Osoite Puhelin Telekopio SähköpostiKorsholmanpuistikko 43 02956 42611 02956 42760 vaasa.hao@oikeus.fi

PL 204 65101 VAASA

Ympäristölautakunta on myöntänyt I:lle määräaikaisen ympäristöluvan betoni-ja tiilijätteen sekä kumirouheen hyödyntämiseen yksityistien ja ratsastuskentänrakenteissa Hollolan kunnassa sijaitsevalla Seppälän tilalla 98-415-1-348. Lu-van hakijalle ei ole myönnetty lupaa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksenlainvoimaiseksi tuloa.

Luvan voimassaolo

Päätös on voimassa määräajan 31.12.2020 loppuun saakka.

1. A ja B ovat vaatineet, että päätös kumotaan ja I lupa-hakemus hylätään. Mikäli lautakunnan päätöstä ympäristöluvan myöntämi-sestä ei kumota, lupaa tulee muuttaa siten, että rakennustyön aikana alueellavoi työskennellä ainoastaan arkipäivisin kello 9 - 16.

A ja B ovat esittäneet muun muassa, että I on Umacon Oy:n osakas. UmaconOy on yhtiön nettisivujen mukaisesti kouvolalainen vuonna 1988 perustettu I:nperheyritys. Yhtiön painopiste on perustamisesta lähtien ollut teollisuudenkone- ja rakennuspurkutöissä. Hankkeen tosiasiallinen syy on Umacon Oy:nrakennusjätteiden sijoittaminen tontille osana kyseisen yhtiön liiketoimintaa.Tämä toisi myös kilpailuedun suhteessa yhtiön kilpailijoihin, jotka joutuisivat

maksamaan purkujätteen sijoittamisesta. Tosiasialliseksi toiminnanharjoitta-jaksi ja siten luvan hakijaksi purkujätteen sijoittamista varten tulisi katsoa jät-teen jätelain mukainen haltija eli Umacon Oy.

Hakemuksen mukaan tilalle olisi tarkoitus rakentaa yksityisteitä ja ratsastus-kenttä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jo hakemuksessa ilmoitettu ra-kentamiseen varattu aika osoittaa, että hankkeella on muita tosiasiallisia tar-peita. Yksityisteiden ja rakennuskentän rakentamisaika on normaalisti huomat-tavasti lyhyempi kuin kymmenen vuotta. Kymmenen vuoden aika sen sijaantakaa Umacon Oy:lle sen, että se pystyy jatkuvasti tuomaan purkujätteitäänkyseiselle tilalle.

Hevosia tilalla ei ole eikä niitä voitane ottaa tilalle ennen kuin rakennustyö onsaatettu päätökseen. Hevosten ulkoiluttaminen ja kouluttaminen ei ole mahdol-lista väitettynä rakennusaikana johtuen melusta, pölystä ja toiminnallisesta hai-tasta, kuten työkoneiden liikkumisesta. Tästäkään näkökulmasta ei ole uskotta-vaa, että ratsastamiseen liittyvä hanke kestäisi kymmenen vuotta. Lupahake-muksessa ja luvan hakijan lausuntojen johdosta antamassa vastineessa ei oleväitettykään, että alue olisi tarkoitetussa käytössään kuin vasta kymmenenvuoden päästä. Mikäli hankkeen tarkoituksena on toteuttaa ratsastuskenttä, seon toteutettavissa 1 - 2 vuoden aikana.

Lupahakemuksessa ja lupapäätöksessä ei ole yksilöity sitä, mistä purkujätteettulevat ja mitä ne kulloinkin sisältävät. Lisäksi lupapäätöksessä ei ole asetettuvalvontaa kyseisen toiminnan tosiasiallisen luonteen sekä rakennuspurkujät-teen laadun ja määrä valvomiseksi. Murskekerroksen paksuudeksi rakenteissaon ilmoitettu noin 1,5 metriä, mikä ylittää normaalitarpeen moninkertaisesti.Mursketta olisi valituksenalaisen päätöksen mukaan mahdollista tuoda Vesijär-ven rantakiinteistöön kymmenen vuoden aikana 44 000 tonnia eli 44 miljoonaakiloa.

