OPINNÄYTETYÖN NIMI (R 21, keskitä, koko 16 pt)

Mahdollinen alaotsikko (R23, keskitä, koko 14 pt)

Mahdollisen taustaprojektin nimi (R34, keskitä)

Tekijä (R36, keskitä, Sukunimi Etunimi)Tekijä (R37, keskitä, Sukunimi Etunimi)

Opinnäytetyö (R39, keskitä)Koulutusala (R40, keskitä)

Koulutus (R41, keskitä)Tutkintonimike (ylempi AMK)(R42, keskitä)

2017 (R44, keskitä, koko 16 pt)

1234567891011121314151617181920

2122

232425262728293031323334353637383940414243

44

Koulutusalan nimiKoulutusalaKoulutus

Opinnäytetyön tiivistelmä

Tekijä(t) Etunimi Sukunimi Vuosi XXXXOhjaaja(t) Etunimi SukunimiToimeksiantaja Toimeksiantajan nimiTyön nimi Opinnäytetyön nimiSivu- ja liitemäärä XX + X

Tiivistelmän perusteella lukija saa kokonaiskuvan opinnäytetyöstä. Tiivistelmässä on selostettu opinnäytetyön tausta ja työelämäyhteydet, kehittämistehtävän tavoitteet ja tutkimuskysymykset, työn tietoperusta, käytetyt menetelmät, tutkimusaineisto, keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä käytännön sovellusmahdollisuudet.

Edellä mainitut asiakokonaisuudet esitetään tiivistelmässä ilman otsikointeja.

Tiivistelmässä ei ole yksityiskohtaisia tietoja, viittauksia työn sivuihin, taulukoita, lainauksia, tietoa tai väitteitä, joita ei ole itse työssä.

Tiivistelmän lopussa ovat tiedonhakua varten keskeiset asiasanat.

Riviväli tiivistelmässä on 1 ja fonttikoko 12 pt.

Asiasanat 3–7 asiasanaa, mielellään YSA:n mukaisestiMuita tietoja Esim. Työhön liittyy multimediaesitys.

145464748495051525354555657585960616263646566676869707172737475767778798081828384858687888990

School ofName of Master Degree Programme

Abstract of Thesis

_______________________________________________________________

Author(s) Name of the Author Year XXXXSupervisor(s) Name of the SupervisorCommissioned by Name of the CommissionerSubject of thesis Name of the Master ThesisNumber of pages XX + X_______________________________________________________________

In the abstract you sum up the data presented in your thesis. You bring the main points without adding anything that has not been mentioned in the thesis including e.g. the commissioner of the thesis, the aim, methods, research material, results and conclusion. All the detailed facts such as charts or page references are excluded.

No references to literature used are made. Neither are any titles or subtitles used.

Use spacing between lines. Do not divide words into syllables. In the abstract, you most often use the past tense because the work has already been completed.

You should write the abstract only when you have finished your thesis. Use the Finnish abstract as a basis but do not try to translate directly from the Finnish abstract into English; it will not work that way.

At the end of the abstract the key words are listed.

Key words List of key words 3–7 pcsSpecial remarks E.g. The thesis includes a multimedia presentation.

919293949596979899100101102103104105106107108109110111112113114115116117118119120121122123124125126127128129130131132133134135

SISÄLLYS

1 JOHDANTO.................................................................................................1

2 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖ........................2

2.1 Opinnäytetyön tavoite...........................................................................2

2.2 Opinnäytetyöprosessin vaiheittaisuus...................................................2

3 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN KIRJOITTAMINEN........................................4

3.1 Muoto-ohjeet.........................................................................................4

3.2 Taulukon ja kuvion otsikointi ja sijoittelu...............................................5

3.3 Ohjeita opinnäytetyön alkusivuille.........................................................6

3.4 Opinnäytetyöraportin osat.....................................................................8

3.4.1 Johdanto........................................................................................8

3.4.2 Varsinainen osa.............................................................................8

3.4.3 Työn raportointi..............................................................................9

3.5 Opinnäytetyöraportin kieliasu................................................................9

4 LÄHTEIDEN MERKINTÄ............................................................................10

4.1 Tekstiviitteet........................................................................................10

4.2 Lähdeluettelo......................................................................................14

LÄHTEET..........................................................................................................20

LIITTEET...........................................................................................................22

136

137138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

150

151

152

153

154

155

156

157

TAULUKKOLUETTELO

Taulukko 1. Esimerkki taulukon otsikoinnista ja sijoittelusta.......................................6

Taulukko- ja kuvioluetteloa voidaan käyttää tapauksissa, joissa taulukoita tai kuvioita on useita.

KUVIOLUETTELO

Kuvio 1. Esimerkki kuvion otsikoinnista. Demingin jatkuvan parantamisen ympyrä...7

158159160

161162163164165166167168169170171172173

174

1

1 JOHDANTO

Ammattikorkeakouluasetuksen (VNa 1129/2014) mukaan ”Ylempään

ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon

suorittaneella on:

1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän

kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja

yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan

tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon

kehittämiseen;

4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen

toimintaan ja yhteistyöhön.”

175

176

177

178

179

180

181

182

183

184

185

186

187

188

2

2 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖ

2.1 Opinnäytetyön tavoite

YAMK-opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa

tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja

ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyöprosessi tukee

opiskelijan osaamisen syvenemistä opintojen alkuvaiheesta lähtien.

Opinnäytetyö on suoritettaviin opintoihin, aihealueen aikaisempaan

teoreettiseen ja työelämästä hankittuun tietoon perustuva tutkimus- tai

kehittämistehtävä. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda, tuottaa ja kehittää

osaamista sekä työelämän että kehittämishankkeiden tarpeisiin.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on laajuudeltaan 30

opintopistettä ja siihen sisältyy sekä tutkimuksellinen että

kehittämistoiminnallinen ulottuvuus. Tavoitteena on tiedontuotanto, jossa

yhdistyvät konkreettisen kehittämistoiminnan kautta syntynyt dokumentoitu

kokemustieto ja tutkimuksellinen ote. Opinnäytetyötä voi luonnehtia

tutkimukselliseksi kehittämishankkeeksi.

