yamk opinnäytetyöpohja - julkiset.lapinamk.fi · web viewword-tekstinkäsittely-ohjelmaa...
TRANSCRIPT
OPINNÄYTETYÖN NIMI (R 21, keskitä, koko 16 pt)
Mahdollinen alaotsikko (R23, keskitä, koko 14 pt)
Mahdollisen taustaprojektin nimi (R34, keskitä)
Tekijä (R36, keskitä, Sukunimi Etunimi)Tekijä (R37, keskitä, Sukunimi Etunimi)
Opinnäytetyö (R39, keskitä)Koulutusala (R40, keskitä)
Koulutus (R41, keskitä)Tutkintonimike (ylempi AMK)(R42, keskitä)
2017 (R44, keskitä, koko 16 pt)
1234567891011121314151617181920
2122
232425262728293031323334353637383940414243
44
Koulutusalan nimiKoulutusalaKoulutus
Opinnäytetyön tiivistelmä
Tekijä(t) Etunimi Sukunimi Vuosi XXXXOhjaaja(t) Etunimi SukunimiToimeksiantaja Toimeksiantajan nimiTyön nimi Opinnäytetyön nimiSivu- ja liitemäärä XX + X
Tiivistelmän perusteella lukija saa kokonaiskuvan opinnäytetyöstä. Tiivistelmässä on selostettu opinnäytetyön tausta ja työelämäyhteydet, kehittämistehtävän tavoitteet ja tutkimuskysymykset, työn tietoperusta, käytetyt menetelmät, tutkimusaineisto, keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä käytännön sovellusmahdollisuudet.
Edellä mainitut asiakokonaisuudet esitetään tiivistelmässä ilman otsikointeja.
Tiivistelmässä ei ole yksityiskohtaisia tietoja, viittauksia työn sivuihin, taulukoita, lainauksia, tietoa tai väitteitä, joita ei ole itse työssä.
Tiivistelmän lopussa ovat tiedonhakua varten keskeiset asiasanat.
Riviväli tiivistelmässä on 1 ja fonttikoko 12 pt.
Asiasanat 3–7 asiasanaa, mielellään YSA:n mukaisestiMuita tietoja Esim. Työhön liittyy multimediaesitys.
145464748495051525354555657585960616263646566676869707172737475767778798081828384858687888990
School ofName of Master Degree Programme
Abstract of Thesis
_______________________________________________________________
Author(s) Name of the Author Year XXXXSupervisor(s) Name of the SupervisorCommissioned by Name of the CommissionerSubject of thesis Name of the Master ThesisNumber of pages XX + X_______________________________________________________________
In the abstract you sum up the data presented in your thesis. You bring the main points without adding anything that has not been mentioned in the thesis including e.g. the commissioner of the thesis, the aim, methods, research material, results and conclusion. All the detailed facts such as charts or page references are excluded.
No references to literature used are made. Neither are any titles or subtitles used.
Use spacing between lines. Do not divide words into syllables. In the abstract, you most often use the past tense because the work has already been completed.
You should write the abstract only when you have finished your thesis. Use the Finnish abstract as a basis but do not try to translate directly from the Finnish abstract into English; it will not work that way.
At the end of the abstract the key words are listed.
Key words List of key words 3–7 pcsSpecial remarks E.g. The thesis includes a multimedia presentation.
919293949596979899100101102103104105106107108109110111112113114115116117118119120121122123124125126127128129130131132133134135
SISÄLLYS
1 JOHDANTO.................................................................................................1
2 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖ........................2
2.1 Opinnäytetyön tavoite...........................................................................2
2.2 Opinnäytetyöprosessin vaiheittaisuus...................................................2
3 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN KIRJOITTAMINEN........................................4
3.1 Muoto-ohjeet.........................................................................................4
3.2 Taulukon ja kuvion otsikointi ja sijoittelu...............................................5
3.3 Ohjeita opinnäytetyön alkusivuille.........................................................6
3.4 Opinnäytetyöraportin osat.....................................................................8
3.4.1 Johdanto........................................................................................8
3.4.2 Varsinainen osa.............................................................................8
3.4.3 Työn raportointi..............................................................................9
3.5 Opinnäytetyöraportin kieliasu................................................................9
4 LÄHTEIDEN MERKINTÄ............................................................................10
4.1 Tekstiviitteet........................................................................................10
4.2 Lähdeluettelo......................................................................................14
LÄHTEET..........................................................................................................20
LIITTEET...........................................................................................................22
136
137138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
157
TAULUKKOLUETTELO
Taulukko 1. Esimerkki taulukon otsikoinnista ja sijoittelusta.......................................6
Taulukko- ja kuvioluetteloa voidaan käyttää tapauksissa, joissa taulukoita tai kuvioita on useita.
KUVIOLUETTELO
Kuvio 1. Esimerkki kuvion otsikoinnista. Demingin jatkuvan parantamisen ympyrä...7
158159160
161162163164165166167168169170171172173
174
1
1 JOHDANTO
Ammattikorkeakouluasetuksen (VNa 1129/2014) mukaan ”Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon
suorittaneella on:
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän
kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja
yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan
tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon
kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen
toimintaan ja yhteistyöhön.”
175
176
177
178
179
180
181
182
183
184
185
186
187
188
2
2 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖ
2.1 Opinnäytetyön tavoite
YAMK-opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa
tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja
ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.
Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyöprosessi tukee
opiskelijan osaamisen syvenemistä opintojen alkuvaiheesta lähtien.
Opinnäytetyö on suoritettaviin opintoihin, aihealueen aikaisempaan
teoreettiseen ja työelämästä hankittuun tietoon perustuva tutkimus- tai
kehittämistehtävä. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda, tuottaa ja kehittää
osaamista sekä työelämän että kehittämishankkeiden tarpeisiin.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on laajuudeltaan 30
opintopistettä ja siihen sisältyy sekä tutkimuksellinen että
kehittämistoiminnallinen ulottuvuus. Tavoitteena on tiedontuotanto, jossa
yhdistyvät konkreettisen kehittämistoiminnan kautta syntynyt dokumentoitu
kokemustieto ja tutkimuksellinen ote. Opinnäytetyötä voi luonnehtia
tutkimukselliseksi kehittämishankkeeksi.