Liikennöinti alueelle tapahtuisi Hämeenlinnantieltä Messiläntien ja Rantatienkautta Hersalantielle. Koko maanrakennusaikaisen liikennemäärän alueelle onarvioitu olevan noin 1 100 kuorma-autoa kymmenen vuoden aikana. Hake-muksen mukaan alueella hyödynnettävä betonimurske tuotaisiin pääosin 40tonnin kuorma-autoilla. Alkaneen liikennöinnin seurauksena Hersalantie on jorikkoontunut. Tielle on asetettu 12 tonnin painorajoitus, mikä tarkoittaisi käy-tännössä nelinkertaista kuorma-automäärää kymmenen vuoden aikana. Tämäpuolestaan tarkoittaisi vähintään yhtä kuorma-autolastia päivää kohden. Jo il-moitettukin määrä tarkoittaisi kuorma-automääräksi vähintään yhden 40 tonninkuorma-auton joka kolmas päivä. Kun tähän lisätään toiminta-aika ja huomat-tava määrä työkoneiden käyttöä kohteessa purkubetoni- ja tiilimurskeen siirtä-miseksi ja upottamiseksi maaperään, naapureille aiheutuva meluhaitta on mer-kittävä. Hanke tulee aiheuttamaan huomattavaa melua, joka haittaa asumistasekä luontoa ja ympäristöä merkittävästi. Luvan hakijan väite siitä, ettei silläolisi vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisen terveyteen, ei pidä paik-kaansa. Toiminnasta aiheutuu lisäksi työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasu-päästöjä sekä merkittävä määrä pölypäästöjä. Ei ole uskottavaa, etteikö toimin-nasta aiheutuisi päästöjä maaperään tai Vesijärveen.

Hakemuksessa ei ole selvitetty eikä lupapäätöksestä ilmene, keneltä jätteenhaltijalta rakennusjätettä olisi tarkoitus ottaa vastaan, eikä myöskään se, min-kälaista korvausta luvan hakija saa, mikäli hän sallii jätteiden hautaamisenSeppälän tilalle. Epäselvää myös on, mistä ja mitä purkujätettä toimitetaan.

Asia on vähintäänkin valmisteltu puutteellisesti, koska asian tosiasiallista luon-netta ja tarkoitusta ei ole pyritty selvittämään riittävästi.

2. ovat vaatineet, että päätös ku-motaan ja I:n lupahakemus hylätään.

ovat esittäneet muun muassa, että heidän asuinpaikkansa onmaa- ja metsätalousvaltaista maaseutumiljöötä. Alueen asukkaat ovat tottuneetnauttimaan luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta. Alueella äänet kantautuvatkauas. Työkoneet aiheuttavat häiritsevää melua varsinkin aamu- ja ilta-aikana.Lisäksi luvassa on sallittu purkujätteen hyödyntäminen maanantaista perjantai-hin kello 7 - 20, mutta tämän ulkopuolella voidaan suorittaa niin sanottua nor-maalia maanrakennustoimintaa. Näiden toimintojen erottaminen toisistaan onkäytännössä mahdotonta.

Alueelle haudattavaksi tarkoitetun purkujätteen määrä 44 000 tonnia on selke-ästi ylimitoitettu. Alueen maaperän kantavuuden vuoksi tuollaiseen määrään eiole perusteita. Kyseessä on avoimen valtakirjan haku betonipurkujätteen lop-pusijoituspaikaksi ja sen mukanaan tuoma taloudellinen hyöty betonipurkujät-teen tuottajalle. Maarakennusasetus antaa selkeät määräykset kyseisenlaisenjätteen käyttömahdollisuuksille, eivätkä hakemuksessa esitetyt seikat tue tällai-sen luvan myöntämistä.

Raskas liikenne lisääntyy pehmeällä soratiellä eikä tien kunto tule kestämäänraskaita kuljetuksia kevät- ja syysaikaan. Työkoneista aiheutuu pakokaasuhait-toja. Kylmällä ja tyynellä ilmalla pakokaasujen kohoaminen ylöspäin ja niidenaiheuttama haitta on selkeästi havaittavissa. Kaikki lähinaapurissa olevatasuinkiinteistöt ovat valtaosin purkujätteen käsittelypaikkaa korkeammalla.Tämänkaltainen projekti tulisi pyrkiä saattamaan valmiiksi mahdollisimmannopeasti, jos sille on todellinen tarve. Viisi vuottakin on pitkä aika ja tämäosaltaan osoittaa, että tosiasiallista tarvetta hankkeelle ei ole. Maahan haudat-tavan jätteen epäpuhtaudet, kuten asbesti ja lyijy, saattavat kulkeutua naapu-rustoon ja maaperään.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, että se ei annaasiassa vastinetta.