2.2 Opinnäytetyöprosessin vaiheittaisuus

Opinnäytetyö on vaiheittainen oppimisprosessi:

Aiheanalyysivaihe, jossa keskeistä on ilmiöön perehtyminen, tiedon hankinta ja

käsittely sekä aihevalinnan perustelu. Aiheen on tarkoitus kytkeytyä kiinteästi

opiskelijan oman henkilökohtaisen osaamisen, oman työn, työuran tai

työyhteisön kehittämiseen. Aiheen olisi hyvä luoda uutta tietoa myös laajemmin

kyseessä olevalle alalle.

Suunnitteluvaihe, jossa pohditaan hankitun tiedon merkitystä reflektoiden,

tulkiten ja aikaisempia kokemuksia verraten. Huolellinen ja systemaattinen

suunnittelu on keskeinen osa kehittämistoimintaa. Suunnitteluvaiheessa

laaditaan kehittämisprosessista kokonaissuunnitelma, joka sisältää

lähestymistavan, menetelmävalinnat, toteutusprosessin sekä prosessin ja

tuotoksen arviointisuunnitelman.

189

190

191

192

193

194

195

196

197

198

199

200

201

202

203

204

205

206

207

208

209

210

211

212

213

214

215

216

217

218

3

Toteutusvaihe, jossa toteutetaan tutkimus- ja kehittämistehtävä suunnitelman

mukaisesti, arvioidaan ja seurataan kehittämisprosessia sekä jaetaan

kokemuksia. Prosessi voi sisältää myös kehittämistoiminnan tavoitteiden ja

toimintatapojen uudelleenarviointia. Parhaimmillaan tutkimus- ja

kehittämistehtävä toteutuu yhteisöllisenä prosessina.

Arviointivaihe, jossa tarkastellaan kehittämisprosessin käyttökelpoisuutta,

siirrettävyyttä, luotettavuutta ja eettisyyttä. Loppuarvioinnissa voidaan myös

tarkastella tulosten kaupallistamista tai yrityslähtöistä hyödynnettävyyttä sekä

nostaa esille prosessin esiin tuomia jatkohaasteita.

Julkistamisvaihe, jossa opinnäytetyö/kehittämistehtävän raportti luovutetaan ja

esitetään. Julkistamisvaiheessa valmis opinnäytetyöraportti arkistoidaan sekä

julkistetaan ja työ esitetään opinnäytetyöseminaarissa.

 

219

220

221

222

223

224

225

226

227

228

229

230

231

4

3 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN KIRJOITTAMINEN

3.1 Muoto-ohjeet

Tämä pohja on kirjoitettu Lapin ammattikorkeakoulun opinnäytetyömallin

mukaisesti, joten voit hyödyntää sitä teknisesti kirjoittaessasi omaa

opinnäytetyötäsi.

Raportti kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla. Teksti laaditaan niin, että se

tulostetaan paperin yhdelle puolelle. Sivun asetukset ovat

yläreuna 2 cm alareuna 2 cm vasen reuna 4 cm oikea reuna 2 cm ylätunniste 1,25 cm alatunniste 1,25 cm.

Opinnäytetyössä käytettävä fonttityyppi on Arial ja fonttikoko 12 pistettä. Riviväli

on 1,5. Teksti alkaa suoraan vasemmasta reunasta, ensimmäisen rivin

sisennystä ei siis käytetä, vaan kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä välillä eli

kappaletekstin välistykset ovat seuraavat: ennen 0 ja jälkeen 12. Teksti

tavutetaan, ja lopuksi tasataan molemmat reunat.

Työn sivut numeroidaan, numero sijoitetaan sivun ylätunnisteen keskelle.

Sivunumeron fontti on Arial ja koko 12 pistettä. Numerointi alkaa Johdanto

sivulta. Lähdeluettelo ja liitteet ovat mukana sivunumeroinnissa.

Työ jaetaan tarkoituksenmukaisesti lukuihin ja alalukuihin. Otsikot numeroidaan

hierarkkisesti. Kullakin alaluvun tasolla lukuja on aina oltava vähintään kaksi:

esimerkiksi alaluku 2.2.1 vaatii seurakseen vähintään alaluvun 2.2.2. Teksti

tulee suunnitella niin, että kolme otsikkotasoa riittää. Otsikon tasot erotetaan

toisistaan pisteellä. Viimeisen numeron jälkeen ei pistettä kuitenkaan merkitä.

Uusi pääluku alkaa aina uudelta sivulta. Päälukujen otsikot kirjoitetaan

suuraakkosin, alalukujen otsikoissa ei käytetä suuraakkosia. Johdanto on

ensimmäinen pääluku, siksi se numeroidaan ja kirjoitetaan suuraakkosin.

Alalukujen otsikointi aloitetaan heti luvun pääotsikosta, mitään numeroimattomia

ja otsikoimattomia johdantoja ei lukujen alussa ole. Mallia otsikointitekniikkaan

saa tämän oppaan otsikointitavasta.

232

233

234

235

236

237

238

239240241242243244

245

246

247

248

249

250

251

252

253

254

255

256

257

258

259

260

261

262

263

5

3.2 Taulukon ja kuvion otsikointi ja sijoittelu

Työtä havainnollistamaan voidaan tekstissä käyttää kuvioita ja taulukoita.

Kuvioita ovat myös esimerkiksi valokuvat, kartat ja piirroskuvat. Kuviot ja

taulukot tulee numeroida ja otsikoida. Otsikoinnin fontti on Arial ja fonttikoko 11

pistettä, riviväli on muusta tekstistä poiketen 1. Kuviot muodostavat

numeroinnissa oman sarjansa ja taulukot omansa. Työssä olevan kuvion

alapuolelle sijoitetaan sana Kuvio, kuvion järjestysnumero ja kuvion nimi. Sana

Taulukko, numero ja taulukon nimi merkitään puolestaan taulukon yläpuolelle.

