& taloussuunnitelma 2014–2017

Kouvolan kaupungin

& Taloussuunnitelma 2014–2017Talousarvio2014

Kaupunginvaltuusto 9.12.2013

Koonti Konsernipalvelut, talous ja rahoitus

Kouvolan kaupunki

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014–2017

Sisällysluettelo

1 Kaupunginjohtajan katsaus ............................................................................................................................... 1 2 Yleiset perusteet ja kehitysnäkymät.................................................................................................................. 3 2.1 Kouvolan toimintaympäristö .................................................................................................................... 3 2.2 Taloudelliset lähtökohdat ......................................................................................................................... 6 2.3 Henkilöstötarkastelu ............................................................................................................................... 14 2.4 Strategiatarkastelu .................................................................................................................................. 17 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä .......................... 21 3 Käyttötalousosa ............................................................................................................................................... 22 3.1 Budjettirahoitteiset tehtävät toimialoittain ........................................................................................... 22 3.1.1 Toiminnanohjaus ............................................................................................................................... 22 3.1.2 Kaupunkikehitys ................................................................................................................................ 25 3.1.3 Hyvinvointipalvelut ........................................................................................................................... 34 3.2 Kohderahoitteiset tehtävät ..................................................................................................................... 44 3.2.1 Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto .................................................................................. 44 4 Tuloslaskelmaosa............................................................................................................................................. 47 5 Investointiosa .................................................................................................................................................. 50 6 Rahoitusosa ..................................................................................................................................................... 61 7 Liikelaitokset .................................................................................................................................................... 64 7.1 Liikelaitos Kouvolan Vesi ......................................................................................................................... 64 7.2 Tilaliikelaitos ........................................................................................................................................... 68 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos ................................................................................................................ 72 8 Konserniyhteisöt.............................................................................................................................................. 76 9 Liitteet ............................................................................................................................................................. 79

Kouvola – Talousarvio 2014 Yleiset lähtökohdat

1

1 Kaupunginjohtajan katsaus

Euroopan ja koko maailmantalouden heikko tilanne näyttää edelleen jatkuvan. Tämä on johtanut siihen, että seu-dun vientiteollisuuden vaikeudet ovat jatkuneet ja verotulokertymän sekä työllisyyden kehitys on heikkoa. Talou-den näkymät ovat myös Kouvolan kaupungin osalta erittäin vaikeat. Tuloperusteiden eli verotulojen ja valtion-osuuksien kehittyminen ei ole riittävä rahoittamaan nykyistä palvelurakennetta ja henkilöstömäärää. Tulojen heikko kehittyminen johtuu väestön muutoksesta ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen aiheuttamista suorista ja välillisistä työpaikkamenetyksistä. Teollisuuden rakennemuutoksen työpaikkamenetykset ovat olleet vuodesta 2004 vuoteen 2012 mennessä yli 4.000 työpaikkaa, mutta teollisuuden ja palvelualojen uudet työpaikat ovat osittain korvanneet tätä. Kouvolan työttömyysaste on valtakunnallista keskitasoa heikompi ja se on noussut vuoden 2008 noin 9,4 prosentista vuoden 2013 syksyllä 12,5 prosenttiin. Negatiivisen työpaikkakehityksen takia työmarkkinoille tulevan nuoren aktiiviväestön poismuutto on lisääntynyt. Väestötappio on ollut vuodesta 2005 lähtien noin 375 henkilöä/vuosi. Kaupungin palveluja käyttävien asukkaiden määrä on laskenut ja asukasmäärän mukaan maksettavat valtionosuudet ovat vähentyneet. Valtakunnan hallitus hyväksyi kauan odotetun rakennepaketin syyskuun alussa. Paketin sisältö on saanut ristiriitai-sen vastaanoton. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta toteuttamiseen liittyy monia haasteita – erityisesti poliit-tisia. Saavutetuista eduista luopuminen ei ole koskaan helppoa. Nykytilanteessa tarvitaan nopeita ratkaisuja, mutta poliittisten päätösten aikaansaaminen vaatii usein vuosien valmistelun. Kuntien osuus julkisen talouden kestävyys-vajeen sulattamisesta on kaksi miljardia euroa. Toinen puolikas koostuu kunnille säädettyjen tehtävien karsimises-ta, toinen kuntien omista toimista. Vuosien 2012 ja 2013 hallituksen kehysriihien päätösten vaikutukset Kouvolan kaupungille merkitsevät kumulatiivisesti vuonna 2017 noin kahden kunnallisveroprosentin tuottomenetyksiä. Halli-tuksen konkreettista esitystä karsittavista velvoitteista odotetaan vielä vuoden 2013 aikana.

Kuntien omalla vastuulla olevan miljardin kokoaminen ei sekään onnistu juustohöylää käyttämällä tai maanmyyn-tiä tehostamalla. Veroprosentin korottaminen on noussut monissa kunnissa keskusteluun. Pitemmällä aikavälillä tämä ei ole kestävä tie. Palveluja on pakko karsia ja palvelutasoa leikata. Kuntien kustannuksista yli 60 prosenttia koostuu palkoista. Tarvittavia säästöjä ei saavuteta ilman organisaatio-, palveluja henkilöstörakenteiden uudista-mista. Kouvolan kaupungin taloudellinen kestävyysvaje (menojen ja tulojen epätasapaino) suunnittelukaudella on merkit-tävä, karkeasti arvioiden n. 20 milj. euron vuositasolla, jotta alijäämät saadaan katettua sekä poistoista ja lainanly-hennyksistä voidaan selviytyä. Kestävyysvajetta lisää vuodelta 2013 kertyvä alijäämä. Kouvolan kaupungin taseen alijäämän kasvaessa, kaupunki joutuu laatimaan talouden tasapainottamisohjelman Kuntalain 65 §:n perusteella. Kuntalain uudistaminen tuonee osaltaan uusia vaatimuksia talouden tasapainottami-seen. Erillinen tasapainottamisohjelma tullaan hyväksymään kuluvan syksyn aikana. Siinä esitetyt toimenpiteet sisältyvät talousarvioesitykseen. Tasapainottamisohjelma ei kuitenkaan ole täydellinen ja sen päivitys on keväällä 2014 ajankohtainen. Ohjelma päivitetään, kun on selvillä kaupunginhallituksen käynnistämien yhteistoimintame-nettelyjen lopputulos mm. henkilöstövähennysten osalta. Myös palveluverkkoa koskevat muutokset tulee sisällyt-tää ohjelmaan. Talousarvioesitys perustuu nykyisiin veroprosentteihin. Vuosikate kattaa vain 28,1 prosenttia poistoista ja inves-toinnit katetaan pääosin lainoituksella. Arvioitu lainamäärä vuoden 2014 lopussa on 2 650 euroa/asukas, joka jää vielä selvästi kuntien keskimääräisen tason alapuolelle. Toimintakatteen esitetään kasvavan 1,5 % edelliseen vuo-teen verrattuna. Talousarvioesitys toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaa ja siitä johdettuja tavoitteita Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.10.2013 uuden kaupunkistrategian. Sen mukaan Kouvola on vuonna 2020 luon-nollisten vahvuuksiensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Strategiassa painotetaan neljää keskeistä päämäärää: tasapainoinen talous, elinvoimainen kaupunki, asiakaslähtöinen toiminta ja laadukas ympäristö.

Keskeisin päämäärä on tasapainoinen talous. Elinvoimainen kaupunki korostaa asennetta ja tekoja yrittäjyyden edistämiseksi. Asiakaslähtöisellä toiminnalla tavoitellaan kuntalaisen hyvinvointia ja hyötyvaikutuksia yhteisölle. Laadukas ympäristö tarkoittaa eheytyvää kaupunkirakennetta, toimivaa keskusta-aluetta ja elävää maaseutua.


2

Strategia, sen toteuttamisohjelmat ja strategiset projektit konkretisoidaan talousarviossa toiminnan ja talouden tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan.

Rakenneuudistusten jatkaminen on välttämätöntä Kouvolan kaupungissa on tartuttu talouden sopeuttamisen edellyttämänä tähän haasteeseen. Kaupunki pyrkii sopeuttamaan menot vastaamaan tuloja taloussuunnittelukauden aikana vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavuutta pitää parantaa mm. henkilöstöä vähentämällä ja palveluja priorisoida. Myös in-vestointitasoa tulee pienentää pysyvästi alemmalle tasolle lainamäärän kasvun hillitsemiseksi. Kaupunginhallitus päätti 9.9.2013 henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Yt-menettely on käynnistynyt 17.10.2013. Henkilöstövähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentäminen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimin-tojen uudelleenjärjestelyt, ulkoistukset tai lakkautukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkkojen uudis-taminen sekä irtisanomiset). Toimenpiteillä tavoiteltava nettosäästö on vuositasolla n. 20 milj. euroa.

Henkilöstövähennyksistä huolimatta meidän tulee panostaa samanaikaisesti entistä enemmän työhyvinvointiin. Vain tätä kautta pystymme vähentämään sairauspoissaoloja ja parantamaan tuottavuutta. On hyvä muistaa, että tulevina vuosina toteutettavilla henkilöstövähennyksillä ei ole mitään tekemistä henkilöstön työn arvostuksen kanssa. Vähennykset johtuvat yksinomaan kaupungin vaikeasta taloustilanteesta ja tuottavuuden nostotarpeesta. Kaupunki pyrkii vähentämään henkilöstöä ensisijaisesti eläköitymisten kautta. Käsillä ovat eläköitymisen huippu-vuodet ja meidän tulee huolehtia myös siitä, että kaupungilla on jatkossakin riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Osaamisen kehittäminen tuleekin olemaan haaste, kun huomattava määrä hiljaista tietoa siirtyy pois työmarkki-noilta.

Investointiohjelma lisää kaupungin velkamäärää Investointimenot vuodelle 2014 ovat koko kaupungin osalta nettona 36,5 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien myyntituottojen määrän arvioidaan laskevan vuonna 2014 yhteensä 2 miljoonaan euroon. Kouvolan kaupungin investointitaso ylittää edelleen merkittävästi vuotuisten poistojen määrän. Investointimäärää onkin syytä yhä lei-kata suunnittelukaudella lähemmäs kestävää noin 20 miljoonan euron tasoa. Vuoden 2014 budjettiesitys pitää sisällään mm. KSAO:n Tornionmäen kampuksen, Valkealan ja Korian päiväkotien sekä Mansikka-ahon koulun rakentamisen. Elinkeinopoliittisiin investointeihin kuten Kuusankosken keskustan kehittämiseen ja vesipuiston investointeihin on varauduttu 2,3 miljoonalla eurolla. Elinkeinorakenteen uudistuminen tukee talouden tasapainottamista Samalla kun koko Suomen kuntakenttä ja Kouvolan kaupunki käyvät läpi rakenteitaan, alueen yrityksistä kantautuu myönteisiä viestejä. Yrittäjät haluavat tuoda oman panoksensa kaupungin kehittämiseen ja markkinointiin. Kouvo-lasta löytyy tänä päivänä useita kehittyviä teollisuus- ja palveluyrityksiä, joista monet hakevat kasvunsa Venäjän kehittyviltä markkinoilta. Metsäteollisuuden huonojen uutisten sijalle on tullut odotuksia uusista tuotteista ja in-vestoinneista. Maaseutukaupungin satonäkymät ovat erinomaiset. Matkailijamäärät ovat kasvussa. Kouvolan seu-dun kauppa on kasvattanut myyntiään ja osuuttaan venäläisten matkailijoiden tuomista ostosvirroista. Keskustan suunnittelu etenee hyvää vauhtia. Se luo osaltaan edellytyksiä uusille investoinneille talouden elpyessä. Yritystenkin haasteena on etenkin nuoren, työmarkkinoille valmistuvan väestön poismuutto työn perässä muualle. Tämä on osaltaan kasvattanut väestötappiota ja vinouttanut ikärakennetta. Kaupungin elinkeino- ja koulutuspoli-tiikkaa tulee edelleen terävöittää, jotta yritysten työvoima- ja kehitystarpeet tulevat paremmin huomioiduksi. Yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden välillä kiinnitetään tulevan vuoden aikana entistä enemmän huomioita. Kaupallisten palvelujen osalta Kouvolan asema Kaakkois-Suomessa on vahvistunut. Prisman laajennus ja Veturin valmistuminen ovat lisänneet palvelualojen työpaikkoja merkittävästi. Kiinteistöihin sijoittuneet yritykset ovat tarjonneet kauan kaivattuja työtilaisuuksia etenkin alueen nuorille palvelualojen ammattilaisille. Kouvolan keskus-tan kehittäminen jatkuu myös. Tavoitteena on parantaa keskustaympäristön laatua, viihtyvyyttä, palvelujen moni-puolisuutta sekä vahvistaa Kouvolan roolia keskusten välisessä kilpailussa.

Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja


3

2 Yleiset perusteet ja kehitysnäkymät

2.1 Kouvolan toimintaympäristö

Väestö Vuoden 2012 lopussa Kouvolassa oli 87 296 asukasta. Asukasluku on Kouvolan alueella vähentynyt 2000-luvulla keskimäärin 350 – 400 henkilöä/vuosi. Vuodesta 2000 vuoteen 2012 asukasluku on laskenut 4254 henkilöllä. Kouvolan väkiluku vuosina 1980 - 2012, sekä ennuste 2015 - 2040

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2012 2015 2020 2025 2030 2035 2040

Väestömäärä 94 529 95 022 94 352 94 138 91 550 89 924 88 072 87 296 86 034 84 525 83 312 82 212 81 095 79 935

70 000

75 000

80 000

85 000

90 000

95 000

100 000

Lähde: Tilastokeskus

Tulevaisuuden palvelutarpeita arvioidaan pääasiassa väestömäärän kehityksen ja väestörakenteen muutosten perusteella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee vajaalla kolmella pro-sentilla vuodesta 2013 vuoteen 2020. Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennä-köiseen tulevaan kehitykseen. Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0 – 14 -vuotiaiden määrä laskee noin 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja työikäisen väestön 15 – 65 -vuotiaiden määrä vähenee noin 21 pro-senttia. Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 32 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen. Väestörakenteen muutos heijastuu suoraan palveluiden tarpeeseen ja järjestämiseen. Negatiivisella väestömuu-toksella on myös kaupungin tuloperusteita heikentävä vaikutus. Väestörakenteen ennakoidaan Kouvolassa muut-tuvan samansuuntaisesi riippumatta siitä, väheneekö vai kasvaako väestömäärä lievästi.. Väestörakenteen muutosennuste 2015 – 2040

Lähde: Tilastokeskus


4

Rakentaminen Vuonna 2012 Kouvolaan valmistui 236 asuntoa. Vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä on valmistunut yhteen-sä 145 asuntoa, joista 96 pientaloasuntoa, 27 rivitaloasuntoa ja 22 kerrostaloasuntoa. Valmistuneet asunnot 2005 - 2012, asuntojen lukumäärä

Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot

2005 157 71 101

2006 191 66 63

2007 189 74 142

2008 199 20 26

2009 156 10 103

2010 116 7 0

2011 142 44 84

2012 134 38 64

0

50

100

150

200

250

Työpaikat toimialoittain 2007 -2011

Kouvola 2007 2008 2009 2010 2011

Maa-, metsä- ja kalatalous 1 598 1 447 1 420 1 373 1 328 -16,9

Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto;

Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 448 461 469 431 452 0,9

Teollisuus 6 508 6 143 5 342 5 092 4 949 -24,0

Rakentaminen 3 326 3 332 2 955 2 909 2 883 -13,3

Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja

varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 527 7 525 7 350 7 310 7 161 -4,9

Informaatio ja viestintä 565 556 552 505 492 -12,9

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 396 412 440 420 363 -8,3

Kiinteistöalan toiminta 275 260 296 262 270 -1,8

Ammatill inen, tieteellinen ja tekninen toiminta;

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 3 295 3 647 3 616 3 847 3 984 20,9

Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen

sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sos.palv. 10 477 10 444 10 127 10 132 10 317 -1,5

Muut palvelut 1 498 1 564 1 692 1 646 1 573 5,0

Toimiala tuntematon 341 271 393 432 439 28,7

Yhteensä 36 254 36 062 34 652 34 359 34 211 -5,6

Muutos edelliseen vuoteen -192 -1 410 -293 -148

Muutos %

2007-2011

Lähde: Tilastokeskus Kouvolan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2011 oli 97 %. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen.


5

Kouvolan seutukunta Kouvolan seutukunnassa (Kouvola ja Iitti) asui vuoden 2013 kesäkuun lopussa 94 210 henkilöä, Alkuvuoden aikana väestö väheni 41 henkilöllä. Vuonna 2011 seutukunnassa oli 5 721 toimipaikkaa. Vuoden 2013 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,8 % ja työttömiä työnhakijoita oli 5 546.

Kouvolan seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk:n kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoi-minta Työttömyyden määrä ja ra-kenne Osaavan työvoiman saatavuus

0 -

+

0 -

+

0

0

0

Arviointiasteikko: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, − Heikompi, −− Paljon heikompi

Lähde: Alueelliset kehitysnäkymät 2/2013, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Kouvolan seutukunta

TyöttömätPitkäaikais-työttömät

Alle 20-v.työttömät

Alle 25-v.työttömät

Työvoima-koulutuksessa

Avoimettyöpaikat

2006 5313 1430 124 618 652 1583

2007 4967 1239 101 518 661 1088

2008 4469 1216 83 474 542 938

2009 4967 900 120 662 664 1154

2010 5330 1074 137 719 803 947

2011 4942 1215 108 578 718 908

2012 5090 1300 115 674 666 1132

2013 5645 1470 139 749 520 755

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

Kunnat 2006-2008: Iitti, Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala Kunnat 2009-2013: Iitti, Kouvola Kouvolan seutukunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi kahdesti. Vuonna 2007 UPM Kymmene Oyj:n Voikkaan paperitehtaalta Kuusankoskelta irtisanottiin 678 henkilöä ja Stora Enso Oyj:n paperitehtaalta Anja-lankos-kelta 170 henkilöä. Vuonna 2011 irtisanomiset koskivat UPM Kymmene Oyj:n paperitehtaita, Stora Enso Oyj:n pape-ri- ja kartonkitehtaita sekä Myllykoski Paper Oyj:n paperitehtaita Kouvolassa. Lisäksi irtisanomiset vai-kuttivat metsäteollisuuden alihankkijoihin seutukunnassa Lähde: TEM raportti 31/2013, Äkillisen rakennemuutoksen alueet 2007-2013


6

2.2 Taloudelliset lähtökohdat

Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuk-senkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vienti-kysynnän johdosta. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastumi-nen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämään palveluissa, rahoitus-toiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli sitten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäis-kaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan kesän jälkeen on kaupan myynti ollut yhä pakkasella vuodentakai-seen aikaan verrattuna. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimai-sen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saa-vuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeuttamistoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpail-taessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Valtion vuoden 2014 budjettiesitys annettiin varsin epävarmassa kansainvälisen talouden ilmapiirissä ja huoli Suomen luokituksesta reittaajien silmissä toi oman värinsä esitykseen. Budjettiesitys on oleellisilta osin kevään kehyksen mukainen. Erityisenä lisänä on budjettiesityksen yhteydessä laadittu Rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Kunnat ovat Rakennepoliittisen ohjelman ytimessä. Kuntien osuus koko ohjelman toteuttamisesta on noin puolet. Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla, tähän lukuun sisältyy mm. valtionosuusleikkaus 362 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoi-men valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 on kokonaisuu-dessaan 1,1 mrd. euroa vuonna 2014. Laskennallisesti jo tämä tarkoittaa n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Leikkaukset kasvavat näillä näkymin vuoden 2017 loppuun saakka. Kuntien menot vuosina 2013–2014 Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiota-soindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Perus-palvelubudjetissa ei ole otettu huomioon sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen 30.8.2013 työllisyys ja kasvusopimuksesta. Mikäli neuvottelutulos hyväksytään kattavasti myös liittotasolla, uusi sopimuskau-si kestäisi vuoden 2015 loppuun. Tämä edesauttaisi ansiotason nousun hidastumista vain noin prosenttiin aikai-semmasta. Palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle.


7

Kouvolan kaupungin taloudellinen kehitys Vuoden 2014 talousarvio on kuudes talo-usarvio yhdistyneille Kouvolan seudun 6 kunnalle. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että kuntatyöntekijöiden irtisanomissuoja lak-kaa vuoden alusta. Uuden Kouvolan aika-na talous on heikentynyt jatkuvasti, vaikka veroprosenttia nostettiin vuodesta 2011 alkaen. Kouvolan kaupungin talouden ongelmana on ollut menojen ja tulojen epätasapaino eli huomattavasti suurempi kasvu toimintakatteen osalta kuin verotu-lojen ja valtionosuuksien osalta, kuten oheinen kaavio osoittaa. Vuonna 2012 julkinen tulorahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 2,5 prosenttia, mutta toimintaka-te 7,4 prosenttia. Investointien tulorahoi-tus on laskenut huomattavasti vuodesta 2011 (50,8 %) vuoteen 2012 (-0,6 %).

Vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuosikate oli negatiivinen ja vuoden 2012 tilinpäätöksen laatimisen jälkeen taseessa on kattamaton-ta alijäämää yhteensä 8 532 733,92 euroa. Tähänastiset toimenpiteet eivät ole osoit-tautuneet riittäviksi toimiksi talouden tasa-painottamiseksi, vuodelta 2013 kertynee alijäämää edelleen yli 10 miljoonaa euroa lomautuksien toteuttamisesta huolimatta. Vuoden 2014 talousarvio on myös laadittu alijäämäiseksi. Talous on sopeutettava suunnittelukauden aikana vuoden 2017 loppuun mennessä. Oheinen kaavio esittää kumulatiivisen alijäämän kasvun vuosittai-sella 2 % toimintakatteen kasvulla ilman talouden tasapainottamistoimenpiteitä sekä tasapainottamisohjelman mukaisen pienenemisen vuosittain.

Hallitusohjelman ja kehysriihien 22.3.2012 ja 21.3.2013 vaikutus Kouvolan kaupungin peruspalvelujen valtionosuuteen ilmenee oheisesta kaaviosta. Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta Kouvo-lalta jää saamatta valtionosuuksia yhteensä 111 milj. euroa. Veroperustemuutosten vaikutuksen vuodelle 2014 tulevat olemaan Kouvolan osalta 4,96 euroa/asukas ja valti-onosuuden väheneminen 8,71 eu-roa/asukas, mutta nämä muutokset on esitetty kompensoitavaksi valtinosuusjärjes-telmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen.


8

Kuntalain 65 §:n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksi-löidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvion hyväksymisen yhteydessä tulee hyväksyä erillinen toimenpideohjelma, jossa on määritelty riittävät toimenpiteet siihen, että taloussuunnittelukaudelle esitetty kehys tulee toteutumaan. Toimialat ovat laatineet toimenpideohjelmat.

Tilintarkastaja on tilintarkastusmuistiossaan kaupunginhallitukselle 15.5.2013 vuodelta 2012 todennut kaupungin taloudellisen aseman heikentyneen edelleen ja, että kaupungin on laadittava vuosille 2014–2016 talousarvio ja taloussuunnitelma niin, ettei uutta alijäämää synny taseeseen. Vuosille 2013-2015 hyväksytty taloussuunnitelma on ollut kuntalain 65 §:n vastainen.

Toimialat ja liikelaitokset ovat laatineet talousarvion laatimisen yhteydessä talouden tasapainottamisohjelmat, jotka on käsitelty ao. lauta- ja johtokunnissa. Oheisessa taulukossa on esitetty toimialoittain sekä liikelaitoksittain eriteltyinä tasapainottamisohjelman yhteenveto. Tasapainottamistoimenpiteiden vaikutukset sisältyvät laadittuun talousarvioon ja taloussuunnitelmaan.

Kouvolan kaupunki Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi

Koonti toimialoittain Taloudellinen nettovaikutus euroa/vuosi

2014 2015 2016 2017

Konsernipalvelut 658 000 676 500 234 000 185 000

Kaupunkikehitys 875 000 845 000 990 000 500 000

Hyvinvointipalvelut 5 168 500 2 955 000 2 278 000 1 605 000

Peruskaupunki yhteensä 6 701 500 4 476 500 3 502 000 2 290 000

Liikelaitokset

Kouvolan Vesi 545 000 450 000 300 000 550 000

Tilaliikelaitos 193 000 900 000 1 300 000 1 300 000

Tekninen tuotanto 1 466 500 862 400 671 700 745 000

Liikelaitokset yhteensä 2 204 500 2 212 400 2 271 700 2 595 000

Kaupunki yhteensä 8 906 000 6 688 900 5 773 700 4 885 000

Kouvolan kaupunki lomautti henkilöstönsä vuonna 2013, josta saatavia säästöjä vasta arvioidaan. Lomautukset antoivat hieman lisäaikaa suunnitella taloutta pitkällä aikavälillä kestävämmälle tasolle. Tästä johtuen Kouvolan kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää yhteistoimintamenettelyn, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstövähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentäminen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimintojen uudelleen järjestelyt, ulkoistuk-set ja lakkautukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkon uudistaminen sekä irtisanomiset). Toimenpi-teillä tavoiteltava nettosäästö on vuositasolla n. 20 milj. euroa. Toimialoilla on suoritettu em. liittyen organisaatio- ja henkilöstötarkastelua. Lähtökohtaisesti pyritään vähentä-mään palvelutuotantoon vähemmän vaikuttavaa työtä. Tämä on johtanut ensisijaisesti esimies-, hallinto- ja toimis-tohenkilöstön tarkasteluun. Tämän lisäksi tullaan tarvitsemaan suoranaisesti palveluverkkoon vaikuttavia päätök-siä. Valtuusto on hyväksynyt talouden sopeutusraportin maaliskuussa 2012. Raportissa on käsitelty niitä rakenteellisia toimenpiteitä, joilla kaupungin talous saataisiin tasapainoon. Raporttia on hyödynnetty vuoden 2013 talousarviota laadittaessa. Kaikkia sen mukaisia rakenteellisia uudistuksia ei kuitenkaan ole saatu poliittisesti hyväksyttyä. Vuo-den 2013 aikana on aloitettu talouden tasapainottamisohjelman laadinta, jolla pyritään löytämään ne rakenteelli-set ja toimintoja vähentävät uudistukset joilla kaupungin menokasvua kyetään hillitsemään kestävälle tasolle.


9

Tässä ei kuitenkaan ole täysin vielä onnistuttu ja ohjelma tullaan päivittämään keväällä 2014 osana mahdollista uutta YT-menettelyä. Verojen korotuksia sen sijaan ei ole haluttu käyttää taloutta tasapainottavina toimenpiteinä.

Kaupunginhallituksen 17.6.2013 hyväksymään kehykseen nähden toimintakate on 11,2 milj. euroa suurempi, mut-ta verotuloarvioiden sekä rahoitustulojen ja –menojen kehykseen nähden paremmat ennusteet vuodelle 2014 huomioiden vuosikate sekä tilikauden alijäämä ovat 8,0 milj. euroa kehykseen nähden heikommat.

Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2012 TA 2013

Muutettu TA 2013

KEHYS TA 2014 TA 2014

ero kehyk-seen

Toimintakate -473 363 -472 649 -479 875 -475 814 -487 046 -11 232

Verotulot 309 133 313 800 319 500 321 390 323 000 1 610

Valtionosuudet 159 648 163 500 163 500 164 500 164 500

Rahoitustulot ja -menot 4 281 4 371 6 242 4 000 5 593 1 593

Vuosikate -300 9 022 9 367 14 076 6 046 -8 030

Poistot ja arvonalentumiset -20 785 -22 045 -22 045 -21 500 -21 500

Satunnaiset erät 2 046

Tilikauden tulos -19 039 -13 023 -12 678 -7 424 -15 454 -8 030

Tilinpäätöserät 3 550 9 500

Tilikauden yli/alijäämä -15 488 -3 523 -12 678 -7 424 -15 454 -8 030

Kumulatiivinen yli-/alijäämä -8 533 -12 056 -21 211 -28 635 -36 665 -8 030

Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että valmistunut talousarvio sisältää rakenteellisia ja henkilöstömenosäästö-jä sekä toimintatulojen lisäyksiä yhteensä noin 8,9 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Keskimääräiseksi kuntien meno-jen kasvuksi arvioidaan 3,5 % ja meillä toimintamenojen kasvu on 1,0 %. Kuluvan vuoden osalta voidaan sanoa, että on noudatettu erittäin tiukkaa talouskuria. Toimintakulujen kasvuprosentti on syyskuun kuukausiraportin mukaisesti vain 0,1 % ja toimintakatteenkin kasvu ainoastaan 1,1 prosenttia. Henkilöstökulut ovat vähentyneet eläköitymisistä ja lomautuksista johtuen peräti 1,8 % vuoden 2012 syyskuun tilanteeseen nähden.

Vuoden 2014 talousarvio on laadittu kireiden taloudellisten olojen aikana. Toimintakatteen kasvuksi esitetään vain 1,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Verotulojen on arvioitu kasvavan 1,1 prosenttia ja valtionosuuksien 0,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 talousarvio on laadittu 15,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi talousarvion sisältämistä tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta. Syksyllä 2013 käynnistettyjen YT-menettelyjen lopputuloksia ei ole talousarviossa vielä kuitenkaan sisällä.

