l

--.---, : t------:;~~~~-----1

' 110 ® &t>

• l !~t

i)uo!inko II ·-Järjestö-, harrastus-. koulu- jct kirkollinen

toiminta

Hyvä .lukija

~ii~kuin kasvit luonnossa kasvaaksee~ ja kehitty~kseen tarvitsevat juurensa ja ravinteensa .

Sa~oin tulevat sukupolvet uutta kul ttuu r i a luodes-

.., '

saan tarvitsevat tietoa juu.r i staan ja me~~eisyydestä?..n .

Tieto vanho i sta asioista tekee uudetkin asiat par eomin

ymmärrettäviksi .

Tähän perim:.evihkoon on tiedot koottu muisti tietoje~l ,

haasta ttelujen sekä jär jestöasi oi de!l kohdalla osi ttair ..

vanhojen pöytäkirjojen perusteella .

Vuol ingon peri:-meryhm2. k i ittää kaikkia tietoja antanei ta .

J J~ :~ J E S '1' Ö - J A H A E R A S T U S T 0 I N I N T A

5

~L~AHIESS EUFA

f;Jikkelir: maamic:sselJ.ra , jonka pääasiallisin-:a toiminta- aluetta

kyl2mmo or; , jo~taa 2-lkujuu.rensa jo varsin kaukaa . Orllan ser:

perustamisaja~kohta viime VJosi sadan puol olla , 1889 , joter. s e

kuuluu koko lälini n ensimäisten maamiesse uro j en joukkoon .

Seuran alue oli aluksi var sin laaja , käsittäen jopa u se i ta

pi tt!j i ä Etelä- Savosta . Nimiki ·::1 oli aluksi Etelä-Savo~ maamies­

sellra . Seura on siis pe:ustettu j o r:s . Keisarivallan kaudella .

'H~st~ muistuttaa myös seuran perv.stamisa~omus 15 . 12 . 1889 , joka

Ke i sarillisen Maj esteeti n Suomer. Senaati n talou~osastoon lähe­

tettynä kuuluu se~raavasti :

"Suurivaltaisin, Kaikkein Armollisir: Äoisari ja Suuriru_1.­

tinas , ~ähä;1 , syvirxnässä alamaisuudessa liitetylle ,

Hi k.kelir: j a ser! ympäri ~;töllä ol evi ssa pitäj iss2 perus­

tettavan Eteli::i. - Savon f-Zaamiesseuran sääntöehdotukselle

anomme nöyrim."llästi Teid2.::1 Keisarill ise::1 !':'Iajesteettin::1o

Armol.lista var~vistusta , yhä oller: nöyri.rr.:1älli uskolJ.i­

suudclla ja kt.:nnioi tuksella ·Te i dti.r. 1\.eisarilliser. :·1ajes­

teettim:e nöyrirnmät ja uskoll:!.simr:1a t alamaiset .

J . Päiväri~ta . Jacob Hartonen .

1<arl Häkkäner. .

Scurar: Er:.sim2.i sGcn joh·;;0ku..Y1taan kuuluivat edol.lärnaini ttujen ano­

rnuKser: allekirjo i t-ta~ icm l i s äks i A:--tttl Va.ljakka ~a K'J.s t aa Paa-

~.or~e::1 .

Alkuaikoina seu.ra:--1 tu imi~~assa olivat !!!ukar.a vain suurempie!"l

tilo~1er~ omistajat , sekU säätyläisiä. Er1si mäisenä pvheer.johta­

jar:aki n oli papp i s!7tics , tu:-r!1ettu valistukse::1 ystävä , le:J.tori

Jaakko P~iväri::1te .

Seuran alku\~osien toimi~ta ei lier-e p~ljoakaar. ulottunu~ t~~är­

ky.lä:ktmr:an aluee.l.le . ·.~'osi::1 vtwr.r.a 1896 oll eessa se1...~ran johto­

kur:r:a s sa or: ollu-: V0.olingon kar t a::1on omist aja Juho J"al kar!e:r.. .

A.lue e~ laajuus o~ tuotta~mtkin seurar: toi~in:--1al.le yrrJr.2 r rettä­

vasti vaikeuksia . I\iinpä v . 1900 pidetty seuran kokous peät-:.i­

ki:rt ra~oi ttua toimir.nar:. vc.:in J.'iikkeli:-!1 pi täJil.är: . Nimi kin muuttui

täss2 vaiheessa r·f:.il\:ke.li.!l maamicsseurak.si. Seuran toi:nir:-ta tällä

a.lkukaudclla l i e:'1ee rajoittunut esi telmätilaisu· ... tksie:'l ja kokous­

ten pitoon. Tosin mair.itaan .järjes~etyn näyttely jäiin.

,.. 0

:•Iyös koko i•!if::keli::1 pitäjä seuran toim:.:1ta-aluee~a havai ~tiin

ennenpi tkää::1 liia:1 laajai{si , ~i inpä seura jakaantui piiriosas­

toiksi , ~ otka si ttem.nin ~uodos-:ui vat ::>miksi me.amiesse'..:roL-c.s:. .

~ämän 1tai!leen seu:ra kol<i pääasiassa vu.osier.. 19~5- 1920 ai~a~a.

Se~r.a e i ole olemassaolonsa aika~a o~is~a~ut ~itään kii~te istöjä ,

eikä wair: i ttavampia ~one i ta . ·~oiminta on ollut p2äasiassa valis-

tustoimin taa ~urssien , esitel~2tilaisuuksien , retkei~yje~ sekä

varsi~kin aikaisempina vuosina erilaisten kil;ailuje~ ja ~yös

~o~ien näyttelyiden muodossa . Kilpa- ajot olivat myös seuran

~oi~in~ao~jelmassa usei~a viime sotien jälkeisinä vuosina . Maa­

talcuden "tukialuetta 11 , metsää , ei ole ::nyöskään ur..ohdettu. Jo

·:W.än \luosisadan alkuv-uosina mair..i taan metsälilioid.o:::-1 opastamiser~

k~~ur.een seur~n toimi~~~an ?iirii~ .

Sri aloja Läsittävästä kurssitoiminr.ast a maini~~akoon vielä

seuraavaa . Jo v iime V'.J.osi sadar: puolell a tiedetää"'l 2euran jär­

jestär.ee~ ~ . karja::'lhoito~.J.rsseja . Karjat~louce~ koho~ta~iseen

onxin ~iinYJ.i~et ty erikoista huomiota ja aihetta lienee oll~tkir.. ,

sillä seuran ~okouksessa •iUosisadar~ lop,J.lla on esi telr:1är:pi täjä

varsi~ suorasukaisesti moitiskellut hei~kot~ottoisia :er~iä ,

,joi ":a voi pikemmi~k i~ kutsua "la:1.taKo:'1eiksi" ~uir. lypsyle!l:niksi.

·~ :e-':täv?.sti e~sim~iset karjar1 .. r10 i ~okurssi t 0:1 tc.imee:1.pe.T-. ;_...;, v . ~893

j2. ~i iden •")hjaaja~a on oll ut lä2.ninkarjal{ko Scr~vi Pi. tkär:en .

·Jsei~s vuosi;:a ;nyöhe::uninki.::l on vastaava.:.1laisia ::c.1rsseje. j2.r~es-

Nämä alkuaja::1 kurssit oliva-c kestoajal taarl sW!tee.lliser.

p1 "CKla , a.l-:.1ksi jopa t:aksi kuukautta kestäviä . :'1lyös 10- 20 piivän

mittaisia ~ursseja pidettii~ . ~yöhempinä aikoina ovat kurssit

oLleet vain lyhyitä , e~1ir.1mäk.:;ee-r: vai::-1 päivi:in kestäviä .

?h täär. , lTheskä~l'l täydellis-:ä k:..I.vaa kaikesta kurssi toimir;.r:asta

ei ole mahdollista esittää , vain lue~telomaisesti eri aihep ::.i ­

:-ej8 on .j äl~empänä :nai~i ttu . Z.arja-:alou.::: or.. :.:;l lut 'i i~eena :r.r.1 .

l y-;J syka:-~ar.J'loi "to-, el2.inl3.äk :!..:'1t&.- , ka..,nr2wi to- , ~evosen.hoi t::.­

je. hevose.r:ke:'lgi tyskursseilla . ?el-:ovil~e.lyä ::.r~ ::<:äsi tel ty vi.:: -ie' '-'.::uun"'; +e ·l,..,ar.'1 ~·adi !"'+a - r1· K1 k~ rr.·oh"'r: .:.. ., r-:u·"+a - <lr.::.k':i c"~l'='O ~ ; .;-, •s-v..L.} ~ ...... .&.L.o..~ .ul .....l;....~. _ .;.,. .... ' .. -. _ ;....( V J.'-· u f....i ........ .....;~o,.;,.~ ~~..;;.,.v .!.. Lu

3~~!'li tel:nai~-:..!rsseilla . r--Ie-tsäpuclen k"..! rss:..ai~!ei ta O'!at olleet

:nm . :!'letsi~nhoito , ~ar!:.d~~ta-:ekniikka , metsätyöv8.l ineiden k:..:.:r.ncst·~s

( pokc:.sa!lar. aL--car.a) , ::lOottorisst~o .je~l ~ucl-co . !.one- .ja trak'cori-

~uo.l :o se!<.~i verc~<:uvonta 0vat ollset :nyos k~.rssia:i.~e:!.r_a. .

?

r•1oniin yle i siin osuustoiminnallisiin hankl<eisiin on seura aikoi­

naan ollut merkittäväs~i vaikutta~assa . ~iinpä seur~n monissa

kokouksissa v . 1905 on käsitelty osuusmeijerin perustamista . Asia

sai aluksi huorna~.:.tavaa kannatusta , mutta myös vastustajia löytyi ,

jotka pitivät ha-:tketta tarpeetto.:1a~a , koska läheisyydessä on kau­

punki , jo~10r< maito saadaan myydyksi. " •• . vaan lienee siinä yh­

teistoiminnankir~ puutetta ", päättelee silloinen vuosi kerto'!Tluksen

laatija. Hanke ei kuitenkaan rauennut , meijeri perustettiin

V . 1909.

Oman p iirteensä seura:!:! kokoustilai suuksille antoi nimenomaan

- 50 ja - 60 l uvuilla maatalousal a::l osuuskuntier1, rahalaitosten ja

mui denkin maataloude sta kiinnostuneiden yhteisöjen mukanaolo

alansa asi oi ta selostamassa . Useir.lrniten vieraileva "v i rma11 kus­

tans i osanottajille kahvi t . 'l'ämä ; sekä myös eri a i heiset kai ta­filmie sitykset olivat omiaar; saamaan tilaisuw~siin enemmän osan­

ottajia .

Silloisen maamiesseur<U.iito~ har:kkiessa elokuvakonecn , osallistui

seura muiden maamiesseurojen kanssa varojen hankintaar. puutavara­

keräyksen muodossa rnai:'1i tun ko::1een rahoi ttami.seksi. ~lokuvakausi

meni sitten aikanaar; ohi lwn jokainen alkoi niitä nähdä oman

koti:1sa 11 töllöttirnestä".

1\'Ierkittävä:npiä vuosijuhlia on seura v i ettänyt l<olme kertaa .

Täyttäessään 50 v .. wtta v . 19:J9 muisti seura sitä järjestämällä

jLililan , joka pidettiin Mikkeli n kaupungissa . 70- ja 90- vuotis­

juhl at ol ivat Vuol i!1gon l\Oululla vuosina 1959 j a 1979. 70- vuotisjuhla oli yhteinen seura'"l naisosaston 20-vuoti.sju..:.""llar!

kanssa . Tosin :1a isosasto täytti tällöin jo 21 vuotta .

Seurar- johtokuntaan kuuluu t ällä hetkell ä pul1eenjohtajana Pertti

':::'uhkalainen , sihteeri- rahastonhoitajana Ossi Vahvaselkä sekä

muina jäseninä Olavi Riepponen , fvlartt i Lyytikäi nen , ~~rkki

Lyytikäinen , Si r kka Rieppo:nen , Heikki Val jakka , Hannu Savander,

Tauno Riepponen ja varajäsen Paav o Piipari .

l\'laamiesseuran olemassaolon aikana O!:l maatalous kokenut suuren

muutoksen . Aika puuaatran , risukarhin , sirpin ja varstan ajois­

ta tämän päi vän ""J.utuuksiin on käsittänyt kehi tysvaiheer: , jossa

8

monesta var~~asta me~etelmästä ja työtavasta or. luovuttu ja omak­suttu ja sopeudut~u uuteen .

Ihminen pyrkii ai~a eteenpäin , parempaar. , ~i~n hän a~naki~ ~o~­

voo . I'ätä pyrkimy::;tä :nyös :naamiesseur:J. osal"':aa:::1 on ta.~-:or..ut

olla tu.kemassa.

9

Kil;:>a- ajot

Kilpa-ajojaha~ on ol lut ~o a i kaisem!:li:lkin , rnutta e rikoisesti vi:.me

sotien jälke i si-:-12. ··ro.osina virisi voi:1aksa inr.c:stus ki.lpa- ajcjc:'l

jär~es'Ltinisecr. mycs maaseudulla jä2.ra-:a- ajoir.a . Järjestä~ini?. ·;:;c~ ­

mi'\.rat pätiasiassa l'!laamics:>eurat . ':!:'ähän toimi:'ltaa:-1 tuli m'..lkaa·.:-1 myös

I'<ikke.lir.: maamiesseu!'a . Ensimmä i set ki.lpa-ajot sodan ~älkcc::-1 pi­

detti i r. v . 1946 ja olivat si tter.. toimintaohjelmassa r.. . 10 vt.w~ta .

Ajot pidettii~ Vuolingor::. j&rve:'l jääll ä , jor:r::e oi tattiin "1 kr.!

mittair:er:. rata , joka sitter. aurattiL'l m; . .n.:.tamana vuotcr:a hevos~e ­

.lilU:i , r.!utta ~se immi ~c:r1 kuitenkin saatii-:1 Karjaporti.s"'~a kuonna­

auto aurauksen !;Uoritta jaksi.

Ajoj en sisäänkirjoi tuspa ikkoinu ol ivat järver: l ähellä sijaitsevat

'Iier.arin ja Nikara:1 ta.lot , joissa myös si tte!'l ajopöivii::-1 il ta!la oli

palkintojen jakajaiset eli hevosmicsten iltamat. Myös Kostissä ,

':L'uhka.laisel la , pidettiin ainakin kerrar: palkintojen jakajaisil ta-

~at .

?2.3asiassa ajoihin osallistuvat hevoset olivat tava.l.lisia työ­

!"!evosia , jotka cr..tisten tulosten pe rusteella oli jaettu eri sar­

joihin. Air.ahan joskus ilmestyi mukaan menijöitä , jciden ~i~i2

sanomaleht i en otsiko i ssaki~ jo mainittiin , juoks ija~ kirjoissa

olevia .

Ajoihin osa l l i st·..1vil ta peri t t i in s is2änkirjo i tusmaksu. Palkinnot

olivat ra:!'lapa.lkL'1t oja. Eri ki1;mi.luissa palkintojer: SU"..lr"-1Udet

vaihtelivat . r<likkeli~ r.:aamiesseurar.. ajoissa ne olivat ylee:r-sä

esimerkiksi avoil:lessa sarjassa kolrr:en er..simmäisen kohdalla 3000: -

2500:- , 2000: - ( on huomioitava rahan arvon lr,uuto:-<set) . l\..lc:mmis8a

sarjoissa palki~Eot olivat pier:empi2..

V-:J.onna 1953 ? idet;:y jer: k ilpa- ajojen palkL'1 tc.l~.e\:tclo oli seurc.a­

va·:-Jlaincn:

~ . Sarja : Avoin 2000 me~rili

1 . ori Lois·:;een Lohtu

(ajaja 2inc Vti3~nen)

r

10

2. Sarja:

3. Sarja:

2 . ruuna Koetus

2. ru~~a Poika-Lohtu 3 , 27 , 8 E. Häkki::1en 3 , 29 , 8 Veikko Kovanen

Sarjassa oli 6 hevosta

Nopea (3 , 25 - 3 , 39, 9 juossee-c) 2000 metriä 1 . tamma Tulimo 3 , 29 .,.\apo Volanen

2. r . Uljas 3 , 29 , 2 V. Mustonen

3. t . Satu 3 , 32 , 6 Lauri Murtonen Sarjassa oli 8 hevosta

Hidas (3 , 40 - 3 , 54 , 9 juosseet) 2000 metriä

1 • r . Pekka 3 , 33 Eino Arpiainen

2. t . Hil i 3 , 35 N. Valjakka

3. r . Urpo 3 , 39 , 4 T. Pöntinen Sarjassa oli 12 hevosta

4. Sarja: Tuntemattomat 2000 metriä

5 . Sarja:

1. r . Huvi 3 , 44 , 1 Reino Kääriäinen

2. t . Irkko

3 . r . Virma

4 . r . Peetus Sarjassa oli

Nuoret 1000 metriä 1. t . Lei ja 2. t . Reija

3. t . Liisantyttö Sar jassa oli

3 , 54 , 8 ~1 . Tuukkaner: 3 , 58 , 9 Ssa Närvänen 4 , 01 , 1 Pauli Ki vinen

12 hevosta

2 , 11 A. Lindström 2 , 14 P. Pöntinen 2, 14 l'vlatt i Liukkoner:

4 hevosta

6. Sarja: Tasoitus (perusmatka 2100 m 10m/ sek . 1, 55 alkaen) 1 • r . Huvi , perusmatka 3 , 44 , 6 2. o . Loisteen Lohtu 2280 m 3 , 53 3. t . Hili 2160 m 3 , 59

Sarjassa ol i 16 hevosta

Jäälle ajoja seuraamaan tulleel ta ylei söltä k3nnettii~ ai::1a pääsymaksu. Rahaa pyri tti i n hankkimaan myös järjest~ällä eri ­lai sta tarjo il~a .

Sääolosuhteet merkitsivät paljon ajojer: or;nistumisel.le eri:~~i­

sesti seuran taloudellista tulosta ajateller; . Jo!'3 oli hucno sää , tuli vähän yl e i söä .

'

11

Ajojen valvojana ol i tavall i sesti joku 2evv~ja"!..ostt:.sl i i ton

edusta ja. Use i n ho i :.i tämän t ehtävän ko!1sule!·1tti F. V . Holmberg .

Kilpa- ajojen järjestäminen o.l i seuralle aina suuri pu'...L~a .

·:~rvittiin he!1kilöitE. monenlaisiin ter~täviir. . Kuitenki.n talo:.J.­

de1li!1en tu.los jäi useimmi tcr1 vaatimattoma:<s i. Kilpa- ajot ~äi­

vätk i n sittemmin pois seuran toimi:ntaohjeln:asta .

"l2 P!IKK~LI!'i :·~t~ .. .:Uvii:.:SS~RftJ'J ~-!).ISC•S).s ·rc·N ?E?...UST~~I'IiiS~Sr2.~- )!~i<.Y? :!~.: ~liiN

~hk~el in maamies.seu:-an toimiessa Hilckel:.::: y::1p:d:--i.st0:~ a i ::;.oana ~.aa­

miesseurar::a , perus-:et·s ii:'1 ser.. yhteyteen pi ~3.~än e:'1sir::.::Ji::.Zi::~r.. ::;ai.s -

per...tstava kokouskin pide-tt ii-:: . Osas-coa pen1.stama:ssa .ja ::;-_uuter.~<i::-1

sen to irr. i::-L."lassa mukana oli myös Vuolir:gcr- s~udu:r- naisi a .

:-rai sten mu~ana elo r.1aamiesseuran joi:n ok...t~r:.a3sa ~li v~~ä:.3e:1;::ää .

Na:.se"t j outui 'tat kui ter..X<i::-1 huole~tirr:aa:'1 :l:::Jni sta -::ar.~ :J i2.t:-::-;·l U.ivi st2

eri tilais~uk2issa . Enr:en r:e.:.sosaston per-1stc.r:!i..::o:a o.i.. i maarde3eL~­

:::'aki:'1 j 2. rjest2.:::.yt ky2.är: r:a isi.l le ~e: tto~ursse~a .

a1kci v:a;-o-a~.;..oJ·e..,., ,.,.,~;.;,..,a·· "" imakk"a c::::t; 1~.-:::;~·'1+-v::; ~!'> ,....;: ....... ;.: rr.aa-_... - J,.: .,_.:::) ;:;:> ......, v -.L W'-'c;.. + YV - .... C. - .L. .- ..... -":;"......,._ .., .__,-... \.,.· _.., •-- .L. J.·!_-C:. t..

,ja kc-:ita:l. ousnaisten järjestö o~i:-1 Sucrr:en suu::--i::. ko:ita:.:::u3-r:.euvontajärjestö , jossa on ~ ä se::-1i~ täll ~ ~e:kelltl ~oi~ ~ 36C80 .

Hi ::.C\<e.l in r.J.aa::nie sseuraY'!. r..aisosa.ston ensimm2i.seon J OCl-::k"J.r:-:::~an

xuulv.i vat S:.gr:e '1'uukka:'1c:r: p tl.21eenjcl:tajana , Elsa :\3 i.::<: ai:'le~: .:;:i.!r :ee-

rir-2. , :\rmi Vinnasuo rahas-:o;:..io i tajana ja rnui~a jäse::ii:'1~ :-!i2.ja

!<ukko~en , :yyl i. Eieppc:nen , 2ilda Vahvase.:~-cä ( La~m:mn2..ki) , .Sa:!.rr:a

::;~yöne::u;1in pe Y'IJ. S"t:e t -::aessa rr..aamiesseuraa H2.rr.2.lä2.n j:.:. '~=:.ar.tui ·c:e.:.::-csastc::1. e.:~e

. . .. oma ~a~scsas~c ~c.n~a

g0!J. .seud'.ll -=..e vu onr.a 1 S38 .

:nu i !.. l a va l ist·J.st:..laL:uu~s i :.:.a .

c o i:'l i::. osa l ~ i sturnalla r:n mahda ll :.:suus !.. i se -:::i ~.:ae.. -:e. i. c·.l.3-:i .:: t ou: -:-.:a:n:ne

ja .=uori~taa kurssir. lo;r~ssa ~a.a-:a: o:.;.der: ;:rtls- , :.ait.:J- .~tt mesl:ar:.. -

;liisseen~ :~ . : :. säks i saanut kotitalousmerk:..n .

13 Naisasastella on k i inteää ooaisuutta mm . kcneita , j oita on lai­

nattu seuran jäse:tille p ient ä maksua vastaan . Vuo:n:'la 1946 · r1an­

ki tti i n pellavaloukku , peru!'mmyll y peru:1.ajauhon tekoa varten ,

pyykinpesukone ·ja pyykir. puristinkone . Vuo~~a 1959 os-cet "Li :..:'1

50 hengelle ruoka- ja ka!1vias-:iasto ja kei t~c;..attila . Astias~oa

on vuosien mittaan täydennett y ~ankk imal la lmhvipannu ja v.u.s i a

kahvikuppeja 60 paria , ka?lvilusikat ja teräskatti:a kahvin kei ttca

varten . Astiaston hanki:ntaa:--1 saimme pientä UVI..lstusta Hik~elin

Säästöpankilta ja Etelä-Savo~ Osuuspank i.l ta .

Pian naisosaston perustar:1iscm jtH:.<:een alkaneet sotavuode t hei_:as­

tuivat osaston toimintaan . ['.~oni ssa as i o i ssa ~o~duttii:::1 vastaamaan

ajan haasteisiin . 'foimi~taan sisältyi ~aJ.j on sosiaalista palvelt:.­

~oimintaa .

Vuoden 1945 kokouksessa ol i pbiätetty a l o :!. ttae. ompeluiltatoi~inta ,

jos"Sa pöytbikirjassa on seuraavaa : "Ensimmäincr: cmpelu - il.ta pide­

tään Vuolir.gon hovi ssa . Korvikkeesta pcrit .... ..;ävä al i n maksu on 2 mk

ja tulee se naisosastoYI kassaan . Lw::-:tavaksi csi teti.i~"L"'l

Kodinhoito- opas . "

Osaston toimi:nnan ensimmäisc:'lä vuosikymmenenä ;lidetyi stä esitelmä­

aihe i sta kokouksissa ja o~peluilloissa on täh~~ poi~ittu muut amia

a i heita:

~uorison itsekasvatus .j a seura"'l val i ts(?.mir:cn

Kotien ::nerki t ys raittiusvakau!:lukseYl juurrutta.ja~a ~uori­

soon ja la?sL.r:

Esitelmä lasten km;_lueväi stä

Vakavia ja veivoi t t a via sanc j a jokaiselle naiselle samal la

rohkaistcn mi te::-1 yhtc :!.svoimin vaikeudet voitetaan

Kotilieden vaalijan , perheen ä:din , suur~a vastuullista

tehtävää nykyisenä vaikeaYla aikana

Es i ä i tiemrne ;:i tkälle kehittynyt ke~ruu , kuclcnta ja viir­

jäystaito

Signe Tuukkasen se.los-tus Hclslr.gissä työtehokurssei!..:a

oppim is~aan työtavoista

14 Joskus myös kansakoululapset olivat kokouksissa mukana esittäen

laulua ja lausuntaa. Kos.kenniemen "Vanha Markku" on ollut pi­

detty runo monissa tilaisuuksissa . Sitä ovat esi ttäneet Laina

Hurri ja Lyyli Höl ttä . Neuvoja Alli Hirvonen on esitellyt kotitalouden uusia työvälinei ­tä ja neuvoja Uuno Laakso on selostanut köyden tekoa.

Signe Tuukkasen esityksestä päätettiin ryhtyä hankkimaan varoja

kirkon tekstiileihin ja sakaristoa koristaviin esine i s iin . Mui­

den pitäjäläisten tavoin täälläkin kerättiin sitten pellavia ja

villoja, jotka myytiin ja rahat annettiin em . t arkoitukseen.

Kevätiltoina tutustuttiin Vuolingon hovin ja Nikaran kartanon kasvihuone- ja puutarhavilje.lyksiin.

Ompe1ui1 toihin kokoonnuttiin aluksi 1:<.erran kuukaudessa , myöhemmin

kaksikin kertaa kuukaudessa . Ensimmäisinä ompeluseuravuosina ke­rättiin villoja, joita kehrättiin ompeluseurassa ja kudottiin sukkia ja l apasia. Hyrssälästä Elsa Liukkonen kävi niitä kaupalla

kaupungin torilla ja Otavassa sahan työntekijöille .

1950- luvu.lla pidettiin maamiesseuran kanssa yhteisiä tupailtoja. Talvisina iltoina tehtiin myös rekiretkiä hevosella kulkien aina

Ketunniemessä saakka . Kerran siellä oli mukana Mi kkel in Osuus­

meijerin edustajana johtaja Toivo Kerkopuhuen maitotalousasiois­ta . Myös Vuolingon kuoro esiintyi Kauko J untusen johdolla. Meijerin puolesta oli tilaisuuteen järjestetty tarjoilua . Paikal­

liset pankkimiehet olivat tupailloissa ja kokouksissa usein mukana

selostaen alaltaan ajankohtaisia asioita . Pankit kustansivat sil ­loin kahvitarjoilQn. Joskus Osuuspankista oli myös naisia mukana

ja silloin he laittoivat tarjoilun. Näin sai kyl än ::1aisväki v iet­tää vapaata iltaa.

Retkei.lyt ovat psa maatalousnaisten virkistystoimintaa.

r·1ikkel i n maa- ja koti talousnaisten paikallisjohtokunnan jär-jestämille retkille on tää.ltäkin osallistuttu. Käynti tehtai ssa ja muissa teollisuuden työpaikoissa avartaa näkemyksiä ja ope~taa ·

nurisematta tekemään omaa kotoista työtä kotoisessa vmoäristössä . f • -

15 Piharetket ympäristöpitäjien maalaistalojen pihapiiriä katsele -

maan ovat olleet kiinostavaia. Kesäjuhlaretkillä olemme saaneet katsella kaunista Suomeamme aina pohj oista Lappia myöten.

Oma naisosastomme on myös järjestänyt retkiä, joihin on osallis­tuttu joskus koko perheenkin voimalla.

Kilpailuihin osallistumisesta

Nai sosasto j a sen j äsenet ovat vuosikymmeni en aikana ottaneet osaa Maa- ja kotitalousnaisjärjestön erilaisiin kilpailuihin. Tämä osasto _järjesti 1940- luvulla jäsenilleen pellavan kasvatus­kilpailun. Siinä palkittiin pellavan laadun mukaan seuraavat henkilöt: I Hilma Hämäläinen II Toini Himanen III Hilda Vahvaselkä IV Lyyli Riepponen V Signe Tuukkanen

Emäntien pellavan ja villan kehruutaitoa koke i ltiin myös omalla kylällä.

16 1950-luvun alussa Vuolingon hovissa kilpailtiin leikkimielisesti

silakkalaatikon valmistamisesta ja yhdessä niitä sitten rnaistel-

tiin.

Vuonna 1959 pidetyssä IV!ikkelin maatalousnäyttelyssä oli järjestet­

ty eri kyläosastojen välinen saunavaru.stekilpailu.. Siinä kyläm.'Tie

naisosasto onnistui saamaan I palkinnon. Saunavarusteita oli Vuo­

lingon hovista, Salmelasta ja Nikarasta.

Samassa näyttelyssä oli kilpailut kotitalouden leivonnaisista, saippuan l"ei tosta ja kukkivista huonekasveista.

I palkinto Fanny Kullberg, ruisleivällään

II II Sirkka Riepponen, kahvileivät juhlaDövtään ~ J

I II Pirkko Riepponen, kotikeittoinen saippua T J.

II Sirkka Riepponen, ku1<kivat huonekasvit

Vuonna 1961 Itä-Savon maatalousnäyttelyn käsityökilpailuun osal­listui tämän osaston jäsenistä Sirkka Riepponen saaden II palkin­

non valmistamillaan tytön ja pojan puvuilla ja havaintotyönä hä­

neltä oli sängynpeitto.

Vuonna 1975 järjestetyssä valtakunnallisessa pel lavaiset pöytä­

liinat -kilpailussa sai Sirkka Riepponen I palkinnon, sama työ

voitti myös maakunnallise.n kilpailun. Samana vuonna oli r1ikkelissä maatalousnäyttely, jonka yhteydessä järjestettyyn käsityökilpai­

luun osallistui täältä myös Ulla Riepponen emännän hameella, shaalilla ja myssyllä, saaden jokaisella I palkinnon.

Juvan maatalousnäyttelyssä oli esillä mm. kotitalous- ja käsi­työkilpailun tuloksia. Pöydänkattaus ja välipalakilpailussa sai

Sirkka Riepponen I palkinnon ja Ulla Rieppor:e!'l III pal kinnon ja

käsityökilpailussa Sirkka Riepponen pöytäliinallaan III palkinr.on.

Vuonna 1978 järjestetyssä riepumattojen valtakunnallisessa kil -. pailussa Pirkko Riepposen matto hyväksyttiin havaintomattojen

ryhmään.

Sirkka Riepponen valmisti vuoden 1983 maakunnalliseen käsi~yö­

kilpailuun saunatakin ja pyyhe1iinan sekä sängynpeitteen, saaden

niillä I palkinnot.

Pirkko Riepponen osallistui mattokilpailuun tuvan matollaan ,

joka sijoittui havaintomattojen joukkoon .

17

Tutustuminen käsityö- ym . näyttelyihin rikastuttaa , kehittää ja

tuo vaihtelua arkiseen elämään . Kaiken aineellisen ohella ih­minen tarvitsee myös hengelleen ravintoa ja virkistystä elääkseen

tasapainoisesti . Tämän voisi tulkita myös runoilija H. J . Erkon

sanoilla .

Kurssitoiminta

11 Kysytte ; miks elokaunokki kasvoi pellon leipäviljahan

kyntömies vaik ' ei ois tahtonut taivassinellään se muistuttaa ,

että on maan päällä muutakin taivahista , pyhää ihanaa ,

paljon muutakin kuin leipä vaan . 11

Järjestön tehtäviin koulutetut kotitalouskonsulentit ja - neuvojat ovat antaneet opetusta erilaisten kurssien ja esitelmätilaisuuk­sien muodossa .

Neuvoj ien osallistuessa ensimmä i sinä toimintavuosina osaston ko­kouksiin havainnollistivat he esitelmiään tuomalla maistiaisia

valmistamistaan pula- ajan ruuista ja leipomuksista . Mm . peruna­

ja sienilaatikkoa , perunamämmiä , imellettyä peruna- marjapuuroa , kauraryyniperunarieskaa , kaural eipiä , Liimataisen tarttua ja ruiskakkua maisteltiin neuvoja Alli Hirvosen leipomina .

1940- luvulla saatiin uutta tietoa säilöntäkurssilla , jolloin neu­vottiin atamon- liuoksen käyttöä . SamaLla kymmenluvulla olivat

myös säilyke- ja si irappikurssi , silliruokien valmistuskurssi , vihannesneuvontakurssi , jolloi n neuvottiin nokkosien käyttöä ja pussiperunan kasvatusta , ruokatalouskurssi ja ohjeita omenapuiden

kevätsuojelusta saati in myös sekä syöpäläisten hävittämisneuvontaa koska 1940- luvulla maamme kodeissa (poikkeuksiakin oli ) oli ylei­sesti jonkin lajin syöpäläisiä kuten torakoita , lutikoita ja täitä .

