Sallan tiedotuslehti 3 / 2012www.salla.fi/Kotosallalehti

200 lahja-vinkkiä Sallasta sivut 15-18

Joulunavaus sivu 3

Valtuutetut esittäytyvät sivut 6 – 7

2 www.salla.fi

Hyppy ilman havuja

Päätoimittaja: Marja Myllykangas, email.marja.myllykangas@salla.fi

Juttuideatjapalautteet: marja.myllykangas@salla.fi

Lehden tekijät: Terttu Pohtila, Kauko Kellokumpu, Maria Tennilä, Nina Sipola, Jaana-Maria Törmänen, Elina Jokela, Pasi Niskala, Suvi Seppälä Kannen kuva: Pasi Niskala

Kotosalla-logo: Kauko KellokumpuTaitto: ViestinetPaino: Suomalainen Lehtipaino Oy

Lehti ilmestyy 3 – 4 kertaa vuodessa.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Kun Kotosallan toimitus kokoontui tämän lehden suunnittelupalaveriin oli ensimmäiset liukkaat kelit koettu. Juttu kiertyi autoiluun, teiden kuntoon ja lisääntyneeseen liikenteeseen Sallassa. Ainahan syysliukkkaat yllättävät, mutta tänä syksynä on huonoja kelejä ollut harva se päivä johtuen säävaihteluista. Alkuporinan innoittamana otimme lehden teemaksi autoilun ja liikenteessä taiteilun.

Teiden kunnossapidosta omakohtainen kokemukseni päivittäin autoilevana on, että alkuaikojen vaikeuksista etenkin talvikunnossapidon osalta on parem-paan tasoon päästy. Mutta tämä parempi taso on vain välillä Sallan raja-asema – Joutsijärvi johtuen lisääntyneestä rajaliikenteestä. Kylien väliset tieyhteydet ovat jääneet todella heikolle hoidolle niin talvi kuin kesä-kunnossapidossa. Olisi todella suotavaa, ettei tieverkostoa päästettäisi rapistumaan vaan suun-nattaisiin kunnostusrahoja myös tässä pohjoiseen. Työkaveri oli viime kesänä katsonut kauhuissaan kun hänen mielestä aivan hyvää tien pinnoitetta oli Keski-Suomessa vaihdettu uuteen ja meinannut esittää, että hän ottaa mukaana sen vanhan pinnoitteen Sallaan.

Ensimmäinen muistikuvani autoilusta 1960-luvulta oli, kun isosiskoni hu-ruutteli kolmen pikkupoikansa kanssa sinisellä Kuplavolkkarillaan Oulusta Kursuun ja autossa ei turvavöistä ollut tietoakaan. Pikkupojat hyppelivät ta-kapenkiltä etupenkille ja roikkuivat milloin mistäkin. Samaisella siskolla oli pitkään minun väärin kuulemani automerkki käytössä: minä kun kuulin että se oli Fiiat käsipuolikas ja siitäpä riemua riittikin, niin se taisi oikeasti olla kasipuolikas vai liekö ollut sekään oikea nimi.

Omassa perheessäni on kaksi autoa, kun kotoa lähdetään töihin kahteen ilmansuuntaan. Pihassa on ollut näiden kolmenkymmenen vuoden aikana varsin vähän eri autoja, koska kohtuu ehjinä ovat pysyneet ja hyvin tehtä-väänsä palvelleet. Ensimmäisenä yhteisenä autona pihaan ilmestyi keltainen pikku-Volvo, jolla oli jo vähän ajettu. Seuraavaksi mukaan tarttui vaihdossa uusi tummanharmaa pikku-Volvo. Kolmas auto oli Kuusamosta ostettu vähän ajettu sininen Mersu. Maastoautoviuhkakin oli, mutta maasto-Toyota osoittautui suursyömäriksi (bensiini) ja viihtyi meillä lyhimmän ajan kun mulla palo päreet. Viimeisimpänä on ollut kaksi saksalaista kansanautoa: Bora ja Passat. Ja taas olemme vaiheessa, että autokuume on nousemassa kun poika alkaa olla siinä iässä, että autoa tarvittaisiin.

Ensimmäinen oma autoni edellä mainituista oli tummanharmaa takavetoinen pikku—Volvo, joka ilahdutti ja joskus vihastutti matkojani 18 vuoden ajan. Kesäisin auto oli mielestäni mitä parhain, mutta talvella takavetoinen pieni kevyt auto ei ollut oikein mistään kotoisin. Tämä väitehän on mitä suuremmassa määrin makuasia, mutta talvisin minulla oli tunne kurittomasti vikuroivasta varsasta, joka heitteli takamustaan niin kuin parhaiten näki. Toinen autoni oli ja on edelleen saksalainen kansanauto Volkkari , joka on kulkenut uskollisesti Kursu-Salla-Kursu väliä lähes päivittäin kymmenen vuoden ajan. Tämä auto on taas ollut se etuvetoinen ja liukkailla keleillä tottelevaisempi kuin edeltä-jänsä. Tuohon etu- ja takavetoisuuteen jääkin tietämykseni autojen teknisistä ominaisuuksista ja ymmärryksen puutteesta se ei luonnollisestikaan johdu.

Kesäisin autolla ajaminen on oikein mieleistä puuhaa, mutta syksyn ja talven kelit eivät ilahduta minua, vaikka niihin tottuukin talven aikana. Isompia onnet-tomuksiin ei onneksi kohdalleni ole tullut, mutta niitä läheltä piti -tapauksia on riittänyt ja yhden oman töppäyksen voi tässä kertoa kun ette kuitenkaan kerro eteenpäin. Olin Kemijärvellä ja lunta satoi ihan mahdottomasti. Juoksin kaupas-ta äkkiä autoon ja tuo takalasi tais jäädä huonolle putsauksella ja tuulilasissakin saattoi olla vain iglu-ikkuna raaputettuna. No minä aloin peruuttamaan ja kuului kummallinen ääni takaoven suunnalta, no otin eteenpäin ja taas peruuttamaan ja eiku sama outo ääni kuului taas. Nousin autosta ja ihmetellä täytyy miten auton oven voi saada kiertymään liikennemerkin ympärille. Kyllähän sitä tietenkin tulee ajettua niin, että kanssaihmiset ärsyyntyvät, mutta tiedoksi kaikille, että puhelimessa handsfreen kanssa puhuessa olen välttynyt kahdelta hirvikolarilta. Ja aina minua jaksavat ilahduttaa muutamat kanssakulkijat, joiden täytyy ohittaa minut viimeistään Tampion suoralla, ajoin minä mitä vauhtia hyvänsä.

Joulukiireet voivat aiheuttaa lisää paineita liikenteessä ja niinpä koko toi-mituksen väki kehottaa välttämään autoilua kiukkuisessa tai ailahtelevassa mielentilassa, välttämään kuskin neuvomista ja suhtautumalla maltillisesti kanssakulkijoihin. Lisäksi nälkäisenä ei pidä lähteä auton rattiin, koska alhainen verensokeri voi saada aikaan primitiivisiä reaktioita.

Toimituksen väki kehottaa myös välttämään joulukiireen ostamalla joululah-jat paikallisista liikkeistä, joiden lahjaideoita on tämän lehden sivuille koottuna. Hyviä lahjaideoita autoileville ovat auton suojapeite, hyvä puhdistusharja, kun-non käsineet, taskulamppu, ensiapulaukku, varatoppahousut autoon, lumilapio ja joulumusiikkia mielialaa nostattamaan.

Kaikille lukijoille toivomme mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä tuovaa joulun-aikaa!

Kotosallan toimitus

Ajetaan, ajetaan varo varovasti ettei kaatuisi kallis lasti, suoraa tietä, suoraa tietä, mäkiä on matkan varrella….

3www.salla.fi

Joulu tulla tupsuttaa taas, vastahan se oli vuosi sitten, on siis aika alkaa valmis-telut. Joulu avataan täällä meillä Sallassa perjantaina 30.11. klo 9 alkaen. Jou-lumuori on jo varmistellut ohjelmien suorittajia ja monta muuta asiaa tuohon päivään liittyen.

Kirkonkylän koulun oppilaat ottivat iloisina ja innokkaina tehtävän vas-taan ja tulevat viihdyttä-mään kauppojen asiakkaita lauluillaan ja leikeillään. Toivomme, että sallalaiset tälläävät kirkolla käynnin tuohon perjantaihin ja tu-levat mukaan iloiseen jou-lunviritykseen. Jouluvalot syttyvät kirkonkylän jou-lukadulle tuona aamuna ja valaisevat joulunaikaa aina Nuutin päivään saakka.

Yrittäjät lahjoittavat ar-vottaviin joulukoreihin omia tuotteitaan, ja jokai-nen voi osallistua arvon-toihin keräämällä leimoja arvontalipukkeisiinsa. Li-

puke löytyy tästä lehdestä sivulta 19 ja niitä saa myös kirjastosta. Joulukorit arvo-taan 14.12., joten aikaa on kierrellä kaupoissa ja ostaa joululahjat oman kylän kaupoista, sillä melkein kaikkeahan täältä löytyy. Joulupukkia lapset pää-sevät perinteiseen tapaan tapaamaan museon perä-kammariin ja museoon on vapaa pääsy koko päivän.

Museolta löytyy myös joulupukin konttiin täy-tettä, kannattaa katsella sillä silmällä myyntitiskiä. Rajakievarissa on joulu-myyjäiset ja siellä pääsee myös kuuntelemaan livenä joulumusiikkia sallalaisten esiintyjien esittämänä.

Ja vielä yksi juttu: lättä-hattu tuleepi Sallaan 8.12.Joulumyyjäiset ovat myös tuona päivänä ja totta kai myös Joulupukki ja muori ovat liikkeellä.

Joulumuori

Taas pienet tontut liikkuu...

Museolla avoimet ovet

Sallan sota- ja jälleenraken-nusajan museolla vietetään joulunavausta perjantaina 30.11 avoimin ovin. Jou-lupukki on perinteiseen tapaan tavattavissa museon peräkammarissa. Uutta sen sijaan on Rajakievarissa pidettävät myyjäiset. Myy-jäisten lomassa voi ostaa myös joulutorttukahvit.

Lättähattu vierailee

Itsenäisyyspäivän tienoilla lauantaina 8.12 Sallaan

puksuttelee kenties vii-meistä kertaa vanha kun-non Lättähattu. Tämä van-ha matkustajajuna saapuu Sallaan lauantaina puolen-päivän tienoilla ja käy pari mutkaa Kelloselässä. Junan kyytiin ja kyydistä pois pääsee museon kohdalta.

Myös museo on tuona päivänä auki, joten juna-matkustajilla ja muillakin kulkijoilla on mahdollisuus tutustua museoon, ostaa kievarin myyjäisistä tuot-teita tai joulutorttukahvit. Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan Lättähattuun ja muihin oheistapahtumiin museon pihapiiriin!

Joulunavaus museollaJoulukuussa museoon

Ulkonäyttelyalue valmistuu vuoden loppuun mennessä kievarin taakse ja toden teolla se voidaan ottaa käyt-töön ensi kesänä. Alueella esitellään Sallan perinteisiä elinkeinoja sekä sota-ajan koettelemuksia niin kuin museon perusnäyttelyssä-kin. Alueella on mahdol-lisuus myös omatoimiseen virkistäytymiseen Ruuhi-joen rannalla sijaitsevassa grillikatoksessa. Kukaties tulevaisuudessa alueella voi tavata myös maahisia menneiltä ajoilta…

Joulukuussa museo on avoinna normaalisti tiistaista perjantaihin sekä sunnuntaisin klo 10 – 16, lukuun otta-matta Itsenäisyyspäi-vää sekä joulun aikaa 22.- 26.12, jolloin mu-seo on kiinni. Museo-myymälässä on paljon joulutuotteita, kuten suklaata, makeisia, jou-lukortteja, joulukoris-teita sekä lahjaideoita kirjoista hillahilloon asti unohtamatta su-persuosittua murrepai-taa, jota on nyt jälleen saatavilla! Tervetuloa ostoksille!

Sallan joulunavaus 30.11.

Ohjelma Pikkutontut esiintyvät

S-Market Erätulessa klo 10:30 (1 lk ja 5 luokat) K-Market Puolukassa klo 10:00 (1 lk ja 5 luokat)

Sallan Apteekissa klo 9:00 ja 9:30 (2,3 ja 4 luokat) Kunnanviraston kahvio klo 9:00 ja 9:20 (2,3 ja 4 luokat)

Jaanan Kenkä klo 10:00 (3 ja 4 luokat)

JOULUPUKKI MUSEON PERÄKAMMARISSA KLO 9:00–11:00 JA 13:30–15:30

JOULUKORIARVONTA 14.12. klo 12 kirjastolla

Muista palauttaa kuponkisi kirjastolle Rajakievarissa joulumyyjäiset klo 9-16

Rajakievarissa lauletaan joululauluja illalla klo 19

10-16

4 www.salla.fi

Huom.paikalliset yritykset, yhdistykset ja yksityiset henkilöt!

Myyjäispöytiä varattavissa la 8.12.pidettäviin myyjäisiin Rajakievarissa ja Sallansuussa (Sallansuun myyjäiset järjestää Sallan 4H-yhdistys). Molemmat myyjäiset pidetään kello 10 - 16. Yksi pöytä maksaa Rajakievarissa 10 euroa ja Sallan-suussa 15 euroa. Vapaita pöytiä Rajakievarissa myös joulunavauspäivän myyjäisiin 30.11.klo 10 - 16.

Tiedustelut Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo p. 040 5790762 ja Sallan 4H-yhdistys / Heta Aatsinki p. 040 163 8210.