Talousarvio sisältää myös rahoituslaskelman mukaisesti huomattavasti lisää lainanottoa ja kaupunki velkaantuu edelleen tosin aikaisempaa hitaammin. Sen lisäksi esitetään, että yhteensä 36,5 miljoonan euron nettoinvestoinnit hyväksytään. Kaupungin investointien kokonaismäärä on edelleen koko suunnittelukauden liian korkealla tasolla tuloihin nähden. Kouvola sai vanhoilta kunnilta perinnöksi kulkuväyliin, rakennuksiin ja verkostoihin kohdistuvaa saneerausvelkaa, jonka johdosta investointien määrä on pysynyt korkealla tasolla.

Kaupungin sijoitussalkun varojen pohjana on aikanaan energiayhtiöjärjestelyistä saatu 17,5 miljoonan euron kerta-suoritus sekä Valkealan kunnan entinen noin 1,6 miljoonan euron sijoitussalkku. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sijoitustoiminnan perusteet 15.11.2010 ja kaupunginhallitus vahvisti sijoitustoiminnan käytännön toteutuksen periaatteet 29.11.2010. Kouvolan kaupunki on kilpailuttanut varainhoitonsa ja pitkän sijoitussalkun hoito on ulkois-tettu täyden valtakirjan periaatteella kahdelle omaisuudenhoitajalle.

Kaupungin varovaisella sijoitusstrategialla salkun perusallokaatio on 80 % korot, 20 % osakkeet. Maksimipaino osakkeiden osalta on 40 %. Pitkän aikavälin tuottotavoite perusallokaatiolla on noin 5 % ja volatiliteetti, joka kuvaa tuottojen vaihtelua odotetun tuoton ympärillä on noin 5,5 %.

Tarkasteluhetkellä (31.10.2013) kaupungin sijoitussalkun kirjanpidollinen arvo on noin 21,1 miljoona euroa ja markkina-arvo noin 22,4 miljoonaa euroa. Koroissa on sijoituksista noin 75 % ja osakepuolella noin 25 %. Vuoden 2013 alusta tarkasteluhetkeen salkun tuotto markkina-arvolla mitattuna on noin 5 % ja salkun alusta alkaen tuotto


10

on noin 17 %. Vuoden 2014 osalta tuotto-odotus on maltillinen. Korkopuolen tuotot tulevat olemaan nykyisessä markkinatilanteessa alhaiset ja mahdollisia lisätuottoja on haettava osakepuolelta.

Kaupungin toteutunut taloudellinen tilanne vuosilta 2009-2012 sekä arviot vuosille 2013-2017 ilmenevät alla ole-vasta taulukosta. Luvut sisältävät koko kaupungin mukaan lukien liikelaitokset. Koko kaupungin osalta suunnitel-mavuosien 2015-2017 luvut perustuvat keväällä 2013 laadittuun ja hyväksyttyyn kehykseen, jonka mukaan pääs-tään taloudelliseen tasapainoon suunnitelmakauden aikana.

Kaupunki sis. liikelaitokset

Tuloslaskelma 1000 e TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 MTA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 73 406 87 699 97 361 94 551 88 613 87 190 97 920 99 878 101 876

Valmistus omaan käyttöön 1 189 6 036 4 605 6 043 4 772 4 529 2 000 2 000 2 000

Toimintamenot 487 980 511 472 542 765 573 957 573 260 578 765 574 814 580 562 586 368

Toimintakate -413 385 -417 737 -440 800 -473 363 -479 875 -487 046 -474 894 -478 684 -482 492

Verotulot 282 280 287 606 307 090 309 133 319 500 323 000 331 090 341 114 352 365

Valtionosuudet 137 841 146 689 150 218 159 648 163 500 164 500 166 000 168 000 172 700

Rahoitustulot ja -menot 3 167 2 587 1 390 4 281 6 242 5 593 4 000 4 000 4 000

Vuosikate 9 904 19 145 17 899 -300 9 367 6 046 26 196 34 430 46 573

Poistot ja arvonalentumiset 21 205 18 419 19 853 20 785 22 045 21 500 22 000 22 500 22 500

Satunnaiset erät 45 447 2 063 193 2 046

Tilikauden tulos 34 145 2 789 -1 761 -19 039 -12 678 -15 454 4 196 11 930 24 073

Ti l inpäätöserät -33 445 102 102 3 550

Tilikauden yli/alijäämä 700 2 891 -1 659 -15 488 -12 678 -15 454 4 196 11 930 24 073

Kertynyt yl i -/a l i jäämä 0 2 891 1 646 -8 533 -21 211 -36 664 -32 468 -20 538 3 535

Veroprosentti 19,0 19,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0

Toimintakatteen muutos % 1,1 5,5 7,4 1,4 1,5 -2,5 0,8 0,8

Toimintamenojen kasvu % 4,8 6,1 5,7 -0,1 1,0 -0,7 1,0 1,0

Toimintatulot/toimintamenot, % 15,1 17,4 18,1 16,6 15,6 15,2 17,1 17,3 17,4

Vuos ikate, % pois tois ta 46,7 103,9 90,2 -1,0 42,5 28,1 119,1 153,0 207,0

Vuos ikate, euroa/asukas 112 217 204 -3 108 70 304 402 545

Asukasmäärä vuoden lopussa 88 174 88 072 87 567 87 294 86 757 86 384 86 034 85 698 85 380

Tuloslaskelman tuloarvioiden jakautu-minen tiliryhmittäin talousarviossa 2014 sisältäen kaupungin ja liikelaitok-set. Julkisen rahoituksen, verotulojen ja valtionosuuksien osuus on yhteensä 83 prosenttia tuloslaskelman tuloista.

Tuloslaskelman määrärahojen ja poisto-jen jakautuminen tiliryhmittäin talous-arviossa 2014 sisältäen kaupungin ja liikelaitokset.


11

Veroperustemuutokset 2014 Vuotta 2014 koskevia veroperustemuutoksia on tehty hallituksen syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehys-riihessä sekä aiemmin. Hallitusohjelman mukaan veroperustemuutoksien aiheuttamat vaikutukset kuntien verotu-loihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisveroon vuonna 2014 suurimpana vaikuttavana muutoksena on osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistaminen. Osingoista verotetaan aiempaa suurempi osa ansiotuloina vuo-desta 2014 lähtien. Muita kunnallisveron veroperusteisiin tehtyjä muutoksia ovat työtulovähennyksen enimmäis-määrän korotus 30 eurolla, perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon sekä asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittaminen 5 prosenttiyksiköllä, verovapaiden kilometrikorvausten rajoittaminen ja avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Yhteisöveron verokanta on alennettu 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuodesta 2014 alkaen, tämän veroperuste-muutoksen vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille niiden yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Kiin-teistöveroon tehdään vuonna 2014 rakennusten ja maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin muutok-sia. Rakennusten verotusarvojen osuutta verotuksen pohjana käytettävistä jälleenhankinta-arvoista korotetaan ja asuinrakennusten ikäalennuksien maksimimäärää alennetaan asteittain. Maapohjien verotuksen pohjana käytettä-viä arvoja korotetaan 2 prosenttia ja tonttien neliöhinnat korotetaan vähintään euroon. Näillä muutoksilla on li-säävä vaikutus kuntien kiinteistöverotuloihin ilman veroprosenttien korotusta. Lisäksi on päätetty, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta valtionosuuksien lisänä. Oheisessa kuvassa on esitetty maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin erilaisten vähennysten jälkeen eli kunnan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen suhde. Vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta vähennyksien painottuessa alemmille tulotasoille, Kouvolassa on vuodesta 2005 lähtien ollut valtakun-nallista keskiarvoa suurempi ero kunnan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen välillä. Valitse kunta: Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste

Kouvola

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012** 2013**

Kunnan tuloveroprosentti 17,69 17,71 18,31 18,31 18,87 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 20,00 20,00

Kunnan ef. veroaste 14,52 14,41 14,67 14,34 14,68 14,86 15,08 15,02 14,69 14,44 15,14 14,92 14,98

Erotus 3,17 3,30 3,64 3,98 4,19 4,14 3,92 3,98 4,31 4,56 4,86 5,08 5,02

Koko maa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** 2012** 2013**

Koko maan tuloveroprosentti 17,67 17,78 18,03 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,25 19,38

Koko maan ef. veroaste 14,43 14,40 14,37 14,08 14,22 14,36 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,41 14,58

Erotus 3,24 3,38 3,66 4,04 4,07 4,03 3,80 3,86 4,19 4,49 4,59 4,84 4,80

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

20,00

22,00

24,00

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** 2012** 2013**

Kunnan tuloveroprosentti Kunnan ef. veroaste Koko maan tuloveroprosentti Koko maan ef. veroaste

Lähde: Kuntaliitto


12

Kaupungin organisaatio ja uusi strategia

Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa 14.10.2013. Sen mukaan Kouvola on v. 2020 luonnollisten vahvuuksi-ensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Vahvuuksia ovat kaupungin hyvä sijainti ja elinvoimainen maaseutu. Kau-pungilla on mahdollisuus kehittyä vahvaksi peruskunnaksi. Kasvukeskus toteutuu neljän päämäärän kautta: 1. Tasapainoinen talous, 2. Elinvoimainen kaupunki, 3. Asiakaslähtöinen toiminta, 4. Laadukas ympäristö. Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia. Strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Valtuus-to ohjaa kaupunkikonsernia kaupunkistrategian ja sen toteuttamisohjelmien avulla. Jatkossa strategia ja koko kau-punkia koskevat toteuttamisohjelmat muodostavat talousarviovalmistelua ohjaavan kokonaisuuden. V. 2014 talo-usarviovalmistelun pohjana on ollut 14.10. hyväksytty kaupunkistrategia ja ympäristöohjelma. Strategiasta ja sen toteuttamisohjelmista luodaan vastuutahoilla tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan. Tulosten ja vaikutusten arviointiin kehitetään mittaristoa. Vuoden 2013 alusta lukien kaupungissa on ollut uusi organisaatio, joka jakaantuu toimialoihin ja niiden palveluket-juihin sekä liikelaitoksiin ja taseyksiköihin, joista Nuorisokeskus Anjalan toiminta siirretään perustettavaan säätiöön vuoden 2014 alusta. Talousarviossa esitetään aikaisemman organisaation mukaiset vertailutiedot vuodelta 2012 ainoastaan kaupunki-, toimiala- ja liikelaitostasoisesti. Kaupunkistrategia jalkautuu talousarvioon ja –suunnitelmaan palvelusopimusten kautta seuraavasti: 1.1.2013 hallintosäännössä oleva toiminnan ohjaus: Kaupungin toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään. Kaupunginvaltuuston hyväk-symässä strategisessa palvelusopimuksessa määritellään toimialan strategiset vaikuttavuustavoitteet sekä käytet-tävissä olevat resurssit. Tämä ohjaus tapahtuu talousarviossa. Lautakuntien hyväksymissä strategisissa tuotantosopimuksissa määritellään palvelun (tuotteiden) saatavuus, mää-rä, sisältö, hinta ja laatu yleisellä tavoitetasolla. Tämä ohjaus tapahtuu käyttösuunnitelmassa. (Palvelusopimuksilla määritellään järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta.) Kaupungin palveluorganisaatio perustuu prosessilähtöiseen toimintamalliin. Sen lähtökohtana on kuntalaisten palvelutarpeen tarkastelu perinteisen sektoriajattelun sijaan ja sillä vahvistetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisyyttä ja lisätään toiminnan tuloksellisuutta. Prosessien hierarkia on: Palveluketju, palvelukokonaisuus, palvelu ja palveluyksikkö. Lähin toimielin määrää palve-luketjun ja toimialajohtaja palvelukokonaisuuden omistajan. Täytäntöönpano-ohjeet Kaupunginhallitus antaa talousarviosta erilliset täytäntöönpano-ohjeet. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa sitovuustaso kaupunginvaltuustoon nähden on toimialan toimintakate nettoperiaatteen mu-kaan. Toimialaan sisältyvien palveluketjujen tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot esitetään kaupunginvaltuus-tolle tiedoksi. Toimialan tavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta vastaa toimialajohtaja. Tavoitteiden ja määrärahojen käyttötarkoitusmuutokset palveluketjujen välillä esittää toimialajohtaja kaupungin-hallituksen hyväksyttäväksi. Toimialan talousarvio- ja määrärahamuutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Tuloslaskelmaosassa valtuuston nähden nettositovia ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja –menot. Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainauksen muutos ja pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys. Investointiosan sitovuustaso on kunkin hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio. Jos investoinnin toteutumi-nen kohdistuu kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle, ilmoitetaan investoinnin kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hankintamenon jaksotus voidaan tarkistaa kokonaiskustannusarvion rajoissa. Alle miljoonan euron ns. pienten perusparannuskohteiden osalta sitovuus on vuositasolla myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärä. Investointien valmistuttua annetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi loppuselvitys, jossa tehdään mm. poistojen määritys (tarkemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa).


13

Liikelaitosten osalta noudatetaan Kuntalain 87 a §:n määräyksiä, joiden mukaan liikelaitoksia sitoo valtuustoon nähden korvaus peruspääomasta sekä valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet. Investointien osalta sito-vuustasoa tullaan muuttamaan 1.1.2014 hallintosäännön (35 §) muutoksella niin, että valtuusto pitää päätösvallan itsellään koskien liikelaitosten investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen hyväksymistä. Tilivelvolliset Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Tilivelvollisuus kattaa johtamis-, ohjaus- ja seu-rantavastuun lisäksi tulosvastuun ja oikeudellisen vastuun. Kuntalain 75 §:n mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet valtuustoa lukuun ottamatta sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivel-vollisia viranhaltijoita ovat muun muassa kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat, palveluketjujen johtajat, palvelu-kokonaisuuksien johtajat sekä liikelaitosten johtajat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaistensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä.


14

2.3 Henkilöstötarkastelu

Henkilöstö

Kouvolan kaupungin palveluksessa oli syyskuun 2013 lopussa yhteensä 6 302 viranhaltijaa/työntekijää, joista vaki-naisia oli 4 973, määräaikaisia 1 194, tukitoimenpitein työllistettyjä 110 ja oppisopimussuhteisia 25. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti:

Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä

Konsernipalvelut * 84 3 0 0 87

Hyvinvointipalvelut 3 909 1 063 96 21 5 089

Kaupunkikehitys ** 253 31 0 0 284

Tilaliikelaitos 19 0 0 0 19

Tekninen tuotanto 649 93 14 4 760

Kouvolan Vesi 59 4 0 0 63

Yhteensä 4 973 1 194 110 25 6 302

Henkilöstömäärä 31.12.2012 5 040 1 383 156 28 6 607

Henkilöstömäärä 31.12.2011 5 086 1 300 208 36 6 630

Vakinainen henkilöstö on tilastoitu sille toimialalla, jolla hän työskentelee tilastointipäivänä riippumatta sen hetki-sen palvelussuhteen luonteesta. Tilasto sisältää myös virka-/työvapaalla olevat henkilöt. Sivutoimiset työntekijät eivät sisälly lukuihin. * Konsernipalvelujen vakinaiseen henkilöstöön on laskettu mukaan myös päätoimiset luottamusmiehet ja työsuo-jeluvaltuutetut (yhteensä 10 henkilöä), koska heidän palkkansa maksetaan henkilöstöpalvelujen kustannuspaikalta. ** Kaupunkikehitys sisältää myös lomituspalvelut, jonka henkilöstöön kuuluu 118 vakinaista ja 15 määräaikaista

maatalouslomittajaa.

Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi aina vuoteen 2011 asti palvelurakenteissa tapahtuneista muutoksista johtuen. Talouspalvelukeskuksen toiminta siirtyi Kunnan Taitoa Oy:lle 1.1.2012, jolloin kaupungilta siirtyi liikkeenluovutuk-sella Taitoan palvelukseen yhteensä 63 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 59. Vuoden 2013 aikana hen-kilöstömäärä on vähentynyt selvästi. Vuonna 2013 toteutettujen lomautusten vaikutus on näkynyt erityisesti mää-räaikaisen henkilöstön ja työllistettyjen määrässä. Lomautukset ovat vaikeuttaneet harkinnanvaraista palkkatuella työllistämistä, minkä vuoksi työllistettyjen määrä on ollut poikkeuksellisen alhainen.

Henkilöstösuunnitelma

Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henki-löstöä. Henkilöstösuunnitelmassa määritellään strategian ja toiminnan vaatima määrällinen ja laadullinen henkilös-tötarve. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla kaupungin strategia ja palvelustrategiat, joissa otetaan kantaa siihen, mitä palveluita tuotetaan ja miten niitä tuotetaan. Henkilöstösuunnittelun avulla huolehditaan pal-velutuotannon edellyttämän henkilöstön määrästä ja rakenteesta, turvataan riittävä osaaminen kaupungin tavoit-teiden saavuttamiseksi, ennakoidaan henkilöstökustannuksia sekä määritellään keinoja, joilla henkilöstövoimava-roja muodostetaan, vaalitaan ja johdetaan. Kaupungin uusi palveluorganisaatio astui voimaan vuoden 2013 alusta. Organisaation uudistamisen tavoitteena oli johtamisjärjestelmän yksinkertaistaminen ja tehostaminen, sopimusohjausmallin ja prosessiajattelun tukeminen sekä kaupungin ydintehtävien tunnistaminen ja toiminnan fokusointi. Uudistamisen avulla on pyritty parantamaan resurssien käyttöä ja hallitsemaan paremmin eläköitymistä. Henkilöstöresurssien osalta painopistettä on siirretty asiakaspalveluun. Vuosille 2014–2017 on laadittu erillinen henkilöstösuunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kooste toimialojen esityksistä määrälliseksi henkilöstösuunnitelmaksi vuosille 2014–2017.


15

Henkilöstösuunnitelma 2014-2017 Toimiala 2013

htv

(brutto)

2014

htv

(brutto)

2015

htv

(brutto)

2016

htv

(brutto)

2017

htv

(brutto)

Muutos-%

13 - 17

Konsernipalvelut Vakinaiset 76,60 74,60 75,60 74,00 74,00 -3 %

Määräaikaiset 11,00 10,00 10,00 10,00 10,00 -9 %

Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 %

Yhteensä 87,60 84,60 85,60 84,00 84,00 -4 %

Hyvinvointipalvelut Vakinaiset 4 073,10 4 021,80 4 006,30 3 992,20 3 964,50 -3 %

Määräaikaiset 762,37 484,40 458,10 451,50 446,80 -41 %

Työllistetyt 96,80 124,30 127,30 128,30 129,30 34 %

Yhteensä 4 932,27 4 630,50 4 591,70 4 572,00 4 540,60 -8 %

Kaupunkikehitys Vakinaiset 240,13 233,03 231,78 227,53 224,28 -7 %

Määräaikaiset 21,95 19,80 13,80 11,80 11,80 -46 %

Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 %

Yhteensä 262,08 252,83 245,58 239,33 236,08 -10 %

Tilaliikelaitos Vakinaiset 18,00 18,00 18,00 17,00 16,00 -11 %

Määräaikaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 %

Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 %

Yhteensä 18,00 18,00 18,00 17,00 16,00 -11 %

Tekninen tuotanto Vakinaiset 624,55 609,05 595,55 579,55 555,55 -11 %

Määräaikaiset 100,50 86,50 74,50 74,50 69,50 -31 %

Työllistetyt 25,75 29,75 29,75 29,75 29,75 16 %

Yhteensä 750,80 725,30 699,80 683,80 654,80 -13 %

Kouvolan Vesi Vakinaiset 60,00 59,00 59,00 58,00 58,00 -3 %

Määräaikaiset 4,00 6,00 6,00 6,00 6,00 50 %

Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 %

Yhteensä 64,00 65,00 65,00 64,00 64,00 0 %

Kouvolan kaupunki Vakinaiset 5 092,38 5 015,48 4 986,23 4 948,28 4 892,33 -4 %

Määräaikaiset 899,82 606,70 562,40 553,80 544,10 -40 %

Työllistetyt 122,55 154,05 157,05 158,05 159,05 30 %

Yhteensä 6 114,75 5 776,23 5 705,68 5 660,13 5 595,48 -8 % Henkilötyövuosilaskennassa koko vuoden kokoaikatyössä oleva henkilö on yksi henkilötyövuosi (1 htv).

Osa-aikaisesti työskentelevän työpanos lasketaan tehdyn työajan suhteessa. Kaupungin henkilöstömenot on saatava suunnittelukaudella kestävälle perustalle. Henkilöstösuunnittelun tulee olla nykyistä strategiasidonnaisempaa siten, että kaupungilla on optimaaliset henkilöstörakenteet ja -mitoitukset. Työtehtävien sekä työaikajärjestelmien ja työaikojen hyvällä suunnittelulla pyritään palvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Tavoitteena on nykyistä parempi osaamisen ennakointi ja sen täysimääräi-nen hyödyntäminen. Henkilöstön työhyvinvointia edistetään erilaisin terveyteen liittyvin toimenpitein sekä osaa-misen, johtamisen ja työympäristön kehittämisellä. Lisäksi samanaikaisesti kehitetään strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista tukevaa ja kannustavaa palkka- ja palkitsemisjärjestelmää.

Ennuste eläköitymisestä 2014–2017 Kevan ennusteiden mukaan kaupungin henkilöstöä siirtyy vanhuuseläkkeelle toimialoittain seuraavasti:

Toimiala -2014 2015 2016 2017 Yhteensä

Konsernipalvelut 3 2 2 4 11

Hyvinvointipalvelut 213 109 125 137 584

Kaupunkikehitys 19 8 12 10 49

Tilaliikelaitos 2 2 1 3 8

Tekninen tuotanto 36 29 25 50 140

Kouvolan Vesi 3 1 4 1 9

Yhteensä 276 151 169 205 596


16

Vuoden 2014 sarake sisältää myös ne henkilöt, joiden henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt jo aiemmin. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaan jäädä vanhuuseläkkeelle mil-loin tahansa 63–68 vuoden iässä. Henkilökohtaisen eläkeiän täyttymispäivä ei siis tarkoita samaa kuin henkilön eläkkeelle siirtymispäivä. Vanhuuseläkkeiden lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle arvioidaan siirtyvän vuosittain noin 30 viranhaltijaa/työntekijää.

Henkilöstösuunnittelussa on haasteellista se, että eläkepoistuma on runsasta erityisesti niissä ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava tai palvelutarpeen kasvu edellyttää henkilöstön lisäämistä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitys korostuu entisestään lähivuosina. Suurempien ammattiryhmien eläkepoistuma on kuvattu alla olevassa taulukossa. Hoitohenkilöstön eläköityminen lisääntyy voimakkaasti samanaikaisesti, kun vanhuspalvelujen palvelutarpeet kasvavat. Myös opetushenkilöstöä eläköityy runsaasti, mutta perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa palvelutarvekin vähenee.

Ammattiryhmä

Vak. henk.

2012- 2015 henk.

2012- 2015

%

Perushoitajat ja lähihoitajat 774 90 11,6

Siivoojat 339 91 26,8

Sairaanhoitajat 325 27 8,4

Aineenopettajat ja lehtorit 294 24 8,2

Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 276 34 12,2

Luokanopettajat 266 26 9,9

Muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 263 38 14,6

Perhepäivähoitajat ym. 226 54 24,0

Lastentarhanopettajat 198 14 7,1

Maatalouslomittajat 162 24 14,5

Sihteerit 156 23 14,8

Kodinhoitajat ja kotiavustajat 156 27 17,5

Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat 153 13 8,2

Opinto-ohjaajat 138 11 8,2

Keittiöapulaiset 128 21 16,4

Sairaala- ja hoitoapulaiset 116 26 22,2

Henkilökohtaiset avustajat ym. 115 6 5,0

Lähde: Keva Henkilöstömenot Talousarvion laadintavaiheessa henkilöstön palkkausmäärärahat ohjeistettiin laskemaan korottamalla palkkoja yhteensä 2,0 prosentilla. Toimialat saivat arvioida korotuksia tätä alhaisemmaksi sen jälkeen, kun tieto keskitetystä työmarkkinaratkaisusta saatiin. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014–2016 hyväksyttiin lokakuussa. Uusi sopimuskausi alkaa 1.3.2014. Sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka.

Sopimuskausi 2014–2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014–31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016–31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvuso-pimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopi-musta 1.7.2015 lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus päätti 9.9.2013 henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstö-vähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentämi-nen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt, ulkoistukset tai lakkau-tukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkkojen uudistaminen sekä irtisanomiset). Toimenpiteillä tavoi-teltava nettosäästö on vuositasolla n. 20 milj. euroa. Yhteistoimintamenettely on käynnistynyt 17.10.2013.


17

2.4 Strategiatarkastelu

Tässä esitetään päivitetty kaupunkistrategia, sen toimeenpano talousarvioon ja -suunnitelmaan 2014 -2017 sekä strategiatyön kehittämistarpeita. Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa 14.10.2013.

Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia koostuu seuraavista käsitteistä.

Arvot ovat periaatteita, joiden kesto on vuosikymmeniä. Arvoissa yhdistyy tieto ja tunne. Tieto auttaa valit-semaan suunnan ja tunne virittää halun päästä perille. Arvot ohjaavat työtä, kun muuta ohjetta ei ole.

Toiminta-ajatus on kaupungin näkemys perustehtävästään. Perustehtävän kesto on jatkuva.

Visio on kuva siitä, mitä haluamme tulevaisuudessa olla. Nykyinen visio on asetettu vuoteen 2020.

Päämäärät ovat kaupunkialueen, -yhteisön ja -organisaation pitkän aikavälin tavoitteita.

Strategiavalinnat ilmaisevat yhdessä tunnistetut tulevaisuuden menestystekijät.

Strategian mukaan Kouvola on vuonna 2020 luonnollisten vahvuuksiensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Vahvuuksia ovat kaupungin hyvä sijainti ja elinvoimainen maaseutu. Kaupungilla on mahdollisuus kehittyä vahvaksi peruskunnaksi. Kasvukeskus toteutuu neljän päämäärän kautta: 1. Tasapainoinen talous 2. Elinvoimainen kaupunki 3. Asiakaslähtöinen toiminta 4. Laadukas ympäristö Keskeisin päämäärä on tasapai-noinen talous. Elinvoimainen kaupunki korostaa asennetta ja tekoja yrittäjyyden edistämiseksi sekä linjaa kehittämis- ja vah-vuusalueet. Asiakaslähtöisellä toiminnalla tavoitellaan kuntalai-sen hyvinvointia ja laajoja hyöty-vaikutuksia yhteisölle. Laadukas ympäristö linjaa toimivaa kaupun-kiympäristöä koskevat kehittä-miskohteet ja -periaatteet. Stra-tegian mukaan päätöksenteko-kulttuuria tulee uudistaa siten, että päätöksentekijät arvioivat jo ennen päätöstä erilaisia vaihtoeh-toja sekä niiden hyöty-kustannus suhdetta ja vaikutuksia kuntalaisiin ja yrityksiin. Päämäärät avautuvat strategiavalinnoiksi seuraavasti:

Tasapainoinen talous mer-kitsee

Elinvoimainen kaupunki merkitsee

Asiakaslähtöinen toiminta merkitsee

Laadukas ympäristö merkitsee

Strategiaa toteuttavaa johdonmukaista pää-töksentekoa

Vastuullista ja osallis-tavaa johtamista

Osaavaa ja hyvin-voivaa henkilöstöä

Vaikuttavaa omistaja-ohjausta

Optimaalista palvelu-tarjontaa ja -verkkoa

Yrittäjyyden edistä-mistä päätöksenteossa ja johtamisessa

Yhteistyökumppanei-den kanssa valtakun-nallisesti merkittävää toimijaa

Osaamis- ja innovaa-tiopääoman kehittä-mistä

Alueen saavutetta-vuuden kehittämistä ja hyödyntämistä

Asiakkaan kuulemis-ta. Asiakas on

kuntalainen

asukas

vierailija

mökkiläinen

yrittäjä

yrityksen edusta-ja

Ennaltaehkäisyyn panostamista

Yhteisöllisyyden ke-hittämistä

Viihtyisää ja toimivaa kau-punkiympäristöä

Eheää kaupunkirakennetta

Ympäristöystävällistä kau-punkia

Vetovoimaisia luontokoh-teita

Joukkoliikennettä osana palvelujärjestelmää

Energiatehokasta ja uusiu-tuviin energialähteisiin tu-keutuvaa kaupunkia


18

Kaupunkistrategian arvot esitetään viereisessä kuvassa. Keskeiset arvot ovat: 1. kaupunkilaisen paras 2. vastuullinen yhteistyö 3. tavoitteellisuus ja tehokkuus 4. rohkea uudistuminen 5. luotettavuus ja turvallisuus

Arvot on koottu laajasta joukosta henkilöstön ja luottamushenkilöiden tunnistamia tulevaisuudelta toivottuja arvo-ja, joita esitetään kuvan reuna-alueilla. Arvojen koettu tärkeys ja toteutuminen mitattiin vuonna 2010. Sekä henki-löstö, kuntalaiset, että yrittäjät kokivat arvot todella tärkeiksi. Niiden koettiin kuitenkin toteutuvan heikosti. Arvo-jen mittaus toistetaan vuonna 2014. Kaupunkistrategian toimeenpano talousarvioon ja -suunnitelmaan 2014-2017 Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia. Strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Strategi-assa on otettu huomioon myös valtuustosopimuksen linjaukset. Valtuusto ohjaa kaupunkikonsernia kaupunkistra-tegian ja sen toteuttamisohjelmien avulla. Valtuusto määrittelee näiden lisäksi myös strategiset projektit. Jatkossa strategia ja koko kaupunkia koskevat toteuttamisohjelmat muodostavat valmistelua ohjaavan kokonai-suuden. V. 2014 talousarviovalmistelun pohjana on ollut kaupunkistrategia ja ympäristöohjelma. Strategiasta ja sen toteuttamisohjelmista luodaan vastuutahoilla tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimenpiteet aika-taulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Tulosten ja vaikutusten arviointiin kehi-tetään mittaristoa. Kaupunkistrategia jalkautuu talousarvioon ja -suunnitelmaan palvelusopimusten kautta (Ks. seuraava kuva).