2.2 Opinnäytetyöprosessin vaiheittaisuus
Opinnäytetyö on vaiheittainen oppimisprosessi:
Aiheanalyysivaihe, jossa keskeistä on ilmiöön perehtyminen, tiedon hankinta ja
käsittely sekä aihevalinnan perustelu. Aiheen on tarkoitus kytkeytyä kiinteästi
opiskelijan oman henkilökohtaisen osaamisen, oman työn, työuran tai
työyhteisön kehittämiseen. Aiheen olisi hyvä luoda uutta tietoa myös laajemmin
kyseessä olevalle alalle.
Suunnitteluvaihe, jossa pohditaan hankitun tiedon merkitystä reflektoiden,
tulkiten ja aikaisempia kokemuksia verraten. Huolellinen ja systemaattinen
suunnittelu on keskeinen osa kehittämistoimintaa. Suunnitteluvaiheessa
laaditaan kehittämisprosessista kokonaissuunnitelma, joka sisältää
lähestymistavan, menetelmävalinnat, toteutusprosessin sekä prosessin ja
tuotoksen arviointisuunnitelman.
189
190
191
192
193
194
195
196
197
198
199
200
201
202
203
204
205
206
207
208
209
210
211
212
213
214
215
216
217
218
3
Toteutusvaihe, jossa toteutetaan tutkimus- ja kehittämistehtävä suunnitelman
mukaisesti, arvioidaan ja seurataan kehittämisprosessia sekä jaetaan
kokemuksia. Prosessi voi sisältää myös kehittämistoiminnan tavoitteiden ja
toimintatapojen uudelleenarviointia. Parhaimmillaan tutkimus- ja
kehittämistehtävä toteutuu yhteisöllisenä prosessina.
Arviointivaihe, jossa tarkastellaan kehittämisprosessin käyttökelpoisuutta,
siirrettävyyttä, luotettavuutta ja eettisyyttä. Loppuarvioinnissa voidaan myös
tarkastella tulosten kaupallistamista tai yrityslähtöistä hyödynnettävyyttä sekä
nostaa esille prosessin esiin tuomia jatkohaasteita.
Julkistamisvaihe, jossa opinnäytetyö/kehittämistehtävän raportti luovutetaan ja
esitetään. Julkistamisvaiheessa valmis opinnäytetyöraportti arkistoidaan sekä
julkistetaan ja työ esitetään opinnäytetyöseminaarissa.
219
220
221
222
223
224
225
226
227
228
229
230
231
4
3 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN KIRJOITTAMINEN
3.1 Muoto-ohjeet
Tämä pohja on kirjoitettu Lapin ammattikorkeakoulun opinnäytetyömallin
mukaisesti, joten voit hyödyntää sitä teknisesti kirjoittaessasi omaa
opinnäytetyötäsi.
Raportti kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla. Teksti laaditaan niin, että se
tulostetaan paperin yhdelle puolelle. Sivun asetukset ovat
yläreuna 2 cm alareuna 2 cm vasen reuna 4 cm oikea reuna 2 cm ylätunniste 1,25 cm alatunniste 1,25 cm.
Opinnäytetyössä käytettävä fonttityyppi on Arial ja fonttikoko 12 pistettä. Riviväli
on 1,5. Teksti alkaa suoraan vasemmasta reunasta, ensimmäisen rivin
sisennystä ei siis käytetä, vaan kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä välillä eli
kappaletekstin välistykset ovat seuraavat: ennen 0 ja jälkeen 12. Teksti
tavutetaan, ja lopuksi tasataan molemmat reunat.
Työn sivut numeroidaan, numero sijoitetaan sivun ylätunnisteen keskelle.
Sivunumeron fontti on Arial ja koko 12 pistettä. Numerointi alkaa Johdanto
sivulta. Lähdeluettelo ja liitteet ovat mukana sivunumeroinnissa.
Työ jaetaan tarkoituksenmukaisesti lukuihin ja alalukuihin. Otsikot numeroidaan
hierarkkisesti. Kullakin alaluvun tasolla lukuja on aina oltava vähintään kaksi:
esimerkiksi alaluku 2.2.1 vaatii seurakseen vähintään alaluvun 2.2.2. Teksti
tulee suunnitella niin, että kolme otsikkotasoa riittää. Otsikon tasot erotetaan
toisistaan pisteellä. Viimeisen numeron jälkeen ei pistettä kuitenkaan merkitä.
Uusi pääluku alkaa aina uudelta sivulta. Päälukujen otsikot kirjoitetaan
suuraakkosin, alalukujen otsikoissa ei käytetä suuraakkosia. Johdanto on
ensimmäinen pääluku, siksi se numeroidaan ja kirjoitetaan suuraakkosin.
Alalukujen otsikointi aloitetaan heti luvun pääotsikosta, mitään numeroimattomia
ja otsikoimattomia johdantoja ei lukujen alussa ole. Mallia otsikointitekniikkaan
saa tämän oppaan otsikointitavasta.
232
233
234
235
236
237
238
239240241242243244
245
246
247
248
249
250
251
252
253
254
255
256
257
258
259
260
261
262
263
5
3.2 Taulukon ja kuvion otsikointi ja sijoittelu
Työtä havainnollistamaan voidaan tekstissä käyttää kuvioita ja taulukoita.
Kuvioita ovat myös esimerkiksi valokuvat, kartat ja piirroskuvat. Kuviot ja
taulukot tulee numeroida ja otsikoida. Otsikoinnin fontti on Arial ja fonttikoko 11
pistettä, riviväli on muusta tekstistä poiketen 1. Kuviot muodostavat
numeroinnissa oman sarjansa ja taulukot omansa. Työssä olevan kuvion
alapuolelle sijoitetaan sana Kuvio, kuvion järjestysnumero ja kuvion nimi. Sana
Taulukko, numero ja taulukon nimi merkitään puolestaan taulukon yläpuolelle.