Ensin mainitut asustivat seinän raoissa ja uuni salissa , lutikoita

18

.sissa . ?ääsiäiskcristei ta va l:li s-::et-t i in ,r;.;.c::-~:·w. 1946 :;: i t .:.j2.:'1

maatalous:naisterl yht'2isiin myyjäisii::! !:u:0.~1ar: ·;:uva:!_l2. . .::,u::.~~e

tehtiin höyhenxoristei ta , x repp i:;Japeri.:=ta :;Jäiisi~1i.s.l i Lnojc. ja

ra i !'l.J.Oho.laa t ikoi ta .

1·1larjojer. säil öntä <J.:npioimismenetelmä.l.lä ja sie;,iruuat kuu.luivat

1950- luvun t:ot:.. tai:J:J.ce2.l is iin kurs.se ~l:i:: .

i960- luvulla i=idettiin ?a~aruoka-, ·.Jo i2.ei.:;: .2.':nkku-, tuor'::mer.<.!-,

o:ner:alohkojer:: UJnpioimis-, ~uustc-, vsrir...tcka ~e. 2 i ~~i.lmy.:kurs.s i

se~B. ~oulu1-~cristeiden val:;1istuskurssi , ~ ol loi::: ter:tii:n .jo:J.ll.: -

e:nkeleit2, tähti2 , li~nun pesi2 ~a ~ 0uluseppeleitt .

;-:ala - j2. ka2vis:uuat, karjal aiset :;; i irakat, , eriL:i sot p ic1G-::

leip2set , Kau~pasienien t~ntemus sek~ ~ar~a:;:e:n3aide~ ja o~e~a­

pt:ide:rl l2L<:kE:us ~a tuh.olai.sto r ju:nta .

K~. si työkursseja

?~u-:teer.: .ja pula"fl aikar.a , kur: tarpeellisi.sta käy~tc- .~: 3. vucie­

vaatteista oli pulaa , järjesti osas~o ~oti~alous~euvo~an 0~~aa-

ropa~,joiks:. . Uii.3ista pa~jakar:kai sta valr::is"te ttiL"l lol-:eropa -: j :;~a

vi2.la:·.Jkki täyt~eellä 195G- luv·ur.. a::xssa . ICer.gi.stäkiD oli pulaa ja tallukkakurssi kerS.:::i 3i.mre~1 -:.sa:-_o~"tc. -

siirtolaislapsil.:..e vaattei "Sa . Sukar: paikkau~seed<iD. saa-::ii;-, o.'l-

jei "La ja aamutoss~ja va2.:nistet-:i iD :~1yös i 94G- l:.nrt:.::. :a.

K2.si työkurs:-:oeilla cr. r:euvottu myös la:npu:'lvarj r)sti:nie;: -:2 ...:.::;.a, rot-

":. ir.k i3:o rier. pu:"lor: ta2. ja ro:'1.kkaus ta, j ollo L-: 'Ja.lrr.i s-;:e :-::i i::~ p H:l·~u

teoriakursse i:l..:a .

Cp intoke rtot c·i:n innasta

cpintokerhc:oimicr.e~

19 vuoden a i heena 11 I hmis suh teet e l ämäome rikkal...\.s 11

• Ka~-:ena v iime

vuotena on opintopiir issä käs i telty aiheita kotisouC.un ja ku"!. t ­

tuurin a l al t a . Lisäksi on o.ll'..lt e si t e l mi U terv c ytec r_ l ii t tyvis­

tä a i heista sekä koti talouden ja puutarhan hoi toon liittyviä a i ­

ho i t a o::1 käsitelty pi i ~i ssä . r·::y ös k~-iy tär:r.ör. ope tusta on ollut

eria i heisi l.la koti talouden kursse il.l a .

Sos i aal ista t oimi n t aa

Sota-aikana naisos a sto o sall is·::~i ajan sane.lemaå.n palvelutoimin­

taa!1 . Erilaisia ke räyksiä 0 !1 järje stetty katastr oi'itapauks i ssa

ja j oinakin .vuosina on 1 2!lete tty joul up al<::e t tej a . Vi i me vuosin a

on p idetty torimyyj2i siä , joiden tuotto on lahjoitettu kehi tys­

ma iden ihmis t en auttamiseks i •

.Ä.i ti Te r e san työt F.l on t uettu järj e stäm~!llä :2::r;nau s - l ouna s j a va l ­

mi stettu l appupoittei tä .

1980 vietetyn .la pse!·1vuode n kunn i aksi ote ttiir. osas-co.l.~e oma

kummil apsi, Le ila Val j a kka f'·:: ikkel ir-1 rnaa.~ais!<unnasta ja h än t2. on

r.mi s t e t tu erilaisin .lah join j a kartutettu h~'incr. p ankk i til iääE .

Juhl ien v iet osta

Juhlatila isuuksiak i n en in!1os tuttu sil l oin t2.1 l ö in j2.rj e stämä2~'1 .

Naamie s seuran juh.l ie s ~a vuor.na 1959 5G-vuot i ~tai valtaa n j:..i"ll i t ­

ti in samassa yhteydessä ::1a i .so s a s to:'1 20-"'v'l)_c t i.sjuhlaa o ike i n kaksi

päi v&ä . su·~rc-J.r.ta ir,a vie te tt iin ylei söju~1laa sut.: remmalla joukolla

ja s euraavana il tana jäsenet piti v2t r ä lipp L~i i siä p t i vä.l l i sine en.

J~'1.lan ta rj oilur. järj estäm i s e ssä nai sos a s toa a v:..J_sti koti talous­

;:ouvoja _.u.nEa- Liisa <T:xvonen . !·~i~-<arar. r:·'anry-em~!:::·-r-t G. oli .luvar.:n:...tt

valmist aa j uhlaj :...tomaks:i. sa~tia . ~2.n eht i valrn is t a 2. :::1al taa tk in ,

mutta sair'a stuttuaar: jäi j-:.thla sal:t .i te:-\.er:J~:~ttL"i .

40- vuoti s taiva l ta j-xl.li t ti in ke.ur:i ina k 2säkuiser::.a sl..ill:'1untai::Ja

vu.onna '978. J'.J.:lla{la ~·::.auC.en piti ki ri<xoherr a Saka ri. ~evonen ,

20

juhlapuhujana oli johtaja Seppo Kauppila. Vuoli~gon sekakuoro

lauloi Kauko J.....:.::1tusen johdolla ja :L...yyli Höl t-:2. esitti "?eri::1teise!':

esitettiin ~Zatri Pu.l~:-z::sen kirjoittama näyte.lm2. "GmpeLJ.L:. -:a l-;:o"ti-

r·!aiso.sa.s-ton toimihe::1kilöi.lle ei ole jae-t-tu ar:siomeri:kej2~, 0::1 ~y­

rit-;:.y toi:nimaa:r:. samanar.Joi.si:J.a osastor:. riv!.j2.se:: .. :.e-~ :,Ce~ker.:..

':'alvisodar: p3.ät-tymiser: ::n"'l.istoju.hla järjestet-ciir.. \'l...l.O:::'l::"la ·;920.

Jub2.apuheen tilaisuudessa piti pro~.esscri ~rk.ki Huol<u::::c..

Hycs ::1ui ta j±lava:npia tilaisw..J.<:..sia o:::1 c.sas-::or, 3oimL'1ta-ai.ka:::1a

.järjestetty aina tarpeeYJ. vaatiessa.

>Iikkelir: maamiesseuran naisosasto::1 jo:t:.tok:..:.n-:aa~ kuuluvat -:äl.li:i

hetkell~ v. 1984

r9.:iastonhoi taj ar:a, Kaija L iukkone:J. si.t.-:ee rir:.ä ja 2 i rkl-:a .:-c ... e-::no::-~er:

.?'J....~eenj oj_tajar:.a.

~U:::\:-l:.aptL"l.eer.j ol: tajaksi or:. val i tt--.;, S igr:.e '=''-'-~..t.l-:kane?:"l.

toi::>i::o.eet seuraavat he:.--I~ilct:

?.uotsa.lainer:, Hi.lkka Vakkils.i~·le:'1, P.iitta-Lee::"a Jar:tu ... "le~:, A~li

Eirvo:;.e::1, Kertt;J. .Si?lvor:er.:, Sylvi FL1a::aa, ?ir~}co ?.ieppo:::.e~~, ':e2.~tt-:..~

Fakarinen, Anna-~iisa Juvonen, Ritva Kangasniemi, Aur:e R~ssar:en,

?:.ai~a .3a.lor..erl ja Leena Torssoner::..

21

~~\A.TALOUSKERHON - ÄH KcPJ10N TOH11INI'A

;vTaatalouskerho on kansa i nväl inen järjestö , Jolla on yhteistä

t oimi n taa eri ma i den välill ä . Kerho on perus t ettu alunperi:1

maalai skatien nuoria varten , sen t arkoi tukser.a ol i h:asvattaa

nuorten ki innotusta maanviljelyyn, varsinki n v ihanneska svien

viljelyyn j a käyttöön, joka aikaisempina vuosi~a oli hyvin

vähä istä.

;'lyöhemmi n mukaan alkoi liittyä myös asutuskeskusten nuoria ja

toiminta sai uusia haaroj a mm. kotitalous ja kä~ityöt , joissa

molemmissa on järjestetty kurssej a ja kilpailuja kerholai s ille .

Kerhon :1.imi muutetti in 4H kerhoksi , joka m:.wdostuu ·~eljästä

pe rusasiasta , jotka ovat : h arkinta, ~larjaanr:u s , hyvinvointi ja

hyvy:l~; .

Vuo.lL1.gon alueelle on maatalouskerho perustettu 1 ·1.) .• 1965 . Koko~s o1i Vuo1ingo~ koululla, jossa muka:1a oli 14 kerhol aista

Osmo Rieppose:r. toimie s s a puheenjohtajana ja Kari Vähvaselän

sihteerinä. J äsenmaksua kannetti in 1 mk/henkilö .

Kerhon t oimintaan kuu~u i viha~ne spalstojen ja marjavilj elmien

l i säksi muutak i n toimintaa . Kesäisin tehtiin retkiä mm. Korpi­

järven ja HaukilammeD rannoille, unohduttiinpa e räällä retkellä

katselemaan auringonnousuakin. TalvisL1. oli ohjelmassa hiihto­

kilpailuja . :<:e rholla oli myös jalkapallojo~kkuc , jossa pelasi­

va t A:~rtti Li ukkone n , f•Iart ti Tuhka l a inen , Osmo Riepponen , Teuvo

Vahvasolkä , Pentti Vahvaselk& ja kaptee-r~ir:a Kari Vahvasel kä .

!'jaapurikerhoja vastaan pclattii~ v3.iht·:::lev3.l1a rJenes-::yksellä.

Illanvietot ke räsivät yle isöä runsaasti Vuol ingon koululle .

Varoja kerholle h~~ittiin ka~~uarpajaisilla ja tarjo i lulla ,

j ohon kuului kahvi, mehu ja pulla , joka lcivottiirl kerholai s t en

kotona .

Joro isissa jä!'jestetti i : l p iirL1 l<erhokisat v . '1955 . Vuoli::-1gol ta

:"!ii.!'lin osall ist u i vii ~~i kerholaiGta . IV !)alkintosijalle pääsi

Antt i Liukkone~l karj apolkukilpäil":.J.ssa .

Kerhor: pojat osallistuivat rny.::i s moottori~mhakurs sill e.

22

Vuonna 1966 oli ohjelmassa pi täj i en väl i nen h iihtokilpailu ,

jossa viestihiihdon voitti ~,.I ikkelin mlk : n ,joukkue, siinä ~iih­

tivät Soili Valkoner. , Kari Vahvaselkä , Pentt::_ Va."lvasel kä ja

Unto Vahvaselkä.

"Kerh '.Jn tilaisuudet pidettiiYl yleensä Vuol ingor~ koululla .

Henkilövaihdoksiakir. tehtiin puheenjohtajan ja sihteeri~ pai­

kalla eri vuosina . Vilkkaampaa toimintaa oli vielä V l.lOrJ!a 1967 ,

jolloin järjestettiin vielä elokuvail"':a , su1.m.r~i stttskilpail'..l ,

ranta retki ja pikkujoulu. Tämän vuoden j2.lkee?:1 o.sa kerr~olai­

s i sta luopui kerhos ta op iskelun takia ja alkoi ~il~ai salon

kausi. Työtä te:'ltiin vihannespal.stoilla ja marjaviljelmillä ,

mutta varsinaisia kokoont~~isia ei oll ut.

Uudelleen kerho heräsi eloon 1970- luvun alussa . Per~stettiin

Korp ikosken 4H kerho , joh0n osallistui 13 kerholcista . Ke rho

kokoontui noin kerran kuussa vuoroin ku~1kin ker~olaisen totona.

Ohjelma oli vaihtele vaa , käpyjä kerättiin metsästä j -:Jul·-..!.koris­

teita varten, myö s pääsiäistiput valmist -:;.ivat illan mittaa:1.

Lentopallon pelaami~"l.er: kuului myös ohj elrnaa::-1 .

LaUJ.."!linmäessä .järjestettiin leivontak~rssi , jossa 'iralmis"tettiin

leivor.:.r..aisia 4H piiri:'l t ilaisuuteen . So ixkale.~~ koulul l a :;> i de­

t:;l l ä voileipäkurssilla ol i tääl ta mukana kaksi kerho:!..aista .

Kesäis in kuului kerhon ohjelmaar: luontopoll<:.'...;., jo:::sa ::--~uore t s ai-

vat tes~ata tietoja an luontoon liittyvi s s~ asioissa . ,... .. .:>eppasee::J.

kokoon:'l'~ttii:::-1 kesätempauksen merkeissä. Var.J:er.nat ol i haaste-:tL:;.

lentopallo- ::>ttelu·.m kerholaisia vas-:aan , lisäksi oli pussijuoksu­

kilpailu . Kerholaiset ~uolehtivat tarjoilusta jo~on kuului kah­

via , simaa , ~unkkeja ja g rillimakkaraa .

Naruamppeleita valmistui y~dessä kerhoillassa.

Lanno i tesäkl~ejä ovat ke:'holaiset 1<e rmneet t::.sear:.a ~.ruotena .

:l.ul i ja .Jari Sepp ~:te:'l sekä Heik..'.ci Val.jakka ova-: päässeet pal::{il!­

:loille asti sä~kien ker~ussa .

Juvan maatalous~äyttelTG valmistustöi~i~ osalli s tui kol~e po i kaa

tästä kerhosta .

).hka rir..a ker~olai sina on palkittu viireill2. ?arikkala.'l t i2.an

tyttö jä. Ki,ertope.lki.r:.to o:'l ollut kaksi kertaa ~;:e r~l0:11.l11e alueella.

23

Ensimmäi sen kerran i\uli , !'1arja j a .S inikka l.iepp:)sella ja t oisen

kerran He ikki , Lcer.a ja Eila Valjakalla.

'.:'eurasvasikkakilpa ilussa o:r1 ~leikl(i Valjakka saa::1ut I palkinnon

ja Eila Valjakka III palkinr.or~ .

Ker~'l.o.r-. ketjuvasika·~ I...etan on saanut hal tuu."1sa =-:eikki Valjakka

·v;,J.o:8na 1980 . Ketjua or: edelleer_ ja-:kettu luo•.rL)_ttarr:alla LGtan

er~simäinen vasiklca I'Jetta Tuula l"<Iar~tiselle :-:ietasee::1 v. 1982 .

Kerhovasikka

Vasikka a::.tnetaan plk~ioksi a·'l.sioi tuneelle ke r:tolai selle no i~1

lcuu.lmuderl ikäisenä . Ku:r: vas ikka kasvaa l ehmäksi luovutetaan

ser: er:simäine::1 lehmävasikka -:aas eteenpiii.n seuraavalle kerho­

laisel.l e . J. os l el·:.mt!.. ei j os tair~ .syy s ti3. 0~1::-li~;tu :90ikie1aan l erunä ­

vasikkaa ~ii~ ketju katkeaa .

Käsi työ innostustaJ.t:in 0::1 ollut ker21on aL.1eella . Ulla Eiep-?o·!len

on saar:ut I palkin·~on v-,;rökilpailussa ~a samassa kilpailussa s ai

Leena Valjakka nuoror:-'lpien sarjas.sa I li palkinno:1. Tilkku.työ­

kilpailussa Leer..a Val~akka o:: saa:'l.ut I palkin;-wn piiri -::asol2.~ ja

val tn.l<un~allisessa kilpailussa tuli 10 . sija . 'l.:ccna oE saa::1ut

täytettävtist2. kansiosta a ihee::1aar:. e ri m9..akuntier: ruokia S L'1i­

:1auhakilpailur: II pa.l:ki:nnon. Kurpi tsanv i ljelykilpailuu."1 ova-:

l<e rholai .st myös ir:r:olla osallistu.neet , mutta pall<i~tosijoille

e i ole y.llc:-::ty.

Kerho::1euvoj i !'la o'Jat olleet näi del1 toimi:::T:.:avi.J.os ien aikarw. Seppo

Sormunen , A.r:tti fi..;J.ottLw:n , :<::ari Kurki, Aino Hirvor:en ja ~·1Iarja

Pulk1~inen.

Lc·- kerhon toiminta on taas tLUlä kertaa aika vähäistä , mutta

tovottavast i tulevaisuus tuo mu·~anaa::"l uusia ke rho.!.aisia ja uu·tta

i:-E'los tusta kc:r:hotyöl~ö!l.

r

1 0

( ----n 1

L:,. o

1 o Xalahaavi

2 . ~ysä

3 . I.,iistekati ska~1 kaavio~uva

~a ne kiinnitettii~ järve~ pohjaa~. Li istee t siC!.o t ti ir:. !:oi ~ . .71-AV i t ::oU .. .la y~_tee~o

Kalat otet~iin ~yydyksest~ ~aavilla •

... l • ~ .. 2. ~~me r~a

Onkea varten tarvitaan vapa, siima, koukku, pai no ja koho.

Atrain

Tuulastuksessa tarvitaan atrainta, jolla i 'skettiin kalan niskaan. Atrain on kiinnitetty 2 - 3 m pituiseen varteen. Tuulastus tapahtui veneestä käs in. Kalastaja seisoi veneen kokassa ja tähysteli järven pohjaa. Peränpitäjä sauvoi hitaasti ja mahdollisimman äänettömästi.

25

26 K.~LAST':STOD1I1·J~A

Vuol ingolla on ollut kau-cta ai:zo jen hyvät r.:ahC:olli. suud e-:; k a l3.stu.l<::­

se:n h arjo'.. t tamiseen , sillä onhan tällä al'.leelle. ~Zor? i.j 2rvi , : so- ~2.

Pie~i Vuo~inko , Alainen ja Kaihlajärvi sekä lacrme~ : 2aukile.~pi ,

Äo rp i.lar.1p i j c. S2.:t:.ki:Lä~1.la.G1p i. .

r.u:-<::kelin Pitäjänhistorian mukae.n on olemassa asiakir~s.!':lair~ i~·lta vuo­

delta ~556 jonka mukaan :-<.:i rkonkylän pohjois::;uolell:s. kier".::elevä

Siekkilän-, Panka-, Hanhi -, :i.ouhia.lan-, Tenholan-, ;:;:.ck1<.e.lan-, Saksa·

la!:ljoki on ollut hyvä kalapaikka . Siihe n kerr~t-:i in ~.eväi si~ ::lO'...lS­

se.en !"1~'1. saasti. lar.:r:.aa , s äyr:.ävää ,ja mLi.u-':a pier.-::ä kalaa . ':'ämä alk:...:.­

osas~aar.. :-!e ilaj oeksi kutsuttu j oki saa ali;:unsa 'Iuolink cjärvi in sal­

men kautta liittyvästä Alaisesta . ~JäissS. Vuolinkojärvissä ,ja AJ..a i ­

sessa on vedenpinta noi~a aikoina ollut huomattavas~i ko r kea.r:Jma.lla

r.yky j_stä ja tämä hyvänä kalapaikkana k:::lhdc-ksalla eri n.imel.lä turi1e t ·

t u joki on ollut myö s ru.Ylsasveti sempi kuin r:yky isir: , j ote::J. hyv2r:.

i\ala.:>3.i1G3.n ·:na i ne voi tane e ulottaa koskemaan Vuo2.inko.järvi2.kin , jcis:

on. aikoinaan o.l.lut myö s muikkua ja lahnaa , jotka nykyi s:.n ovat e.i va~

väh issä . ?ie~-:teen Vuolinkocn o~.e....'l kautta laskeva:! Haul~i :;.amr:Ier.. r:imi

vi ittaa sieltä aikoinaan s3.atuihin ~yviin haukisaalii sii::J. .

Alueen suurin järvi ~orpij ärvi on viel2. :1.ykyisinkir: ".::'.1r:.nettu l:yv2-

l a .a tui se s ta r.nlik:-{ukar..na staan.

!\:1!"'~ :n e-::sä stykse~ merkitys elinkeinona vähe::ti :naanviljelyksen ~2.

ka rj anho idon yleistyessä , säilytti kalastus ~ärke~n paikkansa vie!~

1900-1 UV'J.lle ..... as ~J.. . Kalastusta harjoitett~in ah~erasti ja talci2 s2.

oli yleensäkL-:t runsaasti kala~-:tpyydyksi2. . E.sim . ?arikka l a:'1 tal o:::sa

v . 1901 pide tyT. p e runkirjoitW<sen ~ukaar.. on ollut ka2.astukseer:

li ittyvää irtaimistoa seuraavasti:

1 nuotta köysi~een , 1 samoin ?ienemp i, 100 verkkoa , 100 r.r sää ,

koukku ja ? venettä i soja , 4 samoin pie::tempiä , 1 va!' ..... ~a 9 .jäätduraa.

Tämä ~ila harjoi -::;ti kalastusta ~OT?ijärvell~~ j;3. mycs Puular: puolel­

la syksyisin S2.kkisalo'::i vesillä ja xalam iehet oliv::lt ~ortt2er:.a

H~~äl~isen SäkkL sal o-nimisess~ talossa .

2'1

Kalas tuskunta .

Vuonr:.ä 1951 voimaantullut Kalastuslaki vaikutti ·:: ieter.:ki:r.:. myö s

meidän kyl.äkuntaamme . Onhan l\yl E( kosketu:-<::sis ~.:a 'J.sc;- isiin j2.rviin

ja l"'alastusmahdoll isuutta on kor:.talaisesti . ~ril{oi.sta uudessa

laissa on määräys , joka velvo itti kalavedenomi stajat järjastäyty­

mään kalastus kunniksi. Kyl ~lku::-!ta::une alueeseen kuuluu u ::;ci ta jako- ·

kuntia , joilla läbe::; kaikilla on oma kalaE;tuskur:ta . Kd:o!'1ai:suu­

tena kuuluu kyl~"1 alueeseen Sal menkylän lwla.stuskunta , jolla on

ves ialuetta Ko rp ijärve ssä , Vuol i~go:n järvL;sä sek&.i Haukilarnmessa .

Seuraavassa lyhyt selostus t2.mi:in kalas-Luskunr~an . vaiheista .

Kal astuskunnan perustava. kol<ous pide"':tiin hci::1äkuun 29. päivär.:.ä

1954 \fuo.lingon koulul.la . Kokouksen oli kutsur.-:.;: t l;:oolle lehti ­

ilmoi t·.J.k sella opettaja Antti Höl tti:l , joka oli mälirt~tty huolehti ­

maan kalastu sku:::'ltien p erustamises ta ku:r:1a~1 a luacl13. . Kokouksen

puheenjohtajana ~oimi Kalle Hiep~) onon ja pöytP.~:{irjan ki rj oitti

Erxki J;~uinonen . Kokous hyväksyi kala.s tuskur2-:1an sääEnöt .sekä va-

1 i tsi eT:simäisen johtokun:na~'1 , johon t"J.li vat : e sirnie~eksi !\alle

RiesYp onen , sihtee riksi Srkki :' .. 1uino!·le::l sek2 rEu ik s i joi1 ~~ukun::1an

j äseniksi Adi Pas ti::1en, Paavo Hieppone~ ja Jussi Riepponen .

~<a.lastusoikeus p erustuu yksikk.öjakoon , joi ta l<alastusktlm:.an jä­

senille lasketaan k:.mki~ om i stamat: Claap inta- alan mJJ<aan . Salmen­

kylärl kala stuskt:.::-rnan omi s taElan vesialuee~ koko yks ikl~ömä~rii o:'1.

200 , ,josta j äsun il.le on jac~tu 190 . Lo?u.Je,; 1 D yk s ikk8L:: on kalas-

tuskunnan p äätökselle:. mahdo.ll i suus myydt. ulkopuolisille vuo.s i t tain.

Yksiköistä , niin jiiser.il ~i:i , kuin ull<opuol isil takir: , kar:netaar.

maksu , jonk.a s uu.ru:.;_den lw.lastus kur:nan ~~okous vuos i tt.e. in m6.ärää .

Ker-ty:'1eet varat on j oJ..<~ seenkin kaii'~ki ki::iytotty kalar: istutus toimi in.

;{a.lavesien hoitotoimista voidaa:~l maini ta Korpi j~~ rve:n Ko stinla11teo!1

1 i i ttyvän kahden salmen , Selk.~salr:1en ja PienonsalF.ien perkaukset ,

j oil la toimenpitc illij on ollut tarkoitus ~aran·taa Kes tinla hden

vesiolesuhtei ta ja kalojen p~~syä kutupaikoill e . ~ienisalmi ka i-

Kal.a2t1..w ka ive"t'.J.ista v'äy-

li. s sä ja r.iider. ~mualue il.la kiellet-:iin . Kalas t't.wk:..tr..ta on rnor.eer:

otteeseen joi.J.tu~ut ·vuosien aika:~1a otta:maa~ kan~aa ja osallistumaan

ne·uvo U.,eluPL in , joita on aiheuttanut Ko :ep ij ti:t"'!e ·::-~ ve ~-; ialueen 11 ikui­

r.wn kysymy s " s i i ti=.i, e1il lä lwrkeudella ves i olisi s~L8.nnöstolytoirne:'1-

pi te illi::i järvessä pyri tUiv~i p i t i=i.:n2än . :s~~il aisista n:.fKemyk~;istä ja

28

toisistaan poikkeavista :nieli;::>i teistä johtuer: ei veden korkeuder...

·:asolle ole tähän päivään mennessä voit--.: saada Vesioi:-<:euder::.

vahvis-:usta.

KalastuskuYJ.ta, virallisesti järjestäytyneer::ä yhteisönä~ valvco

sääntöjer:sä mukaan ja lain määräyksiä nouda-ttaen, l-::a.2-as"'~uksen

{larjoi ttamista vesial~eillaan. Samalla kalastusk...L.'1ta huole:b..tii

tarpeellisiksi katsomistaan kalavesien hoitctoimista, kalojen

istutuksista ja mahdollisesti tarvittavista rauhoitustoimer.pi­

teistä. Se pitä~ myös edustajiensa välityksellä yhteyttä muihin

a.:a:n .järjestöihin. Tietenkin kaikki ne tehtäv2.t, joi ta kalas-:us­

kunta joutuu hoitamaan, antaa myös omar: lisätyönsä ja tuo monen­

laista "paperisotaa".

Salmenky.lär: kalastuskunta on f<1ikke.l in läänin Jl1aatal.ouskeskukser:

jäsen.

Kalastusku:"l.nan johtok-untaan kuuluu tällä hetkellä (2.1,..-84)

seuraava-: henkilöt, esimies Olavi P.iepponer:, varaesi::lies ?entti

Seppäner., sihteeri-rahastonhoitaja Tauno Riep?onen sekä muina

jäseninä Matti Pastinen ja Kalevi Salo.

29 ~·1ETSASTYSTOit1IN'TA

Kansanrunoissa kuvataa~i värikkäästi mo tsänktivijä~1 el 2.m2. 2. . r·:Jets.o­

l a ssa vaikutt ivat monet haltij a t , jo i sta tärkei~piä olivat 'l'ap io

j a Niel i kki. Näil tä ano ttiir: pyynt ionnea e .sim näin: Saa ta sille

saarekkee.lle , s ille kummulle kuleta , josta :.;aal is saataisiin,

elon toimi tuotaisiir- .

Ivlyös me tsäst yksen ta.loudell is"" .... a merkitystti kor ostetaan kansan ­

runoi ssa 11 suurena elinkeinona" joka suvun syötti , heimon juotti ,

e sivanhemmat e lätti.

~'1etsästys oli vapaitten miesten jalo ammatt i . Ailw i~aa.!l. o:a met­

sästy s yhde ssä kala stuksen kanssa ollut kansan pä2.el inke ino,

Savossa paLkoin vielä 1 600 - j a 1700-luvu.illa.

Ne me ts2.stystavat ja ,?yyntivälineet , j otka ovat olleet käytössä

myös näillä Vuolingon seuduilla.

Vanhimpia pyynt itapoja ovat ol l eet :

Hautame tsäs t ys , jossa maahan kaive ttu l<.:uoppa :i)e i tett iin risui lla

ja t urpeilla n iin ette i elä i:rt ~'1i i tä ~lU or:naru:ut vaar: putos i siihen.

lf:aa stoon rakennetut a i taukset , joiden avulla kylänvä en voimin

aj ettiin hi r v ii:i tai p euroja jyrkä.~1ter=l t bi a las tai saati in ne

vahvaa.!l. aitauksee n , j o.sta .!l.e v oi tii:1 pyydy s -t.liä.

1800-l u vun puoli väl i.s sä tul ivat me tsästy s kS.ytö s.sä yleisiksi,

aluksi suustalada ttavat ja p iilukkoiset ruutia see t, j o i s ta ovat

vähi -~ell en keh ittyneet r:ykya i kaiset me tsästysaseet .

Aseiden korj au~sia tek ivät muutama t tai tavat kylä sep U·t . V\.J.olin­

go~~ alueel1a Salmenkylä s~~ä Pari kkalar.. talossa seppärrä toiminut

J uho Juhanpo ika Hiepp o:!1e~1 ( s . 'i8j2 k. 1900 ) ko r ja'lli pal jon ympä­

r istön metsästäjien ase i ta . Ku;! seppli oli koke i.llut ase i don

t oimintaa paj a n li=.i.hellä o.lle ider: , r:y t j o ;_:Jure ttuj on riiher~ ja

heinäladon sei!li in, o.livat n äide!1 r akennusten se inät täynnä hau­

.1 ier.:. ja luotien jälkiä , r:1uJ_;ta paja~ soini L'1 ei o.llut ammuttu .

Ketun metsästäjä ja lippusiima, joka on kiinnitetty puihin

..

ja pensaisiin

~ .. ~--····· .... · "

. :··· ·· ... i. ...... .. .. · · ~ ·· .... . '!"J. .. ·.-....( • . 'k_

r: . . . ..... . ·

. . .... ........... .. :i

:'

Ketun l ippusiima kierretään ketun oletetun makuupaikan ympäri lle ja metsästäjät asettuvat siiman varteen.

31 Ketun lippusiima

Ketun lippusiima valmistettiin siten, että vahvaan kalastaja­lankaan kiinnitettiin toisesta päästään yleensä punaiseksi vär­jättyjä 20-30 sm pitkiä kangassuikaleita 1-2 m:n välein. Pituut­ta siimalla oli 1- 2 km. Sitä säilytettiin kahdella tai kolmella kelalla.

Kun oli löydetty ketun jäljet talvella l umen aikana, kierrettiin oletetun makuupaikan ympäri ja jos kettu jäi rinkiin laitettiin lippusiima ketun makuupaikan ympärille ki innittäen puihin ja pen­saisiin, niin korkealle maasta, että lippujen alakärki ei missään tapauksessa ollut ylempänä kuin 10 sm lumen pinnasta. Sitten toi­nen metsästäjä asettui siiman varteen odottamaan tuulen alapuolelle toisen mennessä herättämään ketun liikkeelle. Kun kettu, joka ei uskaltanut mennä siiman yli kierteli ympäri, sai jompikumpi met­sästäjistä sen usein ammutuksi. Joskus kettu kyllä loikkasi sii­man yli tai saattoi mennä alitsekin ja pääsi siten pakoon, eikä kerran siimasta paennut kettu tahtonut enää myöhemminkään siinä pysyä.

Erilai sia ke i hään kä.rkiä

~ . 1

32 Ketun haaskalta ampumista on myös harjoitettu. Haaska eli syötti asetetaan sopivan ampumamatkan päähän jostakin syrjäisestä saunas­ta tai riihestä. Kun kettu on alkanut käydä haaskalla , aloitetaan vahtiminen mieluummin kuutamoöinä asettumalla saunaan tai riiheen niin , että voidaan ampua jostakin atlliosta . Tämä pyyntitapa vaatii tottumusta, äärimmäistä varovaisuutta ja kärsivällisyyttä.

·~e~~==~- =--~.:=-'~---:-~::..· ·t ~3:~·=---: - ··;:...~ :;-;.-,. -- _ ... -~

1~ - --

Kettuja ammuttii!'l haaskalta kuutamoisina talviöinä

33 Metsoja ja teeriä ammuttiin koiran haukusta . Kun koira haukkui maasta puuhun l .entänyttä lint ua , kiinni ttäen sen huomion itseensä , metsästäjä saattoi hiipiä ampumahollille .

