telukäytäntöjä sekä EU:n rakennetukien hyödyntämistä ja hallinnointia aluetasol-la.

Sisukkuus yhdistää kansojamme

Espanjalaiset osoittivat myös kiinnos-tusta Suomeen. Senaatin autonomis-ten alueiden valiokunnan puheenjohtaja

Juan José Laborda Martínin mukaan maidemme historiassa on paljon yhtei-siä piirteitä.

-Suomen itsenäistymistaistelut ovat ver-rattavissa kokemaamme Francon aikai-seen diktatuuriin. Maidemme samankal-tainen historia ja siitä johtuva ihmisten sisukkuus saa espanjalaiset tuntemaan sympatiaa ja kiinnostusta suomalaisia kohtaan, kertoi Martín.

Yhteistyömahdollisuuksia nähtiin eten-kin tutkimus- ja kehitystoiminnassa, kilpailukyvyn parantamisessa, opetus-järjestelmän kehittämisessä sekä kult-tuuriperinnön vaalimiseen liittyvissä asi-oissa.

Konkreettista yhteistyötä Madridin alu-een kanssa ei silti tältä pohjalta ole lähi-tulevaisuudessa suunnitteilla, sillä liiton painopistealue kansainvälisessä yhteis-työssä on Itämeren alueella.

-Mahdolliset yhteistyötarjoukset pun-nitaan kuitenkin tapauskohtaisesti erik-seen, totesi maakuntajohtaja Savo vie-railun jälkeen.

Maakuntahallituksen tämänvuotinen opintomatka suuntautui Madridiin. Alue- ja paikallistason hallintoon koh-distettujen vierailujen pääteemana oli Lissabonin ja Göteborgin strategioi-den toteuttaminen käytännössä alue- ja paikallistasolla.

Modernia madridilaista arkkitehtuuria.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Risto Ervelä ojentamassa ”kiitoskukkasta” Espanjan talous- ja valtiovarainministeriön edustajalle.

1 0 V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O

V I I R I 4 / 2 0 0 7 J O U L U K U U

Seminaarissa suomalaiset ja asiantuntijat kertoivat millaisia teknologiaa ja käytän-nön tarpeita yhdistäviä innovaatioita Suo-messa on kehitetty vastaamaan tulevai-suuden haasteisiin väestön ikääntyessä.

Lisäksi EU:n komission edustajat kertoi-vat niistä mahdollisuuksista, joita Euroo-pan Unioni tarjoaa ikääntymiseen liittyvi-en erilaisten haasteiden kohtaamiseen. Seminaarin tavoitteena oli tukea alan toi-mijoiden mahdollisuuksia luoda yhteyksiä eurooppalaisiin hyvinvointialan verkostoi-hin sekä tehdä yleisesti tunnetuksi alan eteläsuomalaista osaamista. Seminaariin osallistui lähes sata toimijaa, joista ilah-duttavan moni edusti Brysselissä toimivia eri alueiden ja järjestöjen edustajia.

Puheenvuoroissa korostui tarve näh-dä ikääntyminen mahdollisuutena eikä niinkään ongelmana - kuten suomalai-sessa julkisessa keskustelussa usein on ollut tapana. Teknologia-avusteiset

ikääntyvien toimintakykyä ja mm. koto-na asumista yhä pidempään edistävät toimintamallit olivat pääosassa paneeli-keskusteluissa.

Kotona tai palvelutaloissa asumista edis-tävillä räätälöidyillä, toisinaan hyvinkin yksinkertaisilla ratkaisuilla voidaan luoda toimiva asumisympäristö vanhukselle. Viestintäteknologian ja erilaisten langat-tomien ratkaisujen avulla omaiset voivat ylläpitää kiinteää yhteyttä ja valvoa ikään-tyneen - muistihäiriöistä kärsivän - suku-laisensa toimintaa asunnossaan.