Sallan Itsenäisyyspäivän juhla

6.12.2012

Juhlajumalanpalvelus Sallan kirkossa klo 11

Seppeltenlasku Sankaripatsaalle

Itsenäisyyspäivän juhla Sallatunturin koululla klo 13

Juhlapuhe: Pekka Lassila

LÄTTÄHATULLA VIIMEISEN KERRAN

KELLOSELKÄÄNLAUANTAINA 8.12.2012

Museojunan AIKATAULU LA 8.12.2012

Museojunassa on 150 istumapaikkaa. Ei paikanvarausta.Liput myydään suoraan junasta.Hintaesimerkkejä, alle 6-vuotiaat maksutta, 6-16-vuotiaat puoleen hintaan:50,- € meno-paluu Oulu-Salla/Kelloselkä-Oulu40,- € meno-paluu Kemi-Salla/Kelloselkä-Kemi35,- € meno-paluu Rovaniemi-Salla/Kelloselkä-Rovaniemi30,- € meno-paluu Kemijärvi-Salla/Kelloselkä-Kemijärvi25,- € meno-paluu Joutsijärvi-Salla/Kelloselkä-Joutsijärvi20,- € meno-paluu Kursu-Salla/Kelloselkä-Kursu15,- € meno-paluu Salla-Kelloselkä-Salla35,- € meno Oulu-Salla/Kelloselkä30,- € meno Kemi-Salla/Kelloselkä25,- € meno Rovaniemi-Salla/Kelloselkä20,- € meno Kemijärvi-Salla/Kelloselkä 5,- € meno Kemijärvi-Pajula/Isokylä15,- € meno J outsijärvi-Salla/Kelloselkä15,- € meno Kursu-Salla/Kelloselkä10,- € meno Salla-Kelloselkä10,- € meno Rovaniemi-Kemijärvi10,- € meno Kemi-RovaniemiJunalla 1971 kuvauspysähdykset 4min Misi, Isokylä, Joutsijärvi, Kursu ja Salmivaara.Lisäksi juna 1971 ajaa Rovaniemelle saapuessaan suoraan tankkauspai-kalle ennenlaituriin siirtymistä. Kemijärvellä 1971 käy Pajulassa tauolla 9.05-10.00 välisenä aikana.Sallassa sota- ja jälleenrakennusajan museo auki junien 1971 ja 1974 välisenä aikana.Junat 1971 ja 1973 ajavat Kelloselässä radan päätepisteeseen raidepus-kimelle saakka.

Tule kipin kapin paidan ostoon! Sallan murresanat T-paitaa on jälleen saatavilla. Museomyymälästä löydät myös nostalgiset joulukoristeet kotiin sekä paljon muutakin mukavaa pukinkonttiin!

5www.salla.fi

”

Suomen maalipallojoukkue saavutti 7.syyskuuta Lon-toon paralympialaisissa unelmansa, kultamitalin. Kuusihenkisessä joukku-eessa pelasi myös Sallasta kotoisin oleva Tuomas Nousu, jolle kulta oli me-nestyksekkään uran hui-pennus.

Voitto oli joukkueen tavoitteena viime vuoden EM-kullan jälkeen.

- Kultamitali on suu-rinta, mitä voi saavuttaa. Finaalipelissä oli hieno tunnelma, kannustamassa oli 7000 hengen yleisö, Nousu kertoo.

Joukkue saavutti voiton vaikeimman kautta. Turna-us alkoi kolmella häviöl-lä, jonka jälkeen joukkue muutti pelityyliään. Seu-raavat neljä peliä Suomi voitti niukasti, ja finaali oli Suomen juhlaa. Brasilia hävisi numeroin 8 – 1. Peli oli selvä jo ensimmäisen erän jälkeen, jolloin Suomi johti 6-0.

Pelejä olivat turnauksen aikana katsomassa myös presidentti Sauli Niinistö ja ministerit Paavo Arhin-mäki ja Jukka Gustafsson, joka seurasi kultaottelua ja tuli onnittelemaan voiton jälkeen.

- Heti pelin jälkeen tuli kiire palkintojenjakoon, joten kentällä ei ollut ai-kaa juhlia voittoa. Sen jäl-keen pyöritystä on riittänyt, Nousu kertoo.

Sallalaislähtöinen Tuomas Nousu voitti kultaa paralympialaisissa

Lontoo panosti paralym-pialaisiin Nousun mukaan enemmän kuin kukaan muu kisajärjestäjä aiemmin. Ki-sat saivat paljon huomiota maailmalla, myös Suo-messa, ja myös maalipallo lajina tuli esille entistä paremmin.

Nousu kiittää hyvin toi-mineita kisajärjestelyjä.

- Brittiläiset järjestäjät osasivat asiansa, ja yleisö teki tapahtumasta huikean. Väkeä oli paljon, ihmiset jonottivat lippuja. Avajai-sissa ja päättäjäisissä oli hieno tunnelma. Kisakyläs-sä oli hyvä ja helppo olla, Nousu kertoo.

Joukkueen kuudesta jäsenestä neljä on kotoisin Lapista, mutta kaikki asu-

vat nyt Etelä-Suomessa. Nousun ja kahden muun pelaajan kotikaupunki Es-poo muisti miehiä 5000 euron stipendillä.

Juhlahulinaa oli myös Sallassa Nousun vanhem-pien, Ulla Virkkulan ja Teuvo Nousun kotona. Puhelimet täyttyivät on-nittelutekstareista ja kotiin tuli kukkia.

- Olen jo kaupunkilaistu-nut Espooseen, mutta aina kun nousen yöjunaan ja lähden Sallaan, tulee tunne, että kotiinpäin ollaan me-nossa, Nousu hymyilee.

Hän syntyi vuonna 1986 ja kävi koulut Sallassa. Hän kiinnostui maalipal-losta vuonna 2002 opis-kellessaan Jyväskylässä.

Suomi voitti Brasilian finaalipelissä 8 – 1.

Seuraavana vuonna hän muutti Espooseen. Maa-joukkuevalmennuksessa hän on ollut vuodesta 2005. Nousun seura on Lahden Näpäjä ja valmentajana toimii Timo Laitinen.

Nousun perheeseen kuu-luvat vaimo ja vuonna 2009 syntynyt poika.

- Vaimolle iso kiitos, että hän on tukenut minua peliuran aikana. Varsinkin loppurutistus viime ke-väästä paralympialaisiin oli sellainen, etten juuri ehtinyt olla kotona, Nousu sanoo.

Harjoitusten, harjoittelu-leirien ja turnausmatkojen lisäksi aikataulu täyttyy hierontayrittäjän töistä.

Tulevaisuudessa aika-taulu väljenee, sillä Nousu aikoo laittaa maajoukkue-toiminnan tauolle.

- Jatkan pelaamista, mutta isot tavoitteet on nyt saavutettu.

Suomi sai Lontoon paralympialaisista kuusi mitalia, joista neljä oli kultaisia.

Terttu Pohtila

Palkintokorokkeella oli hieno tunnelma. Kuvat: Suomen paralympiakomitea / Maiju Torvinen

Kuusihenkisessä joukkueessa pelasi myös Sallasta ko-toisin oleva Tuomas Nousu, jolle kulta oli menestyksek-kään uran huipen-nus.

MaalipalloMaalipallo on joukkuepe-li, joka on alun perin ke-hitetty näkövammaisille soveltuvaksi, mutta jota voi kansallisella tasolla pelata kuka tahansa.

Maalipalloa pelataan kulkusia sisältävällä pal-lolla, joka muistuttaa ko-ripalloa, mutta painaa 1,25 kiloa. Pelissä on kak-si 12 minuutin erää. Jouk-kueita on kaksi, kussakin kolme pelaajaa. Kaikilla pelaajilla on silmäsuo-jina mustat lasit, jolloin kuuloaistin merkitys ko-rostuu. Heitto tapahtuu vierittämällä palloa pitkin kenttää päästä toiseen. Heittojen nopeudet ovat parhailla pelaajilla yli 70 km/h. Pelialueena on lentopallokentän kokoi-nen alue, jossa maali on kentän päädyn mittai-nen eli yhdeksän metriä leveä. Kentän äärivii-vat on merkitty teipeillä, joista voidaan hahmottaa oma paikka pelikentällä. Saman puolen pelaajat yrittävät torjua heiton kol-mistaan, minkä jälkeen heillä on kymmenen se-kuntia aikaa heittää pallo kohti vastustajan maalia. Hyvä torjunta-asento on maata kyljellään, jolloin mahdollisimman suuri alue kentästä peittyy.

Laji vaatii hyvää pal-lon käsittelytaitoa, koor-dinaatiota, avaruudellista hahmottamiskykyä sekä pelaajien välistä yhteis-työtä. Suomen miesten maalipallojoukkue otti voiton Iso-Britanniasta Lontoon paralym-

pialaisissa. Presidentti Sauli Niinistö kannusti katsomossa.

6 www.salla.fi

Veli Erkki Heikkilärajavartija evp.

1. Sallan säilyminen itsenäisenä. Se, että kun-ta pystyy tuottamaan ja järjestämään kuntalaisille niin lakisääteiset kuin muut palvelut.

2.Sallassa on paljon hyvää. Huonoa on val-tion palveluja keskittävä politiikka. On pystyttävä luomaan uusia työpaikkoja yksityissektorille. Valo-kuitutietoliikenneyhteydet kaikkien kuntalaisten saa-taville.

3. Toyota

vuus ja läheisyys on turvat-tava. Yhteistyötä tarvitaan valtuutettujen kuin myös naapurikuntien kanssa. Lasten ja nuorten olojen parantaminen.

2. Liikuntapalvelut ovat kunnossa kirkonkylän / tunturin osalta. Sivukylillä on huolestuttvava tilanne niin liikunta- kuin muissa palveluissa. Pienten yri-tysten asema on otettava huomioon kunnan kehittä-misessä.

3. Vanha Hilux.

minen. Kylätoiminta ja kyläkoulujen säilyttäminen niin kauan kuin oppilas-määrä riittää turvaamaan laadukkaan opetuksen ja sosiaalisen kanssakäymi-sen.

2. Luonto ja ihmiset. Huonoa työpaikkojen puu-te, pitkät välimatkat sekä nuorten ja lasten vähäinen määrä. Kehitettävää löytyy yhteen ”hiileen puhalta-misessa ” ja työpaikkojen luomisessa.

3. Auton muotoiset sal-miakkikarkit.

2. Sallassa on hyvää tämä meidän Salla. Mitään erityistä huonoa ei tule mieleen.

3. Volkswagen Country.

Elsa Selkäläeläkeläinen

Teen silloin tällöin pyy-dettäessä perushoitajan töitä.

1. Kunnan säilyttäminen itsenäisenä, ja sote-puoli sekä lukio säilytettävä omassa kunnassa.

2. Sallassa on sos-terve-ys hyvällä mallilla. On rau-hallista ja turvallista asua pienessä kunnassa, jossa on lapsuuden viettänyt.

3. Mazda, jos joskus saisi ostettua ja vaihdettua Toyotan pois.

sille löytyisi jatkaja. 2. Peruspalvelut toimi-

vat vielä kohtalaisen hyvin, mutta työtä ja toimeentuloa vailla on turhan moni sal-lalainen.

3. Haikeudella muis-telen pitkään palvellutta Toyota Carinaa.

Lokakuussa pidetyissä kunnallisvaaleissa Sal-laan valittiin 27 kunnanvaltuutettua. Tulevia valtuutettuja pyydettiin vastaamaan lyhyesti kolmeen kysymykseen. Puolueryhmät ja val-tuutetut on esitelty aakkosjärjestyksessä.

Kysymykset: 1. Mitkä asiat ovat sinulle erityisen tärkeitä tule-valla valtuustokaudella?2. Mikä Sallassa on hyvää ja mikä huonoa? 3. Mikä on lempiautosi?

Sallan kunnanvaltuutetut vuosina 2013 – 16

Sinikka Kangaseläkeläinen

1 Kunnan itsenäisyys, sosiaali-ja terveyspalvelut sekä talous.

2. Hyvää itsenäisenä säilyminen ja sen eteen tehtävä työ. Huonoa työt-tömyys.

3. Varmaankin Honda.

Jorma Kellokumpu rajavartija evp.

1. Sote-palvelujen saata-

Timo Kunnariyrittäjä

1. Kunnan ja konser-niyhtiöiden, varsinkin Kau-nisharju Oy:n, talous pitää saada kuntoon. Pitää toimia yhteistyössä ja avoimesti. Ei hyssytellä asioita vaan puututaan heti.

2. Täällä on hyvä elää, luonto on lähellä. Matkai-lupuolella pitää panostaa tonttien markkinointiin.

3. Saab.

Niina Mattila agrologi, ylempi AMK1. Sallan säilyttäminen

itsenäisenä kuntana ja ole-massa olevien elinkeinojen säilyttäminen.

2. Hyvää Sallassa on luonto, ympäristö ja rau-hallisuus. Salla on hyvä paikka elää. Huonoa on se, että valmiita työpaikkoja on vähän. Työpaikkoja ja yrittäjyyttä pitää saada lisää.

3. -

Kari Ollila maanviljelijä

1.Verotulojen kasvatta-minen luontevasti matkai-luelinkeinolla. Palvelujen järkevä tuottaminen.

Kaunisharju Oy kan-nattavaksi.

2.Hyvää luonto ja tuntu-rit (Sallatunturi). Huonoa on työttömyys. Työpaik-koja lisää yritystoimintaa kehittämällä.

3.Volkswagen (5 vii-meistä autoa).

Erkki Vuorela maaseutupäällikkö1. Pidän erityisen tärkeä-

nä sitä, että kaikkia kun-tamme asukkaita kohdel-laan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kuntapäätök-siä tehtäessä.

2. Sallassa on Kursulai-sen ruisrouhereikäleivän li-säksi hyvää voimassa oleva muista kunnista poikkeava kuntastrategia, jolla Salla pyrkii tosissaan lyömään kapuloita palvelujen kes-kittämiselle.

3. No, kun tuossa naapu-rissa on niin mukava mies Hra Helge, niin ehdotto-masti Lada Niva.

Raija Ämmälämaanviljelijä

1. Peruspalvelujen tur-vaaminen omassa kunnas-sa. Alkutuotannon hiipu-minen harmittaa. Olisiko vielä jotain tehtävissä, ettei yksikään tila lopeta, vaan

Heleena Airola vakuutussihteeri,

eläkeläinen1. Tärkeintä on pitää

huolta peruspalveluista ja siitä, että hoivapuolella on tarvittava määrä henkilös-töä. Pitää myös huolehtia kunnan taloudesta ja hen-kilöstön jaksamisesta.

2. Meillä on toimiva terveyskeskus, palveluta-lot, vanhainkoti ja koulut. Meillä on aivan erityislaa-tuinen historia ja luonto. Matkailu on kehittynyt viime vuosina.

Työttömyys on ollut jat-kuva ongelma.

3. VOLVO s40 2.0T

Marita Leskinentoimistotyöntekijä1. Kylien elinvoimai-

suuden nostaminen, elin-keinojen kehittäminen, monialayrittäjyys esim. luonnontuotteiden osalta ja matkailu.

Kylien palvelut ja kun-nan itsenäisyyden turvaa-

Pekka Moilanenyrittäjä, rajavartija evp.

1. Kunnan itsenäisyyden säilyttäminen ja elinvoi-maisuuden lisääminen. Kuntastrategian eteenpäin vieminen palvelujen tur-vaamiseksi.

Soklin avaaminen ja rautatien rakentaminen Kelloselän kautta Sokliin ja edelleen ratatieyhteys Venäjälle.