Toimialojen strategiset palvelusopimukset solmitaan valtuuston kanssa: o Sopimuksessa määritellään toimialan tavoitteet sekä käytettävissä olevat resurssit. o Toimialan tavoitteiden ja määrärahojen toteutumisesta vastaa toimialajohtaja. o Tavoitteiden ja määrärahojen muutokset palveluketjujen välillä esittää toimialajohtaja kaupungin-

hallituksen hyväksyttäväksi. o Toimialan talousarviomuutoksista ja määrärahaylityksistä päättää kaupunginvaltuusto.

Lautakunta hyväksyy palveluketjua koskevan strategisen palvelutuotantosopimuksen, jossa resurssit koh-dennetaan:

o Sopimukset koskevat palveluketjun asiakkuuksia ja kehittämistä; niissä esitetään palveluketjujen tavoitteet ja määrärahat.

o Sopimukset sisällytetään talousarvioon ja -suunnitelmaan tiedoksi. o Tavoitteet ovat lautakuntiin nähden sitovat. Toteutumisesta vastaa palveluketjun johtaja.

Hyvinvointipalveluissa on kolme palveluketjua ja niitä ohjaavat lautakunnat. Kaupunkikehityksessä on kaksi palveluketjua; molempia kohden on useampi lautakunta.

Liikelaitosten osalta sekä valtuusto että johtokunta asettavat niille sitovia tavoitteita kuntalain 13.2 §:n ja kuntalain 87c §:n mukaisesti.

Konserniyhtiöille asetetut tavoitteet esitetään talousarvion kohdassa ’Konserniyhteisöt’.


19

Tavoitteiden esittäminen talousarviossa ja -suunnitelmassa 2014-2017 Vuoden 2014 tavoitteet on esitetty alla olevan ohjetaulukon mukaan. Ympäristöohjelman vuoden 2014 painopis-teenä on edistää energiatehokasta ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvaa kaupunkia. Selite:

Strategiapäämäärä [Taulukon tässä kohdassa esitetään yksi strateginen päämäärä.]

Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit

[Taulukon tässä kohdas-sa esitetään se kaupun-kistrategian valinnoista, jonka vastuutaho on valinnut suunnittelu-kauden painopisteeksi.]

[Tässä kohdassa esitetään sanallinen kuvaus talousarviovuoden tavoitteesta. Jos mittaria käytetään, tässä kohdassa esitetään myös mittarin tavoitearvo vuoden lopussa.]

[Tässä esitetään tavoitetta koske-va seurantamitta-ri.]

[Tässä kohdassa esitetään tavoitteita koskevat riskit. ] [Huom. Kaupungin johtoryh-män tavoitetaulukossa ei riskejä, vaan tavoitteesta päävastuussa oleva johto-ryhmän jäsen.]

Tavoitteita koskevat riskit Toiminnan ja talouden riskien hallinta on Kouvolan kaupungin riskienhallintapolitiikan (KH 1.2.2010 § 27) mukainen menettely, jolla varmistetaan kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tätä varten tehdään riskianalyysejä, jotka kytkeytyvät kiinteästi talousarvioprosessiin. Strategiatyön kehittämistarpeet Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmat tarkistetaan valtuustokausittain tai tarvittaessa useammin. Uusi strategia on voimassa, kunnes uusi valtuusto sen päivittää. Kaupungille merkittävät strategiset projektit määritel-lään erikseen kaupunkistrategiaa täydentämään. Kaupunkiorganisaatiossa on jatkuvasti käynnissä ohjelmatyö, jota tehdään koko kaupunkia koskien ja strategisella tasolla. Nämä strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat ja täydentävät kaupunkistrategiaa. Valmistelu on tällä hetkellä jakautunut usealle taholle. Prioriteettien ja synergiaedun löytäminen edellyttää strategian toteuttamisoh-jelmien laadinnan koordinointia. Koordinointi otetaan käyttöön ensi vuoden aikana. Strategia ja sen toteuttamis-ohjelmat jalkautetaan jatkossa talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnan ja talouden tavoitteiksi.


20

Kaupunkiorganisaation yhteiset tavoitteet

Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta

Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Päävastuu

Ennaltaehkäisyyn panos-taminen

Laaditaan Hyvinvointiohjelma. Asetetaan sille pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2020. Arvioidaan tavoitteiden vaikuttavuut-ta EVA-menetelmällä.

Toteutumisaste (%) Apulaiskaupunginjohtaja

Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki


Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja joh-tamisessa

Päätösten yritysvaikutusten arviointimene-telmä on sisäistetty ja käytössä kaikilla toimialoilla: yritysten määrä 4500, työpaik-kojen määrä 35 000 ja sijoitus yritysilmapii-ritutkimuksessa 40.

Yritysten määrä (kpl) 4401 v. 2012 Työpaikkojen määrä (kpl) 34359 v. 2010 Yritysilmapiirisijoitus 46 v. 2012

Kaupunkikehitysjohtaja

Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö


Viihtyisä ja toimiva kau-punkiympäristö

Elinkeinopolitiikkaa ja asumista tukeva maankäyttö: monipuolisen tonttitarjonnan turvaaminen

Kaupunkikehitysjohtaja

Vuoden 2014 lopussa varannon oltava kol-men vuoden tarvetta vastaava.

Asemakaavavarannon riittävyys (vuotta)

70 tonttia luovutettu 2014. Luovutetut omakotitontit

(kpl/v) 45 v. 2012

Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous


Strategiaa toteuttava, johdonmukainen päätök-senteko

Talouden tasapainottamisohjelma on hyväk-sytty ja seuranta järjestetään. Toimintame-not sopeutetaan tuloihin.

Talous- ja rahoitusjohtaja

< 1,5 % Toimintakatteen kasvu-prosentti 7.4 v. 2012

<36,5 milj.e Investointitaso (milj.e) 43.9 v. 2012

>28,1 % Vuosikate/poistot (%) -1.4 v. 2012


21

2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserni-johdon periaatteista (KuntaL 13§). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä.

Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Nämä tavoitteet esitetään kohdassa 5 Konserniyhteisöt.

Konsernijohdolle ja tytäryhtiöiden puheenjohtajille asetetut tavoitteet

TP 2012

TA 2013

TA 2014

TS 2015

TS 2016

Konsernijohdolle asetetut tavoitteet Konsernijohdon raportoitava valtuustolle, krt/v 3 3 3 3 3 Konsernin toimintatulot toimintamenoista, % 39,7 43,0 44,0 45,0 45,0 Konsernin vuosikate poistoista, % 57,0 80,0 76,0 84,0 90,0 Tytäryhteisöjen puheenjohtajille asetetut tavoitteet Puheenjohtajien raportoitava tytäryhteisöstä konserni-jaostolle/elinkeinojaostolle toiminnanohjauksen ohjeis-tuksen mukaisesti, krt/v

-

1-2

1-2

1-2

1-2

Kouvola – Talousarvio 2014 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät

22

3 Käyttötalousosa

3.1 Budjettirahoitteiset tehtävät toimialoittain 3.1.1 Toiminnanohjaus Vastuuhenkilö Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell Sitovuustaso Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Konsernipalvelujen tehtävä on valmistella konsernia ohjaavien linjausten laadintaa kuten kaupunkistrategiaa, omistajapolitiikkaa, hankintaohjeistusta, palvelustrategiaa, maapoliittista ohjelmaa sekä tukea johtamista, kehit-tämistä ja päätöksentekoa tuottamalla ajantasaista tietoa konsernin toiminnasta ja toimintaympäristön muutok-sista. Konsernipalvelujen yhteinen palveluketju on konsernin toiminnanohjaus. Toiminnanohjausta tukevia palveluja ovat hallinto, hankinta, henkilöstö, talous ja rahoitus, tietohallinto sekä viestintä. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Henkilöstöpalvelujen tavoitteena on kaupungin strategiaa ja tavoitteiden toteutumista tukeva henkilöstövoima-varojen ja -johtamisen kehittäminen, seuranta ja arviointi. Kaupunginhallitus päätti merkittävistä henkilöstövä-hennyksistä vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstöä koskeva muutosprosessi on tarkoitus toteuttaa vas-tuullisesti ja hallitusti. Henkilöstöä tuetaan muutoksessa monin eri keinoin. Työhyvinvoinnin edistäminen ja työ-kyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten hallinta ovat myös keskeisiä henkilöstöjohtamisen painopisteitä suunnittelukaudella. Tarkoituksena on päivittää työkykyyn liittyvät toimintamallit vuonna 2014. Lisäksi kehite-tään henkilöstöhallinnon prosesseja ja hankitaan niitä tukeva HR-järjestelmä. Tietohallinto jatkaa UKKO projektia uusien tehokkaampien toimintatapojen edistämiseksi hyödyntäen sähköisiä ratkaisuja. Osana tietohallinnon normaalia toimintaa toteutetaan tietoturvan hallintajärjestelmän mukaisia toi-menpiteitä. Konsernipalvelujen ICT – investointiohjelman mukaisesti toteutetaan muun muassa tietovarastorat-kaisua ja muita investointiohjelman mukaisia suunnittelu- ja käyttöönottoprojekteja. Tietohallinto ei ole määri-tellyt vuodelle 2014 erityisiä tavoitteita, koska ennakoidaan tuleva organisaatiouudistus. Organisaatiouudistus aiheuttaa aina muutoksia tietojärjestelmiin ja koska talousarviota tehtäessä ei tietohallinnon tiedossa ole ollut uutta organisaatiorakennetta, niin myöskään talousarviossa ei siihen ole voitu varautua. Tästä johtuen on odo-tettavissa talousarviomuutos, koska neuvottelut ja tarjouspyynnöt voidaan käynnistää vasta tilanteessa kun uusi organisaatio on tiedossa. Talousarvioon on sisällytetty kaupunginhallituksen toisen käsittelyn jälkeen suurten tapahtumien järjestämiseksi yhteensä 163.000 euroa. Talousarvion laadinnan yhteydessä tehty talouden tasapainottamisohjelma tullaan päivittämään kevään 2014 aikana. Pitkän aikavälin investointisuunnitelma (5-10 vuotta), jossa määritellään kaupungin kehityksen kannalta strategisesti merkittävät investoinnit, laaditaan vuonna 2014. Kokonaisinvestointitason pienentämiseksi tulee laatia kaupungin omistamista kiinteistöistä ns. tilahallintaluettelo, tämä tarkastelu yhdistetään palveluverkkotar-kastelun kanssa. Lisäksi tuleva organisaatiouudistus tulee vaatimaan resursseja toiminnanohjauksen kaikista palveluista, erityisesti henkilöstön, talouden ja tietohallinnon osalta. Kaupungin konserni- ja talousohjauksen roolia eri toimialojen toiminnanohjauksessa tullaan vahvistamaan. Ta-louden raportointia kehitetään edelleen. Konsernijohtamista tulee kehittää siten, että strategialla määritellään toiminnan perusta ja taloustilanne määrittää resurssit, jotka kohdistetaan palvelukysyntää vastaavaksi. Tiedolla johtamisen merkitystä korostetaan osana strategista johtamista. Ennakoiva, joustava ja oikea-aikainen resurssien käyttö mahdollistaa kustannustehokkaan palvelutuotannon järjestämisen.


23

Tavoitteet

KELA:n valinnat.

Valtion rahoitusosuuden

toteutuminen, kanavan

rantojen

maankäyttötavoitteet.



Alueen

saavutettavuuden

kehittäminen ja

hyödyntäminen

Varmistetaan Vt 6 ja 12 tiesuunnitelmien

rahoituskelpoisuus Hevossuo – Keltti ja

Kouvola - Lahti yhteysväleil lä sekä Vt 15

li ikennekäytäväsuunnitelman

käynnistyminen.

Vt 6 rahoitus siirtyy

seuraavalle

hallituskaudelle.



2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit

Joukkoliikenne osana

palvelujärjestelmää

Joukkoliikenteen ja erityisryhmien

kuljetusten tehostaminen.

Ympäristöystäväl-

l inen kaupunki

Paperitulosteiden määrän vähentäminen

20 % vuoden 2013 tasosta.

Optimaalinen

palvelutarjonta ja

-verkko

Kokonaispalveluverkon nykytila kuvataan

ja tavoitetila määritellään.

Poliittinen riski tavoitetilan

vaihtoehtojen arvioinnin

osalta. Talous heikkenee

edelleen, jos päätöksiä

optimaalisesta verkosta ei

saada tehdyksi.

Vetovoimaiset

luontokohteet

Kimolan vesiväylän yleissuunnitelman

laadinta Trafil le.


Strategiavalinta

Osaava ja

hyvinvoiva

henkilöstö

Työkykyyn li ittyvät toimintamallit

päivitetään ja otetaan käyttöön.

Mallit eivät toimi aidosti

johtamisen välineenä.

Sairauspoissaoloista ja

ennenaikaisesta eläköity-

misestä aiheutuvat

kustannukset kasvavat.

Strategiaa toteuttava,

johdonmukainen

päätöksenteko

Johdon mittariston määrittely.

Suunnittelukauden riskienhallinnan

arviointimallin kehittäminen ja tuki.

Ei saavuteta yhteistä

näkemystä mittareista,

eivätkä määritetyt mittarit

tue tavoitteiden saavutta-

mista.

Riskienhallinnan kehit-

tämisresurssi jää vajaaksi.Pitkän aikavälin investointisuunnitelman

laadinta.

(Kg/työntekijä) Sähköisiä työvälineitä ei

oteta käyttöön.


24

Vaikuttava

omistajaohjaus

Energia-, vesi- ja tietoteknisten palvelujen

yhtiöittämisselvitysten laadinta.

Ei yksimielisyyttä

selvityksen tekemisestä eikä

tuloksista.

Henkilöstöä koskeva muutosprosessi

toteutetaan vastuullisesti ja hallitusti.

Epävarmuus lisääntyy,

osaajia lähtee ja

organisaation toiminta

kärsii, jolloin

palvelutuotanto ja

palvelujen laatu heikkenee.

Väärien ratkaisujen

johdosta syntyy

lisäkustannuksia.

Vastuullinen ja

osallistava

johtaminen

Strategian toteuttamisohjelmien

koordinointimalli otetaan käyttöön.

Malli ei jalkaudu.

Ohjelmatyö ei tehostu

sitoutumisen puutteen

vuoksi.

Strategian toteuttamisen varmistavan

viestintäohjelman laadinta.

Toimialojen sitoutuminen

viestintäohjelman

laatimiseen ja resurssipula.

Kaupungin viestintä jää

satunnaiseksi.

Talous Konsernipalvelut

Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2012 TA 2013

MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 5 788 12 528 5 339 3 373 3 413 3 413 3 413

Myyntitulot 833 704 527 508 548 548 548

Maksutulot 13 14 14 10 10 10 10

Tuet ja avustukset 3 967 4 230 4 218 2 146 2 146 2 146 2 146

Muut toimintatulot 975 7 580 580 709 709 709 709

Toimintamenot 26 169 27 823 27 383 26 806 26 349 26 235 26 175

Henkilöstömenot 8 589 8 236 7 931 7 559 7 222 7 168 7 168

Palvelujen ostot 15 857 18 123 17 978 17 632 17 552 17 512 17 472

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 307 243 253 219 209 199 189

Avustukset 71 53 53 179 179 179 179

Muut toimintamenot 1 345 1 168 1 168 1 218 1 188 1 178 1 168

Toimintakate -20 381 -15 295 -22 045 -23 434 -22 937 -22 823 -22 763

Laskennalliset kustannukset

Poistot ja arvonalentumiset 456 8 800 8 800 501 501 501 501

Henkilöresurssit

Henkilömäärä TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Henkilötyövuosina 95,1 87,6 84,6 85,6 84,0 84,0


25

3.1.2 Kaupunkikehitys Vastuuhenkilö Kaupunkikehitysjohtaja Jukka Posti Sitovuustaso Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Kaupunkikehitys -toimialan keskeisin tehtävä on kaupungin elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Toimiala muodostuu kahdesta palveluketjusta elinvoiman vahvistaminen ja elinympäristön kehittäminen, jotka kumpikin vastaavat toimialaansa liittyvän kaupunkistrategian mukaisesta kehittämisestä. Toimialaan kuuluvat lisäksi Teknisen tuotannon liikelaitos ja Kouvolan Vesi liikelaitos sekä osakeyhtiöt Kouvolan Innovation Oy ja Ebick Oy. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Elinkeinojen kehittämisen painopistevalinnat on määritelty syksyllä 2013 valmistuvan uuden kaupunkistrategian elinkeino-ohjelmassa. Elinkeinohankkeiden rahoitusta ja ohjausta koskevia menettelyjä ja yritysten sijoittumis-markkinointia kehitetään. Eri korkeakoulujen kanssa tehtävien TKI-yhteistyösopimusten tavoitteet sovitetaan kaupunkistrategian ja elinkeino-ohjelman mukaisiksi. Elinvoiman vahvistamiseen liittyvää kaupunkiorganisaation sisäistä yhteistyötä selkeytetään ja tehostetaan. Näillä toimenpiteillä pyritään luomaan entistä ketterämpi orga-nisaatio ja toimintatapa, jolloin nopeasti muuttuvaan toimintaympäristön haasteisiin voidaan vastata paremmin. Kansallinen Laajakaista 2015-hankkeen tukemista jatketaan valtuuston tekemien päätösten perusteella. Yksityis-teiden avustusmäärärahat ja vesihuoltoavustukset on esitetty säilyvän v.2013 tasolla (1,55 milj.euroa). EU-ohjelmakauden 2014-2020 toimintaryhmärahoitukseen (Pohjois-Kymen Kasvu ry) on varauduttu vuodelle 2014. Teknisissä palveluissa panostetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavatyö ja keskustan kehittäminen jatkuvat. Osayleiskaavatyön edistymisen myötä aloitetaan kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistaminen. Katujen ja vesihuollon saneerausohjelmien laatimista jatketaan yhdessä vesilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että yhdyskuntatekniset palvelut ja vesilaitokset korjaavat vesihuoltoa ja katua yhtäaikaisesti. Katuvalosaneeraushankkeen toteuttaminen jatkuu v.2014 katuvalaistuksen ohjausjärjestel-män uusimisella. Jätehuollon palvelutason määrittäminen aloitetaan. Palvelutason määrittämisen avulla taataan kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Palvelutason määrittämisen jälkeen aloitetaan jätepoliittisen ohjelman valmistelu. Edellisvuonna aloitettu rakennus- ja huoneistorekisterin täydentäminen jatkuu luvattomien rakennusten viemi-sellä rekisteriin siten, että ne saadaan kiinteistöveron piiriin. Ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti kartoi-tetaan kustannustehokkaimmat toimenpiteet ja edistetään niiden toteuttamista. Päätösten ympäristövaikutus-ten arviointijärjestelmää kehitetään kytkemällä se kaupungin yhteiseen päätösten vaikutusten arviointimenette-lyyn (EVA). Ympäristöpalvelujen palvelukokonaisuus vastaa ympäristöohjelman tavoitteiden tehokkaasta ja koordinoidusta jalkautuksesta ja tulosten seurannasta. Talousarvioon sisältyy koko kaupunkia hyödyttävän resurssin varmistami-nen ympäristönsuojeluun. Osana ympäristöjärjestelmän kehittämistä toteutetaan ympäristövaikutusten arvioin-tijärjestelmän ja ympäristötilinpidon kehittämistoimenpiteitä. Suunnittelukaudella ajankohtaisia ovat myös eläin-lääkintähuollon yhteisvastaanoton perustaminen ja kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittämisprojek-tin (KUTI) käyttöönotto. Koko toimialan toimintaa kehitetään asiakaslähtöisemmäksi.


26

Tavoitteet



Asiakkaan

kuuleminen

Rakennus- ja ympäristölupien

läpimenoaika on keskimääräistä

parempi. Rakennusvalvonnan lupien

läpimenoaika verrattuna vertailukuntiin.

Ympäristönsuojelun lupien läpimenoaika

korkeintaan 3 kk.

Lupien läpimenoaika

(pv)

Palvelutaso heikkenee.


Merkittävät riskit

Yrittäjyyden

edistäminen

päätöksenteossa ja

johtamisessa

Yritysten ja työpaikkojen määrän kehitys

vähintään vertailuseutujen keskiarvossa

(indeksi 2012=100)

Yritysten määrä (kpl)

Yritysten määrän

suhteellinen muutos

(%)

Työpaikkojen määrän

suhteellinen muutos

(%)

Ulkoisen talouden vaihtelut.

Mahdolliset muutoksenhaut

ja lupiin l i ittyvät ongelmat

voivat viivästyttää

hankkeita.

Osuuskuntamuotoiset vesihuolto- ja

laajakaistahankkeet etenevät.

Toteutumisaste (%)

Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari

Asuntotonttivaranto vastaa kolmen

vuoden tarvetta.

Tonttien lukumäärä

(kpl)



Viihtyisä ja toimiva

kaupunki-ympäristö

Kaavoitusohjelma toteutuu: Keskeisen

kaupunkialueen yleiskaavaehdotus on

valmis.

Toteutumisaste (%) Resurssien riittämättömyys.

Aikatauluriski.

Eheä kaupunki-

rakenne

Toteutetaan strategisesti merkittävät

maakaupat.

Lukumäärä (kpl) Kysynnän ennakoiminen.


l inen kaupunki

Jätepoliittisen ohjelman laatiminen. Toteutumisaste (%) Resurssien riittämättömyys.

Henkilöresurssien

riittämättömyys toimen-

piteiden ja koulutuksen

toteutukselle, jolloin

energiankulutuksen

säästöpotentiaali jää

saavuttamatta.

Energiatehokas ja

uusiutuviin

energialähteisiin

tukeutuva kaupunki

Energiankulutuksen vähentäminen

energiakatselmuksissa esil le tulleiden

toimenpiteiden käyttöönotolla ja

henkilöstön energiakoulutuksella


27

Liikelaitos Kouvolan Veden operatiivinen

toiminta ja tulos talousarvion mukaiset.

ylijäämä/alijäämä (€)


Vastuullinen ja

osallistava

johtaminen

Teknisen tuotannon li ikelaitoksen

operatiivinen toiminta ja tulos

talousarvion mukaiset.

ylijäämä/alijäämä (€) Muutokset toiminnan

volyymissa.


Talous Kaupunkikehitys



Toimintatulot 17 098 17 967 14 891 15 183 15 203 15 203 15 203

Myyntitulot 9 369 10 700 9 642 9 191 9 211 9 211 9 211

Maksutulot 1 777 1 649 1 730 1 730 1 730 1 730 1 730

Tuet ja avustukset 298 83 83 10 10 10 10

Muut toimintatulot 5 655 5 535 3 535 4 251 4 251 4 251 4 251

Valmistus omaan käyttöön 2 829 2 980 2 980 3 009 3 009 3 009 3 009 Toimintamenot 38 127 39 956 38 340 37 280 37 007 36 017 35 517



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 898 1 254 1 269 1 103 1 055 905 755

Avustukset 1 616 2 492 2 242 2 615 2 515 2 215 1 915

Muut toimintamenot 731 799 799 844 846 846 846 Toimintakate -18 200 -19 010 -20 470 -19 088 -18 796 -17 806 -17 306

Poistot ja arvonalennukset 6 170

6 560 6 560 6 560 6 560

Henkilöresurssit

Henkilömäärä henkilötyö-vuosina

TP 2012 12/2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Vakinaiset 200,37 242,13 235,03 231,78 226,53 223,28

Määräaikaiset 43,91 21,95 19,8 13,8 11,8 11,8

Työllistetyt 1,40 0 0 0 0 0

Yhteensä 245,68 264,08 254,83 245,58 238,33 235,08

Tukipalveluiden henkilöstö (27,5 htv) on ollut v.2012 teknisen tuotannon liikelaitoksessa.


28

Kaupunkikehityksen hallinto Talous Kaupunkikehityksen hallinto

Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TA 2013


Toimintatulot 1 329 1 329 1 210 1 210 1 210 1 210

Myyntitulot 1 329 1 329 1 210 1 210 1 210 1 210 Toimintamenot 1 508 1 433 1 443 1 443 1 443 1 443

Henkilöstömenot 1 234 1 159 1 092 1 092 1 092 1 092

Palvelujen ostot 83 80 140 140 140 140

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 32 35 33 33 33 33

Muut toimintamenot 159 159 177 177 177 177 Toimintakate -179 -104 -233 -233 -233 -233

Henkilöresurssit

Henkilömäärä henkilö-työvuosina

TP 2012 12/2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Vakinaiset 27,53 24,53 23,53 22,53 22,53

Kaupunkikehityksen hallintoon sisältyvät toimialan johto ja tukipalvelut. Tukipalvelut tuottavat mm. hallinto-, talous-, henkilöstö ja viestintäpalveluja toimialan palveluyksiköille ja myös Teknisen tuotannon liikelaitokselle. Palveluketju Elinvoiman vahvistaminen Vastuuhenkilö Hankejohtaja Leo Pyöriä Sitovuustaso Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto / maaseutulautakunta strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Palveluketju vastaa kaupunkistrategian perusteella laaditun elinkeino-ohjelman toteuttamisesta. Elinkeinopalve-lut toteuttaa elinkeino-ohjelmaa kehittämällä painopistetoimialojen toimintaedellytyksiä, selvittämällä uuden yritystoiminnan edellytyksiä ja vahvistamalla yritysten toimintaympäristöä. Lisäksi ylläpidetään työpaikkojen syntymistä edistävää osaamista ja tähän liittyvää yhteistyötä Palveluketjuun kuuluvan maaseutupalvelun tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehit-täminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien kansa-laisosallistumiseen sekä infrastruktuuriin (tie- ja vesihuollon sekä valokuituavustukset) ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tuottaa MELA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Elinvoiman vahvistaminen edellyttää tehokasta yhteistyötä eri kumppanitahojen kanssa sekä tähän kytkeytyvää sopimus- ja omistajaohjausta. Eri korkeakoulujen kanssa tehtävien TKI-yhteistyösopimusten tavoitteet sovitetaan kaupunkistrategian ja elinkeino-ohjelman mukaisiksi ja toteutumisen seurantaa tehostetaan. Kouvola Innovation Oy:n rooli kehittämishankkeiden toteuttajana korostuu ja tähän liittyen kehitetään laajempien ohjelmakokonai-suuksien toteuttamiseen perustuvaa sopimusohjausta. Elinvoiman vahvistamiseen liittyvää kaupunkiorganisaa-tion sisäistä yhteistyötä tehostetaan.


29

Tavoitteet Elinkeinojaosto

Työpaikkojen määrän

suhteellinen muutos

(%)

Yrittäjyyden

edistäminen


johtamisessa

Yritysten ja työpaikkojen määrän kehitys

vähintään vertailuseutujen keskiarvossa

(indeksi 2012=100)

Yritysten määrä (kpl)

Yritysten määrän

suhteellinen muutos

(%)

Ulkoisen talouden vaihtelut.



Maaseutulautakunta

Laajakaistahankkeen 2. vaiheen

rakentaminen on alkanut.

Yrittäjyyden

edistäminen


johtamisessa

Osuuskuntamuotoisten

vesihuoltolaitosten toiminta-

aluehakemukset on jätetty ja alueista

vahvistettu suurin osa (min. 75%)

Vesiosuuskuntien

hyväksyttyjen toiminta-

alueiden määrä (kpl)

Vesiosuuskuntien

hyväksyttyjen toiminta-

alueiden osuus

kaikista

vesiosuuskunnista (%)

Vesiosuuskuntien toiminta-

alueiden hyväksymisprosessi

voi hidastua, mikäli

muutoksenhakuja on

runsaasti.

Laajakaistahankkeen aloitus

voi hidastua

valtionosuuspäätöksen

viipymisen ja lupaprosessien

vuoksi.