Inhimillistä kontaktia ei voi korvata

Käydyissä keskusteluissa todettiin use-asti, ettei inhimillistä kontaktia voida kos-kaan kuitenkaan korvata. Erityisen kiin-nostuksen kohteena oli myös se, miten

hyväksi havaittua teknologiaa voidaan laajamittaisesti hyödyntää sen jälkeen kun projektirahoitus päättyy.

Hyväksi havaitun toimivan uuden tek-nologian käyttöönotto- ja ylläpitokustan-nukset saattavat ainakin alkuvaiheessa osoittautua esimerkiksi pienille kunnille korkeiksi. Lisäksi uusien toimintamalli-en kohtaama asenteellisuus mm. hoito-henkilökunnan parissa saattaa hidastaa käyttöönottoa.

Vanhempien ikäluokkien kasvu (65+) suhteessa nuorempiin on erityisesti eu-rooppalainen ilmiö ja hyvinvointiteema eri ulottuvuuksineen on sisällytetty lähes kaikkiin rakennerahastokauden 2007-2013 ohjelmiin.

From Challenges to Opportunities

Seminaarissa tarkasteltiin mm. innovatii-visia luovia klustereita, luovia elinkeino-ja ja vetovoimaista kulttuuriympäristöä paikallisen, alueellisen ja EU:n tason kilpailukyvyn avaintekijöinä. Myös Turun kulttuuripääkaupunkihanke tuotiin semi-naarissa hyvin esiin.

Seminaarin jälkeen Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton edustajat tapa-sivat Euroopan komissiossa koulutus- ja kulttuuriasioista vastaavan komissaarin, slovakialaisen Jan Figelin.

Lisäksi liiton edustajat tapasivat Suo-men Belgian suurlähettilään Aapo Pöl-hön, suomalaisia meppejä sekä muita Brysselissä toimivia suomalaisia.

Figelille esiteltiin Turun kulttuuripääkau-punkihanke 2011, kulttuuriin liittyvien elin-keinojen kehittämisajatuksia Turun seudul-la, Varsinais-Suomen liiton monipuolinen tuki kulttuuripääkaupunkihankkeelle sekä

EU:n ajankohtaisten ohjelmien hyödyntä-misajatuksia. Komissaari kutsuttiin myös alustavasti käymään Turkuun.

Komissaari Figel suhtautui varsinaissuo-malaisten sanomaan vastaanottavaisesti ja luonnehti omia käsityksiään kulttuuri-toiminnan merkityksestä Euroopassa. Tuntiin venyneessä tapaamisessa hä-nestä jäi vierailijoille sympaattinen ja huumorintajuinen kulttuuri-ihmisen vai-kutelma.

Lisätietoja: Hannu Elo

Brysselin seminaarissa kohti luovaa taloutta

InnoELLI Senior –ohjelma 2006-2007 järjesti yhteistyössä Etelä-Suomen maakuntien Brysselin toimistojen kanssa Alueiden Komiteassa ikäänty-misteemaan liittyvän kansainvälisen seminaarin 8.11.2007.

Brysselin seminaarin keskustelut ja osanotto kertoivat tarpeesta luoda uusia yhteistyöavauksia teema-alueella.

Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto järjestivät yhdessä perinteisen vuosiseminaarin Brysselissä aiheena ”Luovat elinkeinot ja kulttuuri – kohti luovaa taloutta”.

V A R S I N A I S - S U O M E N L I I T T O 1 1

J O U L U K U U 4 / 2 0 0 7 V I I R I

Uusia julkaisujaMaakunnan tila 2007

Joulukuun alussa julkaistiin uusin Maakunnan tila 2007 -katsaus. Tällä kertaa katsauk-sessa on tarkasteltu alueen väestön-, talous- ja työllisyyskehitystä, lukionverkkoa ja lukion aloituspaikkoja, maahanmuuttopolitiikkaa sekä 141-tuen merkitystä.