Hollolan valvontajaosto on Hollolan ympäristönsuojeluviranomaisena anta-massaan lausunnossa katsonut, että valitukset tulee hylätä. Valvontajaosto onesittänyt muun muassa, että lupa on myönnetty viiden vuoden määräajaksi,mikä rajaa hankkeesta naapurustolle mahdollisesti aiheutuvat viihtyvyyshaitatviiteen vuoteen. Hyödynnettävän betoni- ja tiilimurskeen määrä 44 000 tonniaon luvan enimmäismäärä eikä edellytetty hyötykäyttömäärä. Todellisesta mää-rästä on lupamääräyksen 13 mukaan pidettävä kirjaa. Yksityistien rakenne-suunnitelmassa betoni- ja tiilimurskekerroksen paksuus vaihtelee 0,78 - 1,3metrin välillä ja perustuu insinööritoimiston tekemiin laskelmiin.

Hakemuksessa toiminnanharjoittaja ilmoittaa raportoivansa vuosittain maanra-kennuksessa hyödynnetyn betoni- ja tiilimurskeen määrän sekä käytettyjenmateriaalien liukoisuustestien tulokset valvontaviranomaiselle. Lisäksi lupa-määräyksen 5 mukaan luvan saajan on toimitettava perustutkimusten tuloksethyväksyttäväksi Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kaksi viik-

koa ennen jätteiden hyödyntämistä. Lupamääräyksen 6 mukaan tiedot ja ris-kiarvio hyötykäytettävästä kumirouheesta on toimitettava samalle viranomai-selle ennen hyödyntämistä. Lupamääräyksessä 13 on määrätty toiminnan vuo-sittaisesta raportoinnista. Valvontajaosto on todennut, että lupapäätöksessä onannettu toiminnan valvomiseksi riittävät määräykset, joita noudattamalla voi-daan varmistua siitä, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai merkittävääympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Hollolan kunnanhallitus on antanut vastineen.

I on antamassaan vastineessa katsonut, että valitukset tulee hylätä. Hän on esit-tänyt muun muassa, että uusiomateriaalien käyttö ei poikkea neitseellisistä ma-teriaaleista tehtävästä maarakennustyöstä ympäristövaikutuksiensa osaltamuuta kuin siinä, että se säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Työkoneiden käy-tön ja kuljetusten tarve ei poikkea käytettäessä uusiomateriaaleja. Mikäli uu-siomateriaaleja ei käytettäisi, toiminta ei tarvitsisi lupaa.

Hallinto-oikeus kumoaa ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttaa asianHollolan valvontajaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Valvontajaoston on, mikäli luvan hakija haluaa jatkaa hakemustaan, varattavaI:lle tilaisuus täydentää hakemusta ja käsiteltävä asia uudelleen.

Sovellettuja oikeusohjeita

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaantoimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista sitenkuin jäljempänä säädetään. Lisäksi lakia sovelletaan toimintaan, jossa syntyyjätettä, sekä jätteen käsittelyyn.