Talous Elinvoiman vahvistaminen

Tuloarviot ja määrärahat 1000 e

TA 2013


Toimintatulot 7 122 7 122 6 741 6 741 6 741 6 741

Myyntitulot 6 490 6 490 6 195 6 195 6 195 6 195

Maksutulot 501 501 501 501 501 501

Tuet ja avustukset 65 65 10 10 10 10

Muut toimintatulot 67 67 35 35 35 35 Toimintamenot 15 616 15 231 14 358 14 831 14 485 14 185


Palvelujen ostot 5 949 5 889 5 088 5 651 5 651 5 651

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 51 51 59 61 61 61

Avustukset 2 490 2 490 2 613 2 513 2 213 1 913

Muut toimintamenot 135 135 122 124 124 124 Toimintakate -8 494 -8 109 -7 618 -8 090 -7 744 -7 444


30

Henkilöresurssit

Henkilömäärä henkilötyö-vuosina

TP 2012 12/ 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Vakinaiset 116,1 120,6 116,5 115,25 111 108,75

Määräaikaiset 35,83 17,25 15,8 11,8 9,8 9,8


Yhteensä 152,47 137,85 132,3 127,05 120,8 118,55

Toiminnan volyymi

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Lomituspäiviä /v 29 862 30 000 29 000 28 500 28000 27 500

Lomitettavia yrittäjiä kpl 704 670 620 600 580 560

Välitetty EU-viljelijätuki M€ 30,5 30,7 30,7 30,7 30,7 30,7

Tiloja tukihaun piirissä kpl 1 120 1 090 1 070 1 050 1 030 1 010

Saapuneet hakemukset kpl 7 279 5 880 5 700 5 600 5 500 5 400

Vesihuollon avustukset € 700 000 700 000 700 000 600 000 300 000 0

Yksityistieavustukset € 846 254 850 000 850 000 850 000 850 000 850 000

Kansallinen laajakaista 2015-hanke

850 000

945 000

1 150 000

1 000 000

955 000

Palveluketju Elinympäristön kehittäminen Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Hannu Luotonen Sitovuustaso Rakennus- ja ympäristölautakunta / tekninen lautakunta strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Palveluketju toteuttaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja ylläpitoa laatimalla yleis- ja asemakaavoja, katu- ja yleisten alueiden suunnitelmia, toteuttamalla ympäristön valvontaa, hankkimalla ja luovuttamalla maata sekä tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa sopimusten perusteella Teknisen tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2014–2017 Maanhankinnassa ja kaavoituksessa panostetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Keskeisen kau-punkialueen yleiskaavatyö jatkuu. Tavoitteena on yleiskaavaehdotuksen valmistuminen. Keskustan kehittäminen jatkuu tonttikohtaisilla asemakaavan muutoksilla. Tonttimarkkinointia toteutetaan yhteistyössä Kinnon kanssa. Maaomaisuuden hallinnassa aloitetaan kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistaminen keskeisten kaupunkialu-eiden osayleiskaavatyön edistymisen myötä. Katujen ja vesihuollon saneerausohjelmien laatimista jatketaan yhdessä vesilaitosten kanssa. Esityksenä on, että yhdyskuntatekniset palvelut ja vesilaitokset korjaavat vesihuoltoa ja katua yhtäaikaisesti. Katuvalosaneeraushank-keen toteuttaminen jatkuu. Vuonna 2014 on vuorossa katuvalaistuksen ohjausjärjestelmien uusiminen. Jätehuollon palvelutason määrittäminen aloitetaan. Palvelutason määrittämisen avulla taataan kuntalaisten yh-denvertainen kohtelu. Palvelutason määrittämisen jälkeen aloitetaan jätepoliittisen ohjelman valmistelu. Edellisvuosina aloitettu rakennus- ja huoneistorekisterin täydentäminen jatkuu luvattomien rakennusten viemisel-lä rekisteriin siten, että ne saadaan kiinteistöveron piiriin. Ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamiseen liittyen kartoitetaan kustannustehokkaimmat toimenpiteet ja edistetään niiden toteuttamista. Päätösten ympäristövaikutusten arviointijärjestelmää kehitetään kytkemällä se kaupungin yhteiseen päätösten vaikutusten arviointimenettelyyn (EVA).


31

Tavoitteet Rakennus- ja ympäristölautakunta



Energiatehokas ja

uusiutuviin

energialähteisiin

tukeutuva kaupunki

Energiatehokkuuden parantaminen

rakentamisessa.

Toimenpiteiden määrä

(kpl)

Energiansäästötavoite ei

toteudu.

Asiakkaan

kuuleminen

Lupien läpimenoaika on keskimääräistä

parempi verrattuna vertailukuntiin.

Ympäristönsuojelun lupien läpimenoaika

korkeintaan 3 kk.

Lupien läpimenoaika

(pv)

Palvelutaso heikkenee.



kaupunkiympäristö

Rakennusjärjestys on päivitetty. Toteutumisaste (%) Rakentamisen laatu

heikkenee.



linen kaupunki

Ympäristönsuojelun laatukäsikirja on

laadittu.

Toteutumisaste (%) Valvonnan ja päätösten

taso vaihtelee.


Vetovoimaiset

luontokohteet

Kaupungin omistamien

ennallistamiskelpoisten luontokohteiden

kartoittaminen

Luonnon monimuotoisuus ei

l isäänny.


Optimaalinen

palvelutarjonta ja

-verkko

Eläinlääkintähuollon yhteisvastaanoton

selvitys on laadittu.

Toteutumisaste (%) Toteutuksen säästöt

viivästyvät.

Ympäristön tila -raportin laatiminen. Ei olla tietoisia ympäristön

tilasta ja sen muutoksista.



32

Tekninen lautakunta





Joukkoliikenteen käytön edistäminen. Linja-autopysäkkien

laadun parantaminen

(kpl/v) 10.0 v. 2012

Resurssien riittämättömyys.

Eheä

kaupunkirakenne

Tonttivaranto vastaa kolmen vuoden

tarvetta; luovutetut tontit (tavoitearvo

2014: 80 kpl)

Tonttien lukumäärä

(kpl)

Kysynnän ennakoiminen.


kaupunkiympäristö

Kaavoitusohjelma toteutuu: keskeisen

kaupunkialueen yleiskaavaehdotus on

valmis.

Toteutumisaste (%) Aikatauluriski.


Liikenneturvallisuuden parantaminen. Liikenneturvallisuutta

parantavien

hankkeiden määrä

(kpl/v) 5.0 v. 2012

Yleiskaavassa arvioidaan alueita

kaupunkirakenteen eheyden

näkökulmasta.

Aluevertailutyökalun/-

menetelmän keskeneräisyys

tai käyttökelvottomuus.

Ympäristöystävälli-

nen kaupunki

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Uusien kevyen

li ikenteen väylien

pituus (km/v) 3.0 v.

2012


Talous Elinympäristön kehittäminen


TA 2013


Toimintatulot 9 515 6 440 7 232 7 252 7 252 7 252

Myyntitulot 2 881 1 805 1 787 1 807 1 807 1 807

Maksutulot 1 148 1 148 1 229 1 229 1 229 1 229

Tuet ja avustukset 18 18 0 0 0

Muut toimintatulot 5 468 3 468 4 216 4 216 4 216 4 216

Valmistus omaan käyttöön 2 980 2 980 3 009 3 009 3 009 3 009 Toimintamenot 22 832 21 676 21 478 20 733 20 088 19 888



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 171 1 184 1 010 960 810 660

Avustukset 2 2 2 2 2 2

Muut toimintamenot 505 505 545 545 545 545 Toimintakate -10 337 -12 256 -11 237 -10 472 -9 827 -9 627

Henkilöresurssit

Henkilömäärä henkilö-työvuosina

TP 2012 12/ 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Vakinaiset 84,27 94 94 93 93 92

Määräaikaiset 8,08 4,7 4 2 2 2


Yhteensä 93,21 98,7 98 95 95 94

Toiminnan volyymi


33

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Asemakaavoitettu alue ha 9554 9555 9555 9565 9570 9575

Hyväksytyt kaavat kpl/v 11 12 12 12 12 12

Maan osto ha 23 110 150 80 80 80

Luovutettu AO-tontteja kpl 34 40 70 70 70 70

Metsää ha 3700 3775 3860 3860 3860 3860

Peltoa ha 680 680 680 680 680 580

Kadut ja kevyen liikenteen väylät km 971 973 973 974 974 975

Rakennetut puistot ha 245 245 245 245 245 245

Leikkipaikat kpl 130 130 130 130 130 130

Ympäristönsuojelun luvat ja tarkastuk-set kpl

457

423

437

450

455

444

Terveysvalvonnan tarkastukset ja toi-menpiteet kpl

3107

3100

3100

3100

3100

3100

Eläinlääkintahuollon potilaskäynnit kpl 17187 20000 16000

Rakennusvalvonnan -luvat -katselmukset

1094 2956

1220 3000

1220 3000

1220 3000

1220 3000

1220 3000

Asuntotoimen hakemuskäsittelyt ja valvontatoimenpiteet

1305

495

1275

1275

1275

1275


34

3.1.3 Hyvinvointipalvelut

Vastuuhenkilö Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen Sitovuustaso Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Hyvinvointipalvelujen perustehtävänä on hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen. Tarjoamme kuntalaisille heidän kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivat palvelut, joilla tuetaan kuntalaisten omaa selviyty-mistä ja turvataan arjen sujuminen. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Hyvinvointipalvelujen toimintaa kehitetään siten, että kuntalaiset, henkilöstö ja yhteistyökumppanit otetaan mu-kaan toimintojen uudistamiseen. Palvelutuotannon painopistettä siirretään tukemaan kuntalaisten oman elämän hallintaa ja itsenäistä selviytymistä. Toimintatapoja kehitetään asiakaslähtöisesti ja rakennetaan sujuvat asiakaspo-lut niin, että vastuu asiakkaasta on katkeamaton. Palvelutuotanto sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja huolehditaan hoito- ja palvelutakuun toteutumisesta. Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman yhteyteen kaupunginhallitus on edellyttänyt toimialoilta yksi-löidyn toimenpideohjelman, jolla pystytään toteuttamaan talouden tasapainottamisvaatimus. Hyvinvointipalvelut on tehnyt palveluketjukohtaisen suunnitelman, yhteensä 16,5 milj. euroa. Hyvinvointipalveluissa kehittämisen painopiste on sähköisten palvelujen sekä kuntalaisten omavastuun lisäämises-sä. Hyvinvointipalveluihin perustetaan matalankynnyksen palvelupisteitä sekä omana toimintana että tukemalla kolmannen sektorin toimintaa. Palvelurakenteita kehitetään laajentamalla palvelusetelien käyttöönottoa kuntou-tuksessa, varhaiskasvatuksessa sekä ikäihmisten palveluissa. Palveluverkkoja tarkastellaan koko taloussuunnittelu-kaudella ja palvelutuotannon painopistettä muutetaan varhaisen tuen palveluihin. Tavoitteet


Optimaalinen

palvelutarjonta ja

-verkko

Tarjoamme asiakkaille heidän

tarpeisiinsa vastaavat palvelut oikea-

aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Kustannuskehitys on enintään

peruspalvelubudjetin mukainen.

Palveluja ei kyetä tuotta-

maan keskimääräisellä

kustannustason muutok-

sella. Toimintojen johta-

misessa ei onnistuta.

Korjaavat palvelut vievät

resurssit ja siirtymää ei

saada aikaiseksi.

Kehitämme palveluita asiakkaiden

kanssa yhteistoiminnasilla menetel-

millä. Asiakkaiden osallistusmisjär-

jestelmä on luotu ja otettu käyttöön.

Uusien

palvelukonseptien

määrä (kpl)

Palvelusiirtymä ennakoiviin

palveluihin/palvelusiirtymän muutos 2

%.


Ennaltaehkäisyyn

panostaminen

Ennakoimme asiakastarpeen muutoksia

ja vastaamme niihin kehittämällä

palveluita yhdessä asiakkaiden,

kumppanien ja henkilöstön kanssa

Uusien

palvelukonseptien

määrä (kpl)

Palvelujen uudistaminen ei

ole mahdollista resurssien

niukkuuden vuoksi. Emme

pysty luomaan avointa,

innovaatista i lmapiiriä

työyhteisöön.




35

Talous

Hyvinvointipalvelut



Toimintatulot 54 954 61 529 87 000 84 174 84 174 84 174 84 314

Myyntitulot * 10 056 17 642 43 318 42 287 42 287 42 287 42 347

Maksutulot 26 704 27 793 27 793 26 402 26 402 26 402 26 482

Tuet ja avustukset 13 273 11 661 11 661 11 276 11 276 11 276 11 276

Muut toimintatulot 4 921 4 433 4 228 4 210 4 210 4 210 4 210

Toimintamenot 561 131 532 875 558 892 560 184 560 814 565 051 569 326


Palvelujen ostot * 184 932 191 450 223 715 224 639 224 509 226 055 227 242

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 827 17 095 16 881 16 963 16 770 16 766 17 125

Avustukset 28 518 27 750 26 427 28 808 28 306 28 375 28 715

Muut toimintamenot 54 580 60 402 60 412 59 632 60 687 61 258 61 874

Toimintakate -461 177 -471 346 -471 892 -476 010 -476 367 -480 877 -485 011

Poistot ja arvonalentumiset 1 229 1 229 1 229 1 229

*vuoden 2012 tilinpäätöstiedoista on eliminoitu toimialan sisäiset palvelusopimusmyynnit ja -ostot Henkilöresurssit


Henkilötyövuosina 4899 4626 4587 4568 4536

Palveluketju Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Sitovuustaso Lasten ja nuorten lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemisen tarkoituksena on edistää fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvin-vointia. Lapsilla, nuorilla ja heidän perheillään on palveluilla tuettu turvallinen kasvu- ja kehittymisympäristö. Pal-velut sopeutetaan asiakastarpeita vastaaviksi ja niissä painotetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Yksilön, perheen ja paikallisyhteisön osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Lasten ja nuorten lautakunnan alainen toiminta sopeutetaan vuonna 2014 talousarvioraamin edellyttämällä tavalla toimintakatteen osalta vuoden 2013 tasolle. Sopeuttamistarpeeksi on arvioitu palkkaratkaisusta johtuen n. 3 milj. euroa. Kotihoidon kuntalisä, ns. Kouvola-lisä, otettiin käyttöön 1.8.2010 alkaen. Lisän käyttöönotto ei vähentänyt päivä-hoidon tarvetta, vaan vuosien 2010 – 2013 aikana on päivähoidossa olevien lasten osuus 0-6-vuotiaista kasvanut 60 %:iin. Kouvola-lisän ehtoja muutettiin 1.8.2013 alkaen ja maksatus siirrettiin Kela:lle kotihoidon tuen yhteydes-sä huomioitavaksi. Hyvinvointipalveluiden asiakaslähtöisen prosessiorganisaation ns. elämänkaarimallin mukainen organisoituminen mahdollistaa nykyisten hallintoyksiköiden sijoittamisen johtamista paremmin tukeviin kokonaisuuksiin. Varhais-kasvatuksen hallinnon ja neuvolatoiminnan yhteistyön tiivistäminen perustuu Marjoniemen lastentalo-suunnitelmaan, jossa lapsiperheiden keskeiset palvelut sekä niiden hallinnointi keskitettäisiin yhteen kokonaisuu-teen. Asiaa valmistellaan osana aikuisväestön terveydenhuollon palveluverkkoratkaisuja. Vuonna 2013 aloitettu perusopetuksen aluerehtorijärjestelmän purkaminen ja resurssien uudelleenohjaus palvelualueen esimiestoimin-taan jatkuu yhdessä perusopetuksen muun hallinnon järjestelyjen kanssa tavoitteena mm. toimistohenkilöstön käytön tehostaminen.


36

Suurempia päivähoitoyksikköjä perustamalla (Korian päiväkodin käyttöönotto ja Valkealan uusi päiväkoti-investointi), tehostetaan henkilöstön käyttöä ja vastataan päivähoidon lisääntyneeseen tarpeeseen sekä heikkoon kiinteistötilanteeseen lapsiperheiden suosimilla alueilla. Valtuuston 2010 Kouluverkkopäätöksen täytäntöönpanoa jatketaan siten, että Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulujen yhdistäminen ja Kankaan koulun lakkauttaminen voidaan toteuttaa 1.8.2014 alkaen. Palveluverkkomuutosten myötä järjestellään esim. laaja-alaisen erityisopetuk-sen resurssien käyttöä uudelleen. Nykyisin ostopalveluna hankittava lastensuojelu, perusopetuksen erityisen haas-teellisten oppilaiden opetus ja vahvasti tuettu päivätoiminta on tarkoitus siirtää oman lastensuojelulain mukaisen yksikön perustamisen kautta omaksi toiminnaksi. Palvelut ovat lakisääteisiä ja oman yksikön kautta palvelun kus-tannustehokas saatavuus on turvattu. Samalla pyritään perhesijoitusten painottamiseen laitossijoitusten sijaan. Valtuuston 2010 KSAO:n kampus-päätöksen mukaisesti opetustoiminta lakkautuu Keltakankaalla ja siirtyy Nauki-oon sekä Viitakumpuun 1.8.2014 alkaen. Nuorisopalvelujen Voikkaan seuratalon tilojen vuokraus sopeutetaan tilatarvetta vastaavaksi ja nuorten Majakka-toiminta siirtyy keskustassa uusiin tiloihin. Jaalan, Kaipiaisten ja Sippo-lan nuorisotalotoiminta tapahtuu kumppanuussopimuksin ostopalveluna. Sekä perusopetuksen tuntiresurssi että lukiokoulutuksen kurssiresurssi mitoitetaan asiakastarpeiden vähenemää vastaavasti. Oppilas- ja opiskelijakohtainen opetusmäärä säilyy valtakunnallisen vertailun keskitasolla. Opetus-resurssien ylläpito samalla tasolla edellyttää verkkotarkasteluja lähitulevaisuudessa. Tavoitteet





Ennaltaehkäisyyn

panostaminen

Asiakkaiden tarpeita vastaavat oikea-

aikaiset palvelut.

Palvelutakuun

toteutuminen

Asiakastyytyväisyys

(1-5)

Palveluiden

painopisteen muutos

edistäviin palveluihin

(%)

Palveluohjaus epäonnistuu

ja asiakas ei saa

tarpeittensa mukaista

oikeaa palvelua.

Palvelujen kysyntä ylittää

tarjonnan.

Korjaavien palveluiden

tarve kasvaa ja estää

resurssien siirron

ennaltaehkäiseviin

palveluihin



Palveluiden saavutettavuuden

edistäminen joukkoliikenteen suosiota ja

kattavuutta parantamalla sekä eri

asiakasryhmien erityistarpeita

huomioiden.

Asiakastyytyväisyys

(1-5)

Linjojen lukumäärä

(kpl)

Tehtyjen matkojen

lukumäärä (kpl)

Käyttäjämäärät vähentyvät

Tarve korottaa

asiakashintoja ja/tai

vähentää vuoroja

kustannusten noustua

Väestö % < 1km päässä

joukkoliikenne-

palveluista


37

Osaava ja

hyvinvoiva

henkilöstö

Palvelukysynnän mukainen monialainen

henkilöstöresurssi

Henkilöstötyytyväisyys

(1-5)

Sairauspoissaolot

(kpv/hlö)

Henkilöstön pätevyys

(%)

Vakinainen henkilöstö

(%)

Organis. epävarma tilanne.

Muutosta ei johdeta.

Henkilöstöä poistuu ja

korvaavan, pätevän

rekrytointi ei onnistu.

Henkilöstön työmäärä

kasvaa ja johtaa

poissaolojen

lisääntymiseen/työn

kokemiseen raskaaksi.

Asiakkaiden saama palvelu

heikkenee.

Optimaalinen

palvelutarjonta ja

-verkko

Kustannustehokkaat, asiakastarpeisiin ja

niiden muutoksiin reagoivat palvelut

Kustannukset / asukas

(€)

Tilojen määrä (m2)

Kustannukset / asiakas

(€)

Palveluverkoissa ei

huomioida muutoksia

asiakkuuksissa

Talouden ja toiminnan

yhteyttä ei huomioida

johtamisessa.

Tuottavuutta parantavat

investoinnit jäävät




Talous

Kasvun ja opp. sekä lapsiperheiden tukeminen


TA 2013 MUUTETTU

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 11 615 38 332 37 381 37 381 37 381 37 441

Myyntitulot 2 695 29 413 28 507 28 507 28 507 28 527

Maksutulot 5 182 5 182 4 978 4 978 4 978 5 018

Tuet ja avustukset 3 420 3 420 3 699 3 699 3 699 3 699

Muut toimintatulot 317 317 198 198 198 198

Toimintamenot 193 009 216 572 220 033 219 854 221 483 223 129




Avustukset 7 457 7 457 8 142 8 142 8 171 8 204

Muut toimintamenot 32 413 32 413 33 308 33 308 33 874 34 516

Toimintakate -181 395 -178 240 -182 652 -182 470 -184 102 -185 688

Poistot ja arvonalentumiset 232 232 232 232

Henkilöresurssit


Henkilötyövuosina 2 446 2 272 2 241 2 225 2 196


38

Toiminnan volyymi

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Varhainen kasvu

Varhaiskasvatus 0-6 vuotiaat lkm. 5 537 5 445 5 405 5 393 5 407

Varhaiskasvatus 6 -vuotiaat lkm. 853 817 793 763 842

Päivähoidon piirissä lapsia % 60 58 59 59 59

Varhaiskasvatus ostopalvelu 0-6 v. lkm 371 369 370 370 370

Lastenneuvolan terveydenhoitajalla käyntejä 17 787 18 000 16 200 16 200 16 200

Lapsiperheiden arjen tukeminen

Perheneuvolan asiakkaiden määrä* 2 250 2 600 1 200 1 200 1 200

Perheiden määrä lapsiperhetyössä** 118 200 200 220 220

Perusopetus

Oppilasmäärä 8 164 8 060 7 749 7 613 7 479

Erityisen tuen oppilasmäärä 791 800 800 795 790

Koulujen määrä 42 42 40 40 40

Aamu- ja iltapäivätoim. osall. opp. 488 500 500 450 450

Kuljetusoppilaat 1 674 1 650 1 625 1 600 1 600

Lastensuojelu

Lastensuojeluilmoitusten määrä 1 434 1 400 1 400 1 400 1 350

Lastensuojelun avopalvelujen piirissä lapsia/v 1 093 950 950 950 900

Sijoitettuja lapsia vuoden aikana 179 170 200 200 180

Jälkihuollossa asiakkaita vuoden akana 133 123 120 125 125

Perhetukikeskuksen käyttöaste % 80 80 80 80

Lukiokoulutus

Päivälukiot/ kurssit 2 183 1 990 1 900 1 830 1 800

Iltalukio/ kurssit 290 290 280 280 270

Lukioiden opiskelijamäärä 1 319 1 250 1 190 1 160 1 140

Nuorisopalvelut

Nuorisopalvelut toimintaan osall. määrä 82 204 88 800 78 800 76 800 74 800

*tilastointitavan muutos 2014 ** tilastointitavan muutos 2013


39

Palveluketju Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen Vastuuhenkilö Aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka Sitovuustaso Aikuisväestön lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Aikuisväestön palveluketju tuottaa kulttuuri- vapaa-ajan, kirjasto-, kansalaisopisto- sekä terveydenhuollon palvelut koko väestölle. Arkielämän tukipalveluissa tuetaan pääsääntöisesti aikuisia, jotka eri syistä tarvitsevat sosiaalipal-veluita ja/tai -avustuksia. Asiakassegmentointi on suunniteltu hyvinvointia edistävään ja ylläpitävään palvelukoko-naisuuteen sekä toimintakykyä palauttavaan kokonaisuuteen. Strategisena tavoitteena on saada aikaiseksi palvelu-siirtymää ylläpitäviin palveluihin, jotka ovat kevyempiä. Asiakaan hyvinvoinnin parantaminen ja omavastuun edis-täminen ovat toiminnan keskiössä. Tähän tavoitteeseen päästään asiakaslähtöisten palvelupolkujen toteuttamisel-la ja resurssien oikea-aikaisella sekä -tasoisella kohdentamisella. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Uusien palvelukonseptien kehittäminen otetaan hyvinvointia edistävissä palveluissa laajasti käyttöön. Matalan kynnyksen palveluita kehitetään edelleen, esimerkkinä hyvinvointikioskin palvelun sisällön kehittäminen. Vahviste-taan kumppanuuksien tunnistamista ja kehittämistä niin, että ne edistävät kuntalaisen parasta. Palvelusetelikokei-lut aloitetaan kolmikanta- mallilla, jossa toimijana ovat yhdistykset/yritykset, kaupunki ja kolmas toimija. Virtuaali- ja itsepalveluja kehitetään. Resurssia vapautetaan varsinaiseen toimintaan kiinteistä kiinteistökuluista. Tähän esite-tään ratkaisuksi toimitilojen vuokrausta ja kahden uuden yhtiön perustamista. Ketjun resursseista merkittävä osa on sidottuna seiniin, joten työn aloittaminen on väistämätön. Toimintakyvyn palauttamisessa vuodeosastopaikat vähenevät edelleen vuoteen 2017 asti. Tämä edellyttää vahvaa lean-ajattelua, sillä prosessit tulee saada sujuviksi. Onnistumisen edellytyksenä on sisäisten hoitolinjojen rajojen purkaminen sekä saumaton yhteistyö kuntoutuksen ja ikääntyvien prosessien kanssa. Kysyntähuippua tullaan tasoittamaan lyhyillä kuntoutuspalveluilla intervallityyp-pisesti, jossa kumppani on ulkopuolinen toimija. Tällä varmistetaan omien resurssien riittävyys ja prosessien suju-vuus. Laatujärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet aloitetaan 2014, joilla varmistetaan toiminnan laa-dun taso sekä potilasturvallisuuden toteutuminen. Uudet toimintatavat sekä asiakasprosessit tulee olla valmiina 2017 mennessä. Tavoitteet

Asiakkaan Asiakkuuksien hallinnalla parannetaan Arkielämän Taloudellinen ahdinko lisää



Kuntalaisten

passivoituminen ongelmia

esiintyessä.

Yhdistysresurssit ottaa

vastuuta toiminnasta

Ennaltaehkäisyyn

panostaminen

Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan

omavastuuta tukemalla. Hyvinvointi-

indikaattorit kohenevat, mm. työikäisten

mielenterveysperusteista

sairauspäivärahaa saavien määrä alenee

18:sta/1000 as.

Mielenterveysperuste

isesti

sairauspäivärahaa

saaneet 25-64-v

(/1000 hlö) 18.75 v.

2011


Yhteisöllisyyden

kehittäminen

Palvelutuotantoa toteutetaan

kumppanuussopimuksin yhdistysten

kanssa

Kumppanuussopimuk

sin toteutettujen

palvelujen määrä

(kpl)


Optimaalinen

palvelutarjonta ja

-verkko

Uusien palvelukonseptien käyttöönotto

toteutetaan 2014 aikaisempien

palvelupisteiden sijaan

Uusien

palvelukonseptien

määrä (kpl)

Palvelverkkoa ei saada

sopeutettua optimaaliseksi

Talous


40

Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvístaminen


TA 2013 MUUTETTU

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 22 061 21 711 21 950 21 950 21 950 22 010

Myyntitulot 5 368 5 018 5 206 5 206 5 206 5 226

Maksutulot 7 844 7 844 7 758 7 758 7 758 7 798

Tuet ja avustukset 6 429 6 429 6 611 6 611 6 611 6 611


Toimintamenot 236 822 240 832 239 151 240 035 241 970 243 922




Avustukset 15 852 14 528 15 651 15 651 15 651 15 917


Toimintakate -214 761 -219 122 -217 200 -218 085 -220 020 -221 912


Henkilöresurssit

Henkilömäärä TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Henkilötyövuosina 1227,5 1172,75 1168,55 1166,15 1163,15

Toiminnan volyymi

Arkielämän tukipalvelut TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana Erityisryhmien palveluasumisen asiakkaat 31.12. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat vuoden aikana

3600

379

390

3600

379

390

3600

379

390

3600

379

390

3600

379

379

Hyvinvoinnin edistämisen palvelut ja yhtei-sötyön palvelut

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Hyvinvoinnin edistämisen ja yhteisötyön kävijämäärä yhteensä Tapahtumien määrä yhteensä Kehittämistyötä yhteisötyöpalvelun kanssa tekevien yhteisöjen määrä

1 118 550

717

1 263 680

785

40

1 263 680

785

40

1 263 680

785

40

1 263 680

785

40

Toimintakyvyn palauttamisen palvelut TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Päivystys, käynnit (lääkäri ja hoitaja)

46 500 49 000 49 000 49 000 49 000

Sosiaali- ja kriisipäivystys, asiakastapaukset

1 500 2 000 2 000 2 000 2 000

Terveydenhuollon vastaanotto, yhteensä

- avopsykiatria - suun terveydenhuolto - perusterveydenhuolto - poliklinikat, esh

270 000

30 000 80 000 120 000 40 000

280 000

30 000 80 000 120 000 50 000

280 000

30 000 80 000 120 000 50 000

280 000

30 000 80 000 120 000 50 000

280 000

30 000 80 000 120 000 50 000


41

Sairaalahoitopäivät,oma

- terveyskeskussairaala - erikoissairaanhoito

78 700

45 200 33 500

65 500

31 500 34 000

65 500

31 500 34 000

65 500

31 500 34 000

65 500

31 500 34 000

Palveluketju Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen Vastuuhenkilö Arja Kumpu Sitovuustaso Ikääntyneiden lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Ikääntyneiden palveluihin sisältyvät kotona asumisen tuen ja asumispalvelut 24/ 7 palvelukokonaisuudet. Toimin-nan keskeisenä tavoitteena on vastata asiakkaan palvelutarpeeseen asiakaslähtöisesti sekä siirtää palveluiden pai-nopistettä edistäviin palveluihin. Ikääntyneiden palveluiden toteutuksen perustana on ajantasainen palveluiden kustannusten seuranta ja kokonaistaloudellisesti kestävien toimintamallien kehittäminen. Terveydenhuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu asiakas siirtymä terveydenhuollosta ikääntyneiden palveluihin. Asiakkaan osalli-suutta vahvistetaan ja tuetaan asiakkaiden itsenäistä toimintakykyä. Toimintamallien kehittämisessä huomioidaan vanhuspalvelulain (980/2012) ja STM:n (2013:11) laatusuosituksen velvoitteet ja sisällön määrittelyt. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Ikääntyneiden palveluissa talousarviovuoden 2014 aikana keskeisenä tavoitteena on palvelurakenteen muutos siten, että laitosmaista palvelurakennetta puretaan ja vastaavasti vahvistetaan ikääntyneiden kotona asumista ja itsenäistä toimintakykyä tukevia palveluja sekä kehitetään varhaisen tuen palveluja. Ikääntyneiden palvelujen talousarvion 2014 laadinnan yhteydessä jouduttiin tekemään palvelujen toimintamenojen osalta tarkennusta ja linjauksia. Haas-teena on vuoden 2014 talousarvion kehyksessä pysyminen, koska laadintaan sisältyy paljon epävarmuustekijöitä. Talousarvion 2014 osalta on jouduttu leikkaamaan henkilöstömenoja, kiirehtimään laitosmaisen palvelurakenteen purkua sekä supistamaan harkinnanvaraisia toimintoja. Ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelma 2012–2014 etenee suunnitelman mukaisesti vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 aikana valmistuu kaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä Kustaakoti (Mehiläinen) ja Harjukoti (oman tuo-tannon yksikkö). Edellä mainittujen yksiköiden valmistumisen yhteydessä pyritään tehostamaan asiakas siirtymää terveydenhuollon palveluista ikääntyneiden palveluihin sekä toteutetaan palveluverkkosuunnitelmaan sisällytetyt laitosmaisen palvelurakenteen purut. Palveluverkkosuunnitelman myötä vapautuva henkilöstöresurssi siirtyy kotona asumista tukeviin palveluihin (varhaiset palvelut, kotiutusyksiköt ja kotiutustiimi). Palvelusetelin (sairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluseteli) käyttöä vaihtoehtoisena palveluiden järjestämistapana laajennetaan yhteistyössä ter-veydenhuollon kanssa. Ikääntyneiden itsenäistä toimintakykyä ja kotona asumista tuetaan kohdentamalla kuntou-tusresurssia kotona asuville sekä vahvistamalla kotihoidon henkilöstön kuntouttavan työotteen käyttöä. Kotona asumista tukevien palveluiden kokonaisuudessa jatkuu Kotona kokonainen elämä – hanke (hankeaika 2013–2015) , jonka tavoitteena on kotihoidon sisällön kehittäminen ja nimenomaan välittömän asiakasajan lisääminen. Hanke tukee henkilöstöresurssien kohdentamista tukemaan itsenäistä ikääntyneiden kotona asumista. Lisäksi van-huspalvelulain toimeenpanoon liittyvä Risto – hanke (hankeaika 2013–2014) jatkuu vuoden 2014 lokakuun loppuun asti. Em. hankkeen tavoitteena on riskiryhmien tunnistaminen, gerontologisen sosiaalityön menetelmien kehittämi-nen sekä yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä varhaisen tuen palveluiden toteutuksessa. Molempien hankkeiden osalta vahvistetaan niin asiakkaiden kuin henkilöstön osallisuutta.