Jokaiseen taulukkoon ja kuvioon on viitattava ainakin yhden kerran tekstissä
näin: (Kuvio 1).
On kiinnitettävä huomiota siihen, että kuvioiden ja taulukoiden nimet ovat
informatiivisia ja kertovat lukijalle sisällön kannalta oleellista tietoa. Kuvioiden ja
taulukoiden muotoa ja rakennetta kannattaa tarkoin harkita, että ne todella
välittäisivät työn kannalta oleellista tietoa yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti.
On kuitenkin muistettava, ettei kuvion tai taulukon sisältöä selosteta uudelleen
tekstissä vaan että tekstissä pohditaan ja analysoidaan kuvion tai taulukon
sisältämää tietoa.
Taulukko 1. Esimerkki taulukon otsikoinnista ja sijoittelusta
TOIMIALA KOULUTUSOHJELMA HENKILÖÄ
PalvelualatDegree Programme in Tourism 16Hotelli- ja ravintola-ala 14Matkailuala 3Matkailu 49
264
265
266
267
268
269
270
271
272
273
274
275
276
277
278
279
280
281282
283284
6
Pää- tai alalukua ei voi suoraan aloittaa kuviolla eikä taulukolla, vaan otsikon ja
kuvion välissä täytyy olla tekstiä. Kuvioita ja taulukoita ei myöskään voi sijoittaa
peräkkäin, vaan niiden välissä tulee olla tekstiä.
Kuvio 1. Esimerkki kuvion otsikoinnista. Demingin jatkuvan parantamisen ympyrä (Kankaanpää 2007, 192)
3.3 Ohjeita opinnäytetyön alkusivuille
Tiivistelmä on välittömästi kansilehden jälkeen. Tiivistelmässä on selostettu
tiiviisti työn sisältö ja tärkeimmät tulokset. Hyvä tiivistelmä esittelee koko työn
siten, että lukija saa siitä selkeän käsityksen opinnäytetyöstä. Tiivistelmässä on
selostettu työn tavoitteet, toteutus sekä työn päätulokset. Tiivistelmä sisältää
siis kaikki opinnäytetyössä esille tulevat olennaiset asiat, ja se jäsentyy yleensä
opinnäytetyön mukaisesti. Tiivistelmässä ei ole tietoa tai väitteitä, joita ei ole itse
työssä, viittauksia työn sivuihin, taulukoita tai lainauksia. Tiivistelmän lopussa
ovat tiedonhakua varten työn keskeiset asiasanat. Tiivistelmä kirjoitetaan
rivinvälillä 1 ja kirjasinkoolla 12 pistettä.
Abstrakti on vieraskielinen tiivistelmä, joka kirjoitetaan yleensä englanniksi.
Abstrakti vastaa suomenkielistä tiivistelmää.
Sisällysluettelo sijoitetaan tiivistelmän jälkeen. Sisällysluettelosta käytetään
työssä nimitystä SISÄLLYS. Sisällysluetteloon merkitään myös LÄHTEET ja
liitteiden alkamissivu. Sisällysluettelo luodaan automaattisesti
Toteuta
ArvioiParanna
285
286
287
288289290
291
292
293
294
295
296
297
298
299
300
301
302
303
304
305
306
7
tekstinkäsittelyohjelmalla. Näin varmistetaan, että sisällysluettelon ja tekstin
otsikot vastaavat toisiaan, ja että sivunumerot ovat kohdallaan. Word-
tekstinkäsittely-ohjelmaa käytettäessä automaattisen sisällysluettelon malli on
Virallinen. Sisällysluettelossa käytetään fonttia Arial ja pistekokoa 12. Tämän
opinnäytetyöoppaan sisällysluettelo on tehty tämän ohjeen mukaisesti.
Mikäli työssä on useita taulukoita ja/tai kuvioita, työhön voidaan liittää taulukko-
ja kuvioluettelot. Taulukko- ja kuvioluetteloon merkitään kaikki työn taulukot ja
kuviot. Tekstinkäsittelyohjelmalla taulukoista ja kuvioista saa luoduksi
sisällysluettelon kaltaisen päivittyvän luettelon. Se sijoitetaan sisällysluettelon
jälkeen. Taulukko- ja kuvioluetteloa ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista
luoda, mikäli kuvioita ja taulukoita on vain muutama. Työssä voi olla myös
käsite-, lyhenne- tai symboliluettelo, ja sen luontevin paikka on taulukko- ja
kuvioluettelon jälkeen ennen varsinaisen tekstin alkua.
307
308
309
310
311
312
313
314
315
316
317
318
319
320
8
OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE
3.4 Opinnäytetyöraportin osat
3.4.1 Johdanto
Opinnäytetyön Johdanto-luvulla on kaksi päätehtävää: sen on herätettävä
lukijan kiinnostus ja annettava lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä aiheesta.
Johdannossa perustellaan aiheen valintaa, esitellään tehtävän tavoite ja
tarkoitus, tausta, viitekehys sekä rajaus. Johdannon jäsentely osoitetaan
kappalejaolla.
3.4.2 Varsinainen osa
Opinnäytetyön varsinainen osa rakentuu aiheen, tavoitteen ja toteutustavan
mukaisesti. Selostuksessa edetään johdonmukaisesti. Sisältö jäsennellään pää-
ja alaotsikoinnilla. Sisällön rakentamisessa käytetyt lähteet osoitetaan lukijalle
riittävän selvästi jäljempänä annettavien ohjeiden mukaisesti.
Asian käsittely jakaantuu pää- ja alalukuihin sekä tekstikappaleisiin. Pääluvut
alkavat omilta sivuiltaan. Alalukuja tehdään vain silloin, jos niitä tulee useampia
kuin yksi. Numeroitu pää- tai alaluku koostuu vähintään kahdesta kappaleesta.