Metsoja ammuttiin myös syksyisi n , niiden ruokaillessa syömällä . haapojen lehtiä. Kun tyynenä il tana tai aamuna kuuli metson ole~ van haavassa , joskus hyvi nkin kaukana , saattoi kulua aikaa tunti ja ylikin ennenkuin pääs i ampumaan. Usein siinä joutui hiip ies­sään seisomaan yhdellä jalalla liikkumatta , kun metso lopett i syöntinsä ja kuunteli .

Teeriä kuvilta metsästettäessä nostettiin aamulla aikaisin riu'ulla kankaasta tehtyjä sahajauholla tms täytettyj ä teeren kuvia mäntyi­hin tai koivuihin hyvin näkyville. Ampuja odotti kojussa kuvien lähellä ja kutsui teerien ääntä matkimalla lintuja , joita ympäris­tössä kiertelevä apumies ajeli liikkeelle . Parhaat paikat olivat metsäiset mäet , soiden keskellä olevat metsäsaarekkeet ja järvien saaret ja niemet . Paikannimi Lintkojun mäki Parikkalan tilan maalla •

. . _,_~.;" ...

Hautametsästyksessä maahan kaivettiin kuoppa , joka peitett iin ri suilla ja turpeilla.

34

1 .

Erilaisia pyyntiväl ineitä

1. Loukku suurel le metsä­r ii s talle

2. Teerenkuva 2. 3. Ansat eli rihma set

4 . Vi puansa

35

J äniks i ä on rnetsäst etty mm. jänislangan j a - loukun avulla.

36

Käpälälauta Kettu jäi etukäpäl ästään kiinni lautaan veistettyyn loveen, kun se tavoitti terävään päähä~ lai­

tettua syöttiä.

Ketunraudat

37

Vielä s otavuosina 1939-1 944 oli metsästyksel lä jonki nverran mer­

kitystä ruokataloudessa , . kun riistaa voitiin käyttää n iukkojen

elint a rvikkeiden lisänä . Ri is ta oli näi :-1~~ a ikoi~~1a hyvässä h innas ­

sa, !1iin e ttä yhdellä t ecrellä t ai j2niks ellä sai samanverran hin­

taa mitä miehen päiväansio oli e sim. me tsätöissU.

Ampumatarvikkeista oli kovc puute sodan t akia . ~aulikon panokset

l adatti in suurelta osin kotona. Ruutia kyllä sai osto.luvilla ,

samoin na.lJ.eja , mutta hauleja ja hy.lsyjä os-:::etta e ssa piti viedä

kauppaa lyijy- ja messinkiromua .

f"<iikkelin kaupung i s sa oli r.ahkoj er, ja :cii .s"can ostajia , jo·t:ka osti­

vat maala isten tuomat rii staeläimet sekä nal'!at . Samoille ostaj i l ­

le kelpasiva t myö s ko t ona teurastettv.jen kot icl Eintc1: nahat , leh­

mien ja he vosten hänttij ouhe t ja sian harjakset. Osta jia ol ivat

mm . Ki vika ri , Rahikai nen ja Na:hka - fvlar .. n i nen .

r-t:e tsäs tykse ssä käytetyt koirat ol ivat E:nemmä Yl tai vähemmän seka­

rotuisia , mutta niidcm t al ojcn k oirat, joissa harjoitettiin met­

sästystä kehittyivät varsinaisiksi yleisko i r iksi , jotka haukkuivat

ka i kk i elä ime t aina h i irestä hirveen . Tällainen koir.;1 vai stos i

he ti me tsään mentyä , mi tä r iistaa mc: tsästäJ~i halusi c:tmpua, se

saatt oi t arj ota oravaa aluksi mutta jos mets~stäjä e i oravaa am­

pur:ut ja k ielsi koi raa sitä h aukkumasta , se alkoi het i etsiä

muuta rii s t aa, eikä sinä pii i vänä e:r1W:i oravia haukkunut, vaikka

niitti olis i ollu tkin . Sitten taa s hyvinä oravavuosina koi ra

luvan saatuaan e tsi i0- 20 oravaa pä ivässä .

.38

0

0

0 ~ Raudat laitetaan

tähän 0

Tämä aukko n. 20 cm 2 kg Paino

Tästä aukosta laitetaan rauaat ketun jäljen alle . Puukolla VUollaan jälki ohueksi .

Neliskanttinen jälki Peitetää~ 0 niin ettei kettu sitä huomaa. 0

Ketu.'1 jäljet

39

Ketun rautapyynti

Tämä kaikki sai alkunsa noin 30 vuotta s i tten . Kettuja oli a ika

paljon ja yritin pyytää niitä , mutta jäin aina toiseksi. Minulla

ol i kolmet ketun raudat . Ei s iinä auttanu t kuusen eikä katajan

havuilla savustami nen vaan kettu löysi rautani niin kauan kunnes?

Ol t iin Mikkelissä Paloaseman päivystyshuoneessa ja s i ell ä neuvo i

eräs kaveri , että kun teet kuten neuvotaan niin kyllä saat . Kerää kuusen pihkaa ja l a ita vettä ja pihka pataan . Keitä kunnes

p ihka sulaa . Ota no i n 20 sentt i s i ä päretikkuja ja kasta s iinä

pihkassa to i sta päätä niinkuin kyntt ilan teki jä ~ Kutunenna raudat

vaikka tuvan uunissa kun uuni on lämmitetty ja hiilet vedetty hel­

laan. Sivele s i llä pihkatikulla rautoja niin että n ii stä tulee kuin l akattuja . Pidä hohtimille ette i sormet pala . Paljain käsin

niihin e i saa ko skeakkaan vaan t äytyy olla sarkakintaat . Si tten otetti i n no in 30 sm pitkä j a 15 sm l eveä l auta josta t ehdään

~ tämän mallinen. Leveä pää p itää olla ohut ja veitsen terävä . Si tten tarvitaan l e ikkuuvei ts i.

Mi nä kuljin Otavan Sahalle meil tä suoraan , matkaa yhtäänne päin

noin 5 , 5 km ja sil tä väliltä niitä aina vaan riitti . Paras talven tulos oli 18 kettua .

Si ellä missä ei ollut latua piti hiihtää päin kebL~ jälkiä ja lait­

taa raudat jälkien alle ja tulla samaa latua takaisin . Latu p iti peittää ensin suksella ja s i tten oli no in 40-50 sm: n kokoinen vane­

rilevy , jolla heitetti in lunta ladun päälle , että saatiin lumisade .

Raudat piti käydä kokemassa vähintään kerran pä ivässä , mutta kun

menin aamulla tö i h in ja tulin illall a pois , n iin ne tul i koettua kaks i kertaa päivässä . Kettu jäi aina etujalastaan no in 5 sm rau­

tojen sisäpuolelle . Yhtään ei päässyt karkuun . Minulla oli to i ­nen sauva koivusta tehty vähän painavampi ja kun ketl.U1 tavoitti ,

joka oli to i sinaan kovan ja hikisen työn takana ja sa i vähän l yö­tyä s i tä n iin se melkein aina kääntyi päin ja otti sen kevyemmän

sauvan suuhunsa . Nyt voi sillä painavalla sauvalla sen nulcuttaa ja ottaa sen pää polvien väliin ja lyödä siihen neljän tuuman

naula otsaan .

Pimeän aikaan piti olla myrskylyhty , että näki kulkea .

40 1 ... - • ......, •• .;uc.J.u:gon r:.,ra r y

~-.. :e tsä s tyk s e:n :ner~d t ys vä he n i vuosi vt:.ode:. -ta, ku:n.r:es h i r v i kar::nar:

.lisä än tye s sä v oinakka a sti 196 0- l uvul ta alkaer. , t -uli a je:r:koh t ai­

s e ksi pääa s i as s a hirvenme t säs tyk s en ho ita~ i seks i oman alueer:

voi n i :n , metsäs t y s seura:r. p e rustaminen myö s Vu ol ing on alu eelle .

2 1 . ·10 . ; 975 p ide t t iin metsäs t y sseura n n e r us t ava k okous La~::n i.r..­

mäen taloss a .

r-.re t.sä s ty s s eu ran t ultua na1n p e ruste t uks i ja me rki tyksi yhd i s tys­

r e k i s te r iin tuli sen r.imeksi Vuolir.gcr. Er ä ry .

?erJstava n kokoukse:r. pöytä~i rjassa mainit~u Aittosalon a l aosasto ,

j onka a lueet si j a its evat Vanha mäes s ä liittyi v . -1973 Vanhamä en

~rämieh i in . Seura on saanut vuokrattua Vuol ing or.. s eudul ta no L'1

2500 ha metsästy salue tta, joss a on vuosittain järje ste t ty hi::ven ­

me t sästys . Vuonna 1980 ol i hi~fika~~an hu ippuv~os i , jollei~

kaatoluoia oli 12 hi r ven kaatamiseer~ , j oi sta :p L:.ole t vaso~e. . Sen

jälkeen on metsäste ttävier. h i rvien mää rä vä~enty~yt r:i in , että

1983 on luvat kuuden h irven kaatam i s een.

J äniksen me t säst ystä o:n my ös pai~oin harras -:::e ~ tu . ?,ii sta:::l~c i toa

o~ harjo i tettu laittamalla ri istapel~oja j a talvi~~ok~~taa , ~ek~

va lvomalla l uvat onta met s ä sty.stä .

\\ .:.osi t-::::ai~ on p idett y hi rvipe i jaise t r:-taancmi s -:a~ill e j a seure.r:

jäsenille perh einee::1. ).mpumatai t oa on har·j oi t ett u 'T-l.os i t t ain

ri istanhoitoyhd is tyks en ampwna r adall a Kyrcr:pe l los sa p ide ty ill~

ammu.n~o illa . Omar! seuran h i rverJ1i ii1t ok ilpa i l-:...t t on j2r~e stet-:y

j oka talvi. ~·Jluutama -: se-:.;,rax~ j ä se:"let ovat os a.2-lis ·:-..:.r:e e -t myös

ymp~i ri.stöseurojer ... j~rj e stä1Il.ii:'1 hirver....:.~i i2'lt okiloailu ihi::: ~ osku.s

t yvälläkin mer:E s t yksel lä.

Lisäl( .s i on p ide t t y 0!'1~dmak ilpail'.J.2 a s e kä ',.ruo.::i t t a iset s2.5.ntb -

~ääräi s et kokc~kset .

Aika Pai l~ ka

Läsn=.i

1 §

2 ~)

4 ~

5 ::

6 .y

1 §

,.., 0 ';!

9

41 Uets tistysseura n perus tava kokous

21 .10. 1975 kl o 18 .00

Lc.wuniruuä k i , 1'11ikkelin mlk . ( l iite l )

KO KOUKSBI-1 AVAUS·

Laur i Vahvaselkä avasi ko ko uks e n

KOKOUJCSEIJ j ÄRJE S "r'i'\YTYf..:IFF.i!

Kokouksen p uheenjo h tajak o i valittiin Lauri Vahvaselkä

sihteeriksi Pekka 'l'uhkal a inon ja pöyt äki rj antarkastaj iksi

Olavi Riepponen ja Henno Ro uhiainen

RII STAVIRJ\UOt!.AIS BN PUHE ':: ~·J ~JllO~O

Rii stapf.Wl likkö Arvi Li ntuncn selvitte li seura n pe rus tami ­

seen l ii ttyvi ä ky s ymy ks i ~L

K3SKUSTBLUA s~;O'RAH PERUS.TALIS8 STA

Kesl::us tel t i in porustami sen edellytyksist ä, maa -alue i s ta,

yhte is työkysy ruy k s tstä. Tode tt i in e de llytykset olevan

seur a n pcrust ami s e lle.kartt i p,:uino sen aluei sta ja

seurueesta t ulisi seuran alaosas to • . F iti.\'rÖS Li=:'l'S i\S'rYS SBU!lti.N PE l\UST Ain SESTA

Olav i Riepponen e hdo tti s e uran p e rust ami sta.

Irin tä kannat ti Rauno })i ipari . ~" ;j:.:i tetti i n perustaa metsäiis t ys

seura .

Nimek s i päi.ite t t ii n ottaa Vuolinc;o n Er 'i , yh t eens attuma n

vara lta Vuol ingonse udun S r~ .

Alao s asto n nimeksi tuli si ~ it tosalon osasto.

;; t~ !; ~I'l'~;J· :·.'!) ! ff V :\i~ SYf'.. I ;.nrJ

(li ite ;~)

l':_;. :~ t c t tii n v ':lllt tlki:isti liit"t i i::l ~ uomen f,,ets äs t=_~j:;l ii ton

j ~~s cnekci .

r ·.: ·.: ... ,,,r ·J., ... C'('l • l l ~ "1·.··,,- n·,··.:-· r···rJ '"'IOi n~ liJ TT·,·(""' IT '[l ' 'T "~ .::>A!'u'J . \.. '" <:.:>) Ja _ .: t. J\l\. ·'·.' '·· ,., . h ~) J .. l!J.l· L\.1\.:_) • ... ,.:.. ...... r

F:i:itet ti.i n p i t:Ei t o inen ko lwus lähiai ko ina n ii den

hoi t .::un :i.s2 l:si .

KOKou;.::·. :::;J r \ :··:orr~ 1-J.J: h~ :;J

PulH~enj o ll t aj a päi:i t t i ko kouksen

/:(.:: :: .. . !?.~:::-_:--' ~· ~{;i:..< -~--Lau r i ~tahv:~:.: clk::i ~-c ;:ka Tuhkal a i n en

il! cc eri

42

43

KUOROTOIMINTA

Muistitiedon mukaan on Vuolingon kyläkunnalla toiminut vuosisadan

alkupuolella sekakuoro , jonka toiminnasta kuitenkaan ei ole ole­massa , tai ainakaan e i ole tavattu mitään kirjo ihin merkittyä

tietoa , eikä muistitiedon mukaankaan liioin muuta kuin , että kuo­roa on johtanut Kaarlo Rytkönen .

Kuorolaulu ei tämänkään jälkeen ollut vailla harrastajia . Onhan

monia kyläläisiä jatkuvasti ollut mukana maaseurakwman kirkko­

kuorossa , johon ään iharjoituksia on myös pidetty koululla , sekä myös joissakin taloissa .

Kylällä toim i neen rai ttiusseuran piirissä oli myös kuorolaulun

harrastusta . Niinpä seuran kokouksen yhteydessä 7 . 12 . 1930 perus­

tettiin sekakuoro , jonka johtajana toimi op . A:nni Virmasuo

(Väisänen) . Kuoron ensimäinen esiintyminen olikin sitten jo 22 . 2.-31 raitt i usseuran iltamassa Vuolingon koululla .

Merkittävä vaihe kuorotoiminnassa tap~~tui kyläkunnalla v . - 51

kun Anja ja Kauko Juntunen muuttivat Vuolingolle . Innokas laulu­mies ja kuoronjohtaja Kauko Juntunen kokosi heti tänne tultuaan

kyläläisistä sekakuoron , joka toimikin sitten säännöllisesti har­joituksia pitäen to i stakymmentä vuotta . Ensimä i nen merkittävämpi

esiintyminen kuorolla oli v . - 52 Vuolingon kansakoulun 50- vuotis­juhlassa Vuolingon koululla .

Kuoron harjoiteltu ohjelmisto käsitti yli 70 hengellistä sekä isänmaali ista laulua . Kuoro oli vaki tuisena ohjelmansuori ttajana

kylässä järjestetyissä juhlatilaisuuksissa sekä myös monissa per­

hejuhlissa . Varsin useita esiintymisiä oli myös kyläkunnan ulko­puolella . Laulajaisia kuoro piti mm . Vanhamäen , Vanhalan , Ranta­

kylän ja Vuolingon kouluilla sekä Parkkilan 1-lonkalinnassa . Mik­kelin maalaiskunnan järjestämässä i tsenäisyyden neljäkymmenvuo­

tisjuhlassa Rantakylän koululla 6 . 12.-57 kuoro oli myös ohjelman suorittajana . Samoin Mikkelin Osuusmeijeri n 50- vuotisjuhlassa

Mikkelin Urhe ilupui stossa kesällä - 59 .

Mikkelin paikallisradion toimesta kuoron esityks i ä myös nauhoi ­

tettiin radiossa esitettäväksi. Solistina oli silloinen kuoron jäsen Ma i.re Taalik<iinen . Nauhoitus tapahtui keväällä - 59 Mikkelin

Teatteri t alossa .

44 Laulajien määrä vuosit tain ai::1a hie:nar2 vai~teli. , o.ller: er.im:Ji:::. ­

l ään lik i kolmeky::Jmer:tä. U seide:1 kuoro:'1 j ä s e:-;.t en :1uu:: e ttua ? Oi s

kylältä , laan~ui kuoron säänncll i~er. toimi~ta 60-luv~m ~~olivä:i~

j älkeer... Vi elä myöhe::a!:Ii:r:k in air_a. tarpeentulle~1 s2ati ir. xucror~

jäseni 2 ni i n paljon koolle 1 että le.ulu kajar: ti "va:~::ha sta m·~L:-

tista" .

Uusi tule minen kuorotoimin~assa kylällä tapa~t-:..i.i v . - 79 k'..:.n i::t­

n o s tutti i !'l puuhaama an .:!lieskvarte tin esiintymistä. l'< ild<:elin ma a ­

miesseuran 90- vuotisjuhlaan , joka j~~la pidettiin v~olingon

koulull a 26. elokuuta 1979 . Puuha oli e C.ell eenkin Kc.'vlko .Jun -':;·..lss ~1.

innosta~a l i i'i<Xeelle lä~t::5 . I nnostus e i si t te::-1 ?Ysä.,."lty!'lytkään

vain ma L1. i t;_;j_ssa j u..."'llas sa esiintymiseen , vaan ~uovautui vähi telle?:l.

s2ännöl.lisesti har.:;oi tuks ia pitäen jatkuvak si toimi r:::r..aksi.

·:r2m2 Vuolingon Kvartetti on n s . vahvistettu , el i "t'llpla"kvartetti. ,

j ossa la~lajia O"• vähinteen kaksi äänessään . " Ky sy!'ltää" :C;:varte-

t illa on ollut jo melkoi sest i kylän ulkopuolellek i~. To irn in~a~sa

aikana on kva-;."te t ti e siintynyt jo rr.air. i tt.:.i. maa:mie sseuran ~uhlan

l isäksi mm . v~...:.o li:o.g or.. k oulu!'l 80- vuot i.s j:.:hlas sa 12 . 12.-82 . [v-: ik~e­

l i 'Y'\ ..... ~ al :.:. ic-kun·.- a"' 1res a··,, u'nlac::~a eli Por-r>'=' '"'~ alm-r D a .. l·,.~,,~ 1') ;; 8 " _ _._;._ ._iJ._ . _ _ ...;: .!. ;..L- ll =\. V"" . -..:: J . _ · _ .... r..,;.. ;.::;-~ • J.. -_,~ 1..:...-~=:.. .::... . ,J .- ~ ,

i<:ur:nan kulttuuriviikon tilaisuuksissa :Jtava:1 C;istol.la , Vanhalan

j a Vuoli?:'lgcr.. ko'J.l"L!il l a. Lauluti.2.ai suuksia or. pid et-:::y my ö s (\yyr~-

~l ielä maini tte.kocr. mlk : ~'1 l<:a:-lsalaisoyiston 1 ~vuotis-

ju.hla R.ant2.kylär. yl 2.asteel.:a 29 .4.-BL+, ~ o!'ll:a ohjelmassc. ol i :.työs

kvarteti:::: esi tyksiä. Edell~:Jaini ttuje:1 lis2.~s ::. or.. e si i:!ty~is :. E.

ollut lu~.{u isia m'.l.i tak in, ka ikkiaan kol~.iscr:ky!T'ne:~t ii ~·.~a!"tetin toi ­

mintakauder. aikana xevääseer~ - 84 menr:e ss2.. La·:..:.lu~aki:::-1 en ~o op'!. ttu 42 . Harjoi tusta h-::i o:.r.t ollutxi:::l ripe2.3. ja ir:r..ostus ~yv~ .

Syksyst-ä - 83 on kvartetista :r.uodcs-::1;r:::;.t Hikkel ~:l saal.ai.sku:'Y.-;.3.:-~

ka~salaisopi.s to:l opintopii r i.

~- oh t ajar.a

. te:r:o!"'i ~ . ..... ~- '' t' .. ' - , ~1epponen , ~aavo ~o ~c Ja J u~a

2 . :-asso Gi va '/ahvaselk~ , La~si ·~oi vs.k!<3 ~ 2 'I·au:r-!c ;::.ieppo:le!:

45

EAIT~ILSSYI DI STYS

?e n~.stami sv-uotta ei ole tiodo~.osa , mutta va:--1~1in tieto yhdisty:-<:ser:

cl e::tast:..a o.losta on j o vuodelta '~903 .

Toin i.:--!ta o~l oL~.: .... :-t vilkkc1inta '~920- ~ 9.30 hnrui2.la . Hu i ttiL:syl'ld L>ty~;

-':ai~.;·';:;eli ldeltolai~ pystyssä pysyttärntsoksi j a kar:.samr~w r ai tistl.J.t­

ta;n ~.se~-<: s L

Yl'~d~:..sty s kcko.si kyUi:;~ vä~cä yhteisiin tile.is-:.;.uksii:::l Vuo.liq~o:r:.

kouL.lll e ~.t.rjestäen ~rn . il tamia , kesä~uhl ia , pikkujouluja , rai t ­tius jt:.:ll ia ,:jne . Ko. til a isuudet jErje stetti i~l huole lla; etu . ..icä.tee~;

vali ttii;J yhdi stykse:~.'1 kokouksessa ::1::1 . huvi toir:~ikur:ta, :::'avintola-

toimil\ur:ta, kori st.elija·t ja järjes -:~{smiehet.

Rattt il.J . .sjuhla v . ·~9j4

Pöy tt~-<:irja sta s e.adun tiedon r:1Ukaa~l raitt iusj '-L"llan oi1j elr.1a ol i

seurae.va::1l2.ir:en : Tilai suus alkoi virrcllä 285 : ~ -L; ja opettC!~ a

Elsa Asil<~ai sen pi täm~illä ru.kouk.sc:l.lä . ?erver~dyspl...Lhee~ piti rnaar,­

vil~el i~ä :-<alle Rieppone!'l puhue~ ':1.yicyisestä r ai ttiustilantecsta

ja itsekasvatustyön ~Mrkeydest~ , ~ihi~ ~ykyinen a ika meitä vel ­

voi.t taa •

.Juhla.p--1.huj ana. ol i rova .:;.ti Lauha, uiheenaa:::1 sanat 11 /~utuaat ovat

;uhdassydti:1isot , sill2 he sae.vat nähdä .Jvmala:1" .

Lau.s"L;.ntaa esitti rti Bertta Halme ja esi te1mii~'1 lwtien siv0yteer..

~asva":tavan es ime rkir. voimasta piti opet taja L.lsa ).sikair::en .

Jat~-\okurssi :i oppilai ' . .la ol i rai ttiusaiheiner: vuoropuhelu.

:..opuJ~.s i r ovas :.;i :.)auha toro i ":ti mieliin rc.i tt iuder; j2 elämänp~.h­

":2-ude:! tärkoy tti:i selc2. piti loppurukoukse~ . Juhla päättyi I sär:-

:naa~~ v ~- rtee :--1 .

Myö~ ra~tti~s ilta~issa l a ulettiin virs iä ja papi·t puhuivat .

R.a i ttiu.sy!'J ci. i s t yksen kuorD ~a n2.yte~m2piiri

Vuormc. '!93C: ?er~stot-:ii~ laulu](UO~C> , joka asi: ':1.ty i rr:.o:;:1i s .sa

yhd istyksen ~ärjestimi ssli tila isuu ksissa. Kuoron johtaj ana

tcim: c)pet~aj a Arrr.i '·h.issner: .

:\äytel;rl2pii ri or: näytellyt :nm . Iimec ·:u't-·~li::tiscYl nh~ytelmär. , jo.s ~a

ovat r:tiy-:ellcc -: ainal~ir A::1ar:ias S<::.lrnelai-rt0:1 , ne iti lt:..or:er: , Os::!c

Jalksne:.:, 2: L .. 8.a Eicp~oEer: , i~ Y'!11C.S Ikor.er: , ;<:at r.:.. Ikone~1 , Kai le

:=u.cp:;-Jone:--1, Ar.n?.:. l(ekk.0r~ er: , K::-tarlo R.yt~<ö r:er:t, Israe l '..fE":r~va::Jelkä ,

46

Eai tt i u syhdistyksen ompeluseura

Om?eluilto~a en pi~etty vuor ollaan k~ki~ jäse~e~ kot ona.

Sie l lä val:ni ste t~iin sukkia j a lapas ia , j otf:e. j ae tti i:n l~ou:.. u::1

vähävara isiJ.l e oppila ille j oulul:ilij c iksi. Opettaja :=:1 sa ). s i -

kai:ne?:l. jol::ti tä-::ä ompeluseuraa ja ?luoma"': tava:;,a hyv2.nt e k. ij2.n2.

t ässä seurassa on ollut ~Iikaran kartanon err.~r: "': i I'yy.!'le V:J.okoE.~-{i,

l::än oli lahjoi~uksillaa:n paljon auttanut t ä tä työtä .

Ompelui.ll oissa on myös l aulettu , luettu mi e tekir joja, kesku s ­tel~ tupakan vaaral l isuudesta tai aika on käytetty maatal ous­

op i !!toi:tin.

J äsenkortti

.. .... · ""'\ ·•; .- . .... _.. . ·-··· -····: ··- .

~N:o f'C © RAITTIUDEN YSTÄVÄT . © ,1

ty "\ ·.· -

19 /; 1 .

·· • ·• · • · - . . ... .,. •... ..; ... ..., • ~..t.Åtl l.-.. ~-V • • ........... _ :..... ..... , .•. -- •. -: ... ~ .... ' ,, .. : .... - · - .... .... ~,. ......... . ,, ... .

Yhdistys -::.L! .. a s i Kylvä~fi-lehteä j?..senper~e:l."2.2 . Jäse:.'l!11a..l<su el i '/UODG~ '1925 ·1935 5 mk.

1 :nk j a kohos i v~~hi -':eller:. .su'J.r2::':::,a k.s i olle::1. '·FJ.Gr-!'le.

-

47

Raittiusyhdistyksen kokoukset pidettiin useimmiten Vuolingon koululla,joskus saat toi olla jäsenten kot onakin.

Puheenj ohtaj ina ovat toiminee t Hilja Kukkonen , El sa As ikainen j a Kalle Riepponen . Sihtee rin tehtäviä ovat h oitaneet El sa Asikainen, Mandi Hakka­rainen ja Armi Väisänen . Johtokunnan jäseni nä ovat olleet Tyyne j a Kaarlo Vuokoski, Ananias Salmelainen, Hil ja Kukkonen, Israel Vahvaselkä , Aune Tuhkalainen , Hanna Koponen , Hil ja Muinonen , Elma Tuhkalainen, Maria ja Eemil Tukiainen, Otto Vä isänen, Siiri Laa jarinne j a Taneli Riepp onen.

Raittiusyhdistyksen toiminta lakkasi vuonna 1935 .

48

2e vapaae~t8i.;;en rr:aa~rpuoL..tstustyö , .jo -:a St:o.je.l'.l.s.kur:tajlirje .stö

alueelt~ . Tosin omaa ~yläosastoa ~ääll2 e ~ ollut , vaar- täältä

olevat j2.senet ~uuLJ.iva·t :;;ot.joi s 'h~oli r.golla -':oi~ivae..::1. ~Zoiviko::-;.

ky:äo sastc~ ni~ellä toi~ivaaTI osastoon. ~saston ~ohtaj2: o:i

opettaja J:, r1o Virala ~\.oi vikor: koulukod i ste. .

k~r: ~Zo::-pijG..rvelle pertl.stettii~ ona l<:yLiosastc , t3.l t2. ky2.äl t2. ol2-

? iispa Sipilästä .

!r.ui 'ta .

s~c~el~skuntaa~ liitty~yt sai j ä~jestöltä va~~ste~ksi ta:..vi-(

. , • . 1 l . . .L. • 1 .. ~ t.L. . ' ) ~1 ,:; a_ n::1e !. va e::..K2. 2LJ.USVaa t-2:.. Ta

~i -:tu va in erikoisl~va:la •

.! ·.'l v~

... ,ar-c.~: -:e-:~"'J. käs:.."'-/arsir:.a:.;.l:a para.ateissa käy·tetti:i,l2.1<:s i ~a:'koi -:e tt-~,

i<u1J.lui m:1C· s var.J.s-: e±.2. ii:~.

tuskilpail~ja erilaisine te~tävineen. :alvella ;idettii~ ~s .

:;J;--ose~tt i~ii.htoja , jossa osastot :-<. ilpail ivat sii -:s. , ;-:uka :::aa

eri~uolil~~ pitäj ~i , t avallisesti talvella , kestäd~ pari, kol~e .......

iJS. l..,·lEl2. . :·· ... ~~joi tus ·0l:_ 1J.Se imoi -:er1 taloiz .sa , m1.1t-:a m~i~5s tel ~t2.-

·'.:: o i::le s--::2. , -·~ i J~ -

49

kol(o pitäjän suojeluskunnan järjestämänä , kesäjuhlia , jotka tietenkin olivat koko kansal le t arkoitet tuj a . He rki ttäviä ·tilai­suuksia ol ivat myös paraatit , joita oli säännöll isesti itsenäi­syyspäivänä ja t oukokuun 16 . päivä , joka ol i silloin arme ijan l ippujuhla .

Toiminnan t ukemiseksi suoritettiin syksyisin viljankeräys . Ai nakin kahtena syksynä muistan olleeni mukana , kun f/la r tti Tuhka­laiser- kanssa a jaa köryyttel imme hevosella talosta taloon ja ainahan sieltä muutama kappa viljaa helti si maanpuolustuksen hyväksi.

Suojeluskuntajärjestön tekemällä vapaaehtoisella maanpuolustus ­työllä ja sotilaskoulutuksella ol i arvaamattoman suuri merkitys maamme joutuessa aseellisesti puolustamaan vapauttaan .

Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin v. 19L~4 välirauhansop irnuk se:n. määräyksen mukaan .

50

L O?T.A. Si..iABD - J ÄR.:JESTÖ

~·.': o~ina koette.lm;--tster. a iko ina ovat Suome ::-1 ::e. i.set k..Lrmc staut-:...;.r:ee~

erilaisissa av-J.stus - je. ker-liystoimi ssaa~ ii.9.-'cäti kärs ivi:~:1. i:;w1lis-:er:

hyv äksi.

rv~yös vapaustai s t elumme aikaan l3.htivät ::aiset va-~aaehtoi .se st ::..

mieste~ nuka na ;1::iin jo ik2är~kuin lott ie11 es i~oisi!"la l::.oi tamaan

muoni tus - ja r.1u i t a teh~äviä . Lt;.äkintäko:..:.~utukse!l saanee~ au-::.-:.oi ­

va-r; :2.~~kinnällisissä tehtävissä hoi tae r_ sairaita j a ~aavo i. tt'_,;_r~ei­

ta sekä toimi ":taen kaatuneet sctLl aat ko -t::...se'..:.dull e e::: .

~J imi Lotta-järjestö m1;.otout'J.i Runebergi n '!är-rikki Stoc.~ iYl tc.!'~­

noihin :.<.. irj o i ttama:"'l Lotta- r-:.J.r~on mukaar~ , jcka 0.li o::1i s~ett\.l :::ot:­

l aan vai:10l l e.

Tä t 2 naisten .liikkeel le :2.~ t82. ~uva taan Su ;:;:;ne!l I.,o-:: ta - r-, i rr:i:::e s.s?:

kirjassa -;:ähiir. tapaan: "t!:eitä tul i idäs t2. ,ja l2.r.:c:e st!j, , poil~o i.st:s­

t a ja ·2"telästä, tuli varJe::.<..oje. tal o·.:-:. tyt täriä ja l<.:m..;pu::::.~ :!.e::-1 ~-:o:::-: ­

torineitej~, tuli s iivett~riä ja ~aiste rei~a , viisaita lliäk~ri~-

alk'.l~a ja opettajia . H:1t ta kur: !:'te ker!'ar:. o.l i :::r::n2 a:.. soihi:: 3. .:> t~r: ·= e:

ol i a ivar- x~.1ulumator:ta kysyä kuka ku.ki:--1 -J l i. Si~.::.. 8i:1. e i ky3y -::-: ~/

o.li kysymy s sii Ui. k;1i.nka ·::Jr:n i.stui ke i ttcome ja y1_:~::1. romrne , k-:...;.i..~llc:~

osa l S l~me ~eu.laa käyttä~ , k~inka ~ykene~me tekem~d~ ~yötä ~a

va.lvomaa:::-1 öitä silloi n km: ps:.vhi ei rii --:tänyt. >ie k 2y-r. ::..::Jme ,·~e.-: ... :.­

naa ja ::1eulaa ja saippu a a , me ;;u-:1.r. i ts i ::J.mo rucJ:s-m::.r~ok s ie.. ~ a -:,;:,y­

t irr.me termc 2pul~oja , me laul o i mr:le ja r:a:_.;_ro ::..rr:::Je istuessa::~rne ·f..uor-

millam:::1e j a me i tkimme kur:. komppa:r.:ian::~e poja 7. pa.la .si...va-: v3. :. ~a~ i:-"!2.

tai .s -~e l~sta . 11

~ä~~ Sucmen ~a:..set saivat etukätAi ~cpetuctP mo~ill ~ a l r l"1 la -- - •.J -~ •• ~-·-·-._..., '..,; --- '

kuu l 1,;,i va t myöhemmi!1 Lott2. Sv2.rd.-~ i:ir~ e.=:tön ·'J?l,~ e lrr..aa:-1 .. ?ian t::::n:::~::-1

jdl~eec a.letti i:1. perustaa .lottien .ky.2.&- ja paL~alli::csa~tcj2. ,

joista T-0~9-::.. kfo~yttiv2t a : uk.s i Sl,;,Oje.~'-!.s!cu:--:tior: :: .. ais ;-_. sa::--:c r: ~ i:-ne~~

tc.i :-1ime2. s uoje.l'...lsku.n:!c.r.: ::tai s e-t .