Katsauksesta ilmenee mm. seuraavia kehitystrendejä:

Väestönkasvu ei ole hyvästä työllisyyskehityksestä johtuen lähtenyt rivakkaan nou-suun, vaikka niin aiemmin ennakointiin. Maakunta jää selvästi Pirkanmaan jälkeen.

Talouskehitys jatkuu hyvänä, mutta on hyvin todennäköistä, että lähivuosina talous-kehitys vähän hidastuu. Rajoitteet tuotantotiloissa ja osaavassa työvoimassa estävät kasvun jatkumisen ennallaan.

Kiistelty 141-tuki on sekä maakunnalle että koko Suomelle tärkeä, sillä maakunnan sii-pikarja- ja sikatalous kattaa merkittävän osan myös koko Suomen alan maataloustuo-tannosta.

Lukioverkkoa tulisi tarkistaa. Myös lukiokoulutuksen mitoitusta yhdessä muun perus-asteen jälkeisen koulutuksen kanssa on tulevaisuudessa harkittava. Lukioiden sisään-pääsyrajat lukioissa, joiden vaikutusalueella nuorisoikäluokat pienevät, ovat jo hälyttä-vän alhaiset.

Hyvä tuote puhuu itse puolestaan. Maahanmuuttajan kotoutumiseen ja tarpeisiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Jos alueen maahanmuuttajilla on hyvät olosuhteet asua, elää ja työskennellä täyspainoisina ja tasa-arvoisina kansalaisina, se lisää alueen vetovoimaisuutta työvoimansaannissa enemmän kuin mikään muu toimenpide.

Lisätietoja: Mervi Kylmälä

Katsauksessa on tarkasteltu • alueen väestön-, talous- ja työlli-

syyskehitystä• lukionverkkoa ja lukion aloituspaik-

koja• maahanmuuttopolitiikkaa • 141-tuen merkitystä.

Monikulttuurinen Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomessa valmistui ensimmäinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Sen taustalla on sekä maakunnan nopea monikulttuuristuminen viimeisten 15 vuoden aika-na että uhkaava työvoimapula. Turku on Suomen toiseksi monikulttuurisin alue pääkau-punkiseudun jälkeen.

Ohjelman julkistamistilaisuudessa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan maahanmuuttajien työllistymisen suurimpia esteitä ovat kielitaidon puute, puutteellinen työtaito tai sopimaton koulutus sekä syrjintä.

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman tekoa koordinoi TE-keskus. Ohjelma sisältää 27 eri-laista toimenpide-ehdotusta.

TE-keskuksen alaisuuteen perustetaan parhaillaan maahanmuuttoasioiden toimikun-taa, joka huolehtii jatkossa maahanmuuttopoliittisen ohjelman seurannasta ja toteu-tuksesta.

Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liiton, Sondip ry:n, edustaja Hasan Habib totesi, että monikulttuurisuutta ei työyhteisöissä haluta, kansainvälisyyttä kyllä-kin. Molemmissa olisi kyse kulttuurisesta vuorovaikutuksesta.”

”Monikulttuurinen Varsinais-Suomi” –ohjelma on saatavissa internetistä osoitteesta www.luotain.fi

Suomessa työskentelee vuosittain va-jaat 40 000 ulkomaalaista, joista vain osa jää maahan pysyvästi.

Varsinais-Suomessa asuu yli 16 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Heistä 68 % asuu Turussa.

Oy VASSO Ab

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS

JULKAISUJA 2/2007

KOHTI MONIKULTTUURISTA VARSINAIS-SUOMEA

Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tilastoselvitys,haastattelut, tulevaisuusverstaat ja kysely

MERJA ANIS, TIINA HEILIÖ, OLLI HIETANEN JA JOUNI MARTTINEN


V I I R I 4 / 2 0 0 7 J O U L U K U U

Standaareja ja lusikoita

Liiton joulujuhlassa jaettiin perinteiseen tapaan ansioituneille työntekijöille tun-nustuksia. Tällä kertaa palkittiin kultalusi-koin Carola Gunell ja Tapio Tuhkanen.