Positiivisen ilmapiirin yllä pitäminen yritystoi-minnan kehittämiseksi. Positiivisuus vaikuttaa niin kuntalaisen omaan viih-tyvyyteen kuin ulospäin kunnan imagoon.

Jaakko Kajula ylirajavartija evp.

1. Työllisyyden paran-taminen.

2. Kaunis, avara luonto ja hyvä ilmapiiri. Täällä ei ole riitaisaa.

3. Toyota Hilux, sillä pääsee kulkemaan mihin haluaa.

Petteri Salmijärvi vapaa-ajansihteeri1. Nuorten ääni kuulu-

viin ja kunnan palvelujen kehittäminen kuntastra-tegian mukaisesti, mm. sivukylien lähipalvelut.

2. Salla tarjoaa lapsille turvallisen kasvuympäris-tön sekä laadukkaat harras-temahdollisuudet.

Kunnan isoja haastei-ta kukaan ei yksin pysty ratkaisemaan. On tärkeää löytää yhteinen rakentava ilmapiiri virkamiesjohdon ja valtuutettujen kesken.

Venäläisten kasvava matkailijamäärä on suuri mahdollisuus Sallan mat-kailulle. Nyt on aika pa-nostaa Sallan keskustan palvelujen kehittämiseen venäläisten matkailijoiden pysäyttämiseksi.

3. Sellainen, jossa ren-gas pyörii.

7www.salla.fi

Kirsi Markula terveyskeskuslääkäri1. Tärkeää on Sallan

säilyminen itsenäisenä ja ennen kaikkea palveluiden säilyminen Sallassa. Erityi-sen tärkeää on löytää keinot millä pystymme säilyttä-mään täällä lukion, yläas-teen ja terveyspalvelut.

2. Sallassa hyvää on puhdas ja upea luonto ja sen myötä mainiot harras-tusmahdollisuudet. Positii-vista on myös sallalainen periksiantamattomuus. Yksi suurimmista ongel-mista on työttömyys, pieni syntyvyys ja väestömäärän väheneminen. Palveluiden turvaaminen yhä pienene-välle väestölle tulee ole-maan varsin haasteellista.

3. Lempiautoni on neli-vetoinen, pieniruokainen ja turvallinen.

muus ja terveyspalveluiden järjestäminen.

2.Hyvää on mahtava luonto ja mukavat ihmiset. Huonoa on väen vähenemi-en ja suurtyöttömyys.

Yksityisen sektorin ja valtion työpaikkoja pitäisi saada kuntaan kaikin mah-dollisin keinoin. (Vuotos, Sokli, kaivostoiminta, tur-vetuotanto, matkailu jne.)

3.Jos minulla olisi varaa, ostaisi Lexus RX 450 h:n kaikilla mausteilla. Tämä haave toteutuu

aikaisintaan seuraavassa elämässä. Realistinen suo-sikkiautoni on Lada 1200L. Ajoin sillä aikanaan 15 vuotta. Naapurin koira oppi tykkäämään kaloista, kun se ei saanut muuta ruokaa. Minä ihastuin Ladaan, kun muuhun ei ollut varaa.

keet eivät edisty, esim. Sokli ja Vuotos. Yritystoimintaa, varsinkin pienyrittämistä edistettävä käytettävissä olevilla keinoilla.

3 Mitsubishi ja Volks-wagen.

Sallan kunnanvaltuutetut vuosina 2013 – 16

Keltainen12m68yPantone 123C

Haluttaessa kultaväriä Pantone 871

Sininen100c56m18kPantone 294 C

Maija Aholahoitoapulainen

1. Sallan kunnan itse-näisenä säilyminen ja se, että venäläisiä matkailijoita pitää saada pysähtymään Sallaan.

2. Sallassa on hyvä asua ja täällä on mukavia ihmi-siä. Pahinta on nuorten syr-jäytyminen ja työttömyys.

3. Maastoauto.

Pertti Henrik Askavanhempi rajavartija

evp. 1. Tärkeää oppia val-

tuustotyöskentelyä (puolet valtuutetuista on uusia) ja että uusi ryhmä otetaan mu-kaan tasavertaisena. Tärkeä olisi saada Salla houkutte-levaksi muuttokunnaksi. Sote-puolen asiat.

Tärkeää on, että asioiden suunnittelu on avointa, rea-listista, reilua ja rehellistä.

2. Rauhallinen, turval-linen paikka asua. Hyvät harrastusmahdollisuudet. Kirkonkylän yleisilme on

saatu siistiksi. Sivukylät on saatu pidettyä jokseen-kin asuttuna ja järjestettyä asioinnin mahdollisuus kir-kolle. Rajan avautuminen. Palo- ja pelastupuolen asiat on Sallassa hyvällä tasolla. Ihmisillä, joilla on työtä ja kohtuullinen toimeentulo, ei Sallassa tosihuonoa juuri ole.

Kunnalla on liikaa vel-kaa. Jos kunta täytyy pak-konaittaa johonkin suun-taan ja on tosi pakko, on sekin hyväksyttävä. Kuntaa rassaa korkea työttömyys. Huonoa, kun suuret hank-

paikasta a paikkaan b koh-tuullisen luotettavasti.

Petri Hakkarainenyrittäjä

1. Kunnan peruspalvelu-jen säilyttäminen ja niiden kehittäminen.

2. Puhdas luonto ja avoimet ihmiset. Huonoa nuorten poismuuton kaut-ta vääristyvä ikärakenne. Kehitettävää pysyvien työ-paikkojen luominen.

3.Mikä tahansa, josta puuttuisi nykyiset elekt-roniset ja sähköiset tur-huudet.

Martti Jokelainenyrittäjä

1. Mahdoll is imman edullisia harrastusmahdol-lisuuksia nuorille. Perus- ja vanhuspalvelujen kehittä-minen ympäri kuntaa on tärkeää.

2. Parhaita asioita ovat kuntalaiset ja luonto. Huo-nointa on huono työllisyys ja pienen kunnan vaikeudet (taloustilanne).

3. Volkkari.

Lauri Ainastoeläkeläinen

metsuri1. Peruspalveluiden säi-

lyminen on ykkösasia.2. Täällä on valtavasti

tilaa asua ja elää. Surkeaa on se, että ei ole nuorta porukkaa, se rajoittaa ke-hittämismahdollisuuksia.

3. Vm.-87 Peugeot 505 diesel.

Olli Saariniemikirvesmies, eläkeläinen

1. Jatkan valtuustotyötä kuten tähänkin asti, ko-konaisuutta ajatellen. Yk-sittäisistä asioista nostan esille terveyskeskuksen saneerauksen jatkamisen.

2 . Ri i t tävä väl jyys asumisessa. Huonoa on se, ettei työpaikkoja ole tarpeeksi ja siitä johtuva muuttotappio.

3. Ladoja minulla on pi-simpään ollut, mutta nykyi-nen Audi on paras. Ladalla ajan edelleen noin 3000 kilometriä vuodessa.

Eija Kellokumpu matkailutyöntekijä 1. Sosiaali- ja terveys-

palvelut sekä lapset / nuo-ret.

2. Puhdas ja monipuo-linen luonto, huonoa on työttömyys. Olisi tärkeää löytää ratkaisu, kuinka saada Sallaan uusia yri-tyksiä / työpaikkoja.

3. Maastoauto.

Veikko Lehikoinen kirvesmies

1.Sallan kunnan itse-näisenä säilyminen, mikä takaa perusterveydenhuol-lon, vanhustenhoidon ja peruskoulun sekä lukion säilymisen paikkakunnalla sallalaisten parhaaksi.

2.Alati vähenevälle ja vanhenevalle väelle palve-luiden räätälöinti on kel-losepän työtä rajallisin resussein.

3.Karvaooppeli!!

Matti Salmijärvi eläkeläinen

1. Kaikki asiat vauvoista vanhuksiin.

2. Hyvää on se, että vuosien varrella kuntaan on luotu hyvä poliittinen ilmapiiri. Huonoa on avoi-muuden puute johtavien viranhaltijoiden ja luot-tamushenkilöiden välillä. Tilannetta tulisi kehittää jatkossa.

3. Matkailuauto Atria.

Kari Davidsaineneläkeläinen, luonnon-tieteiden kandidaatti1.Päätöksenteon avoi-

Hanna Mäntyläkansanedustaja

1. Tärkeää on vahva yhteistyö koko valtuus-ton kesken. Myös Sallassa ollaan hyvin haastavien kysymysten äärellä, ja val-tuutettujen on kyettävä sujuvaan yhteistyöhön yli puoluerajojen kuntalaisten etu johtotähtenään. Suu-rimpia kysymyksiä tulee olemaan peruspalveluiden ja erityisesti sote-sektorin järjestäminen. Tulossa ole-vat suuret lainsäädäntö-hankkeet tulevat luomaan oman paineensa myös val-tuutetuille.

2. Sallassa on paljon vahvuuksia. Täällä uskalle-taan katsoa tulevaisuuteen vaikeissakin tilanteissa. Itä-Lapin yhteistyötä on kyettävä kehittämään edel-leen kaikilla sektoreilla – samoin noustava yhtenä merkittävänä Lapin aluee-na esille.

3. Auto, jolla pääsee

Pekka Lassilavakuutusedustaja

1. Aion panostaa siihen, että Sallan rajalukio säilyisi ja saisi vakituisen aseman. Sosiaali-ja terveyspuolen asioiden kehittäminen ja uudistaminen ovat niin ikään tärkeitä.

2. Alueen luonto on upea ja Sallan matkailupalve-lut ovat hyvää tasoa sekä Sallan tunnus ”Keskellä ei mitään” on hyvä. Myös rajanylityspaikasta johtuen on hyvä kehittää matkailua, joka toivottavasti tuo uusia työpaikkoja. Ongelma on työpaikkojen puuttuminen. Julkisen sektorin työpaikat eivät yksin riitä. Tarvitaan uusia yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja.

3. Vuonna 1964 sain isältä joululahjaksi kotona tehdyn, puisen henkilöau-ton. Se on ehdoton lem-piautoni, vaikka se on jo romutettu.

8 www.salla.fi

Sallassa oivallettiin viime vuonna, että Kuolajärvellä, nykyisen Sallan kunnan alueella on ollut oma lapin-puku. Siihen asti oli luultu, että löytyneet vanhat puvut olisivat olleet kopioita poh-joisemmasta.

Kuolajärven lapinpu-ku löytyi Isohalmeesta Kursusta. Löydöstä asti kunnassa on kasvanut kiinnostus omaa pukua kohtaan. Kuluneena syk-synä kansalaisopistossa on tehty Kuolajärven naisten lapintakkia, ja ensi vuoden puolella alkaa miesten la-pintakin kurssi.

Kurssia vetää Savukos-kelta kotoisin oleva, Lokas-sa asuva Leena Pyhäjärvi.

Kuolajärven lapinpuku on Pyhäjärven mukaan tyköistuvampi kuin poh-joisemmat puvut. Vyötä-rön seutu ei jää pussille, puohteelle, vaan vyötärön paikka on puvun mallissa. Hiha on istutettu, ei lasket-tu, kuten yleensä Lapin-puvuissa. Myös sahalaita-koristelu on omalaatuista, nykyisin sitä ei enää muissa

Sallalaiset kiinnostuivat omasta lapinpuvustaan

lapinpuvuissa näe. - Oikein viehättävä

puku, Pyhäjärvi sanoo.- Pikkulikkana muistan,

kun olin erotuksissa Sallan puolella ja näin joillakin päällä lapintakkeja, hän muistelee.

Nykyisin lapinpuku on juhlavaate, joka käy niin linnanjuhlille kuin

ristiäisiin. Lapinpuku on muuttunut sisävaatteek-si, ja samalla materiaali on vaihtunut kevyempään verkaan.

Pyhäjärven mukaan lak-kiaisiin sopii hyvin myös kesälapintakki, joka on tehty vaaleasta loimusa-metista. Sen mallissa ei ole alueellista vaihtelua.

Kurssilla sai halutessaan tehdä myös miesten takin. Terttu Hannula tekee kurs-silla lapintakkia 19-vuoti-aalle pojalleen.

- Hän valmistui poron-hoitajaksi ja halusi oman seudun lapintakin, Hannula kertoo.

Kuolajärven lapinpukua tehdään kurssilla 30 tunnin ajan, jonka lisäksi ompelu-työtä riittää kotona. Muun muassa sahalaitakoristei-den teko vie paljon aikaa.

- Osa puvun arvoa on siinä, että siihen on laitettu aikaa ja tunnetta, Pyhäjärvi sanoo.

Lapintakin tarvikkeet maksavat 100 – 150 euroa, ja lisäksi tulee risku-korun hinta.

Syksyn kurssilla oli kymmenen henkeä, ja sama määrä otetaan kevään kurs-sille.

- Puku on haastava om-meltava, mutta ihmiset näi-tä ovat ennenkin tehneet, Pyhäjärvi rohkaisee.

Terttu Pohtila

Lahjapaja VirveTulessa, entisessä Kaamos-Palassa, hyllyt ovat täynnä kauniita lahja- ja käyttötavaroita. Liik-keen valikoima on laajentunut vuosien aikana: tarjolla on koriste- ja käyttöke-ramiikkaa, käsin valettuja kynttilöitä, saippuoita, lasitöitä, fleece-puseroita,

koristetyynyjä, patalappuja, lasten hauskoja lakkeja, tauluja ja paljon muuta. Yrittä-jä Virve Isojärvi tekee

kaikki tuotteet itse, lukuun ottamatta tauluja, jotka on

maalannut sallalainen Seija Heikkinen.

- Sallalaiset ja matkailijat pitävät siitä, että täältä saa taatusti paikallisia

YRiTYSESiTTELYSSÄ LAHJAPAJA ViRVETuLi

Hillakynttilät koristavat jo satoja suomalaiskoteja

lahjoja, Isojärvi sanoo. Suosituin tuote on hilla-

kynttilä, jonka hän kehitti useita vuosia sitten. Asi-akkaita kiinnostavat myös koristellut ruusukynttilät, jotka ovat hyvä vieminen esimerkiksi kukkien sijaan. Uutuutena on koivukynttilä ja samaan sarjaan kuuluvat kynttilänjalat. Myös tum-ma Taikarumpu-keramiik-kasarja on suosittu.

Aholanvaaralta kotoisin oleva Isojärvi aloitti om-pelimoyrittäjänä vuonna 1994. Lisäksi hänellä oli kangaskauppa. Myöhem-min hän siirtyi kankaista keramiikkaan ja lahjatava-roihin, ja pari vuotta sitten hän lopetti ajanpuutteen vuoksi ompelutöiden te-kemisen.