Teksti tulee suunnitella niin, että kolme otsikkotasoa riittää. Alalukujen otsikointi
aloitetaan heti luvun pääotsikosta, mitään numeroimattomia ja otsikoimattomia
johdantoja ei lukujen alussa ole. Mallia otsikointitekniikkaan saa tämän oppaan
otsikointitavasta.
Teksti jaetaan asian käsittelyn mukaisesti kappaleisiin. Pääsääntö on, että kun
tekstissä siirrytään uuteen asiaan tai asian käsittelyssä uuteen vaiheeseen,
aloitetaan uusi kappale. Liian pitkät kappaleet ovat raskaslukuisia, liian lyhyet
kappaleet rikkovat tekstikokonaisuutta. Kappaleissa käytetään normaalityyliä,
joka on muokattu seuraavasti: fontti Arial, 12 pt. Kappalevälistys on ennen 0 ja
jälkeen 12, riviväli on 1,5. Tekstin molemmat reunat tasataan. Samanaikaisesti
käytetään automaattista tavutusta.
Otsikoiden tulee olla lyhyitä, nasevia ja käsiteltävän asian kattavia toteavia
ilmaisuja. Otsikoiden tulee olla sellaisia, että lukija näkee jo sisällysluettelosta,
mitä työ käsittelee ja miten se etenee. Sisällysluetteloon luokitellaan otsikot ja
alaotsikot tämän ohjeen ja mallipohjan mukaisesti.
321
322
323
324
325
326
327
328
329
330
331
332
333
334
335
336
337
338
339
340
341
342
343
344
345
346
347
348
349
350
351
9
3.4.3 Työn raportointi
Työn kirjallinen raportointi kannattaa käynnistää mahdollisimman aikaisin työn
edistyessä. Sekä viestinnän opettaja että ohjaava opettaja antavat neuvoja
raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Viestinnän opettaja ohjaa lisäksi
opiskelijaa tutkimukselliseen viestintään. Työ palautetaan kommentoitavaksi
ohjaavalle opettajalle sekä mahdolliselle toimeksiantajan edustalle heidän
kanssaan sovitun aikataulun mukaisesti. Opinnäytetyön kirjallinen raportti
laaditaan ammattikorkeakoulun YAMK-raportointiohjeen mukaisesti.
(www.lapinamk.fi)
3.5 Opinnäytetyöraportin kieliasu
Opinnäytetyöraportin kielimuodossa on pyrittävä selkeään tiedottavaan
asiatyyliin. On huolehdittava siitä, että teksti säilyy ehyenä sekä tyylillisesti että
sanavalinnoiltaan alusta loppuun. Lukijan on saatava vaivatta selville, mitä
kirjoittaja tekstillään tarkoittaa. Tästä syystä kirjoittajan on varmistuttava siitä,
että hän itse ymmärtää perin pohjin kaiken kirjoittamansa. Lähdekirjallisuudesta
poimittujen tietojen toistaminen harvoin välittää tarvittavaa informaatiota.
Toistamisen ja suorien lainausten sijasta raportin kirjoittaja selostaa omin
sanoin eri lähteistä hankkimansa tiedon ja soveltaa sitä omaan työhönsä ja
oman aineistonsa pohdintaan.
Raportin on muodostettava looginen kokonaisuus, jonka etenemistä lukijan on
helppo seurata. Asiat on esitettävä johdonmukaisesti, ja tekstissä kirjoittaja
osoittaa lukijalle selkeästi tekstinsä keskeiset kohdat. Pääasiat kuuluvat
päälauseisiin. On kuitenkin syytä muistaa, että sivulauseilla on erittäin tärkeä
tehtävä sidosteisen tekstin syntymisessä: ne täydentävät, selostavat ja
täsmentävät päälauseessa kerrottua. Siksi tulisikin välttää pelkistä päälauseista
koostuvaa tekstiä. Sulkeet ja lyhenteet häiritsevät lukurytmiä, ne voivat lisäksi
olla monitulkintaisia, ja siksi niitä tulisikin käyttää harkiten.
Vaikka lopullisen raportin onkin muodostettava johdonmukainen kokonaisuus,
tekstin kirjoittamisen voi aloittaa mistä kohtaa lopullista raporttia hyvänsä.
Pääasia on, että ryhtyy kirjoittamaan raporttia heti, kun ainekset kuhunkin
lukuun alkavat olla koossa. Säännöllinen kirjoittaminen lisää kirjoitusrutiinia.
Kirjoittamiseen kannattaakin luoda työrytmi, josta pitää kiinni. Teksti vaatii aina
352
353
354
355
356
357
358
359
360
361
362
363
364
365
366
367
368
369
370
371
372
373
374
375
376
377
378
379
380
381
382
383
10
runsaasti muokkausta ja useita kirjoituskertoja. On hyvä, jos voi
kirjoitusprosessin kuluessa luettaa tekstiään jollakulla ulkopuolisella.
4 LÄHTEIDEN MERKINTÄ
4.1 Tekstiviitteet
Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta.
Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin
lopussa. Lähteinä on käytettävä mielellään mahdollisimman tuoreita sekä
kotimaisia että kansainvälisiä julkaisuja. Lähteistä saatuja tietoja tulee
mieluummin referoida omin sanoin kuin lainata suoraan. Tarkoitus on, että
kirjoittajan ja lähteiden välillä on vuoropuhelua, jonka kirjoittaja osoittaa
tekstissä kielellisin keinoin. Lapin ammattikorkeakoulussa on käytössä
tekstinvertailuohjelma, jolla tunnistetaan plagioidut tekstit. Plagiointi voi johtaa
opinnäytetyön hylkäämiseen
Periaatteena lähteiden merkitsemisessä on se, että lukijan on saatava
lähdeviitteestä selville, kenen tietoja tai ajatuksia kirjoittaja lainaa, mistä tiedon
voi tarkistaa ja millä tavoin hän liittää eri lähteiden tiedot toisiinsa ja omiin
pohdintoihinsa. Suoria lainauksia tulee välttää. Tarvittaessa pitkä suora lainaus
sisennetään 1 cm. Virkkeen sisälle tuleva lyhyt suora lainaus merkitään
lainausmerkein. Lähdetieto merkitään välittömästi suoran lainauksen yhteyteen.