-Perustelen lusikan antamista Carola Gunellille sillä, että ilman hänen työpa-nostaan liitto tuskin olisi saanut hoidet-tavakseen Central Baltic –ohjelmaa. Tapio Tuhkasta puolestaan kiitän siitä, että hänen ansiostaan liitto on vuosien saatossa säästänyt paljon rahaa. Tapio on toiminut talonmiehenä kiristellen ruuveja ja kiinnitellen tauluja yms. oman toimensa ohessa, ilman lisäkorvauksia, kiitteli maakuntajohtaja Juho Savo.

Pöytästandaarin sai liitosta sisäasiain-ministeriöön siirtynyt Kristiina Mauriala. Lahjakortit puolestaan annettiin liitossa tasavuosia työskennelleille Hannu Elol-le, Markku Rotolle, Lauri Palmuselle ja Eero Löytöselle.

Miehet mustissaan. Vasemmalta Juho Savo, Eero Löytönen, Lauri Palmunen, Markku Roto ja Hannu Elo

Juho Savo ojentamassa palkintolusikkaa Tapio Tuhkaselle (oik.)

Onnea!Vuorossa standaarin saaja Kristiina Mauriala.

Stand up -koomikko Pia Heikkilän jutut saivat juhlijoilta hersyvät naurunremakat.


J O U L U K U U 4 / 2 0 0 7 V I I R I

Henkilöstöuutisia

Sanna Mujunen aloittaa paikkatietokeskuk-sen koordinaattorina

Sanna tulee Kristina Karpin äitiyslomasi-jaiseksi 1.12.2007 alkaen. Aiemmin San-na on toiminut projektisuunnittelijana Lounaispaikan Kaavajohtopaikka -hank-keessa. on koulutukseltaan fi losofi an maisteri.

Hänen harrastuksiinsa kuuluu pubivisai-lu ja ruuan laitto sekä yhdistystoiminta Urbaanin ystävät ry:ssä. Paljasjalkaisena turkulaisena kotikaupunki on Sannalle tärkeä. Hän asuu Martin kaupunginosas-sa puutalossa poikaystävänsä Teron se-kä Mörkö -kissan ja kalojen (Jaana, Tep-po, Miikka ja Markus) kanssa.

Virpi Lindvall Lounaispaikan projektisuunnittelijaksi

Virpi palaa äitiyslomalta takaisin liiton maankäytön palvelukseen 1.1.2008

Hän tulee hoitamaan Kaavajohtopaikan kaavoitus- ja vesihuoltoa, karttapalvelun ylläpitoa sekä paikkatietoasioita.

Meillä töissäJulkaisemme lyhyitä esittelyjä viraston henkilöstöstä. Esittelyvuorossa ovat Mervi Kylmälä ja Ville Roslakka. He vastasivat kysymyk-siin: mitä työsi sisältää, missä asioissa puoleesi voi kääntyä, miten kauan olet ollut liiton palveluksessa, missä asut, millainen on per-heesi ja mitä harrastat.

Mervi Kylmälä, erikoissuunnittelija-Päätyöni on seurata maakunnan kehitys-tä (mennyttä ja tulevaa) monelta kantilta ja viestittää kehityssuunnista talon väelle ja eri sidosryhmille. Teen koulutustarve-laskelmia, väestösuunnitteita, asumi-seen liittyviä laskelmia. Numeroita tulee siis pyöriteltyä aika paljon. Kuivat tilastot pitää saada esitettyä vähän inhimillisem-pänä ja maukkaampana, jotta niiden sa-noma jäisi mieleen. Työhöni kuuluu myös hankevalvontaa yms., jota tekevät kaikki muutkin liiton suunnittelijat.

