OPISKELIJAJÄRJESTÖ-TOIMINNAN

ULKOPUOLELLE JÄTTÄYTYMISEN SYITÄ

Helsingin yliopiston opiskelijoiden keväällä 2013 kerätyt mielipiteet

Juhani Saari

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Otus – työpapereita 1/2014

Copyright:Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OtusLapinrinne 200180 HELSINKIwww.otus.fi

Taitto:Jussi Junni

Oikoluku: Jussi Junni

Julkaisija: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OtusLapinrinne 200180 HELSINKIwww.otus.fi

Otus – työpapereita 1/2014ISSN: 2341–7323

3

Tässä työpaperissa analysoidaan syksyn 2012 Opiskelijabarometrin yhteydessä rinnakkain toteutetun HYY:n jäsenille suunnatun järjestö-toimintaan osallistumisen sekä osallistumatto-muuden syitä kartoittavan erilliskyselyn aineis-toa. Otus on aikaisemmin toteuttanut HYY:lle selvityksen järjestöihin osallistumisen sekä osallistumisen astetta koskevan tutkimusra-portin (Otus 42/2013), jolle tämän työpape-rin tarkastelut tuovat sisällöllistä lisäsyvyyttä. Aikaisemmassa tutkimuksessa fokus on ollut järjestöihin osallistumisen ja osallistumatto-muuden taustatekijöissä sekä osallisuuden mahdollisten vaikutusten opiskeluun ja hyvin-vointiin kartoittamista. Järjestötoiminnan ul-kopuolelle jättäytymisen sisällölliset syyt jäi-vät kuitenkin vaille tarkempaa analyysiä, mihin tämä työraportti toivottavasti pystyy vastaa-maan. Erilliskyselyn kysymysmoduulissa on ensimmäistä kertaa kartoitettu osallistumat-tomuuden syitä kysymyspatterilta, jonka suun-nittelussa keskeisessä roolissa ovat olleet yliop-pilaskunnan järjestöasiantuntijat.

Teemallisesti työpaperi etenee siten, että ensimmäiseksi pureudutaan alkoholinkäy-tön rooliin järjestötoiminnan ulkopuolelle jät-täytymisen selittäjänä. Kuva opiskelijajärjes-tötoiminasta on monelle opiskelijalle varsin alkoholikeskeinen, mitä pidetään yhtenä mer-kittävimmistä järjestötoiminnan saavutetta-vuusongelmista erityisesti niille opiskelijoille, jotka vieroksuvat liiallista alkoholikeskeisyyttä.

1. Johdanto

Työpaperin toisessa osuudessa paneudu-taan opiskelijoiden kiusaamis- ja syrjityksi tule-misen kokemusten vaikutuksia järjestötoimin-taan hakeutumiseen. Erityisenä kysymyksenä on tutkia sitä, onko mahdollista identifioida sellaisia järjestötyyppejä, joihin kiusaamista tai syrjityksi tulemista kokeneet kuitenkin hakeu-tuvat ja joissa nämä kokevat olevansa tervetul-leita. Tarkastelua jatketaan vielä yleisemmällä tasolla erityisellä eksploratiivisella tarkastelul-la, jossa järjestöjen saavutettavuutta tarkastel-laan juuri järjestöihin ”tervetulleeksi” kokemi-sen suhteen.

Työpaperissa toteutettavissa tarkasteluis-sa keskeinen lähtökohta järjestötoimintaan hakeutumisen ja hakeutumattomuuden tar-kastelussa on pyrkimys ottaa samanaikaises-ti vaikuttavat taustatekijät huomioon: Ei ole mieltä tutkia alkoholin- tai kiusaamiskokemus-ten vaikutuksia järjestöaktiivisuuteen ottamat-ta huomioon sitä tosiseikkaa, että suuri osa järjestöihin hakeutumisen motiiveista selittyy varmastikin opiskelijan elämäntilanteella, joka täytyy ottaa tarkasteluissa huomioon. Muuten vaarana on tilastollisten virhepäätelmien te-keminen, sillä työpaperin kannalta kiinnosta-vat ilmiöt (alkoholinkäyttö, saavutettavuuden kokemus) ovat ilmiselvästi myös yhteydessä sellaisiin taustatekijöihin kuin opiskelijan ikä1 tai elämäntilanne, jotka täytyy kovarianssin2 vuoksi ottaa mukaan tilastollisiin tarkastelui-hin.

1. Opiskelijoiden iän ja alkoholinkäytön välisestä yhteydestä esimer-kiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (Kunttu & Pesonen 2012).

2. Koska alkoholinkäyttö lisääntyy iän mukana, on myös mahdollista, että havaittu yhteys alkoholinkäytön ja järjestötoiminnan välillä se-littyykin ensisijaisesti opiskelijan iällä, jos sitä ei oteta tarkasteluissa huomioon.

4

Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin Opiskelijaba-rometri 2012 -aineistonkeruun jälkimainingeis-sa niin, että kysymyslomakkeen runko muodos-tui sellaisenaan valtakunnallisesti toteutetun kyselyn sisällöstä. Tämän lisäksi HYY sai laatia itse haluamansa laajuisen noin kymmenen ky-symyksen lisämoduulin, jolla kartoitettiin jär-jestötoimintaan osallistumisen teemojen lisäk-si opiskelijamentoroinnin kysyntää ja tarvetta HYY:n jäsenistön keskuudessa. Tämä jälkim-mäinen osio on analysoitu Otuksen HYY:lle ai-kaisemmin laatimassa työpaperissa, jossa on myös kuvattu tiedonkeruuta tarkemmin.

