yksi pylväs puuttuu mt

Bioenergiallamaakunnat nousuun

Byrokratiaaon karsittava

Tieverkostotkuntoon

YKSI PYLVÄSPUUTTUU

Maakunnan tukiPylväs ry.

J U H A P Y LV Ä S E D U S K U N TA A N

Tekevä miestöihin kotiovelta

Eduskuntavaalit 2015Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015

Varsinainen äänestyspäivä su 19.4.2015Muista äänestää!

www.juhapylvas.fi

Koulutusverkkokautta maan

2 YKSI PYLVÄS PUUTTUU J U H A P Y LV Ä S E D U S K U N T A A N

Kaiken viisauden alku on to-siasioiden tunnustaminen,

sanoi presidentti Paasikivi aika-naan. Se pätee edelleen. Näyttää siltä, että sekä kansalaiset että me päättäjät tiedostamme tilan-teemme yhä selvemmin.

Su o m i k u n t o o n

Tänä vuonna huhtikuu on vaalikuu. Eduskuntavaa-leissa ratkaistaan Suomen suunta tulevalle nelivuo-

tiskaudelle. Vaalien jälkeen muodostettava hallitus on merkittävien haasteiden edessä, sillä väistyvä hallitus ei ole kyennyt vuosiin tekemään tarvittavia päätöksiä. Isänmaan hyväksi tehtäviin Suomi kuntoon!-talkoisiin eduskuntaan tarvitaan nyt uutta otetta, näkemykselli-syyttä ja luottamusta.

Hyvä lukija! Uskallan suositella sinulle hyvää edus-kuntavaaliehdokasta. Juha Pylväs onvielä tänään

eduskunnasta puuttuva pylväs, mutta tämän puutteen voimme äänestämällä korjata. Juha täyttää kansan-edustajan mitat. Hänellä on näkemystä ja kokemusta yhteisten asioiden hoitamisesta eri tasoilta ja vastuu-paikoilta. Juha kykenee ilmaisemaan selkeästi omat ja alueen ihmisten mielipiteet tärkeistä asioista päätet-täessä ja siten edistämään meille tärkeitä asioita. Eikä yrittäjätaustan omaava mies pelkää työn määrää haas-teen saatuaan.

Nyt on aika vaikuttaa. Hoidetaan tämä asia yksinker-taisella tavalla äänestyskopissa kuntoon! Muuten.

Suomen tulevaan suuntaan ja Suomi kuntoon! -talkoi-siin liittyen. Ääni Juhalle on myös ääni Juhalle. Ylös, ulos ja äänestämään!

Kai Perttu

Keskustan Ylivieskan kunnallisjärjestön puheenjohtaja

VAIKUTTAMISEN HETKI - NYT!

Miksi Juha on sinun ehdokkaasi?

Juoksuharrastuksen lisäksi hän on ehtinyt olla aktiivinen yhteis-kunnallissa tehtävissä vuodesta 2000 alkaen. Juoksuharrastusta hän veti tapansa mukaan täysillä, saavuttaen suomenmestaruuk-sia ja maajoukkue-edustuksia.

Niin myös opiskellessaan. Hän opiskeli Helsingin yliopistos-sa maa- ja metsätaloustieteiden maisterin tutkinnon, arvonimenä agronomi, lopputyönäytteenä maa- ja metsätalousministeri-össä asiantuntijatyöryhmässä työskennellessään byrokratian purku.

Hän on myös toimittaja, kou-

luttaja, luennoitsija, tutkinnon arvioija sekä yritysneuvoja alu-eena koko Suomi. Kotiosoittees-ta löytyy viiden yrityksen vetäjä, Nuorkauppakamarin palkitsema Suomen Maaseutuyrittäjä vuon-na 2007.

Liikunnallinen nuorimies ehtii myös harrastamaan myös rum-pujen soittoa. Kielitaito Suomen lisäksi Englanti ja Ruotsi. Sanoo asian suoraan ja kansantajuises-ti, kuten meilläpäin on totuttu.

Suomi tarvitsee suoraselkäis-tä ja rehtiä miestä Arkadianmäel-le, siispä Juha Pylväs.

Juhani isotalo

Maakunnan Äänestäjä

Tiesitkö tämän Juha Pylväästä?

Talousalueemme tarvitsee kan-sanedustajan jolla on niin vahva osaaminen ja koulupohja, että voi ryhtyä heti töihin alueemme hyväksi.

Juhalla on kokemusta ja näyt-töä osaamisesta niin palkka-töistä kuin yrittäjyydestä. Myös maatalouselinkeinoon liittyvät kysymykset hän hallitsee sekä teoriassa että käytännössä. Pit-kä kokemus kuntapolitiikasta on myös hänen vahvuutensa.

Hyvin voi todeta kuin Tunte-mattoman Rokka: Mis sie tarviit oikein hyvvää miest? Täs siul o sellane.

ahti hannula

Sievi

Juha Pylväs on minun ehdok-kaani, koska tiedän hänen edus-tavan samaa ajatus- ja arvomaa-ilmaa. Juha on valmis panemaan itsensä likoon meidän alueen yrittäjyyden, maaseudun, koulu-tuksen ja alueellisen kehityksen puolesta. Juhassa on ainesta tekemään kiperiä, mutta silti oi-keudenmukaisia päätöksiä tässä vaikeassa taloudellisessa tilan-teessa. Suomi saadaan kuntoon vain ja ainoastaan valitsemalla pätevimmät ehdokkaat edus-kuntaan, ja siksi Juha on minun valintani.

Johanna lindvall Kalajoki

agronomi, yrittäjä

Juha on minun valintani vain ja ainoastaan että jos ja KUN pää-see eduskuntaan ja lupaa tehdä kaikkensa, että tiestöjen kunto ja kunnossapito paranisi myös syr-jäseuduilla.

Jarno saaranen

Reisjärvi

Juha on rohkeasti asioihin kan-taa ottava eikä tule jäämään eduskunnassa sivustaseuraajan rooliin. Hän on vastuunkantaja vaikeissakin asioissa.

Arvostan hänessä jämäkkyyt-tä, rehellisyyttä ja ahkeruutta niin omassa työssään kuin politiikas-sakin.

Jaana rytKönen

Ylivieskayrittäjä

Ajaa oikeaa asiaa.

santeri lähdemäKi

Nivala

Selväsanainen alueen puolustaja.

Kirsti nivala

Merijärvi

Suomen asiat eivät tällä het-kellä ole kestävällä pohjalla.

Tarvitaan selkeä suunnanmuu-tos. Siksi huhtikuun eduskunta-vaalit ovat linjavaalit. Silloin pää-tetään, laitetaanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan keinoin se tehdään.

Keskusta on valmistellut oman vaihtoehtonsa huolella asioi-

hin perehtyen. Vastuun kantami-nen vaatii tiukkojakin päätöksiä, mutta ne on uskallettava tehdä. Määrätietoisesti, Suomen ja suomalaisten etu silmällä pitäen. Tätä ihmiset päättäjiltä odotta-vat.

Me tarjoamme äänestä-jien arvioitavaksi omat

ratkaisuehdotuksemme.

Ratkaisujen hakemiseen tarvi-taan meitä kaikkia. Ihmisillä on paljon ehdotuksia siitä, miten toimintatapoja uudistettaisiin, kustannuksia säästettäisiin ja saataisiin arki sujuvammaksi. Keskusta haluaa kuulla niitä jat-kossakin.

Emme lupaa helppoja aiko-ja kenellekään. Maamme

saadaan kuntoon vain työtä te-kemällä ja toisista välittämällä. Leikkauksilta ja vyön kiristyksiltä emme voi välttyä. Ne on kuiten-kin tehtävä oikeudenmukaisesti, heikoimmista huolehtien.

Arkijärjen käyttö on saata-va arvoonsa. Tarvitsemme

enemmän luovuutta ja luotta-musta, vähemmän normeja. Näin

voimme palauttaa uskon politiik-kaan ja sen kautta vaikuttami-seen.

Vahva osaaminen on ollut ja on jatkossakin Suomen

menestyksen perusta. Meillä on monipuoliset ja runsaat luon-nonvarat. Ne tarjoavat luontaisia menestymisen mahdollisuuksia. Luonnonvarojen kestävä hyö-dyntäminen ja tuotannon hajaut-taminen on käännettävä kilpai-lueduksemme.

Me tarvitsemme ravistelua ja uudelleen ajattelua mo-

nissa asioissa. On uskallettava tehdä rohkeitakin kokeiluja. Vir-heitäkään ei saa pelätä. Digi-taalisten ratkaisujen ja tekniikan hyödyntämisessä Suomi on nos-

tettava maailman kärkimaiden joukkoon. Inhimillisyyttä, sydän-tä ja käsiä tarvitaan silti jatkos-sakin.

Keskusta tarjoaa 216 ehdok-kaan monipuolisen joukon.

Tässä porukassa on osaamis-ta ja näkemystä, on nuoruuden intoa ja uudistusmielisyyttä, on myös eletyn elämän mukanaan tuomaa kokemusta.

Tule mukaan tulevaisuuden rakentamiseen. Laitetaan yh-

dessä Suomi kuntoon.

Juha siPilä

puheenjohtaja

J U H A P Y LV Ä S E D U S K U N T A A N YKSI PYLVÄS PUUTTUU 3

OLEN KIERTÄNYT viime ai-koina Suomen maaseutua.

Olen käynyt navetoissa, meijeris-sä, teurastamossa, maaseudun matkailukohteissa ja eri oppilai-toksissa. Olen tavannut ihmisiä, joilla on vahva arkinen tuntuma savolaiseen maaseutuun.

Uskoni suomalaisen maaseudun tulevaisuuteen on vahvistunut.

On selvää, että lyhyellä aikavä-lillä on isoja haasteita. Eri syistä tuottajahinnat ovat pudonneet, ja monen viljelijäperheen talous-tilanne on vaikeutunut. Näkö-piirissä ei ole nopeaa käännettä parempaan.