-Minulle voi soittaa vaikka silloin, jos kai-paa joitain maakunnan lukuja. Neuvon, mistä niitä löytyy. Tilastokeskuksen tai Kuntaliiton sivuilta löytyy paljon tietoa ilmaiseksi. Muutenkin voi soittaa, jos ha-luaa suullisen pikakatsauksen maakun-nan kehitystrendeistä.

-Tulin taloon syksyllä 2003 eli olen ollut täällä reilut 4 vuotta.

-Olen aina asunut hyvien kulkuyhteyksi-en varrella: Lieksassa radan varrella, Jo-ensuussa ladun varrella ja nyt mukavasti Turussa Aurajoen varrella.

-Toistaiseksi asun ihan yksin. En ole vie-lä huolinut ketään siipakseni. Taidan olla vaikea tapaus.

-Vapaa-ajan täyttää nuorten miesten pe-rässä juokseminen ja muu urheilu.

Ville Roslakka, suunnittelija-Työni sisältää vanhan ohjelmakauden Tavoite 2 -ohjelman sulkemiseen liittyviä tehtäviä ja uuden ohjelmakauden Alueel-lisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjel-man käynnistämiseen liittyviä tehtäviä. Hankevalmistelua, hankevalvontaa, hankkeiden tulosten seurantaa, viestin-tää.

-Puoleeni voi kääntyä Tavoite 2 -ohjel-man ja Alueellisen kilpailukyky- ja työlli-syysohjelman hankeasioissa.

-Tulin taloon ensimmäisen kerran syksyl-lä 2004 ja olin kesään 2005 saakka. Nyt olen ollut liiton palveluksessa yhtäjaksoi-sesti maaliskuusta 2006 lähtien.

-Asun Turun Nättinummessa. Perhee-seeni kuuluvat vaimo Heidi sekä lapset Veera (4 v.) ja Jere (1 v.). Harrastuksek-seni lenkkeilen säännöllisesti.

Lukijalle

Jos yhteystietosi muuttuvat tai jos haluat päästä postituslistalle, otathan yhteyttä meihin:

Leena Karlström, p. (02) 2100 929 tai Susanne Hiltunen (02) 2100 935

tai sähköpostilla etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi


V I I R I 4 / 2 0 0 7 J O U L U K U U

Svensk resuméLandskapsdirektör Juho Savo:

De stora frågornas år snart överEnligt landskapsdirektör Savo har året 2007 varit ett år av stora, nya frågor med långsiktig verkan. Året har innefattat bl.a. ett stort antal beslut om kommun-sammanslagningar samt ett nytt rege-ringsprogram, som omvandlar den hela lokalförvaltningen inom några år.

Årets största överraskning har säkert va-rit att kommun- och servicestrukturom-vandlingen har framskridit så att antalet kommuner i vårt landskap håller på att halveras från början av år 2009.

-Egentliga Finland har redan nu i detta PARAS-projekt varit bäst i Finland, säger Savo.

De positiva avgörandena har å andra si-dan skapat ett klimat som är utsatt för förändringar. Den kommunstruktur som uppkommer är dock klart ännu en mella-netapp. För dem som kom sent i gång i frågan tog tiden slut före utgången av år 2007, så man kan enligt landskapsdi-rektören motse en s.k. andra våg under nästa kommunalvalsperiod. Savo anser att en granskning av kommunkartan ock-så för fram de s.k. vita områdena, som blir ett slags “föräldralösa” mellan de allt starkare kommuner som uppstår.

-Då PARAS-reformen någon gång kons-tateras vara genomförd, har kommun- och servicestrukturen utformats till alla delar sådan att boendekommunen inte längre för medborgaren kan innebära en grundservice på helt olika nivå, vilket än-nu i dag är vardag i praktiken. Fusionen mellan dessa kommuner är först en in-ledning till reformen.