Kyselyssä järjestötoimintaan osallistumis-ta kartoitettiin kahdella väittämäpatterilla, jot-ka kuvaavat opiskelijan syitä osallistua tai olla osallistumatta opiskelijajärjestöjen toimintaan. Vastaaja sai valita näistä niin monta vaihto-ehtoa kuin koki tilanteensa kuvaamisen vaa-tivan. Valtaosa tämän työpaperin tilastollisis-ta tarkasteluista perustuvat näiden väittämiin perustuviin tuloksiin. Järjestötoimintaan osal-listumista/osallistumattomuutta kartoittavat väittämät (mainittu/ei mainittu) olivat:

Miksi osallistuuOlen kiinnostunut järjestön järjestämästä toiminnastaYstävänikin toimivat samassa järjestössäHaluan tutustua uusiin ihmisiinHaluan vaikuttaa järjestön kautta yhteiskuntaan tai yliopistoonHaluan järjestötoiminnasta työnantajaa kiinnostavan cv-merkinnän

Miksi ei osallistuMikään järjestö ei tarjoa minua kiinnostavaa toimintaaMinulla ei ole aikaa opiskelijajärjestötoiminnalle

2. Erilliskyselyn sisältö

En koe olevani tervetullut mukaan järjestöjen toimintaanJärjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa juodaan liikaa alkoholiaJärjestöt eivät järjestä esteetöntä tai saavutettavaa toimintaaMinua on syrjitty tai kiusattu järjestöissäEn ole saanut riittävästi tietoa järjestötoiminnasta

Alkoholinkäyttö ja järjestöihin hakeu-tuminen kestosuosikkiteema

Alkoholinkäyttö jakaa opiskelijoita. Alkoho-linkäyttöön liittyviä opiskelijakulttuurin sosi-aalisia normeja koskevissa tarkasteluissa on havaittu, että opiskelijat arvioivat usein ver-taistensa alkoholinkulutusta yläkanttiin, mikä itsessään johtaa tiettyyn ryhmään itsensä sa-maistavien kokonaiskulutuksen kasvuun (Per-kins 2003; tässä Mikkonen & Ruokonen 2007). On siten luontevaa ajatella, että järjestöihin hakeutumattomuuden osalta kuva järjestötoi-minnan alkoholikeskeisyydestä on merkittävä saavutettavuuskysymys opiskelijoille, jotka vie-roksuvat alkoholinkäyttöä.

Alkoholinkäytön yhteyttä järjestötoimin-taan hakeutumisen suhteen tarkastellaan kak-sivaiheisesti. Vastaajille annettiin mahdollisuus valita joukosta järjestötoimintaan osallistumi-sen/osallistumattomuuden syistä sellaiset, joi-den vastaaja koki kuvaavan parhaiten omaa ko-kemusta. Alkoholinkäytön osalta kiinnostava väite oli esitetty muodossa ”Järjestöjen järjes-tämissä tilaisuuksissa juodaan liikaa alkoholia”. Tämän vastausvaihtoehdon mainitsi noin joka kymmenes kyselyyn vastannut (10,5 %). Ensim-mäisessä tilastollisessa tarkastelussa tutkitaan opiskelijan henkilökohtaisen alkoholinkäytön suhdetta järjestötoiminnan vieroksumiseen toi-minnan kuvitellun alkoholikeskeisyyden vuoksi

5

niin, että tulee mahdolliseksi selvittää, millai-nen opiskelijoiden alkoholinkäytön tyypittely selittää tätä asennetta parhaiten.

Aivan aluksi testataan henkilökohtaisen alkoholinkäytön yhteyttä järjestötoiminnan liiallista alkoholikeskeisyyttä kuvaavan vas-tausvaihtoehdon valitsemiseen. Keskenään verrattavia malleja on kolme: (1) Lineaarisen yhteyden malli, jossa alkoholinkulutuksen ja väittämän valitsemisen välille oletetaan suo-ra yhteys; (2) Vähäisen vs. runsaan kulutuk-sen malli, jossa opiskelijat jaetaan vähän al-koholia kuluttaviin (alle 1 annos viikossa) sekä tätä enemmän kuluttaviin sekä kolmas (3) mal-li, jossa alkoholia ei lainkaan kuluttavia ver-rataan kaikkiin muihin. Mallien selitysastei-ta vertaamalla saadaan vastaus kysymykseen, mikä edellä kuvatuista malleista selittää järjes-töjen ulkopuolelle jättäytymistä henkilökoh-

taisen alkoholinkäytön suhteen parhaiten. Tu-loksilla vastataan ensisijaisesti kysymykseen: Ovatko järjestötoimintaa alkoholin takia vie-roksuvat todennäköisimmin itse nollakuluttajia vai kuuluuko tähän joukkoon myös vähän (alle 1 annos viikossa) juovat. Kolmas vaihtoehto on malli, joka ennustaa järjestötoiminnan vierok-sumisen suhdetta alkoholinkulutukseen lineaa-risesti: Mitä enemmän opiskelija itse juo, sitä harvemmin hän valitsee tämän vaihtoehdon.

Opiskelijan henkilökohtaisen alkoholin-käytön suhdetta järjestötoiminnan vieroksu-miseen tarkastellaan taulukossa 1 logistisella regressiomallilla, jonka parametriestimaattien sisällölliset tulokset tulkitaan seuraavaksi. Tar-koituksena on selvittää, millä logiikalla henki-lökohtainen alkoholinkäyttö/käyttämättömyys on mahdollista selittää järjestöjen saavutetta-vuutta parhaiten. Taulukossa on esitetty kolme

TAULUKKO 1. LOGISTINEN REGRESSIOMALLI VÄITTÄMÄLLE (JÄRJESTÖJEN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA JUODAAN LII-KAA ALKOHOLIA – MAINITTU/EI MAINITTU). ODDS RATIO -ESTIMAATIT JA NIIDEN TILASTOLLINEN MERKITSEVYYS KOL-MEN HENKILÖKOHTAISTA ALKOHOLIN KULUTUSMALLIN SUHTEEN.

Malli

0Vain taustatekijät

3 Absolutistit

vs. muut

2 Vähän käyttävät

vs. muut

1 Alkoholiannosta

viikossa

Taustamuuttujat

Sukupuoli (0 Nainen; 1 Mies) 0,90 0,75 1,21 1,06

KV-opiskelijat 0,38 0,15 0,21 0,17

Opiskelijat, joilla lapsia 0,65 0,54 0,76 0,63

Opintojen vaihe(alkuvaihe vertailukohtana)

Opintojen keskivaihe 0,82 0,80 0,86 0,83

Opintojen loppuvaihe 0,68 0,93 0,99 1,01

Alkoholinkäyttöä kuvaava muuttuja

Absolutistit - 23,40 - -

Vähän vs. paljon - - 11,23 -

Kokonaiskulutus (annosta / vko) [käänteinen suhde]

- - - 0,32

Vakio 0,22 0,05 0,03 0,58

Pseudo R²-tunnusluvut

Cox & Snell R² 0,010 0,197 0,112 0,176

Nagelkerken R² 0,019 0,369 0,209 0,328

Lihavoidut arvot ovat tilastollisesti merkitseviä.