Isojärvi kertoo, että om-pelu on tullut tänä syksynä jälleen mukaan, koska sitä kysytään jatkuvasti. Hän tekee jonkin verran korja-usompelua ja tilauksesta

ompelutöitä mittojen mu-kaan. Häneltä voi tilata esimerkiksi Kuolajärven lapinpuvun, jollaista voi käydä ihailemassa liikkeen ikkunassa.

Muutamia viikkoja sit-ten Isojärvi muutti liikkeen nimen Kaamos-Palasta Lahjapaja VirveTuleksi, joka kuvaa paremmin ny-kyistä toimintaa.

Yrittäjän työn lisäksi Isojärvi opettaa kansalais-opistossa lasi- ja keramiik-katöiden tekemistä. Hän myös vetää koululaisten kädentaitokerhoa.

- Työ on minulle elä-mäntapa. Koskaan ei ole vaikeaa tulla töihin. Myös kaikki harrrastukseni liit-tyvät käsillä tekemiseen, samoin luen enimmäkseen oman alan kirjallisuutta.

Lahjapaja VirveTuli avoinna ma-pe 10 – 17, la klo 10 – 13.

Terttu Pohtila- Paikallisuus on ihmisille tärkeää, sanoo yrittäjä Virve Isojärvi, jonka myymälässä kaikki tuotteet ovat Sallassa tehtyjä.

Leena Pyhäjärvi esittelee Antti Törmäsen omistamaa Kuolajärven lapinpukua.

Kansalaisopiston kurssilla syntyy Kuolajärven lapin-takkeja. Kuvassa Heli Kujala.

”Sallalaiset ja matkailijat pitävät

siitä, että täältä saa taatusti

paikallisia lahjoja.

”

9www.salla.fi

Kirjastoauto liikennöi sään-nöllisesti eri puolilla Sallan kuntaa. Sen palvelut ovat varsin suosittuja ja Sallan kunnan kirjastoauton käyt-töaste on Lapin kirjastoau-toista korkeimpia. Palvelun käyttöä lisäsi merkittävästi joitakin vuosia sitten tehty muutos, jolloin kirjastoauto siirtyi liikennöimään ilta-aikaan.

Vaikka Sallassa ei var-sinaista kirjastokotipalve-lutoimintaa olekaan, niin kirjastoauton palveluita voi pitää kotipalvelun ta-soisena: monessa pihassa kirjastoauto pyörähtää niin lähellä porraspieltä, että

vain muutama minuutti. Kyselyssä avautuu näytölle yksi kysymys kerrallaan, kysymys on sivun vasem-malla puolella ja vastaus-ruutu oikealla. Kysely on avoinna 2.12. asti.

Tervetuloa asioimaan!Tarkemmat pysäkit ja ai-

kataulut osoitteessa www.salla.fi/kirjastopalvelut,taisoittamalla kirjastoautoon puh. 040 821 2876 tai Sal-lan kunnankirjastoon.

Nina Sipola

Kirjastoauto liikenteessä

Sallan kunnankirjasto ha-luaa auttaa parantamaan ikäihmisten atk-taitoja ja samalla se haluaa lisätä kirjaston näkyvyyttä. Kir-jasto on saanut toimintansa kehittämiseen määrärahan Lapin Ely-keskukselta. Tavoitteena on kirjaston profiilinkohottaminenkoh-taamispaikaksi keskellä kylää.

Kirjaston henkilökunta käynyt esittelemässä kir-jastopalveluita ikäihmis-ten ryhmissä ja samalla ikäihmisiä on rohkaistu käyttämään tietokonetta itsenäisesti. He ovat tutus-tuneet myös äänikirjoihin, isotekstisiin kirjoihin, lu-kulaitteeseen ja dvd-ai-

neistoon. Vaikka joukossa oli aktiivisiakin kirjaston käyttäjiä, tuli osalle heistä yllätyksenä esimerkiksi se, että kirjastosta saa lainaan myös kävelysauvoja ja

KIRjASTOAUTOREITIT KULKEVAT SEURAAVASTI VUOROVIIKOIN:I VIIKKOmaanantai: Saija, Naruska, Kotala, Siikaselkätiistai: Vallovaara, Vittikko, Ahvenselkä, Varvikko, Salmivaara, Isohalmekeskiviikko: Kelloselkä, Aatsinki, Lenkkitie, Vallovaaratorstai: Kelloselän ja kirkonkylän koulu, Sallatunturin koulu, Päiväkoti

II VIIKKOmaanantai: Kursun koulu, Hautajärven koulu, Oulanka, Hautajärvi, Selkälä, OnkamoTiistai: Hautajärvi, Aholanvaara, Hirvasvaara, Karhujärvi, Paloperä

Keskiviikko: Kursu, Pahkakumpu, Lapajärvi

Lapin yleisissä kirjas-toissa on käynnissä joka-vuotinen asiakaskysely, jossa kartoitetaan asiak-kaiden mielipiteitä ja ko-kemuksia oman kirjaston palveluista. Kyselyyn voi vastata joko verkossa tai kirjastoissa, joista löytyy paperisia vastauslomak-keita.

Linkki verkkokyselyyn löytyy kirjastojen omilta verkkosivuilta sekä osoit-teesta www.lapinkirjasto.fi.Kyselyssä vastaaja va-litsee oman kotikirjaston, jolloin vastauksia voidaan hyödyntää kohdennetusti. Aikaa vastaamiseen menee

Lukutokka on tuttu näky Sallan teillä.

Sallan kirjasto tutuksi ikäihmisilleaskelmittareita.

Tämä kaikki on osa Kir-jasto keskellä kylää -hank-keen toimintaa, jonka tar-koituksena on kehittää kir-jaston palveluita niin, että

Tulevaisuuden haave kirjastolla on toimia

sallalaisten olohuoneena.nattuja atk-oppitunteja, joissa on opeteltu tieto-koneen käsittelytaitoja. Kirjastoon on hankittu kaksi kannettavaa tieto-konetta, joita ikäihmisten on mahdollisuus lainata myös kotiinsa ja kokeilla tietokoneen käyttöä siellä ja näin rohkaistua myös oman koneen hankin-taan. Laina-aika kannet-tavalle on kaksi viikkoa.

Kirjastoon on hankit-tu myös Internet-tv, jotta ikäihmiset voivat opetella käyttämään esimerkiksi YLE Areenan tallenteita. Viihtyvyyden lisäämiseksi kirjastoon hankitaan myös kahviautomaatti sekä kei-nutuoli. Tulevaisuuden haave kirjastolla on toimia sallalaisten olohuoneena.

Suvi Seppälä

Kirjasto-virkailija Mirja Tuhkala järjestelee uutuuskirjo-jen telinettä.

asiakkaan tuskin tarvit-see maakosketusta ottaa päästäkseen autoon. Tule-vaisuudessakin toimintaa

on tarkoitus jatkaa niin, että aikataulujen puitteissa etsimme uusia pysähdys-paikkoja. Tällä hetkellä

kartoitamme pysähdys-paikkoja muiden muassa Tampion, Simonrinteen ja tunturikeskuksen alueelta.

ne tukevat ikäihmisten tie-toteknisiä taitoja, ehkäise-vät syrjäytymistä ja luovat yhteisöllisyyden tunnetta. Kirjastossa on myös jär-jestetty ikäihmisille suun-

10 www.salla.fi

Olen Erika Sarivaara ja olen kesällä 2012 väitellyt tohtoriksi Lapin yliopistos-sa. Tutkimukseni aiheena oli “Statuksettomat saa-melaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla”. Isäni Kauko Sarivaaran juuret ovat täältä Sallasta. Mummolani sijaitsi Raa-tikassa, ja olen itse käynyt koulua Kotalassa ja tässä kirkonkylällä. Olen sekä isäni, että äitini Tytti Sari-vaaran puolelta metsäsaa-melainen.

Tänä vuonna Salla-päi-vien teemana on sallalainen kulttuuri ja luonto. Mitä on alkuperäinen sallalainen kulttuuri? Millä tavalla esivanhempamme ovat täällä eläneet ikimuistoi-sista ajoista lähtien? Entäpä mitä saamelaisuus nykyään merkitsee Sallassa? Millai-nen merkitys saamen kie-lellä on teille? Entäpä tällä Sallan alueen lapintakilla? Pyydän teitä pohtimaan näitä teemoja.

Katson ulos ikkunas-ta, näen pihalla kauniin, paksurunkoisen ja lyhyen männyn. Se seisoo uljaana ja vankasti pitkien juu-riensa avulla paikallaan kestäen tuulet ja kovim-matkin myrskyt. Tämä mänty voi olla jopa 500 vuotta vanha. Mänty on nähnyt monta aikaa ja pitkän siivun minunkin su-kuni historiaa. Sen elämä on alkanut 1500-luvulla pienenä männyntaimena, jolloin minun esivanhem-pani elivät siidoissa ja pärjäsivät luonnossa ja sen ehdoilla. Puuvanhus on myös nähnyt muutok-sen, jolloin suomalaiset uudisasukkaat valtasivat esivanhempieni maat ja he joutuivat kovan suoma-laistamisen paineen alle. Mänty on seisonut jykevä-nä kautta aikain ja nähnyt myös sen, kuinka sukuni saamelaisuus pirstaloitui ja saamen kieli vaihtui suomen kieleksi. Tämä mänty on hyvin viisas, sillä se tietää, kuka minä olen ja keitä olivat sukuni ihmiset

ennen minua. Ja se tietää myös, mitä suvulleni ja esivanhemmilleni tapahtui – puun elämässä mitattuna vain hetki sitten.

Kieli on hävinnyt, metsäsaamelaisuus ei

Salla on perinteistä metsäsaamelaisten aluetta. Kuolajärven lapinkylä eli Guollejávrri siida on ollut hyvin laaja ja se on ulot-tunut rajan yli nykyisen Venäjän alueelle. Metsä-saamelaisella tarkoitetaan saamelaista, joka asuu met-säalueella.

Metsäsaamelainen elä-mäntapa perustui monipuo-liseen luonnon herkkään hyödyntämiseen: järvi- ja jokikalastukseen, poron-hoitoon, majavan- ja peu-ranpyyntiin, linnustukseen, marjastukseen ja keräi-lyyn.

Mitä metsäsaamelaisuus ja metsäsaamelainen kult-tuuri ovat nykypäivänä? Tämä on hyvin ajankohtai-nen teema, kun keskustel-laan siitä mitä saamelaisuus on nykypäivänä. Metsäsaa-melaisuuden ydin tänä päi-vänä on se, että tuntee ole-vansa metsäsaamelainen. Saamelaiskulttuurin osia on säilynyt sukupolvelta toiselle täällä Sallassa. Esi-merkiksi läheinen ja mo-nimuotoinen luontosuhde, kuten metsästys, kalastus, marjastus, poronhoito ja lisäksi saamen käsityöt. Muutamia asioita mainitak-seni. Vaikka saamen kieli on hävinnyt, se ei tarkoita sitä, että saamelaisuus olisi hävinnyt.

Statuksettomat saamelaiset

Väitöskirjatutkimuk-sessani tutkittava ryhmä koostui henkilöistä, joilla on saamelaisia sukujuuria ja jotka puhuvat saamea, mutta eivät ole saamelais-käräjien vaaliluettelossa. Ryhmää kutsutaan tutki-muksessa kansainvälisten mallien mukaisesti statuk-

settomiksi saamelaisiksi. Tavoitteena on emansipa-torinen eli voimaannuttava tieto, ja sitä kautta saame-laisen yhteisön itseymmär-ryksen lisääntyminen ja

voimaantuminen, samoin kuin myyttien purkami-nen.

Myyttisellä saamelai-suudella tarkoitan sitä us-komusten varaan rakennet-

tua kuvaa tuntureilla poroja hoitavista saamelaisista. Myyttiseen saamelaisku-vaan liittyy myös se, että ajatellaan, että saamelaisia on vain Ylä-Lapissa nykyi-

sellä saamelaisalueella ja muualla heitä ei ole, kuten täällä Keski-Lapissa ja Etelä-Lapissa. Myyttinen käsitys liittyy tieteelliseen keskusteluun vanhojen saamelaissukujen suoma-laistumisesta metsäsaame-laisalueella. Metsäsaame-laisalueella tapahtuneen kielenvaihdon ja kielten häviämisen vuoksi on esi-tetty, että metsäsaamelaiset olisivat sulautuneet suo-malaisiin jo 1700-luvulta lähtien. Myös tiedotusvä-lineissä on esitetty, että ne saamelaissuvut, jotka eivät kuulu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, olisivat suomalaistuneet ja näin vailla kulttuurista ja kielel-listä sidonnaisuutta.

Elävä kulttuuri

Väitöskirjani kolme pää-tulosta ovat seuraavat: 1. Metsäsaamelaiset eivät ole kadonneet ja suomalaistu-neet, vaan metsäsaamelai-suus on elävä kulttuuri. 2. Statuksettomat saamelaiset ovat kielensiirtäjiä. Tällä tarkoitan sitä, että statuk-settomat saamelaiset kan-tavat huolta uhanalaisesta kielestä ja puhuvat sitä lapsilleen. Haastateltaville saamelaisuus ja saamen kieli merkitsevät paljon. 3. Saamelainen identiteet-ti voidaan kokea ongel-malliseksi saamelaisuuden harmaalla vyöhykkeellä. Osa haastateltavista kokee vaaliluettelon ulkopuolelle rajautumisensa ”avoimena haavana”, joka kyseen-alaistaa heidän identiteet-tinsä ja oikeutensa omaan historiaan.

Sallan metsäsaamelaisia sukuja

Sallan eli Kuolajärven la-pinkylän alueen saame-laisia sukuja ovat muun muassa olleet: Hari, Korja, Kuhmitsa, Miulus, Saija, Tenno. Nämä saamelaiset nimet ovat suurimmaksi osaksi hävinneet käytös-

JuHlapuHe Salla-päiVillä 19.7.2012

Sallalainen, oletko metsäsaamelainen?

Johanna Laurilan (vas.) ja Erika Sarivaaran päällä Sallan oma lapinpuku.

11www.salla.fi

tä. Saamelaisten siirtyessä uu-disasukkaiksi eli talollisiksi muutettiin ni-met suomalai-siksi.

Har in suku on nykyään esi-merkiksi Niskala, Jussila ja Vuorijär-vi. Korjan suku on muutettu Mukkalaksi ja Ylitaloksi. Kuhmitsan suku on muutettu ainakin yhdeksäksi eri nimeksi. Niitä ovat esimerkiksi Kai-rala, Soppela, Ulkuniemi, Seppälä, Isola ja Sipola. Miulus suvun jäsenet ovat nykyään muun muassa Hautaloita, Junttiloita ja Korpeloita. Saijan suku on nykyään muun muassa Törmänen, Särkelä, Erk-kilä, Saariniemi, Saija ja Kalliskota. Tennoja ovat sen sijaan Kantolat, Ki-velät, Salmijärvet, Tervot ja Pohtilat. Sallan kylän raitilla on tien nimi Ten-nontie, joka tulee juuri tästä saamelaisesta Tenno - sukunimestä.