Erityisen lujilla voi olla isosti velal-la investoinut viljelijä.

Vaikeuksien takana odottaa kui-tenkin parempi tulevaisuus, jos jaksamme jatkaa kovaa työtä ja kehittämistä.

MIKSI uskoni biotalouden tule-vaan on vahvistunut?

Ensiksi sen takia, että maailma tarvitsee puhdasta suomalaista ruokaa.

Väestö kasvaa ja ruokaa tarvitaan enemmän. Aliravitsemus tappaa maailmalla edelleen joka vuosi noin 3,5 miljoonaa lasta ja krooni-sesta nälästä kärsii lähes miljardi.

Globaaleissa ruokatalkoissa tar-vitaan suomalaisia ruuantuottajia.

Toiseksi Suomi ei nouse, jos emme nykyistä paremmin hyö-dynnä uusiutuvan biotalouden mahdollisuuksia.

Maalla ja metsissä syntyvä bio-massa ja sen jalostamiseen liit-tyvä elinkeinotoiminta on ollut ja on vastakin Suomen vaurauden lähde. Se tuo kymmeniätuhansia

uusia työpaikkoja, ja niiden mu-kana kasvua ja vaurautta, jos toi-mimme viisaasti.

MIKSI tämä on erityinen mahdol-lisuus Suomelle?

Nostan kolme syytä. Ensiksi on osaaminen. Suomessa on vai-keissa oloissa viljelty maata ja hoidettu metsiä vuosisatoja. Vii-meisen vuosisadan aikana on luotu niiden ympärille merkittä-vää liiketoimintaa.

Alkutuotannossa ja biotalouden yrityksissä on edelleen huikea osaaminen. Voimme sitä myös vahvistaa fiksulla kehitystyöllä ja sivistyspolitiikalla.

Toinen on yrittäjähenki, joka on vahvaa eri puolilla Suomea – eikä vähiten Pohjanmaalla. Jokivarret tuntevat monta hienoa menestys-tarinaa.

Suomalainen yrittäjähenki on hy-vin käytännöllistä. Sen on kiteyt-tänyt hyvin savolainen yrittäjä Aulis Kärkkäinen: ”Ihminen kun kahteloo ympärilleen, se huomaa tuon tuostaki jonkun älyttömyy-

vven ja ruppee kypsettelemään sitä. Tarpeita on pilivin pimmein mualimalla, yksinkertaisia asioi-ta, joita ei ole vain vielä kukkaan tehny.”

Käytännöllinen tietotaito saa asiat sujumaan ja vie niitä eteen-päin.

Tärkeä rooli on myös luonnon-varoilla. Hyvin hoidetut maat, metsät ja vedet ovat kantaneet edellisiä sukupolvia, ja kantavat tuleviakin, jos niistä pidetään huoli – mutta vain, jos niiden ei anneta rapistua.

KUN on vaikeita päiviä ja suurel-takin tuntuvia ongelmia, kannat-taa katsoa isoa kuvaa ja riittävän kauas.

Kun myrsky on kova, pitää tun-nistaa omat tavoitteet ja suunta. Vaikeuksien takana odottaa pal-kinto työtä tekevälle ja osaami-sestaan huolehtivalle.

miKael PentiKäinen

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden

päätoimittaja.

Hyvä odottaa vaikean takana

MAASEUDUN YKKÖSEHDOKAS!

YKSI PYLVÄS PUUTTUU

Ke

sku

sta

n k

uva

pa

nkk

i

Katso Juhan painavaa puhetta!

www.facebook.com/juhap2015twitter.com/pylvas_juha

instagram.com/juha_pylvas

Videot:www.juhapylvas.fiJUHA PYLVÄS

EDUSKUNTAAN

Eduskuntavaalit 2015Ennakkoäänestys

8.–14.4.2015Varsinainen äänestyspäivä

su 19.4.2015Muista äänestää!


Aimo Kortteen Konepajan toimitusjohtaja Aimo Kort-

teen tavoitteena on kymmenen prosentin vuosittainen myynnin kasvu. Tämän takia toimitusjoh-tajan tapaa helpommin ulkomail-ta, kuin omasta työhuoneestaan Ylivieskassa. Aika on haasteelli-nen ja toimitusjohtajan on oltava liikkeellä. On löydettävä uusia ostajamaita Kortteen konepa-jan tunnetuimmalle tuotteelle, Murska-myllyille. Tämän vuoden tavoitteena on vienti 40 eri maa-han, joista kaukaisin on Japani.

Konepajan päätuote on edel-leen valssimylly, jonka Aimo Kor-te kehitti jo vuonna 1969 viljan litistämistä varten. Valssimyllystä on toki vuosien saatossa tuote-kehitetty useita eri malleja. Vii-meisin malli Murska W-MAX20 ja sen veroton hinta hipoo jo 60 000 euroa kappaleelta. Se pystyy litistämään viljaa kosteuspitoi-suudesta riippuen 25-60 tonnia tunnissa.

Aimo Kortteen Konepajan kasvulle loi lisäksi uusia mah-dollisuuksia toimitusjohtaja Kortteen kehittämä viljan tuubi-säilöntä. Sen ansiosta viljasatoa voidaan tehdä rehuksi ajallisesti normaalia sadonkorjuuta aikai-semmin ja menetelmä takaa re-hun säilyvyyden.

- Tähän mennessä olen myy-nyt noin 8000 valssimyllyä maa-ilmalle. Elämä vain on muuttunut entistä kiireemmäksi sen jälkeen, kun täytin 70 vuotta. Murskan kysyntä vain kasvaa, vaikka maailmalla eletään taloudelli-sesti heikompaa aikaa, summaa toimitusjohtaja Aimo Korte nyky-tilannettaan.

Murska -myllyjen lisäksi yritys tekee myllyjä Korte -merkillä ja ne menevät lähinnä Englannin markkinoille sekä Raju-merkillä levikepyöräkauppaa kotimaahan ja Eurooppaan.

Konepajan vuotuinen liike-vaihto nousee tänä vuonna kah-deksaan miljoonaan euroon.

Aimo Kortteen Konepajan toimitusjohtaja sai Serbiasta lahjaksi kolme kiloa painavan taiteellisen näke-myksen siitä, miltä Murska -mylly näyttää tulevaisuudessa. Lahjaa ihailemassa konepajan uusi ranska-lainen myyntijohtaja Michel Aalto. Hän on aikaisemmin työskennellyt myyntijohdossa suurissa kansain-välisissä yrityksissä lähinnä betoniteollisuuden parissa.

Filippuksen koulun eli Filippus Rajaniemen koulun Alavieskassa käynyt toimitusjohtaja Korte on myös keksijä. Hän suunnitteli ensim-mäisen Murska -myllyn naapurilleen lähes 46 vuotta sitten. Siihen liittyvä tuubisäiläntä on uudempaa Kortteen keksintöä. Murske -myl-lyistä Venäjällä tunnettu toimitusjohtaja sai sieltä lahjaksi kultaiselle pohjalle kirjaillun arvonimen Isä Murska.

Lähettämön hoitaja Ilkka Saari kertoo toimitusjohtaja Aimo Kortteelle,mihin nämä levikepyörät ovat lähdössä. Tarvitsemme kansanedustajan, joka ymmärtää yritystoimintaa, on kielitaitoinen ja omaa hyvät yhteistyöverkostot. Siksi Juha Pylväs numero 73, toteaa Aimo Korte.

Yrityksessä työskentelee 45 henkilöä. Kesällä ja sesonki-aikoina on vieläkin enemmän. Tänä vuonna vientikauppaa teh-dään jo yli 40 maahan.

Lähes kaksinäyttelyäkuukaudessa

Tänä vuonna toimitusjohtaja Aimo Korte on jo osallistunut Moskovan ja Pietarin näyttelyihin, käynyt pitämässä Murska -semi-

naarin Bulgariassa ja sen jälkeen on vuorossa Pariisin näyttely Ranskassa, jossa Kortteen kone-pajalla on myös oma osastonsa.

- Pariisin näyttelyyn tulee myyjäehdokkaita tapaamaan meitä viidestä eri maasta. Meillä on tarkoituksena saada jalansi-jaa Japanista, Italiasta ja Uru-guaysta Etelä-Amerikassa sekä Kreikasta ja Espanjasta. Rans-kan myyntiä tehostamme hank-kimalla toisen jälleenmyyjän.

Aimo Korte kertoo, että yrityk-seen on äskettäin palkattu uusi ranskalainen myyntipäällikkö,

Michel Aalto. Hän kuuluu yhtenä nelihenkiseen Aimo Kortteen Ko-nepajan messutiimiin.

Myyntipäälliköksi haki kolmi-senkymmentä henkilöä. Michel Aalto erottui Kortteen mukaan edukseen siinä, että hän halusi nimenomaan keskisuureen yri-tyksen, eikä työntekijäksi, vaan Murska -perheen jäseneksi. Uusi myyntipäällikkö puhuu seitse-mää eri kieltä, suomi mukaan luettuna. Hänen isoisänsä on ni-mittäin lähtöisin Suomesta.

Aimo Kortteen Konepaja osal-listuu tänä vuonna yli 30 maa-

talousnäyttelyyn, joista 20:ssä on oma osasto ja konepajan nelihenkinen messuorganisaatio mukana.

Tunnetumpi Venäjällä kuin Suomessa

Aimo Korte näyttää kartalta, jossa on värikkäin nuppineuloin merkitty kaikki ne Venäjän tasa-vallat, joissa on Murskeen myyn-tiedustus. Nuppineuloja riittää 50 eri alueelle Venäjän maata.

- Seuraavaksi minut on kut-suttu Itä-Siperiaan tekemään kauppaa. Siellä tuli viime vuonna pysyvä lumi maahan jo 15. loka-kuuta ja kymmeniätuhansia heh-taareja viljasadosta jäi kokonaan korjaamatta.