6 6

mallia 1–3, joissa alkoholinkäyttö ymmärre-tään hieman eri tavalla sekä pelkät opiskeli-jan taustatekijät (sukupuoli, opintojen vaihe, perheellisyys sekä kv-opiskelijuus). Mallit 2 ja 3 ovat luonteeltaan dikotomisia siten, että niissä aineiston vastaajat on jaettu aina kah-teen ryhmään henkilökohtaisen alkoholinkäy-tön suhteen. Malli 4 on niin sanottu lineaari-nen malli, jossa oletetaan alkoholinkulutuksen olevan suoraan lineaarisesti yhteydessä järjes-tötoiminnan ”liian kosteana pitämiseen” (ne-gatiivinen riippuvuus).

Logististen mallien tulkinnastaMalli tuottaa tarkasteltavien muuttujien suh-teen joukon parametriestimaatteja, joita kut-sutaan logistisen regressioanalyysin yhteydes-sä suomeksi ”ristitulosuhteeksi”. Ne kuvaavat mallin avulla laskettua todennäköisyyttä tut-kittavalle ilmiölle (tässä järjestötoimintaa liian alkoholikeskeisenä pitämisen) vedonlyöntisuh-teena, jonka tulkinnassa keskeistä on kysyä, ”tuottaako malli riittävästi evidenssiä sille, että selitystekijän luokissa ristitulosuhde on erisuu-ri kuin nolla?” Ykköstä pienempi tilastollisesti merkitsevä ristitulosuhde tarkoittaa siis, että tarkasteltavassa luokassa ilmiö esiintyy har-vemmin ja ykköstä suuremmassa puolestaan vastaavasti useammin. Mitä enemmän risti-tulosuhde eroaa ykkösestä, sitä suurempi es-

timoitu ero (negatiivisen yhteyden osalta arvo lähestyy nollaa pienillä todennäköisyyksillä).

Mallin tulkintaVain taustamuuttujat sisältävä malli ei tuota tilastollisesti merkitseviä estimaatteja yhdel-lekään selittävälle muuttujalle, mikä kertoo siitä, että järjestöjen karttaminen niiden toi-minnan alkoholikeskeisyyteen perustuen ei sel-keästi paikannu mihinkään taustatekijään. Ai-neistossa kv-opiskelijat mainitsevat järjestöjen tapahtumien alkoholikeskeisyyden muita har-vemmin, mutta tulos on tilastollisesti merkit-sevä vasta silloin, kun opiskelijan henkilökoh-tainen alkoholinkäyttö vakioidaan (mallit 1 ja 3). Tulos kertoo kv-opiskelijoiden osalta siitä, että heille järjestötoiminnan alkoholikeskeisyys on suomalaisia harvemmin se syy, miksi järjes-tötoimintaan ei lähdetä mukaan, eikä se näytä olevan kv-opiskelijoilla riippuvaista henkilö-kohtaisesta kulutustasosta.3

Selitysasteen4 suhteen parhaiten alko-holikeskeisyyden mainitsemista järjestötoi-mintaan osallistumattomuuden syynä selittää malli, joka jakaa opiskelijat kahteen ryhmään sen mukaan, kulutetaanko alkoholia lainkaan (nollakulutus vs. muu kulutus). Toisaalta ns. li-neaarisen kulutuksen malli pääsee selitysasteen osalta varsin lähelle, joten tulokset ovat tältä osin hieman monitulkintaisia. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että alkoholikeskeisyyttä vieras-

KUVIO 1. ALKOHOLIN KESKIKULUTUS AINEISTOSSA (ANNOSTA VIIKOSSA) JÄRJESTÖAKTIIVISUUDEN TASON SUHTEEN.

3. Tulokseen on syytä suhtautua varauksellisesti, sillä kv-vastaajien määrä erilliskyselyssä on noin 20.4. Selitysaste kuvaa yleistettynä sitä, kuinka ”oikeaan” malli osuu pyrittäessä ennustamaan aineistossa selitettävän muuttujan arvoja.

7

tavat selkeästi eniten ne opiskelijat, jotka eivät itse kuluta lainkaan alkoholia. Lisäksi näyttää myös melko hyvin pitävän paikkansa se, että selkeästi enemmän alkoholia kuluttavat vieras-tavat alkoholikeskeisyyttä vähemmän kuin vä-hemmän kuluttavat.

Yllättävää kyllä alkoholikeskeisyyden vierastaminen ei tulosten mukaan näyttäisi paikantuvan erityisesti mihinkään opiskelun vaiheeseen tai elämäntilanteeseen. Tulosten perusteella ei myöskään voida sanoa, että alko-holia käyttämättömien opiskelijoiden kokemus järjestötoiminnan saavutettavuudesta toimin-nan alkoholikeskeisyyttä koskevien mieliku-vien suhteen ratkaisevasti muuttuisi opinto-jen vaiheen (opintojen edetessä) tai minkään taustamuuttujan suhteen. Joissain määrin to-sin näyttää siltä, että kv-opiskelijoiille alkoho-likeskeisyyden vierastaminen ei ole keskeinen syy toiminnan ulkopuolelle jättäytymiselle (vastaajamäärä jää tosin pieneksi).

Voidaksemme perusteellisemmin vastata kysymykseen, onko opiskelijan suhteessa al-koholinkäyttöön vaikutusta itse järjestöaktiivi-suuden tasoon (asteikolla ei lainkaan, harvoin, silloin tällöin, aktiivisesti, hyvin aktiivisesti), ja vaihteleeko henkilökohtaisen suhtautumi-sen sekä osallistumisen välinen dynamiikka joidenkin taustatekijöiden suhteen (esimer-kiksi kv-opiskelijoilla, miehillä/naisilla jne.), on turvauduttava monimuuttujamenetelmiin. Kuviossa 1 on esitetty järjestöaktiivisuuden ta-soa kuvaavan kysymyksen jakauma alkoholia ei lainkaan käyttävien sekä muiden vastaajien osalta. Kuviosta havaitaan selvästi, että alkoho-

lia ei lainkaan käyttävien opiskelijoiden aktiivi-suus järjestöissä on selvästi muita matalampaa. Suorilla jakaumilla ei kuitenkaan voida vastata siihen kysymykseen, millaisia opiskelijaryhmiä alkoholikeskeinen toiminta (tai näin värittynyt kuva) karkottaa enemmän ja keitä vähemmän.