Sallan saamelaisilla su-vuilla on ollut tarkkaan rajatut omat nautinta-alu-eensa. Esimerkiksi Tennon suku on asuttanut Mär-käjärveä ikimuistoisista ajoista lähtien, ja Saijan saamelaissuku taas Saijan aluetta. Rajan taakse jää-neillä alueilla ovat eläneet muun muassa Kuhmitsat ja Korjat.

Saamea Sallassa 1950-luvulla

Nämä Sallan saamelaisten sukujen nimet ovat saaneet alkunsa Keminsaamen kie-lestä. Saija tarkoittaa sijaa. Tenno tarkoittaa piikiveä, itse Salla tarkoittaa syliä. Kuolajärvi on väännet-ty keminsaamen sanasta Guollejávri, joka tarkoittaa kalajärveä. Inarinsaamen kieli on hyvin lähellä ka-donnutta keminsaamea.

Täällä Sallan alueella on perimätiedon mukaan vielä ainakin 1950-luvulla puhuttu saamea. Saamen

kieli on säilynyt nykyi-sissä paikannimissä vielä tänä päivänäkin. Saame on kadonnut täällä vähitellen. Sallan metsäsaamelaiset ovat olleet kielenvaihdon prosessissa jo sukupol-vien ajan. Kielenvaihto tarkoittaa sitä, että saamen kieli vaihtuu suomeen. Kielenvaihtoon vaikuttivat osaltaan siida–järjestelmän vähittäinen murentuminen, saamelaisten siirtyminen uudisasukkaiksi, suoma-laisten uudisasukkaiden muutto heidän alueilleen, valtion nationalistiset pyr-kimykset saamelaisten suomalaistamiseksi sekä kirkon toiminta saamen kielen kitkemiseksi.

Kiinnostus omiin juuriin kasvaa

Kiinnostus omiin juuriin ja niiden selvittämiseen on kasvanut. Ihminen etsii itseään ja rakentaa identi-teettiään. Juuriaan etsivä esittää kysymyksiä, kuten kuka olen? Mihin kuulun? Keitä olivat esivanhempa-ni? Identiteetin katsotaan nykykäsityksen mukaan olevan dynaaminen, joka muuttuu ajassa ja paikas-sa.

Tu tk imuksen i t eon alussa mietin: Keitä ovat ihmiset, jotka sijoittuvat saamelaisuuden harmaalle

vyöhykkeelle? Ei ole yh-dentekevää, millä nimellä ryhmää kutsutaan, koska nimittäminen on kytköksis-sä henkilön identiteettiin ja historiallisiin juuriin.

Nykyinen alue 1960-luvulla

Nimeä pohtiessani mietin, että sen tulisi olla voi-maannuttava ja selkeä. Pohdinnan ja keskustelu-jen lopputuloksena loin uuden käsitteen, statuk-settomat saamelaiset. Sta-tuksettomuudella viittaan sekaveristen jäsenyyteen saamelaisessa yhteisössä, tai pikemminkin heidän nä-kymättömään asemaansa.

Nykyinen saamelaisten kotiseutualue on muodos-tettu 1960-luvulla. Sillä tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta. Saa-melaisten historiallinen alue on kuitenkin edellä mainittua aluetta huomat-tavasti laajempi.

Perinteisesti historialli-sella saamelaisalueella on toiminut siida- eli lapin-kylien verkosto, joka oli vanha saamelainen yhteis-kuntajärjestelmä. Nykyis-ten kuntarajojen mukaan Kemin-Lapin siidat ulot-tuivat joko osittain tai ko-konaan Kuusamon, Posion,

Sallan, Pelkosen-niemen, Savukos-ken, Sodankylän, Inarin ja Kittilän alueille. Nykyi-nen saamelaisalue kattaa murto-osan todellisesta saame-

laisalueesta.

Kuolajärven lapinpuku

Tänään olen pukenut ylleni sukuni saamen puvun, jon-ka käytössä on ollut katkos. Isoisäni Eelis Sarivaaran suku on Kuolajärven la-pinkylän eli nykyisen Sal-lan alueen saamelaissuku. Sukuni naiset Kuolajärven siidassa ovat satakunta vuotta sitten pukeutuneet tällä tavalla. On suoranai-nen ihme, että tämä Kuola-järven naisen saamenpuku on säilynyt. Suuri pala Sallan alueen metsäsaa-melaista kulttuuriperintöä on ollut vaarassa kadota kokonaan.

Sallan puku löytyi Kirsi Mukkalan mummolasta Isohalmeelta Kursusta. Alkuperäinen, säilynyt puku on ommeltu ennen sotia, mutta tarkkaa aikaa ei tiedetä. Säilynyt puku oli väriltään tumman sininen, joka on lähellä mustaa. Tä-män puvun erityispiirteitä on useita. Mallissa on kau-lus, jota ei nykyään enää muissa Suomen puolen naisten puvuissa ole, vaan muissa malleissa harteilla on huivi. Myöskin edessä olevat koristelut ovat tyy-pillisiä Sallan puvulle. Sa-halaita on muinaista tyyliä. Miehustassa on näyttävä koristelu, ja nykyisen pe-rinteen mukaisesti olen laittanut risku–korun tä-hän eteen. Helman väritys muistuttaa sompiolaisten ja inarinsaamelaisten pukujen helmoja. Asuun kuuluvat myös vyö, paulat ja lakki. Alkuperäistä lakkia emme ole vielä löytäneet, vaan tämä on rekonstruoitu his-toriallisten tekstien pe-rusteella. Tämän lakin on suunnitellut ja ommellut metsäsaamelainen Leena

Pyhäjärvi Lokasta ja vyön ja paulat on suunnitellut ja ommellut metsäsaame-lainen Kyllikki Kuosku Savukoskelta.

Kuka voi käyttää pukua?

Mikä merkitys saamen puvulla on ja kenellä on oikeus käyttää tätä Sallan pukua?

Saamenpuku on pyhä ja sen kantamiseen sisäl-tyy arvostus ja kunnioi-tus omaa kansaa kohtaan. Saamenpuku sisältää myös paljon tietoa puvunkanta-jasta; sukupuolesta, avio-säädystä, suvusta, alueesta, varakkuudesta, perinteik-kyydestä ja muutoshaluk-kuudesta.

Nyrkkisääntönä on, että kukin pukee oman alueen ja sukunsa puvun ylleen. Sallalaiset pitävät Sallan pukua, savukoskelaiset omaansa, ja utsjokiset omaansa. Sallan metsäsaa-melaisista polveutuvilla on oikeus pitää Sallan la-pintakkia. Saamelaisessa yhteisössä on myös tapana, että saamelaisiin sukuihin avioituvilla on myös oikeus pitää yllään saamenpukua.

Toivon, että te sallalaiset rohkeasti otatte takaisin käyttöön oman alueen saa-men puvun.

Saamen pukuja on ol-lut kadoksissa muillakin saamelaisryhmillä. Nor-jassa merisaamelaiset ovat useilla alueilla, kuten Kai-vuonossa, elvyttäneet saa-menpukuperinteensä.

Elvytyksen prosessi on vaativa ja hidas. Se edel-lyttää sitoutumista elvytyk-seen ja sinnikkyyttä koh-data yhteisössä ilmenevää vastustusta. Jotkut yhteisön ihmisistä voivat kokea pyr-kimykset ei-toivottuina ja koettavat tavalla tai toisella estää sitä. Myös keskuste-lut identiteetistä ja etnisen ryhmän rajoista kuuluvat osaksi elvytystä.

Sallalainen, oletko metsäsaamelainen?

Saamen kieltä Sallaan?

Saamen kielen elvyttä-minen täällä Sallassa on mahdollista. Sallan kunta voisi alkaa järjestää saa-men kielen opetusta lap-sille kouluissa, ja kansa-laisopisto aikuisille suun-nattuja kursseja. Inarissa Saamelaisalueen koulu-tuskeskuksessa järjestetään saamen kielen kursseja, joissa esimerkiksi opettaja voi hankkia vuodessa niin sujuvan saamen kielen taidon, että hän pystyy puhumaan ja opettamaan sitä lapsille. Myös saamen kielipesä-päiväkodin aloit-taminen olisi tärkeä kielen elvyttämiseksi. Kielipesä tarkoittaa sellaista päivä-hoitoa, jossa lapsille pu-hutaan ainoastaan saamea. Lapsilla on päiväkoti-iässä herkkyys kieltenoppimi-seen, ja kielipesän avulla lapset voisivat saavuttaa toiminnallisen kaksikieli-syyden saamen ja suomen kielissä. Kielipesän aloitta-minen edellyttää sitä, että päiväkodin työntekijöillä olisi mahdollisuus olla vuosi Inarissa opiskelemas-sa saamen kieltä. Koska Sallassa on aikoinaan pu-huttu keminsaamea, voisi kielipesän kieli olla ina-rinsaame.

Kieltä myös verkkokurssilla

Haastan teidät arvoisat kuulijani opiskelemaan takaisin menetettyä äidin-kieltänne. Voitte opiskella saamea esimerkiksi inter-netin välityksellä järjestet-tävillä verkkokursseilla.

Sallalaisen kulttuurin pe-rustana ja voimavarana on metsäsaamelaisuus. Mei-dän kaikkien yhteisenä teh-tävänä on pitää siitä huolta, ja siirtää metsäsaamelaista kulttuuria sukupolvelta toi-selle, lapsillemme ja heidän lapsilleen.

Lyhennelmä puheesta, koko puhe www.sallawiki.fi

Risku-koruja on erilaisia, ne kertovat kantajansa varallisuudesta.

”12 www.salla.fi

Marja Mäkinen on asunut syntymästään saakka Sal-lan Vittikossa ja aloittanut taksiyrittäjänä helmikuussa 2005. Marja on toiveam-matissaan ja sopii todella hyvin palveluammattiin-sa. Taksiyrittäjän arki ei ole yksitoikkoista. Kahta samanlaista päivää ei ole, vaan jokaisella päivällä on omat haasteensa. Mallun taksilla on mahdollisuus kujettaa myös paarikulje-tuksia.

Näin hän vastaili asetet-tuihin kysymyksiin.

Ammatin hyvät puo-let?

On tullut kotikunta suht tutuksi, vaikka onhan tuolla varmasti vielä muutama semmonen pistotie, millä en ole käynyt.

Koskaan ei voi varmuu-della tietää, minne huomi-nen kyyti vie tai tuleeko sitä ollenkaan. Joskushan ennalta varatut kyyditkin saatetaan yllättäen perua. Vai ”vasotetaanko” vain taksiasemalla, että soiko aseman puhelin vai kilah-taako KELA-kapula töihin kutsua.

Huonot puolet?Enpä nyt keksi tähän

hätään mitään kauhean

huonoa asiaa tämän amma-tin kuvaan... mutta se, että istumatyö niin kiloja kertyy ja kunto karisee älyttömän helposti, jos ei ite jaksa itti-ään patistaa liikkumaan.

Taksiyrittäjänä Sal-lassa, mikä on hyvää/ huonoa?

Pysyny just kiinni lei-vän syrjässä. / Tämä vuosi huonoin minun taksiuran aikana eli ajot on vähenty-ny huomattavasti.

Vapaa-ajan harras-tukset?

Kaikenlaista touhua.. Esimerkiksi viime kesänä saatiin miehen kans rem-pattua pienellä pintakorja-uksella sisä- ja pihasaunat. Ens kesälle tiijjossa jos jon-kinlaista pihamaan tasotus-ta. Sitte tietenkin sopivasti sitä liikuntaa, ettei aivan pääse nivelet jumittaan istumatyössä.

Lapsuuden toiveam-matti, vastaako nykyinen ammattisi haaveitasi?

Ihan penskana oli var-maan se eläinlääkäriksi ryhtyminen lypsykarjati-lalla kun kasvoin ja vasi-koiden kans leikin. Sitte kouluiässä tuli ajatus, että autonkuljettaja... (se ajatus kävikin sitten kalliiksi isän lompakolle!) ;)

Kuorma-autokortti on saatu ja yhen kerran olen sitä elämässäni tarvinnu, että se siitä. Mutta olen aina ajamisesta tykänny, eikä semmosta tilannetta ole vielä ainakaan tullu, että ois hirvittäny lähtiä tien päälle oli keli mimmonen oli.

Sitte yks päivä huoma-sin lehestä, että taksirenki-kurssi alkaa Kemijärvellä, ni ajattelin varalta käydä. No, sillä tiellä nyt ollaan... eri asia kuinka kauan.

Mitä toivon tulevaisuu-deltani?

Terveyttä ja vakaata toi-meentuloa.

Maria Tennilä

Mallun Taksi

Iloinen ja ystävällinen Marja Mäkinen sopii hyvin palveluammattiinsa.

Kuolajärvelle hankittiin ensimmäinen henkilöauto 1910-luvun puolivälin tie-noilla. Salmijärven kylän miesten perustamasta auto-yhtiöstä ja Opel-merkkisen auton hankinnasta on histo-rian lehdille kertynyt koh-tuullisen runsaasti tietoja.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet kertomukset ensimmäisistä Kuolajär-vellä käyneistä autoista. Seuraavassa pari tarinaa 1910-luvun alusta.

”Se oli tosiahan iki-muistettava juhannuspäi-vä vuotena 1911. Se oli ihmettelyjen, yllätysten ja ällistelyjen päivä ja sanos-kohan niin että se päivä oli myöskin historiallinen.

Silloinhan näet rikottiin suuren erämaakirkonky-län tuhatvuotinen rauha ja oikehen kouraantuntu-vasti näytettihin, että uusi aika teki tuloahan...” Näin muisteli sallalainen Väi-nö Kivelä poikavuosiensa erästä merkittävää tapausta, ensimmäisen auton tuloa Kuolajärven pitäjään.

”Kyllä met pojat pölkäsimmä”

Tieto auton tulosta Kuo-

Se on automapiili!lajärven kirkonkylälle oli levinnyt laajalle. Ihme-tystä tultiin katsomaan hevosella, veneillä sou-taen sekä jalkapatikassa kinttupolkuja ja pitkoksia pitkin. Vuorijärveläiset, korjalaiset, kurttilaiset ja tuutikyläläiset kansoittivat pihakenturan jo hyvissä ajoin.