Tekstiviitteessä viitetieto merkitään sulkuihin. On huomattava, että viitteen
vaikutus katkeaa aina kappaleen rajalla. Jokaiseen kappaleeseen on siis
merkittävä oma viite, vaikka samoja lähteitä käytettäisiin useammassa
peräkkäisessä kappaleessa.
Tekstiviitteeseen merkitään
kirjoittajan sukunimi (tai kirjoittajien sukunimet) julkaisun painovuosi ja sivut, joihin viitataan.
Viittaustapa on sama, onpa viitteenä kirja, lehtiartikkeli, opinnäyte, haastattelu,
Internet-sivu tai esitelmä. Sukunimen jälkeen kirjoitetaan ilman välimerkkiä
vuosiluku, pilkku erottaa sivunumerot vuosiluvusta. Seuraavassa on esitetty
esimerkkejä tyypillisimmistä tekstiviitteistä. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita on
kirjassa Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007 tai uudempi).
384
385
386
387
388
389
390
391
392
393
394
395
396
397
398
399
400
401
402
403
404
405
406
407
408409410411412
413
414
415
416
12
Perusviitemalli
Jos tekijöitä on yksi, viitteeseen kirjoitetaan tekijän sukunimi, teoksen
ilmestymisvuosi ja sivunumerot. Jos viitataan saman teoksen useaan eri
kohtaan, merkitään sivut rajaluvuin tai erotetaan toisistaan pilkulla.
Rajakohtailmauksissa käytetään ajatusviivaa (–), joka kirjoitetaan kiinni
sivunumeroiden molempiin ääripäihin.
(Karvonen 1996, 43) tai
(Karvonen 1996, 34–55, 68), jos viite koskee useaa sivua.
Jos samalta tekijältä on käytetty työssä useita samalta vuodelta olevia lähteitä,
ne erotetaan toisistaan merkitsemällä viitteeseen vuosiluvun jälkeen lähteiden
nimen aakkosjärjestyksen mukaisesti a, b tai c jne.:
(Åberg 1993b, 63)
Jos samassa viitteessä on käytetty saman tekijän eri vuosina ilmestyneitä
teoksia, merkitään se seuraavasti:
(Hakala 1998, 100–105; 2004, 23; 2006, 33–45)
Kun tekijöitä on kaksi, merkitään molemmat tekijät viitteeseen, viitattiinpa
lähteeseen ensimmäistä tai toista kertaa. Sukunimet erotetaan toisistaan &-
merkillä, jonka molemmin puolin tulee välilyönti:
(Hirsjärvi & Hurme 2008, 55)
Kun tekijöitä on kolmesta viiteen, kirjoitetaan viitteeseen ensimmäistä kertaa
viitattaessa kaikki sukunimet:
(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21)
Myöhemmissä viittauksissa kirjoitetaan vain ensimmäinen sukunimi ja lyhenne
ym. Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, voidaan tätä merkintää käyttää jo
ensimmäistä kertaa viitattaessa.
(Hirsjärvi ym. 2009, 35)
418
419
420
421
422
423
424
425
426
427
428
429
430
431
432
433
434
435
436
437
438
439
440
441
442
443
13
Jos lähteenä käytettyyn julkaisun tekijää ei ole merkitty, tekstiin merkitään
viitteeksi julkaisun nimi, vuosiluku ja sivu(t):
(Lapin yliopiston itsearviointi 1994)
Jos samaan tekstikohtaan on koottu tietoa useammasta lähteestä, voidaan eri
lähteet merkitä samaan tekstiviitteeseen pääsääntöisesti aikajärjestyksessä.
Viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä.
(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21)
Lait ja asetukset
Lakien ja asetusten tekstiviitteessä mainitaan nimi, numero, vuosi, luku, pykälä
ja momentti. Momentti merkitään, jos pykälässä on useampi kuin yksi momentti.
Luku ja pykälä erotetaan toisistaan kaksoispisteellä sekä pykälä ja momentti
pisteellä. Ennen pykälämerkkiä kirjoitetaan välilyönti.
(Rakennerahastolaki 272/2010 5:12.3 §)
Digitaaliset lähteet
Elektronisen kirjan ja lehden tekstiviite on samanlainen kuin vastaavan painetun
julkaisun.
Www-sivun tekstiviitteessä mainitaan sivun tekijä, vuosi ja sivunumero(t). Jos
tekijä ei ole tiedossa, merkitään lähteeksi julkaisun nimi ja vuosi. Sivunumerot
merkitään vain, jos ne ovat näkyvissä www-sivulla.
(Laakso & Laakso 2009, 23)
Sähköpostiviestin tekstiviitteessä mainitaan viestin lähettäjän sukunimi ja vuosi.
(Tietäväinen 2011)
Suulliset lähteet
Haastatteluista, keskusteluista ja luennoista mainitaan henkilön sukunimi ja
vuosi.
(Viljanen 2011a)
444
445
446
447
448
449
450
451
452
453
454
455
456
457
458
459
460
461
462
463
464
465
466
467
468
469
14
(Viljanen 2011b)
Puuttuva vuosiluku esimerkiksi painetut esitteet aineistona
Ellei julkaisuvuosi ole tiedossa, käytetään lyhennettä s.a. (= sine anno)
Puuttuva painopaikka
Ellei painopaikka ole tiedossa käytetään lyhennettä s.l. (= sine loco)
Pisteen paikka
Kun viite kohdistuu vain yhden virkkeen tietoihin, viite merkitään virkkeen
sisään ja virkkeen lopettava piste on vasta viitteen sulkumerkin jälkeen:
Tällaisia yhteen liitettyjä toimintoja pidetään keskustelunanalyysissa
intersubjektiivisuuden perustavina rakennusaineksina (Heritage 1996,
249–252).