Aineistolla on myös mahdollista tarkastel-la kiusaamis- tai syrjimiskokemusten yleisyyttä suhteessa alkoholinkulutukseen. Taulukossa 2 on tarkasteltu häirinnän kokemista kokonaisai-neistossa (N=563) niiden vastaajien osalta, joil-ta on tieto alkoholinkulutuksesta sekä syrjityksi tai kiusatuksi tulemisen kokemuksesta. Alko-holia ei lainkaan käyttävistä syrjimistä tai kiu-saamista ainakin joskus ilmoittaa kokeneensa noin 12 ja muista opiskelijoista (alkoholin käyt-täjät) vain 6,6 prosenttia. Taulukolle laskettu χ²-testisuure antaa merkitsevän tuloksen, joten voidaan sanoa olevan näyttöä sille, että alko-holinkäyttöön (tai käyttämättömyyteen) liittyy varmuudella jokin sosiaalisen poissulkemisen tai kiusaamisen mekanismi, sillä tämä kokemus on aineistossa noin kaksi kertaa yleisempi alko-holia käyttämättömien opiskelijoiden kohdalla.

Vastaavasti on myös luultavaa (vaik-ka tätä ei aineiston puitteissa voida aukotto-masti osoittaa), että sama mekanismi vaikut-taa siihen, kuinka alkoholia käyttämättömien opiskelijoiden järjestöaktiivisuuden taso on kauttaaltaan alhaisempaa Helsingin yliopistn opiskelijoiden keskuudessa, kuten kuviosta 2 on helposti nähtävissä. Mielenkiintoista kyllä näyttää siltä, että itse syrjityksi tai kiusatuk-si tulemisen kokemus ei selitä järjestöihin ha-keutumattomuutta, vaikka se onkin yhteydes-

TAULUKKO 2. RISTIINTAULUKOINTI VASTAAJAN SYRJINTÄ/KIUSAAMISKOKEMUKSEN JA ALKOHOLINKÄYTÖN (KYLLÄ/EI) SUHTEEN.

Alkoholin käyttö

Muut Käyttää Ei käytä Kaikki

Häirinnän tai syrjinnän kokemus Ei lainkaan / ei juurikaan 93,4% 88,2% 92,0%

Joskus tai useammin 6,6% 11,8% 8,0%

Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0%

χ ²=4,06; df = 1; p < 0,05

8

sä alkoholinkulutukseen. Tähän kysymykseen palataan vielä tarkemmin työpaperin seuraa-vassa osiossa.

Kuvaa tarkentaa vielä joissain määrin ku-vio 3, jossa opiskelijoiden preferoimia järjes-tötyyppejä on tarkasteltu alkoholinkäytön suh-teen. Jakaumasta nousee esiin kaksi keskeistä havaintoa: 1) alkoholia käyttämättömät opiske-lijat tuntuvat välttävän erityisesti aine- tai tie-dekuntajärjestötoimintaa, jossa toimitaan lähes puolet harvemmin. Toinen havainto käytännös-sä vahvistaa edellisen kuvion havaintoa siitä,

että alkoholia ei lainkaan käyttävät opiskeli-jat jättävät järjestötoiminnan selvästi useam-min kokonaan väliin. Tulosten mukaan näyttää tosin joissain määrin siltä, että aine- ja tiede-kuntajärjestöihin osallistumattomat toimivat pienissä määrin muita useammin muissa har-rastejärjestöissä, joiden toiminta kenties on näitä järjestöjä vähemmän alkoholikeskeistä. Yksittäisten järjestöjen osalta tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, mutta kokonaisuu-dessaan tulos puhuu selvää kieltä.

KUVIO 2. JÄRJESTÖAKTIIVISUUDEN TASO HYY:N JÄSENISTÖN KESKUUDESSA ALKOHOLINKULUTUKSEN SUHTEEN. YHDIS-TETTY AINEISTO (ERILLISKYSELY + OPISKELIJABAROMETRIN HY-VASTAAJAT).

KUVIO 3. OPISKELIJOIDEN ENSISIJAINEN JÄRJESTÖTYYPPI ALKOHOLINKÄYTÖN MUKAAN.

9

Syitä osallistua ja olla osallistumatta järjestötoimintaan opintojen eri vaiheissa

Tarkastellaan seuraavaksi eri opintojen vai-heessa olevien opiskelijoiden kokemuksia järjestötoimintaan osallistumisen kannalta tärkeäksi koettuja motiiveja. Kuviossa 3 on tarkasteltu vastaajien mainitsemia järjestöjen toimintaan osallistumista selittävien tekijöiden mainitsemisen yleisyyttä suhteessa opintojen vaiheeseen. Yleinen kiinnostuneisuus järjes-töjen toimintaa kohtaan koskettaa opintojen alku- ja keskivaiheessa noin kolmannesta vas-taajista. Opintojen loppuvaiheessa tämä kiin-nostus notkahtaa hieman niin, että valmistumi-sen lähestyessä enää noin joka viides vastaaja ilmoittaa olevansa kiinnostunut järjestöjen jär-jestämästä toiminnasta.

Sosiaaliset syyt (ystävät ja halu tutus-tua uusiin ihmisiin) eivät tilastollisten testien mukaan vaihtele merkitsevästi opintojen eri vaiheissa. Niiden relevanssi vastaajajoukol-le näyttää pysyvän kutakuinkin yhtä yleisenä riippumatta siitä, missä opintojen vaiheessa

vastaaja on. Kuviossa neljäntenä järjestöihin osallistumista selittävänä tekijänä on esitet-ty opiskelijan halu vaikuttaa järjestöjen kaut-ta yhteiskuntaan tai yliopistoon. Tätä motiivia ei maininnut opintojen alkuvaiheessa olevis-ta vastaajista juuri kukaan, mutta opintojen keski- ja loppuvaiheessa noin joka kymmenes vastaaja piti kysymystä itselleen relevanttina. Järjestöistä cv-merkintää tavoittelevien vas-tausten yleisyys oli aineistossa marginaalinen eikä näiden osalta tilastollisia päätelmiä voida juuri tehdä.