BÖRJAN till en regionalförvaltning

Från landskapsförvaltningens synpunkt sett har årets största fråga varit de mål som inskrivits i programmet för Mat-ti Vanhanens II regering om att före år 2010 reformera hela regionförvaltnin-gen. Målen för reformen utgör en helt konsekvent fortsättning på regionut-vecklingslagen 1994, där det bildades regionförvaltningsmyndigheter av land-skapens förbund - utöver deras roll för

planering och intressebevakning i fråga om markanvändningen. Nästan varje år efter det har regionutvecklingslagen eller lagen om EU:s strukturfonder kor-rigerats och rollen för landskapens för-bund blivit förstärkt.

-Nu har man dock tagit som mål att åter företa en helt riktig reform: att minska antalet regionförvaltningsmyndigheter, överföra beslutanderätten till att under-ställas regionens egen demokratiska styrning, att omorganisera länsstyrelser-nas verksamhet, att granska alla regionin-delningar och så vidare, räknar Savo upp.

De politiska linjerna för reformen dras upp i januari-mars 2008, förslagen till förnyelse före utgången av år 2008 och lagstiftningen i riksdagen under år 2009. Som medlem av beredningsutskottet har Savo varit fast involverad i berednin-gen av reformen, som kallats Alku (Bör-jan) från första början.

Savo anser det vara klart att reformen väsentligt stärker landskapsförvaltnin-gen i förhållande till den egna rörförvalt-ningen för statens olika ministerier. Den stärkta ställningen kommer att samtidigt innebära en minskning av det nuvarande antalet landskap (19).

-Landskapet Egentliga Finland är inte ho-tat, men om antalet landskap börjar hal-veras, så är det då skäl att andligen börja bereda sig på gränsjusteringar.

Ett betydande år till historien

Interreg IV A Central Baltic-programmet för EU:s nya strukturfondsperiod 2007-2013 har hela året 2007 varit föremål för särskild beredning hos Egentliga Finlands förbund. Programmet är nu i praktiken färdigt och väntar endast på beslutet om godkännande av EU-kom-missionen.

Genomförandet av programmet på 140 miljoner euro som berör det gemensam-ma området för Södra Finland, Estland, Lettland och Sverige samt landskapet Åland inleds med entusiasm från början av år 2008. Nya anställda och kontor, förutom i Åbo, i Tallinn, Riga, Stockholm och Mariehamn tillför förbundets verk-samhet en stark Östersjö-aspekt. Öster-sjösamarbetet har man redan länge talat om. Nu kommer man även i praktiken att skrida från ord till handling.

-Egentliga Finlands förbund är helt i sin egen serie med att ansvara för program-förvaltningen - inget annat landskap har en motsvarande roll, skryter Savo, och påminner samtidigt om att denna pro-gramförvaltning som sträcker sig fram till år 2015 är också landets enda högs-kola för dessa uppgifter i sitt slag.

Av landskapets interna, genomförda pro-jekt år 2007 lyfter landskapsdirektören fram över de andra landskapets egen trafi kstrategi 2030. Strategin, som i ok-tober enhälligt fastställdes av landskaps-styrelsen, rangordnar landskapets olika trafi kprojekt och gör upp en prioritering för dem.

Genomförandet av trafi kstrategin är gi-vetvis beroende av fi nansieringsbeslu-ten. Intentionsavtalet för dem bereds som bäst. Mer belysning för tidssche-mat ges också av den trafi kpolitiska rapport som ska avges till riksdagen i februari 2008. Enligt Savo skapar den godkända strategin en nödvändig lång-siktighet även för landskapets intresse-bevakning.

-Summa summarum har året 2007 varit ett år med synnerligen betydande och långsiktiga processer. Det lönar sig att lägga årtalet på minnet. Man kommer säkert att återkomma till det i historiesk-rivningen, tror Savo.

Landskapsstyrelserna för Alliansen för landskapen i Södra Finland i LahtisLandskapsstyrelserna för Alliansen för landskapen i Södra Finland eller Elli samla-des till sin årliga samkonferens i oktober.

I en resolution från mötet krävde man att E 8-vägen från Helsingfors till Vaali-maa ska byggas före år 2015.