Jokaiseen taulukkoon ja kuvioon on viitattava ainakin yhden kerran tekstissä

näin: (Kuvio 1).

On kiinnitettävä huomiota siihen, että kuvioiden ja taulukoiden nimet ovat

informatiivisia ja kertovat lukijalle sisällön kannalta oleellista tietoa. Kuvioiden ja

taulukoiden muotoa ja rakennetta kannattaa tarkoin harkita, että ne todella

välittäisivät työn kannalta oleellista tietoa yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti.

On kuitenkin muistettava, ettei kuvion tai taulukon sisältöä selosteta uudelleen

tekstissä vaan että tekstissä pohditaan ja analysoidaan kuvion tai taulukon

sisältämää tietoa.

Taulukko 1. Esimerkki taulukon otsikoinnista ja sijoittelusta

TOIMIALA KOULUTUSOHJELMA HENKILÖÄ

PalvelualatDegree Programme in Tourism 16Hotelli- ja ravintola-ala 14Matkailuala 3Matkailu 49

264

265

266

267

268

269

270

271

272

273

274

275

276

277

278

279

280

281282

283284

6

Pää- tai alalukua ei voi suoraan aloittaa kuviolla eikä taulukolla, vaan otsikon ja

kuvion välissä täytyy olla tekstiä. Kuvioita ja taulukoita ei myöskään voi sijoittaa

peräkkäin, vaan niiden välissä tulee olla tekstiä.

Kuvio 1. Esimerkki kuvion otsikoinnista. Demingin jatkuvan parantamisen ympyrä (Kankaanpää 2007, 192)

3.3 Ohjeita opinnäytetyön alkusivuille

Tiivistelmä on välittömästi kansilehden jälkeen. Tiivistelmässä on selostettu

tiiviisti työn sisältö ja tärkeimmät tulokset. Hyvä tiivistelmä esittelee koko työn

siten, että lukija saa siitä selkeän käsityksen opinnäytetyöstä. Tiivistelmässä on

selostettu työn tavoitteet, toteutus sekä työn päätulokset. Tiivistelmä sisältää

siis kaikki opinnäytetyössä esille tulevat olennaiset asiat, ja se jäsentyy yleensä

opinnäytetyön mukaisesti. Tiivistelmässä ei ole tietoa tai väitteitä, joita ei ole itse

työssä, viittauksia työn sivuihin, taulukoita tai lainauksia. Tiivistelmän lopussa

ovat tiedonhakua varten työn keskeiset asiasanat. Tiivistelmä kirjoitetaan

rivinvälillä 1 ja kirjasinkoolla 12 pistettä.

Abstrakti on vieraskielinen tiivistelmä, joka kirjoitetaan yleensä englanniksi.

Abstrakti vastaa suomenkielistä tiivistelmää.

Sisällysluettelo sijoitetaan tiivistelmän jälkeen. Sisällysluettelosta käytetään

työssä nimitystä SISÄLLYS. Sisällysluetteloon merkitään myös LÄHTEET ja

liitteiden alkamissivu. Sisällysluettelo luodaan automaattisesti

Toteuta

ArvioiParanna

285

286

287

288289290

291

292

293

294

295

296

297

298

299

300

301

302

303

304

305

306

7

tekstinkäsittelyohjelmalla. Näin varmistetaan, että sisällysluettelon ja tekstin

otsikot vastaavat toisiaan, ja että sivunumerot ovat kohdallaan. Word-

tekstinkäsittely-ohjelmaa käytettäessä automaattisen sisällysluettelon malli on

Virallinen. Sisällysluettelossa käytetään fonttia Arial ja pistekokoa 12. Tämän

opinnäytetyöoppaan sisällysluettelo on tehty tämän ohjeen mukaisesti.

Mikäli työssä on useita taulukoita ja/tai kuvioita, työhön voidaan liittää taulukko-

ja kuvioluettelot. Taulukko- ja kuvioluetteloon merkitään kaikki työn taulukot ja

kuviot. Tekstinkäsittelyohjelmalla taulukoista ja kuvioista saa luoduksi

sisällysluettelon kaltaisen päivittyvän luettelon. Se sijoitetaan sisällysluettelon

jälkeen. Taulukko- ja kuvioluetteloa ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista

luoda, mikäli kuvioita ja taulukoita on vain muutama. Työssä voi olla myös

käsite-, lyhenne- tai symboliluettelo, ja sen luontevin paikka on taulukko- ja

kuvioluettelon jälkeen ennen varsinaisen tekstin alkua.

307

308

309

310

311

312

313

314

315

316

317

318

319

320

8

OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE

3.4 Opinnäytetyöraportin osat

3.4.1 Johdanto

Opinnäytetyön Johdanto-luvulla on kaksi päätehtävää: sen on herätettävä

lukijan kiinnostus ja annettava lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä aiheesta.

Johdannossa perustellaan aiheen valintaa, esitellään tehtävän tavoite ja

tarkoitus, tausta, viitekehys sekä rajaus. Johdannon jäsentely osoitetaan

kappalejaolla.

3.4.2 Varsinainen osa

Opinnäytetyön varsinainen osa rakentuu aiheen, tavoitteen ja toteutustavan

mukaisesti. Selostuksessa edetään johdonmukaisesti. Sisältö jäsennellään pää-

ja alaotsikoinnilla. Sisällön rakentamisessa käytetyt lähteet osoitetaan lukijalle

riittävän selvästi jäljempänä annettavien ohjeiden mukaisesti.

Asian käsittely jakaantuu pää- ja alalukuihin sekä tekstikappaleisiin. Pääluvut

alkavat omilta sivuiltaan. Alalukuja tehdään vain silloin, jos niitä tulee useampia

kuin yksi. Numeroitu pää- tai alaluku koostuu vähintään kahdesta kappaleesta.