Opintojen vaiheen suhteen tarkasteltuna mallin estimaatit ovat sen suuntaisia, että vas-taajista opinnoissaan keski- tai loppuvaiheessa olevista harvempi on ilmoittanut toiminnan al-koholikeskeisyyden. Erot alkoholikeskeisyyden mainitsemisen osalta ovat pieniä ja selittyvät myös varmasti osaltaan sillä, että vanhemmat opiskelijat nauttivat tutkimustulosten mukaan nuorempia useammin alkoholia (opintojen lop-puvaiheessa olevat ovat luonnollisesti keski-määrin vanhempia kuin alkuvaiheessa) (Kunttu & Pesonen 2012).

KUVIO 3. VASTAAJIEN SYITÄ OSALLISTUA JÄRJESTÖTOIMINTAAN OPINTOJEN ERI VAIHEISSA.*

* Tuloksettilastollisesti merkitseviä 0,05-tasolla ”halu vaikuttaa yhteiskuntaan ja yliopistoon” sekä ”kiinnostus järjestöjen järjestämää toimintaa koh-taan 0,1-tasolla.

10Kuviossa 4 on esitetty vastaavasti järjestö-

jen ulkopuolelle jättäytymisen syiden kokemus-ta kuvaavat jakaumat opintojen eri vaiheissa. Näiden tulosten osalta tilastollisten testien pe-rusteella niistä ei juurikaan voida tehdä opin-tojen vaiheeseen liittyviä päätelmiä, joten tar-kastelusta olisikin perusteltua jättää ajallinen ulottuvuus pois. Poikkeuksen muodostaa vas-taajan kokemus ”ettei ole tervetullut järjestöjen toimintaan”, joka vaikuttaisi yleistyvän opinto-jen lähestyessä loppuaan (Kendallin tau-b-ker-toimen merkitsevyystasolla 0,1). Selkeyden vuoksi kaikki tulokset kuitenkin esitetään sa-massa muodossa järjestöihin osallistumisen syiden tapaan, vaikka opintojen vaiheeseen liittyviä päätelmiä niistä ei pitäisikään tehdä.

Opiskelijoiden yleisin kokemus liittyy jär-jestötoiminnalle riittämättömän ajan koke-miseen, minkä mainitsi hieman vaja puolet vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä syitä jär-jestötoimintaan osallistumattomuudelle olivat kokemus riittämättömästä tiedosta koskien jär-jestöjen toimintaa, järjestötoiminnan liiallisen alkoholikeskeisyyden kokemus sekä kokemus siitä, ettei mikään järjestö tarjoa kiinnostavaa toimintaa.

Järjestötoiminnan saavutettavuuden muut ulottuvuudet

Kyselyssä häirinnän ja/tai kiusaamisen koke-musta kartoitettiin vastaajilta kysymyksellä ” Oletko kokenut opintojesi aikana syrjintää, häirintää tai kiusaamista?”, johon vastaaja sai ottaa kantaa asteikolla {1 Kyllä, jatkuvasti – 5 En lainkaan}. Varsin harva vastaaja (yhteensä noin 600:sta) ilmoitti kokeneensa kiusaamis-ta usein (4 vastaajaa) tai jatkuvasti (yksi vas-taaja). Vaikka yksittäisten vastaajien kokemus jatkuvasta kiusaamisesta on vähintäänkin huo-lestuttavaa, on tilastollisten tarkastelujen suh-teen tyydyttävä pienen vastaajamäärän vuoksi hieman karkeampaan eri vastaajaluokkia yh-distelevään tarkasteluun. Jos aineisto jaetaan kahteen osaan niin, että kiusaamista tai syr-jintää vähintään joskus kokeneet niputetaan yhteen, saadaan vertailuryhmiksi 8 prosenttia kiusaamista ainakin joskus kokeneita (N = 46), 20 prosenttia ”ei juurikaan” kokeneita sekä 72 prosenttia ”ei lainkaan” kokeneita. Erottelua luokkien ”ei juurikaan” sekä ”ei lainkaan” vä-lillä voidaan pitää toki joissain määrin keinote-

KUVIO 4. VASTAAJIEN KOKEMIA SYITÄ JÄRJESTÖTOIMINTAAN HAKEUTUMATTOMUUDELLE OPINTOJEN ERI VAIHEISSA.

11

koisena ja moni vastaaja on varmasti kokenut eron vastausluokkien välillä pieneksi. Kuiten-kin erottelua voidaan pitää merkityksellisenä siinä mielessä, että joissakin tapauksissa tie-tyille vastaajaryhmille kiusatuksi tulemisen ko-kemus voi olla vaihtelevissa määrin häilyvää ja tarjoamalla vastausvaihtoehto ”en lainkaan” ja ”joskus” välillä tavoitetaan juuri näitä opiske-lijoita.

Eksploratiivinen tarkasteluTyöpaperin puitteissa kattava järjestötoimin-nan saavutettavuutta koskeva analyysi on mah-dollista vain varsin yleisellä tasolla. Seuraavan tarkastelun tavoitteena on tiivistää järjestötoi-minnan saavutettavuutta sekä vetovoimaa (tai sen puutetta) koskeva tieto mahdollisimman tiiviissä ja kuitenkin käyttökelpoisessa ja tilas-tollisessa mielessä luotettavassa muodossa. Tii-viin esitystavan puitteissa keskitytään rapor-toimaan kolme asiaa: 1) järjestöaktiivisuutta selittävien taustamuuttujien tilastollinen mer-kitsevyys ja vaikutuksen suunta sekä 2) kussa-kin merkitsevässä selitysmuuttujan luokassa yleisin sekä 3) toiseksi yleisin mainittu syy jät-täytyä järjestötoiminnan ulkopuolelle.