Lain esitöiden (HE 84/1999) 2 §:n perustelujen mukaan jätelaki jäisi edelleenvoimaan, mutta sen lupajärjestelmä siirtyisi osaksi ympäristölupaa. Pykälän 1momentissa todettaisiin, että lakia sovelletaan kaikkeen toimintaan, jossa syn-tyy jätettä sekä jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Lakia sovellettaessaotettaisiin huomioon jätelain säännökset. Esimerkiksi luvan myöntämistä kos-kevassa säännöksessä todettaisiin erikseen, että ympäristölupa-asiaa ratkaista-essa sovelletaan jätelakia tai sen nojalla annettuja asetuksia. Ympäristönsuoje-lulaki ei vastaisi kattavuudeltaan jätelakia. Jätelaki sääntelee myös jätehuollonjärjestämistä ja sen säännöksillä on vain välillisesti merkitystä ympäristön pi-laantumisen kannalta.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävälupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista,asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tar-kemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönne-tään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojallaannettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edel-lyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikkahuomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa-raa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luon-nonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannaltatärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueellatai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuakohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaaasemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssäsäädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisenvaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, etteitoiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaanehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuuttaarvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen toden-näköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tu-leva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koske-vat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteis-töä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistölläasuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu koh-tuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, ha-justa, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muistavastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tar-peelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemi-sestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2) jätteistä sekä niidenmäärän ja haitallisuuden vähentämisestä, 3) toimista häiriö- ja muissa poik-keuksellisissa tilanteissa, 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kutenalueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä 5) muista toimista,joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pi-laantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 §:n 1 momentin 3, 5 ja 6 kohtienmukaan lupahakemuksen tulee sisältää yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölletarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista, tiedot toiminnansijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista sekä tiedot toiminnan päästöjenlaadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheutta-masta melusta ja tärinästä. Pykälän 2 momentin 7 ja 8 kohtien mukaan lupaha-kemuksen tulee lisäksi sisältää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vai-kutukset, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitel-lussa toiminnassa sekä selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koske-vista toimista.

Ympäristönsuojeluasetuksen 12 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohtien mukaan jos toi-minta koskee jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, hakemuksessa on ol-

tava sen lisäksi, mitä 9 11 §:ssä säädetään, selvitys hyödynnettäväksi tai lop-pukäsiteltäväksi aiotun jätteen laadusta ja määrästä sekä jätteen hyödyntämi-sestä ja loppukäsittelystä sekä kaaviopiirros hyödyntämisen tai loppukäsittelynkulusta.

Jätelain (646/2011) 6 §:n 1 momentin 15 ja 16 kohtien mukaan jätelaissa tar-koitetaan jätteen hyödyntämisellä toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jätekäytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että silläkorvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mu-kaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten ja jätteen loppukäsit-telyllä jätteen sijoittamista kaatopaikalle, polttoa ilman energian talteenottoatai muuta näihin rinnastettavaa toimintaa, joka ei ole jätteen hyödyntämistä,vaikka toiminnan toissijaisena seurauksena on jätteen sisältämän aineen taienergian hyödyntäminen, mukaan lukien jätteen valmistelu loppukäsittelyävarten.

Jätelain 13 §:n 1 momentin mukaan jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitse-mattomasti. Pykälän 2 momentin mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa ai-heutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisenturvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yk-sityisen edun loukkausta. Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa sekä jätteen kä-sittelylaitoksen tai -paikan sijoittamisessa, rakentamisessa, käytössä ja käytönjälkeisessä hoidossa on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta ai-heudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukienmelua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan, laitoksen taipaikan on lisäksi sovelluttava ympäristöön ja maisemaan. Pykälän 3 momentinmukaan jätehuollossa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoistatekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä.

Hankkeen sijainti ja laatu

I on hakenut ympäristölupaa rakennuksista puretun puhtaan maanrakennus-käyttöön soveltuvan betoni- ja tiilimurskeen sekä kumirouheen hyödyntämi-seen yksityistien ja ratsastuskentän rakenteissa Seppälän tilalla 1:348. Betoni-ja tiilimursketta käytettäisiin enintään 44 000 tonnia. Yksityistien yhteispituuson noin 2 100 metriä ja leveys rakenteineen lähes kymmenen metriä. Yksityis-tie muodostaa erillisen uran eikä sitä käytetä liikennöintiin. Murskekerroksenpaksuus vaihtelee suunnitelman mukaan 0,78 - 1,3 metrin välillä. Ratsastus-kentän rakenteissa käytettäisiin lisäksi pintarakenteena kumirouhetta noin 0,1metrin paksuisena kerroksena enintään 300 m³.

Hakemuksen mukaan rakentaminen kestäisi noin kymmenen vuotta. Rakenta-minen toteutettaisiin vaiheittain sitä mukaa, kun materiaalia tulee. Lupahake-muksen mukaan rakennusaikana alueella työskennellään maanantaista perjan-taihin kello 7 20, eikä luvan hakijan tarkastuksella antamien tietojen mukaantarvetta ole työskennellä viikonloppuisin. Rakennusaikaisen liikennemääränalueelle on arvioitu olevan noin 1 100 kuorma-autoa kymmenen vuoden ai-kana. Lupapäätös on voimassa 31.12.20202 saakka. Toimintaa ei saa aloittaaennen kuin päätös on lainvoimainen.