E~~3 lotta ?o~j oi s-3uomesta kirj o i ttaa ~u~~~elle ~=aa~ va;aussoda~

ja se~ j~lkeisi2. tac aht~~ia.

lotta-si~aret , suistatteha~ ::: :. ~.,..

·-v-~ ..... '

Niin synnyimme lotiksi. I"iuiste.ttehan ettei meitä Jmke.an vörvt~;~­

nyt, ei eC:es ke?wi ttanut siihen. Suuri:r1 osa meist~i van~ernmi~;ta

lotista syr: tyi sinä talvena, j olloi::1 p iilotaj·.J.r::r:a:.:sa oleva tu::'L'le,

i:::änmaan rakk<r;Js, hor2.si, .:J.cräsi ~c:ri:ltttrr.~itUi. Ei sitt; tyrkytotty

ulkoc: p~iin, ei sitä opetett:.1. Sehz~:'l on~-<i~l Ju::1a.l.ar:: kylvärr..ä siener!

;sydämissämme. - - -

'l'ärn2 sama ra~kaus se oli, joka meist2 vi i le i~;·'sä Suomer:. naisista

teki 'J.hra'.J.tuvia lottia.

Xiin ~uistattehan le lotta-sisaret sen ajan, jolloin tärkeim~~n~

2a rakkai::lpana teht~~vi:in2mmc oli rL'ltamal.le lUhtevien ja sieltä

palaavien vaatettaminer:, muor:ittamine!l ja muu 2'-lOivaarr..inen. Sinä

talve:r~a me synnyi.mmc. :·,1utta r.imC:'ä O!':lr.!C ehtineet silloin ottaa,

eikä kukaa:1 muistanut si tb.~ r.Ieille a·.:1taa. Ja nioih~~n onkin tuis-

a~"'Voi::1o:r1 asia työn rir::.r:alla. - - - 11

Vuode:-1 ~921 alussa Lotta Sv2~rd-ji:lrjo.st8llo va.li ttiin koskusjohto­

;<:l.m·'.::c. ja lae.ditti i:r: yhter..äi set sfoEi~c1öt, joi ta L01J.C:.ate"Cti i:n ;J iiri.­

'J.:eskukse ssa, pa ika.l.L is- ja ;-<yL:los2stoi ssa. Jär,jostöör:. :L il ttymise~

e?ltor.a o2.i 17 V:J.Gdc::-'1 ikä ja myös volvcit•::?ttiin antamaar: ~o'tta-vala,

myöhemmin lo Lta-.lu.paus.

Lotta-lupaus anr.etti in use imn:i te:'l :~i rkD~:;~;a lo L capi:ii vie:r: päättä_)~: i-

sis~ä te.i muissa i.sänmaal.l is i ssa juh:1 .. a tilaisu~....tksissa. Son otti.

vasta9.::J suo,joluskuntapappi, piiri- t3l palkallisosa.ston pu?loen-

" johtaja. Sen sisMltö oli: Lupaa~ kunr:iasa::Jalla~i, että re~elli-

sesti ja oma:1lu.Ymon Larkast i avustan suojo.luskur:'taj i=irj c stöä, sen

P1.J.o1u:-;tae ssa us}<:ontoc:.:., kotia ja ist~:r ... Inaata ja ti:!.yL2:.1 mi::'mlle ":.lsko­

tui: maa:1p1...:o.lustustehU~v2.t noudattaen Lotta Sv~ird-jt{rjestön s2ii:rJ­

töj~~l. II

:-r.erkttty muistiin sc'..:trc:.avi:::. ajatuksia: "'='ässi:i puik:issa on esi-

var:hempsmmc, varJ-:empa~n:nP. ja me i tsc po·.:.. v i :s tu:.1P.et :ie r!""an ctecm

nauttimaar. pyll~E: eh-:or.:J.:Lista ja rr~eic:Wn tu1 ee ~ji.ti:it~ :_:-jyhi:!.:1i:i .se lu­

paus, jonka t~ss~ annum~e. flotki o~ vakava, sil~lit kyyneltyv~t.

KiiC.et. :i:ttyvt~\t vais'to1:1a.is0.::.ti yl:teer-:, hii...ja:;...s::~cn ru~:)U~.see~l.

Hyvu Lhlr:a:~a arTt~1 meillC:' voimaa piVo~ä .l.u~~;.:r.Jl<:surr.me ja Uiy LL:OW vel-

vollisu-:.J.temme. O;:lir: voird.n C'!T!fne ~d.LlP.n pys-::y."

Lottia vo l voi. Let-:.i i r: D i U:im&i-::·;1 e l':imUr:.sbi c::h~ e:rru.ora:'l.a jt~rjest~5n

10 !u~taista otjPt~a.

c:·r1 sanottu: Lotta-työ va:Lkut-:i y~1d2..stiiv2..s-:.i eri yl'n:eisl·:u!'lta-

~iireihi;; .ja 1930-lwnJ.l"l.e tultaessa järjes-:.ö::.-1 tarpeelli.suus

väksyttiin scsiaal~~emokraattisessa puolueessa. a:ussa pertJ.stetti 1:!:1 Lotta tyttö-osasto, ~ o~wn hyv'i}:.:sytti L1. 8- ·; 6-

vat lottie~ a?una ~onenlaisissa -:eht~vissä.

J ä.rj-:?s~ön t' ... mnusme rkkinä k2.y-se-:.ti in aluksi k~~si va rs ir.auha2..

Kui~eTiki~ kaiva~tiin o~ae järjes~öpu~ua ja mo~ie~ kcke~luje~

?u:-<:uur~ ::<:1..:.u-

luiva-: irrotettavat ham~3srivi-raik~ompelee:la kcristetut ka:v~-

sir.1et ja kac.lL~s. ?'xvu.n kanssa ki::iyte tti_i::: hope i.s ta lottame rkkii~,

,jossa kes~ellä si::·-.ir.er: ha!<aristi ja ~<ul::nissa t;:cnck.J.vi·:Ji::.e-:. n..:.u­

sut. ':='yöasuun kuu.l'.J.i myös vall~oine::l ~.:: i liina ja _;.J~iähine.

Ulkoasana eli talv·::.l.:a ::3.:nmin sarf:arr:antteli ja ~esi~ikäytössi~, be:::'-

beri, ~~ätinee~~ s~~ilasma:li~en lakki s~~ivalkcisi~e ~o~ariei-

r:eer .• Yusta~ 2ukat ja ke~gät t~ydgnsiv~~ ~ctta-asua.

J~rjestöö~ kuuluvilla naisilla oli mahtoliisuu2 suorittaa lo~t~e~ ~-li L1.tc- suunnis~usmerkki, joi~in vaa~ittii~ m~~rä-:.ty kilomet-

.se~k~reuussa kanne~tava pai~olasti

Ln-::.illc. c~i oma j~rjestö:eht~,

varustetu-t ka?lvixupit. Vucn~a 1SLO ~~rjeste~~iin kultaker~ys, ti=i st.'=ik ir. kyl2st3 j ctku t J..ahj oi t~i va-c vit.;<:::. sor.rrc.kse:1..sa -~<Ce rt~y",·:seet·:.

:::.::'!a ~ ide i lle perust,::tti ir: to 1::;:: i las·~wte~e ja Y:irj e stt:1. ::erustc'!::Ii-

~~senkartit ja ty~G~~r~ykset, valvoa lottia~ etuja, ~~juhuclie,

sek~ cjentaa aut~ava k~si vaikeissa ~i:a~teis2a.

11

53 Koskinen ja opettaja Armi Virmasuo icuului t2ältä johtokuntaan.

Osaston j~senistä toimi lottatöissä sonan aikana t2älts Vuoli~­

gol ta Anni Virmasuo, Aini Vahva.sel.r<::2, Vuokko R.ie:;lp0:'1en, Korttu

ja E1 sa Va?-lvaselkä sekä myö~er.1:nL1. tänne muuttaneista Hilja

Vahvasolkä, Kaija Liu-~konen ja Sirkka Riepponen. :-:elr.-,i PulkKi­

nen ja Au~e Kuva olivat rintamajoukoissa.

Lotat saivat koulutusta kursseilla ja neuvontap~ivillä, joiden

tarkoituksena oli myös vahvistaa lottahe:1:-ceä. Lottien toh-:.ävät

j2..kautui vat c>ri ~jao.stoihin mm. muoni tus-, lääkintä-, keräys-,

v:::.rus-, toimisto- je. viestijaostoihin.

Vuolinko I on lyilyesti mair.:ittu sodan aikana kylän taloissa ja

ko·--1lulla sijainr.eista puolustusvoimien päämajar.: esikur:E is-ta.

Kylän tytöistä osa toioi näissä esikunnissa muonituslottina.

Opettaja Helmi .:=ta~ikainen kertci myös Kekkolassa kou.luteL.'..ln so­

tapoliiseja j2. Armi Vima.suo -~ertoi koulun kei ttolassa olleen

radi stiasema~'1.

So-tasaalishevosia. säilytettii.n ja ruokittiin Kekkolas.sa, Nikara-:1

ja Vuolingon kartanoissa. Samoin ne hevoset, jotka taloista luo­

lll.J.tettiir: a!"'::-ieijan kgyttöön, oli tila'Jt-iisesti sijoitettu 0;:1.

tiLojen suojiin.

Lämmöllä muistelevat o:::ett2.jat Alli ?enttinen ja HGlmi Rahikainc·:1

näiden kartc..noicien L;tintäväkeli. Ernär:nät antoi va ~ tarvittaessa

au."l. i isti apuaar... Ru~;katarpei stakin oli monesti pulaa. Sa ttui~m:-1

usein, ett~ r~okittavien lukumäär~ oli ilmoitettua suurempi,

jolloin saati i.n tsJ.os-:.a perunaa sekä tal::::r:1 karjan tuottamaa mai­

toa rc..okapöy"i:.~\i~.;J.

Eauhan aikana rrn.wr...it·;...tsl(J"Cf:l.t hoitelivat ":Vla!"'tan tehtäviäär." isän­

rnaall isi s.sa j'J.hl is sa, pa.raatc issa, kirldwp~~ivillä, l2.ulu- ja

urhei1ujut:.li::;s3, :kant-t.ii.n:::issa ym. hankkien näir, varoja ~;uoj0lu:::;­

ku~nan tarpeisiin.

SuojP.Lus:<.:unm-:.r: pitäes.sg leirejä ja harjoituksia olivat r::uoni.tus­

lotat siolljkln muka~a kentt~keittiöinee~, monasti hyvi~kin cp~-

S'.Jotuisissa o~cL;sa. Vaattee l .satees ~u rntrki:ni:i, öljylyr1dyt

;P..1ider: oksi lle r'i:;>:_;_stettuna, mutta yöksi. SE.mtät-in pääsi %ui ville

cl~ille nukkumaa:.'l. Työss~-~ oii näin olle:::-1 r:~yös tunnelmaa ra"!.lhan­

ai.koje;Jki:'1 ve.lli tes~:e p-.. ~humatta sota-ajasta, jolloL'1 ·naiset

t yösl-cent el i vf!. t mor..e r.!ai s i ssa teht tiv i.s;:::2. tly'...ri ;:~c i ::. =-~l-:.2"2- li:i e -c~-

l injoja.

Sota ei ~untenu~ aikataul~ja eikä eriLcist~eita työs22r.t~j ~

r~asti auttamaan kii r eiselle eva ·:<ko·:a i.palee:.le Vih-:evLi :::yli ­

lapsia j a var.tb.uksia, l jp s2.n:ä2.n l eb..miä ja suori -: '.::amaan mo~ i3.

muita käytännön tehtäviä .

Ke r~ys~aosto t suori t tivat varo jen ke r~ystä myyden kart t2ja ,

lanv iettoja näytelmineen . ~ursseiiia opetetti in lii~ekannalle-pe.::!omäär·3.yst e!l harjoi tta!Ti i.sta ja vi.esti työtä .

Viestilotan -:ehti:iviin kuu1ui nm . sZ.~ihavai:n;o~en teko , kau!<ckir-

joi -':'J.S j a s&hkö tys ..

varJstamcissa . Siellä kudo~~i i~ , r..eul cttii~ , parsittii~ , pa ika~-

-r. iin jc. ommel tiin vaatevarustusta k: .. ;::er: lurnip:l.kuja , vaa-:-:e i ta eri

kt.yt-':öör:: , ::le rk inantolappuja, kiv2.äriDpuhdistajia yr:l. s ekt!.. itsel-l.eer.. lotille j3.rjestöasuja ~a l iinavae.ttei ta . He toi::niva t vs.-

~lEtusta val~istettii~. Sota- aikana nä idenki~ l o :tien ty~ ol i ~~aja-a:a ise~paa .

~e~\assa , lä~k~~t~teltas sa , ke~ ~~ä- ja sGta3eiraal~s sa kc~~ri~ta-

~iin ~c~en:a~sia o:ivat läik i~t~lcta~ tei~~v~t , e~~j työt~ riit~i

~c:~e:r.a t t cma ll ekin e s :;.m. s iie ta !'VH:ke i·~cc:. va ~rr.3..s :;·__;_ s :;a, iilJ.C <:e iie:-~

.. .. . ~· :;.a ~.s :. :=:. :: :;a

0mcisi~!.e .

-

55 Unohtumattomana muistona erään kekkil ota~ mieleen jäi jouluyön

vietto : 11 fJle sytytimme piener. kynttilän huoneeseen, missä sanka ­

rivainajat vielä j äätyne inä lep~sivät . ~seilla oli tyynet ,

mo.lke in hymyn kirkastamat kasvot. Mo l a uloimme virren . Kyr.t­

til ~i paloi loppuun ja 9astori piti lyhyen r.1kouksen. ff:c pai­

~oimme hiljaa oven kiir..r:i ja palasimme elävier.. maail~aan .

r·4e i 1 tä kekkilot i.l ta or. usein kysytty : Eikö te idän työ:n~e ole

h i rveän synkkää , kun täy~yy aina olla vair.ajien ?arissa . Olen

aina valmis vastaamaar: ; ehkä työmmE:! on l ohdutonta, mutta .se t un­

tuu n'ii:::-t surullisen suure lta ja vaikuttaval ta , o.lommc oppineet

p alj o:'1 elämän vakavuutta."

Tässä on vähäi sin esimerke in valotettu Lotta Svärd - j 2. r jestör:

to imintaa , joka työl.lään o·~ ollut edesauttar.1assa sitä vapaut~a

ja hyvi:::-tvo int i a , jossa nyky ine~ sukupolvi saa e l ää .

56

}J#tlma/wz pelko fJIIwon .elt'imäsi suurin voima! ~ . . . ~((jpi rakastamaa!l maa(asi ja lwnsaasi!

' . '

~heta korkealle lulta-ilwuteesi. Vain oikeamie/is~.>m'i • . :. pulliawm ja ratttiit~a 1.!oit olla qikea Iotta!

~~a.atli aifla eu.in itseltiisi !.

· .J!Jte lzyt,ii!

f([)) Ie uskollinen· vä /zii isimmdssci'ldn .'

,. :t$JI(u ista .'l.'aStoi'ukclymistcn kolulull's,..,a fllhim<hirdm me . SUUrllllSI

fG....~umriuita ja t~ufa . lotta-sisariasi · heidå.n fy,)ssc'irtS(l, siten vakvistuu ylz~cistwzlu.'

R:/tJ(uista mt'll1Wittcn . ,•;rJI-l~tpoi·vil'll t.v~·;. 1\.'ll!Zilioitu ·vwz-lmilsia, Jw ovat lt:lmccl t'!lenlm<iiJ kuin m.t!!

.;J .

"'l'Jlc: 'l.'twtinmton esiintJ'fllisc·s~~ ~~ \i .fu fJllZ'U.•;sa ,,i!

~~\'rtistu itsi'A:Jtriin, siten korotat jriljesti)kuria! · n . ~'Jt. otra, muista cdust cr'ua si 'tili r t.J , ist'i n m u ull ist a ) år)('S-

ft)t'i. Varo tt•kenul.<:.hi m·if{hirt. mikti silä 'l.'uhinguittda tahi sen muinet ta luukkuu!

Valokopio otettu Malla Leinosen alkuperäi skappaleest::a

57 0RE2ILlfiA~RASTUKSIA

Ai na on e rilaiset voi mankoitok s et ja paremr:.:uude:r: mittau;<: set ol ­

leet harrastuksen kohteena . Vail<ka nyt kaikki mucdo:; e iv2t ole

nimenomaan u r he i lun :::1imellä kulkenee"':kaan . Yksinke rtai simpia

koke iluja paremmuudesta olivat ent i s inä aikoina s el.laiset ku i n

esime rkiksi so nn L'i:oukun veto , jota nuorempi vä:r<i joskus hy vin.Kin

inr.ol l a kokeili . Saattoipa jo sk~ joku vanhe~pikir. ~arjota sor ­

rr: ikoukkuaa r. , mainostaon s i t ä ke rrassaa·:1 " ka svantaviäräks i 11•

Oliko se sit ä , s er, tie s i vasta koi t ok.se r. ~älkeen . r·.-:y8s ki ssa:::-1

hänt ää vede tt i in . (väl i neenä oli s i l eä , ohuehk o puupulikka ,

hiiren pyytäjää e i si i~ä sentään käs i t elty ) Väki ka rttua vedet ­

tiin , kättä · väärh~ettiin ja jos oli .sopiva tanko , vedettiin leu­

kaa j a ehkä si inä kieppejäk i n voi pyö r äy tellä , pa ir. ia hcite~t i in .

Kesällä harr ast e ttiin e rilaisia p allopo:ejä , kuten pesäpol tto s ta ,

neljäämaal i a ym . T2.män ta?aisissa pelei ssä E~ytyi olla jo usear.,­

pi a osanotta jia .sekä jonkinve rra!'"l tyhjää p i hamaa-:a ker-tän tapai ­

seks i .

I'·'lyö s~~ in y lE::i surhe ilu a l koi tulla ilarra stuksen kohteeksi j o 2C­

luvul l a . Sen eri .la j i t saivat va rsink i n poikajouko i s sa r.:2.e le·:1 -

~iinnon vi rUimää~ ja kokeilemaan om ia kykyj ään . Kan tautuiha:'l

suuresta maail masta tie to ja tekijäm i es ten t'.ll O~-{Si sta , j oihi~ o!:lia

saavutuksia vo i verrata . Korkeus- ja p i tuusl:yppy k2vi v2. t pä ir.sä

jo hyvi.nki n vaat i ma-ttomilla p i ha ta:'1tere i lla ja ;>ellon p ier~tare i.~. ­

la . Kuulaksi kelpa si ~seink in va in :;:Jyö rei:i kivi. Keih iiät , kiekot

j a hyppyseip ää l tol:tii r:: kotoisista tarpe ista . Jo s missä hucmasi

pihan lai tama .l.la "rautap a l lor:" ta i muun ka-upa sta ostetu:'l u !"h e ilu­

välineen , s e o.l i jo merkki s iitä , ettL~ s iinä ollaar! otettu as ia

iha.11 va ka va s-: i .

Tämän tapaisissa urheilupuuhissa pyöri po ikap eruko i ta täl.Hikin

kyläl2.ti 30-luv ulla usoam-r.. i l lakin "areen oilla " . Kc~kolan mailla ,

L2.amasen p iha.l.la j a Sa~l.me.lan aho.lla . Jotkut ~~ävi viit si tte~ jo

kokei.~emassa ku:'ltoaa~l 11 suu!'kil pa Llc.:.issa" e l i ~uorisoseu:c>ojen

kesä j uhlier.. yhteydessä pide t yissä ~J.rhe i L.i.kil.pailuL; sa pi t äjän e ri

kyl i llä . Nä issä tavall i sesti laj e i na oli kolm i ot telu sok~ 1500 rn

tai 3000 m juoksu . Kolmiottelussa -c;se immi "te::.'l oli l a jei:-1a ?i tuus-

. hyppy , kuula~ty8rn:ö 10C m juoksu •

58 Ede::..~ämainL ... un v:..nsikymmene;J. kylän 11 kyvy i s"tt 11 pääsi parha i s i.in

S-'3-BVL:.tuks ii~ Vuo:ingor: pysäkin l ähel lä asunu t Lauri Kor.1ppa .

Mikkel in Kilpaveikkoihin kuul~neena hänen nimensä usei~kin ~ai­

~itti in sekä ken~tälajien , korkeushypyn ja keih~~~hei t o~ , että

myös keskimatkoj en juoks~jen tulosl uetteloissa. 8C8 rn juc~3~

o.li h2.nen paras l ajinsa .

Seurato imintaakir: urheilun alalla kylällä cr: oll~t . .Sy\<syl.i.ä

- 52 , e.tl<:.2. l-:elsir.g i n olympialaisten viri ttäm~~-:! urhe:.lu i::-r~os -:~!: sa:r:.

j älki vai kutu.ksesta , pert1stetti ir. Savilahden ':.:::--~e i.l i ja :!..:1. a .laosas­

tona t oimiva kylä seura V:..~.o.lingcr: Vesa . Set.<.ra:r: ~ärj esti:inii~ ~~i.:­

pailu- ym . toim:!..~1.!'lar: -rnuotoL1.ir: ky.läku:r:r..ar: nuorempi •jäk i i n::1olla

os~lli stui. Kesälajien harrastaminen 2äi heikkcje~ su.orituspaix­

~cjen t a kia vä.~emmälle . '='csir: ot..jausta yle i surl~e i lur:kir:. e :-i

lajeissa saatiin .

Nunni ;J itäm2ssä pojille ohjaustila.isuu.tcsia yleisu.rieilussa . Hii~-:­

to r.ä isstii< in o.losuhte i ssa se::::.sijaa:1. :-<::ävi varsi~ iyvin päi.::1s2. .

I..a-I:"J.jen te~c siihen a i kaan oli tcs-:n a ikamoinen ::;uu...~a , mutta .sa::aa

reipasta urhei.luahan se oli seki~ . E:'... c lLl-';; r.wott8rike.lki..oja eik2

:nui ta 1atukonei ta , kute::1 :r:ykyLsin. Vesa j2rjest:i erääne. •r.J.cnna

myöskin Sav:_lahåen Urheil ijain mestarttushiih;:;.c~ .

Nerki -:-c2v2.:::12. tapahtumar:a voiciaa:-1 :712-in::. ta se;,.;, ra~, ~ c i kajcu.kk-..:.es!'l

osa2.list'Ulll i!:en Suomer: St~urkisoihi::J. :re.ls:!..r:gis s3. ,r,J,or:!:a ·~956 .

'I'2.h~i,n, j oukk:..::ee seer:: kuuluivat ':'ap io Kosk i:r:e!"'. , Teuvo ;z os1c::.::-~e:1.,

J ouko :::._,aitir.e:1., !.Zei jo ~~yyry.läL1.er:, 'l'aisto ?..i:1-:ee , ': et.~v.::: F i:r:t-Ee ,

:~.rto Savoner.: ja :-\:alle Val:.vaselkä . Ki so~er: vci:iisteluor. jel.;naa

ce.r.jci tel ti L1. kevä ttal Ver! e.i\.<a::1a Vuol ingcr: kou~ ~.: ;_a . Ki. S8 i:li:1.

csallistu.11 ir~e~ o.~ :l._ poji.lle suuri elämys . Li s2ksi .se oli :ncr:.el.l.e

e:-isi:n:nä ir:er: ?ääkaupu_"lgissa ~<2.y;J.-ci. Ki.so ~en aikaLa oL .. "\:o: ir. sa­

t eista , matta sek2än e i hai-';;an::J.ut -:ur.nelmaa.

Kyseir:er. joukkue osa.lli s tui myös 0-tavar: u.r!:eil-...:ker:.t2ll ::.:. ~>..: r.Je.S-

tettyyr: paikall :. seer. voirr:i stelur:äyt::5ksee~ .

j esti Vuc:.:.~:gor: koulu.l.:..a ::1er.ena vuo"':e:.'la .

a:..~1a t avall i.se sti myös hau.:koja :;; ie~o i sn2yte :.i:':iä, :::e.l.:.a:>s :.a k...:i::,

"He3tari:'1 :'1U'..tskarasia", "Vei.:<ka'...lsvc i -:to", 11 :~ti::J-:ir. vei. f:2yrJ.t " ym.

59 Seuran johtokunnan jäseninä olivat: Tauno Rieppone~ pj., Erkki ~'luinonen, Anja Juntunen, Paavo Vahvaselkä ja Lyyli Höl ttä, joka

toimi sihteerinä ja rahastonhoitajana.

---~---------~--~-----------------------

Kylän urheilutoiminnasta kerrottaessa ei ole ur.ohdettava myöskään jalkapalloa, jonka parissa kesäsunr.untaisin koulun vaatim2ttomalla

kentällä on useiden vuosien aikana innokkaita pelaajia häärinyt. Tämän lajin parissa ehkä näkyvimmin tuli esille Kari Vahvaselk2.,

joka sitten Savilahden Urheilijain jalkapallcjou.kkueessa pelasi useana vuonna.

Vuolingo:n koululaiset cva myös osoittaneet kuntoaan, mer-estyer.

hyvin useana vuotena niin kesä- kuin talvilajienkin kilpe.i.luissa ja edustaneet koulua ja kyläku.11taa kaikella kunnialla.

}:1uiden kylässä toimivien seurojen ja järjestöjen piirissä ollees­ta urheilutoiminnasta on kerrottu niiden omissa kirjoituksissa.

Vuol ingon poil<:a suurilla hiihtoladuilla

Jo varsin nuorena poikasena Vuolingon Vesan kilpailuihir.. "l ~ -osa_,_:..l.s--:uminC?n kertoi, että i.nnostus urheilu1;n oli Pentti Vahvaseläl-l:.O~

myötäsyntyinen ominaisuus, joka on vienyt hänet sittemmin jopa m:iai"l.man suurilLe hiihtolad.uille.

Poikavuosina Pantti, kuten on yleistäki~, kokeili kuntoaa~ vähän useammassakin laj L:>sa. Parh2i ta tuloksia taisi kui ter2k in tulla

seiväshypyssä ja keskimatkojen juoksuissa. L~hinn~ kesälajien parissa kuluikin sittf)n varbaisnuoruuden vuodet aina asevelvolli­

suusaikaan saakka ja 11 leipälaj i 11 hi ihdcn muodossa l ie:"lec::Zt-.:·1

sielHi. löytynyt. Jokat.apaukse.ssa v. 1970 saavutettu voitto Lap­

peenra:"ln~n Varus ku:-mar: mesta ruuskilpai lu.jen 15 't<:m: n ampumahi. ih­dossa antoi hyvän sys~yksen siirtymiseen pä~asiassa ~iihtoladuille.

Säänn5llisempi hiihdon harjoittelu alkoi siitli lähtien. Sopivia

60 koh~eita kilpa~lukalentereista aina lbytyi ja osallistumi~e~

ja sijoitukse t rohkaisivat ja~kamaan.

I"...!li sitten talvi - 75 ~a Rukatuntur:. :-1 s1.1ure ·t :ti:!.hdct , .joissa

osanottaji a ol i useista tunnetuista ~i~htcmaista . x~~ J~ttc~

~ isoj en vi isi toista ki:ometriä oli hiihde~ty , t uii ~i~ i Pent~i

Vahvaselkä ke rralla tunnetuksi. Ve i t to näi':1 suurisse. ;,<\il;)ai-

luissa ei jäänyt vaille ansaittua huomic~a . Jlita~ ~~v~~neiden

joukossa sellai sia huipputekijöitä k~in Ocvar 3ro j2. Ju~a

f·Ee to y:n.

>:yöh emmät kilpailut t'-..!l ivat sitt en osc i ttamaa!! , e-':tei ?.-..:.ka::-:

voitto ollut vain mikään sa~tuma:"1 tuoma " l i~sahdus" vaa!'"" tu:~1-

r:oll iser; harjoi ttelun ja peräänantaoattomar: voi tor.ta!1don tulos t a .

~"ierkittävä eC.us-custehtäv ä tuli Pent il le v. - 78 i~u:r. här.et valit-

tiin Suomen joukkueeseen J'·l[aailman iv'lesta~us hii:--t<::o il::i ::-1 , jotka

olivat ~ahdessa . Tämän valir.r:an ehkä :-atk::.:.sevana oer.1s-:eena oli 2entin kohdalla saav'Utettu hcpeat i:a s~omer.mestaru'J. s h:. ih­

~oje~ ~5 kil ometril:~ Jyväskyl~ s s~ samana vuo~~a .

Nl'"1- hiihtoihin kukL1 osaL:.istuva maa oli tie-:er.",{L: lä.:'let-: :::1:-:y t

nuippumiehe!;.s2 , joten saavutus, 32 . sija viid.ellä-::; is -ra k.ilc-

metrillä oli "V'J.ol:i.ngon miehelle" va :!:"sin ',<:"!J.n:liakas .

suurin osa kyseiselle matka:le osal: is-:·:lji .sta ~'J.: osl'...:.ette:c :=:sa

hä~er. jäljessä2n.

Or:ia .luku~sa on sitten myös Pentti ·..rar~vaseltn cs-:..:.uC.et r':il-<:kei.. ::.~

Eiil:ltäjien kunr..ia~ka is iir. saavutu':<:si i:--" yl-cäneessä 4 x ~C krr..

v"!.e ~~ij oukkuee ssa, j ot<.:a Suomen me s t2.:;uuc:e s ta ~-=y s ei.se ss i 12: i s .sa

kamppailtaessa sai hopeaa v . - 78- ~llä~~sellä j-a !::i -:::.-::.er; seuraavin?.

vuos ir:a on tul lutki!1 ~ultaa : v .-79 K::r~kol=:.s sa , v .-8G :;_o'n~:J.: e -

;:;e llä , v.-8~ Ta:~1pereel la , v.-62 Kurikassa , v . - '23 Liedc .s.;;a j a

v .-84 2ovar:i eme:lä. ~äissä hi:hdoissa on ? er.tt i iiiht~~y~ al~ i­

~us-, ankkuri- sek~ väliosuuksia .

Kun ·/ahvaselkä or!

ett~ me~sämie sten hiihdot ovat ~~är:es -:=ii s2.2.r:.eet ·,rt,lGSiec. varre li.e.

6 1 tasolla. Näillä laduilla on tullut vuodesta -76 l äht ien mm.

seuraavia saavutuksia: viisi Suomen me staruutta 3 x 5 j a 4 x 5 km

viesti ssä . Metsämiesten 1\-:aa i .lmanmesta ru.uski.lpai luissa , joi ta or: pidetty Saksassa, I b::liassa ja Itävallassa , on k8lmer..a vuonna

tullut voitto henkilökohtaise ssa 15 km:n a~pumahi ihdos sa sekä 4 x 10 km viest issä voitto viite~ä v~otena .

Ampumahi ihto on ol lut Pentin ohjelmassa e rikoisesti muutamana

viimeisenä h i ihtokautena. Ei kä menestymisessä , lajin ongelmal­lisuudesta huol imatt a, ol e ol lut valittamista . Parhaita saavu­

t uksia ovat olleet hopeatila Pohj oismaiden mestaruuskilpailujen 4 x 7 , 5 km: n ampumahi i ht8viest i ssä v .-82 . Kotka ssa v .-84 tuli

pronssia ra~kaistaessa henkilökohtaista Suomer.. mes~aruutta ampumahiihdossa 20 km:ll ä .

E1ell2 olevassa on vair. määräl tään vähä i nen osa Pentti Vahva­

selän h iihtotaipaleen tapahtumista. Tähänas tisis ta saavutuks ista merkittävimmät on pyritty s i iher.. poimimaan .

To ivottavast i hyvä es i merkki innostaa uus ia nuor i a tulokkaita l adulle ja jatkamaan perinne ttä.

62

Kansa:'!urteiluur: !m'.lluva kävelyl..:ilpailu, e.!..l ·:1-iir:sar.o~tu i'f:aaotte::..u­

marssl z:-.lc::::"itet~:..in kev2äl.l3. 1941 ~o:;.kok1.1W: 4. ja. 25. p~:..~rie:::: vs.­

li:er:3. 2.ike.r:a. T2.ss2., ?.uotsia vastaan suori tet'..lssa otteL1ssa ~::..l­

;2.i.~ tii~ si i ta, kumo i maa saa ast.:kasmäär2äns2. r:i:il'~c:en l ::.ikkee.lle

sut:re~:::a::-1 mä&r&:"l marssijoi ta. Innos-t'...t:t:ein mielin k·~~c kar:sa l~h.ti

mukaan naapurimaata nujertaoaan ja ~ietenkL1. myös i. tse.llee::~ ku:~r:ca

hankkimaan. I'Hi~pä tuo 11 ::::"akas vihollinen11 , Ruotsi voi -cettiL1

kirk~.{aasti. Suomi sai liikkeelle 1507'1 11 rr:.ars sijaa S.uctsi~l 954CCC

ve.s~aa:1..