- Tästä oppineena heidän tavoitteenaan on päästä kor-jaamaan vilja kolme viikkoa ai-kaisemmin ja meidän edusta-mamme teknologia mahdollistaa sen.

Aimo Korte muistuttaa, ettei-vät voimassa olevat vientirajoit-teet Venäjälle koske hänen kone-pajansa tuotteita. Ainoa hidaste Venäjän kaupalle tällä hetkellä on ruplan alhainen kurssi, joka ei innosta heitä investoimaan ulko-mailta.

Parikymmentä vuotta Venäjän kauppaa tehneenä Aimo Korte tuntee sieltä kymmeniä maatalo-usministereitä ja muita maatalo-uskaupan johtohenkilöitä. Tästä on todisteena sekin, että hänet on kutsuttu jo 11 vuotena peräk-käin Kremlin suureen Sadonkor-juujuhlaan, jossa ulkomaalaisten osuus kutsutuista on kolmisen promillea.

Vastaavasti Aimo Kortteen ystävät Venäjällä ovat sitä miel-tä, että toimitusjohtaja Korte on Venäjällä Suomen toiseksi tun-netuin henkilö heti Ville Haapa-salon jälkeen. Hän on esiintynyt esimerkiksi Venäjän televisiossa yli 60 kertaa ja maatalouslehdis-tössä hänestä ja Murskasta on ollut jo satoja juttuja.

- Meidän liikevaihdostamme 70 prosenttia menee vientiin. Olimme viime vuonna Euroopan 6000:n keskikokoisen maatalo-ustuotteita vievän yrityksen tilas-tossa sadan parhaan joukossa. Pohjois-Suomessa olemme eh-doton ykkönen niistä vientiyri-tyksistä, joilla on suoraa vientiä, Korte luettelee.

Hän uskoo vakaasti, että tänä vuonna mukaan tulevin uusien alueiden osalta kauppa käy en-tisten vuosien malliin ja myynnin kasvu on vuosittaista kymmenen prosentin luokkaa edelleen.

Aimo Korte pitää tärkeänä, että alueelle saadaan nuori ja tarmokas edustaja eduskun-taan. Juha Pylväs on ehdokas, josta saadaan koulutettu, kieli-taitoinen yritystoimintaa tunteva alueen edustaja, toteaa Korte ja kehottaa kaikkia kirjoittamaan numeron 73.

Kaisa hietala

”Meidän liikevaihdostamme 70 prosenttia menee vientiin”

Aimo Kortteen Konepajatähyää Japanin markkinoille


Vanhatie 29, 92400 Ruukki puh. 0400 681 946www.ruukinkiinteistohuolto.fi fax 08 270 134

• Haketus- ja kuljetuspalvelu• Puunmurskaus • Pellonraivaus• Peltojen tasaus tasausruuvilla

• Kaivinkone- ja teladumpperipalvelu• Sorateiden kesäkunnossapito

KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY85410 Sievi

Puh. 0500 193 042

Hyvä vanhustenhoitoon arkea JaatisellaValtaosa vanhuksista toivoo,

että saisi asua kotona elä-mänsä iltapuolen. Monella se onnistuu, mutta kovin monel-la terveyden heikkeneminen, omaishoitajan tai kotiavustajan puute ja yksinäisyys vievät lopul-ta siihen, että vanhuksen on ha-keuduttava hoitopaikkaan.

Lähtö kotoa voi olla pelotta-va kokemus. Ikäviä uutisia on kuultu laitoksista, jossa arkeen kuuluvat nälkä, huono hygienia, hoitamattomuus ja rauhoittavilla lääkkeillä huumaaminen. Onnek-si näitä hoitolaitoksia on paljas-tettu ja viranomaiset ovat nii-hin puuttuneet. Lakiin on muun muassa kirjattu, että yhdellä hoitajalla saa olla enintään kaksi hoidettavaa.

Millainen on hyvä hoitolaitos? Mitä tarvitaan, että vanhukset kokevat olonsa turvalliseksi, ko-toisaksi ja viihtyisäksi?

Pyhäjärvellä vuodesta 1988 toiminut Palvelukoti Jaatinen on hyvän hoitopaikan maineessa.

Ihmisiä pidetäänväärissä paikoissa

Reijo ja Hilja Jaatinen perusti-vat Palvelukoti Jaatisen vuonna 1988, kun Pyhäjärven terveys-keskusta johti lääkärinä Ilkka Winblad. Tämä tuli tunnetuksi ennaltaehkäisevän kuntoutuk-sen ja paikallisen terveydenhoi-don puolustajana.

Ilkka Winbladin mielestä pie-netkin vaivat kannatti hoitaa omassa terveyskeskuksessa hyvin ja ajoissa. Tämä pienentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Lisäksi hän oli sitä mieltä, että vanhuksia makuutetaan vääris-sä paikoissa. Kodin ja terveys-keskuksen vuodeosaston väliin tarvitaan hoitolaitoksia, joissa hyväkuntoisten vanhusten on hyvä olla.

- Tämä innosti isäni ja äitini perustamaan Pyhäjärvelle pal-velukodin. Minä olin silloin vasta 15-vuotias, mutta olin veljeni Ka-rin kanssa mukana raivaamassa tonttia. Siskoni Sirpa oli mukana myös, kertoo Palvelukoti Jaati-sen johtaja Virpi Jaatinen. Hän on johtanut palvelukotia nyt yk-sitoista vuotta.

- Olihan se raju temppu. Pa-nimme paikan pystyyn puhtaasti pankkirahoituksella. 3,5 miljoo-naa markkaa tähän sijoitettiin, kertoo Reijo Jaatinen.

Alussa Pyhäjärvi tuki kun-tana palvelukotia varaamalla sieltä kymmenen hoitopaikkaa pitäjän omille vanhuksille. Tätä kesti kymmenen vuotta. Sitten

kaupunki vetäytyi tästä maksusi-toumuksesta. Vaikeimpina kah-tena vuonna palvelukodissa oli vain kolme asukasta. Niinpä pal-velukoti avasi ovensa muillekin kuin pyhäjärvisille. Viime vuonna käyttöön otettu palveluseteli käy myös hoitopaikan maksamiseen.

Kauimmaiset asukkaat ovat nyt Vantaalta ja Hyvinkäältä. 22 asukkaasta reilu puolet on pyhä-järvisiä. Hoitohenkilökuntaa on 14, mikä hyvin täyttää lain vaa-timukset. Hoitopaikkoja on 31, joten kasvunvaraakin on. Kaik-ki huoneet ovat käytössä, sillä moni tykkää asua huoneessaan yksin.

- Tiedän, että Pyhäjärvellä elää paljon vanhuksia, joilla ei ole varaa itse maksaa hoitoa. Toisaalta niiden määrä on lisään-tynyt, joilla on vara maksa hoi-tonsa itse, arvioi Virpi Jaatinen.

Palvelukotion meille koti

Virpi Jaatisen mukaan uudet asukkaat oppivat hyvin nopeasti tuntemaan talon paikat. Toiminta ei ole kiveen veistettyä, vaan se elää ihmisten toiveiden mukaan.

- Meillä ei palvella petin poh-jalle, vaan kannustamme van-huksia elämään hyvin tämä aika kanssamme. Sairaus ja saatto-

hoito on tietysti asia erikseen. Asukkaat ovat aktiivisia. Vaikka meillä on televisio auki käytän-nössä koko ajan, ei sitä juuri ku-kaan katso. Kotimaiset elokuvat-kin on niin moneen kertaan nähty, että niistä on mennyt maku.

Asukkaita kävelytetään, käy-tetään kotona, kulttuuritapah-tumissa, yhdistysten vieraina ja heillä käy omaisia kylässä. Pyhä-järven yhdistykset ovat esimer-killisen ahkeria:

- Järjestämme virkistystoi-mintaa, askartelua, lauluhetkiä, jumppaa ja ulkoilua. Meillä käy myös paljon koululaisia harjoit-telemassa ja kesätöissä, kertoo Virpi Jaatinen.

- Omaisten ja ystävien käynti on vanhuksille se tärkein asia. Siitä puhutaan innokkaasti. Huo-lehtiminen on tärkeää. Jos joku meiltä joutuu naapuriin terveys-keskuksen vuodeosastolle, minä käyn aina kyselemässä, josko tämä kohta tulee takaisin kotiin.

Kyläkirjat apunatarinoinnissa

Musiikki on hirmuisen tärkeää ja tietokilpailuista tykätään kovasti. Kyläkirjat ovat meille tosi arvok-kaita. Joku lukee niistä pätkän, ja sitten muistellaan. On aivan hui-keaa, millaisia tarinoita vanhuk-set kotikylistään tietävät kertoa!

- Palvelukotiin on hankittu Sävelsirkku-laite. Se osaa vetää jumppaa, lauluhetken ja esittää hengellistäkin ohjelmaa. Ja pi-detään meillä tanssejakin, joihin ulkopuoliset saavat osallistua.

- Meillä on liukuva aamupa-la. Asukkaat tulevat, kun ruoka maistuu. Lounaalle ja päivälli-selle pyritään kokoontumaan yhdessä, mutta iltapala on taas liukuva. Iltakuudelta kaikki ko-koontuvat telkkariaulaan.

- Siinä kootaan päivä kasaan ja rauhoitutaan. Puoli kahdek-salta ensimmäiset lähtevät pe-tiin. Unilääkkeitä ei anneta ke-nellekään ja rauhoittaviakin vain tarvitseville. Missään nimessä meillä ei lääkitä siksi, että hoita-jilla olisi helpompi olla. Vanhus on aina etusijalla, vakuuttaa Virpi Jaatinen.

JouKo lassila

Kello tuli niin paljon, että Virpi Jaatinen käy pyytämässä pielavetisen Tyyne Kimingin, pyhäjärvisen Mart-ta Särkiniemen, pielavetisen Toini Paanasen vantaalaisen Inkeri Mannisen syömään.

Palvelukodin pitää olla kotoisa, turvallinen ja viihtyisä, sanoo Virpi Jaatinen.