Muutoksenhakijoiden asuin- ja vapaa-ajanrakennukset sijaitsevat toimintakiin-teistön läheisyydessä sen etelä-, länsi- ja koillispuolella.

Suunnitellun ratsastuskentän pohjoispuolella sijaitsee vaikeakulkuinen suo,jonne alueen pintavedet ohjautuvat. Suunnittelualueen kaakkoisosassa virtaa

oja suolle, jossa se haarautuu ja laskee Vesijärven Räpäkänselälle. Ojan paik-kaa tullaan muuttamaan maanrakennushankkeessa erillisen suunnitelman mu-kaan. Toimintakiinteistölle on tehty porakaivo omaa käyttöä varten. Rakennet-tava tie tulee yli 30 metrin etäisyydelle naapureiden kaivoista.

Oikeudellinen arviointi

Kysymyksenasettelu

Ympäristölautakunta on myöntänyt I:lle ympäristöluvan betoni- ja tiilimurs-keen sekä kumirouheen käyttöön yksityistien ja ratsastuskentän rakenteissa.Muutoksenhakijoiden vaatiessa lupapäätöksen kumoamista hallinto-oikeu-dessa on ratkaistavana kysymys, onko ympäristölautakunnan päätös kumottavalainvastaisena. Koska hakemuksessa on ollut kyse jätteen hyödyntämisestäeikä hakemus näin ollen ole pitänyt sisällään lainsäädännön loppukäsittelytoi-minnalta edellyttämiä teknisiä suojausratkaisuja, asiassa on ensin ratkaistava,onko hankkeessa kyse ensisijaisesti jätelain tarkoittamasta jätteen hyödyntämi-sestä.

Hyödyntämisen ja loppukäsittelyn tunnusmerkkejä

Sen arviointi, onko toiminnassa kyse jätteen hyödyntämisestä vai loppukäsitte-lystä, edellyttää kokonaisvaltaista ja tapauskohtaista tarkastelua toteutettavastahankkeesta. Toiminnan luonteen arviointi osana ympäristönsuojelulain mu-kaista lupaharkintaa on tarpeen muun muassa Euroopan unionin lainsäädännön(jätedirektiivi 2008/98/EY ja kaatopaikkadirektiivi 1999/31/EY) noudattami-sen varmistamiseksi. Kaatopaikkoja koskeva lainsäädäntö rajoittaa jätteen si-joittamisesta kaatopaikalle aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Jätteen käyttömaarakentamisessa aiheuttaa käytettävien suojausratkaisujen tason ja sijoitus-paikan valintaan liittyvien rajoitusten johdosta lähtökohtaisesti suuremmatpäästöt ympäristöön kuin kaatopaikalle sijoittaminen. Jätteen käytön myöntei-senä ympäristövaikutuksena on kuitenkin luonnonvarojen säästyminen, mikäjohtaa ympäristön kannalta kokonaisuutena arvioiden kaatopaikalle sijoitta-mista parempaan lopputulokseen silloin, kun hankkeella säästetään merkityk-sellisiä määriä luonnonvaroja eikä hyödyntämispaikan olosuhteet, jätteen laatuja toteutettavat suojaustoimet huomioon ottaen aiheuteta olennaisesti suurem-paa ympäristön kuormittumista verrattuna jätteen sijoittamiseen kaatopaikalle.

Näin ollen yksistään se seikka, että luvan hakija pitää jätteen käyttöä hyödyn-tämisenä tai että toiminnassa on ainakin toissijaisesti kyse jätteen hyödyntämi-sestä, ei tee koko hankkeesta jätelaissa ja ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuajätteen hyödyntämistä. Kansallinen tai unionin lainsäädäntö ei sisällä täsmälli-siä vaatimuksia siitä, millaisen tunnusmerkistön valossa jätteen käyttöä maara-kentamisessa on tarkasteltava, kun arvioidaan, onko kyse ensisijaisesti jätteenhyödyntämisestä vai loppukäsittelystä. Jätedirektiivin ja jätelain tavoitteiden jamääritelmien, komission tulkintaohjeiden, unionin tuomioistuimen oikeuskäy-tännön sekä valtioneuvoston eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentami-sessa annetussa asetuksessa (591/2006) esitetyn perusteella on kuitenkin joh-dettavissa seikkoja, joiden kautta hankkeen luonnetta voidaan arvioida.