42

Tavoitteet

Vastuullinen ja

osall istava

johtaminen

Johtamisen tukeminen ja esimiesten

osaamisen vahvistaminen, mm.

kustannustehokkuuden vahvistaminen,

sähköisten ym. toimintamallien

vahvistaminen.

Esimiesten

osallistumis-

aktiivisuus (%)

Kustannukset / asukas

(€)

Esimiesten ajan puute

Koulutusten toteuttami-nen

ei toteudu

Arjen työn haasteellisuus

TA 2014 kehys tiukka

Johtamista tukevaan

kehittämistyöhön ei aikaa

Uusien toimintamallien

kehittäminen ja käyttöön-

otto viivästyy ajanpuutteen

johdosta

Optimaalinen

palvelutarjonta ja

-verkko

Asiakaslähtöisten toimintamallien

vahvistaminen: palvelutarpeen arviointi

ja ajantasaiset palvelusuunnitelmat.

Palvelusetelin laajentaminen.

Palvelutarpeen

arvioinnin

toteutuminen

määräajassa (%)

Palvelusuunnitel-mien

tarkistusten

toteutuminen 6 kk:n

välein (%)

Palveluiden uusien

järjestämistapojen

käyttöönotto viivästyy

ajanpuutteen ja rajall isen

hlöresurssin johdosta

Asiakkaiden palveluntarve

kasvaa



Energiatehokas ja

uusiutuviin

energialähteisiin

tukeutuva kaupunki

Energiatehokkaan toimintatavan

vahvistaminen

Ekotukihenkilötoiminnan vahvistaminen

ja juurruttaminen

Aika ei ri itä

ekotukihenkilötoiminnan

”sisäänajoon”

Energiatehokkuutta ei koeta

toimintaa ohjaavaksi

tavoitteeksi

Energiatehokkaan

toimintatavan lisäänty-

minen ei näy arjen työn

toteutuksessa, turhauttaa

henkilöstöä.



Ennaltaehkäisyyn

panostaminen

Kotona asumisen tukeminen: varhaisen

tuen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin

painopiste, kotihoidon toimintamallien

kehittäminen.

Palveluiden paino-

pisteen muutos

edistäviin palveluihin

(%)

Asiakassiirtymä

säännöllisen koti-

hoidon raskaimpiin

hoitoluokkiin (%)

Ennaltaehkäisevät ja var-

haiset palvelut eivät vas-taa

asiakkaiden palvelun-

tarpeeseen

Asiakassiirtymä em.

palveluihin ei toteudu

Henkilöresurssi niukka,

poissaoloja ei kyetä

sijaistamaan

Toteutuneet ti laisuudet

(kpl)

Asiakkaan

kuuleminen

Asiakasraadit ym. yhteistoiminnallisten

tomintapojen kehittäminen.

Toteutuneet

toimintamallin

muutokset (kpl)




43

Talous

Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen


TA 2013 MUUTETTU

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 17 688 17 483 16 322 16 322 16 322 16 342

Myyntitulot 736 736 1 010 1 010 1 010 1 030

Maksutulot 14 768 14 768 13 666 13 666 13 666 13 666

Tuet ja avustukset 488 488 10 10 10 10


Toimintamenot 92 878 92 256 92 480 92 404 93 077 93 754




Avustukset 4 442 4 442 5 014 4 513 4 553 4 594


Toimintakate -75 190 -74 773 -76 158 -76 082 -76 755 -77 411


Henkilöresurssit

Henkilömäärä TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Henkilötyövuosina 1 225,6 1 181,1 1 178,3 1 176,9 1 177,7

Toiminnan volyymi

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 2 169 2 250 2 300 2 300 2 300 2 300

Säännöllisen kotihoidon peittävyys % /75-vuotta täyttäneet

12,8

13,0

13,0

13,0

13,0

13,0

Asumispalveluiden asiakkaat 1 179 1 062 1 110 1 150 1 150 1 150

Tehostetun palveluasumisen peittä-vyys % /75-vuotta täyttäneistä

7,0

6,4

7,0

8,0

8,0

8,0

Kouvola – Talousarvio 2014 Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät

44

3.2 Kohderahoitteiset tehtävät

3.2.1 Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Toimielin Lasten ja nuorten lautakunta Vastuuhenkilö Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus Kouvolan seudun ammattiopisto on monialainen ammatillinen oppilaitos, joka järjestää ammatillista perus‐ ja lisäkoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatil-lista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Kouvolan seu-dulla tehtyihin metsäteollisuuden rakennemuutoksiin liittyen KSAO:ssa luodaan valmiudet joustaviin uudelleen koulutuksen polkuihin. Ammatillista koulutusta järjestetään Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) seitsemällä koulutusalalla. Koulu-tuksen painopiste siirtyy nuorten ikäluokkien vähenemisen myötä aikuiskoulutukseen, mihin tehtävään on perus-tettu ammattiopiston sisäinen aikuiskoulutuskeskus. Osaamistarpeiden määrällistä ja laadullista ennakointia kehi-tetään yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Uusia ammatillisia koulutusohjelmia aloitetaan seudullisen työvoiman kysynnän tarpeen mukaisesti joustavin jär-jestelyin. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta jatketaan. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 KSAO jatkaa vuonna 2014 toimintaansa kirjanpidollisena taseyksikkönä (KV 26.9.2011 § 81). Kevään 2014 aikana tehdään selvitys osan/koko ammatillisen koulutuksen yhtiöittämisestä tai mahdollisesta muusta toimintamuodos-ta. Ammattiopisto jatkaa henkilöstön kanssa yhteistyössä laatu-/toimintojärjestelmän kehittämistyötä. Tavoitteena on, että vuoden 2014 aikana kaikki prosessikuvaukset on tehty ja prosessien omistajien ja prosessitiimien johdolla ja, että KSAO toimiin prosessien mukaisesti. Työelämän ennakointitiedon kerääminen ja hyödyntäminen koulutus-suunnittelun ja opetussisältöjen kehittämiseen työelämälähtöiseksi on keskeinen osa toiminnan kehittämistä vv. 2014 - 2016. KSAO:n tärkein kehittämishanke on Tornionmäen kampuksen rakentaminen palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Utinkatu 85:n peruskorjaus on valmis ja Utin helikopterikoulutuskeskus valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä ja koulutustoiminta aloitetaan heti vuoden 2014 alusta. Seuraava vaihe on kone- ja metallialan opetustilojen ra-kentaminen sekä Utinkatu 44-48:n peruskorjaus- ja muutostyöt Keltakankaalta ja Kuusankoskelta siirtyviä koulu-tuksia varten. Viimeisenä isona kohteena on Tornionmäen koulun saneeraus sote - alan koulutustiloiksi. KSAO:n aikuiskoulutuksen toiminta on vahvassa kasvuvaiheessa, ja edellyttää suunnittelu- ja kouluttajaresurssin lisäystä. Aikuisopisto valmistelee ammatti-, erikoisammatti- ja perustutkintojen järjestämissopimuksia työelämän tarpeiden mukaisesti. Yrittäjyyskasvatukseen panostetaan edelleen Kouvolan YES ‐keskuksen ostopalvelujen kautta. Tavoitteena on saa-da ammattiopistoon innovatiivisen yritystoiminnan malleja yhteistyössä paikallisten yritysverkoston kanssa. Merkittävä kehittämiskohde on VR:n koulutuskeskuksen toiminnan siirto KSAO:n toiminnaksi. Tavoitteena on, että nykyinen VRKK:n rautatiealan koulutus siirtyy KSAO:oon vuoden 2014 alusta. Uusien luovien alojen yritystoimintaa kehitetään mm. pelialalla GAMEDU -hankkeen ja sähköautotekniikan opetuksen kehittämishankkeen kautta. KSAO jatkaa edelleen bioenergia-alan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishankkeita sekä allaan liittyvää vientikoulu-hanketta. KSAO:n kehittämistoiminta perustuu aktiiviseen hanketoimintaan ja verkostoitumiseen yritysten ja mui-den toimijoiden kanssa, mikä edellyttää hankehenkilöstön lisäämistä.

Kouvola – Talousarvio 2014 Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät

45

Talous * Taseyksikön määrärahat sisältyvät Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemisen palveluketjun määrä-rahoihin

Taseyksikkö, Ammatillinen koulutus

Tulosbudjetti 1000 e TA 2013 MUUTETTU

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 2 251 28 968 28 874 28 874 28 874 28 874

Myyntitulot/Liikevaihto 500 27 217 27 023 27 023 27 023 27 023

Muut tulot 51 51 1 1 1 1

Muut tuet ja avustukset 1 000 1 000 1 400 1 400 1 400 1 400

Toimintamenot 28 212 27 708 28 553 28 554 28 551 28 548

Materiaalit ja palvelut 5 051 5 051 5 811 5 812 5 809 5 806

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 501 501 1 345 1 345 1 345 1 345



Muut menot 6 901 6 901 7 459 7 459 7 459 7 459

Toimintakate -25 961 1 260 321 320 323 326

Vuosikate -25 961 1 260 321 320 323 326


Suunnitelmanmukaiset poistot 200 200 200 200

Tilikauden tulos -25 961 1 260 121 120 123 126

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -25 961 1 260 121 120 123 126

Henkilöresurssit


Henkilötyövuosina 265 265 265 268 270

Toiminnan volyymi

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Ammatillinen peruskoulutus oppilasmäärä 2 363 2 280 2 360 2 350 2 330

Ammatillinen lisäkoulutus oppilasmäärä 65 50 55 50 48

Voimassa olevat oppisopimuskoulutussopi-mukset 570 500 490 500 510

Kouvola – Talousarvio 2014 Käyttötalousosa

46

Käyttötalousosa toimialoittain ja palveluketjuittain TA 2014

1000 e

Konsernipalvelujen toimiala

Toiminnanohjaus

Toimintatulot 3 373

Toimintamenot 26 806

Toimintakate -23 434

Hyvinvointipalvelujen toimiala

Toimintatulot 84 174



Kasvun oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen




Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen




Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen




Kaupunkikehityksen toimiala


Valmistus omaan käyttöön 3 009



Kaupunkikehityksen hallinto

Toimintatulot 1 210

Toimintamenot 1 443

Toimintakate -233

Elinvoiman vahvistaminen

Toimintatulot 6 741


Toimintakate -7 618

Elinympäristön kehittäminen

Toimintatulot 7 232




Käyttötalous yhteensä





Kouvola – Talousarvio 2014 Tuloslaskelmasosa

47

4 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa esitetään kaupungin toiminnan toimintatulot ja -menot, näiden välinen erotus eli toimintakate sekä kaupungin yhteisinä erinä verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja –menot. Näiden erien erotuksena laskettava vuosikate pitäisi riittää kattamaan poistonalaisten investointien aiheuttamat suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikatteen ja poistojen erotus on tilikauden tulos, jonka jälkeen tilinpäätöserien muutosten jälkeen syntyy tilikauden yli- tai alijäämä. Kouvolan toimintatulojen negatiiviseen kehitykseen vaikuttaa kuntien yhdistymi-sen jälkeen saatujen yhdistymisavustusten sekä valtionosuuden vähenemisen kompensaatioiden poistuminen toimintatulojen tuet ja avustukset –erästä. Toimintamenojen kasvua pyritään pienentämään henkilöstömenojen vähentämisellä. Palvelujen ostojen kasvuun ei kaikilta osilta voida vaikuttaa. Yhteensä vuoden 2014 talousarviossa toimintatulot ovat 87,2 milj. euroa, toimintamenot 578,8 milj. euroa ja toimintakate on -487,0 milj. euroa. Kaupunki sis. liikelaitokset

Tuloslaskelma 1000 e TP 2012 TA 2013 MTA 2013 TA 2014 TS 2015 TA 2016 TA 2017

Toimintatulot 94 551 99 935 88 613 87 190 97 920 99 878 101 876

Valmistus omaan käyttöön 6 043 4 772 4 772 4 529 2 000 2 000 2 000

Toimintamenot 573 957 577 356 573 260 578 765 574 814 580 562 586 368

Toimintakate -473 363 -472 649 -479 875 -487 046 -474 894 -478 684 -482 492

Verotulot 309 133 313 800 319 500 323 000 331 090 341 114 352 365

Valtionosuudet 159 648 163 500 163 500 164 500 166 000 168 000 172 700

Rahoitustulot ja -menot 4 281 4 371 6 242 5 593 4 000 4 000 4 000

Korkotulot 1 542 1 230 1 328 1 333 1 000 1 000 1 000

Muut rahoitustulot 5 983 7 377 8 500 7 860 7 500 7 500 7 500

Korkomenot 3 152 4 086 2 686 2 370 3 000 3 000 3 000

Muut rahoitusmenot 91 150 900 1 230 1 500 1 500 1 500

Vuosikate -300 9 022 9 367 6 046 26 196 34 430 46 573

Poistot ja arvonalentumiset 20 785 22 045 22 045 21 500 22 000 22 500 22 500

Satunnaiset erät 2 046

Tilikauden tulos -19 039 -13 023 -12 678 -15 454 4 196 11 930 24 073

Poistoeron muutos 3 550

Rahastojen muutos 9 500

Tilikauden yli/alijäämä -15 488 -3 523 -12 678 -15 454 4 196 11 930 24 073

Tunnusluvut

Toimintatulot/Toimintamenot, % 16,6 17,3 15,6 15,2 17,1 17,3 17,4

Vuosikate, % poistoista -1,0 40,9 42,5 28,1 119,1 153,0 207,0

Vuosikate euroa/asukas -3 104 108 70 304 402 545

Kertynyt yli-/alijäämä -8 533 -12 055 -21 211 -36 664 -32 468 -20 538 3 535

Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas -98 -139 -244 -424 -377 -240 41 Julkinen rahoitus eli verotulot ja valtionosuudet Verotulojen kehitys verotulolajeittain sekä valtionosuuksien muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta. Kasvun vuodelle 2014 arvioidaan olevan alle yhden prosentin. Kunnallisverojen määrä vuonna 2014 tulee olemaan arviolta lähes samansuuruinen kuin vuonna 2013. Vuoden 2013 kunnallisverotulojen kertymään vaikuttaa kertaluonteisesti verontilityslain muutos, jonka mukaan aiemmin tammikuulla tilitetyt jäännösverot tilitetään joulukuulla. Kiinteistö-verotuloja nostaa vuodelle 2014 kiinteistöverouudistus, joka korottaa rakennusten sekä maapohjien verotusarvoja. Yhteisöverotuloihin vaikuttaa vähentävästi yhteisöverokannan alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuo-desta 2014 alkaen, mutta veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Valtionosuudet jakautuvat valtiovarainministeriön hallinnoimaan peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaiseen valtionosuuteen, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministe-riö. Peruspalvelujen valtionosuuden arvioidaan talousarviossa 2014 olevan 153,5 milj. euroa, josta verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta on noin -3 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden 11 milj. euroa, joka on jäädytetty vuoden 2012 tasolle.


48

2009 2010 2011 2012 MTA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Kunnan tulovero 252 366 252 555 266 792 271 435 280 500 280 400 288 390 300 114 310 765

Muutos% 0,1 % 5,6 % 1,7 % 3,3 % 0,0 % 2,8 % 4,1 % 3,5 %

Ki inteis tövero 14 906 17 103 20 525 22 533 24 000 25 900 25 900 26 000 26 100

Muutos% 14,7 % 20,0 % 9,8 % 6,5 % 7,9 % 0,0 % 0,4 % 0,4 %

Yhteisöveron tuotto 15 008 17 948 19 773 15 166 15 000 16 700 16 800 15 000 15 500

Muutos% 19,6 % 10,2 % -23,3 % -1,1 % 11,3 % 0,6 % -10,7 % 3,3 %

Verotulot yhteensä 282 280 287 606 307 090 309 133 319 500 323 000 331 090 341 114 352 365

Muutos% 1,9 % 6,8 % 0,7 % 3,4 % 1,1 % 2,5 % 3,0 % 3,3 %

Valtionosuudet 139 986 146 689 150 218 159 648 163 500 164 500 166 000 168 000 172 700

Muutos% 4,8 % 2,4 % 6,3 % 2,4 % 0,6 % 0,9 % 1,2 % 2,8 %

Julkinen rahoitus yht. 422 265 434 295 457 308 468 782 483 000 487 500 497 090 509 114 525 065

Muutos% 2,8 % 5,3 % 2,5 % 3,0 % 0,9 % 2,0 % 2,4 % 3,1 %

Toimintakate -413 385 -417 737 -440 800 -473 363 -479 875 -487 046 -474 894 -478 684 -482 492

Muutos% 1,1 % 5,5 % 7,4 % 1,4 % 1,5 % -2,5 % 0,8 % 0,8 %

Verotulot verotulolajeittain

sekä valtionosuudet, 1000 eur

ArvioidutToteutumat

Rahoitustulot ja -menot Rahoitustulot ja –menot koostuvat korkotuloista ja –menoista sekä muista rahoitustuloista ja -menoista. Rahoitus-tuloina korkotuloja antolainoista arvioidaan vuonna 2014 saatavan 1,3 milj. euroa. Muita rahoitustuloja ovat osin-got ja osuuspääomien korot, joiden arvio vuodelle 2014 on 7,4 milj. euroa sekä sijoitustoiminnan tuotot ja palkki-oiden palautukset sekä takausprovisiot. Rahoitusmenot koostuvat korkomenoista, joita arvioidaan maksettavan vuonna 2014 2,3 milj. euroa sekä muista rahoitusmenoista 1,2 milj. euroa, jotka sisältävät pääosin koronvaihtoso-pimusten korkomenot. Lyhyiden korkojen odotetaan pysyvän EKP:n ohjeistuksen mukaisesti edelleen alhaisella tasolla myös vuonna 2014. Ennuste on, että ohjauskorko pysyy nykytasolla ainakin vuoden 2015 loppupuolelle. Sikäli kun euroalueen kasvu pikkuhiljaa elpyy, ei liene kuitenkaan tarvetta myöskään lisäkoronlaskulle. Pitkien kor-kojen uskotaan kääntyvän vähitellen nousuun. Hiljalleen vahvistuvat talousluvut ja mahdollinen Fedin osto-ohjelman supistaminen luovat paineita pitkien korkojen nousulle. Tuloslaskelman tunnusluvut Tuloslaskelman yhteydessä esitettävät tunnusluvut kuvaavat tulorahoituksen riittävyyttä. Tunnusluvulla toiminta-tulot prosenttia toimintamenoista voidaan tulkita siten, että toimintatulolla toimintamenoista katettavan osuu-den kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Tämä tunnusluku on Kouvolan osalta vuoden 2014 talousarviossa 15,2 prosenttia, mutta taloussuunnitelmavuosina luku kasvaa 17,1-17,4 prosenttiin. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista kuvaa investointien ja vuosikatteen suhdetta. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan poistot. Tulorahoi-tus on ylijäämäinen, jos vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Oheisen kuvan mukaisesti ainoastaan v. 2010 Kouvolassa vuosikate on ylittänyt poistot. Talouden tasapainot-tamisohjelman mukaisesti vuodesta 2015 lähtien vuosikate tulee ylittämään poistot ja tulorahoitus tulee olemaan ylijäämäinen. Vuosikate euroa/asukas –tunnuslukua käytetään yleisesti tulorahoituksen arvi-oinnin riittävyydessä. Keskimääräistä, kaik-kia kuntia koskevaa tavoitearvio ei voida asettaa, vaan kunnan toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteen määrittämiseen kun-nassa.


49

Kertynyt yli-/alijäämä sekä kertynyt yli-/alijäämä asukasta kohden kuvaa kaupungin pitkän aikavälin tulorahoitus-tarvetta. Kouvolan negatiiviset tunnusluvut osoittavat kaupungin tulorahoituksen riittämättömyyden, taloussuun-nitelman mukaisesti vasta vuonna 2017 saadaan katettua kertynyt alijäämä ja päästään kertyneeseen ylijäämään. Peruskaupungin tuloslaskelma 2014-2017

Peruskaupunki

Tuloslaskelma, 1000 euroa

Toimintatulot 102 730 103 000 105 000 107 000

Valmistus omaan käyttöön 3 009 2 000 2 000 2 000

Toimintamenot 624 270 613 000 619 400 625 800

Toimintakate -518 532 -508 000 -512 400 -516 800

Verotulot 323 000 331 090 341 114 352 365

Valtionosuudet 164 500 166 000 168 000 172 700

Rahoitustulot ja -menot 13 018 11 425 11 425 11 425

Korkotulot 1 313 1 300 1 300 1 300

Muut rahoitustulot 15 155 15 000 15 000 15 000

Korkomenot 2 250 2 900 2 900 2 900

Muut rahoitusmenot 1 200 1 975 1 975 1 975

Vuosikate -18 014 515 8 139 19 690

Poistot ja arvonalentumiset 8 289 8 839 9 389 9 439

Tilikauden tulos -26 303 -8 324 -1 250 10 251

Tilikauden yli/alijäämä -26 303 -8 324 -1 250 10 251

TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan esitetään alla olevassa taulukossa. Liikelaitoksilla on vaikutusta toiminta-katteen, vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen ja tilikauden yli-/alijäämän muodostumiseen. Kaupunki yhteensä sarakkeessa on eliminoitu liikelaitosten väliset sekä kaupungin ja liikelaitosten väliset erät sekä sisäiset erät. Kouvolan kaupunki TA 2014 TA 2014

Tuloslaskelma

1000 e

Toimintatuotot 102 730 13 513 53 271 67 043 87 190

Myyntituotot 51 987 13 512 52 840 29 779

Maksutuotot 28 142 28 142

Tuet ja avustukset 13 431 431 13 862

Muut toimintatuotot 9 170 1 67 043 15 407

Valmistus omaan käyttöön 3 009 1 020 500 4 529

Toimintakulut 624 270 10 847 52 373 40 642 578 765

Henki löstökulut 251 578 3 861 28 667 1 096 285 203

Palkat ja pa lkkiot 191 429 2 766 21 620 787 216 602

Henki lös ivukulut 60 149 1 095 7 047 309 68 601

Eläkekulut 49 140 878 5 795 265 56 078

Muut henki lös ivukulut 11 009 217 1 252 45 12 523

Palvelujen osto 261 111 4 674 13 098 22 432 213 118

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 285 2 075 8 023 10 095 38 115

Avustukset 31 601 31 601

Muut toimintakulut 61 694 237 2 585 7 019 10 728

Toimintakate -518 532 3 686 898 26 901 -487 046

Verotulot 323 000 323 000

Valtionosuudet 164 500 164 500

Rahoitustuotot ja -kulut 13 018 -1 395 -6 030 5 593

Korkotuotot 1 313 20 1 333

Muut rahoitustuotot 15 155 40 7 860

Korkokulut 2 250 120 2 370

Muut rahoituskulut 1 200 1 335 6 030 1 230

Vuosikate -18 014 2 291 898 20 871 6 046

Poistot ja arvonalentumiset 8 289 2 266 525 10 420 21 500

Tilikauden tulos -26 303 25 374 10 451 -15 454

Tilikauden yli/alijäämä -26 303 25 374 10 451 -15 454

TA 2014 LiikelaitoksetKaupunki Kouvolan

Vesi

Tekninen

tuotanto

Tilaliikelaitos Kaupunki

yhteensä

Kouvola – Talousarvio 2014 Investointiosa

50

5 Investointiosa

Investointimenot vuodelle 2014 ovat kaupungin osalta 13,8 miljoonaa euroa ja liikelaitosten osalta yhteensä 26 miljoonaa euroa eli koko kaupunki yhteensä 39,8 milj. euroa. Rahoitusosuuksia arvioidaan saatavan kaupungin osalta 1,1 milj. euroa ja liikelaitosten osalta 0,3 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituottoja arvioidaan vuonna 2014 saatavan yhteensä 2 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit kaupunki ja liikelaitokset yhteenlaskettuina ovat 36,5 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Aineettomat hyödykkeet Tietohallinto on varannut investointimenoihin 1,85 milj. euroa vuodelle 2014 aineettomiin oikeuksiin ja tietoko-neohjelmistoihin. Hyvinvointipalveluiden tietohallintoinvestoinnit (1,3 milj. euroa) sisältävät palveluseteli- ja osto-palvelujärjestelmän käyttöönoton, Effica osiot muun muassa Lifecare lääkitys sekä lakisääteiset eARkisto ja Avo-Hilmo, sanelun päivitys, joka vaaditaan käyttöjärjestelmän päivittyessä Win 7. Useamman sairaanhoitopiirin ja kunnan yhteinen tulevaisuuden tarpeita vastaavan Hyvinvointijärjestelmän vaatimusmäärittely edesauttaa integ-roidun toimintamallin huomioimista. Kirjastojärjestelmien investoinnit muun muassa palautusautomaatti, jolla parannetaan palautustoiminnan, seutulainauksen ja aineiston kierron tehokkuutta. Mobiilikotihoidon toimin-nanohjausjärjestelmä, jolla lisätään välittömän asiakastyön osuutta, lisäksi hankitaan omahoitoratkaisu avovas-taanottojen toimipisteisiin. Kaupunkikehitys ei ole esittänyt ICT - investointeja. Konsernipalvelujen ICT - inves-toinnit (0,7 milj. euroa) sisältävät sähköisen asioinnin ratkaisuja, tietovaraston ja toiminnanohjauksen (ERP) ratkai-suja sekä Windows 7 käyttöjärjestelmän päivitystä. Lisäksi korttikirjautuminen ja käyttövaltuushallinnan investoin-nit (sisältää henkilöstökorttiominaisuudet). Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kaupungin talousarviossa on varauduttu maa- ja vesialueiden hankintoihin 2,2 milj. eurolla, joissa painotetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Pysyvien vastaavien maanmyynnit arvioidaan olevan 1,1 milj. euroa. Maanhankinnan perusteena on joko asemakaavojen toteuttamiseen liittyvä maan hankinta tai yleiskaavaan perustuva raakamaan hankinta yhdyskuntarakentamiseen eri käyttötarkoituksiin kymmenen vuoden tähtäimellä. Kiinteät rakenteet ja laitteet Peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot ovat 9,3 milj. euroa. Niistä investoinnit maa- ja vesirakenteisiin vuonna 2014 ovat 7,2 milj. euroa, josta suurimmat ovat Vesipuiston kunnallistekniikka 1,5 milj. euroa ja Tuohikotti-Kääpälä jalankulku-polkupyörätie 1,1 milj. euroa, johon on arvioitu saatavan rahoitusosuutta 0,6 milj. euroa. Katuihin, teihin ja kevyeen liikenteeseen on varattu 2,9 milj. euroa. Johtoverkostojen ja – laitteiden investoinnit ovat 2,1 milj. euroa sisältäen edelleen jatkuvan ulkovalaistussaneerauksen, johon arvioidaan saatavan rahoitusosuutta 0,4 milj. euroa. Lisäksi rahoitusosuuksina Niivermäen luontopolkuun saadaan ELY-avustusta 64 000 euroa. Muihin kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin investoidaan 70 000 eurolla. Nettoinvestoinneista 4,4 milj. euroa on korvausinvestointeja ja 3,8 milj. euroa uus-/laajennusinvestointeja.