Ensimmäinen ajatus kuultuam-me Juhan asettuvan vaalieh-

dokkaaksi oli, että: ”Meneepä hyvä työmies hukkaan siellä Ar-kadianmäellä”, koska tunnemme Juhan sekä hänen työporukkan-sa osaavana ja tarkkana sekä tekevänä työyhteisönä. Mutta summa summarum, isänmaa tar-vitsee ”uhrinsa” yhteisen hyvän eteen. Ajan kanssa mietittyä tätä Juhan ehdokkaaksi ryhtymis-tä, tajusimme että juuri tällaista miestä nimenomaan tarvitaan

niin sanottuihin kynähommiin. Olemme tunteneet Juhan vuo-

sia nimenomaan ”ryskätöiden” merkeissä, joissa hän on pal-jastanut olevansa erittäin työl-leen tunnollisesti omistautunut ihminen, tehden tarkkaa ja hy-vää työtä sekä kantaen vastuun tekemisistään. Ennen kaikkea Juha pitää urakoitsijana asiak-kaidensa puolia. Tämä osoittaa, että se mitä tehdään, tehdään kunnolla sydämestä asti. Maa-kuntaa kiertäessään työnsä puo-

lesta on Juha nähnyt kuinka tääl-lä elää vielä yrittäjähenki ja usko maatalouteen, hän on myös näh-nyt kuinka toivo ja usko edellä mainittuihin ovat vähenemässä ainaisen byrokratian ja sään-telyn kasvaessa, joista johtuen henkinenkin väsymys on lisään-tynyt. Jos nykyään nähdään että tuki- ja byrokratiaviidakko ovat maaseudun uhkia, niin on myös henkinen väsymys.

Juha on aina askeleen edel-lä muita ja hänellä on samaan

Juha Pylväs – maaseudun ja yrittäjien tukipylväs

aikaan vahva visio tulevasta, kahtena eri versiona. Juuri tä-män vuoksi olemme kysyneet Juhalta yritystoimintaan liittyviä neuvoja, koska hänellä näyttää olevan laaja ja vakuuttava tie-tämys myös bisnesmaailmaa koskevissa asioissa perinteisen maanviljelyksen lisäksi. Maanvil-

jelijöiden, maaseudun ihmisten ja yrittäjien asioiden hoitajaksi sekä tukipylvääksi eduskuntaan, Juha Pylväs.

maatalousyhtymä lehtomaa & PöKKylän Punanen tuPa

luohua

”Byrokratiaa pitää purkaa kaikilta tasoilta. Yritystoi-

minnan esteitä on vähennettävä, valvontaa karsittava ja työnte-kijöiden palkkaaminen tehtävä helpommaksi ja edullisemmaksi, varsinkin ensimmäisen työnte-kijän osalta”, sanoo keskustan kansanedustajaehdokas Juha Pylväs. Hän korostaa myös oman kansanedustajan merki-tystä alueen edunvalvonnassa.

Millä tavoin kansanedus-tajan puute on mielestäsi näkynyt alueen edunval-vonnassa?

Edustajan puuttuminen on ollut todella huono asia. Monet keskit-tämiseen tähtäävät valmistelut ja to-teutukseen eden-neet hankkeet ovat rusikoineet kovalla kädellä Oulun Eteläisen aluetta. Pahin esimerkki lienee Centria Amk:n tilan-ne. Opetus- ja kult-tuuriministeriö ajoi voimakkaasti Centri-an keskittämistä eikä edunvalvonnan taso meidän osaltamme riittänyt sen estämi-seen.

Karvalakkilähetys-töillä on ollut ennen vahva vaikutus alu-eellisten hankkeiden eteenpäin viemisessä, mutta nykyään niiden tulokset ovat olleet huonoja. Pitäisi olla kansanedustaja val-mistelua läheltä seu-raamassa ja viemässä valmistelua alueen kan-nalta oikeaan suuntaan.

Ylivieskan ratapi-

han kunnostaminen on myös hanke, jossa alueellisen ehdok-kaan puuttuminen näkyy. Kak-soisraidehankkeen asemat on kunnostettu kaikki muut, paitsi Kokkolan, Ylivieskan ja Oulun ratapiha-alueet. Lisäksi Savon radan sähköistykseen varatut rahat lipesivät edellisen valtio-varainministerin aikana yllättäen Pännäisten suuntaan. Savon rata on liikennöity täyteen eli radal-le ei mahdu yhtään junaa lisää.

Lisäksi Äänekosken bio-tuotetehdas tulee käyt-tämään Savon rataa ja Keski-Suomen ratalinjaa Haapajärveltä nykyistä huomattavasti enemmän.

Mitkä ovat tule-van vaalikau-den suurimmat haasteet alu-eellisesta nä-kökulmasta?

Tieverkosto, rataverkosto,

sote- ja koulu-tushankkeet.

Sosiaali- ja ter-v e y d e n h u o l l o n rakenteiden uu-distaminen on yksi keskeisin asukkaita ja kun-

tia koskettava asia. Kuntien budjeteista 60-70% menee sosi-aali- ja terveysmenoi-hin. Lisäksi palvelut koskettavat läheisesti kaikkia ihmisiä. Toi-voisin, että jokilaaksot muodostaisivat yhtei-sen sote-alueen. Nyt sitä ajatusta voitaisiin viedä eteenpäin, kun

edellisen hallituk-sen valmistelu kaatui.

Koulutuk-

sessa amk:n turvaaminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita. Alueen yrityksiin ja mm. sote-palvelui-hin ei löydy tekijöitä, jos näiden alojen koulutus alueeltamme lop-puu.

Ratahankkeet pitää saada liik-keelle Iisalmen suuntaan ja myös Haapajärveltä Äänekoskelle. Li-säksi tiehankkeita pitäisi vihdoin saada eteenpäin Pohjois-Poh-janmaallakin, kuten 4-tie Oulus-ta pohjoiseen, 8-tien kunnostus Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen vuoksi ja Savontie Ylivieskan kohdalla. Ajoneuvomäärät Sava-rin alueella ovat samaa luokkaa kuin nelostiellä Oulun kohdalla. Tätä tietoa emme ole saaneet viestitettyä riittävästi edes Oulun suunnalle!

Mitä asioita aiot erityisesti ajaa, jos tulet valituksi edus-kuntaan?

Byrokratiaa pitää purkaa kaikilta tasoilta. Yritystoiminnan esteitä on vähennettävä, valvontaa kar-sittava ja työntekijöiden palkkaa-minen tehtävä helpommaksi ja edullisemmaksi, varsinkin ensim-mäisen työntekijän osalta. Yksin-kertaistaen meidän pitää alkaa luottaa toisiimme.

Uusiutuvan energian käyttöä pitää lisätä verotus- ja tukiratkai-suin. On paljon järkevämpää hyö-dyttää kotimaista energiaa, kuten haketta, turvetta, aurinkoa, tuulta ja biokaasua kuin tuoda kivihiiltä ja öljyä Suomeen samalla vaihto-tasetta heikentäen. Fossiilisten tuontienergioiden verorasitetta voitaisiin lisätä ja kotimaisia vaih-toehtoja tukea tasapuolisesti.

Kolmantena pääasiana koros-tan tieverkostojen kunnossapi-toa. Tieverkostoa pitää parantaa muuallakin kuin kehäkolmosen sisäpuolella.

Lisäksi kannan huolta vanhus-tenhuollosta tulevaisuudessa,

lähipalveluiden säilymisestä sekä maakunnallisuudesta.

Valtiontalous on suurissa vai-keuksissa ja puhutaan paljon ns. kestävyysvajeesta. Miten valtiontalouden haasteisiin pi-täisi vastata?

Valtiontaloutta ei korjata pika-tempuilla. Pitkällä aikavälillä nor-mitusta, sääntelyä ja valvontaa on purettava raskaalla kädellä. Siten saadaan yritystoimintaan ja työllistämiseen lisää vauhtia. Verotuskertymää ei ole vara las-kea eikä nostaa, mutta paino-tuksia verojärjestelmän sisällä voidaan tarkastella uudelleen. Joihinkin suuryritysten tukiin oli-sin kajoamassa ja painottaisin tukijärjestelmää pieniin ja keski-suuriin yrityksiin ja työntekijöiden palkkaukseen. Kokonaisuutena Suomen vientiä ja vaurautta pi-tää lisätä työnteon ja yrittämisen kautta. Talouden korjaaminen on todella pitkä tie.

Viime aikoina on maakunta-kysymys herättänyt jälleen pole-miikkia Kalajokilaaksossa. Miten suhtaudut tähän maakuntakes-kusteluun?

Maakuntajakoon en puuttuisi enkä vaalipiirijakoon. Hallinnol-lisesti vaalipiirirajaa pitäisi kun-nioittaa myös valtionhallinnon aluejaoissa ja pitää hallinnolliset ratkaisut yhden vaalipiirin sisäl-lä. Harrastus- ja kulttuuririentoi-hin vaalipiirirajoilla ei ole mitään merkitystä ja soisin urheilullisen ja kulttuurisen yhteistoiminnan yli vaalipiirirajan säilyvän jatkos-sakin.

Suhtautumisesi Natoon?

Suomen ei tule liittyä juuri nyt Natoon. Naton kanssa pitää säi-lyttää keskusteluyhteys, mutta jäseneksi tässä maailmanpoliitti-sessa tilanteessa ei kannata pyr-

kiä. Pitää muistaa, että liittymisen myötä Naton Venäjän vastainen raja kaksinkertaistuisi ja jännitys rajalinjalla lisääntyisi. Haluan olla rauhan puolesta sotaa vastaan!

Alueen edunvalvontaa


Yrittäjänä tunnet varsin hyvin maaseutuyrittämisen haasteet ja mahdollisuudet. Mitkä ovat lääkkeesi yrittäjyyden edistä-miseen ja elinkeinojen edistä-

miseen?