Teksti tulee suunnitella niin, että kolme otsikkotasoa riittää. Alalukujen otsikointi

aloitetaan heti luvun pääotsikosta, mitään numeroimattomia ja otsikoimattomia

johdantoja ei lukujen alussa ole. Mallia otsikointitekniikkaan saa tämän oppaan

otsikointitavasta.

Teksti jaetaan asian käsittelyn mukaisesti kappaleisiin. Pääsääntö on, että kun

tekstissä siirrytään uuteen asiaan tai asian käsittelyssä uuteen vaiheeseen,

aloitetaan uusi kappale. Liian pitkät kappaleet ovat raskaslukuisia, liian lyhyet

kappaleet rikkovat tekstikokonaisuutta. Kappaleissa käytetään normaalityyliä,

joka on muokattu seuraavasti: fontti Arial, 12 pt. Kappalevälistys on ennen 0 ja

jälkeen 12, riviväli on 1,5. Tekstin molemmat reunat tasataan. Samanaikaisesti

käytetään automaattista tavutusta.

Otsikoiden tulee olla lyhyitä, nasevia ja käsiteltävän asian kattavia toteavia

ilmaisuja. Otsikoiden tulee olla sellaisia, että lukija näkee jo sisällysluettelosta,

mitä työ käsittelee ja miten se etenee. Sisällysluetteloon luokitellaan otsikot ja

alaotsikot tämän ohjeen ja mallipohjan mukaisesti.

321

322

323

324

325

326

327

328

329

330

331

332

333

334

335

336

337

338

339

340

341

342

343

344

345

346

347

348

349

350

351

9

3.4.3 Työn raportointi

Työn kirjallinen raportointi kannattaa käynnistää mahdollisimman aikaisin työn

edistyessä. Sekä viestinnän opettaja että ohjaava opettaja antavat neuvoja

raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Viestinnän opettaja ohjaa lisäksi

opiskelijaa tutkimukselliseen viestintään. Työ palautetaan kommentoitavaksi

ohjaavalle opettajalle sekä mahdolliselle toimeksiantajan edustalle heidän

kanssaan sovitun aikataulun mukaisesti. Opinnäytetyön kirjallinen raportti

laaditaan ammattikorkeakoulun YAMK-raportointiohjeen mukaisesti.

(www.lapinamk.fi)

3.5 Opinnäytetyöraportin kieliasu

Opinnäytetyöraportin kielimuodossa on pyrittävä selkeään tiedottavaan

asiatyyliin. On huolehdittava siitä, että teksti säilyy ehyenä sekä tyylillisesti että

sanavalinnoiltaan alusta loppuun. Lukijan on saatava vaivatta selville, mitä

kirjoittaja tekstillään tarkoittaa. Tästä syystä kirjoittajan on varmistuttava siitä,

että hän itse ymmärtää perin pohjin kaiken kirjoittamansa. Lähdekirjallisuudesta

poimittujen tietojen toistaminen harvoin välittää tarvittavaa informaatiota.

Toistamisen ja suorien lainausten sijasta raportin kirjoittaja selostaa omin

sanoin eri lähteistä hankkimansa tiedon ja soveltaa sitä omaan työhönsä ja

oman aineistonsa pohdintaan.

Raportin on muodostettava looginen kokonaisuus, jonka etenemistä lukijan on

helppo seurata. Asiat on esitettävä johdonmukaisesti, ja tekstissä kirjoittaja

osoittaa lukijalle selkeästi tekstinsä keskeiset kohdat. Pääasiat kuuluvat

päälauseisiin. On kuitenkin syytä muistaa, että sivulauseilla on erittäin tärkeä

tehtävä sidosteisen tekstin syntymisessä: ne täydentävät, selostavat ja

täsmentävät päälauseessa kerrottua. Siksi tulisikin välttää pelkistä päälauseista

koostuvaa tekstiä. Sulkeet ja lyhenteet häiritsevät lukurytmiä, ne voivat lisäksi

olla monitulkintaisia, ja siksi niitä tulisikin käyttää harkiten.

Vaikka lopullisen raportin onkin muodostettava johdonmukainen kokonaisuus,

tekstin kirjoittamisen voi aloittaa mistä kohtaa lopullista raporttia hyvänsä.

Pääasia on, että ryhtyy kirjoittamaan raporttia heti, kun ainekset kuhunkin

lukuun alkavat olla koossa. Säännöllinen kirjoittaminen lisää kirjoitusrutiinia.

Kirjoittamiseen kannattaakin luoda työrytmi, josta pitää kiinni. Teksti vaatii aina

352

353

354

355

356

357

358

359

360

361

362

363

364

365

366

367

368

369

370

371

372

373

374

375

376

377

378

379

380

381

382

383

10

runsaasti muokkausta ja useita kirjoituskertoja. On hyvä, jos voi

kirjoitusprosessin kuluessa luettaa tekstiään jollakulla ulkopuolisella.

4 LÄHTEIDEN MERKINTÄ

4.1 Tekstiviitteet

Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta.

Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin

lopussa. Lähteinä on käytettävä mielellään mahdollisimman tuoreita sekä

kotimaisia että kansainvälisiä julkaisuja. Lähteistä saatuja tietoja tulee

mieluummin referoida omin sanoin kuin lainata suoraan. Tarkoitus on, että

kirjoittajan ja lähteiden välillä on vuoropuhelua, jonka kirjoittaja osoittaa

tekstissä kielellisin keinoin. Lapin ammattikorkeakoulussa on käytössä

tekstinvertailuohjelma, jolla tunnistetaan plagioidut tekstit. Plagiointi voi johtaa

opinnäytetyön hylkäämiseen

Periaatteena lähteiden merkitsemisessä on se, että lukijan on saatava

lähdeviitteestä selville, kenen tietoja tai ajatuksia kirjoittaja lainaa, mistä tiedon

voi tarkistaa ja millä tavoin hän liittää eri lähteiden tiedot toisiinsa ja omiin

pohdintoihinsa. Suoria lainauksia tulee välttää. Tarvittaessa pitkä suora lainaus

sisennetään 1 cm. Virkkeen sisälle tuleva lyhyt suora lainaus merkitään

lainausmerkein. Lähdetieto merkitään välittömästi suoran lainauksen yhteyteen.