:'!äi t2. k:.x.'lnie.kkai ta voi ~tonuneroi ta oli osal taa::1 ka!"~'.ltte.massa myös

Vuolingor: kyläku..ryta. Asiaa hoiti kyläl tE. koottu tila.päin2::-:. -::cimi­

ku.'1ta, joka nuolehti marssi~ k2ytännö.llisistä tebtävist2. ja ennak-

koj2.rjestelyist2..

1'-~!arssireitti:lä oli Varllamäen maantie, jolle mita":::tiir:. marssittave.t

matkat. Saadakseer.. marssimerkin marssittava r:1atka oii r:aisi.?..2.a

ja ~ 0-; 4 -...ruo~iailla lapsilla ~ 0 ~m ja ',(oko ma tke.lla sai vi i:;y2.

eninttä~ tuYl.r:i::1 ja 40 minuuttia, eli. vauhti oli. 1 C :::J.ir:./!'Jr,.

rvl::..ehet ja yli !L!. v. pojat marssivat 15 :.{m ~a oli kyseiselT-ä -:a:..pa­

lee.lta palattava 2 tunni:J. ja 20 mi:l. sisällä, jos aikoi saada oi­

keuie~ marssimerkki in. !Zi lometri2. kohti jäi tässä aik:J.a 9 r:,::.::. 20 sekun":::ia. Tarke:.1p ia yksi ~Y i saiko ja ei ctettu, ::r.1t":::a marssin

kest2.e.ss2., kuin 'J.rheil',.L"le!'lgen luo::1taisesta -::arpeesta, sy:--"tyi kil-

pailua !:e::J.kilökohtaisesta ~aremmu'...lC.esta. nee jotkut aL:<:ojakir: katselleet.

L2ntöpaikka ja samall.s. maali oli Vuoli:1go::1 pys2kir: kol'Ld.all2..

Siitä mitattii::l. na7....L1.ar: ka!'lssa 5 :-<.:m Var.r_ar.:äe::_ suu:.1.taar:, ,ja si.il'le!l

tien varteen .lyödyr: paal~ kchdal ta Lä2.ntyivät ·Jc k::1 :narss::..va-::

takaisin läht:Jpaikkaa::l.. Käe.r:tymispai~l<:a 15 :Cm n:e.rs.sivi=...:e oli hi p,..,.,.,,.,., K'"''"""'l. 1-'ll-·K~=>"' ~"---'., a DUo'"""' .,., ~ }-lr.,-,-~a~·,...C:."" ;-; ,, ..... ~;.,- ,. li __ ,.,;.~:.-.... l V.l.;;! .. ~-;::, -L.;. v\.A.V . .L..i... .~.., '..!....._.;.!, .;..1~ • ...... G..ct-. ,.,.,;v- ... .1. v-..=..:..6.U..o....l...Ld..,

marssivaa ~e~kilöä.

'Iarl~ke.a ~sancttaje.r:1ä2.rää t2.~2.r.. kyl&k:.u:r:ar~ m2.:-ss i.~.:; i s~u '"' ~ c:::. e e:12. :::.

tiedosse., r.:utta totuudes-::a ei :;::- cike-:te.::e. ~ o .s sa~~otaar:, e-':t~~ se ·::~ ~

r 1 1 63

LILL:SPERIT

Ktm ~ykyisin puhutaan r:~aalaislasten virikkeettömfistä y:npäristöst2.

ja oll2an vaatimassa yh~eiskun~1al ta ~iloja ~a järjestc-:tyä toi­

mintaa niin aikuisille kui~ nuori sollekin , niin ihmet.eLI.ä va ir:

voi, minne ovat ne ideat ja se omatoimis1.1us kadonneet , joilla

aiemmin , ku::-1 tel evis ioki-:-1 ol i tuntematon k2si te , saati i n ns . vapaa­

aika kulumaan .

Eräs esimerkki l asten omatoimisuudesta ja kekseliäisyydestä oli

1960-luvur: alussa toi:n inut "Lilleperien -:1ucrisoseura". S iihen

kuului t os in vair: kahde:1 talon lapset; ~iopposen Osmo , Pe kka ja

Ulla s ekä he idän se r kkunsa Mui::1ose-:1 Kirsti ja Jvli rja . To iminta

oli s i täkir: vilkkaam?aa , kun ei tarvinr.ut eri kseen sopia kokoon­

tumisaikoja ja - paikkoja , sillä ainaki n k e s2.i sin vietetti i n palj o::1

aikaa yhdessä mill oin missäkin. ~imi Lilleparit ol i laster. p a p ar:,

Paavo Ri epposen , he istä käyttämä n i mitys , tiedossa ei va in ole ,

mistä hän on sen al~ujaan ~eksinyt .

Näkyvä~2. muistona Lilleperi en toi~in:'1asta on vielä .Jäljelli:i r:uuta­

ma kappale itsetoimi tet.tua l ehteä vuosilta 1962- 1963 , nimeltään

"Lillepe rien uutiset 11 • Leht i sisälsi , kuten o i keatkin lehdet ,

uutisia , ilmoituksia , urhe ilutuloksia , jat~okertomuks ia , kilDailu­

ja j a jopa mainoks i a ym . Toimittajalla olikin melkoinen työ, sillä

lehti jouduttiir: kirjoi ttamaan viitenä Kappal eena ja jos kuvia

sattui olenaan 7 oli ~ekin saatava mahdolli simman sama nr.ä köisiksi.

Ensimä i seksi lehteä l ukiessa hämmMstyy a i van e rikoisia henkilönimi~.

Tämä s2l :.ttyy s iten , että -Kaikilla Lillepereil2.ä oli oma , keksitty

nimi . Lisäksi joud~Ltiin nMit~~in nimi ä vaihtamaar. ja keksimään

l isää , ~ .. ru~ es i m. urhe ilukilpailu i ssa tarvi ttii~ useampia miehHi ja

nai sia . Silloi~ yksi henkilö suoritti mon~a osuutta eri henkilönä

uudella nime2.ll:!. .

Urheilu olikin e ri muodoissaa-:1 ehkä keskeisi::1 osa seuran toimintaa .

U rhe ilukentti~ä käyte~~iin Salme lan pajakangasta ja Kallio~a r~ur.

riihe~1 ja lacio-:1. luona o~lutta auk i ota . Kaikki urheiluss2 tarvi -:. -~a­

vat vbili"!·Ieet , ~ute~l :r<::eihäst , k i okct ja seip2.2t ja korkeushyppy­

teli.neetk in , olivat tie-:ysti o:nate ko i s i a .

Talviurheilu käsi t~i vaL'1 Diihdon ja rr:ti~ihypyr. , s i l l ä l uistirr.ie. ei

ollut ,ja luis-:-:ir:radan aukipi ~ämir:en lamme::lj 2äl1ä olis i ollut myö~;

liian vaivallois~a .

- · - .. • ·r: · · · k · c::: aa ...~.... i ; Y": r!:t ~.r ~-- r=~-· -"'- +: --:-:1 ~ .2 .c. :::-; -_. "'• ·--~.1_ .~_-....,_ +. ,_~ l P- l"'\_. 0~VaL~L~en ~ppyrLma.~ ~ ~-~•! ~a -- ---- -- ,,, - - -•• it2.i-

selle rir.r:.epello.:..le, jossa le i.s?~2.ute l ti L1. jopa yli

~yppyjä.

Eri.laiset ammati-;:; olivat :nyös Li.lleperei.llä tar;>eer.. ::lUkae.n edus­

tettui:-1.2.. Koska pidettii::-1 ;;aljon u~heilukilpailuja -::=.~vittii:r:

kultakauppias, joka valmisti ja myi :;;alki.:1-7:omi. tali t:. R.c-svca ja

poliisia .leikittäessä tarvi~tiin paitsi ;oliisi, myös ase~~uppias,

J'ol+a nstet .... .;;V'I nm~ ..... ~~oi~i::. puur-vo::c:::y--\~ J·~ ;,, ..... i.:::>::::.r.;lp.l'l.r'.<~~~;r. •• IJ .._., v.L.L.L~ - .. C...,c- .. -i:>-·- ~J-.._, u~ ct ·~l~,...._ ...... \..A • .1..-- ~.~ ...... -.L•--

jousi;>yssyjä. Se.:nasta kaupasta sai syös url:eil'!J.vä-=..ine:..tä je.

:nuutakir.. tar>Jee.llis-:a sekatava:-ae.. :•:aisel.::..se::'lpia ammatte.ja

edustivat }\uf::ka1\a:x;~pias ja peli-il tojer. ~2.rjesti::ij~, jc~!-:a vie.ttc­

masti koKosi L il.lepe ri t erilaister.. laste:r:pe l ier: e sim. A::rikar..­

tä . .'"lC.en ja tamr:i-pe:. ir: ympärille.

Ja kun oli kauppoja1 oli ol-::ave. myös oma r3.ha, ~e. hv.n raha -:i:!..~kui,

~l:. y!!de~ hoidettava myös pan1-<.::-cia. Posti~~ar..tajaa k:..:1 ta!'"Vi tt:.. :.r.., si llii joka ise :.la oli c::1a .l::enk:.lökohtair~en pos~L: .. aa ti!{konse., hie­

no:~1.e osoi ttei~een esiD. Ha:1d.y S:1ipp, fei vim2.er.tie 3 3 2.

A~toisi~ta tässä t~unussa oli, että jokaine·:l sai vapaasti ":oteut­

taa i tse2.är:, kaikkie:r: äänt2. kuul tiL'1 ja ehdo-tt:.ksia :-<:.okeil":ii:l, e::..

ollut mitäär:. pe.kor..omaista ja aikataulut oliva-t vapaat - se oli

-::edellista lap3en el2mär. iloa!

Vaikka aikJ.ister.. su..."l.-:::autumir:en t2.llaisiin lasteE lei.~-<:.keihir: oli~,;:in

sange:1. :r.yör.te is::ä ja monasti a·vustavaa.kin tavalla tai "te ise ll:3.,

~iir.. sil-7:i ei se.e.r..-..:.t unot.taa varsL1.a:...sta työr:te~oai:aa:1., ~cho:1

:e.psetkir: varsir.kin kesäisin joutuivat osaL.i.sturr.aa:1..

T2.här.. oikeaan työr:tekoor.. ja maanviljelyy:::1 o.hje.si ,ja inn•.Jsti jat-

kcssa 1960-luV'J.l.-:a -:ci:ninta:'1sa a"l.oi t-:ar::;_;_t maa-:a.:..ou.3kerh8, .~on~:s.

i::m:Jkkair:.a, omie:.. :;Ja.ls-tojen vilje l ij ~5ir~2 myöskir:. "L il.leperi -:;n

sitte~mi~ ku~~cs~autuivat.

Lil~eperie:-J. k~o~ikka

kirj. Ma~dy Snioo

.-.eL Lilleperit f:uur~nelke.a, ku~ .se:~LLst.s..!! ;;:~: t2.ssi:!.,

~i-:'k~ki~ aikaa~saar:.ut c~ t~s mei~~:l el~cgssi.

-

JVTutt konstaapeli se laiska:1. horrunat sai, kun rasvoja ei näy , e i kai ?

Vaan Ulla keksi hankkehen

kun kukkakau?an ?Crust ,

ei näy enää tyh2ä kukkar::mkaan se lus , vaan rahat siel lä pullottaa ja pankkiin usein ~atka vaan

se häneltäkin käy . Ei Kasperir. se kultakauppa oikei:1 hyv i n luista

kun Kasper aina mitallejaan ei tehdä tahdo muistaa . Mutt r,1önkkösen se put iikki on hyvä olemassa

sill s ieltä seipäät , kiekot saa jos rahaa omp i massa .

Mandy pitää ?eli- illat pienoiset ja niistä hankkii rahasummat s ievoise t . ~i meitä ole enempää ,

sii s lopetan mä tähän , ja onhan tätä juttua tässäkin jo vähän.

r·~Iandy Snipp kirjoitti tämän kronikan Li lleperien uutisiin no 5 vuo;ma 1963.

66

Url1eilu- ja peliker.:t-':iä e i 21·:...:.e el~arrune ollut vie.l2. e ::::-;.:::-:. ta~vi-

sotaa . ?alloa p elattiin pihoilla ja hei~2pe:loilla . l! .3 0 i r.t oe -

l attiin .. ..., ...

rnycs ;;e Ll.a, jossa :;:Ja~ lu

~ai:alla eteenpä in. ~·,!L'1käänlai s ia ken~täpele,j ä ei ollu't . ~a~lat olivat pulikasta veiste~tyjä ja ~allot es i m. ka~~aasta

muodostettuja pallon näköi~iä , jotka ol i ~a~::a j. ~eputet~~ ki -.. 1 • re 5. Ks 1..

?yhi:nä kuljettiin kylissä n:issä eli ~:J isia r..uor ia .

~äyt iin mäke~ laskemassa talvisin Ke st in ~yll ;harj~lla tai muu~

muassa Sy:yslahden ra:r::1al~a Harjuar.or.. kar:kaalla . r-I2.kei l aske t"ciir..

suksil la t ai ves ikelkalla.

Ta i joskus poikettiin Ke s-: ir: hevostal :e illa -':';.lpa~kaa k cke i ~err:e.ssa pcruka : la ja ~entiin po i s .

Ku:kuneuvor..a ol i jalkakyyt i ja ta~visi r.. sukse ~ .

3uksetkir.. Gmasi:a takaa

Eaa~asuksia näki joskus , ~~tta ~seir.. pu~ v~~nte:e~-':~ j a s~~s i 22~ i

Sauvc ihin somparenkaat ol ivat ka~ajasta , ~oka o~ s i~~eim~ää ja somDa~ v~lykset nahk2sta . X. 2.rkee:r; s o:;; i hevoser; :-\en~ ::.. t ykseer: l\i:iy-

te tty -:e r ssnaula ja pellistä tai rautale.r:g2. :::.ta :lm;::2 r:/s .

su~-<sen kärk i väl.i~2.2 , e.simer~i~·:si tervate.:: .sa G"i. .<{er:i , ~e :ai. te -:-:i i!·:

'....FJ.de l. l.eer: se ir..är.rakoon .

Vo iteeksi xi:iytettii~l puhdas-:c. te:"vae. , jo .s ~-....: .s sa::--: -: ~;i -:a s~:l; . .s ta : ::Jy-tyä ~ynt~ilänpät~tk in .

uun issa oli valrr.is !1:.. illos ~ mu-cta yl e ise::i::~ir.. ul~cr:3. -:'J.l il.la .

67 Tansseja

Tanss ipa i kkoj a 1900-luvun a lkul-<ymmenillä ol i muun muassa ~Hkaran ladolla sekä nurkkatansseja Korpikosken myllyllä .

Myöhemmistä aj oista on ki rjo itettu Vuol inko I s i vu 16.

Lisäks i oli tapana pitää taikootansseja sekä sotaväkeen l ähtötails­

seja e ri t aloissa. Hä i ssä luonnoll isest i käytiin kuokkavieraana joskus , ellei kuuluttu kutsuvieraisiin. Häihin pisteltiin esimerkiksi .Kekkolan kylään jalkaisin, matkaa noin 12 - 13 kil ometriä .

Ha r jumaahan h iihdettiin suksilla seurojental olle vi elä 1930- luvul'la ,

ensin Korpijärveä pitkin noin viisi kilometriä jäätä myöten.ja ka i k­kiaan tanss imatkaa kerty i yhteen suuntaan noin 20 kilometriä .

Joskus oli paluumatkall a he ittäydyttävä hetkeksi hankeen l epäämään jos ol i tullut loppuun saakka tanssit tua .

Vakituisempia kyläpelimanne ja

Karl Fr edrik eli Kalle Muinonen , viulu ,

Pohjoistal on tilalta , kuol i 1930.

Kalle Seppänen , haitari,

Heila joel ta, kuol i 19'70- luvulla.

Eino Nykänen , ha itari ,

Pirtin tilalta , kuoli 1970-luvu.n lopulla .

Salomon Hokkaner! , v iulu , Tenholan tilalta , kuoli 1940- luvun alussa .

edell isen poj at : Albin ~akkanen, viulu , mandoli ini , kuoli 1940- luvulla .

~m il Hokkanen , viulu , mandoliini , hai tari

kuoli '1983 .

1Ie ikki Väisänen , viul '.J,

Alamankal i n tilalta , kuol i 1925 .

68 :'aavi Val tor:e!l , · ylikonduktöö r i , .. . . .

:12.1 -:ar~ ,

~uutti ~ouvolaa~ 192C.

J o :.lnJ.t l-<:yl iipe: ima.nr:.i t soi tt~ vat m'.lue.llakL: , 1<~·.1-:er:. e s :.rr. e r ki1<.:.s i

Ka n .. e fi[u i r.:or:en kul "!: i .so i t"L ore i s S'J. i l_ l ae.:.r.. ~ a2_ ~El i s i r. :n:n . .;,__, ve.=- i._g ,j-:1

Ke~gas~ie~en puol ellakin sekä myös ~i~~eli~ P~lli~gi ss~ t ~la~k-

ses~a .

Ku~1 gra!:lofcni t alkoivat ylei~työ al-_let.=il::t~rw:e , viiher:i myös kyl~­

pelimannien k~ytt~ .

-

69 MUISTIKUVI A ENSIMMÄISESTÄ RADI OYHTEYDESTÄ LÄHES SEITSEN~~

VUOSIKYr1MENEN TAKAA NIKKELI N KAUPUNGISTA MIKKELIN MLK: N SAUJJEN­

KYLÄÄJ\~ SEKil JOITAKI N AJANKUVIA VtJOSISA!)AN ALKUPUOLELTA

Hui ste.l l ut 1984 Kyösti Angervo

Tämän mu istelman tekemiseen olen ryhtynyt ystäväni Tauno Riepposen

pyynnöstä saada tietoja Vuolingolla koottavaan perinnevi hkoon . Saadaksen i taustaa otsikon jäl k i osalle on pakko ke r toa myöskin sen

ajan asukkaista j otain , jotta asiaan va ikuttaneita ei unohde ttaisi.

Vanhempani muuttivat T1ikkeliin vähän ennen syntymääni 1907 ja

asuimme Va tasen apteekin t alossa, j oka s ijaitsi nykyisen Savi­l ahdenkadun .ja ?orrassa.lmenkadun kulmauk se ssa viimek s i maini tun kadun nimen ollessa silloin Nikolainkatu . Katujen nimi tekstit

olivat kolmella k ielellä , venäjän-, ruotsin- j a suomenkielellä .

Noin vuosien 1912 ja 1913 va ihtee ssa s iirry imme aswnaan es ikaupun­kiin Eroolan joen varteen , mutta isäni , joka oli läänin sairaalan al ilääkä ri jäi pitämään yksityisvastaanottoaan edelleen Va tasen

taloon . Huvilan, jonka isäni osti ja myöskin .laajensi , oli r aken­

tanut s ittemmi n Tammi stoksi nimensä muuttanut Arvid Ekholm. Hän rakensi viereen toisenkin huvil an aluks i omaa perhettään

varten ja myytyään tämänkin isälleni hän rakensi vie.lä kolmannen

huvi lan edellisten vie r een , j ossa asui joit akin vuosia j a muutti si tten ostamansa LouhGl a- n imisen tilan hoitajaksi Mikkelin mlk:n

Säkkilän kylässä. Edellä mainittu Erool an joen varrella o.l eva

huvila - alue sai myöhe~~in n imekseen Angervonniemi ja s en vi ime i­sin huvila o.l i myö~:~<in aikanaan p residentti Urho Kekkosen puo.l iso~ Sy.l vi Uin on koti. Tamr:1iston .lapsista tunnettaneen parhait en vanhin poika dipl . i ns . Erkki 'l'ammisto , joka to imi mm . i'-'likkel in

kaupungininsinöörinä sekä se.kä nel jänneksi vanhin rakennusme stari

Aul i s Tamm.isto, joka jatkoi isänsä perustamaa !•'Iikkelin Vesi ja

Lämpö Oy liikettä sen johtajana kuo.lemaansa saakka.

Toine~ ~aapurimne oli Angervonniemeltä länteen no i n 100 metriä

sijainneessa ja vieläkin säilyneessä talossa asunut :;museppä

Taneli Häkk inen. Tu tustuessani hänen perheeseensä oli häne.l.lä kolme po ikaa Väinö , Vilj o j a Auli s neljänne·n Uljas-poj a:-1 kuol tua

aikaisemmin. Vapaa paloku!lta-aate VPK c.l i silloin suos i ossa ,

esikaupungissa oli nykyisen Houhialankadun varrella V?K: r: talo,

70

josta Väi~ö-poika sa1 e~si~ ~ipi~än ja siirtyi myöhe~~in el~k­

keelle I·::ikkel in 'i<:aupu:-1gi::1 :;:Jalcp2.Elll i~ör: vira2-:a. Vi.lj o ja I:,ul i s

se!lsijaan kt!olivat jo ~uore~a.

varsinainen jatkajs ja hioi::: myös teki mm. ~-caikki minu~l ja :=_'..lc~xa-

toverini .~.a"tto Luukkoser: .:::"adioko:::1eisiir: tarvi ":semat siis-::::i-: laa-

tikat •

.Jo ensimmäisen maailmansodan aH\.ar:a :::ari 'rv.otta ·?r:r:.er:. vapaus se tae.

tööni. ~öy:~penkki ja osa tytkaiuista o~ r:.ykyisin -:y-:::;-::::ärie~i

omi.s'Cuksessa oleva.l.la ~aetulla Tapiola...Yl tilalla Korpi~ärve~ rar:­

nella, jossa vieläkin vietän kes~~ni. ~aneli 2~k~isen tekemist~

ty~kaluista hal~aisin erikoisesti mainita yhdestt luo::1~o~väär~s-:::;~

pu:.tsta tehdyn ruuvipuristimen, joka erikoiser.a r:G.ht:.~r;yte:::2. ~-cel­

paisi mihi::1ki:i. maaseutumuseoon tahansa. Joka ta-;:jaukse ssa ::::im:i

.saama:1.i ~öylsper-kki c.l i a.lku:r2a käytär:nöll i sille t.arras·..:uX::..s i!_ le:J.i.

Se ei tietysti yksin ol.lut riittäv2., tarvittiir: so~ivat l<::averit.

Ne olivat lähi~nä edellä maini t·...:.t Aatto Luukko:::1er: jc. Viljo Häkki­

:'ler... Tarvittava~ henkisen :;:;t:.o.le!'l a::1toiva~ siihe!! 2.ike.ar:. iloes­

tyvä Ilmari Jäämaan toi:ni ttama :-1uorison le!l-:i Nuc ri Vo i:-na .se:.-cs

vapat.:.ssodan t".lntumassa ilme styny-: I.lmar:_ J ssme.ar.. rfuor-:::er_ ~~cl"e i-

1 2-jain ja keksij iii:1. kirja. ?ian tämän j !ilkeer.. pe r't..l.stet-':i :Ln

m";...:,~kl.'.,.., \:''Ore...., ~.fr-im~r. Li 1.- -+-o c~· .. ··,ry) .;.: 1'a ..;aka:=-r•,-~ .,-~-' n':lY'Y'<' ~T--ur.:-.}V-- .. 1 -J-..A. ;..L \..J- ~"' - >J..., .~v!..l' v'--'.t" .. U· ;.11. '"-"---V'""'----- __ c.;. __ .._......_ ... ._.

:;l i ire ihin mm. radioarnatcörien :-1arra.s-:::.:s:; ii rL ~2m2.:: ansios-:a

j:.:.lke.istiin Nuoressa Voimassa ~:n. 'J.t.::.si:lpia radiJ-alan "':ietoja,

jci .J:a suomer.. kie2.e.llä ei ol.:ut ~u:,:al"':a ~;aatavissa.

:2:n::1enkui:2 siirryn ker-tomaa:1 radiotoirr.in-:12St2- lie::1ee :;aikallaar,

vielä muut:ama sana sen aja:1. Ylik~e.l i::-1 seudus~a. fviLd;:e l i::: kau:::'J.r:.­

gir: pchjoi~e:J. raja kulki jcssai:'l X:iv::.sa~:a2tir.. ~;ail<.:~-ceilla :;, 1:2.-

länsisuu."l:::o.assa. ?2.2.csalla ~atuja oli pyc ~ei s-:ä mu~-cul.:::1~i vistä

teh.ty ps2llyste. _il_uto.ja e:. oll:.:.-: laisir~kElar- ~a ~!8.ta3en a-:t2':?.~i:l

vieressä oli aju~iasema,

::1ee~ ja -:alvel:a reki::.:.eer1 cC.ottelivat kyytej~1. :Z2ikki ',mu~Ju::_kii:r~

jol::"ta:,.rat -:iet olivat ka:;:Jei ta ;:::orap2.21lysteisL~ tei tL~, joi -:a .luk~.li-

sissa ~ondir- katkaisivat karja~ lai~u~-::::amista var~e~ raken~stut

portit. ~uistan, ettM e~äs tällaine~ ~or":-':i oli mm. ~.:::~~a~~e~

71 s illoise.l t a omistajal ta Taneli Riepposel t a ja sii t ä alkaen ol i

t i l a isäni perhe~n kesäasuntona j a sen va kitu isena asukkaana ja t i l an hoitajana tät i n i Hilja Lyyd ia Kukkoner. . Ai ::-10a ju.lkiner.

kulkuyht ey s oli junayhtey s T"'ikkeli s tä vanhal le Vuo.lingor:. pysä­

kil le, j oka si jaits i nykyisen rautat ie!'l t aso r isteyksen kohdal la . Py säki!'l hoi ta j a Edi t Kymäl äi !'len ( toi vo·ttavasti muistin etuni men oikein) asui lähell ä olevassa pienessä murju s sa , j oka oli sen

laatuinen , että vuokran anta jaa varmasti nyky isin sakotetta is iin

jos s e.llaist a a sun!1oksi toiselle tar joai s i. Mutta ne i t i Kyme ­l ä inen e i va.li t tanu t vaar.. salli v i eläpä t a.lvipakkasell a j unaa odottavi en käyttää pientä murjuansa odotushuonee!'la huo.limatta

s i itä, et tä nämä huurui sissa t alvitamineissaan t oiva t lisää kyl ­

myyttää asun t oon . t<!uutamaa vuotta myöhemmi n sitten pysäkki s iirrett i i n nykyise.lle pa i kalleen.

Jospa s i t t en s iirtyis L"1 harrastustoimintaan . Syksyllä 1917 alo i ­

tin koulunkäynti n i l'1 ikkelin yhte i skoulun ens i mmäi sellä .luokal l a.

Sama.lla l uokal.la a l oitti koulunkäyntinsä myö skin l!1ikk t?lin ves i ­joh t o.lai toksen pumppua seman ho i t a jan poi ka Aatto Luukkonen , joka

asui pumppuasemalla olevassa rakennuksessa Petr o.f.'in kankaa.ll a .

Sieltä ei myöskään ollut p i tkä matka minunkaan kotiini jos t yy­t y i käyttämään oikoteitä . Vars inainen yhteist oimi ntamme a l koi

heti kohta kun Ilma r i Jäämaan Nuorten kokeilijain ja keksi jäin

k i rja ol i ilmestynyt . Ens immäinen t uotteemme oli omatekoinen

valokuvaus kone el i vaatimatt omammin sa!'lot t una laat i kkokame ra Jäämaan kirj a'1 ohje i tten mukaan . Ki rjassa oli myöskin t äydel.li­

set ohj eet kuvien valmistamiseksi . Teki j öi tä ol i minun j a Aaton l i säksi Aulis Tammista, j oka myöskin oli l uokkatove r imme s ekä Viljo Häkk inen , joka t ek i het i ni insanotun ~eulanreikäkameran .

Si llähän saa erittäin syvätarkkoja kuvia t joho::-1 kalli itkaan ko­nee t eivä t pysty . Varjopuolena vain pitkä noin minuutin ke s tävä

valotusa ika . Heti tämän jäl keen a.lo imme Aa ton kanssa kökeilla kip inälähett äjää ja va staanoti nta Jääma an ki r jaa seuraten .

Aa tolla, j oka oli minua ko.lme vuotta vanhemp i , o.l i s iiher. pa­r emmat käy tännön o.losuhtee t hänen asuessaan isänsä Vilho Luukko­

sen hoi tamal.la kaupu:."'lgin ves ilai toksen pUJnppua s emalla , j ossa o.l i tarvittav i a t yövälineitä , akkumu.laattor eita j a j opa k ip i nä i nduk­t ori . Vastaanoti n o.li J äämaar. muka:i nan gal vaar:isel.la kytkennäl.lä

to imiva k i devas t aanotin ja ta rvitsi' a vuk s een maa j ohdon lisäks i

72 r_yvär. , korkeal.i.a sijai ~~eva:.. ei :1eilL=i xt:mr;;a:.lakaar.. o.?...~ut

',.;,l~oantenn i:"'). . ~liime~si ~air:i ~tuur;.

vat vair: p i ha.?iiri:i. etäi sy:rteen käytt2.n:ä..l.lz~ t.uo::."J.ea:J.te:r...r:ia.

vi-iltai~en yhteisto imintamffie p~~tty i kevääll~ ~ 92~, joll o i~

v ielä se:'1~ L': jäl kee::: v iet-:äe s sän i ~esää aina ~· .. 1ikke~ in rr:l k : r.. :<a.l -

.l ioharju.:la. ~äir..ä aikoi~a a~~oi myöski~ \~ori Voima :eh~e e r..

ilmestyä radioe.oatööriemme u.:--ar:'..lurtajar: vä~"!rikki Le o :_, i:0.de.ll ' i::

ki rjci tuk.sia e lektror::iputl·dsta ja n iiden :r<äytö s t ä r ad. ioto i:.t ir.­

:"lassa . :.:2, ider.. oh.;eiden :-;tukaan rakensimme kumpi.~i:'1 "la!:1ppuvas­

-taa:::J.G-t~:a jamme !', jot<:a vaat i virtal&~teeksee .r: v :>i:nakl<2.an aecki..:..:"''lU-

l aattorin . ~a:..-tte~ t ~i~ oit i~me kumpikin V ~lj c Hä~~iser. teke~iin

laatikoi~1in. Laatikoider: yläpuole2.le. noir: ~5 .ser.ttime trirl ·~o:'-

keude.l.la ol i to i se sta pää.s t 2är: va paa vaa~asuora o r si , j or.on tar­

vittavat käämi ~ e .::i k elat si j oi tettii:n . Ni i der. keskin2 i s'ti:i eti::.i ­

syy-':tä muu-ttaer:. j a s Eiädettävä ä k ie r -:okondens9.attc ria käyt täe ~;,

e-':si t ti i:1 halut~ aa.l tcpi -::·...tu:= . Sriko i se s t :!.. 0::1 huomattavaa , s::o:ä

kor:eessa tar'ri ttavia kor:rp o:r::ern::teja e i mist2.är: :-cauya s'ta 2 i i h er.

aikaa:~ oll :J.t saatavissa . Niir.p::i kor..ee ssa t .arvi ttavat lao;:>Ut eli

putket ~·Juduimme ha~1kkimaan P~i.~ip s- teh'taa:'1 ti:ik2.1iiisel -cä ed.us-:2. -

jal t a, joka ffi1J. i staak s e r:i o li !1 ir:-'iilyhentee'2. t;::._ty: AEG . Si iten aii.aar:

ei my csk:O:Ei::-; vie.l2. t,zr:1e tt"--l s 2.äs t c.lampp-:.:j a vaar: a L'1oas"'i::aar.: :;:: e i t t z -

3aat'.J..s.r:i is:il tä::-1i ran a t 6 vol ~ir: a!.-:k~'Tiul aa't -: cr:..::-j ost oo::-. ~ a s 2r:.