Ja sankka oli pölypilvi ja meteli kova kun auto lähestyi väkijoukkoa. Tai-si väellä pelottaa, ainakin pikkupojilla.

”Kyllä met pojat pölkä-simmä. Se häätyy tunnus-taa että taijettiin rukoilla-kin”, Väinö Kivelä tunnusti vuosikymmeniä tapauksen jälkeen.

Kuolajärveläispoikien piilopaikan virkaa sai toimttaa osuuskaupan nur-kanpää. Nurkan takaa pojat tiirailivat silmät suittiren-kailla kun auto pysähtyi Pe-terin pottukellarin taakse.

”Se on automapiili, kil-jaisimme met yhestä suusta ja aloimma pikkuhiljaa hiiviskellä sen tykö.”

Pian auton ympärillä kierteli, kaarteli väkeä ja syynäili sitä Väinö Kive-län mukaan ”kuin Jerikon muuria ikään”.

”Siinä automapiilissa oli korkiat rattahat”, kom-mentoitiin autoa. Kenties värikkäimmän kommentin esitti eräs valkopartainen vanhus. 1800-luvulla näl-kävuodet kokenut ja pet-tuleipää syönyt savupirt-tien kasvatti tohti ääneen epäillä, että ”onkohan tuo ihmisten tekemä”.

Ensimmäinen liftari

”No jo on rustinki”, sanoi Piili-Pekka kun näki ensim-mäisen auton Kuolajärven kirkonkylällä.

Vuosi oli 1912 kun eräänä keskikesän päivänä levisi tieto, että Kuolajär-ven kirkonkylässä Kivelän pihalla seisoo auto. Sitä juostiin katsomaan ja ih-mettelemään.

Silminnäkijöiden ku-vausten mukaan auto oli varustettu ajolavalla. Hyt-tiä ei ollut vaan kuljettajan suojana oli pelkkä tuulilasi. Kerrottiin, että auton omis-taa Snellmannin rauta-kauppa ja autonkuljettaja apumiehensä kanssa olivat ruuvikauppiaita.

”Jo se on kumma kun kulkee ilman hevosta”,

eräs mummo arveli ja toi-nen vaimoihminen sanoi ääneen, että tohtiiko tuon kyytiin nousta jos ei ole henkivakuutus voimassa.

Pikkupojat puolestaan veikkasivat, että kulkupeli ei pääse läheisen kummun päälle vaan valuu takaperin liiterin seinään.

Autolla ajaa huristel-tiin kirkonkylän kapeilla kujilla. Pekka Salmijärvi, Vuolun Pekkana tunnettu mies käveli vastaan. Auto-kuski painoi torvea, mutta Pekka ei siirtynyt tarpeeksi sivuun ja kuski viittoi siir-tymään pois kujalta. Pekka luuli kuskin tahtovan häntä kyytiin ja hyppäsi auton lavalle.

Näin Piili-Pekasta tuli ensimmäinen auton kyydis-sä ollut kuolajärveläinen.

Piili-Pekkaa voidaan kutsua myös Kuolajär-ven pitäjän ensimmäiseksi peukalokyytiläiseksi eli liftariksi.

KirjastaErkki Hautala: Kesti-

kievareita, kinttupolkuja, talviteitä ja retkireittejä – Tarinoita Kuolajärven ja Sallan kulkuväyliltä

Taksiyrittäjällä ei ole kahta samanlaista päivää, vaan jokaisella päivällä on

omat haasteensa.

Lämmin lahjoitusSallalaiset kutoivat Hopeaharjuun 47 paria säärys-timiä, kahdet villasukat ja kahdet ranteenlämmit-timet. Märkäjärven Martat ry toimitti lahjoituksen perille vanhustenviikolla. Kuvassa Maija Harjula (vas.), vastaava sairaanhoitaja Riikka Aska, Ritva Hämäläinen, Sirkka Aatsinki, Kaarina Hautajärvi ja Elli Manninen.

13www.salla.fi

Miten tie ylitetään turvalli-sesti? Mitä tehdä, jos eksyy metsässä, tai jos karhu tu-lee vastaan? Mitä kaikkea liikennemerkit opastavat ja varoittavat? Liikenne-turvan ja Rajavartioston väki ja Jukka Hautaniemi antoivat Sallan lapsille ja nuorille tietoa turvallisesta liikkumisesta Turvaa tena-ville -päivässä.

Liikenteessä pitää aina liikkua tarkkaavaisesti, ja heijastimen käyttö on ykkösasia kaamosaikaan. Takaa tulevaa aura-autoa pitää väistää muu liiken-ne huomioon ottaen tien toiselle puolelle. Linja-autokatoksessa odottajan kannattaa aura-auton tul-lessa vinkata hyvissä ajoin kädellä selvästi kuskille, jotta hän tietää hiljentää ka-toksen kohdalla. Aura-au-ton kuskia huolestuttaa, jos

Turvaa tenaville -päivästä paljon tärkeää tietoa

hän näkee pienten päiden kurkkivan kinosten takaa sillä puolella tietä, jonne lumi lentää. Lumisuihkun alle ei saa jättäytyä, sillä seassa voi olla kovaakin ainesta.

Kesän tullessa liikutaan luonnossa, ja silloin kan-nattaa pitää varansa, että tietää sijaintinsa.

- Mitä jos kuitenkin yht-äkkiä huomaa, että on eksy-nyt?, kysyi Jouko Väisänen Rajavartiolaitoksesta.

- Pitää lähteä kotiin, vastasi esikoululainen, ja näinhän vanha lappilainen sanonta kuuluukin.

Jouni Schroderus Rajavartiolaitok-

sesta näytti koulu-laisille, miten

kompassia käytetään.

Jukka Hautaniemi kertoi koululaisille, miten aura-auton kanssa toimitaan. Jokainen sai käydä aura-auton hytissä.

Vanhustenviikko aloitettiin maanantaina 8.10. liikun-tatapahtumalla Sallassa. Salla-torille oli kokoon-tunut viitisenkymmentä reipasta, iloista liikkujaa. Valtuuston varapuheen-johtaja Matti Salmijärvi piti yleisölle kannustavan puheen. Avauspuheenvuo-ron jälkeen liikuntaneuvo-ja Mikko Talikainen piti liikkujille pienen verryt-telytuokion ja sen jälkeen lähdettiin matkaan kylärai-tille. Kävelyn jälkeen Sal-lansuussa liikkujia odotti hyvinvointivalmentajien keittämät kahvit, jotka tar-josi Sallan Osuuspankki.

Tiistaina laulettiin van-

hoja koululauluja Sallan-suussa ja laulattajina toimi-vat kirkonkylän koululaiset Jenni Kanasen johdolla. Jenni jatkoi mukavaa ti-laisuutta koululaisten läh-dettyä takaisin koululle, ja kaikilla oli mukavaa muis-tella ja laulella vanhoja tut-tuja koululauluja. Laulujen välissä nautittiin Sallan Osuuspankin sponsoroi-mat kahvit. Päiväkotilap-set kävivät ilahduttamassa vanhuksia lauluillaan ja leikeillään Hopeaharjussa ja Palvelukodilla.

Keskiviikko oli kulttuu-ripäivä ja Kemppateatteri toi Punahilkan kirkonkylän koulun lavalle pari kertaa

päivän aikana. Esitys oli hauskasti ja paikoin pelot-tavasti tehty ja piti yleisön mukanaan. Päiväkodin lap-set kävivät viihdyttämässä vanhuksia Hopeaharjussa ja Palvelukodilla.

Torstaina seurakunnan ”Torstaikerho” kokosi väen seurakuntasalille oman toimintansa piiriin. Kou-lulaiset kävivät Hopea-harjussa ja Palvelukodilla laulamassa ja leikkimässä vanhusten iloksi.

Perjantai oli luentopäivä kunnan valtuustosalissa. Luennolla kuultiin ajan-kohtaista asiaa sosiaali-asioista ja Sallan Apteekki tarjosi kahvit.

Lauantaina pistettiin jalalla koreasti ravintola Sallan Tähdessä karaoke-laulajien tahtiin. Tanssijoita ja laulajia oli mukavasti ko-koontunut pitämään haus-kaa, ja tanssihan on mitä parhainta ja mukavinta liikuntaa kaikenikäisille.

Vanhustenviikko päät-tyi sunnuntaina messuun Sallan kirkossa, ja messun jälkeen mentiin seurakun-tasalille Vanhustenviikon juhlaan ja kirkkokahveil-le.

Kaiken kaikkiaan viik-ko oli virkistävä ja se sai vanhuksia liikkeelle. Se oli mukava yhdessäolon viik-ko. Hyvinvointivalmentajat

kiittävät kaikkia mukana olleita ja sponsoreita.

Vanhustenviikkoa vie-tettiin myös sivukylissä, muun muassa Kursussa lapset ja ikäihmiset pitivät yhteisen jumppatuokion. Liikuntaneuvoja Mikko Talikainen ohjasi liikunta-tuokion.

Näin kertovat tapahtu-masta Pinja ja Joni Kursun koulun kuudennelta luo-kalta:

” O l i m m e t i i s t a i n a 9.10.2012 jumppaamassa ikäihmisten kanssa Kursun koulun liikuntasalissa. Ta-pahtumasta on tullut joka-vuotinen perinne. Jumpan piti kunnan liikuntaneuvoja

Mikko. Aloitimme tunnin karhu-, krokotiili- ja go-rillakävelyllä. Pelasimme kymmentäsyöttöä ikäihmi-siä vastaan. Lopuksi pela-simme vielä polttopalloa. Lopetettuamme jumpan menimme koululle syö-mään edellisenä päivänä iltapäiväkerholaisten teke-miämuffinseja.Tarjollaolimyös mustikkapiirakkaa ja pullaa sekä mehua ja kah-via. Ikäihmiset ja koululai-set tykkäsivät. Ikäihmisille annettiin kotiin viemiseksi oppilaiden käsityötunnilla valmistamat saunatuoksu-pussit.”

Maria Tennilä

Vanhustenviikon tapahtumat kiinnostivat Sallassa

- Jos se ei onnistu, pitää jäädä rauhallisesti odotta-maan, sillä etsijät lähtevät hakemaan ja he kyllä löytä-vät sinut, Väisänen opasti.

Lapset tiesivät, että yleensä karhu pakenee ih-mistä. Jos sen kohtaa, ei saa juosta, vaan pitää perääntyä rauhallisesti tulosuuntaan.

Päivän aikana lapset myös opettelivat liikenne-merkkejä, saivat opastusta kompassin käyttöön ja tun-nistivat eläinten jälkiä.

Teksti: Terttu PohtilaKuvat. Emilia Oinas

Vanhustenviikon kävelylle osallistui iso joukko liikkujia.

Lapset ja ikäihmiset kuun-telivat Kursun koululla liikunnanohjaaja Mikko Talikaisen neuvoja yhtei-seen liikuntahetkeen.

”14 www.salla.fi

Talvella 2012 Sallan kun-nan kulttuuritoimistossa alettiin hautoa ajatusta Sallan kunnan omasta ni-mikkoperhosta. Perhon esikuvaksi valittiin Tuntsan Pirra, tuo legendaarinen lo-hiviehe Sallassa virtaavan Tuntsajoen varresta. Halut-tiin Sallan Pirra. Päätettiin järjestää valtakunnallinen sidontakilpailu.

Kilpailu oli kirjekilpai-lu, johon kilpailijat osallis-tuivat nimimerkillä, joten etukäteen ei voinut tietää, kenen sitoma mikäkin per-ho oli. Tuomaristo koos-tui kolmesta sallalaisesta henkilöstä. Päätuomarina toimi Sallan Perhokerhon perustajajäsen, suuresti sallalaiseen perhokalas-tukseen vaikuttanut Kari Hänninen.

Nimikkoperho oli siis ni-metty jo etukäteen ja kriite-rit muodosta ja ulkonäöstä olivat mm. seuraavanlaiset: Värimaailman tulisi sopia

Sallan kunta sai oman nimikkoperhonsapitäjän tarunhohtoisesta Tuntsajoesta, jonka ran-nalla oli Alakurtti nimi-nen kylä. Tuntsan Pirra on Kurtissa eläneen tinurin, Aapeli Klemetin keksintö. Siivet Klemetin pirrassa oli sidottu kahdesta kuukkelin pyrstösulasta markkeeraa-

Sallan kunnan puhtaan ja rikkaan luonnon väreihin. Perhon tulisi olla riittävän näyttävä, jotta siitä olisi Sallalle nimikkoperhoksi. Perhon tulisi olla riittävästi esikuvansa Tuntsan Pirran oloinen, päivitettynä ny-kypäivään ja samalla sen tulisi olla kunnianosoitus tuota wanhaa esikuvaansa kohtaan.

Tuntsan Pirrahan on vanha, lohta hyvin antanut kalastusväline. Sitä käy-tettiin Tuntsajoella, ennen sotia, kun lohella oli vielä vapaa pääsy jokeen. Pirra on lipan ja perhon yhteen-liittymä. Se on kevyt ja sitä vedettiinkin pinnassa, yleensä veneellä soutaen. Se oli suurien lohien pyytö. On sitä kutsuttu putkiper-hon esi-isäksikin. Pirran sidonnassa materiaaleina käytettiin muiden muassa kuukkelin pyrstösulkia.

Pirran kehittäjästä ollaan montaa eri mieltä. Hyvää

tietoa Tuntsan Pirrasta saa muun muassa kirjasta Wan-hat suomalaiset lohiperhot (Lauri Syrjänen, Pertti Ka-nerva 1993). Tässä lainaus kyseisestä kirjasta:

”Tuntsan Pirra on vanha lohiviehe, jolla on pyydetty lohia ennen sotia Sallan

maan sudenkorentoa, joka on siivet supussa. Muuten perhon rakenne on sama. Pirralle on toki mainittu muitakin keksijöitä. Eräs näistä on Hautala niminen mies.”

Tuomaristo kokoontui arvostelemaan perhot juu-

ri Sallapäivän aattona ja voittaja julistettiin itse juh-lassa. Kilpailun voittajaksi selviytyi niukalla kahden pisteen erolla sallalainen perhonsitoja Timo Tuuha. Hänen luomuksessaan oli tuomariston mielestä hoh-dokkuutta ja pirramaisuut-ta, jota kilpailussa oltiin hakemassa. Lisäksi sidon-tajälki oli huippuluokkaa ja värimaailmassa oli otettu huomioon muiden muassa Sallan kunnan värit, si-ninen ja valkoinen. Timo tunnetaan kovatasoisena perhonsitojana valtakun-nallisestikin. Hänellä on hallussaan mm. SM-kiso-jen joukkuekulta viimevuo-delta sekä useita kärkipään sijoituksia muistakin sidon-takisoista.