Tekstiviitteessä viitetieto merkitään sulkuihin. On huomattava, että viitteen

vaikutus katkeaa aina kappaleen rajalla. Jokaiseen kappaleeseen on siis

merkittävä oma viite, vaikka samoja lähteitä käytettäisiin useammassa

peräkkäisessä kappaleessa.

Tekstiviitteeseen merkitään

kirjoittajan sukunimi (tai kirjoittajien sukunimet) julkaisun painovuosi ja sivut, joihin viitataan.

Viittaustapa on sama, onpa viitteenä kirja, lehtiartikkeli, opinnäyte, haastattelu,

Internet-sivu tai esitelmä. Sukunimen jälkeen kirjoitetaan ilman välimerkkiä

vuosiluku, pilkku erottaa sivunumerot vuosiluvusta. Seuraavassa on esitetty

esimerkkejä tyypillisimmistä tekstiviitteistä. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita on

kirjassa Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007 tai uudempi).

384

385

386

387

388

389

390

391

392

393

394

395

396

397

398

399

400

401

402

403

404

405

406

407

408409410411412

413

414

415

416

11

417

12

Perusviitemalli

Jos tekijöitä on yksi, viitteeseen kirjoitetaan tekijän sukunimi, teoksen

ilmestymisvuosi ja sivunumerot. Jos viitataan saman teoksen useaan eri

kohtaan, merkitään sivut rajaluvuin tai erotetaan toisistaan pilkulla.

Rajakohtailmauksissa käytetään ajatusviivaa (–), joka kirjoitetaan kiinni

sivunumeroiden molempiin ääripäihin.

(Karvonen 1996, 43) tai

(Karvonen 1996, 34–55, 68), jos viite koskee useaa sivua.

Jos samalta tekijältä on käytetty työssä useita samalta vuodelta olevia lähteitä,

ne erotetaan toisistaan merkitsemällä viitteeseen vuosiluvun jälkeen lähteiden

nimen aakkosjärjestyksen mukaisesti a, b tai c jne.:

(Åberg 1993b, 63)

Jos samassa viitteessä on käytetty saman tekijän eri vuosina ilmestyneitä

teoksia, merkitään se seuraavasti:

(Hakala 1998, 100–105; 2004, 23; 2006, 33–45)

Kun tekijöitä on kaksi, merkitään molemmat tekijät viitteeseen, viitattiinpa

lähteeseen ensimmäistä tai toista kertaa. Sukunimet erotetaan toisistaan &-

merkillä, jonka molemmin puolin tulee välilyönti:

(Hirsjärvi & Hurme 2008, 55)

Kun tekijöitä on kolmesta viiteen, kirjoitetaan viitteeseen ensimmäistä kertaa

viitattaessa kaikki sukunimet:

(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21)

Myöhemmissä viittauksissa kirjoitetaan vain ensimmäinen sukunimi ja lyhenne

ym. Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, voidaan tätä merkintää käyttää jo

ensimmäistä kertaa viitattaessa.

(Hirsjärvi ym. 2009, 35)

418

419

420

421

422

423

424

425

426

427

428

429

430

431

432

433

434

435

436

437

438

439

440

441

442

443

13

Jos lähteenä käytettyyn julkaisun tekijää ei ole merkitty, tekstiin merkitään

viitteeksi julkaisun nimi, vuosiluku ja sivu(t):

(Lapin yliopiston itsearviointi 1994)

Jos samaan tekstikohtaan on koottu tietoa useammasta lähteestä, voidaan eri

lähteet merkitä samaan tekstiviitteeseen pääsääntöisesti aikajärjestyksessä.

Viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä.

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21)

Lait ja asetukset

Lakien ja asetusten tekstiviitteessä mainitaan nimi, numero, vuosi, luku, pykälä

ja momentti. Momentti merkitään, jos pykälässä on useampi kuin yksi momentti.

Luku ja pykälä erotetaan toisistaan kaksoispisteellä sekä pykälä ja momentti

pisteellä. Ennen pykälämerkkiä kirjoitetaan välilyönti.

(Rakennerahastolaki 272/2010 5:12.3 §)

Digitaaliset lähteet

Elektronisen kirjan ja lehden tekstiviite on samanlainen kuin vastaavan painetun

julkaisun.

Www-sivun tekstiviitteessä mainitaan sivun tekijä, vuosi ja sivunumero(t). Jos

tekijä ei ole tiedossa, merkitään lähteeksi julkaisun nimi ja vuosi. Sivunumerot

merkitään vain, jos ne ovat näkyvissä www-sivulla.

(Laakso & Laakso 2009, 23)

Sähköpostiviestin tekstiviitteessä mainitaan viestin lähettäjän sukunimi ja vuosi.

(Tietäväinen 2011)

Suulliset lähteet

Haastatteluista, keskusteluista ja luennoista mainitaan henkilön sukunimi ja

vuosi.

(Viljanen 2011a)

444

445

446

447

448

449

450

451

452

453

454

455

456

457

458

459

460

461

462

463

464

465

466

467

468

469

14

(Viljanen 2011b)

Puuttuva vuosiluku esimerkiksi painetut esitteet aineistona

Ellei julkaisuvuosi ole tiedossa, käytetään lyhennettä s.a. (= sine anno)

Puuttuva painopaikka

Ellei painopaikka ole tiedossa käytetään lyhennettä s.l. (= sine loco)

Pisteen paikka

Kun viite kohdistuu vain yhden virkkeen tietoihin, viite merkitään virkkeen

sisään ja virkkeen lopettava piste on vasta viitteen sulkumerkin jälkeen:

Tällaisia yhteen liitettyjä toimintoja pidetään keskustelunanalyysissa

intersubjektiivisuuden perustavina rakennusaineksina (Heritage 1996,

249–252).