Tätä kuvailevaa raportointia täydenne-tään ensin kuitenkin koontitaulukolla, jossa

tavoitteena on aineistosta havaittavien tilas-tollisten yhteyksien taustamuuttujiin kuvaa-minen kunkin järjestötoiminnan ulkopuolel-le jättäytymisen syyn mainitsemisen suhteen. Tässä ensin esiteltävässä taulukossa logiikka on tutkia sitä, onko aineistosta paikannettavis-sa opiskelijaryhmiä, jotka kokevat jotakin esi-tettyä syytä muita useammin. Toisessa koonti-taulukossa asetelma kääntyy ympäri niin, että taustamuuttujien suhteen jaoteltuja opiskeli-jaryhmiä kuvaillaan näiden yleisimmin mai-nitseman ulkopuolelle jättäytymisen syyn suh-teen tilastollisten merkitsevyyksien saadessa vähemmän painoa (koska tavoite on aineiston kuvailu).

Ensimmäisessä koontitaulukossa 3 on esi-tetty yksittäisten järjestötoiminnan ulkopuo-lelle jättäytymisen syiden mainitsemista tilas-tollisesti merkitsevästi selittävät taustatekijät sekä taulukon alalaidassa yksittäisten syiden yhteenlaskettu määrä. Käytännössä kaikkien syiden taustalla vaikuttaa opiskelijan kokemus korkeakoulun opiskelijayhteisön ulkopuolel-le jättäytymisestä (vastausmäärältään pienim-missä vaihtoehdoissa tämä ei tietenkään näy tilastollisesti). Ulkopuolisuutta kokevat myös mainitsevat järjestöjen ulkopuolelle jättäytymi-sell keskimäärin yhden syyn muita enemmän.

KUVIO 5. KIUSAAMISEN TAI SYRJINNÄN KOKEMUS HY-AINEISTOSSA VASTAAJAMÄÄRITTÄIN JA OSUUKSITTAIN.

12

Sukupuolten välillä tarkasteltuna havai-taan mielenkiintoinen ero miesten ja naisten välillä. Yksittäisistä syistä ainoastaan järjes-töjen toiminnan kiinnostavuuden puute nou-si merkitseväksi: Miehet mainitsevat tämän syyn naisia useammin. Toinen merkittävä ero ei paikantunut mihinkään yksittäiseen tekijään vaan niiden määrään. Aineistossa naiset mai-nitsevat keskimäärin miehiä useamman syyn järjestötoiminnan ulkopuolelle jättäytymisel-le. Mainittujen syiden määrän suhteen tarkas-teltuna kolmas havaittu yhteys koskee opiske-lijan suhdetta alkoholiin: Alkoholia ei lainkaan käyttävät opiskelijat mainitsevat keskimäärin useamman syyn kuin alkoholia joskus käyttä-vät (tämä ero paikantuu toki luontevasti järjes-töjen alkoholikeskeisyyteen kriittisyyden mai-nitsemiseen).

Tarkastelun ensimmäinen keskeinen ha-vainto on, että kokemus ajan riittämättömyy-destä on opiskelijoiden keskuudessa ylivoimai-sesti yleisin syy jättäytyä järjestötoiminnan ulkopuolelle vieläpä niin, että se tuntuu lävistä-vän kaikki muut kiinnostavat taustamuuttujat. Vasta tarkasteltaessa vastaajien toiseksi yleisin-tä kokemusta järjestötoiminnan ulkopuolelle jättäytymisen syistä saadaan mielenkiintoisia eroja näkyviin. Taulukossa on esitetty toiseksi yleisimpänä vastausvaihtoehtona useampi kuin yksi vastaustyyppi niissä tapauksissa, joissa toi-seksi yleisimmän vastausluokan valinneiden määrä on ollut yhtä suuri useammalla tai +/- 1 vastaaja suuntaansa.

Tarkasteltaessa yksittäisten syiden mainit-semisen yleisyyttä havaitaan, että järjestötoi-minnan alkoholikeskeisyyden mainitseminen

TAULUKKO 3. KOONTITAULUKKO JÄRJESTÖTOIMINNAN ULKOPUOLELLE JÄTTÄYTYMISEN SYIDEN MAINITSEMINEN TAUS-TAMUUTTUJIEN SUHTEEN (VAIN TILASTOLLISESTI MERKITSEVÄT YHTEYDET).*

Järjestötoiminnan ulkopuolelle jättäytymisen syy

Havaittu yhteys 1 Havaittu yhteys 2

Mikään järjestö ei tarjoa minua kiinnostavaa toimintaa Miehet useammin kuin naiset

Muiden opiskelijoiden kanssa vähemmän tekemissä olevat

mainitsevat useammin

Minulla ei ole aikaa opiskelijajärjestötoiminnalle

Opintojen etenemiseen sekä oppimiseensa tyytyväiset

mainitsevat useammin

Muiden opiskelijoiden kanssa vähemmän tekemissä olevat

mainitsevat useammin

En koe olevani tervetullut mukaan järjestöjen toimintaan

Tulevaisuutta kohtaan epävarmat mainitsevat tämän useammin

Muiden opiskelijoiden kanssa vähemmän tekemissä olevat

mainitsevat useammin

Järjestöjen järjestämissä tilai-suuksissa juodaan liikaa alko-

holiaHäirintää tai kiusaamista kokeneet

mainitsevat useammin

Muiden opiskelijoiden kanssa vähemmän tekemissä olevat

mainitsevat useammin

Järjestöt eivät järjestä esteetöntä tai saavutettavaa toimintaa

Pienestä vastaajamäärästä kaikki maininneet miehiä

(ei merkitystä tilastollisen merkitsevyyden kannalta)

Yksikään vastausvaihtoehdon maininneista (1 %)

ei toimi järjestöissä (ks. vasen)

En ole saanut riittävästi tietoa järjestötoiminnasta

Muiden opiskelijoiden kanssa vähemmän tekemissä olevat

mainitsevat useammin

Montako syytä vastaaja mainitsi ylläolevista

Alkoholia käyttämättömät mainitsivat useampia syitä

Muiden opiskelijoiden kanssa vähemmän tekemissä olevat mainitsevat

useamman syyn

Naiset mainitsivat keskimäärin useam-man syyn kuin miehet

* Luokitteluasteikollisissa taustamuuttujissa erot perustuvat χ²-testiin. Jatkuvilla muuttujilla Kendallin tau-b osittaiskor-relaatiokertoimen merkitsevyyteen. Syiden määrää koskeva tarkastelu perustuu regressioanalyysiin.