:.. 2-t aar:: i.se e:r-: ta:r·vi t "tavar, tasasu:..r:1taaja·.:1 os 't c or~, ~\ .::J.l.l io1:2.rju2. :'.. a

ku:'1 c.l~ ·-.raL'1tovirta , sair-. le.i ~--ce e::-1 to im:..:naan.

sa. i~ e räs.l t2 \ V=-. : ::-1 .:--aC. i oa!!la -':öd ril tE. si ihen hyvär: :'leuvon . -:·uona

e.ika:r.a~a::! e :.. va.::..ovir~aa j o~dettu, su-:..:. reDp ia a su-c:.:.ske sl:u~~s ia

:·J.k:..lu.not-'::a:na tta , ::-1aak:::.a :;:e: e i -:::a p i tki::_ 1.1aan ::lii::. >: :'.. t.Ae.l i::o:sä ,

j;!ikkel L'1 m2.1c s s a }::-... .. ir: my :j s ki:r: ?. :i. ihim2e1l 2. k:..:..l~iva~ va.: oj ohC.o~

to.lppii::::. :·dir:r.: itet't/ in2. . S2a::..:;,r: i r.eilvo oli se ~:.raava : Käyt::i. 2.~1 -

Se e i estä v~r~~~ely~en k~2.kua, m~tta e st~~ valo-

'l irr-a!l pä~syr~ lai -:\:ee seer. . ·reii~·. t:;öt.t: ~tisl{e-:t:l~~ ja l<uul~ .. r\l-3.i su.~J.s

-:ul i a i ,,a!: e r· i~ .. c·:!laiseksi. J c C.eti ? .. i il"':imä e.l.~.~ .s 2.i-~ seL vä s-: ~ !:(~~-

lt:.'t.Ji i:: ~~ ~k2a.la ise1: :: e.:.:_erJ. ' ir: r-adioasema~ a ikasig~aa~ i::: j a 3 a:---J. -:e.­

l':.a:n i~a;--~ t~J.r:.r:"L.~s ·.::J)\. e.li -:-.;,...: ·t:1u -:Ln..:t, t~ 1:uu t:J.,_~ -::uu, tt.l ·tu:...l saat-

73 Ensimmä i nen varsi na inen , sanoisinko "pitkän matkan l lihetys"

minun ja Aaton kesken tapahtu i ke sällä 1922 tai 1923. Kumpi

luku on oikea en enää varmuudella pysty muistamaan, mut ta jompi kump i on oikea . Ennen t ä tä .lähetystä ei r-hkkeli ssä tiet-

. .

t äväst i ollut r adiol aitteita kellään muul la kuin Aatolla ja minul.la . Aato.l.l a sekä lähettäjä että vastaanotta ja j a minu.lla va staanottaja . Tästä .lähe tykses tä lyhye sti seuraavaan . Aatto

ilmoitti kerran minul.le saaneensa mie.le s tään ri ittävästi tehoa antenniin ja niin sovimr.1e kel.lonajas ta, koska ryhtyisin kuun­telemaan. Hinu.l la oli lai tteet Ka.ll ioharjun vinttikerroksen

i täpäädyssä olevassa huonee s sa ja kahdet kuulokkeet, j oista • t oiset annoin todi stajaksi kutsumalleni täd illeni Lyyd i Kukko-

selle . Puhe kuului e r ittä in se1väst i kun Aatto mm . sano i:

Halloo, kuuleeko Ragnar. (Käytin s iihen a ikaan R.agnar-e tunimeä)

Sitt en Aatto meni pianansa ääreen -ja s oitti rnei.l.le p i anoa . Tämän jälkeen menin lähimpään puhe.l imeen Vuo.lingon pysäkin l ä ­hel.lä o.levaan rar:tahuvilaan ja i.lmoitin Aatolle , että hyvin kuu­

lui. Tämän enempää ei minulla ole osuutta radiotoiminnan a.loi t ­

tarnisesta Mikkelissä . Tämä ol i kui tenkin alkua s ille ja sen jat­

kajana on mainittava j a vieläpä suurin kirjaimin Aat t o Luukkonen . Ko ska t ämä jatkovaihe on erittäin mie lenkiintoinen saanen sii ­täkin ke rtoa jotain mitä vielä mui s tan:

Tuona aikana , j olloin edel.lä kerrottu "p itkän matkan rad iolähe ­

tys11 tapahtui, e i ma a:-;; .samme ollut s illoin eikä vuosikaus ia myö­

hemminkään minkään.lai s t a julkista y.lei sradiotoimintaa . Nuoren Voiman Lii ton pi iri ,s,sij sitä tosin kokeilumielessä harrastettiin

mm. Porvoossa, Tamperee.lla, Helsing issä ja Turussa , mutta niiden kuuluvuus ei ulottunut Mi kkelin seudulle . Ulkomaisia rad i oasemia s en sijaan ol i jo silloin runsaasti toiminnassa ja niitä voi tiin

kuunnella r-Hkkel i ssäk in . Tuona aikana myöskin olivat Aaton ja minun rad iovastaanottimet jo sen laatuisia , ett ä n iitä saat toi

lyhyen neuvonnan jäl.keen käyttää sellainenkin henkilö, joka ei oll ut perehtynyt laitteen sähköiseen toimintaar. . Mi nä ja Aatto

olimme kesällä 1922 läpäisseet ke skikoulun . Minä jatkoin luki ­os.<;a, mutta Aatto alkoi pikkuhiljaa ru,veta va.lmi s tamaan radio­

vastaanott i mia !lii.l.le .läheisil .le tuttavi.l.leen , jotka häne.l tä

kojeen tilas ivat . Aatto suoritti s illoin kaiken työn käsityönä yksin .lukuunottamatta .laatikkoa, jonka teki Viljo Häkkinen.

74 i<.'..L"'l radi oita t ä .:l2. tavoin v2hi-:elle:'1 ali<:.:> i. l e v i-:ä ;;:tiJ<:ke.li~:::k i:'! ,

a Loi ju::lala:-.pa.:: veluste ::-1 1 '?.he t-::ämise:.:..ä s-:..;r..r,u::l. tai-ae.:n:.;. i s L-: ~,~ik­

ke.J.. i ::-. ~irkos~a. Kirk~oor: s:.joi -:e-::tiir: p ut.e.J.. i::-lrnikrof~r~i ja et.-

~) Ll1!1p:;n.:.ase.Dalle, .jossa lä~'1et L'1 sijaitsi. . :·<yö!!em:r.i:-: saatiir: .l2.-

si me.:L.xein ;·hl<~-<eli~ kesk.i. stassa j a joho::-l vo i t '!..i:'l edullisest i

ve t .2.ä v!'ljel::Ja.paikal -ca e ri2.l iset johdot l ä~e-:;t :!..rr:ee:r.. ~ a t::i.te~

•:s l t y t tiin 2ii:cTcJsta pu.'"le2. i:nitse . . 11" .:'1e . . a s :!..ja i~~ee sta Kinotea~~er:!..s "Ca •

~ i säti ah jel::laa saat i i~ 1ä-

m"J.i t a kL"lokuvia kuin my k!-<i2 .::il:!le.:;i:i ja e si ty~~s2r.: a:.:,;;:ana o.li ta­

val .l i s est i m".lsiikkia , j ota e.si tti'·.rät s·.1ojave r~on taka:1.a m::.:.-:~t::el i­

l~ i set ousiikin taitajat . ~ ::.~o~eatteri~ om:!..s~aja huonas i , e ~tä

k:.m j0nk ur:. mi elenkiinto isen koh~auksen a i :-<a:c.a :;eatteriy -:.. e :Lsö

nauro i , niir-L sekin t<:uului rad i osta ja aiheut-::;i ylei.3ö r: m:..eler:­

ki ir:n on ~ene iliään ol e vaa ~~lmii ~chtaa~ . ~ ii~;~ ~är: ke~s i pä~s-

t 3.ä pikk'J.pc ik.ia i.lmai ze.k.s i tec.tteri i::1 .s i.ll~ ehdJl::..c., c tt~~ he e.si-

t y k ser.. a ika!"la :r:.au~ai s ivat so-yiv::..s 2a k ohci.i:cJ. pitk2.ä:::.: je. ~-<:.U'..l.l'J.vas-ci.

~ cja-: ·:iete!"!kin tEk i Vh1t t yötä k!iskettyä C2. yle i .S 8 "::äytti -::ea.ttE- -

:ei .sal i n en-::is-;::;2. täydeo:!lir; . .Näi~2. v· .. ws i r:.a taisi ?<! ik~elin :::eut;,.;,

ol la e.ir:.oa paikka, ~ csse. t avallisella i.<ut:.2. i,jalla oli radic',.-a.s­

~aa~otin. Kaupoissa r:ii t ä ei .s~ll oir: ol lut ja ~e levis i vlit laa­

.~ em::l i~ vas ta :-<u:r.. Suome:r~ ~uvaleh:;i j'Li..::..k a i.si yks i::J~ertai ser~ la::lppu­

vasta a!lott i:1er: raker...:r.usol:j eet. ;., ike.a er. ~i:iy sh:. tar·i·~ oi.:J. ffi',)_i. s :.;:;, )

m~t-.-.:.a se ol i aika i sin t aa::J. syksyl2. ;.:i. ·1925 , jollei::: j·'J olir. mm...:ttar:ut

Eelsi::.1.kiin aloittaakseni opinte>:r:.i ':::'ek:'1i.l.-:..i.sess2 }~o r~<ealt:,:r..:..:.ussa .

V" .. 10 s L~yrrun e :'! i ::. ä •

75

j oil la ei ole mitään muuta yhteyttä toisiinsa kui n että ne molem­

mat kuu.luivat a jankuvaan . Kerr on niistä jätti=ien arvokkaimman osan ke r t omukseni v iime i seksi.

Nykyään e.lävistä paikkakuntalaisista muistanevat viel ä vanhimoat kun kiertävät kaupuste.lijat eli niin sanotut ureppuryssät " ku.l ­k i vat reppu selässään talosta ta.loon . Kun kulkuyhteydet kaupQ~­k i in ol i vat aikaa viepiä , puuttui t alouksist a a ina yhtä ja to ista neuloista , langoist a aina hakaneu.loihin j a t ul itikkuihi n saakka . Tällainen kaupusteli ja oli myöskin Ville Lonki. Sukunimen oikein­kirjoitus saattaa edellä olla ehkä vir heellinen, mutta Vi.l.len Lonk i - n imisenä hänet tunne ttiin. Aina kun hän saapui taloon is­tui hän penkill e ovan suuhun . J os ei ta.lonväellä ollut mitään ostamista o.li Vill elle aina kuitenkin tarjottava pullakahvit tai ainakin kahvia. Siihen hän ol i tottunut , eikä ennen l ähtenyt pois ennekuin kahvit oli saatu.

Kerran Ville sattui tulemaan aikana , jo.l.loin molemmat vanhempani sa t tuivat olema an Kal .lioha r julla. He päätt ivät koke illa , Ville.l~e

siitä ma ini tsematta , kuinka monta kuppia Ville j aksaa juoda . Ja Ville joi kahvia kokonaista 24 kupill i sta. Sitä en enää muista loppuiko Vill en vetokyky vai lope tettiinko tarjoilu . Tiihän tari­naan liittyy vie.lä jatkoa. Kun Ville seuraavan kerran saapui ja istahti ovensuuhu..'1 o.li isäni hellan ääressä kuivattamassa t alvea varten he rne itä, j otka o.l i pantu puukehyksen s isään p ingoite tu.l.le rautalankaverkoll e . Ville kiinnitti asiaar: huomiota ja kysyi että 11 mitäs varten tohtori no i ta herneitä paahtaa? 11 Isälle tuli veitikka mieleen ja hän vastas i , et tä täytyy tässä ruveta her­ne i tä paahtamaan kun nuo kahvit t ulevat niin kal.liiks i. Ville ei vastannut mi tään vaan nousi i stuimeltaan ja meni poi s ajatei­len varmaan, että ette minulle ainakaan hernekahvia juota .

Toinen toiminta , joka vuosisatojen va i hteessa oli t avallista , oli puhemiehen toi minta . ~h ten tiimä toiminta on saanut alkunsa e i minulla ole tietoa , mutta puhemi ehenä toimi paikkaku..~'1al.la ai:1a joku kaikkien paikkakuntalaisten luottamus ta ja erikoi sta a rvor:­antoa nauttiva he-:1kilö. Puhemie s kävi aina yhdessä t u.leven sul ­ha sen kanssa tulevan morsiamen kotona pyyt ämässä h2nen vanhemm 2..l te.a:i

j a häneltä itseltään suost umusta tulevaan avioli ttoon . Kun s i tter,

,....,c l c·

~~ä~ j a t oisessa sul~ane~ mcrsiame~se ka~ssa .

kuul'..li , oli t ä l l ainer: kaixkien su:1r ta l uot t e.musta ja ku:'1r:io:i.t·.is­

ta ~'1autti va be::J.k i:ö ?ohj oi.::::talo;'l va:r::'la :.s2.::1 t ii Ka.:le i''\.ti.~'"lOr:en e.::.. i

~::iiyC:ellisesti ~irjoi tett1..:na :Zalle .Fredr:..~ :v:~i.::; onen ( 12.50- 1938) .

:r2.-~1en k'.J.vansa on. v ielä eltivästi muistos2.ani , si.l.Hi h i:L-1 k~~vi useir:

t:la~lamme ~allioha~~ulla ja minä j a v e: j er:i ~2eir: ? ohjc is~al os-

Ga , ~ onka kautta kävim:ne nuorempien Nuinos~er: kar:ssa mr. .• ui:na.ssa

Syyslabdella aar::kosaare::1 vastara:::mal ta . Eä~en pu...~emiestcimin-

:-~astaan or: mieleeni jäe::1yt seuraavat t a pai...lkset, j oist a o:J. mir:ulle

~-<erto:::1ut~1iir:en vanhir ... tytt2rens2. :-::t.2.ja ?i.l ver.t ie . Hiljan e~'10

~skar X:ekkor:e:r1 meni ::1aimisiin Elli LahiY.ai ser! ~ca:.1 .ssa. El.l ir:: isU

-Jeremi.a.:: ::....ani.kai:::-:en asui silloin tca-:.:i::>iarjulla var_~assa sauna-

tuva.ssa yhde .s s& t y ttäriensä ja l<:ar...sakoul '..l iiis sä o.i. i.eer:

kn:1.sa kans sa . I' i:ir:ne saapuivat Kal.'l.e ja ~skar /~1de ss2 .ja asia

scv: -:tiin niir: J e!'eniaa:r: k~ir: ~l.linki~ :-:.:ans .sa . Kuulu tuks:!..a

rr:e1:.ti ir. ::a;;cemaa:::-1 :<::.kke1 is~2. tavalla , j osta ylU~ j o ke !'ro::ti L'1 .

':'oir:en pari , j on.ka Hilja muist~ , oli Syys.la~de:rl Kr)r;; i.saare ssa

asun'..lt _;;ari :ui '!:u j a !(a:l.ta 3al:nelaL'1e!"'!. ::e e :;_ -,,~it kui ter;:~aa!l

h2.lur::1eet herä -:::2.2. ::1aaourei tte:r:: 'r.uomicta k i i.l aLk.se s taa:: ja a.=:ia::

.=.iiar: va·d:ai~en j ul i i t ulo l:2!!12ttiin st:.c ri -ct ama .!.l a ~uulut\..~ksiil-.

e.~ :.) -:2.v2..:=..l ise s ta poik~eava.l2.::: -:ava.2.la . :-El~ar. :::vmmi e.~ i Ananda-

H i.: je.- t:r':t ö o t e·;:ti i !! ma t ka.l.le ::n1lmar:. ~nsim::::2. isi.l.l ii ratta i lla

is~uivat !:a l le j a mu.11mi ja toisil=.a ra t tai::..l a ;-: i h l a _? a ri , !jcrsia:r::

Eilja- ty ttö~ sylissät~ p~ttlen .

?:alle MuL'lor~er-. oli va!:?-1i:r: set:.clulla asur:~-;: , j cr:ka mu1.s~an.

::-tie le stäni .

-

77 KUN RADIO TULI KYLÄÄN

Tai si olla 20-luku jo aivan lopuillaan kun Korpikosken myllärin, F. Paakkulaisen asunnon vaiheille korkeiden riukujen nenään , posliinieri stimien varaan ripustettuna ilmestyi radioantenni. Antennista lähti alaspäin johto, joka päättyi kamarin ikkunan pieleen ja pujottautui siitä sisällä kamarissa olevaan radioko­neeseen saakka . Jos v i elä tarkastel i ikkunan seutua tarkemmin, vo i havaita maajohdon , joka tuli kyseisestä koneesta ja päättyi maahan lyöt yyn rautatankoon t ai kerrassaan sinne opetettuun ku­paril evyyn. Tämän enempää ei ollutkaan ulkopuoielta tästä ihmelaitteesta nähtävissä .

Itse radio oli kamarissa p iirongin pääl l ä . Myös lattialla ole­vat , akku ja anodiparistot , jotka -antoivat tarvittavan sähkö­virran , kuuluivat samaan kokonaisuuteen.

Huomio radiokonee ssa k iintyi erikoisesti suurimuotoiseen , suu­puol elta huoma ttavast i laaj enevaan torveen , joka jo muodol laan herätti vaikutelman, että ääntä sieltä hyvinkin saattoi tulla.

Uteliasta kylän väkeä tuli aina joukolla varsinkin sunnuntai­iltaisin tuota uutuutta kuuntelemaan ja ihmettelemään. Kamari ol i väkeä täynnä, eteinenkin ja tokko lie kaikki aina si sälle mahtuneetkaan.

Kun omistaja ol i sitten hetken aikaa käännel lyt koneensa kyl­jessä olevi a nappuloita , tutkinut akun ja anodijohtojen kyt­kentöjä , niin tuokion kestäne iden epämääräisten pi i pitysten, ulinan ja vinkumisen jälkeen al koi kuulua ihmisen puheelta vaikuttavaa ääntä , josta vähitellen ymmärrettäviä sanojakin sai selville , jopa päästä "kärryille" siitä , mitä as iaa puhuja selvitti.

Väl iaikap imputusten alkae ssa kuulua , l ausui yleisö ibmetteleviä kommentte jaan as iasta. Sitten alkoikin tull a musi i kkia ja sitä tulikin varsin vivahderikkaana ihan torven täydeltä . Tosin kaikki torvesta tulevat äänen tehosteet eivät olleet kappaleen

säveltäjän eikä sovittajan orkesterin tilille pantavia , vaan

76

'~J se i sen aoa:."a e.ti:r: aikaar.saamia .l isävksiä . - -kaikki kuitenkin ol i v2.2.!! sitä samaa Hsi!!!:v·::niaa11

•

Eadio ol i tullut j S.2.d 2},:3ee~. Se :(e!1i t ty i jatkuva.s-': i. i?'u .... ~e Dt.-

jo sinfon iasta . Alettii:'l valikoi:ia mitä ~ruur:.r:.el tiL:. . Se..inar:.a i ­

kaise sti l isäär. ty i myö s ve. s tac.nott im:.. e!"l r.:biä rä. !".i:iill~i k y-:.. Lll2 ,

kute~ yleisestiki:r: . Viime ist2.2.:'1 t a lvi s o-caar: rr. e~T:."'.es sä r a dio-::,t o­

mat asurL"'lot kyläkUP..nal2.arr.me olivat jääneet jc se: v ä 3ti v::;·:'lem-

mistöön .

79

"TELEHVOONI "

Tuo yllärnain i-: tu , koriste o 1.: iso!'l r aker. te iner: lai te , el.l e s s a an

viel ~i harvir..a i suu ~; , oli taval li sesti .saa::mt pa il~kar. .sa talon

peräkarnarin , sal in tai mu'..ln "paraatipuoler:" ove!'l ;;ieJ.e ssä se i ­

nälle ripu.s tottu~a. Kun s i:::1ne s i "': tc:n kyUil i.iin enkin tul i pu_~e ­

lirnen välityksellä kiireellistä asiaar:.sa hoi t amaa:1 , v2.hli!1

häkellytti ,jos paikalla sattui olemaan vielä vieraita , kun

l a itteen käyt tämiser: osa aminonki!'l j o väh är. a.rvelutti. Helkein

sii:~lä tarvi ttava n umero sekaantu i ja a s i an esi ttärniner.käär: ei

tahtonut saada selkeäst i ymmärrctti;tvää r:n.wtoa . !\~wne ron suhteen

e i aina ollut niinkään hätää , s i llä ke skus useimmiten pystyi

pelkästään n irne :!:'l p e rus teoll a yhd istämt-iän oikeae.::1 pa ikkaan .

Puhei i nlinjat olivat myös väh är. mi ten sa ttui. Se a inoa .lanka ,

jota p itkin sanat silloin kt11kivat , o:l.i vedetty jo ennestä än

clevta aukeampia paikkoja ja pellon r eu:-10ja s ev_ra i.llen . Ka sva­

vii:;l puihinkiri ki ir..nitettynä . Use in ky l lä sattui , että l L'ljalla

oli häiriöitä j a vaikka ku i nka ol is i " r.a l oota 11 huutar:ut , e i

haluamaansa yhtey ttä saanut .

Jos 2-3 k i lometrin, j opa p i temm~inkir. ma t k2.r: p~~~i.ssä olevan :J)lL"le -

1 ir:1en aV'J.lla sa i asiar.. toimi tetuksi , tu!'ltui s e jo st:_uro.!. ta e ::ii s ­

tyks el tt~ ja keh i t y!<.s e:.-:1 eteenp äir: me Lol ta . 01 ihan ~yös oma s f~­

V}'~sä siir:äk in , kt;_r: ~ai vasta a ntul ije."2..lc t ai naap::.rir: p i halla

kohtaamal lee::l. sa::1oa , e t tg kävin tuolla 11 soi ttarna s sa" .

Ensimmä i set puhel imet ovat !12. i ll ä kyli.l.lä olleet :~ ikaran j a

Vuo.l ine;o~ karta::~!O i.ssa . ta rkkaa aj ankohtaa ~·1iider- hankin ta­

a j a sta ei olo , koska omistajanvai~doksia kyseisten t i l ojen kch­

dal.la on my ö s ollut. Todennäköi. se s-'-...;i p •.J.hel ime t näihin taloi~i!:l

on :-!anki ttu jo tämär: vuosisada:-1 alkukymmenoll& . !'~yös V·J.o.lir.eo.lla

kesäis in asur:eilla Kinnusilla or~ ollut puhelin j o kauan , ~äätc.l ­

len he idän nurr.crostaan joka o.li 6. ~·•Iikke2-in var.:i1as .sa :;>U:lelin ­

luettelo s sa . :·,Iilloin p'J_hel i:'l si irre t tiL1. myö s k e säa sunr:o.l.le ,

ei ole tiedo ssa . A. Sa.lrnolaisella SFtlmel ar. talossa oli puhel i n

20- .luvun alussa ja hier:1ar- myöhon:mL'l /..:cv.1u11e opotta j e.ksi m'J.utta­

!'lut El sa _il.s ikaincn r1unkki myös :;nilielir-:e:--:t . Par ikkala ja Lammin­

mäl<i ol ivat seurae.via hankkijoi ta . Laajemmassa mi ta s.:;a puhe1 i ­

mct y.leistyivi:it 60- ~a 70-luvui.lla .

30

Ajan :nuut"':.ava ote en u l ot-:.unut r:iyö s t2.ll e :::.lalle . ':'e-:.ehvoo::! ::.. sta

-t.ul ~ puhel i~ . Se laskettiir sein~lt~ pöyd~lle. Siirr?tti i~

pe rtkama~is ta ~~ytt~~öliisem~älla ~a i ~elle , joko et3 ::..see~ , vtl i~-

1~öön, aulaan, hal liin -:ai m!. tä ~i l :-ja :1. i ~ tä ::yt o;! uu~:i:.~ asu.-~-

to ihir. tehLykäär. .

S2~ muoto en r iis~~~u e~tise s tä näyt t~v~stä , koristeelli ses-:a asustaan y~sinke r~aisee~, pel~ i s~e "':tyy·:1 as ia:lisuuteer.. X.amme~

tilalle on tul lu"':. :1umeroleV'; . Sii-:ä G-:1 "':'-l.l l u-r vair: 11er:getc~ kcr:e .

~tne~ ~a-:osiva t -:ekniikan ja aut omaa tion valla-:e ssa heid~r. pai~-

',{ar:sa .

?uhe~i:1la :1ga-:~aa:'1 eivät l iio in er:ää !..aul a k1.:ten er..r:e ~: . Ne c r.

su'...lrel ta c sin va:'1gi '.:.tu kaapeleihin .

KYLÄTOIMIKUNTA

Ens imä i set kyl ä t oi mikunnat maa s samme perus t e ttiin v. 1977 j a

siitä l äht i en j oka vuos i on muodos t ettu uus i a .

8 1

Tänne Vuol i ngol l e kylätoimikunt a pe ruste t t i i n v. 1980 , j o.l.loin kyläl äisten t o i vomuksesta koul ulle puuha tti i n kyl äkokous . Siellä valitt i i n kylätoi mi kunnan jäseniksi Pauli Hämälä i nen , Hilja Ha r t tinen , Mi r ja f\~uinonen , Olavi Partanen , Veikko Rah i­kainen , Ulla Ri epponen, Os s i Vahvaselkä j a puheenjohtajaksi Nikko J ukol a .

Kylätoimikunnan t ä rkeimpänä tehtävänä on kylän kehittäminen j a viihtyisyyden .lisääminen s ekä p i t ää kyläl ä i s e t a j antasalla kU.l1-nan suunni t el mi sta . Harrastust oi mint a on v i l ka s tunut kyläll äm­me kylätoimiku.."'lnEi.n toiminnan myötä . Kesäajan ha r r a s tuksiin· on kuulunut l entopallon pelaaminen koulu.>"1 kentäl l ä, j oka on talkoo­voimin kunnos t e t t u yhteiseksi pel i kent äks i. Talvi s in on pidet ty hiiht olatuja kunnossa ja nä in on voitu j ärj estää h iihtoki.lpailu­j akin . Vie s t i h i i ht oon on haa s t e t t u naapurikylän Korpijärven joukkue kaksi ke r t aa . Koululle on järjestetty mm . ke säjuhl i a , p i kkujouluja ja äitienpäiväjuhl i a , joihin ohjel mansuorittaj a t k i :n ova t löytynee t omal t a .kyläl Uic

Kylät oimikunnan kokoonpanossa on tapahtunut joi t akin henkil ö­vaihdoksia nä i den nel j än toimintavuoden aikana , mutta toiminta on tullut j äädäk seen .

83

K 0 U L U T 0 I M I N T A

85 KIERTOKOULUTOIMINTAA

Kie r tokoulut ovat oll eet kansakoulun edeltäjiä . Ne olivat kirkon

ylläpitämiä kouluja . Kun k inkerit eli kyl änlukuset ol ivat jossai~

talossa) niin seuraavana talvena sii~ä talossa pidettiin kierto­koulua . Se kesti tavallisesti kuusi viikkoa . Sie.llä annettiin .lukutaidon opetusta aivan alusta alkaen. Pienimmät l ap se t opet­

telivat k irjaimia ja sitä t ietä t avaamaan . Isommat lukivat sisä­

lukua ja opettelivat ka~~okirjoitusta ja laskennor. alke ita . Uskonnolla oli huomattava osuus , oltiinhan kirkon ylläpitämässä

koulussa . Raamatunhistoriasta ja katekismuksesta o.li läksyä joka päivä .

Ope tta jina ova t toiminee t a inakin seuraavat henkilöt: Eedla Pöyry ,

Ida Pöntinen, Al ina Himanen , Anna Kekkonen ja Tilda Hämäläinen .

Kiertokoulun oppilaat kävivät kotoaan käsin koulua , mutta jos

jollakin p ienellä lapsella ol i kovin pitkä matka,ni in hän oli kortteeria kou.lutalossa .

Ope tusvälineistä : Rihvelitauluihin opeteltiin kirjoitusta , sillä

v ihkoja ei siellä käytetty . Lukukirja ol i isommi.lla lapsilla kou­

.lun puo.lesta , pienemmät .lukivat omista aapi s istaan.

Ope ttajat asuivat joko sii~ä talossa , jossa koulua pidettiin, ta i

lähinaapurissa. Tää::_lä toimineista opettajista ol ivat täältä Vuol ingolta kotoisin Alina Himanen ja Anna Kekko~en.

86 ,. ( 3)

'\lUCLINGOi·J !ZO:.JLl.m HISTO?-=:!KZI

E~:nen koululai tokser- perustamista o.li laste::. cpetu.s var:l:em­:;>ien, lukkarin., tovereiC.e:n, kiertS.v~i.r. kol;...lt.ur.es-carin tai :;Jyhäkoulunopettc:.j ien varassa ja cpp i.rr.er:e sty sU~ .seura·:t:. i!: lukuk i:~1ke re i.llä.

Suomen kansakou.lulai tos perustuu 'luoC.en ~866 ka:::l.sakoulu­asetu.l.{seen, jonka ::11-lkaan ka:1sakou:usta t:.:.li 4-luokkai:'len oppilaitos, johon kaupungeissa liittyi 2-vuoti:::e!! c:..~akou::L·~. Samalla opetus siirtyi kirkolta k.;.ntien j2.rjestettävä:Zs:..

Vuonna 1898 ar..nettii:-1 piirijakoaset::.s, joka velvoi~ti ~'-lr..r:at jakamaa::J. alueensa ko·;J.lupiireit.ir: ~a joudutti :::-12.i:n kansa­kct:.2.ujen perustamista. Hikke.l.in pi täjS.ssä perustet"':ii~ asetukser.: pohjalta toimikunta, j eka a:1toi ehdotuk.ser: a.lueer: ka:'1sal<:ou.L.rpiiri.jaosta kesäkuussa i8S9. El:dotukser... mo..:..kaa;:, per.;.stettii:-1 i 2 ka:J.sakou.lupiiriä:

Kirkon~~y.lä Olkko.la::::1n:..e:ni LL1kkola Var..ham2.~i Harjumaa Ihastjär,ti

Savor:..lah-t:.. ~iircla el:. ~a~ko~a V e :r .ma s ky: 2. R.al:.u.la Park'~E.3.

ja v:-:oLIIEZO, jossa kou.lui~äisi2 :..e.psia 0.!.1. 24. J ::i.t~ope:,...,.;.Is­teer..a k2.ytettii::::1 maantie-:ee.ll:..si2. ja as"-1-:usolo.ja sek2 ks.r~­sakcu.luiäss2. olevier.. vuosina 1337-~891 synty!:eider: lc.s"'i:e:::;, l-;J.kl!m2ä~.3.ä.

Sama toir:1ikunta määrättiin .sel vi t~ämäi;tn uusie::J. ko~.;..~uje::-1 paikkoja. ~ou.lujen sijoittamisessa ~li ~onenlais~a pul~ia ja kokouksie. pidettiin :;:a.ljor:. U~a::::-':::-asku".1r.: 2. :;:2.iv~~r:ä 1299 toi:niku::1ta kokoo:::1tui -:a.lo.l.l i:r:er: A. ~C 3c~~G.ey-,:f..n lu:r,a p~~2. t-::;a­mä2r.. V:...:.ol ir:gor: koulun sij oi -c:J.spaika:3~a. '='G.::..2.öL1 e:. i\.'..:.i -'.:e::-:­~a&::J. :nv J. Grer~'1lanL'1 ~arj oamaa ':Ja:LK~2.a t.yvik.sy-:ty l iiar.:. ~orkear: hi::::1r:ar. takia.

Saman kuu.'l. 13. >:;äi vänä !<:.äyti in ka tso!7'.as sa k·.:J'..t=.·.:r. r:.y':~.:yist2. paikkaa, johon !1eti ih2.stu-tt:.i:1. =·· ... !a~ra.e.~--cutL'1. i.3. p2.~,l~ir:.~3. te'c.ti ir: xauppakirja, jolla Paavo ja He":2. ?,iep;or:er, ja Jt~r.ana ja :-!eler..a R.ieppone:'1 rr.yivät 2 ~'l.a: r.. rr:.aa-al·-.:.ee:'! ·:Z::J'...;.'2..t.:.:'1 paikaksi 300 :nk: :1 kauppahi:-J.~a.sta. [~2!-u;:pa~:..:!:"~a~ca 22!1ot~i i:::-l lisäksi: 11J:laiYli -:tuå ka'.lp";}aSur:imaa ve.::tae..n .::i ":ou:~.:w';lf:l·2 :C.:.~u-:...1~­t!'>lnl"' e a··~ai c:~kc:~ antamåa·" •ihdeV" l o~·.,..,'-'r. ~-e~:-:, ,~ -urn"':-1 ....... ,~ -~·'1 -· '~ . .!... .!..•• -~C--~.L ; d ~ - _l _;_!! .. l<.'.t- t:-. ·~d.L<:O,;, ~ ,·.::.,_ '~.:....-·~--

karjassa. Tätä paitsi suorittaa >Ii.!:l<.::-2-:...ir" ~--lr...ta ?:~::~tal::;o::~ v...:.osi ttai:'1 sen ver:Jn, jd<.:a asia::1cmai.se::~ v:..:::-a::::cr.. ~rvi.o::; mukaan puheer.aoleva.'2.. ta me.ape.lstel ta on. me:.:"lev2. 11

I{ur:nan P1...1C.le sta ~aupc:.n ~~,rv.3.ks~li \j".3_-:: ) .. • ~. ~. ~:::!!I.S' _...;_. __,·. c;·...:.: :..::--1 ~ 2. •:}2. t·rie.l \Ta.l jakka. rie~Ll i k::l!s sa 19C1 ~ ~~~:1r: ~.2.~~c~.-cc·L~3 ; .3_ ~1 t-: i, että koul~toimi aloi~e-:aa::J. Vuali~go::a syksyll~ ~sc2. :·.:13.a.lisku"LL 3·. p2.i\J2.:~2. ~9C~ 'l3.littii::: er~s:_~~l~n~~.i~'"~e.:~ jc.j.-~:l:·ku:1.'t:e.., -i oi!or '.<u; >7 ' 1 i V;:;.+ "'- i l a·"'om -i '-'ta ..:a T (' r~·,......,a.,., ·~. i ~ i _-.,·,·1 ~ <= '· '"7 V ,. -- -- ........ _._ ---.v v - ... ! - -~ U ..._,. 'J -•••:l ;1,,--.... .l-...:: .. _ •. _._'-· ... ~ • .:...

Broms, taloi.li.3e-: -~ ... 3o~de~, 1-:. ~··h..:i.r.!.o~:-!eY!, ?. ·r-~ . ..i~~l·::e .. l=~i~.!.2.~j, I. 'Tor:li2.L'1en 2ek:i käsityöncpe-t-'.::2.~2. .:.~:::o. R.:.;-::..::.:~g.