Utkastet till landskapsplan framlagtLandskapsstyrelsen, som sammanträd-de i november, godkände utkastet till en landskapsplan, som täcker regionerna Loimaa, Åboland och Vakka-Suomi samt Åboregionens kranskommuner. Målet


J O U L U K U U 4 / 2 0 0 7 V I I R I

är att landskapsplanen kan godkännas i landskapsfullmäktige i början av år 2009.

- Man måste dock komma ihåg att pla-nen nu först är ett utkast och bered-ningsmaterialet som hänför sig till den framläggs för allmänheten i områdets kommuner och hos Egentliga Finlands förbund för januari 2008, konstaterade planläggningsdirektör Eero Löytönen.

Presentationstillfällen om planen kom-mer att ordnas regionkommunvis. Des-sutom är det möjligt att studera planen på webben under adressen www.lou-naispaikka.fi .

Trafi kstrategi 2030Spetsprojekten inom trafi ksystempla-nen

· Det regionala samarbetet inom mar-kanvändnings- och trafi kplaneringen

· Utveckling av riksvägen 8 samt Åbo Ringväg (sv 40)

· En ökning av Toijala-banans förmed-lingsförmåga, Kustbanan Åbo-Helsing-fors: förbättring av konditionen

· Utveckling av bussarnas och tågets fjärrtrafi k samt Inledande av lokal-tågstrafi k i landskapet

· Fördjupande av Nystads Kemira-farled

Landskapets mest centrala projekt åren 2008-2009Landskapsstyrelsen för Egentliga Fin-lands förbund godkände i oktober gen-omförandeplanen 2008-2009 för Egent-liga Finlands landskapsplan.

De fem viktigaste projekthelheterna är:

• Konsortiet Åbo universitet och Åbo handelshögskola

• Finansieringen för förbindelsebåtstra-fi ken (Skärgårdens Ringvägar) och anslagen för reparation av förbindel-sebåtsbryggorna

• Verksamheten Pro Skärgårdshavet och Skärgårdshavets skyddsfond

• Projektet för artifi ciellt grundvatten för Åbo stadsregion

• Projektet Åbo kulturhuvudstad 2011

Förvaltningen av de interna-tionella EU-programmen till nya lokaliteterDe personer som verkar inom förvalt-ningen av de internationella EU-pro-grammen har fl yttat till nya lokaliteter på Västerlånggatan 35.

I lokalerna kommer att placeras cirka 20 experter för programmen Central Baltic IVA - Södra Finland- Estland Interreg IIIA och InterAct II.

Programdokumentet för Central Baltic Interreg IVA inlämnades slutgiltigt till kommissionen för godkännande i mitten av november.

- Kommissionen har utlovat ett offi ciellt godkännande ännu under år 2007, och därför kan den första ansökningsom-gången inledas från början av år 2008, gläder sig programdirektör Tarja Nuotio.

Konkurrenskrafts- och sysselsättnings-programmet startasERUF- och ESF-delarna av konkurrens-krafts- och sysselsättningsprogrammet för EU:s nya programperiod 2007-2013 har godkänts. Den första sökomgån-gen öppnas 10.12.2007 och avslutas 31.12.2008.

Marknaden för geografi sk information i Helsingfors och GI-dag i ÅboDen varje höst återkommande Markna-den för geografi sk information i Helsing-fors mässcentrum är den största och viktigaste händelsen i branschen i Fin-land. Avdelningen för Lounaispaikka var på plats i form av en modell för nätverk och som en allmännyttig allmän service.

GI-dagen är för sin del ett eget årligt se-minarium för sydvästliga Finland, vilket även den arrangeras på hösten. Syftet med den tillställning som ordnas av Lou-naispaikka är att sammanföra aktörerna på området för att diskutera aktuella frå-gor vid den tidpunkten.

Förmiddagens program har inriktats på sådana som potentiellt är intresserade av geografi sk information och eftermid-dagen för de mer traditionellt professio-nella och amatörerna inom geografi sk information.