Samaan virkkeeseen voidaan sijoittaa useita erillisiä viitteitä. Viite merkitään

välittömästi sen tiedon perään, johon viite kohdistuu:

Vaikka modaaliverbeistä käytetäänkin kielessä yleisimmin juuri voida-

verbiä (Hakulinen & Sorjonen 1989, 76) ja vaikka

neuvottelukeskusteluissakin voisitko on Kangasharjun (1991, 107–112)

tekemien havaintojen mukaan konventionaalistunut neuvottelijoiden

käyttöön, on aineistoni työpaikan sisäisten rutiiniasioiden käsittelyssä

voida-verbin runsas käyttö merkille pantavaa.

Kun viite kohdistuu useampaan kuin yhteen virkkeeseen, sulkumerkkiä

edeltää piste. Sulkujen sisään merkitään loppuun piste ennen

loppusulkumerkkiä. Viitteessä voidaan viitata useampaankin kuin yhteen

lähteeseen. Tuolloin kaikki viitteet merkitään samojen sulkujen sisään ja

erotetaan toisistaan puolipisteellä.

Institutionaalisella keskustelulla tarkoitetaan sellaista keskustelupuhetta,

jonka avulla puhujat suorittavat erityisiä institutionaalisia tehtäviä. Eri

instituutioissa käydyt asiakkaiden ja ammattilaisten väliset keskustelut

samoin kuin ammattilaisten keskinäiset puheetkin ovat institutionaalista

470

471

472

473

474

475

476

477

478

479

480

481

482

483

484

485

486

487

488

489

490

491

492

493

494

495

496

497

15

keskustelua. (Peräkylä 1997, 177.) Tyypillisiä tutkimuskohteita ovat olleet

esimerkiksi oikeudenkäynnin, oppitunnin, lääkärinvastaanoton ja

sosiaalitoimen keskustelut. Niille kaikille on luonteenomaista se, että

keskustelun osallistujista toinen on asiantuntija ja toinen maallikko.

Keskeisenä teemana on tutkimuksissa usein ollut osanottajien välisen

suhteen epäsymmetrisyys. (Drew & Heritage 1992, 24–28; Komter 1995,

107–126; Nuolijärvi 1994, 52; Peräkylä 1997, 178–179.)

Toissijainen lähde

Lähteenä pitäisi aina käyttää ensisijaista, alkuperäistä lähdettä. Toissijaisen

lähteen käyttö on kuitenkin joskus perusteltua. Sekä alkuperäinen että

toissijainen lähde merkitään lähdeluetteloon. Hirsjärven ym. (2007, 335–340)

mukaan viite toissijaisessa lähteessä alkuperäiseen lähteeseen voidaan merkitä

seuraavilla tavoilla:

Uusikylä (1994, 132) on todennut Callahaniin (1990) viitaten – –.

(Vuorinen 1991, Silvosen 1992, 150 mukaan)

Seuraavassa esimerkissä Poikeloiden artikkeli on toissijainen lähde, jossa

käsitellään Kolbin alkuperäistä teosta:

Poikelan ja Poikelan (2010, 25) mukaan Kolb (1984) pyrkii integroimaan

työn, koulutuksen ja henkilökohtaisen kasvun holistiseksi näkemykseksi

oppimisesta.

4.2 Lähdeluettelo

Lähdeluettelon päämääränä on johdattaa lukija alkuperäisen tiedon lähteille.

Lähdeluetteloon merkitään aakkosjärjestykseen kaikki ne lähteet, joihin itse

tekstissä on viitattu. Lähdeluettelosta lukija löytää tekstiviitteissä käytettyjen

lähteiden tarkat tiedot. Lähdeluetteloon merkitään vain sellainen aineisto, johon

on itse tekstissä viitattu. Toisaalta jokaiseen viitteeseen täytyy löytyä

lähdeluettelosta lähde. Lähdeluetteloa ei jaeta osiin vaan kaikki käytetyt lähteet

ovat samassa lähdeluettelossa, olipa kyseessä kirja, haastattelu tai sähköinen

lähde.

498

499

500

501

502

503

504

505

506

507

508

509

510

511

512

513

514

515

516

517

518

519

520

521

522

523

524

525

526

16

Digitaalisten kokotekstiaineistojen lisääntyminen on johtanut lisääntyvään

plagiointiin. Verkkoaineistojen käyttöä ja niihin viittaamista koskevat samat

säännöt kuin painettuja aineistoja. Sekä verkko- että painettuja aineistoja tulee

mieluummin referoida omin sanoin kuin käyttää suoria lainauksia (Hirsjärvi ym.

2009, 106–107.)

Lähdeluetteloa kannattaa ruveta kokoamaan ja kirjoittamaan heti työn alusta

lähtien ja näin varmistaa, että kaikki lähteet tulevat varmasti mukaan. Lähteistä

tarvitaan lähdeluetteloa varten seuraavia tietoja:

tekijä(t), toimittaja(t) julkaisuvuosi kirjoituksen nimi käytetty painos kustantajan kotipaikka julkaisija tai konferenssin järjestäjä koko teoksen toimittaja koko teoksen nimi sivut, joilla artikkeli on toimitetussa teoksessa tai aikakausjulkaisussa sarjanimike ja numero sarjassa lehden nimi vuosikerran numero lehden numero (merkitään usein vuosikerran jälkeen) konferenssin nimi, paikka ja aika. Internet-lähteen osoite ja viittauspäivämäärä.

Lähdeluettelo sijoitetaan työn loppuun ja otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Vaikka

lähdeluettelo kuuluukin kiinteästi työhön, sen otsikkoa ei numeroida.

Lähteet kirjoitetaan rivivälillä 1 ja lähdetiedon toinen rivi sisennetään

kolmannesta merkistä alkaen. Voit valita lähdeluettelon kappaletekstiin

sisennys, mukautettu riippuva 0,5 ja riviväli 1, välistys on ennen 0 ja jälkeen 12

pt. Lähdeluettelosivulla käytetään vain vasemman reunan tasausta.