Kouvolan Veden investoinnit ovat vuonna 2014 8,3 milj. euroa kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin, joista johtover-kostoihin laitteisiin 6,7 milj. euroa ja muihin kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 1,6 milj. euroa. Suurimmat inves-toinnit ovat Ravikylän I-vaiheen jatkaminen 0,5 milj. euroa, Valtakatu Kuusankoski 0,5 milj. euroa, Väkkärän loppu-osa vuodelta 2013 0,5 milj. euroa, RO-koneikon laajennus 0,7 milj. euroa sekä vedenhankinnan varmistami-nen/ottamot, siirtolinjat 2,9 milj. euroa. Kouvolan Veden investoinneista uus-/laajennusinvestointeja on 3,9 milj. euroa ja korvausinvestointeja 4,5 milj. euroa.

Kaupungin ja liikelaitosten kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot vuodelle 2014 ovat yhteensä 17,7 miljoonaa euroa.

Rakennukset Tilaliikelaitos toteuttaa kaupungin rakennusinvestoinnit ja niihin on varattu vuodella 2014 yhteensä 17,7 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia hankkeisiin arvioidaan saatavan 0,3 milj. euroa (Mansikka-ahon lähiliikuntapaikka ja Jaa-lan paloaseman peruskorjaus) ja myyntituottoja on arvioitu saatavan 0,9 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet ovat KSAO Tornionmäen kampuksen rakentamisen jatkaminen 2,1 milj. euroa, KSAO metalliosasto 1,5 milj. euroa, kaupunginmuseon näyttelytila 0,5 milj. euroa, lastensuojelu- ja perusopetuksen päivätoimintayksikkö 0,5 milj.


51

euroa, Keskustan päiväkodin peruskorjaus 0,7 milj. euroa, Korian päiväkoti 1,5 milj. euroa, Mansikka-ahon koulu 4,2 milj. euroa, Ratamon kilpailutus 1 milj. euroa sekä kotiutusyksikkö Lauttarannan peruskorjaus 1,7 milj. euroa. Ehdollisena hankkeena on Jaalan paloaseman peruskorjaus ja laajennus (0,65 milj. euroa), joka toteutetaan jos saadaan palosuojelurahaston avustus (0,2 milj. euroa). Leasing-rahoituksella rakennettavaan Valkealan päiväkodin uudisrakennukseen on varattu 0,4 milj. euroa. Investointimenoista uus-/laajennusinvestointeihin on varattu 8,8 milj. euroa ja korvausinvestointeihin 8,9 milj. euroa.

Koneet ja kalusto Hyvinvointipalvelujen aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistamisessa koneisiin ja laitteisiin on varattu 236 000 euroa ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisen palveluketjussa Harjukodin kalustoinvestointeihin 150 000 euroa. Yhteensä koneisiin ja kalustoon on varattu 386 000 euroa vuodelle 2014. Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset sisältävät kunnan toiminnan edistämiseksi hankitut arvopaperit, kunnan toimialaan liittyvä sijoitukset ja muut pitkäaikaiset sijoitukset. Näitä ovat esimerkiksi sijoitukset yhteisöihin, jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai joiden toiminnan tarkoituksena on tukea kunnan tehtäviin liittyviä päämääriä kuten palvelu-tuotannon järjestämistä, elinkeinorakenteen muutosta tai työllisyyden turvaamista kunnan tai seutukunnan alueel-la. Tällaisia investointeja ei ole tiedossa vuoden 2014 talousarviota laadittaessa.

Investointien kokonaismäärä

Vuodelle 2014 on kehyksessä määritelty net-toinvestointitasoksi 35 miljoonaa euroa. Koko-naisinvestointitasoa pyritään korvausinvestoin-tien osalta alentamaan taloutta kestävälle tasolle tulevalla suunnittelukaudella alla olevan taulukon mukaisesti. Tavoitteena on talouden tasapainopaketissa investointien vuotuisen määrän alentaminen 20 miljoonaan euroon. Investointiohjelmaa tulee edelleen tarkastella kokonaisuudessaan kriittisesti ja asettaa etusi-jalle ne investoinnit, jotka tukevat työllisyyttä ja joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Ohei-sesta kaaviosta ilmenee esitettyjen investoin-tien ja investointikehyksen väliset erot. Korva-usinvestointien osuus rakennuksien, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinneista on noin 1,3 milj. euroa suuremmat kuin vastaavat uus-/laajennusinvestoinnit.

Kaupungin investoinnit liikelaitoksen mukaan lukien esitetään alla olevassa taulukossa.

Kouvolan kaupunki

Investoinnit 1000 e TP 2012 TA 2013

MUUTETTU

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018

Aineettomat hyödykkeet 870 1 944 1 944 1 850 1 850 1 850 1 850 1 850

Aineelliset hyödykkeet 44 716 41 966 49 253 37 957 57 389 40 912 28 802 7 502

Maa- ja vesialueet 2 488 3 500 3 500 2 200 1 500 1 500 1 500 0

Rakennukset 7 921 21 350 23 750 17 645 25 945 11 950 3 300 2 500

Kiinteät rakenteet ja laitteet 11 846 17 116 22 003 17 726 29 892 27 410 23 950 4 950

Koneet ja kalusto 656 386 52 52 52 52

Sijoitukset 5 049 25 113

Investointimenot yhteensä 50 635 43 935 51 310 39 807 59 239 42 762 30 652 9 352

Rahoitusosuudet 3 318 3 396 3 156 1 334 2 510 600 0 0

Pysyvien vastaavien myynti 1 777 2 700 2 461 2 000 1 700 1 700 1 700 600

Investointitulot yhteensä 5 094 6 096 5 617 3 334 4 210 2 300 1 700 600

Nettoinvestoinnit yhteensä 45 540 37 839 45 693 36 473 55 029 40 462 28 952 8 752


52

Liikelaitosten vaikutus kaupungin investointeihin esitetään alla olevassa taulukossa. Teknisen tuotannon liikelaitok-sella ei ole investointeja. Kouvolan Veden ja Tilaliikelaitoksen investointisummat ovat merkittäviä koko kaupungin kokonaisuuteen nähden.

Investoinnit Peruskaupunki Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Liikelaitokset yht. Kaupunki yhteensä

1000 e TA 2014 TA 2014 TA 2014 TA 2014 TA 2014

Aineettomat hyödykkeet 1 850 1 850

Aineelliset hyödykkeet 11 912 8 395 17 650 26 045 37 957

Maa- ja vesialueet 2 200 2 200

Rakennukset 145 17 500 17 645 17 645

Kiinteät rakenteet ja laitteet 9 326 8 250 150 8 400 17 726

Koneet ja kalusto 386 386

Investointimenot yhteensä 13 762 8 395 17 650 26 045 39 807

Rahoitusosuudet 1 084 250 250 1 334

Pysyvien vastaavien myynti 1 100 900 900 2 000

Investointituotot yhteensä 2 184 1 150 1 150 3 334

Nettoinvestoinnit yhteensä 11 578 8 395 16 500 24 895 36 473

Kaupungin ja liikelaitosten investointiesitykset vuosille 2014-2017 esitetään alla olevassa taulukossa toimialoittain eriteltynä.

Peruskaupunki 1000 euroa 2014 2015 2016 2017

Konsernipalvelut Investointi tulot

Investointimenot 1 850 1 850 1 850 1 850

Nettoinvestoinnit -1 850 -1 850 -1 850 -1 850

Kaupunkikehitys Investointi tulot 2 184 2 100 1 570 1 100



Hyvinvointipa lvelut Investointi tulot 0 0 0 0

Investointimenot 386 52 52 52

Nettoinvestoinnit -386 -52 -52 -52

Peruskaupunki yht. Investointitulot 2 184 2 100 1 570 1 100



Liikelaitokset 1000 euroa 2014 2015 2016 2017

Kouvolan Ves i Investointi tulot



Ti la l i ikela i tos Investointi tulot 1 150 2 110 730 600



Kaupunki yhteensä Investointitulot 3 334 4 210 2 300 1 700




53

Kaupunkikehityksen investointien erittely

Elinympäristön kehittäminen (1000 e)Hankeryhmä TA 2013 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Maa-ja vesialueet 3 500 2 200 1 500 1 500 1 500

Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 755 8 035 18 810 20 180 18 550Elinkeinopoliittiset investoinnit 2 250 5 360 3 900 4 900Kadut, tiet, kevyt l i ikenne 3 675 2 900 7 480 10 920 10 730Ulkovalaistus 1 770 2 100 2 880 2 660 310Viheralueet 420 185 730 950 860Sillat ja erikoisrakenteet + rautatiet 260 410 170 1 160 550 550Muut rakenteet ja laitteet 260 160 420 420 420Liikenteen ohjauslaitteet 70 70 80 80 80Suunnittelu ja pieninvestoinnit 300 200 700 700 700

Erillisprojektit 4 721 1 291 1 000Anttilan ampumarata-alueen puhdistus (ELY) 350 100Halkotorin alue (yhteishanke Lemminkäinen) 1 800 0 1 000Niivermäen luontopolku (ELY / EAKR) 91Tuohikotti-Kääpälä (yhteishanke ELY) 1 400 1 100

Investointimenot yhteensä 14 976 11 526 21 310 21 680 20 050Rahoitusosuudet 2 325 1 084 1 000 470 0Pysyvien vastaavien myynti 300 2 600 1 100 1 100 1 100 1 100Investointitulot yhteensä 2 625 2 184 2 100 1 570 1 100Nettoinvestoinnit 12 351 9 343 19 210 20 110 18 950

Rahoitusosuudet, erittely:Halkotorin alue: Lemminkäinen 50% 500Katuvalosaneeraus: TEM-tuki 20 % 380 500 470Niivermäen luontopolku: ELY-avustus 70% 64Tuohikotti-Kääpälä: ELY-osuus 50% 640 0Yhteensä 1 084 1000 470

TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

(1.000 €) ELINKEINOPOLIITTISET INVESTOINNIT: 2 250 5 060 3 500 4 500

Kuusankosken keskusta (Kuusaantie ja Keskusaukio) KUU 550 400Liikennepuisto KOU 100 10Honka-Palojoen alue 100 50Käyrälammen alue/ Vesipuisto KOU 1 500 600Tervaskangas II KOU 2 000 2 000 3 000Ratamo -hanke KOU 2 000 1 500 1 500Elinkeinopoliittiset investoinnit, yht. 2 250 5 060 3 500 4 500

KADUT, TIET, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT:UUDET ALUEET: Uudet asuinalueet ja asuntokadut: 515 25

Aloitusvuosi xxxx-2013: viimeistelytyötAhkojantie ja Napanojantie, sis.kääntöp:n rak. KOR 80Malminpuisto / Kappelikuja KOU 70Loikalanpelto KOU 40Papulankatu (Hietamäentie-Lähdekaivontie) + KOU 120Valkamantie KUU 40Äijänkalliontie MYL 50Pienet kohteet (Kivimäenpolku ja Ventontie) 30Aloitusvuosi 2014Terhotie + puiston polku KOR 85 25


54

TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

MUUT INVESTOINNIT:Muut liikennejärjestelyt / liikenneturvallisuushankkeet: 365 30

Aloitusvuosi 2013: viimeistelytyöt

Harjunraitin ja Palokankaantien li ittymäjärj. KOU 50Hirveläntien KLV (Suurhirventie-Huonmäentie) VOI 85Pienet kohteet (Asemakatu ja Pääportin alue) 30Aloitusvuosi 2014Kartanokadun KLV KOU 110 30Lassilanpellontien suojateiden parantaminen KUU 35Muut pienet kohteet (Tasankotien keskikorokkeet ja muut l i ikenteen rauhoittamiskeinot) 55

Katu- ja tiesaneerauskohteet (kadut, vesi ja viemäri): 1 330 530 430Aloitusvuosi xxxx-2013: viimeistelytyöt

Apilastie KOU 40Heikintie MYL 120Karankatu KOU 40Kujalantie VAL 35Louhentie KUU 40Näkintie KUU 60Taimipolku KOU 30Yhteiskouluntie INK 50Aloitusvuosi 2014Antinnotko KUU 85 30Heikintie (Yläpuistontie – kadun loppuosa) MYL 260 90Kasakkakalliontie + KLV:n rakentaminen KUU 170 40Kyntäjäntie KOR 190 230 80Manski KOU 50 100 350Niilontie (Narjuksentie väl. Rautakorventie – Pekantie jää pois)MYL 110 40

Erilliset päällystyshankkeet 690

Väylien uudelleenpäällystys *(ml. Ajoratamerk.) 690Kadut, tiet, kevyt l i ikenne yhteensä 2 900 585 430

ULKOVALAISTUSKatuvalosaneeraus 2 100 2 820 2 600 250

*) TEM Katuvalosaneeraus 1 900 2 500 2350 200Katuvalosaneeraus 200 320 250 50Ulkovalaistus, yhteensä 2 100 2 820 2 600 250

VIHERALUEET:Toistuvat kohteet 150 150 150 150

Leikkipaikat/lähili ikuntapaikat 150 150 150 150Viheralueiden peruskorjaus / uudisrakentaminen 35 0

Viimeistelytyöt, aloitettu v. 2013

Kyntäjäntien puisto KOR 35Viheralueet yhteensä 185 150 150 150

MUUT RAKENTEET JA LAITTEET:Bussipysäkit 100

Vuonna 2013 alkaneiden töiden viimeistelytValkeala-Koria laatukäytävä 50Vuosi 2014Linja-autopysäkkien laadun parantaminen 50

Melusuojaukset 60

Vuosi 2014MKS Uudenmaankadun ratameluvallin viimeistely KOU 30MKS Kaipiaisten meluvalli KAI 30

Muut rakenteet ja laitteet, yhteensä 160

SILLAT JA ERIKOISRAKENTEET, RAUTATIET, LIIKENTEEN OHJAUSLAITTEET, SUUNNITTELU JA PIENINVESTOINNITSillat ja erikoisrakenteet 170

Siltojen korjausohjelma 2014Hinkismäen yks 100Korianraitin AKK 40Pienkohteet (Torvitie ja Inkeroisten silta) 30

Rautatiet 0 0

Liikenteen ohjauslaitteet 70 80 80 80

Suunnittelu ja pieninvestoinnit 200 700 700 700

440 780 780 780Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 8 035 9 395 7 460 5 680

ERILLISPROJEKTIT ja YHTEISTYÖHANKKEET + RAHOITUSOSUUDET:Erillisprojektit

TA 2014, TS 2015-2017 Yhteensä 1 291 1 000 0 0Anttilan ampumarata-alueen puhdistus (yhteishanke ELYn VAL 100Halkotorin alue (yhteishanke Lemminkäinen) KOU 0 1 000Niivermäen luontopolku (ELY / EAKR) KUU 91 91Tuohikotti-Kääpälä (yhteishanke ELY) VAL 1 350 1 100

Rahoitusosuudet:TA 2014 -1 084 -500

Anttilan ampumarata-alue: ELY-osuus 40%Halkotorin alue: Lemminkäinen 50% -500

*) Katuvalosaneeraus: TEM-tuki 20 % -380Niivermäen luontopolku: ELY-/EAKR-avustus 70% -64Tuohikotti-Kääpälä: ELY-osuus 50% -640

TS 2015-2017 -500 -470

*) Katuvalosaneeraus: TEM-tuki 20 % -500 -470Erillisprojektit yhteensä (ilman rahoitusosuuksia) 1 291 1 000

YHTEENVETO:Yhdyskuntatekniikan investoinnit yht. 9 326

Yhdyskuntatekniikan nettoinvestoinnit yht. 8 243

Sillat ja erikoisrakenteet, rautatiet, l i ik.ohj.laitteet + suunnittelu ja


55

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017ELINKEINOPOLIITTISET INVESTOINNIT:Uusien yritysalueiden infran rakentaminen 300 400 400

Korjalan kolmio 100 200Muut alueet 200 200 400Elinkeinopoliittiset investoinnit, yht. 300 400 400

KADUT, TIET, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT:UUDET ALUEET: Uudet asuinalueet ja asuntokadut:

Aloitusvuosi 2015 1 850 630 0

Haanoja (20) KOU 200MKS Itä-Naukio (15) KUU 70 200

Kiskoraitti KOU 80Kytöhalme I (32) KUU 300 100Marttila II KOR 250 100Muut asuinalueet ja -kadut 100Niskalanrannan alueen viimeistelytyöt KUU 120

MKS Pappilankaari ja -raitti KUU 50 50MKS Soraskinpiha KOU 80 80MKS? Stora Enson asuinalueet INK 300 100

Vataja II (10) KOU 300

Aloitusvuosi 2016-2017 1 530 2 370

Kalalampi II & III (45) KOU 600 600Kantokuja (Niskala) KUU 40Kytöhalme II (19) KUU 120 40Marttilan alueen viimeistelytyöt KOR 80 80

MKS? Myllykosken tehtaiden asuinalueet MYL 300 100Napanpuistontien viimeistelytyöt KOR 60Nisos I & II (50) VAL 350Nurmiranta VAL 300Peippolanpelto ELI 300Pioneeripuisto KOR 30 500Muut asuinalueet ja -kadut 400

MUUT INVESTOINNIT:Muut liikennejärjestelyt / liikenneturvallisuushankkeet:

Aloitusvuosi 2015-2017 1 295 1 925 1 560

MKS Breijl inintien linjauksen muutos (1- ja 2-vaiheet) VOI 140 210 120

Erikoiskuljetusreittimuutokset 50 50 50Hirveläntien KLV (Oskontie – Huonmäentie) VOI 250 80Hirveläntien KLV (Suurhirventie-Nuujanmäentie) VOI 120 40Kasarminkadun jatkaminen Kuusaantielle KOU 1 000Kasarminmäen campus-alue KOU 300

Kuusaantien ja Kappelikadun li ittymän parantaminen KOU 15Liikenteen rauhoittamiskeinot 30 30 30Muut hankkeet 1000Myllykosken li ikekeskusta MYL 130 50

Nirvistenraitti KUU 50Niskalanranta KLV KUU 300 100Pallokentäntie KUU 150Sydänmaanraitti KOU 210

MKS Virtakiven alue VOI 210Virtakivenraitin ja Brejlinintien li ittymäalue VOI 50 15

Katu- ja tiesaneerauskohteet (kadut, vesi ja viemäri):Aloitusvuosi 2015 2 450 1 355 370

Arokuja VAL 45 30Haapakuja KUU 240 80Itäasemantie (Koulutie-Itäasemantie 6) MYL 190 35Itäasemantie (Ospantie - Kurkimäenkehä) MYL 280 120Jaakkolantie KOR 70 25Lehmustie KUU 100 40Ojapellontie (2 vaiheessa) VAL 120 100 80Pappilanpellon alue KUU 300 300 200Pien-Liikkalantie (yksityistie; osuus) SIP 80 20Saunakuja KUU 275 90Turkkilantie VAL 110 40Tähteenrannantie KUU 260 85Vaatturintie KOR 120 40Valtakatu + KLV KUU 260 350 90

Aloitusvuosi 2016 3 750 1 545

Ahomutka VAL 130 45Jokipellontie (Valtatie-Kauppapolku) INK 245 75Katajakuja KUU 300 100Kauppamiehentie VAL 380 130Kytöahontie KUU 400 400Laiduntie ELI 380 125Leppäkuja KUU 275 90Nurmitie ELI 100 30Pekantie (Niilontie-Aatuntie) MYL 250 110Reppukuja VAL 90 30Vesitorninkatu KOU 560 190Venetie KUU 240 80Volttikatu KOU 400 140


56

Aloitusvuosi 2017 3 585

Havumutka VAL 190Kymentie (Suolasenkoskent-Viialant) MYL 290Pajupolku KUU 160Pekantie (Aatuntie-Kurkisuontie) MYL 370Riihitie KOU 670Ruotsulantie KOU 330Suoratie (1-osa) KUU 480Tähteenkatu KUU 320Yritystie ELI 275Muut kohteet 500

Erilliset päällystyshankkeet 1 300 1 300 1 300

Väylien uudelleenpäällystys *(ml. Ajoratamerk.) 1 000 1 000 1 000Asuntokatujen päällystysten parantaminen 300 300 300

Kadut, tiet, kevyt l i ikenne yhteensä 6 895 10 490 10 730

ULKOVALAISTUSValaistuksen erilliskohteet

TS 2015-2017 60 60 60

Ulkovalaistus, yhteensä 60 60 60

VIHERALUEET:Toistuvat kohteet 200 200 200

Kalustosaneeraus 50 50 50Kuivatuskohteet (ml. Hulevesikohteet) 150 150 150

Viheralueiden peruskorjaus / uudisrakentaminenAloitusvuosi 2015-2017 320 540 450Katajapuistikko KOR 80Koivusaari MYL 80 5Kymijoen rantapuisto KUU 250 50Muut puistokohteet 200 400Napanojanpuisto (Napanrinteenpuisto) KOR 20Niskalanranta KUU 30Opistoranta INK 60 5Osonpuisto KUU 50Ravilehdonpuisto KOU 80

MatonpesupaikatVuodet 2015-2017 60 60 60

Verla (alustava ehdotus) 60Muut kohteet 60 60

Viheralueet yhteensä 580 800 710

MUUT RAKENTEET JA LAITTEET:Bussipysäkit

TS 2015-2017 120 120 120

Bussikatosten uusiminen

MelusuojauksetTS 2015-2017 200 200 200

Muut meluvallit

MaankaatopaikatMaankaatopaikat 2015-2017 100 100 100

Muut rakenteet ja laitteet, yhteensä 0 420 420 420

SILLAT JA ERIKOISRAKENTEET:Sillat ja erikoisrakenteet

TS 2015-2017 350 350 350

Siltojen korjausohjelman mukaiset kohteet 300 300 300Muut erikoisrakenteet 50 50 50

RAUTATIET:TS 2015-2017 810 200 200

Kouvolan logistiikkakeskus, vaihdekuja 400Muut kohteet 200 200

Putkitehtaan raiteen purkaminen 410

1 160 550 550

Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 9 415 12 720 12 870

ERILLISPROJEKTIT

TS 2015-2017 30 10

Kirkkoraitti (srk) KUU 30 10

Sillat ja erikoisrakenteet, rautatiet,


57

Kouvolan Veden investointien erittely

Hanke TA 2013

TA-

muutos

Muutettu

TA-2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

KOUVOLA

Sarkolan alue 300 000 300 000

Apilastie (tekn.) 100 000 100 000

Tervaskangas 1 461 000 1 461 000

Ns. Korjalan kolmio 100 000

Kartanokatu,Kouvola

Ravikylä I-vaiheen jatkaminen 500 000 220 000 720 000 500 000 490 000 500 000 500 000

Kotkankallio I-II -vaihe 385 000 600 000 600 000

Kaunisnurmi 200000 250 000 250 000

Töröstinmäki 300 000

Laturinkatu / Sepänkatu 300 000 300 000

KUUSANKOSKI

Valtakatu, Kuusankoski 400 000

Tähtee 502 000 502 000 360 000 380 000

Väkkärä; loppuosa vuodelta 2013 450 000 254 000 704 000 500 000

Pilkanmaan alue 300 000 -300 000 200 000 150 000 150 000

Markankylän alue; TEKES-hanke 30 000 200 000 200 000

Hirveläntie (tekn.), Marskinpolku (tekn.) 300 000 300 000

Rekola (läntinen) 235 000 400 000 400 000

Takaharjun alue 200 000 300 000

Tähteenrinne (syöttövesijohto) 200 000

Mäkikylä I-vaihe 250000 300 000 300 000

Rantakulma/Niskala 300 000 300 000

Virtakivi, Voikkaa 360 000

Sipinmäki,Voikkaa 500 000 400 000 500 000

Pappilanpelto,KSNK 450 000 400 000 450 000

Mäkikylä II, KSNK 300 000 340 000

Pokinpelto,KSNK 200 000 200 000

Maunuksela,KSNK 285 000

Sipilänmäki,KSNK 400 000

Korian alue I+II 450 000 215 000 300 000 300 000 400 000

Samulintie (tekn.), Vakkatie (tekn.) 70 000 70 000

Elimäki kk 200 000 200 000 100 000 100 000 100 000

Valkeala kk 250 000 250 000 300 000 350 000 200 000 100 000 100 000 100 000

Kujalantie (tekn.), Sädekuja (tekn.) 70 000 70 000

Jaala 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000

Verkostot/vesijohto;saneeraus 200 000 200 000 250 000 250 000 250 000 200 000 200 000 200 000

Verkostot/jv+hv (savutus+kuvaukset+muu saneeraus) 300 000 300 000 350 000 300 000 250 000 300 000 300 000 300 000

Verkostot/liitosjohtojen rakentaminen + saneeraus 150 000 150 000 150 000 150 000 100 000 100 000 100 000 100 000

Viimeistelytyöt / ed. TA-vuoden hankkeet 150 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000

Uudet asuntoalueet

* varautuminen vesihuollon rakentamiseen 600 000 600 000 300 000 600 000 600 000 600 000 600 000 600 000

Yhteensä 3 590 000 2 137 000 5 727 000 3 330 000 4 700 000 4 700 000 4 800 000 4 900 000 5 000 000

Erillishankeet

* Ruokosuon Vj:n jatkohanke 350 000 350 000

* Korian linja yhdysjohto 50 000

* Kasakkakallio-Pokinpelto yhdysvesijohto 200 000

*Topintien pk-asema-nyk.verkosto yhdysvesijohto 100 000 100 000

*Puhjonmäentie-Aurinkorinne yhdysvesijohto 200 000

* Kouvola-Valkeala yhdysvesijohdon uusiminen (Heparo) 100 000

*Korian suoran ja Alakyläntien runkojohtojen yhdistäminen 300 000

*yhdysvesijohto välillä Korian vesitorni-KVL:n linja 300 000

*vedenhankinnan varmistaminen/ottamot siirtolinjat KVL-K:koski-Valkeala 100 000 100 000 2 800 000 3 100 000

*ved.hank. varmistaminen vedenotto (V.järvi, H.järvi, muu) 100 000 300 000 700 000

Keltin pumppaamon rakentaminen ja siirtoviemärin viim. 1 200 000 1 200 000 200 000

Kaikki yhteensä (verkosto) 5 340 000 2 137 000 7 477 000 6 430 000 3 700 000 1 200 000 100 000 50 000 200 000

Laitospuolen investoinnit

Haukkajärvi

RO-koneikon laajennus 700 000 210 000

Uusi siiviläputkikaivo 30 000

Uuden imeytysaltaan rakentaminen 30 000

Pilkanmaan pintavesilaitos 30 000

Käyrälammen vedenottamo/Valion vo 10 000 400 000 410 000 310 000

Ruokosuo (RO) 15 000 90 000 155 000 155 000

Mettälän vo 30 000

Okanniemen vo 30 000

Ruhmaanharjun kaivojen ja putkistojen rakentaminen 20 000

Paineenkorottamot 80 000 80 000 40 000 40 000

Automaatio (järjestelmä) 60 000 60 000 20 000

Ylävesisäiliöiden saneeraus K:koski/Valkeala/Jaala/T:mäki 180 000 180 000 480 000 450 000 200 000 100 000

Jätevesipumppaamojen saneeraus 150 000 150 000 175 000 202 000 225 000 145 000

Akanojan varasto 100 000

Mäkikylän jv-puhd. (katto) 145 000 30 000

Yhteensä kaikki 5 640 000 2 717 000 8 357 000 8 395 000 9 612 000 6 480 000 5 300 000 4 950 000 5 200 000

Uusi/llaajennusinvestoinnit 3 850 000

Korjausinvestoinnit 4 545 000


58

Tilaliikelaitoksen investointien erittely Investoinnit 1000 euroa kust. arvio 2014 2015 2016 2017 2018 2019Kaupunginmuseon näyttelytilaInvestointimenot muutostyöt Kouvola-talo 1 000 500 500Inkeroisten kirjastotilat Investointimenot saneeraus 600 600Kiurun asumispalveluyksikköInvestointimenot peruskorjaus 1 100 100 1 000Vaahteramäen asumispalveluyksikköInvestointimenot peruskorjaus 1 100 100 1 000Kuusankosken urheilukenttäInvestointimenot peruskorjaus 1 200 500 700Investointitulot 240 110 130Nettoinvestoinnit 960 390 570 0Mansikka-ahon lähiliikuntapaikkaInvestointimenot 150 150Investointitulot 50 50 0 0 0Nettoinvestoinnit 100 100Jalkapallon päästadionInvestointimenot suunnittelu 150 50 100Haanojan haali ehtona valtionavustuksen saaminenInvestointimenot peruskorjaus 5 700 2 200 3 500Investointitulot 800 800Nettoinvestoinnit 4 900 1 400 3 500Kuusankosken kuntoutustilatInvestointimenot saneeraus 65 65 0 0Anjalakoti Investointimenot peruskorjaus 1 350 0 1 350 0Mäntylä 1 Investointimenot peruskorjaus 1 600 100 1 500Vaskirinteen palvelukeskusInvestointimenot muutostyöt 600 100 500Jaalan palvelukeskusInvestointimenot peruskorjaus 1 450 100 1 350Niskalan päiväkotiInvestointimenot peruskorjaus ja laajennus 2 200 2 200Valkealan päiväkoti uudisrakennusInvestointimenot (leasing-rahoitus) 400 400 0 0 0KSAO Tornionmäen kampusInvestointimenot Utinkatu 44-48, peruskorjaus 4 950 2 100 2 850KSAO Tornionmäen kampusInvestointimenot Tornionmäen koulun muutostyöt 2 750 0 1 750 1 000 0KSAO Luonnonvara Anjala konehalliInvestointimenot uudisrakennus 750 0 0 750 0KSAO Tornionmäen kampusInvestointimenot Viitakumpu peruskorjaus 0 0 0 800Valkealan kirkonkylän kouluInvestointimenot peruskorjaus 2 300 2 300Investointitulot 600 600Nettoinvestoinnit 1 700 1 700 0 0Sarkolan koulun peruskorjausInvestointimenot peruskorjaus 2 650 2 650Lastensuojeluyksikkö ja perusopetuksen päivätoimintayks.Investointimenot muutostyöt 500 500Keskustan päiväkodin ns. kiviosan peruskorjausInvestointimenot 700 700Keskustan alueen päiväkotiInvestointimenot uudisrakennus 3 000 3 000Utunmäen päiväkotiInvestointimenot peruskorjaus 800 800Korian päiväkoti (KVR, tilaelementti) Investointimenot 120 paikkainen päiväkoti 3 000 1 500Mansikka-ahon koulu Investointimenot uudisrakennus 10 900 4 200KSAO Utinkatu 85 Investointimenot metalliosasto, uudisrak. 3 200 1 500 1 500Keltakankaan terveysasema Investointimenot muutostyöt 480 250RATAMO Investointimenot kilpailutus 1 000 1 000Kotiutusyksikkö Lauttaranta Investointimenot peruskorjaus 2 450 1 700Jaalan paloasema Investointimenot peruskorjaus ja laajennus 650 650Investointitulot palosuojelurahaston avustus 200 200Nettoinvestoinnit (ehtona avustuksen saaminen) 450 450PIENIVESTOINNITInvestointimenot 2 200 2 800 2 500 2 500 2 500 2 500Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituotot 900 600 600 600 600 600Investoinnit yhteensäInvestointimenot 17 650 26 415 12 700 3 400 2 500 2 500Investointitulot 1 150 2 110 730 600 600 600Nettoinvestoinnit 16 500 24 305 11 970 2 800 1 900 1 900


59

Tietohallinnon investointien erittelyt KOPA 1000 e

PALVELU INVESTOINTI PERUSTELUT 2014 2015

Tietohallinto Tiedolla johtaminen

(tietovarastoratkaisut, ERP, HR)

Toiminnan tehostaminen, raporttien ajantasaisuus.