2 87

Rakennustyöt tarjottiin tehtäväksi urakkahuutokaupalla. Halvimman tarjouksen tehnyt A. Piiranen ei kuitenkaan saanut urakkaa vaaditun takauksen puuttuessa, vaan työn sai A. Bonden 5 mk kalliimmalla tarjouksella 11 990 mk.

Koulun rakentaminen edistyi nopeasti ja kun riittävä ope­tuskalusto oli hankittu, oli koulu .lopulliseti valmis. Toiminna~ esti enäti opettajan puute, johon virkaan val i t­tiin 4. e.lokuuta 1902 neiti Hilda Eskola. Ensim:näiset lapset Vuolingon uuteen kansakouluun taapersivat 80 vuotta sitten elokuun 15. päivänä •

.Koulun johtokunta kantoi huo.lta myös aikuisten henkisistä tarpeista. Niinpä anotti in !'1ikkelin kaupungin val tuusmie­hi.lt2. anniskeluyhtiön vuoden 1900 voittovaroista 300 mk kansankirjaston perustamista varten Rantakylän, Salmen, Vuolingon, Närvä.län ja Korpijärven kyläkuntalaisille. Alkuvuosina opetuskalustoa hankittiin vähiteller. erilaisin keinoin, mm. urkuharrnonin ja ompelukoneen hankkimiseksi järjestettiin arpajaiset kesällä 1903.

Koulutyö jatkui vuodesta toiseen ja oppL~asmäärä alkoi. vähitellen kasvaa. Koulun .laajentaminen tuli ajankoh-tai­seksi. Niinpä vuoden 1930 maaliskuun 4. päivänä käsite.ltiin kunnanvaltuustossa Vuolingon koulun laajennuspiirustuksia ja kustannusarviota. Ne hyväksyttiin johtokQ~nan esittä­mässä muodossa ja tarkoitukseen varattii~ 112 785 mk. Al.lo vuoden kuluttua tästä, eli tammikuussa 1931 katsottiin uusi laajennusosa kunnan puolesta vastaanotetuksi. Näin kou.lu jatkoi toimintaansa täydellisenä kansakouluna aina vuoteen 1942, josta a.lkaen se toimi oppi.laiden vähennyttyä niin­sanottuna supistettuna kouluna vuoteen 1957.

Koulutyö Vuolingol.la kesl~eytyi kokonaan sotavuosina soti­.lasmajoituksen vuoksi. Tär.ne oli sijoitettuna mm. Päämajar.. aseosasto, jonka pääl.likkönä toimi kenraali Svanström. Oppilaat kävivät tänä aikana ympäristön kouluissa.

Vuodesta 1949 alkaen kymmenkunta vuotta tänne siirrettiin kotitalousopetusta saamaan tyttöjä sellaisi.lta kouluilta, joissa sitä ei O?pilaiden vähyyden vuoksi kannattanut antaa. Täällä oli tarkoitukseen sopiva keittiö ja muutkin tilat. Kouluaikana kotitalousoppilaat asuivat koululla samoin kuin heidän opettajansa.

Kun koulurakennuksen laajennusosan valmistumisesta, vuoC.esta 1931, oli kulunut 34 vuotta, tehtiin vuonna 1965 peruskor­jaus, jossa rakennus laitettiin siihen kuntoon, missä se nytkin on. Ennen töiden valmistumista syksy.l.lä pidettiin koulua lähimmän naapurin Erkki l·1uinosen talossa noin 2 kuu­kautta.

Vuolingon kou.lupiiri, joka perustettaessa oli hyvinkL'1 laaja, on huomattavasti supistunut, kun sen osia on liitet-cy myöhemmin perustettuihin Korpijärven, Rantaky.län ja Vanhalar: koulupiireihin. Tämä on tietysti vähentänyt kou.lun oppilas­määriä.

88 ·;g60- .2.uvulla monet kyläkculu~ joutuivat .:cpet"te:1aar: -:o ::..r:1ir:­ta:r:.sa opp ila iden vähenr:ytty2.. I·•Iyös Vuo: i r:go!:. kou.l·...u: ~-cohda.2.2. a ~limä as~a oli esill~ useitakin kertoja: mm . johtokur~a~ l k k ,.. " huh ' 1< t 1- ""7 . , , . . , - l . . Ko o~ sessa o . pna • _rn:L~UU a ':7c , JO..L.-CL.n .:<~nan.na..:.. . _:::.. -::·;,.;,::: pyysi johtok:..rr.u:.a l ta päätöstä koulu..'1 lakkautta:..:1ise.st2. , jo-:.:::a koulur- tiloja olisi tilapäisesti ~~ytet~y s~l:o i!- toi~~~~ansc alkavan keskikoulun t arpeisiin . Johtok~~ta ei vcir:u~ lak­kauttamiseen suos-tua , koska sen n2.kemykse!1 ::1Ukaan el i vie.:..2. edellytyksiä toiminnan jc.tl<amise.2.le , jo~ e i ~muten !1iin yks :..­opetta.jaisena koulur..a . Seuraavina vuosi!:'la opp ilasm2.iirät l:.­sääntyi.vätkin jäl.leen .huomattavasti . Piente.!'l kc~lujen :::ä:Lly­mistä on vii~e ~~osina ~elpottanut my8s opp ila iden v~Di~rn&is­määrien pienentä.11ir~en peruskouh.l.'U..'1. siirryttäe ss2. .

Koul u::! vakina isina opettaj L1.a ovat toi.:ni:1.eet , jo edellä mai.:l i­tun e~s irnmäi sen opettajan Hilda Zskol an lisäksi Elli Forsel:, ~lisabeth P'.J..lkkinen , Elsa AsD:.ainerl , ~·1ar..di :-fakkra inen, Ari!li V irmasuo , Crhc Oja.la , :~.r.ja Ju::J.tU:."le~ , ;·;Ia i r'e ':'aal i~-{ai.:1.er.. ja Ani ta i"!attila . Nykyiset opettajat ovat ·:uula Savoner:. ;:;a Jorma Sii .J:onen. Tällä hetkellä opettaja Savosen .s ijaise::-1a on Raija Uotila . Poikien kEsityönopettajir:a ovat ollee": _f'l_ . Salmel a i nen , 3 . Torniainen, ?~1 . Tub.kalair.er.. ja T. P.iep:;:;or:er:. Hone t opettajat ovat viihty::J.eet· .toimessaan tä~llä :;;i tkäS.~ , kute::1 Elisabeth Pulkkinen 17 vuc~ta , Elsa Asixai::Ie~ 28 ~~o~~a , A':l.ja J~t'..illen · 22 vuotta ja Jorma Siitonen ~ät~än II!en..YJ.es.st 22 V'--totta .

Johtok:.mnassa ja ko.ul-~euvos":ossa or.. luor.L..;.~ollises~i -:::auaht·...;.­:'lut vuosien varrella mon ia m'J.utoksie. . Pu..'leenjohtaj ina~ ovat olleet A. F . Broms , J . Gre.:."l.rnar., P . Ja2..ka::J.er.. , '!.. . V. '/uokosk :!.., .t:.ino Sne.llman , Kalle Riepponer.. , ':'aavetti Vahvasel.i:\.2. , 2rk~:i l'1h..l.inor.en , H~go Nuino~er_, L.auri Va:1.vas e.l ki:i ja O.lavi 2 ieppon.e::: . f-ie istä ::ugo ~~1ui::1onen on oll'vlt jäser..er:ä ja pvl:ee.::·ljohta~ar.a kok,) ~aista 41.:. vu.otta .

Yykyi sen kouluneuvoston pU:'1eer:johtaja.r.:a on ? ir~ c. 'Iu~.l.kkane:::-! j a j äseni nä Hil.ja Martti~en, Pa~..:..'l.i ~ämäl äine:r::. , ?ent-r,i. rv::.::..::lo­ner: , O.lavi P.iep:;>onen ja Jorma Siitor..en .

1·Jiiir.. on ka:'='ldeksa!lkymmene!1 V;,J.Oder.: tai va.l t8.män koulu;:1 työ­saralla päättynyt ja uusi vuosikymn1er. 0:1 a .l.ke.::-1ut .

Toivokaamme että koul~ saisi edel~eenki~ ~:la laste~ ~a nuorison kasvatustyön sekä monen.lc.isen ~arrastusto i~1 i::r:e.:r! :(e sl<.:uk se!la kyl~lläGUTie .

89 KOULUMUISTELUITA

Kansakoulun käynnistä 1910-luvulla

Al oitin koulu~ käynnin Vuolingon 'Ka~1sakoulussa vuonna 19'1 3 . Se

oli · siihen aikaan vapaaehtoinen , kuka kävi , kuka e i kun e i ollut koulupakkoa. Me itä oli 30 oppilasta ja kaikkia opetti sama ope t­

taja . Tunnit oli järjestetty niin , että ne sopivat sekä ylä­että ala luok i lle ja hyv in ka ikki meni. Kouluta rvikkeet ostimme

i tse , osaksi k irjatkin. Lukukausimaksu oli yksi markka lukukau­

del ta .

Si ihen aik~an ei koululla ollut vahti mesta ria. Mei t ä oli nelj~

oppilasta vuoronperään j~rjestäjinä , joille kuului luokkie~ läm­mit ys ja si ivoaminen se kä talvella pihal la käytävien lakaisemine~

lum2sta puhtaiksi . Kaivosta kävimme hakemassa ämpärillä vettä j2 samasta kauha sta s itä joimme jos oli jano.

Silloi n ei ollut koulukyytiä eikä lumiauroja , mutta kyllä sitä

matkaa vaan t ehtiin s ekä j alkai s in että suksilla. Suurimmalla

osalla oppilaista ei ollut suksiakaan . Kun kou.lwnatkaa kertyi 10 kilometriä , n i i;J. ne oppilaat oliva t koulun l ähi taloi ssa huor..on

s ään aikana yötä .

Meillä ol i opettajana El isabet Pulkkinen . Hän oli lahjakas opet­

t aja j a vaati oppilc.iltaan hyvää käytöstä ja l äksyt olisi pi täny-s osata hyvi n ta i joutui lai saka nläksyll e koulun päättymisen jälkeen~

Koulukur i oli hyvä . Silloin ei t ullut mie leenkään, että joku olisi sanonut opettajalle vastaan , sitä ei koskaan tapahtunu~ .

Kyl lähän ne p ojat joskus tappelivat ja j äivät s itten koulun jälkoe:1

arestiin ja ope ttaja istui sen aj an luokassa . Kyll~ hän varmaan

pojille antoi hyviä ohje i ta, koska niitä nujako ita harvoin sattui. Ope ttajamme oli in~okas raittiusihminen ja silloin oli Vuclingon raittiusseura vilkkaa.ssa toiminnassa . Koulul la ~idettii~ u se in

i llanvi e ttoj a , j ohon opp i laatkin ottivat osaa oh jelman suoritta­jina. Kuul uimme myös eläinsuo jeluyhdistyksec:n . f:eväi sin cp0t t2. j a

vei me idät oppilaat koulun puutarhaan , j ossa hän opasti puutarhan hoi toa ja i stutusta . Se oli oppilaista mieleis ta hom~aa .

Kauniit muistot jä ivät ~ouluajas~a, hyv~stä opettajasta ja kculu­kaverei s ta . Tämä on kirjoitettu vuosilta 1913 - 1917.

Koulun käynnistä 1920 - 1930 -luvuilla

:''J...lin Vuolingon kouluun syksy~:ä 1929, isär::i. tullessa silloir:

tietysti väh2.n ,:tr:r:i tystä täy:1-:1ä, ajatellessa-:1i :ninktilaine~

siell~ on opettaja. Oli~ vä~~n häffimästynyt kun totesi~, että

opetta~e. oli jo k::?ski-ii:in ylittä-:l.yt nai.s.:_~-!r:line::-1. Siir..2. lapsen

a::.voil2-a ajattelir.. kuir:ka tuo täti pärj2.ä -:-;.3.in suuren l~okan

kar1ssa. I'1u-':--ca ajatukser.i eli harhaa, kyllä opetta~a Elsa )_s:.-

kai?":;en sai kurin ja järjestyksen pi:ie:.:.yä. ~-:är: oli ta:';.Joke.s ja

::yv~i. o~e -r~aja je. häner1 opetukser:sa oli syvällistä ja pe rus-:ee 1-

liste., että ky~lä siitä jotain jäi tyhmem;~~~kin ~alloan.

Ope-:taja Asikair:er: eli sielunelämäl tää:1 hyvin he-rkki3. iruninen.

Tjmär.. sai~me kokea monella tavalla er~ ta~a~tucizsa. Silloin

oli viel2. s<:>llai-:lfYn tapa, e":tä -:{oulu aloitettiin joka as.rr:u 3.amu-

hartaudella. Veisattiir.. jok-:.l virren si:!.kei.s-::5 ja c:::;:e~-':aja luki

s i: le ';Jäi välle omistetun Raama tur! kohde.r1 sekä rtl.kouk.sen, mutta

'..t.sei:l o:_Jettajaome oli jo r..ii-n liik-:..::ttu~.ut, e-:-:::;_ .rtl~-<ou~ser.. 2-oppu­

-:::ucli 'Jli sellais-::.a i-':ku;-lseke.ist.a ~cpinää.

K'J.::1 ~:S.:1. joutui meitä syy st.ä tai toisesta r.:..:.hte lemaan tai ~äärS.ä-

:::~ää.c: j2.lki-istu;-_t::a, r:ii:1 kaikesta huomasi että o:;:e-:-:ajarr_:.1e ~~r2:

~a?:ka:semaan.

Sri:t<:oisesti on jäänyt 2ieleer.i tapahtuma, ~{'J.:2 ?-:detty käsi työn-

ope--:::tajamme Ar..anias Salrr:e lainer:. sai iäL::yy .slwts\..,;.n t.S.&l t.S. ajas "ta

ikuiseen le9 oon ja ttmS. suruvie .s-:i ta vei tti ope-:taja:n:ne r. i i:1,

että i tbJ..sta ei mei::-.an~iut tulla loppua. ?3.paus \~os!.:e-'cti ::;.ä~t~

::1iin r2skaasti, että koul:.:.r..pic~::::s-ca ei :~ct..e::.c. o.S:iv3.~ä tull'J.i:

l:ioir.. mi-':&är...

maa, jossa eri.laisia juuri!:asveja, ;en.1r.aa ~2- rnc-!r.jape:1sai -:a.

~äiss~ oli ~ietysti oppilailleki~ paljon -:y~tt.

. ...... . 3 ~r ::r::a.-:. -:.a •

91 Opettajana ja kasvattajana Elsa Asikainen oli persoona sinänsä ,

sydämellinen mutta myös vaat iva. Kun tämän pit kän pä ivätyön tehneen opettajan tapasi vuosia kou­lun päättymisen j älkeen ja meillä oli jo omat perheemme ja elimme omaa elämäämme, mut ta opettaja kanto i sydämessään vielä meidän elämäämme, s euraten kuinka me entiset opp ilaat pärj äämme tässä kovassa maailmassa . Hänellä o.li aina tavatessamme jokin hyvä neuvo ja ohje e.lämänmatkan varrel.le .

Kun tämän suuren kasvattajan ja opettajan maallinen matka pää t ­tyi, ol i minulla kunnia olla mukana laskemassa · kukkalaitetta opet­

tajamme maal l isen majan kannelle . Silloin o.li mei.l.lä entisillä oppilailla vuorostaan tippa silmässä , va ikka kouluaikana se e i sieltä herahtanut. Näin osat vai htuvat täällä ajassa .

92 Om2. e::si~2.ir:en 1-.:oulur..i

~'Gr:ko vielä kettä.ä ju~:r!aar~' mär:ijöi -'::5., juna ltks' jus-:.i Lssa?"

;<;y syi ~·:: i ~kelin e.ser~all a ~ondyk -:öö ri ~'l"12.r: l2.~C:.e -:-ty2. '9 c{l~ o i se er...

Ol iha"'l ::nei -:ä, mu-cta somY..:.stauduimme e":e~8.~':'1 iihtev2.2.r1 :noottori-

ju!'laan eli "tiputtajaa:ntt. T:..tle mukaan!

t ... . .... y~ "':l 1:arnar:., coan enslm2.:..ser.:

Ist~J.udum::1e ~unaan. :·!la i se:nat vaihtuvat :~uir.. ~auhalla vau::mn i~-

ku~esta katsellessamme. Tuossa oi%ealla cr:. van~a ver:.2.l~is~en

l<:.:.rkko, t·.1.ossa Hikkelin varuskunta-alue, ":uos~a Kirjala:n ke.rta·(.lo,

tuoss2. len toker. tti:i, tuossa :~ ikara:1. ja Vuol i:'!gcr.. ke.rta·:1ot. IJyt

tulerr::me Vuolir:gcr:. py.s2.kille. Siir:ä -;;oistuir.1r::e jt:.nasta.

~i ole e~ää Kaihl~sen tä~i ;ur:.ais~a li~pua liet~ttamassa ju~alle

liihtömerKi~si., ei kertor..assa kyl2n kt:.u'l.umisia.

ovat la-~c.::.s.s:nassa; tä1:i r:uld~'.ll..!. r::urmen alla.

Uud.e: t l'...r:;.C.a t

K~vely8atkaa meillä c~ 2 ~12 km k~ululle, ~~tta se ~e~ee ~opeas~i

jos ra~asta~ luor.tca ja ~au~it se~ i~a~uudesta. Ka-tso tu~t3.

~uota jcssa villiviinit peitt~v~t kuistin se~naa. Se ·:Jl:.. er:ne--:1

Valko·na'J.ha-yhdistyksen yl I.äp:. te.oä A irolar:. tyttöko-:i.

·Kar.sakoult;,n cpe tte.j i.e:;, vanhuudenkc~i.

ra~J.~laa, viintyisyyttä, se .kutsu-;,;,.

:Juo j2.r..ret :::;va t sar.-.aa v~J.ol i;;.gon j2rveä' tsmä ::::al:r..i yhdis-:2.8. r:e . .. .. -:c..sse.. Tuolle pysäkin toisella puolella o~ ~oinen sal~i. mattomat ova~ ~e kerrat, jollei~ ole~ ttmt~ ~2.rven vil~olsee~

syleilyy~ sukelta~~t ja huuhto~ut sinne kehc~, jopa ~ialuni~in

::itä kau~eimrnatkaar-1 sar:.at eiv2.t voi luoda r:,1;,orer: L:L;"ni:3er"_ eLi::::.r.

2C.ota!

see ~eiiUn ~ol~illaa~.

93

Tämä Patojenmäen metsätaipale oli paikka , jossa u se i r: henkeä yidä­

tellen arkana hiivin tai juoksin kuin suden ajamana , tietämättä

itsekään mitä pe.lkäsin . Kevä i s i n sammakot tuolla kurnuttivat. Usein kävin oppila ineni siellä n iiden elämään tutustumassa . Siellä

uit~elimme kaarnala ivojamme j a kelamyllyjä puroon asetimme . Tah­

toisi.:'l jäädä tänne hetkeks i le i kk i mään , tahtoisin e.lää samat elä­mykset uudelleen , mutta sinulla on kiire . r.·~ennään , p ian olemme ko:J.lulla ! Ensin on ku itenkin suutari Hö.l tän mö.kki tuossa vasem­ma.lla.

JVlutta mikä tämä kamala näky? r1i tä ti:iäll& on tapahtunut? .[V;etsä2

sadan metrin leveydeltä maassa, aidat revitty ja vi skelty kappalei­

na sinne tänne . Koulun koivukujakin on osaksi hävinnyt , samoin .tmgervon , koulun naapurin. En voi katsoa tätä kaikkea , en voi pidättäytyä , puistattaa - huudan - •

Onko itse pahahenki o.llut riehumassa? Kaikk i on revitty , oaan

tasalle hävi tetty , puutarho ista ei näy jälkeäkään. Tuolla mäen r i ntee.llä rakennukset seisova t valjui na , arkoina ja orpoina kylmän

todellisuuden keskellä . Raivomyrsky on riehunut rauhallisessa

kylässä ja jättänyt jä.lkeensä kuin s otatantereer: .

Allapä in , sanattomina kuljemme eteenpäin kuin surusaatossa . 'I'u­

lemme koulun pihaan. Siinä valkoapila kukkii. Tekisi mieleni heittäytyä pihanurmelle ja ketturoida mie.lin määrin , mutta jokin estää.

Miksi kouluni olet S'Jruinen , miks' et hymyi.le kuin ennen , oletko unohtanut minut va i häpeätkö ehkä vanhaa pukuasi , joka rapisee yl Uis i? Anna kun hyvä iler~ kai te i tasi , s i nun kulun ei ta p ihtip ie­liäsi ~ Olen sama Armi , joka 28 vuotta s i tten tulin arka~a luok­

s~sL Si!1ä hymyili t silloi n , vaikka sinun hymysi oli pelo i ttava::-1 arvokasta . Sinti ojensit mi Ylulle turva.llisen kätesi j a .lupasi-:

1oip22. Sinä tarjosi t viihtyisän sylis i tuolla yläkerran kammi ­

ossa , jossa pie!'!i ikKur-a ot taa pohj oi seen. Ei sinne taivaan au­rinko Himpöään a:-1ta.nut eik~~ valoaa~ jaka~mt , mutta kuu ~iljaisina

Lltoina kujoili ka::-1ssfmi ja tähdet kuis:-<ivat ikuisuuden ihmomaista .

Pe.ltikaton Mkkin~i::1en kumahdus rikkoi silloir1 täll öin pyhjn hil­

jai suuden, johon he rätyskellon räksutus :jatkoi ta.sai~;ta , yksi toik­

koi sta tahtiaan . Tule, 1:1enr.ään ka tsomaar.. kotiani! ':\i.irnä .se inätapc tit

94 ovat s2ma-s , jotka si.lloL!! ·:)2-:.:usl<au.pas"'t[! va.l i t s in .

lalla oler: mon e t f:.ahvi t ~ei t;:;är:yt , he.lko:aatikkuk i n cr: e::1ti sess:~

paikassaa:r.. . Ka~kki tuntuu '..tie raalie , :rnlt.~a sa~~a.lla -: .. ...:.tul.l e ja

r akkaalle . T~rme ·; s '.ruo-:iaana tu.lin .

re i den kanssa o~en ilot ~a surut ~aka·:1Ut .

seni.

hyvn ol~ täällä olla~-

Katsotaanpa luokkaa ! T~~llä yh~ 0::1 ~ty~~pe::1k i;:; seinille ~ostet­

tui :'1a ja seinenraot entistä leve~mm:..n iymyilev2:::.

:äällä mo::1et leik~;:; oo~me leikk ineet .

Tääl.lä :n o~et l au1:.1·:: ovat 'c<a i.ku::-:eet .

Täällä v i ettänyt oon päivää ~o::1ta , ~or.ta ,

vai~k ' e i yhtään :;> 2 ivä2 iloto:.>ta .

·:s.stä l uoka::1 i kkur:asta näet ri imukai vo:r. t u c l :.a e te l i:iri.:.';:-ceel: ~~ .jc.

punaizer. sa·,.J.r.an, .jo:'1ka kylpy or:. vo i tta.:nato:::-1 .

:\urk i s ta:n. vie.lä p uuvajaa;-1 , s ::. tte;'l mer.erGrne ptlutarhaar: . Ome ~'1a::'..).i ta

ei ole , ~e katko i myr3ky . Pensai ssa hei o t t avat ~arja~ vihre i~~ ,

m~stina 0a pQ~a i.sina . ~ucssa cP. monivuotis i a ~~kkia , ne ole~ si i -

:-1en syr:tymäkod i sta~i ka:::-1-:.ar:ut. . Tuo sc=.rka , jos.:;a ~yt tiZ~otei. hei-

::möi , o:i ::1ir:ull a pert..4'1a~aana . Se oli s illc i::-• uu-ci.srr.aat.a , me.l­

ke in :;c.lja2."ta 1-liekkaa , !lluttc=. peru:::Jat: s i i "::ä ~~a svoi va t se: l a iset ,

etti suussa sulivat .

Viel2 tahtoisi~ tavata kylär: as~kkaita . Ta~ toi s i~ nä~dä e~tisiä

oppilaita-"li , kuu: .·.;..a he:. • .:::·~ el.ä!:lä~sä vaiheita ja rupate:;_l a heid~in

'ka::1s.3aan . ?a~toisin kii t-c.::.i.a ky:.än va:'1hoja emi:!.~lt i 2. 2onis ta uutis-

l eivis-:::ä , voir.suolaisista , :;el::..avaso::mauksistc:. ja %aikesta ~<.:aikc-s­

ta, jolla ~ie~ämttt~än edesaut~oivat kun kaul~velat ja kodiD

:;>erustami.sh'J.o.let .r .. uoria ha rtioi~a ::l i pa i r:o:.va t. Eor:et r::ei..s t:i CV?.:.t

si irty~eet at.:.t1...:.aa seer: lepoo·:: . ~e o.l i va t 1<:aike ssa yks ir:kerta i3uu-

dessaan t ervee:"l , rehel~ L:en el. i.:imänka'tsoou~se::~ or:1aavia na2;iUr-·c: i ta ,

joita en o '?..e myöhemmin tavan::1u~ .

Kun nyt 'nyvs ~atkatover-:..:1.2.. ercar::rr.s , r:iir: \::..:. -:ä:.. si:r:ua, ':'\u:·_ ~slc::i t;

!llukc:.ani ja elit kanssan i osar. e~ ~rnä.U , ~o-::.. 13. :-::L:-::....;,r: k .:Jt.:.:.a.ll~.L"'li or~

tu~nearvoa ja joka kii~tegs-: i lii~~yy o~aa~ e~zi~~i i see~ ~cu:uu~~.

95

Alakoulun alkaessa kylällämme

Kun kolmekymmenluvun alkupuolella oli sitten jätettävä ne jonnin­jo~tavat juoksut, niinkuin vanhemmat tapasivat sanoa, ja oli aloi­

tettava koulunkäynti.

Luokkahuo:!1.eena alkajaisiksi toimi A::1anias Salmelaisen tupa, koska

varsinaiseen koulurakennukseen alakoulua varten tuleva :isäraken­

~us oli vielä rakennusvaiheessa.

Opettajanamme tuli toimimaan Armi Väisänen. Meidän kovapäisten oppilaiden opettaminen ei liene ollut mit22:n helppoa, koska sen

aapisen kansikuvan oikein tulkitseminen jo tuotti useammalle m2.2.­rättyjä vaikeu"k.sia muista aakkosista puhumattakaan. Pikkuhiljaa

r:ii ti::i asioita kui tenki:'1 omaksuttiin opettajamme erinomaisella päioittäväisyydell~i. V2.1i tunnit vaan tahtoivat o11a sitä hauskir.ta

aikaa. Saivatpa siinä kerran luokkatupam:ne seinällä olleet hir­

vensarvetkin vielä kyytiä - nyt vain kaksijalkaison kiidättämänti. Ilo kuitenkin loppui lyhyeen, sillä opettajamme puuttui asiaan ja

taas oli kilttejä poikia.

Kun sitton uuden koulumme valmistuttua siirryimme uusiin pulpet­

teihin, oli so uutta ja jännittävää. Tästä huolimatta kuite:!'lkin ne lukuhommat vain tahtoivat jäädä take.-alalle ja näinollen tuli

vaikeuksia osaamisessa. Opettajallam.'!'Je kui tenki:'1 oli tehokas keino tällaiseen vel ttouteen, jota hän käyttiki:'1 suorasukaisesti,

si tt:i jäi r:imi ttäin luoka.lleen, voisko tueta nykyisen koulutermier~ mukaan sanoa, ettEi joutui suorittamaan .2.aajennetun peruskurssi:J .• Niinhän sanottiin, että kertaus on opintojen äiti ja ehk~ ne asiat

tällä tavalla perernmin juurtuivat päähän ..

Opettajamme oli kaikinpuolin asianmukainon he~kilö., Hä::12n luokal­

.laan o.li kaikki mahdollisuudet oppia, jos vain oli haluja. Siis­teydesti=i htn myöskin piti erikoista huolta, tukka piti olla siisti,

pojilla lyhyeksi ajettu, puhdas noni=iliina piti olla taskussa, r~kH­

ner..är..ä ei saanut esii:r1ty~i ja kädet myöskin piti olla puhtaat.

Alakansakoulun käsityöohjelmC:J.an tuolloi:n kuului poikienkin opetella

virkkaamaan . s iitä vaan sit-rer .. tcssujer:. tekocn.

sa~o-rtu kui~ t8~eute t~u . 5e silmu~anteko ja ~aventa~inen oscit-

taut'J.ivatxin siksi hankalaksi, että co:::e t u .. :at sai vie tt~ä j2..l-

kee::.:plii~ ni:.. ti:;;. hienouksia opettelemassa . ~r otal"inban niistä tie­

t e::kin tuli, mu-;:ta ei muistu e:.."lää :lielee::J. mL-<:2. o~i ~i:..de·r: n:mi.

:\1uutamia j2.~r:i tysmomer:t-ceja~-<in air:a koui.~~sa oli , varsinkir- ·:<ar:

kan.sakoi..Å.lun tarkasta~a Vikto r ~~2:...L11e.r .. er. .saapui ta rkastuskierrc:k-

se.lle . Silio~n~an 09e tta ja yleensä kä vi kuu~ar:a pu~oit~aen ~or-

viaar, myöten, ku:'1 t iimä ~'1erra ist'...l.Ut'...li e rilli se.:::..le tuo.l iJ...:..e lucka:r..

e-ceer: kuuntelemaan ~ulloL'1k:n ol:je.lma.ssa c.levaa opp i tun-:ia . Ei

~ietys~i ollut opetta,jal .le pl'J.ssaa jos s iel -cä pul9e tus-:a :;ler:ai~~e.a

möläy-;:;eltiin vastaukset p&in mäntyä . ;{ai~_":ti oppilaat eivät olleet

same:n.laisia, oli niitäl-<i:J. , jotka yleensä :;:>aremmi :J tiesivät a.:ic i ta ,

joten c:pe ttajc.kin jo:'1kur.ve rran voi asetella kysymyksiä t2.n:&n r~uo-

m ioo~ottaen .

Kersar.tti Vi r.nasuo

::·7Jet tajam:ne :nyöhemmin avioi tuessa otzi.~os .sa mair:i tt.:.r: l:enkL_j c

kanssa , joka -:oim i Mikkel iss~ sijai t.sevassa Ratsa2tavassa ?a~te­

rissa al iup seerir..a . :-.Ie ille op~ ilai.i.l e "7:u.l i tav22.12an uu.s i o:;Jpi­

ai·:1e , joka oli "'cerve h t im L'1en. VarsL'112:...~l me iC.t:r~ pc il-c i2n t:iyty-i

e riko isesti te rävöittää huomio~yi-<:y:n:':'le t2..:: sä su!ltee s3a . si.ir:2 ~at";.l::;lippa oli kovilla kun s i tä ri iputet-::ii!'1 ~o:-keal~a ;:2.2.::!

yliipt:.ol e.i..~a huomattaessa hänen saa:;:Clva~ . .: o s t:O~mt~l huoca.3.va :.. .su~­

c:.er: la i!:'! ir.löi, o t ett i i:n as ia koulutunnilla cpe-::.t:a~ 2.r. to:..!':le sta

97 KOULUKRONIKKA

Kron ikka , Vuol ingon alakoulun kevätjuhlassa , alakoul~~ loput tua V. 1939

On taas en lukukausi taivallettu ja j oulus t ' asti kou lussa on ponn isteltu. Kul unut on päivää monta , monta vaan ei yhtään päivä~ ilotont a.

Toi s s a s yksynä kun i s ä pelloll' v i ljaa kaa t oi, s i llo i n me ille koulunkäynti alkoi.

Sinne l ähdimme me i lomi ellä monta toveria saimme siellä .

Muistan e~ s i päi vät opintiell ä

niin paljon outoa oli s il l oin v i elä .

Vaan p i auhan koulu kävi t u t ummaks i ja pä ivä päivältä a in rakkaa~maks i .

Niinkuin suur i s i skoparvi oomme ollee t

j a to isillemme r akkahiks i tulle et . Nyt kesäloma j outui e t eemme j a koulun a~aan tänään jätämme.

Kun t aas syk sy saapuu jälleen

niin kaikk i emme enää tule tänne , vaan luokka kolmas m~itä odot taapi,

kai miel i ens i n t änne ~aihoaap i .

Ni in monta pä i vää ~u i stan r attoisata . f1i s s ' onkaan maailmassa hausk empa ta

kun koulussamme täällä omassa toisessa kodi s samme soma s sa .

Nyt t ei s t ä s i skot, veikot , kerron vähän kun te i tä muistamaan jään i kävä än . En s ois i koul un vi el ä l oppuvan

enkä e r on meille viel ä saapuvan .

Te ensiluokkalaiset pikkurui set

te ootte vie l ä kovi n tuiretui s e t. Te ette koul ussa oo ensi vuonna , opiskella saat te 2id in l uona .

98

T . _,_ .. e l.t..2. tyttö~ä on luku viis i VL! .. D.o poi~a 1 i s2.ksen!1e -::mp i luku kuusi. Muis7akaa s i tte~ kotonakin ; ettei koulun opp i eikä ~Jri mene nuri~.

Vallattornia pojat väli in ovat, vai 1c<.:ka si itä rangaistukset ovat kovat. Kai aresti~ ~uistaa Seppo , Pentti

kt.m nei.~ le tappelusta tuli sinne ter..tti.