Seuraavassa on esitelty erilaisten lähteiden merkitsemistä lähdeluetteloon.

Painoasu on sama kuin lähdeluettelossa.

527

528

529

530

531

532

533

534

535536537538539540541542543544545546547548549550551552

553

554

555

556

557

558

559

560561

17

Kirjalähteet

Vilkka, L. 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Jos lähteessä on useita tekijöitä, mainitaan kaikki tekijät. Nimien väliin laitetaan

pilkku, paitsi kahden viimeisen nimen välissä on &-merkki.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. 18. painos. Helsinki: Tammi.

Lisensoidun aineiston merkitseminen lähteeksi

Lisensoidun aineiston lähdemerkinnässä käytetään doi.org-numerosarjaa, joka

kertoo aineiston pysyvän sijainnin verkossa (DOI: Digital Object Identifier). DOI-

numerosarja löytyy artikkelin viitetiedoista.

DOI on elektronisille asiakirjoille, teksteille, kuville, äänelle, videoille ja

ohjelmistoille annettava pysyvä tunniste. DOI-tunniste toimii samaan tapaan

kuin URI-tunnisteissa URN, eli se viittaa tiettyyn nimenomaiseen dokumenttiin

osoitteesta riippumatta, toisin kuin URLit, jotka viittaavat tiettyyn sijaintiin.

Tunnisteita käytetään usein tiedeartikkeleiden yhteydessä.

DOI-tunnisteet ovat muotoa 10.1000/182, missä 10. on hakemistokoodi, joka

ilmaisee rekisteröintiauktoriteetin, 1000 julkaisijakoodi, joka ilmaisee

dokumentin julkaisijan, ja 182 on dokumentin koodi. Selkeyden vuoksi koodissa

käytetään usein etuliitettä "doi:", esimerkiksi "doi:10.1000/182". Tunnisteet

voidaan useimmiten löytää DOI-hakemistojen kautta, esimerkiksi haettaessa

edellä mainittua asiakirjaa DOI:n omalta hakemistopalvelimelta, se voidaan

hakea muodossa http://dx.doi.org/10.1000/182, mutta myös hakukoneella,

esimerkiksi Googlella.

Burkett, L. N.,Todd, M. A. & Adams, T. 2006. Yoga and distractibility. Journal of Bodywork and Movement Therapies 10/2006, 276–286. Viitattu 24.3.2015 http://dx.doi.org/10.1016/j.jbmt.2005.08.007.

562

563

564

565

566

567568

569570571

572

573

574

575

576

577

578

579

580

581

582

583

584

585

586

587

588

589590591592

593594

18

Lähteenä tieteellinen artikkeli (journaaliartikkeli)

Coulter, K. S. & Coulter, R. A. 2002. Determinants of trust in a service provider: the moderating role of length of relationship. The Journal of Service Marketing Vol. 16 No 1, 35–50.

Uusitalo-Malmivaara, L., Kankaanpää, P., Mäkinen, T., Raeluoto, T., Rauttu, K., Tarhala, V. & Lehto, J. E. 2012. Are special education students happy? Scandinavian Journal of Educational Research 56, 419–437.

Worthington, B. 2003. Change in an Estonian Resort. Contrasting Development Contexts. Annals of Tourism Research Vol. 30. No 2, 369–385. Viitattu 8.4.2015 http://dx.doi.org/10.1016/S0160-7383(02)00105-6.

Lähteenä kokoomateoksen artikkeli

Drew, P. & Heritage, J. 1992. Analyzing talk at work: an introduction. Teoksessa P. Drew & J. Heritage (toim.) Talk at work. Interaction in institutional Settings. Studies in Interactional Sociolinguistics. Cambridge: Cambridge University Press, 3–65.

Hujanen, J. 2003. Lukijasta tekijäksi? Verkkomedia ja vuorovaikutteisen journalismin mahdollisuus. Teoksessa T. Modinos & A. Suoninen (toim.) Merkillinen media. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 64−98.

Sarjajulkaisut, raportit, komiteanmietinnöt

Nummela, P., Friman, M., Lampinen, O. & Volanen, M. 2008. Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja 2008:34.

Tasa-arvolain uudistamistoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 2002:9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen 2008. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:7.

Lait ja asetukset

Rakennerahastolaki 29.12.2006/1401.

Opinnäytetyöt

Hyväri, S. 1991. Yksin, kaksin ja yhdessä. Naisten ja miesten työhön hakeutuminen ja muutto kahteen yhdyskuntaan. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Lisensiaatintyö.

595

596597598

599600601

602603604

605606

607608609610

611612613

614615

616617

618619

620621

622623

624

625

626627628

629630

19

Lehti- ja aikakausjulkaisuartikkelit

Kankare, M. 2011. Pelko nostaa ydinvoiman hintaa. Talouselämä 25.3.2011, 18.

Sullivan, J. 2009. Social Media and the Brand New Classroom. Food Service Europe & Middle East 6/2009, 46.

Internet-lähteet

Laakso, S. & Laakso, K. 2009. Hyvän käyttöliittymän valmistaminen GUIDe-prosessimallilla. Viitattu 30.5.2010http://www.cs.helsinki.fi/u/slaakso/papers/GUIDe-suomeksi.pdf.

Jos kirjoittajaa ei ole mainittu, lähdemerkintä tulee julkaisun nimen mukaan.

Lapin matkailustrategia 2011–2014. Lapin liitto. Viitattu 18.9.2014 http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=21330&name=DLFE-9293.pdf.

Sähköpostiviestit

Sähköpostiviestistä mainitaan lähettäjän sukunimi, etunimen ensimmäinen

kirjain, vuosi, sähköpostiviestin otsikko, vastaanottaja ja ajankohta ja

tulostusajankohta.

Tietäväinen, A. 2014. Opinnäytetyön esittämisestä. Sähköposti kalle.kehveli@lapinamk.fi 11.4.2014. Tulostettu 15.4.2014.