Komissio on antanut päätöksen koskien jätedirektiivin 11 artiklassa olevan jät-

sion Decision 2011/753/EU). Määritelmää on täsmennetty komission alaisentilast

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisussa C-6/00 kohdassa 69 on todettu,että jätteiden hyödyntämistoimen olennainen ominaispiirre on, että sen pääasi-allinen tavoite on, että jätteillä on hyödyllinen tehtävä siten, että niillä korva-taan sellaisten muiden materiaalien käyttö, joita olisi käytetty tämän tehtäväntäyttämiseksi, mikä mahdollistaa luonnonvarojen säästämisen. Niin ikään tuo-mioistuimen ratkaisussa C-147/15 on edellä lausutun lisäksi todettu muun mu-assa, että esimerkiksi se, että pääasiassa kyseessä oleva toiminnan harjoittajahankkii kyseiset jätteet niiden tuottajalle tai haltijalle suoritettavaa maksuavastaan, voi antaa ymmärtää, että kyseessä olevan toimen päätavoite on mai-nittujen jätteiden hyödyntäminen.

Yllä mainittujen oikeusohjeiden perusteella jätteen käyttö maarakentamisessaon jätteen hyödyntämistä, kun jäte korvaa rakentamisessa muutoin käytettävänluonnonmateriaalin. Jätteen on siis korvattava luonnonmateriaalia, mikä tar-koittaa sitä, että rakenne tehtäisiin luonnonmateriaalista, jos jätettä ei olisi saa-tavilla. Lisäksi jätteen on sovelluttava teknisten ominaisuuksiensa puolestakorvaavaksi materiaaliksi. Jätteen käytön aiheuttamien ympäristövaikutustenon oltava kokonaisuutena arvioiden vähäisemmät kuin jätteen sijoittamisenkaatopaikalle. Jätteistä sen tuottajalle maksettava korvaus tukee tulkintaa,jonka mukaan kyseessä olisi ensisijaisesti hyödyntämistoimi.

Vastaavasti jätteen käyttö maarakentamisessa on ensisijaisesti jätteen loppu-käsittelyä, jos jäte ei teknisesti korvaa luonnonmateriaalia. Loppukäsittelystävoi olla kyse myös silloin, kun jätettä käytetään rakenteessa tarpeettoman pal-jon tai jos rakennetta ei tehdä valmiiksi normaalia maarakennusurakointia nou-dattavan aikataulun mukaisesti, vaan rakentaminen kestää poikkeuksellisenpitkän ajan. Tällöin kyse voi olla ensisijaisesti siitä, että jätteen sijoittamisellarakenteeseen vältetään jätteen kaatopaikkakustannuksia. Yksistään sillä sei-kalla, että alue on otettavissa rakentamisen valmistuttua suunniteltuun toimin-taan, ei ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa hankkeen ensisijaista tavoitettaja luonnetta. Myöskään toiminnasta aiheutuvien päästöjen vähäisyys tai hyväk-syttävyys ei suoraan vaikuta siihen, että hanketta olisi pidettävä jätteen hyö-dyntämisenä. Jos jätteen tuottaja maksaa jätteen käyttäjälle jätteestä huolehti-misesta, sen voidaan katsoa tukevan tulkintaa toiminnan loppukäsittelyn luon-teesta.

Johtopäätökset

Hakemuksen mukaan jätettä käytettäisiin noin 2 100 metrin pituisen tieuran jaratsastuskentän rakentamiseen. Tieura kulkisi luvan hakijan omistamallamaalla. Tiealueen kokonaisleveys olisi noin kymmenen metriä ja ajokaistojenyhteisleveys noin viisi metriä. Tieura pohjustettaisiin 0,8 - 1,3 metriä paksullabetoni- ja tiilimurskekerroksella. Hakemuksen mukaan betoni- ja tiilimurskettasijoitettaisiin rakenteisiin enintään 44 000 tonnia. Valituksissa on muun ohellaesitetty, että jätteen käytössä ei ole kyse jätteen hyödyntämisestä, vaan loppu-sijoittamisesta.