Yrityksen perustaminen pitää onnistua yhden luukun periaat-teella. Nykyisin yrityksen perus-

tamiseen liittyvä byrokratia on liian vaikeaa liian monelle. Yk-sinyrittäjien toimeentuloturvaa pitäisi oleellisesti parantaa, jotta suhdanteiden heilahtelu ei tapa

orastavaa yrittäjyyttä, vaan kan-nustaa sitä.

Uusiutuvien energiamuotojen käyttöön pitäisi kannustaa pitkä-jänteisesti, että yrittäjät luottaisi-

vat poliittisten päätösten pitämi-seen ja uskaltaisivat investoida. Nykyinen poukkoileva politiikka ei kannusta sijoittamaan maa-seutuelinkeinoihin.

Biokaasu on yksi hyvä maa-seutua työllistävä toimiala ja sen liikennekäyttö voisi olla veroton-ta. Samalla maamme peltoala voisi säilyä viljelyssä mahdollisia kriisitilanteita varten. Biotuoteta-loudesta löytyy paljon muitakin hyviä yritysideoita. Alkavien yri-tysten rahoitukseen pitää löytyä myös työkaluja.

Monet asiantuntijat ja polii-tikot ovat korostaneet, että Suomi nousee nykyisestä ah-dingosta vain työllä. Miten työllistämisen kynnystä voitai-siin madaltaa?

Ensimmäisen työntekijän palk-kaus pitää tehdä yksinkertai-semmaksi, koska siihenkin liittyy hirveästi velvoitteita yrittäjille. Samalla pitäisi ensimmäisen pal-katun työntekijän palkan sivuku-luja alentaa palkkaamisen hel-pottamiseksi.

Seuraavaksi nostaisin yt-me-nettelyyn kuuluvien yritysten työntekijärajaa vaikkapa 50 hen-keen. Näin saataisiin yrityksille luotua halu kasvaa.

Näiden lisäksi valvontaa ja normitusta pitää yrittäjien ja yri-tystoiminnan sekä työantajaroo-lin ympäriltä karsia paljon. Valtio on siirtänyt valtavasti tehtäviä, paljon harmaan talouden torjun-nan varjolla yrittäjien tehtäviksi. Myös lupakäytäntöjä pitää jous-tavoittaa, etteivät työllistävät investointihankkeet makaa vali-tusten ja lupakoukeroiden vuoksi vuosikausia.

JouKo hannula

Antti Rantala:

Alueemmetarvitsee oman kansanedustajanEdessä olevat eduskuntavaalit

ovat erityisen tärkeät Ylivies-kan ja koko Kalajokilaakson kan-nalta. Vaaleissa on varmistettava, että alue ei enää jää paitsioon val-takunnallisessa päätöksenteossa.

Kuluneella vaalikaudella Kala-jokilaaksosta ei ollut yhtään kan-sanedustajaa, mikä oli suuri puute ja hankaloitti alueen edunvalvon-taa. Vireillä oli monia merkittä-viä asioita, joiden valmistelussa ja päätöksenteossa olisi tarvittu alueen omaa näkemystä, edun-

valvojaa ja viestinviejää. Huhtikuun eduskuntavaaleis-

sa on mahdollisuus korjata tämä tilanne ja huolehtia siitä, että vastaisuudessa emme ole enää väliinputoajia valtakunnallisessa päätöksenteossa. Oman kansan-edustajan saaminen edellyttää kuitenkin entistä parempaa yksi-tuumaisuutta ja äänten keskittä-mistä.

Kokoomuksen kaupunginval-tuutettu Antti Rantala on yksi niis-tä, jotka kantavat huolta alueen

tulevaisuudesta.”Jos äänet hajoavat entiseen

tapaan, tilanne ei parane nykyi-sestä emmekä voi itse olla vai-kuttamassa päätöksiin, joilla on vaikutusta alueemme tulevaan kehitykseen”.

Näissäkin vaaleissa monet alueen ulkopuoliset ehdokkaat markkinoivat aktiivisesti itseään ja haluavat ääniämme, mutta ajavat-ko he tosipaikan tullen alueemme etua, jos pääsevät eduskuntaan? Sitä sopii ainakin epäillä, sillä

jokainen kansanedustaja on en-sisijaisesti oman asuinalueensa edustaja.

Ylivieskan seudun ja koko Ka-lajokilaakson tilanteesta kanne-taan huolta kaikissa poliittisissa ryhmissä. Siksi monet harkitsevat näissä vaaleissa äänten keskit-tämistä yli puoluerajojen. Antti Rantala on yksi heistä. Hänen mukaansa nyt tarvitaan poikke-uksellista, puoluerajat ylittävää yksituumaisuutta oman kansan-edustajan saamiseksi.

”Olen omalta osaltani katso-nut, että Ylivieskan kaupunginval-tuuston puheenjohtajalla, alueen valtapuoluetta edustavalla Juha Pylväällä on ehdokkaista parhaat mahdollisuudet päästä eduskun-taan. Hänen kauttaan voimme varmistaa alueemme äänen kuu-lumisen ja vaikutuksen tulevassa päätöksenteossa. Hänellä ovat myös tehtävän edellyttämät hen-kilökohtaiset ominaisuudet”, Ran-tala sanoo.

JouKo hannula

tehostettava

Koneurakoinnista urakoimaan eduskuntaan. Juha Pylväs nro. 73.


Suomessa pitäisi nähdä, että hevostalouskin tarvitsee eu-

romääräisiä tukia. Alasta antaa virheellisen kuvan se, että vain ravien huippumenestyjät ovat lehtien palstoilla. Tällä alalla toi-mii paljon muitakin, muistuttavat sieviläiset Timo ja Anne Lahti. Timo on hevosten kasvattaja, omistaja ja ravivalmentaja. Anne näiden lisäksi sairaanhoitaja vanhusten hoitolaitoksessa.

- Palkkiotaso on ravipuolel-la pudonnut 30 prosenttia. Nyt maksetaan palkkioita vähemmälle määrälle hevosia kuin ennen. Sa-malla osanottajille on määrätty uu-sia lisenssejä ja kilpailumaksuja. Ne kaikki alentavat hevostalouden tuloja, huomauttaa Timo Lahti. Hyvä hevonen voittaa ehkä kahdesti kuukaudessa. Normaa-liravien palkintotaso on jo niin alhainen, ettei kahdella voitolla kuukaudessa maksa hevosen

pitokuluja Palkintotason ollessa alhainen, ammattikuskikaan ei voi laskuttaa tarpeeksi.

- Mielestäni alalta puuttuu edunvalvonta. Hippos ei pidä riit-tävästi ääntä hevostalouden puo-lesta. Alan tulopuoli on älyttömäs-ti laskenut, toteaa Anne Lahti.

Parhaita hevosiaviedään Ruotsiin

- Hevosalan johtavia kasvattajia on siirtämässä parhaita tammo-jaan Ruotsiin. Viimeistään sen pitäisi herättää Hippos. Suoma-laiselle hevosjalostukselle tam-mojen lähtö ei tiedä hyvää, kat-soo Timo Lahti.

Parhaillaan pelirintamalla mietitään Veikkauksen, Raha-au-tomaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämistä. Niistä pienin pe-lialan toimija on Fintoto. Mitä yh-distäminen merkitsisi ravialalle?

- Mielestäni yhdistäminen oli-si selvä uhka hevosalalle. Tans-kassa tehtiin niin, ja hevostalous romahti. Parempi olisi pitää he-voset pois Isosta peliyhtiöstä, linjaa Timo Lahti. Hän haluaisi jatkaa yhteistyötä vanhan kump-panin kanssa, kunhan se vain uudistuisi.

. Fintotolta ikävä kyllä puuttuu rohkeus kokeilla uutta. Se vain jatkaa jääräpäisesti omalla linjal-laan kuuntelematta ketään: kun ei itse hoksattu, ei muidenkaan sallita tuoda uutta alalle, napaut-taa Timo Lahti.

Hevostalous yhdistääkaupungin ja maaseudun

Hevostaloudella on Timo ja Anne Lahden mielestä sellainen kau-punkeja ja maaseutua yhdistävä

ominaisuus, jota muilla elinkei-noilla ei ole. Hevosesta tykätään molemmin puolin kuntarajaa.

- Kaupungin rouvat ja tyttäret käyvät talleilla ratsastamassa. Heissä on paljon 40 + -ikäisiä naisia, jotka penskana ratsas-tivat. Tämä harrastus on viime vuosina lisääntynyt. Erilainen sosiaalipedagoginen toiminta on myös lisääntynyt hevostiloilla, katsoo Anne Lahti. - Mekin olemme ajatelleet kehi-tysvammaisten terapiapainot-teisen päivähoidon aloittamista

tallillamme. Tarvetta sille on, mutta täytämmekö me kaikki eh-dot, onkin jo toinen juttu. Asia on mietinnässä, kertoo Anne Lahti.

Byrokratiaa olisisyytä purkaa

Kalajokilaaksosta on nyt tarjolla ammateissa toimineita henkilöitä eduskuntaan Keskustan listal-ta. Me pidämme siitä, että Juha Pylväs lupaa purkaa byrokratiaa. Sitä toivomme myös me hevos-

alan ihmiset, linjaa Timo Lahti.- Suomen työllisyystilanne

olisi paljon paremmalla mallil-la, jos pienyrittäjien annettaisiin vapaammin palkata työntekijöi-tä. Nyt se on tehty niin kalliiksi ja hankalaksi, ettei työntekijän palkkaaminen aina ole edes mahdollista, sanovat Anne ja Timo yhdessä.

- Toinen rasite on maatalo-ustuottajiin kohdistuva valvon-ta, jossa ei aina tunnu olevan päätä eikä häntää. Esimerkiksi meilläkin kävi sama eläinlääkä-

ri kahdesti mittaamassa saman hevoskarsinan. Usein tarkasta-jat lisäksi tulevat tilalle parhaina työpäivinä, jolloin meiltä paras työaika valuu hukkaan.