From Challenges to OpportunitiesInnoELLI Senior-programmet 2006-2007 ordnade i samarbete med Brysselkonto-ren för Södra Finlands landskap ett inter-nationellt seminarium 8.11.2007 i Regi-onkommittén i anslutning till åldrandets tema.

Vid seminariet berättade fi nländarna och de sakkunniga hurdana innovationer som förenar teknologin och behoven i praktiken som har utvecklats i Finland för att ta upp utmaningarna då befolk-ningen åldras.

Mot kreativ ekonomi vid BrysselseminarietÅbo stad och Egentliga Finlands för-bund ordnade gemensamt det traditio-nella årsseminariet i Bryssel 28.11. kring temat “Kreativa näringar och kulturen - mot en kreativ ekonomi”.

Under kvällen före seminariet träffa-de förbundets representanter Aapo Pölhö, Finlands ambassadör i Belgien, fi nländska ledamöter av Europaparla-mentet samt andra fi nländare som är verksamma i Bryssel i tecknet av aktu-ella frågor.

Efter seminariet träffade represen-tanterna för Åbo stad och Egentliga Finlands förbund slovakiern Jan Figel, den kommissarie som svarar för utbild-nings- och kulturfrågorna vid Europeis-ka kommissionen.

Landskapets tillståndI början av december publicerades den nyaste översikten Landskapets tillstånd 2007. Denna gång har utvecklingen för befolkningen, ekonomin, sysselsättnin-gen, gymnasienätet och antagningsplat-serna till gymnasiet, invandrarpolitiken samt betydelsen av 141-stödet grans-kats i översikten.


V I I R I 4 / 2 0 0 7 J O U L U K U U

VIIRI 2007Julkaisija Varsinais-Suomen liittoPL 273 (Ratapihankatu 36)20101 TURKUPainosmäärä 450 kpl

Päätoimittaja Susanne HiltunenToimituksen sihteeri Leena KarlströmPuh. (02) 2100 900Fax. (02) 2100 901

http://www.varsinais-suomi.fi [email protected] [email protected]

Maakuntahallituksen pöytäkirjat ja tiedotteet:

Landskapsstyrelsens protokoll och meddelanden:www.varsinais-suomi.fi (Hallinto ja asiakirjat)

Varsinais-Suomi -visa

Vastaukset:1. Turku palaa; Åbo eld och lågor; Turku In

Fire2. Kustavi3. Ihode4. Heikki Savolainen, Pirkka-Pekka Petelius,

Kristo Salminen 5. Huomenna, jos Jumala suo

1. Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Mikä on kulttuurivuoden slogan? Mitä se on ruotsiksi? Entä englannik-si?

2. Mikä tulee olemaan Varsinais-Suomen asukasluvultaan pienin kunta 1.1.2009?

3. Mikä on nimeltään laulaja Anna Erikssonin uutuusalbumi? Nimi on kylä/kunnan osa Varsinais-Suomessa.

4. Kuka näyttelee Tuntemattoman sotilaan alikersantti Hietasta Ed-vin Laineen elokuvassa (1955)? Entä kuka on Hietanen Rauni Mollbergin ohjaamassa elokuvassa (1985)? Ja entä kuka kol-mannen polven näyttelijä esittää Hietasta Helsingin kaupungin-teatterin uusimmassa Tuntemattomassa?

5. Millä sanoilla alkaa Turussa jouluaattona kello 12 luettava Joulu-rauhan julistus?

? ? ?

Musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen (vasemmalla) palkittiin joulukuun maakuntavaltuustossa Aurora-mitalilla. Kulttuuri- ja urheilu-ministeri Stefan Wallin antoi samassa tilaisuudessa ajankohtaisen katsauksen aluehallinnon uudistuksesta.

hhyvästä yhteistyöstä kiittäen yvästä yhteistyöstä ... · jja menestyksekästä uutta...

Documents