13

on yleistä paitsi alkoholia itse käyttämättö-mien, myös erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden sekä naisopiskelijoiden keskuu-dessa (naisvastaajien osalta tosin useampi vas-tausluokka kilpaili yleisyydessään). Ensimmäi-sen vuoden opiskelijoilla kokemus toiminnan liiallisesta alkoholikeskeisyydestä oli yhtä ylei-nen aineistossa kuin kokemus toimintaa kos-kevan tiedon riittämättömyydestä. Tulosten perusteella näyttää myös siltä, että opintojen alkuvaiheen kokemus tiedon riittämättömyy-destä muuttuu joissain määrin kokemuksek-si siitä, ettei tarjolla oleva toiminta kiinnosta. Tämä pitää tosin paikkansa vain osin, sillä eri vastausvaihtoehtojen moodeihin perustuva tar-kastelu ei ota suoraan kantaa eikä sillä voida osoittaa tilastollisesti eri vastausluokkien ylei-syydestä muuta kuin aineistoa kuvailevia ha-vaintoja.

Yksinäisyyttä kokevilla vastaajilla toiseksi yleisimpänä vastausluokkana korostuu koke-mus, ettei ole tervetullut järjestöjen toimintaan mukaan. Havainnon voidaan tulkita tukevan yleistä mielikuvaa, jonka mukaan järjestöihin hakeutuvat ensisijaisesti ”muutenkin sosiaali-set tyypit”, vaikka kyseessä on todennäköisesti kaksisuuntainen vaikutus.

Syrjintää tai häirintää kokeneiden opiske-lijoiden osalta tulos on häkellyttävä. Taulukos-sa 4 esitetyt prosenttiosuudet kuvaavat niiden

opiskelijoiden osuutta, jotka ovat järjestöjen toiminnassa mukana korkeintaan hyvin har-voin. Erojen tilastollinen merkitsevyys paikan-tuu muissa vastausluokissa selkeästi juuri tä-hän luokkaan, mutta kiusaamiskokemuksen suhteen tulos on toinen: kiusaamiskokemus-ten mukaan tarkasteltuna näyttää siltä, että joskus kiusaamista kokeneet ovat itse asiassa muita useammin juuri järjestöissä kaikkein ak-tiivisimpia.

Tarkasteltaessa kiusatuksi tai syrjityksi tulemisen kokemuksen yleisyyttä järjestöak-tiivisuuden suhteen näyttäisi siltä, että koke-mus on yllättäen yleisintä järjestöaktiivien eikä suinkaan järjestöjen ulkopuolelle jättäytynei-den kohdalla. Vaikka ero ei olekaan tilastolli-sesti merkitsevä, paljastaa se kuitenkin mie-lenkiintoisella tavalla järjestöaktiivisuuden ja syrjimiskokemusten kaksisuuntaisuuden: Voi hyvinkin olla, että kiusatuksi tai syrjityksi tul-leet hakeutuvat muita harvemmin järjestöihin keskimääräisen kokemuksen ollessa aktiivien ja ei-aktiivien välillä sama. Toisaalta on myös mahdollista, että juuri järjestöissä toimivat ko-kevat useammin kiusatuksi tulemista juuri siitä syystä, että ovat järjestöjen kautta kenties mui-ta useammin tekemisissä hyvinkin erilaisten opiskelijoiden kanssa (jolloin logiikka menee kutakuinkin niin, että kontaktien ja vuorovai-kutuksen kasvu selittäisi kiusaamiskokemusta).

KUVIO 4. KIUSAAMISKOKEMUS JÄRJESTÖAKTIIVISUUDEN TASON SUHTEEN (AKTIIVISIMMAT SEKÄ PASSIIVISIMMAT KAKSI LUOKKAA YHDISTETTY) (N = 570).

14

TAULUKKO 4. KOONTITAULUKKO JÄRJESTÖJEN ULKOPUOLELLE MUITA USEAMMIN JÄÄVISTÄ OPISKELIJARYHMISTÄ SEKÄ YLEISIMMISTÄ MAINITUISTA SYISTÄ JÄTTÄYTYÄ TOIMINNAN ULKOPUOLELLE.

Järjestöjen ulkopuolelle jättäytyvien osuus

Yleisin syy olla osallistumatta

Toiseksi yleisin syy olla osallistumatta

Opiskelijan suhde alkoholiin*

Alkoholia ei lainkaan käyttävät 72,5 % Ei aikaa järjestö- toiminnalle Alkoholi

Alkoholia joskus käyttävät 51,0 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Sukupuoli

Mies 61,1 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Nainen 55,4 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa Alkoholi

Kokemus kiusaamisesta tai syrjinnästä*/**

Ei lainkaan/ ei juurikaan 57,1 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Joskus tai useammin 56,5 % Ei riittävästi aikaa Alkoholi

KV-opiskelijat*

KV-opiskelijat 56,2 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa Ei tietoa toiminnasta

Suomalaiset 68,4 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Opintojen vaihe*

Ensimmäinen opiskeluvuosi 56,4 % Ei riittävästi aikaa Ei tietoa toiminnasta Alkoholi

2.–3. vuosi 55,6 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Opintojen loppuvaihe 63,6 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Yksinäisyyden kokemus

Ei yksinäisyyttä 57,3 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Yksinäisyyttä joskus tai useammin

67,9 % Ei riittävästi aikaa Ei koe olevansa tervetullut Ei kiinnostavaa toimintaa

Työssäkäynti

Ei työssä 58,8 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Työssä 60,0 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Vanhempien koulutustausta

Vanhemmista ei kumpikaan akateeminen

62,6 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Toinen vanhemmista akateeminen

56,3 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

Molemmat akateemisia 55,6 % Ei riittävästi aikaa Ei kiinnostavaa toimintaa

* Tähdellä merkityissä tilastollisesti merkitsevä ero järjestöaktiivisuuden tason suhteen. Ero paikantuu kaikissa järjestöjen ulkopuolelle jättäytyvien osuuteen paitsi kiusaamiskokemuksen yhteydessä.

**Erot paikantuvat hyvin aktiivisten luokkaan, jossa kiusaamiskokemus yleisempää. Järjestöjen ulkopuolelle jättäyty-neiden osuudessa ei ole eroa kiusaamisen suhteen.