Tietovarastoratkaisujen kehittäminen. Kouvolan kaupungille kehittyy

tiedolla johtamisen toimintamalli, joka tukee vastuullista, osallistavaa

johtamista sekä analysoituun tietoon perustuvan ja strategiaan pitäytyvän

päätöksenteon oikea-aikaisuutta, avoimuutta ja systematisuutta.

Toimintamalli mahdollistaa vaikuttavuudeltaan optimaalisen

palvelutarjonnan ja -verkon toteuttamisen sekä tasapainoisen talouden

saavuttamisen.

175 0

Tietohallinto Sähköinen asiointi

(palveluväyläratkaisut,

integrointiratkaisut)

Sähköisen asioinnin alusta- ja integrointiratkaisut. Sähköisten palvelujen

lisääminen. Sharepoint ratkaisun käyttöönotto. Palveluväylä ratkaisut.

225 0

Tietohallinto/Henkilöstö-

hallinto

Korttikirjautuminen ja

käyttöoikeuksien hallinta

Käyttövaltuushallinnalla hallitaan käyttäjä- ja käyttövaltuushallinnon

prosesseja. Käyttövaltuushallinnan projekti jakautuu käyttäjähallintaan

(Idm), kertakirjautumiseen ja korttitunnistautumiseen. Käyttäjähallinta ja

kertakirjautumisella hallitaan käytettävää työmäärää

hallintaprosesseissa, käyttöoikeuksien tekemisessä, ylläpidossa ja

lakkauttamisessa. Korttitunnistautumisella helpotetaan mm. kirjautumista

ja vähennetään tuottamatonta työtä. Käyttövaltuushallinta lisää

kokonaisuudessa tietoturvaa. Sisältää henkilöstökorttiominaisuuden.

200 0

Vakiointi Windows7 käyttöjärjestelmän päivitys. 50 0

Viestintä Extranet ratkaisu Yhdenvertaistaa tiedonsaantia, verkkolevyjen tarve tallennustilana vähenee

merkittävästi (verkkolevyjen tallennustila maksoi vuonna 2012 100 000 €).

Tarkemmat perustelut saatavissa eril l isellä l i itteellä.

49 0

KOPA YHTEENSÄ 699 0


60

HYPA 1000 e

PALVELU INVESTOINTI PERUSTELUT 2014 2015

Ikääntyneiden

toimintakyvyn tukeminen,

Kotihoito

Tieran Mobiil ikotihoidon

toiminnanohjausjärjestelmä

Toiminnanohjausjärjestelmän avulla l isätään välittömän asiakastyön

osuutta. Vuoden 2014 osalta välittömän asiakastyöhön käytettävän ajan

lisäystavoite on nykyisestä alle 50%:sta 60 %:iin. Matkakustannukset

vähenevät, samoin polttoainekustannukset ja päästöt. Kotihoidon

toimintakulttuurin muutos niin, että suurin osa kirjauksista tapahtuu

asiakkaan luona, jolloin pystytään lisäämään myös asiakkaan ja omaisen

osallisuutta hoidon ja palvelujen suunnittelussa sekä toteutuksessa.

Tasoittaa henkilöstön kuormittumista. Asiakasturvallisuus paranee kun

esimerkiksi lääkelistan pystyy tarkastamaan kotoa käsin. Muutoksen

tuoma laskennallinen hyöty xxxx173 0

Aikuisväestön

toimintaedellytysten

vahvistaminen

Lääkintälaiterekisteri Tavoitteena on potilasturvallisen toiminnan vahvistaminen

laiteturvallisuuden avulla. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista

(629/2010) § 26:ssa määritetään, että ammattimaisella käyttäjällä pitää

olla vastuuhenkilö ja seurantajärjestelmä. 20 0

Aikuisväestön


vahvistaminen

Omahoito Tarkoitus on ottaa käyttöön kaikissa avovastaanottojen toimintapisteissä

(pth ja esh). Vaikutukset toimintatapoihin ovat suuret, esim. manuaalinen

postitustyö poistuu. Arvio on, että käyttöönotosta selvitään omalla

henkilöstöresurssil la. Takasinmaksuaika on 1,5-2 vuotta.

115 0

Aikuisväestön


vahvistaminen

Sähköinen i lmoittautuminen Tehostaa toimintaa ja l isää joustavuutta sekä tuottavuutta. Tieto siirtyy

suoraan ilmoittaumisesta asiakastietojärjestelmään, jolloin

i lmoittaumiseen nykyisin tarvittavaa henkilöresurssia voidaan vähentää

tai kohdentaa muuhun tarvittavaan palveluun. Kyseessä on toimintamalli

mikä on jo käytössä esimerkiksi Careassa ja muissakin organisaatioissa.

Takaisinmaksuaika on 3 vuotta. 86 0

Aikuisväestön


vahvistaminen,

Hyvinvoinnin edistäminen,

Kirjasto

Palautusautomaatti Tavoitteena on palautustoiminnan, aineiston kierron ja seutulainauksen

tehokkuuden parantaminen. Toiminta hyötyy palautusprosessin

nopeutumisena, palkkauskustannusten alenemisena ja parantuneena

ergonomiana. Pääkirjaston nykyiset palautusautomaatit vaativat paljon

virkail i jatyötä sekä asiakkaiden ohjauksesa että väärin ohjautuneen

aineiston toimittamisessa oikeaan toimipisteeseen. Jos investointia ei

toteuteta, niin henkilöstöä ei voida vähentää, palautusten virheet jatkuvat

ja henkilöstön työ kohdistuu rutiineihin ja palvelutaso kärsii. 110 0

Aikuisväestön


vahvistaminen,

Hyvinvoinnin edistäminen

Kirjastojärjestelmän uusinta

2015

Nykyinen kirjastojärjestelmä on hankittu vuonna 2006 ja sil loin toiminta-

ajaksi on luvattu viisi vuotta. Toimittaja ei tee enää päivityksiä, joten

uusien käyttöjärjestelmien kanssa on odotettavissa ongelmia.

7 125

Aikuisväestön


vahvistaminen

Asiakas- ja

potilastietojärjestelmän

vaatimusmäärittely

Useamman sairaanhoitopiirin ja kunnan yhteinen tulevaisuuden tarpeita

vastaavan Hyvinvointijärjestelmän vaatimusmäärittely edesauttaa

integroidun toimintamallin huomioimista. Kymenlaaksosta mukana Carea

sekä Kotka. 45 0

Effica-osiot eArkisto sisältäen Kiellot ja

Informointi-osiot sekä Lokitus-

osiot 238 0

Sanelun päivitys 41 0

AvoHilmo 52 0

Uusi hoitokertomus (HoKe) 70 0

Lifecare lääkitys

84 0

Palveluseteli Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden toteutuminen ovat

yhä voimakkaammin esil lä kuntien järjestämisvastuulla olevista

palveluista puhuttaessa. Palvelusetelilaki vastasi osaltaan tähän

tarpeeseen. Kunnan rooli tulee yhä enemmän muuttumaan palvelun

tuottajasta niiden järjestäjäksi. Manuaalisella palvelujärjestelmällä ei

pystytä vastaamaan uuden toimintaympäristön ja järjestämisvastuun

vaatimuksiin. Espoon, Turun, Tampereen, Oulun ja Kouvolan kaupungit ovat

käynnistäneet palveluseteli- ja ostopalvelujen sähköisen järjestelmän

hankintaa, ja tavoitteena on kunta- ja palveluriippumaton palvelusetelien

ja ostopalvelujen tietojärjestelmäratkaisu (PSOP). Kokonaisaikataulu -

12/2015, ensimmäisten toiminnallisuuksien käyttöönotot keväällä 2014.-

Järjestelmän takaisinmaksuaika kuntatoimijalle on alle 2 vuotta

(Hankkeessa toteutettu hyötylaskelmaesimerkki 63 000 asukkaan

kaupungille. Arvio, kun 75% prosessin tehostumisen myötä vapautuneista

työtunneista käsitellään hyötynä)

231 0

HYPA YHTEENSÄ 1 273 0

ICT investoinnit yhteensä 1 972 125

eArkisto eli potilastiedon arkistopalveluun tallennetaan potilastietoja

omista tietojärjestelmistä tietoturvallisesti. KanTa-arkistopalvelujen

käyttöönotto on pakollista (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007). Määräaikaan 1.9.2014

mennessä tietojärjestelmien oltava valmiit tietojen siirtoon. Sanelun

päivitys vaaditaan, kun Effica-työasemien käyttö-järjestelmän päivitys Win

7:ään mahdollistuu järjestelmän kehittyessä. Edesauttaa työasemien

vakiointia. Win XP:n tuki päättyy huhtik. 2014, joka osaltaan vaatii

käyttöjärjestelmäpäivitystä. Avohilmo osion hankkiminen on

tarpeellista, koska kunnilla on velvollisuus toimittaa perusterveyden-

huollon hoitotiedot vuosittain THL:ään AvoHilmo-rekisteriin . Uusi

hoitokertomus osio korvaa suppeassa käytössä (PoKS) olevan Whoiken .

Laajentaisi käyttöä (mm. kotihoito) ja yhdenmukaistaisi kirjaamista.

Lifecare lääkitys parantaa potilasturvallisuutta, kun potilaan lääkitystiedot

yhdessä paikassa (nykyisessä mallissa avohoidon lääkityksen ja

osastohoidon aikaisen lääkityksen tiedot eivät aina ole keskenään

ajantasalla) .

Kouvola – Talousarvio 2014 Rahoitusosa

61

6 Rahoitusosa Taloussuunnitelmakaudella pystytään taloutta sopeuttamaan, jos vuosikate kas-vaa suunnitellusti ja investointitasoa alen-netaan. Suunnitelman mukaisesti vuodes-ta 2016 lähtien lainojen lyhennykset tule-vat olemaan lainojen lisäystä suuremmat, jolloin lainakannan määrä kääntyy laskuun kasvun sijasta. Vuosikatteen kasvu vuodes-ta 2015 niin, että se ylittää nettoinvestoin-tien määrän, muuttaa rahoituksellisen aseman parempaan suuntaan. Oheinen kaavio kuvaa lainojen lisäyksien ja vähen-nyksien sekä vuosikatteen ja nettoinves-tointien välisiä suhteita talouden tasapai-nottamissuunnitelman mukaisesti. Rahoituslaskelman toiminnan rahavirta muodostuu tuloslaskelman vuosikatteesta, satunnaisista eristä ja tulorahoituksen korjauseristä, jotka osoittavat käytettävissä olevan tulorahoituksen määrän investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palau-tuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Tulorahoituksen korjauserät muodostuvat pysyvien vastaavien hyö-dykkeiden myyntivoitoista ja –tappioista. Myyntivoittoja on arvioitu vuonna 2014 saatavan 1,9 milj. euroa. Inves-tointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyö-dykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Toiminnan ja investointien rahavirran tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla investointien rahoitus omarahoituksella. Investointitasoa on pystyttävä laskemaan vuosittain asteittain niin, että päästää tasapainoon investointien omarahoituksessa taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä on noin 20 miljoonaa vuodessa. Rahoituksen rahavirta muodostuu antolainauksen ja lainakannan muutoksista. Antolainauksen vähennyksiä ei ole vuosina 2013-2015, vaan vuodesta 2016 alkaen. Kaupungin lainakanta tulee talousarvioesityksen mukaisesti v. 2014 kasvamaan nettomääräisesti noin 32 miljoonalla eurolla, kokonaislainamäärän kohotessa noin 229 miljoo-naan euroon. Kaupungin lainasalkun suojausaste on tarkasteluhetkellä (31.10.2013) n. 30 % ts. n. 70 % lainoista on sidottu vaihtuvaan korkoon. Suojaamattomien korkopositioiden korot voivat nousta markkinoiden myllerryksessä hyvinkin korkeiksi ja lainasalkun samanaikaisesti kaiken aikaa kasvaessa lainanhoitokulut nopeasti moninkertaistu-vat. Pitkien korkojen nousuun on alettava varautua ja tässä markkinatilanteessa suojausastetta on syytä alkaa hiljalleen nostaa. Vaikutus maksuvalmiuteen kertoo toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirran välisen ero-tuksen, jonka positiivinen arvo tarkoittaa kunnan maksuvalmiuden vahvistumista ja negatiivinen sen heikkenemis-tä. Vaikutus maksuvalmiuteen ei saa olla arvoltaan negatiivinen enempää kuin kunnan rahavarojen arvioidaan olevan talousarviovuoden alussa eli talousavion laadintavuoden tilinpäätöksessä. Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelman tunnusluvuista uudella tunnusluvulla Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta seurataan toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tarkasteluvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä on tarkasteluvuodelta positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Kouvo-lan osalta tilinpäätösvuoden 2012 vertailuluku ei ole laskettavissa, koska vuosi 2009 oli uuden Kouvolan ensimmäi-nen toimintavuosi. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä muodostuu taloussuunnittelukaudella negatiivi-seksi jokaisen suunnitelmavuoden osalta. Lainanhoitokykyä kuvaava lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituk-sen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten suhteen. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvon jää alle yhden. Taloussuunnitte-lukaudella päästää tyydyttävään lainanhoitokatteeseen vuodesta 2015 lähtien.


62

Lainakannan muutokseksi arvioidaan vuonna 2014 32 milj. euroa, josta uusien pitkäaikaisten lainojen lisäystä on 56 milj. euroa ja lainojen lyhennyksiä 24 milj. euroa. Lainakanta vuonna 2014 tulee olemaan 229,9 milj. euroa ja 2 650 euroa/asukas, pysyen kuitenkin kuntien keski-määräistä lainamäärää pienempänä. Lainakan-nan arvioidaan kasvavan vielä vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen lainakanta lähtee alene-maan kasvun sijasta. Korkeimmillaan lainakan-nan arvioidaan olevan vuonna 2015, jolloin se on noin 234 milj. euroa eli 2 724 euroa asukas-ta kohden.

Kouvolan kaupunki sis. liikelaitokset

Rahoituslaskelma 1000 e TP 2012 TA 2013

Muutettu

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toiminnan rahavirta

Vuosikate -300 9 022 9 367 6 046 26 196 34 430 46 573

Satunnaiset erät 2 046 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -5 671 -2 000 -2 561 -1 919 -2 000 -2 000 -2 000

Toiminnan rahavirta -3 925 7 022 6 806 4 127 24 196 32 430 44 573

Investointien rahavirta

Investointimenot yhteensä -50 735 -43 935 -51 310 -39 807 -34 000 -28 000 -23 000

Rahoitusosuudet 3 318 3 396 3 156 1 334 2 000 1 000 1 000

Pysyvien vastaavien myynti 9 228 2 700 4 461 2 000 2 000 2 000 2 000

Investointien rahavirta -38 190 -37 839 -43 693 -36 473 -30 000 -25 000 -20 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -42 114 -30 817 -36 887 -32 346 -5 804 7 430 24 573

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -6 -100 -100 -100 -100 -100 -100

Antolainasaamisten vähennykset 1 584 2 375 2 500

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 44 661 50 000 56 600 56 000 32 000 20 000 10 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -22 799 -27 000 -27 000 -23 986 -26 500 -26 000 -25 500

Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 669 8 000 8 000 0

Oman pääoman muutokset 125 0

Muut maksuvalmiuden muutokset 13 891 0

Rahoituksen rahavirta 43 127 30 900 37 500 31 914 5 400 -3 725 -13 100

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 012 83 613 -432 -404 3 705 11 473

Rahavarat 31.12. 20 000 18 988 18 988 19 601 19 170 18 766 22 471

Rahavarat 1.1. 18 988 19 071 19 601 19 170 18 766 22 471 33 944

Toiminnan ja investointien rahavirran

kertymä 5 vuodelta, milj. euroa -75 -135 -132 -110 -43

Lainakanta 159 281 201 550 196 881 228 895 234 395 228 395 212 895

Lainakanta e/as 1 825 2 323 2 269 2 650 2 724 2 665 2 493

Lainanhoitokate 0,1 0,4 0,4 0,3 1,0 1,3 1,8

Asukasluku vuoden lopussa 87 294 86 757 86 757 86 384 86 034 85 698 85 380


63

Liikelaitoksen vaikutus kaupungin rahoituksen muodostumiseen Alla olevassa laskelmassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen vuonna 2014. Kau-punki yhteensä sarakkeen luvuista on eliminoitu kaupungin ja liikelaitosten sekä liikelaitosten väliset erät.

Peruskaupunki Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos

Tekninen

tuotanto

Kaupunki

yhteensä

Rahoituslaskelma 1000 e TA 2014 TA 2014 TA 2014 TA 2014 TA 2014

Toiminnan rahavirta

Vuos ikate -18 014 2 291 20 871 898 6 046

Tulorahoituksen korjauserät -1 119 -800 -1 919


Investointimenot yhteensä -13 762 -8 395 -17 650 -39 807

Rahoitusosuudet 1 084 250 1 334

Pysyvien vastaavien myynti 1 100 900 2 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -30 711 -6 104 3 571 898 -32 346


Antola inasaamisten l i säykset -100 -100

Pitkäaika is ten la inojen l i säys 50 000 6 000 56 000

Pitkäaika is ten la inojen vähennys -22 000 -1 386 -600 -23 986

Rahoituksen rahavirta 27 900 4 614 -600 31 914

Vaikutus maksuvalmiuteen -2 811 -1 490 2 971 898 -432

Kouvola – Talousarvio 2014 Liikelaitokset

64

7 Liikelaitokset Valtuuston liikelaitoksille asettamat sitovat tavoitteet vuodelle 2014.

Liikelaitos Tavoitetasot 2014 Mittarit

Kouvolan Vesi

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivi-nen Liikelaitoksen organisointitavan selvitys toteutetaan yhdessä konsernipalveluiden toiminnanohjauksen kanssa.

Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (euroa) Aloitettu/valmis

Tekninen tuotanto

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivi-nen. Liikelaitoksen organisointitavan selvitys toteutetaan yhdessä konsernipalveluiden toiminnanohjauksen kanssa.

Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (euroa) Aloitettu/valmis

Tilaliikelaitos

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivi-nen Kaupungin omistamat tilat ovat optimaali-sessa käytössä. Kiinteistöjen ja osakkeiden realisointia on toteutettu suunnitelmallisesti.

11,0 milj. euroa Käyttöaste (%) (tilojen/asuntojen) Toteutustilanne Realisoidut kiinteistöt ja osakkeet

7.1 Liikelaitos Kouvolan Vesi

Toimielin Kouvolan Veden johtokunta Vastuuhenkilö Vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä Toiminnan kuvaus Liikelaitos Kouvolan Vesi huolehtii vesihuollosta Kouvolan kaupungissa toiminta-alueellaan. Vesihuoltoliikelaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta vettä sekä huolehtii viemä-rivesien johtamisesta ja jätevesien käsittelystä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Liikelaitoksen talousarvioehdotus sisältää kymmenen prosentin korotuksen arvonlisäverottomaan perusmaksuun ja viiden prosentin korotuksen veden arvonlisäverottomaan käyttömaksuun sekä kahden prosentin korotuksen jäteveden arvonlisäverottomaan käyttömaksuun. Uusi veden arvonlisäveroton käyttömaksu on 1,22 e/m

3 ja arvon-

lisäverollinen (24 %) 1,51 e/m3. Uusi jäteveden arvonlisäveroton käyttömaksu on 1,65 e/m

3 ja arvonlisäverollinen

(24 %) 2,05 e/m3.

Kouvolan Vesi huomioi osaltaan kaupungin taloudellisen tilanteen ja tehostaa toimintaa sekä varmistaa toiminnan varmuutta kehittämisen ja saneerausten kautta. Siten kulukehitys saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla korjaus-kustannusten ja verkostorikoista suoritettavien korvausten osalta.


65

Tavoitteet (sitovuus johtokunta)

Energiatehokas ja

uusiutuviin

energialähteisiin

tukeutuva kaupunki

Alennetaan laitosten ja pumppaamojen

energiankulutusta/kustannuksia,

suunnittelutyö valmis 2014

Toteutumisaste (%) - suunnitelmien laatiminen

vaatii aikaa/resursseja

- toteutuksen suorittaminen

voi viivästyä rahoituksen

takia



Ennaltaehkäisyyn

panostaminen

Vedenhankinnan varmistaminen: jakelu

asiakkaille on hoidettavissa

varalähteiden kautta 70 prosenttisesti

vuoteen 2017 mennessä. Vuonna 2014

pitkän tähtäimen suunnitelmat valmiit

(100%)

Toteutumisaste (%) - toteutumisen riskejä:

päätöksenteko, rahoitus,

lupaprosessti

- riskit kaupungille: tavoite

jää toteutumatta,

vedenjakelun häiriöt

Toteutus käynnistetty



Henkilöresurssit


Henkilötyövuosina 62 61 59 59 58 58

Talous Liikelaitos Kouvolan Vesi

Tulosbudjetti 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 12 885 12 440 12 440 13 513 13 513 13 513 13 513

Myyntitulot/Liikevaihto 12 885 12 439 12 439 13 512 13 512 13 512 13 512

Valmistus omaan käyttöön 1 128 1 055 1 055 1 020 1 020 1 020 1 020

Muut tulot 0 1 1 1 1 1 1

Toimintamenot 10 718 9 867 9 696 10 847 10 847 10 847 10 847

Materiaalit ja palvelut 6 641 6 079 6 079 6 749 6 749 6 749 6 749




Muut menot 248 212 212 237 237 237 237

Toimintakate 3 294 3 629 3 799 3 686 3 686 3 686 3 686

Rahoitustulot ja -menot -1 388 -1 367 -1 367 -1 395 -1 395 -1 395 -1 395

Korkotuotot 18 30 30 20 20 20 20

Muut rahoitustulot 34 27 27 40 40 40 40

Korkomenot (sisäiset) 0 3 3 0 0 0

Muut korkomenot 104 86 86 120 120 120 120

Korvaus peruspääomasta 1 335 1 335 1 335 1 335 1 335 1 335 1 335

Muut rahoitusmenot 1 0 0 0

Vuosikate 1 907 2 262 2 433 2 291 2 291 2 291 2 291


Suunnitelmanmukaiset poistot 1 998 2 218 2 218 2 266 2 266 2 266 2 266

Tilikauden tulos -91 45 215 25 25 25 25

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -91 45 215 25 25 25 25


66

Toiminnan volyymi

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Veden myynti m3 3 891 692 3 946 100 3 831 220 3 831 220 3 831 220 3 831 220

Jäteveden laskutus m3 3 910 074 3 986 100 3 858 724 3 858 724 3 858 724 3 858 724

Kouvolan Vesi


MUUTETTU

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018


Maa- ja vesialueet 13

Maa- ja vesialueet 13

Rakennukset 145 30 0 0 0

Tehdas- ja tuotantorakennukset 145 30 0 0 0

Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 640 8 357 8 250 9 582 6 480 5 300 4 950

Johtoverkostot ja laitteet 5 630 6 257 6 665 8 742 6 125 5 045 4 950

Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 2 100 1 585 840 355 255 0

Sijoitukset 150

Tytäryhteisöosakkeet ja-osuudet 150


Rahoitusosuudet 16

Investointitulot yhteensä 16

Nettoinvestoinnit yhteensä 7 323 5 640 8 357 8 395 9 612 6 480 5 300 4 950

Rahoitusbudjetti 1000 euroa Muutettu

Kouvolan Vesi TA 2013 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Vuos ikate 1 907 2 262 2 433 2 291 2 291 2 291 2 291

1 907 2 262 2 433 2 291 2 291 2 291 2 291

Investointimenot -7 339 -5 640 -8 357 -8 395 -9 612 -6 480 -5 300

Rahoitusosuudet investointimenoihin 16

-7 323 -5 640 -8 357 -8 395 -9 612 -6 480 -5 300

-5 416 -3 378 -5 924 -6 104 -7 321 -4 189 -3 009


Antola inauksen muutokset

Antola inasaamisten l i säykset mui l ta -2

Pitkäaika is ten la inojen l i säys kunnalta

Pitkäaika is ten la inojen l i säys mui l ta 7 000 4 000 4 000 6 000 8 000 5000 3000

Pitkäaika is ten la inojen vähennys kunnal le -46

Pitkäaika is ten la inojen vähennys mui l le -179 -1 130 -1 130 -1 386 -2 542 -3684 -4398

Lyhytaika is ten la inojen muutos kunnalta -1 740

Muut maksuvalmiuden muutokset 383 500 5005 416 3 370 3 370 4 614 5 458 1 316 -1 398

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -8 -2 554 -1 490 -1 863 -2 873 -4 407

Sitovuustaso johtokunta

Sitovuutaso va l tuusto

TP 2012

Toiminnan rahavirta


Toiminnan ja investointien rahavirta

La inakannan muutokset


67

Investoinnit Kouvolan Vesi


68

7.2 Tilaliikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Toimitilajohtaja Timo Oksanen Toiminnan kuvaus Tilaliikelaitos huolehtii Kouvolan toimitilakäyttäjien tyytyväisyydestä ja vastuullaan olevan toimitilavarallisuuden suunnitelmallisesta kehittämisestä ja hoidosta elinkaariajattelun pohjalta sekä vastaa omaisuusmassan arvon säi-lymisestä. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin suoraan omistaman rakennusomaisuuden kehittämisestä, ylläpidosta sekä hyvästä vuokrausasteesta. Tilaliikelaitos hoitaa keskitetysti toimitilojen välivuokrauksen sekä toimii koko konsernin kiinteis-töasioiden asiantuntijana. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin investointi- ja perusparannusohjelmien sekä elinkeinotoimen investointiohjelmiin sisältyvien kohteiden rakennuttamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Suurimmat muutokset vuoden 2013 talousarvioon verrattuna on sisäisten vuokrien vähentyminen 0,8 milj. euroa, koska hyvinvointipalvelut ovat luopuneet osasta toimitilojaan. Energiakustannuksissa on varauduttu 400.000 euron nousuun, johtuen kaukolämmön hinnan noususta ja lämmityskauden pidentymisestä. Rakennusomaisuuden ja asuntojen myyntiä jatketaan edelleen. Rakennusten jalostamista uuteen käyttöön jatke-taan. Energiansäästötoimenpiteitä jatketaan v. 2014 ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään. Esimerkiksi Korian päiväkotiin tulee maalämpö. Tavoitteet (sitovuus johtokunta)

Alennamme kiinteistöjemme veden ja

energian kulutusta

Prosenttia Tarpeellisia energian-

säästöinvestointeja ei saada

toteutettua määrä-rahojen

niukkuuden takia.