Hevostalous on edelleen mer-kittävä työnantaja Suomessa, vaikka sen ylle on kasautunut ta-loudellisia huolia. Suomessa on noin 75 000 hevosta ja noin 16 000 hevostallia. Niiden työllistä-vä vaikutus on noin 15 000 täysi- ja osa-aikaista työntekijää.

JouKo lassila

Timo ja Anne Lahti, Sievi

Hevostalouskin kaipaa tukea

- Eduskuntaan pitää valita ihmisiä, jotka muistavat hevostaloudenkin asiat, sanoo ravivalmentaja Timo Lahti

”Yhdistäminen olisi selvä uhka hevosalalle”

- Hevosista pidetään niin maalla kuin kaupungissakin. Muun maatalouden ja eläintenpidon tavoin sekin tarvitsee tukia, katsovat Anne ja Timo Lahti.


Maidontuottajalla pohjakosketus tänä vuonna

Marko Sorvisto uskoo maidon hinnan nousevanMarko ja Sari Sorviston tilalla

Ängesperällä Ylivieskassa käyskentelee pihattonavetassa 130 lehmää ja kaksi lypsykone-robottia pörrää yötä päivää. Hie-hoja ja nuorta karjaa on toinen mokoma, yhteensä noin sata.- Lehmät ovat laumaeläimiä ja ne viihtyvät katon alla pihatos-sa. Meillä saa lehmä tehdä, mitä haluaa, syödä, juoda, seurustella tai käydä lypsyllä. Lehmät viihty-vät ryhmissä ja meillä niiden on hyvä olla. Lehmä ei nimittäin lyp-sä, jos se on jostain kipeä tai jos sitä ei kohdella hyvin.Marko Sorvisto jatkaa, että heil-lä lehmät tuottavat hyvin, keski-määrin 11 000 litraa lehmää koh-den vuodessa.Kotipellon tilan maaseutuyrittäjä tietää, että maidon tuottajahin-nassa saadaan pohjakosketus tänä vuonna.

Investoinnit jäihin

Maidon tuottajahinta on pudon-nut jo 7-11 senttiä litralta ja jos EU-tukia leikataan, niin se tie-tää maitotiloille huonoa vuotta. Marko Sorvisto laskee, että hä-nen tilallaan tulot voivat laskea edellisistä syistä pahimmillaan 150 000 euroa tämän vuoden ai-kana. Se on paljon rahaa, ja sii-hen yrityksen liiketoimintaa on

vaikea sopeuttaa nopeasti.- Investoinnit menevät jäihin, pitää tehdä kaikki mahdolliset säästötoimet, ja jos sekään ei riitä, niin lakki kourassa on men-tävä pankinjohtajan puheille pyy-tämään lainojen lyhennyksistä lykkäystä. Tilan henkilökunnan vähennyk-siin Sorvisto menee vasta viimei-sessä hädässä.- Meillä on niin hyvät työntekijät, etten halua luopua heistä.Tila työllistää jatkuvasti Sor-vistojen lisäksi kaksi vakituista työntekijää ja osa tilan töistä hoi-detaan ostopalveluna yrittäjiltä. Marko Sorviston mukaan onnis-tunut maatilayrittäminen vaatii aina hyviä yhteistyökumppanei-ta.- Meillä on ollut onni saada sel-laisia. Vakituisten työntekijöiden lisäksi Sorvisto nimeää laajan verkoston yhteistyökumppanei-ta.

Mistä säästää?

Sorvistoilla on käytössään Aimo Kortteen keksinnöt, Murska -mylly ja tuubisäilöntä.- Urakoin myös muille tiloille vil-jan litistämistä siiloon ja bakke-riin säilömistä.Se on taloudellinen viljankorjuu-vaihtoehto ainakin isommilla kar-

jatiloilla, joissa käytetään viljaa karjan ruokintaan. Tällä mene-telmällä säästyy runsaasti aikaa ja rahaa. Viljan korjuu voidaan aloittaa huomattavasti aikaisem-min kuin perinteisessä viljankor-juussa. Säästöä syntyy, kun ei tarvitse kuivattaa viljaa eikä kulu öljyä, eikä tarvita säilytystiloja, ei jauhamista jne. Tuubisäilönnässä rehu voidaan jättää pellolle. Tuorerehu on Sorviston kokemuksen mukaan maittavaa ja terveellistä karjalle. Hyvä ravinto takaa puolestaan hyvän tuotoksen, luettelee Mar-ko Sorvisto Aimo Kortteen kek-sintöjen hyviä puolia.Sitä mukaa, kun tilakoot kasva-vat, tuottajahinnat laskevat, ja joudutaan etsimään kustannus-säästöjä, niin viljan tuoresäilöntä on yksi ratkaiseva vaihtoehto.- Meilläkin puidaan syksyisin 70-80 hehtaaria viljaa rehuksi. Opti-miaika punnissa ja säilönnässä on Murska - menetelmällä kolme päivää. Vanhalla tavalla toteutet-tuna menisi monta viikkoa hyvis-säkin ilmasto-olosuhteissa.

Ulkoistamalla laadukasta

Marko Sorviston tilan korkeaan keskituotokseen vaikuttaa kes-keisesti laadukas säilörehu. Sen heille tekee Pylvään konemiehet ja tarkemmin Juha ja Ari Pylväs. Tätäkin kautta Marko Sorvisto tuntee hyvin ikätoverinsa ja pitää Juha Pylvästä todellisena tieto-pankkina, ei yksistään maatalou-desta, vaan kaikesta muustakin. - Pidän tärkeänä, että Juha Pyl-väs saadaan eduskuntaan. Hän tuntee kuntakentän, Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheen-johtajana. Hänellä on entuudes-taan suorat yhteydet eduskun-taan yliopistoajaltaan. Hän on yrittäjä, kuntavaikuttaja ja maa- ja metsätaloustieteiden maisteri.

Valokin näkyvissä

Marko Sorvisto on sitä mieltä, että maidon hinta lähtee Euroo-passa jo tänä vuonna hienoiseen nousuun, vaikka se ei Suomeen vielä yltäisikään. Näin Sorvisto ajattelee siitä huolimatta, vaikka hänenkin tilallaan taloudellinen tuotto laskee tänä vuonna hui-masta viljelijästä riippumatto-mista syistä. - Se ei johdu pelkästään Ve-näjästä, vaan jo viime keväällä Euroopassa oli nähtävissä mai-donhinnan hienoista laskua, kun Kiina poistui maailmanmarkki-noilta. Kiina oli sitä ennen osta-nut suuret määrät maitojauhetta varastoon.

Kiina määrittää kasvun

Kiinan markkinoiden huima kas-vu määrittää ylivieskalaisenkin maitotilan tulevaisuutta. Laak-sojen Maitokunnan hallintoneu-voston puheenjohtajana Marko Sorvisto uskoo, että Venäjän markkinat eivät ole Euroopalle yhtä merkittävät kuin Kiinan. - Tämän vuoden aikana on jo nähtävissä, että Kiina palaa jo todennäköisesti markkinoille. Sen lähimaiden tuotannot eivät juuri kasva, ja euron matala kurs-

si sekä Euroopan kasvava tuo-tanto vetävät Kiinan todennäköi-sesti Euroopan markkinoille. Kun Kiinassa maataloustuotteiden kysyntä tulevinakin vuosina vain kasvaa, niin myös pitkän täh-täimen näkymät ovat Euroopan maataloustuotteille erinomaiset. - Jos mitään poikkeuksellista ei tapahdu, niin uskon, että ruuan ja varsinkin maitotuotteiden hin-ta nousee tulevina vuosina tasai-sesti. Ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua olemme siinä tilantees-sa, että ruuasta tulee pula, Mar-ko Sorvisto ennakoi.

Kaisa hietala

Marko Sorvisto • Sukutilan maatalousyrittäjä Ylivieskasta• Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1781• Talouteen erikoistunut agrologi, 41 vuotta• Vaimo, Sari, erikoistunut karjan jalostukseen• Yksi poika, 10-vuotias Ville Sorvisto• Lypsykarjatila, vuotuinen liikevaihto noin miljoona euroa• 130 lehmää ja 100 hiehoa ja vasikkaa• Viikoittainen työtuntimäärä noin 70-75 tuntia, kun työpäiviä

viikossa 7• Toiminut keskustapuolueessa piiritoimikunnassa ym.• Laaksojen Maitokunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja• Ollut kaksi kautta kaupunginvaltuustossa ja keskustan ryhmä-

puheenjohtajana, kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjoh-tajana ja maaseutulautakunnan puheenjohtajana

• Jättänyt politiikan opiskelun takia• Harrastaa kontra- ja sähköbasson soittoa eri kokoonpanoissa,

soitinrakentaja, keräilee ja kunnostaa vanhoja autoja ja trakto-reita,

• Osallistunut neljä kertaa Sulkavan soutuun (180 osallistujaa, oma sija 20.)

• Osallistunut kolme kertaa Finlandia hiihtoon (4500 osallistujaa, oma sija 1131.)

Maatalousyrittäjä Marko Sorvisto pyörittää 230 naudan tilaa, joista 130 on lypsylehmiä. Tilan vuotuinen liikevaihto on miljoona euroa. Sorvisto pitää tärkeänä, että Juha Pylväs saadaan eduskuntaan. Juha tuntee kuntakentän, Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheen-johtajana. Hän on yrittäjä, kuntavaikuttaja ja maa- ja metsätaloustie-teiden maisteri. Juha on luotettava, varma valinta, siksi numero 73, toteaa Sorvisto.

Aimo Kortteen keksinnöt, viljan litistys Murska -myllyllä ja tuubisäi-löntä ovat ainakin isommilla tiloilla välttämättömyys kuluja karsit-taessa. Marko Sorvisto tekee säilöntätyötä yrittäjänä myös niille tiloille, joissa käytetään tilan tuottamaa viljaa karjan rehuksi.