Samaan virkkeeseen voidaan sijoittaa useita erillisiä viitteitä. Viite merkitään
välittömästi sen tiedon perään, johon viite kohdistuu:
Vaikka modaaliverbeistä käytetäänkin kielessä yleisimmin juuri voida-
verbiä (Hakulinen & Sorjonen 1989, 76) ja vaikka
neuvottelukeskusteluissakin voisitko on Kangasharjun (1991, 107–112)
tekemien havaintojen mukaan konventionaalistunut neuvottelijoiden
käyttöön, on aineistoni työpaikan sisäisten rutiiniasioiden käsittelyssä
voida-verbin runsas käyttö merkille pantavaa.
Kun viite kohdistuu useampaan kuin yhteen virkkeeseen, sulkumerkkiä
edeltää piste. Sulkujen sisään merkitään loppuun piste ennen
loppusulkumerkkiä. Viitteessä voidaan viitata useampaankin kuin yhteen
lähteeseen. Tuolloin kaikki viitteet merkitään samojen sulkujen sisään ja
erotetaan toisistaan puolipisteellä.
Institutionaalisella keskustelulla tarkoitetaan sellaista keskustelupuhetta,
jonka avulla puhujat suorittavat erityisiä institutionaalisia tehtäviä. Eri
instituutioissa käydyt asiakkaiden ja ammattilaisten väliset keskustelut
samoin kuin ammattilaisten keskinäiset puheetkin ovat institutionaalista
470
471
472
473
474
475
476
477
478
479
480
481
482
483
484
485
486
487
488
489
490
491
492
493
494
495
496
497
15
keskustelua. (Peräkylä 1997, 177.) Tyypillisiä tutkimuskohteita ovat olleet
esimerkiksi oikeudenkäynnin, oppitunnin, lääkärinvastaanoton ja
sosiaalitoimen keskustelut. Niille kaikille on luonteenomaista se, että
keskustelun osallistujista toinen on asiantuntija ja toinen maallikko.
Keskeisenä teemana on tutkimuksissa usein ollut osanottajien välisen
suhteen epäsymmetrisyys. (Drew & Heritage 1992, 24–28; Komter 1995,
107–126; Nuolijärvi 1994, 52; Peräkylä 1997, 178–179.)
Toissijainen lähde
Lähteenä pitäisi aina käyttää ensisijaista, alkuperäistä lähdettä. Toissijaisen
lähteen käyttö on kuitenkin joskus perusteltua. Sekä alkuperäinen että
toissijainen lähde merkitään lähdeluetteloon. Hirsjärven ym. (2007, 335–340)
mukaan viite toissijaisessa lähteessä alkuperäiseen lähteeseen voidaan merkitä
seuraavilla tavoilla:
Uusikylä (1994, 132) on todennut Callahaniin (1990) viitaten – –.
(Vuorinen 1991, Silvosen 1992, 150 mukaan)
Seuraavassa esimerkissä Poikeloiden artikkeli on toissijainen lähde, jossa
käsitellään Kolbin alkuperäistä teosta:
Poikelan ja Poikelan (2010, 25) mukaan Kolb (1984) pyrkii integroimaan
työn, koulutuksen ja henkilökohtaisen kasvun holistiseksi näkemykseksi
oppimisesta.
4.2 Lähdeluettelo
Lähdeluettelon päämääränä on johdattaa lukija alkuperäisen tiedon lähteille.
Lähdeluetteloon merkitään aakkosjärjestykseen kaikki ne lähteet, joihin itse
tekstissä on viitattu. Lähdeluettelosta lukija löytää tekstiviitteissä käytettyjen
lähteiden tarkat tiedot. Lähdeluetteloon merkitään vain sellainen aineisto, johon
on itse tekstissä viitattu. Toisaalta jokaiseen viitteeseen täytyy löytyä
lähdeluettelosta lähde. Lähdeluetteloa ei jaeta osiin vaan kaikki käytetyt lähteet
ovat samassa lähdeluettelossa, olipa kyseessä kirja, haastattelu tai sähköinen
lähde.
498
499
500
501
502
503
504
505
506
507
508
509
510
511
512
513
514
515
516
517
518
519
520
521
522
523
524
525
526
16
Digitaalisten kokotekstiaineistojen lisääntyminen on johtanut lisääntyvään
plagiointiin. Verkkoaineistojen käyttöä ja niihin viittaamista koskevat samat
säännöt kuin painettuja aineistoja. Sekä verkko- että painettuja aineistoja tulee
mieluummin referoida omin sanoin kuin käyttää suoria lainauksia (Hirsjärvi ym.
2009, 106–107.)
Lähdeluetteloa kannattaa ruveta kokoamaan ja kirjoittamaan heti työn alusta
lähtien ja näin varmistaa, että kaikki lähteet tulevat varmasti mukaan. Lähteistä
tarvitaan lähdeluetteloa varten seuraavia tietoja:
tekijä(t), toimittaja(t) julkaisuvuosi kirjoituksen nimi käytetty painos kustantajan kotipaikka julkaisija tai konferenssin järjestäjä koko teoksen toimittaja koko teoksen nimi sivut, joilla artikkeli on toimitetussa teoksessa tai aikakausjulkaisussa sarjanimike ja numero sarjassa lehden nimi vuosikerran numero lehden numero (merkitään usein vuosikerran jälkeen) konferenssin nimi, paikka ja aika. Internet-lähteen osoite ja viittauspäivämäärä.
Lähdeluettelo sijoitetaan työn loppuun ja otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Vaikka
lähdeluettelo kuuluukin kiinteästi työhön, sen otsikkoa ei numeroida.
Lähteet kirjoitetaan rivivälillä 1 ja lähdetiedon toinen rivi sisennetään
kolmannesta merkistä alkaen. Voit valita lähdeluettelon kappaletekstiin
sisennys, mukautettu riippuva 0,5 ja riviväli 1, välistys on ennen 0 ja jälkeen 12
pt. Lähdeluettelosivulla käytetään vain vasemman reunan tasausta.