Energiatehokas ja

uusiutuviin

energialähteisiin

tukeutuva kaupunki

Uusiutuvien energialähteiden käyttöä

lisätään

Määrä (Kpl) Ei ole soveltuvia uusia

energialähteitä käyttäviä

rakennuksia.

Tyhjät kiinteistöt myymme tai

vuokraamme

Tyhjien kiinteistöjen

myynti (%)

Ostajia tai vuokraajia ei ole.




Vaikuttava

omistajaohjaus

Palvelutuotannossa käytämme

ensisijassa kaupungin omia kiinteistöjä

Ulkoa vuokrattujen

tilojen suhde omiin

tiloihin (%)

Omia tiloja ei ole riittävästi

tyhjänä.



69

Henkilöresurssit


Henkilötyövuosina 19 19 18 16 16 16

Toiminnan volyymi

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toiminnan laajuustiedot - rakennusten k-m

2

- rakennusten tilavuus m

3

- rakennusten lkm

529 865

2 368 079 534

529 865

2 368 079 534

528 115

2 354 032 514

528 115

2 354 032 514

528 115

2 354 032 514

528 115

2 354 032 514

Talous Tilikauden ylijäämä 10,45 milj. euroa. Investointien kokonaismäärä on 16,5 milj. euroa (netto). Investointien ulkopuolisen rahoituksen käyttöä tehostetaan.

Tilaliikelaitos


TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 62 499 68 035 68 035 67 043 67 540 67 740 68 040


Valmistus omaan käyttöön 2 086 737 737 500 500 500 500

Muut tulot 1 107 1 013 1 013 813 810 810 610

Toimintamenot 43 051 40 357 40 295 40 642 40 160 39 150 38 450





Muut menot 7 058 7 060 7 060 7 019 7 010 6 500 6 300

Toimintakate 21 534 28 415 28 477 26 901 27 880 29 090 30 090

Rahoitustulot ja -menot 63 -6 000 -6 000 -6 030 -6 030 -6 030 -6 030

Korkotuotot 78 0 0 0

Muut rahoitustulot 5 0 0 0

Muut korkomenot 3 0 0 0

Korvaus peruspääomasta 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000

Muut rahoitusmenot 16 30 30 30 30

Vuosikate 21 597 22 415 22 477 20 871 21 850 23 060 24 060


Suunnitelmanmukaiset poistot 9 829 10 449 10 449 10 420 10 420 10 420 10 420

Tilikauden tulos 11 768 11 966 12 028 10 451 11 430 12 640 13 640

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 80 0 0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 11 848 11 966 12 028 10 451 11 430 12 640 13 640


70

Tilaliikelaitos


MUUTETTU

TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018


Rakennukset 7 921 21 350 23 750 17 500 25 915 11 950 3 300 2 500

Asuinrakennukset 110 800 800

Hallinto- ja laitosrakennukset 6 334 17 550 19 650 17 500 25 915 11 950 3 300 2 500

Tehdas- ja tuotantorakennukset 141

Muut rakennukset 1 433 3 000 3 300

Kiinteät rakenteet ja laitteet 986 0 150 500 750 100 0

Maa- ja vesirakenteet 678

Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 308 0 150 500 750 100 0

Koneet ja kalusto 15

Muut koneet ja kalusto 17


Rahoitusosuudet 2 484 1 071 871 250 1 510 130 0 0

Pysyvien vastaavien myynti 115 2 400 2 400 900 600 600 600 600

Investointitulot yhteensä 2 599 3 471 3 271 1 150 2 110 730 600 600

Nettoinvestoinnit yhteensä 18 650 17 879 20 479 16 500 24 305 11 970 2 800 1 900 Rahoitusbudjetti 1000 euroa Muutettu

Tilaliikelaitos TA 2013 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Vuos ikate 21 597 22 415 22 477 20 871 22 500 23 000 23 500

Tulorahoituksen korjauserät -1 101 -1 000 -1 000 -800 -500 -500 -500

20 496 21 415 21 477 20 071 22 000 22 500 23 000

Investointimenot -21 350 -21 350 -23 750 -17 650 -26 415 -12 700 -3 400

Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 484 1 071 871 250 1 510 130

Omaisuuden myyntitulot 2 996 2 400 2 400 900 600 600 600

-15 870 -17 879 -20 479 -16 500 -24 305 -11 970 -2 800

4 626 3 536 998 3 571 -2 305 10 530 20 200


Antola inauksen muutokset

Antola inasaamisten l i säykset mui l ta -4

Pitkäaika is ten la inojen l i säys mui l ta 662 2 600

Pitkäaika is ten la inojen vähennys kunnal le -34

Pitkäaika is ten la inojen vähennys mui l ta -600 -600 -600 -600

Lyhytaika is ten la inojen muutos kunnal le 18 575

Oman pääoman muutokset 22

Muut maksuvalmiuden muutokset -23 847

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 3 536 3 598 2 971 -2 905 9 930 19 600



TP 2012

Toiminnan rahavirta





71

Investoinnit Tilaliikelaitos Investoinnit 1000 euroa kust. arvio 2014 2015 2016 2017 2018 2019Kaupunginmuseon näyttelytilaInvestointimenot muutostyöt Kouvola-talo 1 000 500 500Inkeroisten kirjastotilat Investointimenot saneeraus 600 600Kiurun asumispalveluyksikköInvestointimenot peruskorjaus 1 100 100 1 000Vaahteramäen asumispalveluyksikköInvestointimenot peruskorjaus 1 100 100 1 000Kuusankosken urheilukenttäInvestointimenot peruskorjaus 1 200 500 700Investointitulot 240 110 130Nettoinvestoinnit 960 390 570 0Mansikka-ahon lähiliikuntapaikkaInvestointimenot 150 150Investointitulot 50 50 0 0 0Nettoinvestoinnit 100 100Jalkapallon päästadionInvestointimenot suunnittelu 150 50 100Haanojan haali ehtona valtionavustuksen saaminenInvestointimenot peruskorjaus 5 700 2 200 3 500Investointitulot 800 800Nettoinvestoinnit 4 900 1 400 3 500Kuusankosken kuntoutustilatInvestointimenot saneeraus 65 65 0 0Anjalakoti Investointimenot peruskorjaus 1 350 0 1 350 0Mäntylä 1 Investointimenot peruskorjaus 1 600 100 1 500Vaskirinteen palvelukeskusInvestointimenot muutostyöt 600 100 500Jaalan palvelukeskusInvestointimenot peruskorjaus 1 450 100 1 350Niskalan päiväkotiInvestointimenot peruskorjaus ja laajennus 2 200 2 200Valkealan päiväkoti uudisrakennusInvestointimenot (leasing-rahoitus) 400 400 0 0 0KSAO Tornionmäen kampusInvestointimenot Utinkatu 44-48, peruskorjaus 4 950 2 100 2 850KSAO Tornionmäen kampusInvestointimenot Tornionmäen koulun muutostyöt 2 750 0 1 750 1 000 0KSAO Luonnonvara Anjala konehalliInvestointimenot uudisrakennus 750 0 0 750 0KSAO Tornionmäen kampusInvestointimenot Viitakumpu peruskorjaus 0 0 0 800Valkealan kirkonkylän kouluInvestointimenot peruskorjaus 2 300 2 300Investointitulot 600 600Nettoinvestoinnit 1 700 1 700 0 0Sarkolan koulun peruskorjausInvestointimenot peruskorjaus 2 650 2 650Lastensuojeluyksikkö ja perusopetuksen päivätoimintayks.Investointimenot muutostyöt 500 500Keskustan päiväkodin ns. kiviosan peruskorjausInvestointimenot 700 700Keskustan alueen päiväkotiInvestointimenot uudisrakennus 3 000 3 000Utunmäen päiväkotiInvestointimenot peruskorjaus 800 800Korian päiväkoti (KVR, tilaelementti) Investointimenot 120 paikkainen päiväkoti 3 000 1 500Mansikka-ahon koulu Investointimenot uudisrakennus 10 900 4 200KSAO Utinkatu 85 Investointimenot metalliosasto, uudisrak. 3 200 1 500 1 500Keltakankaan terveysasema Investointimenot muutostyöt 480 250RATAMO Investointimenot kilpailutus 1 000 1 000Kotiutusyksikkö Lauttaranta Investointimenot peruskorjaus 2 450 1 700Jaalan paloasema Investointimenot peruskorjaus ja laajennus 650 650Investointitulot palosuojelurahaston avustus 200 200Nettoinvestoinnit (ehtona avustuksen saaminen) 450 450PIENIVESTOINNITInvestointimenot 2 200 2 800 2 500 2 500 2 500 2 500Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituotot 900 600 600 600 600 600Investoinnit yhteensäInvestointimenot 17 650 26 415 12 700 3 400 2 500 2 500Investointitulot 1 150 2 110 730 600 600 600Nettoinvestoinnit 16 500 24 305 11 970 2 800 1 900 1 900


72

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä- ja logistiikkapalveluja sekä teknisiä työsuorituksia liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Käyttäjäpalveluja ovat ruokapalvelut sekä puhtaus- ja vahtimestaripalve-lut. Teknisiä työsuorituksia ovat maastomittauspalvelut, liikennealueiden, viheralueiden ja liikuntapaikkojen sekä kaupungin omistamien rakennusten rakentaminen ja hoito. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella 2014–2017 Rakennuspalvelujen henkilöstö mitoitetaan vastaamaan palveluverkon ja selvitysten edellyttämää määrää. Toi-menpide edellyttää moniammatillisuuden lisäämistä. Kiinteistönhoitoon liittyviä koulutuksia tullaan lisäämään. Ympäristöohjelmassa ja energiakatselmuksissa esille tulleita toimenpide-ehdotuksia otetaan käyttöön. Uimahallien kaukokäytön edelleen kehittäminen jatkuu. Kiinteistöpäivystysjärjestelmää kehitetään siten, että päästään nykyi-sestä kolmen alueen ringistä 1-2 alueeseen. Käyttäjäpalvelujen palvelusopimuksia on yhteensä 8 kpl, joiden yhteisarvo on 23 214 741 euroa. Mäkikylän palve-lukeskuksen vanhainkotihoidon ateriatuotanto päättyy. Seivästien palveluasuntojen ateriatilaukset päättyvät sekä kotihoidon palveluasumisen ja kotiin kuljetettavien ateriapalvelujen sekä päiväkeskustoiminnan ateriat vähenevät. Uusia asiakaskohteita ovat Harjukoti, Korian päiväkoti, Ksao Utinkatu 85 ja Aikuisopisto. Palvelutuotannon volyy-miin vaikuttavat mahdolliset palveluverkkomuutokset. Palveluverkkojen supistamisella pystytään hyödyntämään eläkepoistuma, henkilöstösuunnitelma toteutuu ja pystymme tuottamaan palvelut entistä tehokkaammin. Henki-löstön kehittämisessä korostuu moniammatillisuus ja lisähaastetta tuo sairauspoissaolojen hallinta, koska tuki- ja liikuntaelinten sairaudet lisääntyvät keski-iän noustessa ja työmäärän sekä kiireen lisääntyessä. Toiminnan tehos-taminen vaatii lisää asiakasvastuuta ja kolmannen sektorin mukaantuloa palvelutuotantoon. Aluepalvelujen palvelurakennetta tehostetaan toimitilojen uudelleen järjestelyillä. Tavoitteena ovat palvelukoko-naisuuden yhteiset toimitilat vuoden 2016 aikana. Viher- ja liikennealueiden yksiköt yhdistetään yhdeksi palveluyk-siköksi suunnittelukauden aikana. Kaupungin kiinteistöjen piha-alueiden ja yleisten alueiden hoito keskitetään kilpailutuksen ja toiminnan tehostamisen vuoksi aluepalveluille. Talouden kehittämisen tavoitteina on kiinnittää huomiota kustannustehokkaaseen ostokäyttäytymiseen hankinnan ohjeistuksien mukaisesti ja pyrkiä tuotteistamisen avulla reaaliaikaiseen laskutukseen.


73

Tavoitteet (sitovuus johtokunta)

Talousarvion toiminnalliset tavoitteet: Tasapainoinen talous


Vastuullinen ja osal-listava johtaminen

Teknisen tuotannon liikelaitoksen opera-tiivinen toiminta ja tulos talousarvion mukaiset.

ylijäämä/alijäämä (€) Muutokset toiminnan vo-lyymissa.

Resurssiriski

Vastuullinen ja

osall istava

johtaminen

Talousarvion mukainen til ikauden tulos. ylijäämä/alijäämä (€)

900000.0 v. 2012

Muutokset toiminnan

volyymissa.



Kiinteistöjen hoito

(€/m2/kk) 1.29 v. 2012

Puhtauspalvelut

(€/m2) 28.07 v. 2012

Viheralueiden hoito

(€/ha) 8701.0 v. 2012

Liikennealueiden hoito

(€/m2) 2.74 v. 2012

Optimaalinen

palvelutarjonta ja

-verkko

Tuotteiden ja palveluiden hintataso pysyy

ennallaan.

Ruokapalvelut:

€/Ateria 2.88 v. 2012

Energian ja raaka-aineiden

merkittävät hintojen

korotukset.

Poikkeukselliset

sääolosuhteet.

Työtapaturmien

lukumäärä (kpl) 41.0

v. 2012




l inen kaupunki

Strategiapäämääräan valittujen

indikaattorien seuranta, käytössä olevien

mittareiden lkm 5 kpl

Ennaltaehkäisyyn

panostaminen

Sairauspoissaolojen ja työssä

tapahtuvien työtapaturmien määrän

aleneminen, tavoitearvo 2014: -5% ed.

vuodesta.

Sairauspoissaolot

(kpv/hlö) 24.4 v. 2012

Sairauspoissaolojen ja

työtapaturmien määrä

kasvaa merkittävästi.




74

Henkilöresurssit

Henkilömäärä henkilötyövuosina

TP 2012 12/2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Vakinaiset 654,36 624,55 609,05 595,55 579,55 555,55

Määräaikaiset 142,77 100,5 86,5 74,5 74,5 69,5

Työllistetyt 35,3 25,75 29,75 29,75 29,75 29,75

Yhteensä 832,43 750,8 725,3 699,8 683,8 654,8

Toiminnan volyymi

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Katujen ja kevyen liikenteen väylien hoito km

941

941

941

941

941

941

Viher- ja yleisten alueiden hoito ha

462

462

462

462

462

462

Rakennusten hoito m2 546 753 558 484 558 4894 558 484 558 484 558 484

Siivottavat neliöt 380 670 368 570 376 700 376 700 376 700 376 700

Ateriasuoritteet kpl 4 760 703 4 617 250 4 341 400 4 200 000 4 000 000 4 000 000

Talous Teknisen tuotannon liikelaitos


TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 58 119 53 915 54 031 53 271 52 261 51 620 50 875


Muut tulot 21 0 0 0

Muut tuet ja avustukset 474 462 474 431 431 431 431

Toimintamenot 56 553 52 956 51 776 52 373 51 291 50 620 49 875





Muut menot 2 616 2 672 2 672 2 585 2 519 2 436 2 436

Toimintakate 1 566 959 2 255 898 970 1 000 1 000

Rahoitustulot ja -menot 0 0 0 0

Muut rahoitustulot 1 0 0 0

Muut korkomenot 1 0 0 0

Vuosikate 1 566 959 2 255 898 970 1 000 1 000

Poistot ja arvonalentumiset 621 578 578 525 475 425 375

Suunnitelmanmukaiset poistot 621 578 578 525 475 425 375

Tilikauden tulos 945 380 1 677 374 495 575 625

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 821 380 1 677 374 495 575 625


75

Rahoitusbudjetti 1000 euroa Muutettu

Tekninen tuotanto TA 2013 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Vuos ikate 1 566 959 2 255 898 875 845 815

Tulorahoituksen korjauserät -20

1 546 959 2 255 898 875 845 815

Omaisuuden myyntitulot 20

20 0 0 0 0 0 0

1 566 959 2 255 898 875 845 815


Lyhytaika is ten la inojen muutos kunnalta 16 703

Muut maksuvalmiuden muutokset -18 269

-1 566 0 0 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 959 2 255 898 875 845 815



TP 2012

Toiminnan rahavirta




Kouvola – Talousarvio 2014 Konserniyhteisöt

76

8 Konserniyhteisöt

Konsernirakenne Kouvola-konserni muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

- peruskunta, johon kuuluvat kaupungin ydintoiminnot - kunta, edellä mainittuihin yhdistetään liikelaitosten tiedot - konserni, kunnan talouslukuihin yhdistetään tytäryhtiö- ja kuntayhtymätoiminta sekä osuus osakkuus-

yhteisöistä.


77

Kouvolan kaupungin konserniin kuuluville yhteisöille valtuusto voi asettaa tavoitteita. Talousarviossa asetetaan merkittäville tytäryhteisöille yhteisökohtaiset tavoitteet. Nämä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on asetettu jäljempänä yhteisön tietojen kohdalla. Muut yhteisöä koskevat tiedot ovat informatiivisia. Keskeisten konserniyhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä. Kaupungin edustajien tulee toimia tytäryhteisöjen päätöksentekoelimissä kaupunginvaltuuston asettamien tavoit-teiden mukaisesti sekä noudattaa konserniohjeita. Konserniohjeen mukaisesti jokaisella konserniin kuuluvalla yhtiöllä tai yhteisöllä tulee olla vuosittain päivitetty strategia sekä toimiva johtamisjärjestelmä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

Osingot

Osinkoja vuoden 2014 talousarvioon arvioidaan kertyvän 6,6 milj. euroa, josta KSS Energia Oy:ltä 5,0 milj. euroa, Kymenlaakson Sähkö Oy:ltä 1,5 milj. euroa, Tykkimäen Vapaa-ajankeskus Oy:ltä 0,14 milj. euroa ja muut yhteensä 0,01milj. euroa. Vuonna 2013 kaupunki on saanut osinkoja 1.10.2013 mennessä 7,3 milj. euroa.

Kaupungin kirjanpidossa 31.12.2012 tytäryhtiöiden, pois lukien kiinteistö- ja asuntoyhtiöt, tasearvo oli yhteensä 39,2 milj. euroa, josta Kouvolan Asunnot Oy 16,9 milj. euroa, Kouvola Innovation Oy 11,5 milj. euroa, KSS Energia Oy 6,7 milj. euroa ja muut yhteensä 4,1 milj. euroa. Osakkuusyhtiöiden osuuksien kirjanpitoarvo oli yhteensä 19,5 milj. euroa. Muiden osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo oli yhteensä 3,6 milj. euroa. Kaikkien kirjanpitoarvo oli yhteensä 62,3 milj. euroa.

Yhteisökohtaiset tavoitteet vuodelle 2014 KSS Energia Oy (konserni)

Tavoitteet Mittari TA 2014

1 Sijoitetun pääoman tuotto Sijoitetun pääoman tuotto (%) ≥7,0

2 Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste (%) ≥30

3 Osinkoa tilikaudelta vähintään (maksu seur. keväänä 2015).

Osinko (€)

> 5,0 Me

4 Energian toimitusvarmuus: Keskimääräi-nen toimitusaika

- sähkön osalta - lämmön osalta

Keskeytysaika (h/asiakas)

≤0,70 ≤0,75

5 Uusiutuvien energialähteiden osuus omasta

- sähköntuotannosta - lämmön tuotannosta

Uusiutuvien energialähteiden osuus omasta tuotan-nosta (%)

≥ 95 ≥ 70

Kouvolan Asunnot Oy


1 Käyttöaste vähintään Käyttöaste (%) 94,5

2 Tulos Tilikauden tulos € +/-0

3 Luottotappiot liikevaihdosta enintään Luottotappioiden osuus liikevaihdosta (%) 1

4 Saamiset vuokratuotoista liikevaihdosta enintään

Vuokrasaamisten osuus liikevaihdosta (%) 3


78

Kouvola Innovation Oy (konserni)


1 Osuus valtakunnan tax free myynnistä Osuus tax free myynnistä (%) Lähde: Global Blue Finland

3

2 Yöpymisten määrän kasvu Yöpymisten määrän kasvu (%) Lähde: Tilastokeskus 5

3 Yritysasiakkaiden määrä Palveluita käyttäneiden tai henkilökohtaisesti tavattujen yritysten määrä (kpl) Lähde: Kinnon Yrinet –asiakastieto-tietojärjestelmä

1200

4 Seudulle perustettujen tai sijoittunei-den yritysten lukumäärä

Perustettujen tai sijoittuneiden yritysten määrä (kpl) Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

280

5 Kouvola Innovation Oy:n konsernitulos Tilikauden tulos € Lähde: Tilinpäätös +/-0

Kaakkois-Suomen Tieto Oy


1 Vertailukelpoisten tuotteiden ja palve-luiden hinta verrattuna vastaaviin toi-mijoihin

Hinta € - Virtuaalipalvelimen kk-hinta - Operointityö €/t - Projektityö €/t - Johtotyö €/t - Puhelinvaihdepalvelu €/puh

2 Eri omistajien osuus toiminnasta %-osuus Kouvola 90 Muut 10

Kouvolan Teatteri Oy


1 Katsojamäärä Katsojamäärä (lkm) 42 000

2 Päänäyttämön täyttöaste Täyttöaste (%) 70

3 Kaupungin avustus katsojaa kohden Avustus €/katsoja 37

4 Pääsylipputulojen osuus kaikista tuo-toista

Pääsylippujen osuus tuloista (%) 20

Kouvola – Talousarvio 2014 Liitteet

79

9 Liitteet

Palkkasumma

Ansiotaso

Työlliset (määrä)

Inflaatio

(%-yksikköä)

Työttömyysaste

Verot/BKT

Julkiset menot/BKT

Julkinen velka/BKT

Euribor 3 kk, %

10 vuoden korko, %

Vaihtotase/BKT

Rahoitusjäämä/BKT

4,7

2,7

1,1

3,4

7,8

43,6

55,2

49,2

1,4

3,0

-1,5

-1,0

3,2

3,2

0,4

2,8

7,7

44,0

56,6

53,6

0,6

1,9

-1,8

-2,2

1,4

2,1

-0,7

1,6

8,3

44,9

58,1

58,3

0,2

1,8

-1,6

-2,6

Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, 16.9.2013

1,2

2,4

2,1

0,1

2,1

8,2

44,9

58,1

60,7

0,3

2,3

-1,3

-2,3

1,9

3,0

2,1

0,6

2,0

7,9

44,8

57,5

62,0

0,9

2,9

-0,8

-1,9

Yleinen taloudellinen tilanneMuuttuja

(%-muutos)

Tuotanto (määrä)

2011*

2,7

2012*

-0,8

2013**

-0,5

2014** 2015**

Lähde: Kuntaliitto

18.9.2013/MP

BKT:n määrän muutos ja työttömyysaste1985-2017, %

-10

-5

0

5

10

15

20

85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17

BKT:n määrän muutos

Työttömyysaste

Lähde: Vuodet 1985-2012 Tilastokeskus, vuosien 2013-2017 ennusteet VM

%

Lähde: Kuntaliitto


80

18.9.2013/MP

Valtionvelka 1985-2017

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17

Mrd. €

%:a BKT:sta

Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2013-2017 ennusteet VM.

%Mrd. €

Lähde: Kuntaliitto

18.9.2013/MP

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985-2017

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17

Mrd. €

%:a BKT:sta

Lähde: Vuodet 1985-2012 Tilastokeskus.Vuosien 2013-17 painelaskelman arviot Peruspalvelubudjetti 16.9.2013

%Mrd. €

Lähde: Kuntaliitto


81

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2013

Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13**

Toimintamenot

Verorahoitus 1)

Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuoden 2013 arviot Peruspalvelubudjetti 18.9.2013.

1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan).

18.9.2013 /hp Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta 1985-2013

Vuosi Keski- Muutos Aritmeet- Muutos Kuntien lkm Korkein Alhaisin

määräinen edell. tinen edell. tulovero-%: tulo- tulo-

tulovero- vuodesta keskiarvo vuodesta nousi laski vero-% vero-%

prosentti 1) %-yks. % %-yks.

2013* 19,38 0,14 20,01 0,20 19 4 22,00 16,25

2012 19,24 0,08 19,81 0,15 91 2 21,75 16,25

2011 19,16 0,19 19,66 0,06 49 6 21,50 16,25

2010 18,97 0,38 19,60 0,35 181 2 21,00 16,25

2009 18,59 0,05 19,25 0,10 672) 42) 21,00 16,50

2008 18,54 0,09 19,15 0,15 119 3 21,00 16,00

2007 18,45 0,06 19,00 0,13 106 3 21,00 16,00

2006 18,39 0,10 18,87 0,19 140 1 21,00 16,00

2005 18,29 0,17 18,68 0,18 136 1 21,00 16,00

2004 18,12 0,08 18,50 0,06 54 2 20,00 16,00

2003 18,04 0,26 18,44 0,11 93 2 20,00 15,50

2002 17,78 0,11 18,33 0,14 108 3 19,75 15,00

2001 17,67 0,02 18,19 0,04 41 6 19,75 15,00

2000 17,65 0,05 18,15 0,09 83 15 19,75 15,50

1999 17,60 0,07 18,06 0,10 87 10 19,75 15,50

1998 17,53 0,11 17,96 0,08 77 19 19,75 15,00

1997 17,42 -0,09 17,88 -0,03 10 44 19,75 15,00

1996 17,51 -0,02 17,91 -0,03 5 34 20,00 15,00

1995 17,53 0,00 17,94 0,01 9 8 20,00 15,00

1994 17,53 0,33 17,93 0,17 125 2 19,75 15,00

1993 17,20 0,32 17,76 0,16 114 0 20,00 14,50

1992 16,88 0,26 17,60 0,15 105 0 20,00 14,50

1991 16,62 0,15 17,45 0,14 101 1 19,00 14,00

1990 16,47 0,09 17,31 0,11 87 0 19,50 14,00

1989 16,38 0,08 17,20 0,13 101 1 19,50 14,00

1988 16,30 0,15 17,07 0,11 81 0 18,50 14,00

1987 16,15 0,10 16,96 0,09 79 1 18,50 13,50

1986 16,05 0,07 16,87 0,07 56 5 18,50 13,50

1985 15,98 16,80 38 2 18,75 13,50

1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla (ent. ansioäyrit)

2) Vuoden 2009 luvut eivät sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia.

Lähde: Verohallinto, vuosi 2013 Kuntaliiton tiedustelu


82

18.9.2013/hp

Kuntien ja kuntayhtymien verotulot ja valtionosuudet1)

Vuosina 1985-2014 käyvin hinnoin, mrd. €

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e

Käyttötalouden valtionosuudet

Verotulot

1) Eri vuosien valtionosuudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi vähentämällä valtionosuuksista

v. 1985-96 kuntien maksamat osuudet Kela:lle ja lisäämällä niihin v. 1997-2014 valtion kirjanpidon mukaisia valtionapueriä kuten

työllistämistuki sekä kuntayhtymien saama yksikköhintarahoitus (valtionosuudet on esitetty Peruspalveluohjelma-tarkastelun

mukaisina). Valtionosuusuudistuksen johdosta vuodet 2010-2014 eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien

kanssa. Valtionosuuksien tasoon v. 2002 lähtien vaikuttaa verokevennysten kompensoiminen kunnille valtionosuuksia korottamalla.

Vuoden 2014 tasossa näiden kompensaatioiden osuus valtionosuuksista on yli 2 mrd. euroa.

Lähde: Kuntaliitto

14.12.2012/hp

Kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuden tasausvuosina 2000-2013

milj. € -77 +31 -54

1300 01 02

Tasauksenmaksajat:

436 432 432

milj. € -611-733-875

Kuntien lkm 95 76 79

Kuntien lkm

Yhteensä:

milj. € 534 764 821

341 356 353Kuntien lkm

Tasauksensaajat:

Vuosina 1997-2000 verotiedoissa kolmen vuoden ja vuosina 2001-2013 kahden vuoden viive.Vuosina 1997-2001 tasausvähennyksessä 15 %:n leikkuri. Vuonna 2006 tasausvähennys laski 40 %:sta 37 %:iin.Vuonna 2006 tasausraja nostettu 90 %:sta 91,86 %:iin ja voimalaitokset yleisen kiinteistövero-%:n mukaan.Vuodesta 2010 alkaen tasauksien nettomäärä on palautettu kaikille kunnille asukaslukujen suhteessa valtionosuuksia lisäämällä.Vuonna 2012 kiinteistövero poistettu tasausperusteista.

Lähde: VM/Kuntaosasto

-52

03

430

-863

75

811

355

-48

04

304

-827

62

779

242

-106

428

-805

83

699

345

05

-153

416

-788

89

635

327

06

33

415

-672

78

705

337

07

24

400

-698

75

722

325

08

22

399

-741

76

763

323

09

-4

332

-789

57

785

275

10

-23

326

-808

61

785

265

11

-17

320

-820

62

803

258

12

-35

320

-796

63

761

257

Lähde: Kuntaliitto

& taloussuunnitelma 2014–2017

Documents