”Pitkän tähtäimen näkymät ovat Euroopan maataloustuotteille erinomaiset”


Vahvaa maidontuotanto- ja varsinkin rannikon voima-

kasta perunantuotantoaluetta oleva MTK Keski-Pohjanmaa on raskaasti saanut kokea EU:n Ve-näjä-pakotteet ja Venäjän vasta-pakotteet sekä kaupan elintar-vikkeiden hinnanalennukset. Ne rokottavat täällä viljelijän yrittä-jätulosta jopa neljänneksen. MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjoh-taja Jouni Jyrinki on hyvin huolis-saan vallitsevasta tilanteesta ja varsinkin maan hallituksen äkki-jyrkistä Venäjä-lausunnoista.

- Tässä tilanteessa tarvittaisiin Kekkosen diplomatiaa. Jyrinki on sitä mieltä, että varsinkin elintar-vikevientiä ajatellen Suomen pi-täisi EU:n piirissä hoitaa parem-min omia etujaan. Esimerkiksi saksalaiset tekevät niin.

- Suomeen tuodaan vuosittain esimerkiksi juustoa 600 miljoo-nan maitolitran tuotannon verran. Venäjä on ollut meille hyvä yh-teistyökumppani purkaa meidän omaa ylituotantoa. Toivon, että ihmiset yli puoluerajojen ym-märtäisivät nyt ostaa kotimaisia elintarvikkeita ja tukisivat meidän omaa elintarviketuotantoa.

Arkea ymmärtävä ministeriö

Toiminnanjohtaja Jouni Jyrin-ki on myös vakaasti sitä mieltä, että olisi aika ajaa ympäristömi-nisteriö alas ja uudistaa maa- ja metsätalousministeriötä niin, että perustettaisiin uusi luonnon-varaministeriö, jonka tehtäviin kuuluisivat metsätalous, elintar-viketuotanto ja –teollisuus, mine-raalivarat ja vesi. - Suomeen tar-vitaan ministeriö, joka ymmärtää arkielämää, jyrähtää Jyrinki.

Hyviä neuvottelijoita valiokuntiin

Toiminnanjohtaja Jyrinki näyttää tilastoa, josta ilmenee, kuinka vä-hän pohjoissuomalaisia päättäjiä eduskunnassa on.

- Täältä tarvitaan eduskun-taan kyvykkäitä ja hyviä neuvot-telijoita, jotka nostavat eri valio-kunnissa esiin meidän alueen arkielämän ongelmia, koska pohjoissuomalaiset tulevat aina olemaan vähemmistönä edus-kunnassa.

MTK:n tavoitteena 100 000 työpaikkaa

- Olemme laatineet vaaliohjel-man, jonka ydin on nostaa Suomi kasvuun bioenergiaa hyödyntäen ja maaseudun uusiutuvia luon-nonvaroja tehokkaasti ja kestä-västi käyttäen. MTK lähtee kohti eduskuntavaaleja teemalla ”Nos-tetaan Suomi suosta”, Jyrinki esittelee. MTK uskoo talouden kasvuun metsien voimalla. Suo-men metsäsektori on vahva ja biotalouden moottori. Puura-kentamista pitää lisätä ja met-säyrittäjyyttä kehittää, että 100

000 uuden työpaikan luominen onnistuu. Biotalous nosta Suo-men kasvuun, kun uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä lisätään. Lisäksi pitää vauhdittaa kotimaisten bioraaka-aineiden hyödyntämistä ja parantaa kil-pailukykyä.

- Maaseutu pystyy tarjoamaan mahdollisuudet uusiin työpaik-koihin, sillä biotalouden raa-ka-aineet kasvavat maaseudulla. Ruoka ja metsätalous takaavat työpaikkakehityksen. Jotta tuo-tanto voidaan täysimääräisesti käynnistää, maaseudun infra ja varsinkin alempiasteinen tieverk-ko pitää kunnostaa. Toiminnan-johtaja Jyrinki tietää, että Suo-

messa ja Ruotsissa on noin 360 000 kilometriä yksityistietä. Suo-men valtio avustaa näiden hoi-dossa vuosittain viidellä miljoo-nalla eurolla, kun taas Ruotsissa 130 miljoonalla eurolla.

- Painorajoitusten, huono-kuntoisten teiden ja siltojen ta-kia metsäteollisuudelta kuluu jo nykyisellään 25 miljoonaa eu-roa ylimääräiin ajokustannuksiin vuosittain. Teiden huono kunto uhkaa myös maidon, lihan, peru-nan ja rehujen kuljetuksia. Siksi huonokuntoisten teiden kunnos-taminen on asia numero yksi, kun Suomea lähdetään nostamaan suosta, Jouni Jyrinki muistuttaa.

Ruotsissa tiestöä parannetaan

elinkeinolähtöisesti, Suomessa se ilmaistaan aikana, kuten Pisa-raradassa liikenteen nopeutumi-sena eli miten muutama minuutti matkustusajassa säästettäisiin. Tieverkosto ja liikennöintiväy-lät on pidettävä kunnossa koko maassa ja katvealueet tietoverk-koyhteyksissä pitää poistaa. Vain siten mahdollistetaan tehokas ja kannattava yritystoiminta maa-seudulla ja rahdin sujuvuus, vaa-tii myös MTK.

Energia- omavaraisuus tavoitteena.

MTK haluaa tehdä Suomesta energiaomavaraisen vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteeseen päästään energiantuotantoa li-säämällä ja määrätietoisesti koti-maisia bioraaka-aineita hyödyn-tämällä.

- Se edellyttää metsien te-hokasta puunkäyttöä niin, että energia otetaan kokonaisuudes-saan talteen.

MTK:n kymmenen teesin oh-jelmassa järjestö vaatii konkreet-tisia toimia esimerkiksi tarpeetto-man sääntelyn vähentämiseksi. Viranomaisten yhteistyötä pitää merkittävästi parantaa ja lupa-päätösten käsittelylle on mää-rättävä enimmäiskäsittelyajat. Järjestö korostaa asumisen va-pautta. Maaseutualueiden raken-tamismääräyksiä pitää väljentää ja maankäyttöä, kaavoitusta sekä rakentamismääräyksiä uudistaa.

- Lunastuslakia on muutetta-va, sillä nykyisellään maanomis-tajat joutuvat antamaan isoja väyliä sähkö-, tie ja muiksi alueik-si. Esimerkiksi sähköyhtiöiden perimistä siirtomaksuista tietty osuus kuuluisi maanomistajalle. MTK Keski-Pohjanmaa on sitä mieltä, että sähkölinjojen puhdis-taminen puista voisi olla maan-omistajien hoidettavissa, jos siitä maksettaisiin korvaus.

Jyrinki tietää, kuinka paljon esimerkiksi pelloilla olevat säh-köverkon pylväät haittaavat maa-taloustöitä. Kaikki pellot tukien piiriin Tällä hetkellä alueemme pelloista 6-10 prosenttia ei ole EU-tukien piirissä. Tämä hallitus ei ole Jyringin mukaan yrittänyt-kään saada peltoaloja tukien pii-riin, vaikka sen avulla saisimme varmemmin EU-jäsenmaksuille sataprosenttisen vastineen.

- Se on myös yksi tavoite tu-levan eduskunnan jäsenille ja ministerille, MTK Keski-Pohjan-maan toiminnanjohtaja Jouni Jy-rinki vaatii.

Kaisa hietala

MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki

Kekkosen diplomatia käyttöön

”Suomen pitäisi EU:n piirissä hoitaa paremmin omia etujaan”

www.juhapylvas.fi


Eläkeliiton Pohjois-Pohjan-maan puheenjohtaja Eero

Rauhala on kotoisin Ylivieskan Rauhaperältä, kohtuullisen lä-heltä Juha Pylvään kotia. Juhaan Rauhala on tutustunut nykyisen vaalikiertueen aikana, jolloin Pyl-väs oli Pattijoella puhumassa.

- Tunnen hänen pappansa Pylvään Uunon oikein hyvin. Heillä oli peltoja kotini lähellä. Juhahan on hyvin kouluttautu-nut ja yrittäjä. Suomen talouden nousu edellyttää yrityksiä ja nii-den luomia työpaikkoja, sanoo Rauhala.

Raahessa nykyisin asuva Eero Rauhala on toiminut pitkään Raahen kaupunginvaltuuston ja –hallituksen keskustalaisena puheenjohtajana. Hän on ollut myös kansanedustajaehdokkaa-na ja saanut liki 4000 ääntä. Rau-hala uskoo, että Pohjois-Pohjan-maalta on nyt mahdollista saada

Sipilän äänivyöryn ansiosta aina-kin yksi keskustalainen kansan-edustaja enemmän..

- Tämä veikkaus perustuu ny-kyisiin galluptietoihin. Äänethän ovat tosiasiassa jaossa vasta sit-ten, kun on äänestetty, Rauhala tähdentää.

Kaikki eivät kuulu järjestöihin

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö 130 000 jäse-nellä. Pohjois-Pohjanmaan piiri on järjestön kolmanneksi suu-rin 14 000 jäsenellä ja tätä piiriä Rauhala johtaa puheenjohtajana. Kaikissa Pohjois-Pohjanmaalla toimivissa eläkejärjestöissä on mukana yhteensä noin kolman-nes alueen eläkeläisistä.

- Eläkeliitto ja muut eläkeläis-järjestöt haluavat tuoda vaihto-

ehtoja ja sisältöä eläkkeellä ole-vien arkeen. Rauhalan mukaan eläkeliitto ei ole asettanut mitään suuria tavoitteita ehdokkaille eteenpäin vietäväksi.

- Näkisin, että näin vaikeassa taloudellisessa ahdingossa on vaikea saada taloudellisia ta-voitteita perille. Rauhala tietää ja tuntee eläkeläisten vaikeuksia. Hän toivoo tietenkin, että jokai-sella eläkkeellä olevalle olisi sel-lainen eläketulo, jolla tulee koh-tuullisesti toimeen.