Sallan kunta haluaa kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita ja tulee rekis-teröimään voittajaperhon.

Pasi Niskala

Vuonna 1976 Sallan kunnan kotiseutu- ja kulttuurilautakunta järjesti Sallan raanu -suunnittelukilpailun. Kilpailuun tuli 41 kap-paletta raanuja 29 tekijältä. Kilpailun voitti opiskelija Kaisa Törmänen Sallan Saijalta.

Pelkkä suunnitelma ei riittänyt, vaan kilpailuun piti kutoa raanu. Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitoksessa opiskelut aloittanut Kaisa vietti yhden viikonlopun koululla kutoen. Inspiraatiota tarvittiin, kun langat loppuivat kesken ja lankavarastoon ei ollut pääsyä.

- Raanun lähtökohta on sallalainen mai-sema ja samalla se on kuvaus Sallan selviy-tymisestä sodan koettelemuksista jälleen-rakentamisen kauteen. Raanussa punaiset mökit nousevat mustasta mullasta korkeaa sinistä taivasta vasten, valoa ja tulevaisuutta kohti. Taivas on kaamosajan mukaisesti sini-violetin eri sävyissä vaaleten keskitaivaalle harmaaksi. Tupsut ja hapsut ovat piristyksenä tuomassa lappilaista leimaa, kertoo Kaisa.

Alkuperäinen raanu on ollut Kaisan lap-suudenkodin seinällä nämä vuosikymmenet. Nyt Kaisa Törmänen lahjoitti sen Sallan kunnalle ja se on esillä Sallan Rajakievaris-sa. Sallan kunnanvirastossa on esillä ohjeen mukaisesti kudottu raanu, jonka on kutonut saijalainen Vappu Ylitalo. Tämä raanu on alkuperäistä isompi. Muitakin raanuja on ohjeen mukaan tehty, mm. Sallan toiminta-keskus on valmistanut raanun ja myös Sallan Osuuspankissa on yksi Sallan raanu esillä.

Kaisan tarina

Muista, mistä olet pois, sanoi äiti, kun Kaisa lähti maailmalle. Kotiseutu on kotiseutu, niin kuin sen lapsena on tuntenut. Varsinkin Saijan kotikylä on sydämessä, Kaisa sanoo. Koti-maisemista on hyvä ollut ammentaa ideoita työhön. Lapin värit hehkuvat Kaisan töissä ja poroteema on vahvasti mukana.

Sallan raanun tarina

Tokka-installaatio oli esillä Sallassa vuonna 2005 silloi-sen Sallan Vaatteen ikkunassa. Teoksissaan Kaisa käyttää pääasiassa kierrätysmateriaa-leja. Voittoja kilpailuissa on tullut Sallan voiton jatkoksi, tuoreimpana julkinen teos Jussi Jänes Saaristogallerian taidekilpailussa 2009. Kaisa, mitä terveisiä lähetät Sallaan? Sinniä, uskoa ja luovaa yrit-tämistä!

Kaisan teoksia voit käydä katsomassa netissä osoittees-sa: www.kaisatormanen.info jawww.arslibera.com

Jaana-Maria Törmänen

Raanun lähtökohta on sallalainen maisema ja samalla se on kuvaus Sallan selviytymisestä sodan koette-lemuksista jälleen-rakentamisenkauteen.

Raanussa punaiset mökit nousevat mustasta mullasta korkeaa sinistä taivasta vasten, valoa ja tulevaisuutta kohti.

Timo Tuuha voitti Sallan Pirra -kilpailun.

15www.salla.fi

Raanun lähtökohta on sallalainen maisema ja samalla se on kuvaus Sallan selviytymisestä sodan koette-lemuksista jälleen-rakentamisenkauteen.

Joskus kuulee sanottavan, että Sallassa on kallista. Lista osoittaa muuta. Tuotteiden hinnat alkavat euron tonttulakista ja kah-den euron valokuvakehyksestä. Listan kallein tuote on kannettava tietokone, 499 euroa. Hinta-laatu-suhde on Sallassa hyvä. Monenlaista löytyy, mutta ostoksilla voi käydä rauhassa ilman jouluruuhkia ja ylenmääräistä vilskettä.

Vinkki: kynä käteen ja ostos- tai toive-listaa tekemään! Sallalaisista liikkeistä saa 30.11.-14.12.leimoja, joita keräämällä voi voittaa muhkeita tuotekoreja.

Kaikista liikkeistä ja esimerkiksi hie-

Jouluostokset läheltä helposti!

rojilta ja jalkahoitajilta voi myös kysyä lahjakortteja.

Lahjavinkkejä on kysytty Sallan yrit-täjät ry:n jäseniltä ja myös muita yrittäjiä on pyritty tavoittamaan. Kuva tai kuvia tuotteista on julkaistu kaikilta niitä lähet-täneiltä.

Sallassa on hyvä valikoima eri-koiskaupan tuotteita. Kokosimme lahjapohdintoja helpottamaan sallalaisilta yrittäjiltä yli 200 jou-lulahjavinkkiä hintoineen. Lap-sille, nuorille, puolisolle, äidille, isälle, ukille, mummille, anopille, veljelle, siskolle ja ystävälle – kai-kille on tarjolla monenlaista pu-kinkonttiin laitettavaa!

- 20 % alennus

matoista ja lampuista

Huonekaluliike

Petri Hakkarainen

Kenttäpaita alk. 42 euroa - myös lasten kokoja 35 eAnorakki 65 eHousut 65 ePipot alk 5 eSarkatakki 99 tai 174 eSarkahousut 94 tai 159 eMaastokuvioneuleita 69 ePoronappakintaat pitkävarsi 55 eEka nylky- ja avauspuukko 69 eRetkisaha 39 eHenkselit 17 eVillapohja ja vaellussukka alk 8 eMeindl vaelluskengät 280 e ja hoitoaineitaArttu Kotisaran eräaiheiset DVD-elokuvat 24 eVaelluskota 298 eJUUVI poltin 237 eTUNTSA puukko 129 eTonttulakkeja 1 e/kpl

Stick-On KyTuNTSA-kauppa

www.tuntsa.fiExpert Konevinkki

Montiss WNM 6238M, hartia- ja niskahieroja 89,- €

* Lahja joka tuntuu!

OBH Nordica 4090 160cm x 120cm lämpöhuopa 79,- €* Ei enää viluisia öitä!

LUXOR 32” LED-televisio 395,- €

Asus X55U-SX052H Windows 8 , 15” kannettava tietokone 499,- € *Nyt UUTUUS-käyttöjärjestelmä ulottuvillasi!

SAMSUNG Galaxy Xcover Sonera Fiksu-liittymä ( 600 min., 250 viestiä, 7Mb netti) /1kk / 24kkSilikoni suojakuori kaupan päälle! Koko paketti: 27,90 € /kk/24kk

Lahjapaja VirveTuli (ent.Kaamos-Pala)

Läheisille lahjaksi, tutuille viemisiksi, yrityslahjoiksi! Kynttilät: hillakynttilä alustalla iso 24e, pieni 18e.Joulukynttilät alk.13e,- ruusukynttilät 10e- koivukynttilä alk.12erakukeramiikka-alustan kanssa alk.37e. Fleecetakit ja liivit: aikuisille alk.45e, lapsille alk.35e, lasten housut 10e, liivi 40e. Aamiaissetti: lautanen ja kuppi alk.15 e. Lasikorut nuorille tytöille ja naisille alk.15e. Lasitaulut alk.35e. Tontut alk.13e. Lakit ja myssyt alk.15e.

Sallan kuvaamo

Digikamera Fuji jx 500 69,-

4GB SD muistikortti 10,- 4GB USB muistitikku 10,-

Valokuvakehyksiä alk. 2,- (kuva)

Akryylivärit aloituspakkaus 16,50 Maalauspensselit 10kpl lajitelma 15,50

16 www.salla.fi

ÄIDILLE Uusi käsilaukku tai lompakko, hyvät valikoimat, Lämpimät nahkakin-taat tai sormikkaat hinnat alk 2,50, Sidosteen pehmeät pörrösukat 6,90, Äiti on vähän väsynyt-Paituli 15,90, Lahtisen Huopatossut 85 euroa

ISÄLLESauli-tossut 16,90, Kylpytakki 38,90, Pipo hinta alk 7,90, Collegepusero 17,90, 6-pack t-paita 12,90, Parkano Talvikas saappaat 125 euroa, Safari Pilkkisaappaat alk 49,90, Perin-teiset Lapikkaat 149 euroa.

MUMMOLLE Kauppa-asiointiin pyörillä oleva vedettävä ostoslaukku 25,90, Yöpaita alk. 13,90, Jääpiikit kenkiin alk. 9,90Pehmeät jarrusukat 6,90 pr, Kiristä-mättömät diabetessukat 11,90pr, Villatakki aitoa villaa 37,90Lahtisen huopa-aamutossut kumi-pohjalla 49,90

UKILLEKarvalakki alk 13,90, Puuvillakerrasto hinta 25 € / 2 kpl, Sidosteen Kristä-mättömät villasukat 9,90, Kiristämä-tön villasukka jarrusukkana 11,90, henkselit 19,50, Villaiset välihousut 19,90, Verkkarihousut 13,90

YSTÄVÄLLEKeittiöpyyhe kivoilla teksteillä 5,90 kpl, Fleecevuorellinen putkihuivi 10,90, Hauska joulumagneetti 3,50, Kaulahuivi alk 4,90, Robin Roth kan-gaslaukku 15,90, Hevonen tai Koira heijastin 3,90, Säärystimet kivoja vä-reja 6,90, torkkupeitto 22,90, Nainen on kauneimmillaan kun hän ei siivoa- Iso kylpypyyhe 14,90

NUORELLE MIEHELLEKiroileva siili boxerit 9,90, Kiroileva siili Kalsarit 11,90, Sidosteen villa-pohjasukat 6,90, Lämpimät sormik-kaat 11,90,

Jaanan Kenkä

NEITOKAISELLEKiroileva siili yöpaita 14,90, Ki-roileva siili pyjama/oloasu 24,90, Leggingsit 12,90, Olkalaukku 24,90, Lämmin Tuubihuivi 16,90

PIKKUVÄELLE Paljon kivoja vauvanvaatteita Lahtisen huopatossut koot 20-22 hinta 26,50, Pehmoporo 11,90, Peh-molelu 5 euroa, My melody yöpaita tai pyjama 14,90, My melody ja cars lastenvaatteita, Toppakintaat 11,90, Hupullinen kylpypyyhe 16,90, Kotimainen villapaita 35,-

Aina sopiva lahja Jaanan kenkä LAHJAKORTTi!Tai Footbalance-lahjakortti uusia tukipohjallisia varten

TEETÄ NiMiKYLTTi vaikkapa mummon potkuriin, niin ei mene potkurit sekaisin!Tai kaverille lahjaksi nimikyltti oveen tai postilaatikkoon.Tilaus ennakkoon Jaanan kenkään.

Faxer Present 300g konvehditK-Plussa-kortilla 9,50/3rsFazer makeisrasiat 320-350g K-Plussa-kortilla 10,50/3rsKantolan pipari 400g K-Plussa-kortilla 1,79/pktJoululeivontaan: Sunnuntai piparitaikina 500g K-Plussa-kortilla 1,59/pktLanaform hierovat sandaalit 19,80/pariPaksut talvirukkaset lajitelma 5,00/pariPirta Strada kylpypyyhkeet 7,99/kplPirta Strada käsipyyhkeet 3,95/kpl

K-market Puolukka

Tarjoukset ovat voimassa

22.11.-24.12.Iittala Sarpaneva Steel -teräslautanen 32cm 29,99Dandy-muki design by Björk Forth 4,99Muumi-kausimukit 14,99Airam Hille Kimallesydän -led jouluvalo 16,99Hemmotteluhetki-saunatuotepaketti 14,99Kiroileva Siili -olkakassi 8,99

Siwa

Rautatori

LAHJAKORTTI, summan saa määritellä itse (usein 50 euroa).

Erittäin hyvä valikoima huiveja alk. 12.90 euroa (arki- ja juhlahui-veja, sisällä puseron päällä pidettä-viä huiveja, takkihuiveja, shaaleja hartioita lämmittämään..)Pipoja ja lakkeja, hattuja (alk. 19.90)Hansikkaita alk. 24.90Housuja ja legginssejä nuoresta muoriin...alk. 29.90Puseroita, tunikoita alk. 29.90

Putiikki

Kello ja kulta Laitinen

Hopeakorvikset nuorelle alk.5,5 e, Taigakorun hopeinen riekkokoru ja riipus 25 e, kultaiset korvikset alk.22 e, kultaketjut alk. 129 e, nuorelle Leijona rannekello 59 e, koululaiselle rannekello alk. 29 e, keittön seinäkello alk. 24 e, kauniit tuulikellot 15 e, kynä-avaimenpe-rä-setti 15 e, Nalle Puh -herätyskel-lo 24 e, juhlapöytään Chippendale teräslusikat 6 kpl 45 e, helmet 115 e + riipus a 32 e (kuva).

S-market Erätulen

runsaista valikoimista

mm.

Dickie maastoauto 23,90 eGirls kampaussetti 12,95 eErä Muumi-mukeja 10,95 e Gillette miesten lahjapakkaus 12,95Garnier naisten lahjapakkaus 9,25 Black Horse Horseman miesten Kerrasto 22,95 Soda stream limsakone 71,90 OBH Nordica jäätelökone 49,95 Kynttelikkö Konstmide 7,50 Panda Juhlapöydän konvehti 5-pack 16,90

Sportia Salla

Puuvillapoolo 9,90 eVillasukat 9,90 ePilkkisetti (vapa,siima ja pilkki) 9,90 eJeti lumikengät 99,00 ePeltosen jr suksipaketti (sukset, monot, siteet, asennus ja voitelu) alk. 119,00 Kotimainen Kuura-potkuri alk. 109,00 e

Hyvä valikoima laadukkaita ulkoilu- ja erävaatteita.

Erämiehen ja -naisen

toivekauppa!

99,-

17www.salla.fi

R-kioski

ARPAPAKETiT alk.10 e

Kaunis lasiviila kynsille 9.90 €Aco käsivoide ja jalkavoide yhteishintaan 10 €Boreas lahjapakkaus (jalkakylpysuola, jalkavoide ja hohkakivi) 22 €Omron M6 verenpainemittari 120 €+ paljon laadukkaita ihonhoitotuotteita ( Vichy, Avene, Aco)

Apteekki

LAHJAKORTTI 50 min.hierontaa tai vyöhyketerapiaa 35 e. P. 040 8456176.

Hieroja Asko Vaarala

Joulutarjous!