15

Millaisissa järjestöissä syrjintää tai kiusaa-mista kokeneet toimivat?Aineiston ilmeisenä rajoituksena syrjintää ja/tai kiusaamista kokeneiden opiskelijoiden kokemuksia kartoittavien tarkastelujen osal-ta ovat ensinnäkin ilmiön ongelmallinen mi-tattavuus (vastaaja voi kokea kysymyksen ar-kaluontoiseksi) sekä pienet vastaajamäärät erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, jot-ka ovat kokeneet raskainta henkistä väkival-taa tai syrjimistä (kysely ei välttämättä tavoita heitä ja heillä voi olla muita vähemmän haluja vastata). Kuten edellä jo todettiin, tilastollisten tarkastelujen osalta aineistossa on tyydyttävä vertaamaan häirintää ”joskus tai useammin” kokeneita muihin. Tarkastelu on puhtaasti des-kriptiivinen eikä sillä pyritä (tai pystytä) osoit-tamaan kiusaamiskokemusten paikantuvan mihinkään tiettyyn järjestötyyppiin tai niissä toimimattomuuteen.

Aineistossa, joka käsittää 562 opiskeli-jaa, yhteensä viisi vastaajaa ilmoitti kokeneen-sa syrjintää tai häirintää usein tai jatkuvasti. Näitä vastaajia on mahdollista tarkastella ba-rometriaineistossa järjestöaktiivisuutta järjes-tötyypin mukaan kartoittavan kysymyksen suh-teen, vaikka tilastollisia päätelmiä tuloksista ei voidakaan tehdä. Aineiston vastausjakauma syrjintä/kiusaamiskokemuksen sekä järjestö-tyypin suhteen on esitetty taulukossa 5. Häirin-täkokemusten taulukoiminen ensisijaisen jär-jestötyypin mukaan voi kertoa oikeastaan vain siitä, että häirintäkokemuksia esiintyy sekä yleisimmissä järjestötyypeissä että järjestöjen ulkopuolelle jättäytyneillä. Merkitystä voidaan myös nähdä sillä, että kysely kuitenkin kartoit-taa yli 500 opiskelijan kokemuksia, mikä jo si-nällään on merkittävä määrä Helsingin yliopis-ton opiskelijoita.

TAULUKKO 5. OPINTOJEN AIKANA SYRJINTÄÄ, HÄIRINTÄÄ TAI KIUSAAMISTA KOKENEET JÄRJESTÖTYYPIN MUKAAN.

Oletko kokenut opintojesi aikana syrjintää, häirintää tai kiusaamista?

Minkä tyyppisessä järjestössä olet ensisijaisesti mukana?

Kyllä, atkuvasti

Kyllä, usein

JoskusEn

juurikaanEn

lainkaanYhteensä

Aine-, tiedekuntajärjestö tai kilta 0 2 15 61 193 271

Osakunta 1 0 3 8 29 41

Yhteiskunnallinen tai poliittinen 0 0 1 1 4 6

Uskonnollinen 0 0 1 4 3 8

Kulttuurijärjestö 0 0 3 0 6 9

Liikunta tai urheilu 0 0 2 8 22 32

Luonto- tai retkeilyjärjestössä 0 0 0 1 2 3

Kansainvälinen järjestö 0 0 1 2 8 11

Pelijärjestö 0 0 0 0 5 5

En missään 0 2 12 28 128 170

Muu, mikä? 0 0 0 0 6 6

Yhteensä (vastaajaa) 1 4 38 113 406 562

16

Syrjintää usein tai jatkuvasti kokeneista kaksi (2) ilmoitti toimivansa ensisijaisesti aine- tai tiedekuntajärjestössä, yksi (1) osakunnassa ja kaksi (2) ei missään järjestössä. Häirintää joskus kokeneita löytyi käytännössä kaikista järjestötyypeistä lukuun ottamatta luonto- tai retkeily- sekä pelijärjestöjä, joissa toimivia vas-taajia on muutenkin kyselyssä vähiten.

Vaikka edellä esitetystä taulukosta ei voi-dakaan tehdä tilastollisia johtopäätöksiä kiu-saamiskokemuksen yleisyydestä tai inten-siteetistä (vastaajien kokemus jatkuvasta kiusaamisesta on kyselylomaketutkimuksen kannalta ongelmallinen mittaamisen kohde, sillä monet kokevat aiheen varmasti arkaluon-toiseksi), voidaan kiusaamisen kokemuksen esiintymistä sekä järjestöissä toimivien että nii-den ulkopuolelle jättäytyvien kyselyvastaajien keskuudessa pitää merkittävänä havaintona.

Kiusaamiskokemusten kartoittaminen kyselyaineiston avulla on aina joissain mää-

rin ongelmallista, sillä tulosten luotettavuut-ta vääristää aina jonkin verran 1) aiheen arka-luontoisuus vastaajalle, 2) kiusaamisen yhteys vastauskatoon (kaikkein pahiten kiusatut voi-vat olla aineistossa aliedustettuina syystä tai toisesta) sekä 3) kiusatuksi tulemisen koke-muksen vastaajakohtainen ”kipukynnys” (se minkä toinen kokee kiusaamisena voi olla toi-selle harmitonta ”läppää”). Yhteistä edellä mai-nituille tekijöille on kuitenkin se, että niiden voisi olettaa vääristävän tuloksia ennen kaik-kea alaspäin (vastaajat tuskin raportoisivat tul-leensa kiusatuiksi ellei niin todella olisi, mutta kiusatuksi tulemisen raportoimatta jättäminen voi johtua muustakin kuin kiusatuksi tulemat-tomuudesta), joten tulokset on siten syytä ottaa vakavasti merkkinä siitä, että kokemukset kiu-satuksi tulemisesta ovat edelleen kohtalaisen yleisiä. Hyvänä tuloksena voidaan tosin pitää sitä, että jatkuvaa tai useasti tapahtuvaa kiu-saamista koki vain hyvin harva vastaaja.

17

Kunttu, K & Pesonen, T (2012): Korkea-kouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. Yli-oppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47, YHTS.

Perkins, H. The social norms approach to pre-venting school and college age substance abu-se: A handbook for educators, counselors, and clinicians. Jossey-Bass, 2003.

Saari, J. (2013). Mitä järjestötoiminnasta seu-raa? Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoiden kokemuksia järjestötoimin-nasta opiskelijabarometrin aineistossa. Otus 42/2013.

Kirjallisuus