Tieuran ja ratsastuskentän suunniteltu rakentamisaika kymmenen vuotta onepätyypillinen rakennettaessa tällaisia kohteita. Asiaa ei ole syytä arvioida toi-sin, vaikka lautakunta on päätöksessään määrännyt luvan olemaan voimassavuoden 2020 loppuun asti. Hakemuksen mukaan rakentamisaikataulun mää-räisi jätteen saatavuus. Luvan hakija ei ole esittänyt hakemuksessaan perusteitarakentamisajan kestolle eikä asiakirjoista myöskään selviä, maksaako vastaan-ottaja käytettävästä materiaalista.

Tieuran mahdollinen käyttötarkoitus on jäänyt epäselväksi. Tieura ei ole tar-peen kulkuyhteyden saamiseksi kiinteistölle. Tieuran leveyttä ja murskeker-roksen paksuutta on tämä huomioon ottaen pidettävä tarpeettoman suurina.Asiassa jää epäselväksi, rakennettaisiinko tieura vastaavanlaisena, jos jätettä eiolisi rakenteeseen saatavilla. Edellä mainitun johdosta asiassa on jäänyt selvit-tämättä, mitä materiaalia ja kuinka paljon betoni- ja tiilimurske rakenteessatosiasiallisesti korvaisi.

Hallinto-oikeus katsoo edellä lausutun perusteella, ettei tieuran rakentamisessaole hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella kyse jätelain määritelmänmukaisesta jätteen hyödyntämisestä. Kun otetaan huomioon ympäristönsuoje-lulain 2 §:n 1 momentti ja lain esitöissä kyseisen lainkohdan osalta lausuttu,ympäristöluvan myöntäminen jätteen hyödyntämiseen edellyttää, että toimintatäyttää jätelain vaatimukset, kuten muun muassa jätteen hyödyntämisen määri-telmän. Lupaa ei voida myöntää yksistään sillä perusteella, että tiepohjan ra-kentamiseen käytetystä jätemateriaalista ei ennalta arvioiden aiheudu ympäris-tönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympä-ristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Ratsastuskentän rakentamisen osalta hankkeen luonnetta voitaisiin mahdolli-sesti arvioida toisin. Ympäristölautakunta ei ole asiaa käsitellessään kuiten-kaan soveltanut asian ratkaisun kannalta merkityksellisiä jätelain 6 §:ssä oleviajätteen hyödyntämisen ja loppukäsittelyn määritelmiä eikä sitä kautta arvioinutlupahakemuksen mukaisen toiminnan luonnetta eikä muun muassa ratsastus-kentän rakentamisessa tarpeellisen materiaalin määrää. Hakemusasiakirjoissaei ole selvitystä betoni- ja tiilimurskeen eikä ratsastuskentällä käytettäväksisuunnitellun kumirouheen laadusta ja haitta-aineiden liukenemisesta. Edellämainituista syistä asiassa ei ole voitu riittävän luotettavasti arvioida hakemuk-sen mukaisesta hankkeesta aiheutuvien päästöjen suuruutta.

Hallinto-oikeus katsoo, ettei lupahakemuksessa esitettyjen puutteellisten selvi-tysten johdosta asiassa ole voitu arvioida, ovatko ympäristöluvan myöntämisenedellytykset täyttyneet ja minkälaisia määräyksiä lupaan on tarpeen asettaa.Ympäristölautakunnan päätös on lainvastaisena kumottava ja asia palautettavakaikilta osin Hollolan nykyisenä ympäristönsuojeluviranomaisena toimivallevalvontajaostolle uudelleen käsiteltäväksi. Valvontajaoston on varattava luvanhakijalle mahdollisuus täydentää hakemustaan edellä hallinto-oikeuden perus-teluissa esitettyjen seikkojen johdosta, jos luvan hakija haluaa jatkaa hakemuk-sensa käsittelyä.

Hollolan

11.7.2018.

Hanna Nieminen-Finne ja Riikka Mäki SauliViitasaari. Asian on esitellyt Riikka Mäki.

Hanna Nieminen-Finne Sauli Viitasaari

I

Hollolan valvontajaosto

Lahden seudun ympäristölautakunta

Hollolan

Hämeen

-