Suulliset lähteet

Haastatteluista, keskusteluista ja luennoista mainitaan henkilön sukunimi,

etunimen ensimmäinen kirjain, vuosi, organisaatio, titteli/arvo/asema,

haastattelu/keskustelu/luento ja ajankohta.

Viljanen, S. 2011a. Digital Equipment Corporation Oy. Tuotantopäällikön haastattelu 12.4.2011.

Viljanen, S. 2011b. Digital Equipment Corporation Oy. Tuotantopäällikön haastattelu 13.4.2011.

631

632633

634635

636637

638639640641642

643644645

646647

648

649

650

651652

653654

655

656

657

658659

660661

662663

20

DVD- tai videonauhoitteet

Ruudun hurma 1996. Videonauhoite. Toim. Ritva Leino. Ylen avoin yliopisto. TV1. Opetusohjelmat.

Elokuvat

Mies vailla menneisyyttä 2002. Elokuva. Ohjaus: Aki Kaurismäki. Tuotanto: Bavaria Film Pandora Filmproduktion & Pyramide Productions & Sputnik & Yleisradio (YLE).

Omat teokset

Munapään tarina 2005. Animaatio. Ohjaus: Tero Mäkelä. Tuotanto: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tornio.

664

665666

667668

669670671

672673

674675

21

LÄHTEET

Tässä on malli lähdeluettelosta. Luettelossa on myös hyödyllistä

opinnäytekirjallisuutta.

Alasuutari, P. 2007. Laadullinen tutkimus. 6. painos. Tampere: Vastapaino.

Eskola, J. & Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos. Tampere: Vastapaino.

Hakala, J. T. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. E-kirja. Helsinki: Gaudeamus.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2011. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

– 2013. Tutki ja kirjoita. 18. painos. Helsinki: Tammi.

Hujanen, J. 2003. Lukijasta tekijäksi? Verkkomedia ja vuorovaikutteisen journalismin mahdollisuus. Teoksessa T. Modinos & A. Suoninen (toim.) Merkillinen media. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 64−98.

Hyväri, S. 1991. Yksin, kaksin ja yhdessä. Naisten ja miesten työhön hakeutuminen ja muutto kahteen yhdyskuntaan. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Lisensiaatintyö.

Kananen, J. 2010. Opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kankare, M. 2011. Pelko nostaa ydinvoiman hintaa. Talouselämä 25.3.2011, 18.

Laakso, S. & Laakso, K. 2009. Hyvän käyttöliittymän valmistaminen GUIDe-prosessimallilla. Viitattu 30.5.2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/slaakso/papers/GUIDe-suomeksi.pdf.

Lapin matkailustrategia 2011–2014. Lapin liitto. Viitattu 18.9.2014 http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=21330&name=DLFE-9293.pdf.

Mies vailla menneisyyttä 2002. Elokuva. Ohjaus: Aki Kaurismäki. Tuotanto: Bavaria Film Pandora Filmproduktion & Pyramide Productions & Sputnik & Yleisradio (YLE).

Munapään tarina 2005. Animaatio. Ohjaus: Tero Mäkelä. Tuotanto: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tornio.

Nummela, P., Friman, M., Lampinen, O. & Volanen, M. 2008. Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja 2008:34.

676

677

678

679680

681682

683684

685686

687

688

689690691

692693694

695696

697698

699700701

702703704

705706707

708709

710711

22

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät: uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOYpro.

Rakennerahastolaki 29.12.2006/1401.

Ruudun hurma 1996. Videonauhoite. Toim. Ritva Leino. Ylen avoin yliopisto. TV1. Opetusohjelmat.

Sullivan, J. 2009. Social Media and the Brand New Classroom. Food Service Europe & Middle East 6/2009, 46.

Tasa-arvolain uudistamistoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 2002:9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Tietäväinen, A. 2014. Opinnäytetyön esittämisestä. Sähköposti kalle.kehveli@lapinamk.fi 11.4.2014. Tulostettu15.4.2014.

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampere University Press.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5., uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Tuomi, J. 2007. Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Helsinki: Tammi.

Vehkalahti, K. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Tammi.

Viljanen, S. 2011. Digital Equipment Corporation Oy. Tuotantopäällikön haastattelu. 12.4.2011.

Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.

Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

– 2007a. Tutki ja kehitä. Helsinki: Tammi.

– 2007b. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi.

– 2007c. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi. Viitattu 5.2.2015 hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf.

712713

714

715716

717718

719720

721722

723724

725726

727728

729

730731

732

733

734

735

736737738

739

23

LIITTEET

Liitteistä tehdään liiteluettelo, joka on omalla sivulla ennen varsinaisia liitesivuja.

Liitteet on numeroimaton otsikko ja merkitään sisällykseen ja tekstiin näin:

LIITTEET. Liitteet luetellaan ja otsikoidaan esiintymisjärjestyksessä seuraavan

mallin mukaisesti:

Liite 1. Aalto, internet-osoite

Liite 2. Aalto, valokuva

Liite 3. Aalto, kokeilu 1

Liite 4. Aalto, kokeilu 2

Liitteissä esitetään sellainen aineisto, joka tuntuu tarpeelliselta, muttei kokonaan

sovi tekstiin sijoitettavaksi, kuten käsikirjoitukset, valokuvat, maalaukset,

haastattelukysymykset, piirustukset, ohjelmalistaukset, monisivuiset taulukot ja

kuviot sekä poikkeavan kokoiset graafiset esitykset. Liitettä on aina

kommentoitava tekstissä. Sellaista liitettä ei pidä käyttää, johon ei ole tekstissä

viitattu. Liitteissä itsessään tulee olla kaikki niiden tulkintaan tarvittava

informaatio: otsikko ja kuvan tai taulukon seloste sekä esimerkiksi valokuvien

kohdalla niihin liittyvien oikeuksien edellyttämät tiedot.

740

741

742

743

744

745

746

747

748

749

750

751

752

753

754

755

756

757

758