Seuraavassa on esitelty erilaisten lähteiden merkitsemistä lähdeluetteloon.
Painoasu on sama kuin lähdeluettelossa.
527
528
529
530
531
532
533
534
535536537538539540541542543544545546547548549550551552
553
554
555
556
557
558
559
560561
17
Kirjalähteet
Vilkka, L. 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
Jos lähteessä on useita tekijöitä, mainitaan kaikki tekijät. Nimien väliin laitetaan
pilkku, paitsi kahden viimeisen nimen välissä on &-merkki.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. 18. painos. Helsinki: Tammi.
Lisensoidun aineiston merkitseminen lähteeksi
Lisensoidun aineiston lähdemerkinnässä käytetään doi.org-numerosarjaa, joka
kertoo aineiston pysyvän sijainnin verkossa (DOI: Digital Object Identifier). DOI-
numerosarja löytyy artikkelin viitetiedoista.
DOI on elektronisille asiakirjoille, teksteille, kuville, äänelle, videoille ja
ohjelmistoille annettava pysyvä tunniste. DOI-tunniste toimii samaan tapaan
kuin URI-tunnisteissa URN, eli se viittaa tiettyyn nimenomaiseen dokumenttiin
osoitteesta riippumatta, toisin kuin URLit, jotka viittaavat tiettyyn sijaintiin.
Tunnisteita käytetään usein tiedeartikkeleiden yhteydessä.
DOI-tunnisteet ovat muotoa 10.1000/182, missä 10. on hakemistokoodi, joka
ilmaisee rekisteröintiauktoriteetin, 1000 julkaisijakoodi, joka ilmaisee
dokumentin julkaisijan, ja 182 on dokumentin koodi. Selkeyden vuoksi koodissa
käytetään usein etuliitettä "doi:", esimerkiksi "doi:10.1000/182". Tunnisteet
voidaan useimmiten löytää DOI-hakemistojen kautta, esimerkiksi haettaessa
edellä mainittua asiakirjaa DOI:n omalta hakemistopalvelimelta, se voidaan
hakea muodossa http://dx.doi.org/10.1000/182, mutta myös hakukoneella,
esimerkiksi Googlella.
Burkett, L. N.,Todd, M. A. & Adams, T. 2006. Yoga and distractibility. Journal of Bodywork and Movement Therapies 10/2006, 276–286. Viitattu 24.3.2015 http://dx.doi.org/10.1016/j.jbmt.2005.08.007.
562
563
564
565
566
567568
569570571
572
573
574
575
576
577
578
579
580
581
582
583
584
585
586
587
588
589590591592
593594
18
Lähteenä tieteellinen artikkeli (journaaliartikkeli)
Coulter, K. S. & Coulter, R. A. 2002. Determinants of trust in a service provider: the moderating role of length of relationship. The Journal of Service Marketing Vol. 16 No 1, 35–50.
Uusitalo-Malmivaara, L., Kankaanpää, P., Mäkinen, T., Raeluoto, T., Rauttu, K., Tarhala, V. & Lehto, J. E. 2012. Are special education students happy? Scandinavian Journal of Educational Research 56, 419–437.
Worthington, B. 2003. Change in an Estonian Resort. Contrasting Development Contexts. Annals of Tourism Research Vol. 30. No 2, 369–385. Viitattu 8.4.2015 http://dx.doi.org/10.1016/S0160-7383(02)00105-6.
Lähteenä kokoomateoksen artikkeli
Drew, P. & Heritage, J. 1992. Analyzing talk at work: an introduction. Teoksessa P. Drew & J. Heritage (toim.) Talk at work. Interaction in institutional Settings. Studies in Interactional Sociolinguistics. Cambridge: Cambridge University Press, 3–65.
Hujanen, J. 2003. Lukijasta tekijäksi? Verkkomedia ja vuorovaikutteisen journalismin mahdollisuus. Teoksessa T. Modinos & A. Suoninen (toim.) Merkillinen media. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 64−98.
Sarjajulkaisut, raportit, komiteanmietinnöt
Nummela, P., Friman, M., Lampinen, O. & Volanen, M. 2008. Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja 2008:34.
Tasa-arvolain uudistamistoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 2002:9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen 2008. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:7.
Lait ja asetukset
Rakennerahastolaki 29.12.2006/1401.
Opinnäytetyöt
Hyväri, S. 1991. Yksin, kaksin ja yhdessä. Naisten ja miesten työhön hakeutuminen ja muutto kahteen yhdyskuntaan. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Lisensiaatintyö.
595
596597598
599600601
602603604
605606
607608609610
611612613
614615
616617
618619
620621
622623
624
625
626627628
629630
19
Lehti- ja aikakausjulkaisuartikkelit
Kankare, M. 2011. Pelko nostaa ydinvoiman hintaa. Talouselämä 25.3.2011, 18.
Sullivan, J. 2009. Social Media and the Brand New Classroom. Food Service Europe & Middle East 6/2009, 46.
Internet-lähteet
Laakso, S. & Laakso, K. 2009. Hyvän käyttöliittymän valmistaminen GUIDe-prosessimallilla. Viitattu 30.5.2010http://www.cs.helsinki.fi/u/slaakso/papers/GUIDe-suomeksi.pdf.
Jos kirjoittajaa ei ole mainittu, lähdemerkintä tulee julkaisun nimen mukaan.
Lapin matkailustrategia 2011–2014. Lapin liitto. Viitattu 18.9.2014 http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=21330&name=DLFE-9293.pdf.
Sähköpostiviestit
Sähköpostiviestistä mainitaan lähettäjän sukunimi, etunimen ensimmäinen
kirjain, vuosi, sähköpostiviestin otsikko, vastaanottaja ja ajankohta ja
tulostusajankohta.