Rauhalan mukaan kohtuulli-sen toimeentulon voi saavuttaa, jos kuukausittain saatava eläke olisi kaikilla vähintään yli 1000

Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Eero Rauhala on syntyisin Rauhaperältä, kohtuullisen läheltä Juha Pylvään kotia. Eero Rauhala on ollut Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Ylilääkäri Jouko Mattila

Ensimmäiseksi on sovittava rahoitusSosiaali- ja terveydenhuollon

uudistus sote, ei valmistunut nykyisen hallituksen aikana. Tu-leville päättäjille ylilääkäri Jouko Mattila Ylivieskasta sanoo, että ensimmäiseksi olisi sovittava, mistä kanavista ja miten kerä-tään rahoitus. Toiseksi sote-rat-kaisun lähtökohta pitää olla asiakaslähtöisyys, eikä hallinnon kautta toteutettava malli.

- On valmistauduttava siihen, ettei kaikkien näkökulmasta saa hyvää, vaan kärsijöitä tulee ja joi-denkin tilanne huononee. Mattila muistuttaa, että sote-ratkaisu on julkisten palveluiden ja tervey-denhuollon suurin uudistus ja sille pitää antaa aikaa.

- Kunnilla pitää myös olla riit-tävästi aikaa paneutua ehdotuk-siin ja lausunnon antamiseen. Näin isoa asiaa ei saa pilata kii-reellä.

Yhteisvastuu tärkeää

Jouko Mattila edellyttää, että 15 tai 18 sairaanhoitopiirin mal-liin sisällytetään pienempiä vastuualueita, jotka tuottavat sosiaali- ja terveydenhoitoon palveluja.

- Aivan kuten nykyisinkin, on paikalliset terveyskeskukset, Oulaskangas ja Visalan sairaala. Niistä ja muistakin sairaaloista voisi edelleen ostaa palveluja puolin ja toisin. Esimerkiksi sievi-läiset käyttävät 70-prosenttisesti synnytyssairaalana Kokkolaa ja

Ylilääkäri Jouko Mattilan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uu-distuksessa on ensin selvitettävä rahoituskanavat ja lähtökohdan on oltava asiakaslähtöinen, eikä hallintolähtöinen.

euroa kuukaudessa.- Näinhän ei ikävä kyllä ole,

Rauhala tietää. Vaikein asema on niille, jotka yrittävät selviytyä

kansaneläkkeen tai pienen työ-eläkkeen turvin.

Kaisa hietala

Ylivieska Oulaskangasta. Näin pitäisi voida jatkaa niin sanotulla Oulun eteläisen omalla tuotanto-mallilla.

Mattila perustelee nykytilan-teen säilyttämistä sillä, että pie-net tuotantoyksiköt ovat osoit-tautuneet tehokkaimmiksi. Näin on myös kaikkien tutkimusten valossa. - Tämä keskustapuolu-een jo aikaisemmin tarjoama 20 000-30 000 asukkaan suuruisten kuntayhtymäpalvelujen tuotan-tomalli on taloudellisesti tehok-kain tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta. Jos yksi-köt siitä paljon suurenevat, niin kustannusten hallinta karkaa ja byrokratia vie vain suuremman osan kustannuksista.

Jo aiemmin nykyisen halli-

tuksen esittämissä malleissa Pohjois-Pohjanmaan eteläisten kuntien veroäyrit nousisivat. - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja muutkin tämän alueen ter-veyskeskukset tuottavat palvelut edullisemmin kuin muualla Poh-jois-Pohjanmaalla. Meidän on kuitenkin oltava yhteisvastuul-lisia ja varauduttava siihen, että joudumme tasaamaan kustan-nuksia köyhempien, lähinnä van-husvoittoisten alueiden kanssa. Tehdyissä ehdotuksissa veroäyri olisi noussut useita prosenttiyk-siköitä, mutta mielestäni edulli-sesti palveluja tuottavia ei pitäisi rankaista niin kovasti, vaan ehkä noin yksi prosenttiyksikkö olisi kohtuullinen korotus sote:sta, Mattila pohtii.

Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan puheenjohtaja Eero Rauhala

Talouden nousu edellyttää yrityksiä

”Suomen talouden nousu edellyttää yrityksiä ja niiden luomia työpaikkoja”

”Sote-ratkaisu on julkisten palveluiden ja terveydenhuollon suurin uudistus ja sille pitää antaa aikaa”

Pieni käyttäjäryhmä

Sote voi hankaloittaa tai mah-dollistaa palvelujen tuottamista, mutta sinänsä laki ei mahdollis-ta mitään, vaan se, miten varat kohdistetaan. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin selvityksessä 70 prosenttia kuluista käytti 10 prosenttia väestöstä. Mukana tutkimuksessa oli vain erikoissai-raanhoito. Siihen ei ollut laskettu sosiaalitoimen, perusterveyden-hoidon tai Kelan kustannuksia. - Tämä on yksi keihäänkärki. Jos me emme esimerkiksi onnistu syrjäytymisen ehkäisyssä, niin se maksaa todella paljon esimer-kiksi huumeisiin sortuneiden hoi-tamisena ja lasten sijoittamisina yhteiskunnan hoitoon, Mattila sanoo.

Tavoitteet korkealla

Sote:n alkuperäiset tavoitteet; palvelujen parantaminen tasa-ar-voisesti joka kuntaan tuotettuna, kustannusten koossa pitäminen ja demokraattinen toteutus ovat

ylilääkäri Mattilan mielestä hie-noja ajatuksena, mutta hän ei usko, että niitä kaikkia voidaan sote-ratkaisulla koskaan toteut-taa.

- Ei sellaista mallia voi yksin-kertaisesti syntyäkään. Esimer-kiksi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio toimii jo nyt hyvin ja tuot-taa laadukkaat ja hyvät palvelut, mutta väestö vanhenee ja monis-sa kunnissa syntyvyys on suora-naisesti romahtanut. Rahan riit-tävyys on se keskeinen ongelma tulevaisuudessa, ylilääkäri Jouko Mattila summaa. Joka tapauk-sessa sote-ratkaisun pitäisi Mat-tilan mielestä olla perustuslain edellytysten mukainen.

- Ei perustuslakia pidä tässä yhteydessä mennä sorkkimaan, jos niin tehdään, aikaansaadaan vielä huonompi ratkaisu. Matti-lan mukaan sote:lla on tähän asti pelattu poliittista teatteria.

- Sipiläkin meni panemaan ni-mensä sote:n konsensusmalliin, jottei hankkeen kaartumista olisi pantu opposition syyksi.

- Kuten jo sanoin, mitään mal-lia ei voi tehdä, jos rahoitusmal-lia ei ole tiedossa. Puhtaassa yksikanavaisessa mallissa on se huono puoli, että nykyiset julkisen puolen käyttämät rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Joka tapauksessa kuntien pitää so-te-ratkaisussa tietää ennakkoon, miten rahoitus järjestetään, olipa malli mikä tahansa, vaatii ylilää-käri Jouko Mattila.

Kaisa hietala


Juhan kalenteriTule juttelemaan ja kuuntelemaan Juhan ajatuksiaLisää tapahtumia www.juhapylvas.fi

Aimo Kortteen Konepaja OyDomestic: +358 443 700 611Export: +358 443 700 610Subcontracting: +358 443 700 620

akk-kalenteri-2015-englanniksi kokonaan.indd 26 30.12.2014 23:50:25

ke 8.4. 18.00 - Puolueiden piinapenkki, Yrittäjien vaalipaneeli Oulainen, Yritystalo

pe 10.4. 14.30 - Piirin tilaisuus Kärsämäki, Paanulinna

pe 10.4. 16.00 - Piirin tilaisuus Haapajärvi, Stollen nuorisotalo

pe 10.4. 18.30 - Piirin tilaisuus Pyhäjärvi, Ikosen koulu

la 11.4. 10.00 - 11.30 Vaalikahvio Reisjärvi

la 11.4. 12.00 - 12.45 Vaalibussi Haapajärvi, tori

la 11.4. 13.30 - 14.15 Vaalibussi Nivala, K-supermarket

la 11.4. 15.00 - 15:45 Vaalibussi Ylivieska, Kärkkäinen

la 11.4. 16.00 - 17.00 Vaalibussi Ylivieska, Halpa-Halli

la 11.4. 18.30 - Piirin tilaisuus Oulainen, NS Soihtula

su 12.4. 10.00 - 16.00 Kansalaisopiston työnäyttely, vaalipaneeli Jokirannan koulu, paneeli 11.15-12.15

ma 13.4. 10.00 - 10.45 Vaalibussi Kalajoki, Halpa-Hallin piha

ma 13.4. 11.30 - 12.15 Vaalibussi Merijärvi, Säästötalo

ma 13.4. 13.00 - 13.45 Vaalibussi Alavieska, tori

ma 13.4. 14.30 - 15.15 Vaalibussi Sievi, tori

ma 13.4. 16.15 - 17.00 Vaalibussi Reisjärvi, K-market

ma 13.4. 19.00 - Vaalitilaisuus Petäjäskosken ns, Oulainen

pe 17.4. 19.00 Puolueiden piinapenkki, Yrittäjien vaalipaneeli Nivala

su 19.4. 19.00 - Vaalivalvojaiset

JUHA PYLVÄSEDUSKUNTAAN

www.juhapylvas.fi

MAASEUDUN YKKÖSEHDOKAS!

YKSI PYLVÄS PUUTTUU

Ke

sku

sta

n k

uva

pa

nkk

i

www.facebook.com/juhap2015twitter.com/pylvas_juha instagram.com/juha_pylvas

Juha Pylväs

eduskuntaan

2015!

Juhan vaalikampanjaa voi tukea lahjoituksella http://kerays.keskusta.fi/oulu/pylvasjuha

Liity Juhan tukiryhmään [email protected]

Yhteystiedot Juha Pylväs +358(0)50 588 4536,

[email protected]

kampanjapäällikkö Anne Syrjälä, +358(0)50 546 1446 [email protected]

yksi pylväs puuttuu mt

Documents