Sallan kuntokeskusMyllytie 2

Fysioterapeutti Marja-Leena Määttä p. 0400 212717Fysioterapeutti Antti Ovaskainen p. 040 7310731Kuntohoitaja Päivi Mattila p. 0400 914552

Kolmen kerran puolihieronta

LAHJAKORTTi 100 e

Joulukauppa Osuuspankin talossa (ent.valokuvaamon tiloissa)

3. - 23.12.

Nyt meillä LA.VA vakuumi-koneet, esim. 300 Premium joululahjahintaan 489,-Ko. malli on parannettu versio testivoittajasta, tämä tekee 2 saumaa 1 sijasta!

EKA Swingblade ruotsalainen yhdistelmäveitsi 79,- Otsalamppu Led Lenser H7 R ladattavana 79,-Premium kokkiveitsisarja jossa 3 veistä 50,-Fleece väliasu 19.90Urheilukerrasto 10,-Kaikki sukat -50 %, kylpytakit -50 % ym.ymPuoti täynnä kovia tarjouksia, tervetuloa!Karin Kampe/0400-199702

Riukuaitta (Osuuskunta Kaamoskehrä)

PALJON KÄSiTöiTÄ Sallasta ja muualta Lapista. Vauvan poronnahkatossut 16 e, lammastossut 34 e, Antikaamoksen tekstiilejä, mm.leivinliinat koivuaihe 8 e, talismaanikoru ranteeseen tai kaulaan 12 e, Mieland Salla-t-paita 25 e, silkkihuivi 15 e, lampaantalja 65 e, lapinlapaset 25e, saunatyyny 15 e, villasukat alk.16 e.

Avoinna marraskuussa ma-pe klo 11 – 16,joulukuussa ma-pe klo 10 – 17.

Parturi-Kampaamo irmukka

LAHJAKORTTi, hinnan voi

määritellä itse.

Voin lähettää postin välityksellä-kin, puh.0400-958875. Toimipaikat Hautajärvellä ja Kuusamossa.

Hyvä valikomapukinkonttiin

laitettavaa!

Monenlaista vaatetta naisille, miehille ja lapsille.

Mm.pipoja, talvitakkeja ja toppa-housuja, puseroita, farkkuja, tur-kislakkeja ym. Sallassa joulukuun loppuun asti.

Lasten kotimainen Jussi-neulepusero 29eaikuisten Jussi-neulepusero, useita värejä 39e,hyljelakit 269 e, hyljekintaat 195e, supiturkislakki 189e, vanhan ajan hiihtohousut 98e, Five-merkkipi-poja 19,50e, Five season urheilu-kerrasto 29,90e, kelkkailuhaala-reita alk.69e, 2-os.toppapukuja alk.49,90e, Icepeak-takit alk.119e, Icepeak-toppahousut alk.63e, suomalaiset villahousut 100 % villaa 49 e.

Tekstiili Nikula

Sallassa 31.12. saakka

KICKSPARK-POTKUKELKKA noin 220 euroa. Alumiininen uutuus! Ko-koontaittuvan kelkan kokonaispaino on vakiojalaksilla 5 kg. Silti kelk-ka on teräsrunkoista edeltäjäänsä jäykempi. Otekorkeus on helposti säädettävissä ja riittää pitkällekin potkijalle tukevuuden kärsimättä.

Lämpöasusteet 40 – 155 euroa (mm.Helly Hansen -asut), auton sisäti-lanlämmitin alk. 40 euroa ja auton puolipeite alk.40 euroa.

Sallan Auto ja Tarvike

18 www.salla.fi

Sallan koululautakunnan edustajat vierailivat edus-kunnassa Lapin kansan-edustajien luona tiistaina 2.10. Tapaamisessa sivis-tystoimenjohtaja Marja Myllykangas kertoi kan-

Sallalaiset eduskunnassa lapin kansanedustajien juttusilla

sanedustajille Sallalle tär-keästä asiasta, Sallan Ra-jalukiosta, sen toiminnasta ja sen tulevaisuudesta. Ra-jalukion erityistehtäväoi-keudesta kysyimme, mistä se kiikastaa, ettei siitä ole

tehty päätöstä vieläkään. Tähän kysymykseen emme saaneet suoraa vastausta.

Kansanedustajat olivat Rajalukiostamme erittäin kiinnostuneita ja pitivät sitä hyvänä. He lupasivat

viedä siitä tietoa eteen-päin. Keskustelun jälkeen kansanedustaja Markus Mustajärvi esitteli meille eduskunnan tiloja ja toi-mintaa. Saimme seurata välikysymyskeskustelua,

joka oli mielenkiintoinen kokemus. Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala vei meidät tutustumaan kan-sanedustajien työtiloihin pitkien käytävien kautta. Kaiken kaikkiaan vierailu

eduskuntatalossa oli mie-leenpainuva ja ajatuksia herättävä kokemus.

Maria Tennilä

”Sallan koulu-lautakunnan edustajat vierailivat eduskunnassa Lapin kansan-edustajien luona.

Joululahjoja tunturista!

Sallatunturin Tuvat LAHJAKORTTi ravintolaan tai majoitukseen asiakkaan haluamalle summalle.

Mahtavat valikoimat lahjatavaroita, pehmoleluja, koriste-esineitä ym.Valikoimat nyt parhaimmillaan!

Hotelli Revontuli (Holiday Club Salla)

Holiday Clubin lahjakorteilla voi maksaa tuotteita ja palveluita kaikis-sa Suomen Holiday Club -kylpyläho-telleissa.

LAHJAKORTiN voi käyttää käyttää osissa ja se on voimassa 12 kk toimitus-päivästä. Määrittele itse, minkä arvoi-sen lahjakortin annat. Minimihinta on 30 €.Lahjaksi 10 kpl sarjalippu Sallan kylpylään 100 €.

Sallan hiihtokeskuksen

Sport ShopLAHJAKSi KAuSiKORTTi! Aikuiset 215 e, nuoret 180 e ja lap-set 125 e. Ennakkohinnat voimassa 18.12.asti. Myytävänä myös toppa-vaatteita, pipoja, hanskoja, sukkia ja laskettelukypäriä ja -laseja.

Sallainen Caravan Hyvä valikoima lappilaisia lahjata-varoita: käsitöitä, hattuja, taljoja, koruja, kuksia ym. Avoinna klo 9 – 16. P. 040-832 0932.

ihmekota Lämmintä vaatetta, lahjatavaroita, jokaiselle jotakin!

Sallan PoropuistoOHJELMAPALVELuJA niin sallalaisille kuin matkailijoille. Lahjakortti Lapin eksotiikkaan miniälle, vävylle tai jou-lulomalla Sallaan tulijalle! Suo samalla elämys itsellesi.- pororetki 3 h hinta 85 euroa/hlö- koiravaljakko safari 2 h hinta 104 euroa/hlö- pororetki revontulia katsomaan 85 euroa/hlö- Sallalainen Pitopöytä Tähtitaivaskodassa 39 euroa/hlö

Kahvilassa myytävänä lahjatavaroita. Avoinna 1.12 alkaen joka päivä 10 – 17

Lapin kansanedustajat pitivät Sallan rajalukiota ja sen vakinaistamista hyvänä ajatuksena ja lupasivat pitää asiaa esillä eduskunnassa.

19www.salla.fi

VOitA jOULUKORi!Kerää viisi leimaa seuraavista liikkeistä ja palauta kuponki yhteystietoineen kirjastoon to 13.12. klo 16 mennessä. Yksi leima / liike. Osallistuneiden kesken arvotaan laadukkaita tuotteita täynnä oleva kori.

Rautatori, K-market Puolukka, Siwa, S-market Erätuli, Jaanan Kenkä, Sallan apteekki, Expert Konevinkki, SEO Sallan Autohuolto, Sportia Salla, Akkavaara, Lahjapaja Virvetuli (ent.Kaamos-Pala), Putiikki, Teboil Salla ja Cafe NeulAnut, Kello ja Kulta Laitinen, Sallan Kukka- ja Hautaustoimisto, Sallan kuvaamo, Sallan Auto ja Tarvike ja N:o 14 CafeBar.

Nimi: ______________________________________________________

Puh.nro: _______________________________________________________

Gluteenittomat piparkakut40 – 50 kpl

50 g voita tai margariinia1 tl kanelia1 tl inkivääriä 1 tl neilikkaa½ dl siirappia½ dl sokeria1 kananmuna1 tl leivinjauhetta3 ½ dl gluteenitonta jauhoseosta

Mittaa voi ja mausteet kulhoon. Kie-hauta siirappi ja sokeri. Kaada seos voin ja mausteiden päälle. Sekoita, kunnes seos on tasaista ja jäähtynyt. Lisää kananmuna. Se-koita jauhot ja leivinjauhe ja lisää ne taikinaan ja sekoita tasaiseksi.

Anna taikinan levätä kylmässä yön yli. Paista piparit 200 asteessa noin 5 minuuttia.

Pieni joulun lapsi,joulu meille tuo.Saavu joka kotiin,saavu lasten luo.

Saavu sinne, missäepäsopu on,anna koteihimmehenki sovinnon.

Vanhaan aikaan sauna oli syömisen ohella suomalaisten jouluaaton pääasia. Väki pääsi saunaan heti päivän koittaessa. Työt järjestettiin niin, että viimeistään puoleen päivään mennessä oltiin löylyissä. Myöhäiset saunahetket oli varattu talon haltialle ja vainajille.

Kaikki kansat ja kulttuurit valmistau-tuvat pyhiin puhdistautumalla. Sauna kuuluu havumetsävyöhykkeen tapoihin. Jouluaaton saunomisen tunsivat muinoin lähinaapurimme lännessä ja etelässä. Vaik-

Leimat:

ka ruotsalaiset lopettivat saunatapansa jo keskiajalla, joulusaunaperinne jatkui vielä muutaman vuosisadan. Virossa aaton kyl-py on yhä suosittu tapa.

Kylvyn jälkeen saunapuhdas väki puki ylleen raikkaat juhlavaatteet ja istahti lämmittelemään kirkkaana leiskuvan pystyvalkean eteen.

Kellon lyödessä kuutta talon vanhin mies meni ulos ja palasi mukanaan ol-kituppo. Hän pysähtyi ovensuuhun ja tervehti kohteliaan nöyrästi:

JoulusaunaJouluisin silmin katsottuna ...

Tuon teille hyvän sanoman, joka pitää kaikille vajoaman,

riemuksi monen kerran.

Niin oli tuotu sisään joulurauha.

Saavu sinne, missäjoku yksin jää.Anna jouluilonhänet yllättää.

Pieni joulun lapsi,valo maailman.Sinä meille annatjuhlan oikean.-Jukka Salminen-

Kuva Kauko Kellokumpu

Kirjasta Kai Linnilä ja Kaari Utrio: Suomalainen joulu

Tiedätkö, mitä olisi tapahtunut,

jos olisi ollut

kolme viisasta naista

kolmen viisaan miehen sijasta?

He olisivat kysyneet suuntaa,

saapuneet ajoissa,

auttaneet synnytyksessä,

siivonneet tallin,

tehneet perunalaatikkoa,

tuoneet käytännöllisiä lahjoja ja

maailmassa olisi rauha.

20 www.salla.fi

Tapahtumakalenteri28.11. Pianisti Anne Kauppi konsertoi Sallan kirkossa klo 1930.11. Sallan joulunavaus klo 9:00 alkaen Pikkutontut esiintyvät kaupoissa, joulupukki museolla5. - 9.12. Suomen viralliset kelkkakauden avajaiset6.12. Itsenäisyyspäivän juhla Juhlajumalanpalvelus Sallan kirkossa klo 11 Pääjuhla Sallatunturin koululla klo 137.12. Dumle pujottelukisa perherinteessä, pulkkakisa lapsille ja Soihtulasku eturinteessä8.12. Lättähattu vierailee Sallassa8.12. Talvikauden avajaiset Sallatunturissa klo 12 Dumle pujottelukisa ja pulkkakisa9.12. Kauneimmat joululaulut Paloperällä klo 1811.12. Lasten kauneimmat joululaulut Kursun koululla klo 1012.12. Lasten kauneimmat joululaulut Hautajärven koululla klo 1012.12. Kauneimmat joululaulut Purnukummussa Pahkakummussa klo 1813.12. Kauneimmat joululaulut Hopeaharjussa klo 9:3013.12. Kauneimmat joululaulut Karhutunturin vartiolla klo 1814.12. Lasten kauneimmat joululaulut Kelloselän koululla klo 1214.12. Kauneimmat joululaulut Kursun kirkossa klo 1816.12. Kauneimmat joululaulut Sallan kirkossa klo 1820.12. Lasten kauneimmat joululaulut Kirkonkylän koululla klo 9:3024.12. Kauneimmat joululaulut ja joulurauhan julistus Keloravintolassa Sallatunturilla klo 16

www.salla.fi/tapahtumakalenteri

Porot pyrkivät Sallan poliisin puheille syksyllä. Mitähän asiaa niillä oli? Olivatko uusimassa poroajokorttia? Tai oliko tapahtunut jotain ikävämpää: Joulupukki oli joutunut poliisin kanssa tekemisiin ja porot seurasivat huolestuneina tilanteen kehittymistä? Vai hakivatko ne petotilanteeseen suivaantuneina apua poliisilta?

KuvaonkerännytSallanfacebook-sivuillarunsaastikatsojia.Kuva: Ilkka Iso-Heiko www.salla.fiFacebook:http://facebook.com/SallaLaplandTwitter:http://twitter.com/visitsallaYouTube:http://youtube.com/visitsallaSlideshare:http://slideshare.com/visitsalla

Jonoa poliisiasemalla

Sallan Vuoden yrittäjä 2012 Itä-Rajan pesupalvelu

Onnittelut ja menestystä!

Sallan kunta | vs. kunnanjohtaja Kirsi Kangas

Menestystä myös tulevaisuudessa!

Sallan kunta | vs. kunnanjohtaja Kirsi Kangas

Tuomas Nousu, onnittelut saavuttamastasi

kultamitalista paralympialaisissa!

Paula Viitasen LumiLaidunten LumoissaTänä syksynä valmistunut kokoelma sisältää 72 sivua runoja, kirjoitelmia ja akvarelleja kuluneiden 20 vuoden ajalta.Teosta voi hankkia Sallan kirjaston kirjastokaupasta 10.12.2012 lähtien.

Taiteilijan PäiväkirjastaSamoista runoista ja kirjoitelmista koostuva suppeampi 60-sivuinen versio, kuvituksena tekijän itse ottamia valokuvia. Saatavilla Putiikista Kuusamontie 16:sta 10.12.2012 alkaen.