Tietäväinen, A. 2014. Opinnäytetyön esittämisestä. Sähköposti [email protected] 11.4.2014. Tulostettu 15.4.2014.
Suulliset lähteet
Haastatteluista, keskusteluista ja luennoista mainitaan henkilön sukunimi,
etunimen ensimmäinen kirjain, vuosi, organisaatio, titteli/arvo/asema,
haastattelu/keskustelu/luento ja ajankohta.
Viljanen, S. 2011a. Digital Equipment Corporation Oy. Tuotantopäällikön haastattelu 12.4.2011.
Viljanen, S. 2011b. Digital Equipment Corporation Oy. Tuotantopäällikön haastattelu 13.4.2011.
631
632633
634635
636637
638639640641642
643644645
646647
648
649
650
651652
653654
655
656
657
658659
660661
662663
20
DVD- tai videonauhoitteet
Ruudun hurma 1996. Videonauhoite. Toim. Ritva Leino. Ylen avoin yliopisto. TV1. Opetusohjelmat.
Elokuvat
Mies vailla menneisyyttä 2002. Elokuva. Ohjaus: Aki Kaurismäki. Tuotanto: Bavaria Film Pandora Filmproduktion & Pyramide Productions & Sputnik & Yleisradio (YLE).
Omat teokset
Munapään tarina 2005. Animaatio. Ohjaus: Tero Mäkelä. Tuotanto: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tornio.
664
665666
667668
669670671
672673
674675
21
LÄHTEET
Tässä on malli lähdeluettelosta. Luettelossa on myös hyödyllistä
opinnäytekirjallisuutta.
Alasuutari, P. 2007. Laadullinen tutkimus. 6. painos. Tampere: Vastapaino.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos. Tampere: Vastapaino.
Hakala, J. T. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. E-kirja. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2011. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
– 2013. Tutki ja kirjoita. 18. painos. Helsinki: Tammi.
Hujanen, J. 2003. Lukijasta tekijäksi? Verkkomedia ja vuorovaikutteisen journalismin mahdollisuus. Teoksessa T. Modinos & A. Suoninen (toim.) Merkillinen media. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 64−98.
Hyväri, S. 1991. Yksin, kaksin ja yhdessä. Naisten ja miesten työhön hakeutuminen ja muutto kahteen yhdyskuntaan. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Lisensiaatintyö.
Kananen, J. 2010. Opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kankare, M. 2011. Pelko nostaa ydinvoiman hintaa. Talouselämä 25.3.2011, 18.
Laakso, S. & Laakso, K. 2009. Hyvän käyttöliittymän valmistaminen GUIDe-prosessimallilla. Viitattu 30.5.2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/slaakso/papers/GUIDe-suomeksi.pdf.
Lapin matkailustrategia 2011–2014. Lapin liitto. Viitattu 18.9.2014 http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=21330&name=DLFE-9293.pdf.
Mies vailla menneisyyttä 2002. Elokuva. Ohjaus: Aki Kaurismäki. Tuotanto: Bavaria Film Pandora Filmproduktion & Pyramide Productions & Sputnik & Yleisradio (YLE).
Munapään tarina 2005. Animaatio. Ohjaus: Tero Mäkelä. Tuotanto: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tornio.
Nummela, P., Friman, M., Lampinen, O. & Volanen, M. 2008. Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja 2008:34.
676
677
678
679680
681682
683684
685686
687
688
689690691
692693694
695696
697698
699700701
702703704
705706707
708709
710711
22
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät: uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOYpro.
Rakennerahastolaki 29.12.2006/1401.
Ruudun hurma 1996. Videonauhoite. Toim. Ritva Leino. Ylen avoin yliopisto. TV1. Opetusohjelmat.
Sullivan, J. 2009. Social Media and the Brand New Classroom. Food Service Europe & Middle East 6/2009, 46.
Tasa-arvolain uudistamistoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 2002:9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Tietäväinen, A. 2014. Opinnäytetyön esittämisestä. Sähköposti [email protected] 11.4.2014. Tulostettu15.4.2014.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampere University Press.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5., uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.
Tuomi, J. 2007. Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Helsinki: Tammi.
Vehkalahti, K. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Tammi.
Viljanen, S. 2011. Digital Equipment Corporation Oy. Tuotantopäällikön haastattelu. 12.4.2011.
Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.
Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
– 2007a. Tutki ja kehitä. Helsinki: Tammi.
– 2007b. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi.
– 2007c. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi. Viitattu 5.2.2015 hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf.
712713
714
715716
717718
719720
721722
723724
725726
727728
729
730731
732
733
734
735
736737738
739
23
LIITTEET
Liitteistä tehdään liiteluettelo, joka on omalla sivulla ennen varsinaisia liitesivuja.
Liitteet on numeroimaton otsikko ja merkitään sisällykseen ja tekstiin näin:
LIITTEET. Liitteet luetellaan ja otsikoidaan esiintymisjärjestyksessä seuraavan
mallin mukaisesti:
Liite 1. Aalto, internet-osoite
Liite 2. Aalto, valokuva
Liite 3. Aalto, kokeilu 1
Liite 4. Aalto, kokeilu 2
Liitteissä esitetään sellainen aineisto, joka tuntuu tarpeelliselta, muttei kokonaan
sovi tekstiin sijoitettavaksi, kuten käsikirjoitukset, valokuvat, maalaukset,
haastattelukysymykset, piirustukset, ohjelmalistaukset, monisivuiset taulukot ja
kuviot sekä poikkeavan kokoiset graafiset esitykset. Liitettä on aina
kommentoitava tekstissä. Sellaista liitettä ei pidä käyttää, johon ei ole tekstissä
viitattu. Liitteissä itsessään tulee olla kaikki niiden tulkintaan tarvittava
informaatio: otsikko ja kuvan tai taulukon seloste sekä esimerkiksi valokuvien
kohdalla niihin liittyvien oikeuksien edellyttämät tiedot.
740
741
742
743
744
745
746
747
748
749
750
751
752
753
754
755
756
757
758