Tai~aa vihdoi~ lukij a tul la Seposta

ja opetta~ a p itä2 kovin semmoisesta . ':'aas ens i':Juonna , Seppo , muista , e~t ' läksyt sulta yh2 paremm i~ luistaa.

Li isal~a ~oulumatka on p it~2.nlainer. ,

mutt ' å.1.kera:1a Liisa tyttö on ollut vainen.

L'.lVl.l.t ja ~as~ut menee lui.stavast i siks' ~i koulun kä}~.::.ti hälle oo tullt:.:: va i xea:...csi .

:l il~a ens i~ oli val:i..an uj o, arka,

vaan ei enää hänkään ol e parka. Itku ser.tään joskus tupannut on kurkkuun

ve;:;är:y-::. ; ikku st.luta ~urttuun .

~n .jodcossamme .'Hno pieni. Käy iloiseksi kaikkein mieli

kun !) i kku Ainoa :nuistelerrune niir. kovin A i~osta me ?icämrne .

Sä pysy, Aino pieni, yhtä kilttinä

kod :..n, ~.<;:oulur. sekä opettajan pil-7::-tir:ä ,

r:i in tuota t iloa s2. opettajalle

~yöskin T2.dille ja tovereil le kaiki.!..le .

Te.äl.l ' en v ielä Lahja, ?.ail:.. ja pil<xu ::elvi,

~:..rja~i, myös toinen ~elvi .

~il ti ~. ova"c :1ä1:1ä -:yt-;:;öset niinkuin ~eC:on kukkaset .

Hillevi meidä~ joukossa on tyttö 3Uur~ aiv~~ .

C'os~us itku f18.2. lek~:J. on tuor:ut tuskan vaivar:: , l 2.ksy iss 2. kur. jos~u:s

- ~aiskar.läksy k~ikillekin ta:..taa cl~a ~~~~~ .

Tiedämme : s iitä pääsee lukemisella kyllä

Paha tää ja ikävyys ei ahkeraan yllä. Ai ri t yttö s2äs tynyt on siitä kokonaan

Lai skoill a e i Ai ri ole ollut kerta akaan.

Yläkouluun meitä syksyllä menee 9 . Siel lä t äytyy oll a hyvin, hyvin k iltt inä

Monta k i rjaa outoa me saamme heti siellä Ta i taa tulla tiukka eteen op i ntiellä.

Hi ljaiseksi kohta t ämä luokkahuone j ääpi, opet ta ja ja lap suka iset kot i h insa käyp i.

Monet hauskat muistot täältä ke r toella voisi . Kunpa koulu meill e a i na yhtä r aka s oisi.

Tääl lfi monet kauni i t laulut ovat kaikuneet ,

täällä kaikki hauskat leikit o.omme l eikkineet , l ukeneet ja laskenee t ommee innokka ina

alkaneet ja lopettaneet t yömme riemukkaina .

Monet s i evät leikelmätkin oomme näperrelleet , ompelu- ja marjakori t askarrellee t .

Koulupäivä monta kert aa l oppunut on ke sken , yhdeksästä yhtehen va i n aikaa ollut hetken .

Ni in on mennyt i l o iset ja va ikeatkin päivä t . Pois on o.llut taivahalta kai kk i pilven häivät .

Syksyn päivät , talvi pitkä kevääseen jo vaihtu i ,

si inä samass a me i ltä koulu nkäynti loppuu.

Nyt lähdemme kul kemaan kesäpolui lle , use i n sentään kouluamme mu i stamme .

Tai vaan He r ra e~kelinsä valkeen an takoon: S~kel i mua p i entä , he ikkoa las ta suojelkoon .

Kii tos Sulle , Taivaan I s ä , tästä vuodesta ,

kii tos, että suo j annut oot ' monest a huolesta . Kiitos , että oomme saaneet käydä koulua ,

tääl lä ~aljon hyvää , hyödyllistä oppia .

Siunaa nyt , Sä Taivaan I s ä , meitä kaikkia. Siun2.a myöskin kotia. , koulua j a isänmaata .

Tove r i t ja ope ttaja suoj ahas i sulje , vet r jeller.. Sä kesämai lla mukanamme kul je.

99

101

K I R K 0 L L I N E N T 0 I ~ I N T A

103

KINKER1T

Vie.lä 1960-luV'J.lle saakka ol ivat seur akunnan järjestämät .luku­kinkerit talvisia kohokohtia kyläläisten elämässä. Väke ä kokoon­

tui tuvan t~ydeltä kinke re ille, kaikenikä isiä , lapsista vanhuksiin.

Kylänvanhimmaksi val ittu h enkilö piti kirjanp itoa siitä , mikä talo

oli mi llo i nk in kinkerivuorossa . Tietysti järjestys ol i kirkon

kirjoihinkin merkitty . Kirkonmiehe t, usein kaksi pappia ja lukkari kyyditettiin kinkeri­tal osta hevosella yöksi se uraavar.. päivän k inkeritaloon. Kapea­

jalaks inen ajoreki saatto i lumisella kyl ätiellä tien mutka isessa kohdassa kaatua ja pappiparat nousivat l urnisina kimp suineen ja

kirjalaukkuineen . Tämär. tapauksen muistaa Tauno Riepponen , kun Taavi Riepponen toi pappiaväkeä Korpijärven kinkereiltä tänne

Etelä- Vuol ingon kinkerei.lle Salmeiaan .

':'i l a i su'..lder: alkajaisiksi tarjottiin u sein tervetuliaiskahvi t,

jonka jälkeen kinkerit aloitettiin virrel lä ja alkurukouksella. Vielä 1920-luvun alussa p idettiin kinke r e illä nimerJluuto ja mer­kittiin kirjo ihin ketkä henkilöt kinkeripiiristä olivat saapuvilla.

Aarne Riepponen muisteli 1920- luvun puoliväl i sali Vuolingon karta­

:rwssa pidety illä k i nkereillä !'limenhuudon jätetyn pitämättä . Pap i t olivat seli ttä:!:leet kinkeriväelle unohtaneensa nimikirjat pappilaan.

r~tä sel itys tä menet olivat paheksuneet .

Entisajan sanonta kuului : kaksi on kovaa kohtaa talve ssa , sian­tappo ja ki!'lkeri , siellähän oli .läksyt raamatusta ja kristinopista.

Siinä joutui monen lukutaito j a raamatun tuntemus koe tukselle koko kylänväen k~ullessa . ~aamatusta oli läksy , joka luetti in vuoron mukaan . Pap it tekivät läksykohdasta kysymyks iä ja selitt ivät vai­

kease.lko isemp ia kohtia . Kristinapin kappaleet osattiin yleensä

ulkoa , samoin kappale i si in liittyvät raama tun lauseet, joiden si­sältöä tutkittiin raarna~un eri kohdista . Laiskan.läksyä ei y leens2. annettu .

Alle koulu i käise t lapsetki n ol ivat va!'lhempiensa mukana kinkere ill2. .

Papin lue tte.essa rippikoululaisia piti kanttori huolen l asten k. .. FJ. ­

lustelusta . Monella lapsella oli mukana oma aapinen, j osta he

ol ivat ope telloet mäi:ir'~~ ty'!1 kc:hdan tai lukivat oma!l il tarukouksensa.

Lap sille annettiin csaamisestaan todistukse t ns. lukusetelit, joitin-

~C4

ol~ ki~joi -:et-:·..: laste~ r'..tkous ~a arvc.s-:elu or::assa ::;ar3.:<:!:.se.ssaa"::l.

~·f:t:.utarnat e·:1tisaja~ opettajat tci'..tat kar:.se.koululapsei:: li3.hiset:dt:.n

taloihi~ kinl~ere il.le. 'I'2.mä va.sta.s i sitten oppi '2.ai.C.e:1 us/.c:::1 ":ctu.'1tia.

~\inkeri tilaisuuden ::..opu.ssa -tiedus-':el tii:: ',<:yl ~::;.vanJ:.:..mmal-::c. '!::yl2:'1

.siveel2.ist2 elämää, o.l.iko juoppoutta tai mu~ -':2. pahef:suttavia ta;oja.

Avo;lareja ~ i entisai·~aan D.yväksytty. ~,~ i:. t2 r..irn:.. tettii.r.. ~:.:.si)are i~<:-

si ja kehotettiin menernää~ vihittäväksi.

!(y.sel tiin ornpel•..tseuratoimi:masta, va.li ttii·!'l kyl2.kontaiset ·~~e.kor:ia­

toimL'1e:nki.lct, y~~ei.svastuukerääj2t, ~irkor:emintE'~ ja py·r~~~kou'2.,.J.työs­

ts.' kyse l ti i:1 ::?Yhäko'-..Llunopettajal ta.

~!i~sLläksyt ;:;a ve:i..suu ova~ :-<autta aikoje!l k~ulu~1eet

o~jelrnaan.

1 • • •

Klr.tLe r~·=r:

;3,odan 2älkeisir:ä VWJSir.a on kolehti ka:r.ne-::-:;:;. y::1-:ei.svastu·..;,ke:~<::iy~se!1

tyv2ksi, j o-:-1ka tuotosta osa menee kehi tysa·~l!r.a ·.l.lko:naar! ~0:::t2 i.si ir~

ja osa omasta maasta valit~ui~i~ koDte~sii~.

p ide tyi.2..lii kir.kereillä kclef1ti tulot lahj ei tetti in ?'-'.ola~ ~qä -:ii2.~ä.r-

sivien i~misten hyväksi. Kirsti Lewa:1d.ovsk i 't~er-:oi Puolassa va.::..-

li. tsevasta ;u1.;.tteesta, ta.r;:eellis~::er. e.liL-:arvikkeiden vähyy:ie.::t2.

jckao~iväisessä elämässä.

H~r:kisen ravi~non 1 isiiks i on k:!..nkeri vä.e ll.e -:ar-~ c":-::.:. v21 iaja'2.la kah-

v.!..a jc. l·:Jpuksi :.:-'1..tokaal<:.ir: air.ak~n seurak..tr:nar: edus-:a~i.~~e. ·~3..~cn

vierae.:::--:varai Sl!-:..tdesb.=. riippuen saa tettii~l r..;,c~a i.ai ttaa ~ok2 l-<:::..r:..lw­

riv~elle. Monessa ta'2.cssa r.ähtii~ paljon vaivaa ja valmiste~tiin

cik.si::1 jur1laruuat. ~·1l"..listi tietoje:;, :1ukaar: -:...:.seir: o.2.i a.l~u~{ei ttor:a

matikkasoppa ja sitten seurasi rosollit, laatikot, paistit ja

jälkin.wkana sekaheC.elm2.- tai rusinsop.:;::;a.

~ry.kyisir: on pyri t-cy yksL1.kertai.stamaa~ tarjoiL~2.,

rtwka tai. voi.leipiii väliaje.n ka?rvi:_:)öytäär.:.

~ai.teta8.r:.

:::::lf:i~i ei. ·r:(i:::l.kereLl.lekiiän saav-uta S"-lurir:. jo:J.koi:r:., ·~~cska SU'..i.:-"e:r: :;,;l1-

i::mi.se.ll.e e:"lää tar~ee llisia. Toi2aalta on hyv~ ett~ ~i~keriperi~-

ne :::::~ säi.lyte":ty ja kyliiläi.se"'c saavat l.-.:r:::kco::-1tua :rl:tr::2.seer: l:.e.r::au:::­

~i..:2.isi...<.:..ttoeYJ. -tutki!Tlaa:'1 Ju!la1ar. .sar.a3. saadeY: ::ii -:2. .s:..u:~:·1aust2. .js.

Vuolingon kylän pyhäkoululuet telo vuodelta 1927 105

- --------··--- ··-·· ··.·- ----- -- - - -.=:;_ ___ __ -- .•.•• --- . _ _.. _____ - --·- ·----......

_ __ M_o n_h'_o _ J:.·.~~..::' _l_':_~ on p i d •.!.:!_? ____ _ _ . Koko

i ·! vuotena • .Ruokl minun karitsojanW Joh. 21: 15. · -.-· -.-.- -·-:-·--. . . : h t::· 11 1 . . ~ ~ . ~ ~ ! ~ .:4 ~ ..w . ~ ' ~ ~ : ~ .y t ... ~ .. .., . = s - - . ...:~ .... c lolt ... .., :s l :· ~ 1 t:i :i -; ~ g 1 .:c 1j . ~ ~ ~ 1 $ -a - -- -!--:-.- --- ·-...:·-- - __ _ J::.._:_:; ___ ~ __ E_; .. ~---~-----1:-• ··- --~----=· · .. :<: _ ~- l Yhtocnsa ! L • s te n nimet Me r k 1 n t :; 1 aste n k o u 1 u n k;; y n n i s t ä : käyntejä

' ·J

1 II J .: i_ 1{; L \1 ' 1 • il 1"'9 ! : : 1 . ! \l ij ! j ! 1 /(,

; : 1:; ; i: ) 1 j/ 'i?

?yhäkoulu o:-1 ollut aikaisem;i:r:.a vuosikyrnme~1i:..-:ä hu.oma"t:tava ka:1se.;-:

ope-:taja lukutaidon ja uskonnon opetukses.sa.

kL~1~eri ja se ulott;;.i :-:e i.2.aj ::Jel-:a Ko:-p L.-coske2_le saa:<::k2 ja py~ä­

koulu on ollut koko kir:.keri?i ir:..:::1 laa.jui::1cr:.

Aikaisespi~a opettajir.a ovat toirr..i~eet ainakin Vi=._i!elmiina

r..ai:nisiin me~tyään Hiepponen, ~a Kalle I'-':ui:~lOr_en.

r r ._ . .. 1

'v a..!.. Ja ~K2.:

;{:..L"'l i·.Jikarar:. ja Vuolir..gor: l..;:::.r·:.anoi.ssa ·~n oll"!;."t ~o:::ta :nuonaciespe:---

bettä ja heilli:i pa.l~or: .:apsia, 0::1 .sie.ll2. toim:..:"1Ut oma pyhE':kou..lu,

~cssa olivat cpetta~ir:a Ar..~a ~avola~nen ja Oskar Rieppcnen. Ka:'1S2.-

kculu.r: ympäristör: -:a.lcissa toimi-:1eessa pyhskoulussa on vuosikyr::rr:e­

nier: c.il<::a:--ia e~l.tir_yt toimia ':l.yvi"-:1 :nor,.ia opettajia, kuka vE:.11e::nnii:'1.

aikaa, kuka kaue~min. Tämän aluee~ opettaj:..a ovat olleet Kristiina

~~2.rvi:ir..er:, A:.u:e 'I'uhkalai.nen, Hilda 'fa__"lVase lkä, Kerttu '.fahvaselx2.,

:-:elr:1i ~.Jahvaselkä, C:sa L iukko::1er:, A:::ja Vahvaselkä, Vie::w ~a Veil·d<.:a

~näri2i~er. ja 2aimu ~ieppohe~.

?:or;;iko.skeY! sw.x:na.lla toimi v,_l0sikymmer.i2 py~12koulu, johor.. ku>_;_i.:..:.i

la::>sie. kahden ki~kerip ~i::.~in al~eel ta, siellä -::oimi va t opettaj i:'1.2.

P.ie;;poner.. s2k1;'~ vi~_meksi Eel vi I':.illka2.air:.en ja Lyyli R_ie:;rpm:en.

?yhä~c~.;.2:~ ope~-taja.t val i -:-::::. ir: toimeensa :.{:!.:1kerei..l.l2.

~Zosi-ca. pyh2.ko:..:.lu toi:ni s;,.;.r..nu:·;::aisi:!:l. ::1-ii~ alk'.J..l:artaude;-. ,j2.2.keer: k~y-

ti i~ ldpi pdi ''~~-::: eva:::kel i.uni, j cta opettaje. ~.{oetti la::; .si.lle se.l i t-

':2rr.2.~ j&l~ee~ oli vtwro.ssa vi~l i till:ti 1<:"'!"'+.~-...-. .. ;,..o. ...,._ __

:~cJ.l~ssa ai::::taE.:i.r:., si-:::ter: kJ.u::..usteltii?:'l l3:~~<syt, joita 2li ::::'aam3.tu:.'1-

hisi:'Jriasta ja kateki..smuk.se.s-:a.

~\ckc:: S2'~::--e.lw.nr.ar. yr:tei .st2. p~::ttE-<:o1.lluju ... \;.1aa vi<::tet-::i i:-_ j c~a kesä

ma~ se 'J. rs.k-..:.r:.r.a::::t k i rk o.l.l a jo r:.a i:"l f.le i::liikm.r:! s-_;_rx.u:"! ta i::.1a.

eiel~iser:.2. -:alver:.a eli ol.l~t ki~kerit.

107

S i i t 2 kuinka kauan k.J.kin opettaja on to imessa ar_ ol lut ei ole

tiet oa. Xaikke i::.1 kauemmin on tässä koultL'1 l ähi ta.loissa pi t2~nyt

pyhäkou l ua Sair.m Ei epponen 1.ru ode sta 1937- 1981 , jo.llo in p yhi:lkou l u

täällä l oppui.

f~RTAUSTILAISUUKSIA JA SEUROJA

r'1aak irkkoja ja muitakin seurakunnallisia hartausti laisuuksia on

pidetty koululla ja mon issa ky.län tal o issa. Enti saikaan oli mo­

nessa kodissa oma perhepapp i n sa, joka ol i v ihkinyt aviopuolis ot ,

toimitti samassa kodissa kaste - ym . seurakunnallise t toimi tukset .

Kerttu Hal i ner1 mu istel i nuo ruusa j oistaan kodissaan Le htol assa jär­

jestetyn u s e ir: hartaustilai suuksia rova sti Uun o N o rtian 9 i tä.mänä.

Tr:uist an oman ä itini ke rtoneen kuinka rovasti Norti a kerra n Leh to­

laan mennessään ol i poikennut kodi ssani Sa l melassa . Tää.ltä läh­

dett iin sanan ku"J..loon papin kantaessa se.lä s sään muutaman vuode·D

ikäistä ve.l jeäni. Äiti ol i sanonu t : 11 onpa r ovastil.la r a skas t aak­

ka kannettavanaan", joh on r ovasti oli vastannut : "kunpa i hmise.l.l2.

e i tämä::1 r askaampaa t aakkaa o.lis i kaan , n iin hyvt-i ol isi 11•

1920- luvulla ruvettiin seurakunnan to imesta rip:p ikoulun käynGille

nuori lle j ä rjestämäär:. omia t ilaisuuks ia ns. nuoris okokouksia ,

joE1i n ti3.m3.~1ki?:l kylä~1 nuoret osallistu ivat.. Kokoukset :pidett iin

ki...L'Ylr~ar:t1...:.vall a ruk ousp tiivien aa ttoil to i na , siis ne.lj ä kertaa V'.J.o­

dessa . Suosio n~i~ä tilaisuuksia kohtaan kasvoi nuorten kcsku~­

C'~essa n i L:-1 pa.l j:Jr: , c>ttä parin t oimintavuoden jälkeen a l e t tiin

kokoontua kerran kuukaude .ssa. ~:uoret järjesti vä t näihir. kokouk­

siir. t arjo i lua , hankkie~ s illg ma t kavaroja valtakunnalli sille

nuorisoju...~li:.le . f<uistetaac joidenkin nuorter.: ajane en po.lkupyö­

rälläk in ki rJ<on nuori.so;:äi ville Viipuriin .

Kirkon korj m.J<.:s en jUll<.een vt.;_orm2. 1929 p i ciet tii :'l nuo rten t i.lai s uu­

det kir-kos s a poh j cis.leh teri n alla, jota sanot t iin s eurakuntasai ik.s i.

Myöhor.q ir:i.=l vuo s i.na :;zokoonnut t ii:n r:1yös p app i l o i ssa .

Ohjelmana olivat alkurukoukset , pappien ;Juileet ja monc~ nuoret

kerto ivat k :)l<.:(:~muk si:~taen He r ran tiellä kulkemi ses ta . Nuore t es i t­

tiveL rnyös .ClJ.l'lo j a ja kt:.'r-::omuksia ,~j a pal jcn laul0tt ii.n henge1 li sia

;os Suos ittuja lauluja olivat Sydämel ld Jeesukse~ ,

?.:!..er::r:ä rierr.ui:'1 ja Kun nuo ruuden aika cm r'J.:l S'...l i.Y!e::. .

Ku.lln..rneuvor..a nä i~ir: k okouxs iir: k~'lyte tti in p olk'J.~yö T3.2. vie l ä

1940- lu.vun .lopulla ':a!. jcukol:.a kt~ljettii:1 jall'\e.pat ::..kassa ? i t ­

k iäkin matkoja . Tal ve.l .la i i i kut tL.n myös ~1e iiOspel issii , kt.~.:ku~~er.

kilis tessä aisar.. noka ssa .

·.hlhar-m.tsaatc~si X.orpij ä rver: Hi:rvi vuc relle j trjestet'ti in kokkcj lli'-1-

l a , joka veti seudun nuorta ja var.J:.empaakin väke2. san.ko it: _:oukoir:

viettämäär~ kris tillistä ~eskike sän jul'~.laa. 7<1cnet ::1aiset pukeut'-'.i.­

va t sinne kar.sa.l.l :Lspukuu..YJ. , juhl i staen näin t ilaisu':..it-:a.

,2::f1toolliski rkkoo;1 piti aikaisempina vuosir.a il!noi ttautua e"'..:uki.:!.tec::r: .

Nuorten tullGssa kokouk s iin lauant ai - iltoina , he samalla i:moit~i ­

vat va:'lhe~pansaki::1 pyhä:::1 ehtoolli se.l.le .

:-:uonojen kuJ.k.J.yhteyksie ::-1 aikana, jal~ai .sin k':.llje ttaessa, 12l1de -ct~i::..

kirkkoma":kal.le :ncnasti jo la'.lar:~air..a ja ol ti i!1 yötä suku1a is-:en ta i

tut-:avieD luona . On ~errcttu meitä edell ä kE~yne is-:3. U·!!r..isi s-;:2. ,

että h e paas toten ja ripi tt2ytyen valmis "::at.: tuivat me:r:2mäi~ ehtoo: -

lisX.irkkoon . Omal.latu~no.l.la ei saan'-..~t cl.la se :. v i. tt2m2. t tömi2. asi-

oi. "':a. EntisaL.{aa..."l cl i k:._:."'koissa eri tyisi2. ri?P i tuole.jakir. , j ois.s2.

oli me.nC.olli suus r ipittäytyt .

~:rkcl~isiin tila i s~uk siin oli t~~ar-a puke~tua ~ustiir- tai air.ak :~

t·:..:m.mi i::l vaatte i.s iin.

viedf:i kynttil i kirkkccn tu.2.iaisena , s :Lll9. xyntt il!:it~'1än valrr. iste-c­

-:i:.n m2a.seudun mc',.cei.ssä ~a ta.L)i ssa kot itarpei.sta i~se .

:!y~-':;/LSi!"': l:.ene vät sec.ra:~untar:uorten tilais~ude-: :--:ehi ":yk.s er~ myöti

:::uuttar:eet tc i.:nin-tatap o,jaan ajan tarpeita 'Ja s~aav&~.{si.

j .~~ .llce e~" s i .:..2_ Q i:! o;-. mui ste'2.. tu

::_ilVlX.'l a:usta onni.t·:e l2massa 75 - vuotiai ta me rkk :.ni:~ i v2~ viet-t2. i -1 i'f.. J. a .... '.J -

Kinkeri - ja seurat i l aisuude t ovat olleet talvisia kohokohtia kylän elämässä.

109

4 ., 0 ~T TT,-.. l. '._.J...Jv

Esik2~sen ja cuiienkin lasten syntymine~ o~ ai~a cllut Jokainen nieni ih~ine~ on ainutker~ainan,

c;:-naleimainen~ arvokas yksilc. Hän en isäl~2, Eiidille, sisa:ruk­

sille ja i sove.r:t.ernmille su-:lri i~me, jcnka kasvamisen ja kehi -:yl-;:­

se!! seura;:;.rr.ine:::-t on ni i. t2. e l~~mär.. suuri!T;p ia ::_ahj oja. Jo l:yvi.:1.

vanhaan aikaan tajuttii:::1, että uusi vankka sukupolvi oli tä.rkeä

ja arvo~as isien työtä jatkamaan. Sanottii~~in, et~ä jokainen

:a:;:si syntyessiiän tuopi leiv2.n tullessaaYl. Uusi voimakas k2si­

varsi?ari ja r..opsa jalk2.pari oli -:ulossa isän ja iiidin askeliin. T22.llä Vuolingon .seudullaki!1 oli isovan~empien aikakaudella ];)er­D.eiss3. ?a::_jor: lepsia. Täällä, niir.kuir. m1.-:.issakin kylissä kautta

:naan .sy!:lr:.ytykset tapahtuivat kotona, vanhempaan aikaan usei::nmiter..

saur:asse... ?ut.uttiinkin "lapsisaur.oista 11 • Vi~meinen kotisynnytys

-t2llä alueella o~ tap:mtunut v. 1954.

~o:J.l'J.tettu,;a l-{i:itilöi tä en täällä toimi~ut ~::1. Hilma ':.,e:..r:o, Saima )._:_:_re.ne:l ja :..,yyli Lahikaine:8. Ai:1a ei kui ted~aan vanhaa-n aikaa:-1

ol::J.t asiar:tuntevaa apua jcl:a hätä2n saatavissa, ·«un kulkuneuvot­

kin olivat erilaiset kuin nykyä~n. Tadell~sen rohkeuden ja voi­

ma:r::r:äyttee!"l antoi Syyslahden rannalla asuva Emma P:..:..spa :::ynnyt-::8.­

e s säär: nuorimma!l ~a:p.se-r:se. Liisan. HS.:1 teki -:avall iset aamuaska­

rs-e-:: ~oiti le-!1mtn, [lut:..st.ollin, miei:.e:;;,neljä alle v:.isi v:.;.:>tias-::2.

las~a Ja ?aistoi rieskat.

Yit~~n apuvoimaa ei tähän hätää~ ollut. ~mme teki sitten tavan-

cwaiset iltatyör:sä. Paljo:1 si t2. c·::1 ~uo:r-e:la pitänyt jaksaa, ~ert:>:i.

~Un myöhemmin ystävi::_leen. ~mma oli :-qvi:r: r:-wni tai toi:::-1er. ja av'--<-

l ia~ ihmL'len. HE-:'1 a1.:-:;to: vair.aj :..e:: arkkuu-::1 :_ai ttarr.i se s:::2., t8imi ~!2. tt!.ti :_as se. l{äti :0n2 ja aut::oi :1a.apure i ta vas-:::2-.synt:y~e i tte·:1 la::;t2::-1

'ne i tami se s.sa •

cd.cLta,.,a .. . +. . , . ::1 c.J. man\asJ.

js~sanut~aan ?erille, vaan ma~ka ke~kaytyi ~ien varressa olevaa~ Kest~~ talo~ sa~~aa~, jossa !apsi sy~tyi.

~:~mä ta~aukse~ csoi~~ava:: ~ui~~a sLunna~~crnan kestokyvy~ acaavia

aikaan p a ljon suurempi kuir" nykyään . Vuon~a 1919 ;:> e r.1stet t u

Ylanne rhe imin laste~1suojelul i i tto on vuosikymme~ien kuluessa tehnyt

u raauu rtavaa työtä Suomen l apsien !1yväksi rnonel la tavalla . 'l' t-w-::_l2.

on oivallettu jo varhain että lapsi on ~yvir. arvol<as yhteisk ... mr:.an

jhson, s en tulevaisuude n t o ivo .

Aja"llaskum:ne alussa viisaat i h imaan tietäjät meni vbit Jeesus- :ast.a

kunnioit tama an ja veiv~it H2.ne1 l e lahjoja . Tähä~ :;J Ohj autuuki~ s e

kauni s ja s2. ily7-tämise"l arvoinen ta~ a, ottä käydäär: vasta syr.'"tynyt­

tä ja hänen vanhempiaan tervehtimässä vauvan ollGssa noin kahden

v iikon - kolme::-1 1m;J.kauden ikäir:en . Tä2l lä Vuol ing olla l ä:'1de tt ii~l

ja lähdeti:i.ti::-1 hytyyn . \Tuo.sisada:-J alussa use immat vaimoi hmiset s a ­

no i va t , kai omasta kokemuksesta , mitä s se p i kkuinen P.1UUta tarvii ,

kun 11 kap a loräsy ji=i 11 • Ne ol iva tkin hyvin te rve--cullei ta. Nime st~iär.

huo2. ima-:ta :1e olivat pGhmeitä ja kaur.iita vaU<oiste~ kulu·.:1eitte:'1

pellavalakanoitte~ reu noi sta tehtyj2 erikokois ia vauvan vaip? o ja .

Nii t i:i. tarvittii:'1 pal j o:--t , l<un ei näitä nyky isiä muovej a j a ke rta­

~2yttövai.ppoja oLlut . Ohut ja pehmeä pellavaka;'1gas oli ori tt2in

hyve. vas ta s y r.tyneen hermoll e ja h e rkälle iholle . Nuo rel le per­

heelle , j ossa oli u seita l aps ia, saate t tiin vied~ myö s ru~saas ti

kaupasta ostettua kangasta , josta äiti tai muu ompelija valmisti

l apsil le vaat te :!.ta. Vauval l e annett iin use in r.s . hammas r aha .

Varsi~kin ~iehet ~uist iva·L tällä pai kkakunnalla p ikkui s ta sill~

te.voi r: . T2mär: vuosisad a -:1 alkupuolella vieti L'l vast.a syntynee:'"l

tidil ~o r öhö- eli maitorie skaa t a i pullapi tko. Vähävara i.siin

xoteihi!1 ment~~es sä oantiin mukaan mu'J.takin ruokatavaraa , l<u~en

paistettua l ihaa , voita ja ma itoa .

Tt2112. Vuol i:Jgolla tu:.. i hyty- eli rotina'!:"ini-<e~ in v ieminen m'....loti in

vasta vi ime sot ien aL<a:'1a Karjalasta tullei tten s iirtola isten

muka na .

':'2 rAein hyty ssä ~2.ynnin aihe oLi tie tysti ennen , j a on viol äkir: ,

e t·U-i me:r:r::ät~n y~de s s ä lapsen vanhemp ien kanssa i<.:i i tt2.m~it~;l ja i .l c i t­

semaan t~~sUi rakkaas-:a lahjasta , joka ystävdper.hee.seen OYl saatu .

Seuraava t2. .:--keä tapahtuoa p iGner.. i hmistaimen el3.mä~ sä 0:1 kas tam i:r:eL.

~aste toirr. i tuksen u lkonai.se:: ;;ui -:tee:: ova-:; ·vu.o.sikymrr:enien ku.lue::=s<:.

,: onki :-1 verran rnuut -runeet . Perusasia on k~ite:r.ki.:-1 sama : laps i o-te­

taan kas~ee ~sa Jumalan ia~ sGk.si ja Häne~ se~rakun-:ansa ~2seneksi,

kastama:la här..et I sän , ?ojan ja Pyhän Henger.. ~ i~eer: va:aen ve-:;t2

hänen päälaellee~ . Kastetoimitukseer. ~~l~u uskor--c~r-nustus sn~e r..

kastamista ja sen jälkeen LSämeidän ru~ous ja Ee rran siunaus .

Kasteessa lapselle ar:.r.e-cae.r: nimi ja häne t me rki t2.Jn omaLl.a Ei:ne l-

l 2.än s eurakunnan j äsenluet telcon •

.; o=:ku s on .lap se.l.l e j OUQuttu antamaan hä -:ifKas-:e, va rsir.ki :::l. var:!:aar..

ai~-<:aan kun .3yr.nytykset tap al: tui vat usein ko t ona ja :ne.tkat ol ivat

pitki ä . Saattci olla , että sy:'lty-:'leessä lap sessa eläm2nliekki le ­

patti kovin heikkor:a ja peli:ittiin ~äne:1. kuolevan enr:enkui-:1 ;-2.pp ~

ehdit-:.iin saada paikalle , silloin oli tkimä ainoa ra t~'\..a:..s'..l .

':::' äiil.lä V1,_;.o L.ngcr~ se ·;.~.dul lakir~ or: var.J".aar. a ikaar. "t2.l.lai. s i a t apauk.:ia

ollut . ~ätäkasteen suori ttamisoikeus on kirkor: suoma l~ottam~s-

teh~ävä . Ser. voi suorittaa jokainen ripp i.l:.cu.lun kt:~y:2y"t ja kon­

=irmoi~~ ev. l~~ . kirko~ jäsen . Se suori tetaan nii~ , e~tä ve~~2

valetaar.. kolmasti lapse~ pääh.ä!'l ja sa:notaar: : YEnä kas~ar. .s2.:1u~

~o rkeir:taan ko2.me) :: sän , ?ojan ja ?yn2.r; Her-.ger:

n irrtee~ . i\.n:er.... Tämär.: jälkeen lueta an Isä meid3..r. -n.:kous .ja Eerra:r!

siunaus , -:1i ir:ku i r: "tava1l ises sa kas-:eessaki.n. J Js =.. ap s:.. t(J :.puu ja

j ää e l oo:-'1 on ~'lä":äkaste vahvistet-:::ava ja vat:vi::=-:am:.. .sen su c ri -:taa

vi r!{aa~'1 vihitty papp i.

'la~._~empar:a aika:J.a , täl!'län v-uosisadan all!ssa , kastettii:.:1. l o.psi3. :..:sein

seurakun~an yhteisissä -:ilai s'-i.uksissa . ~l~a ~a:.. ti.aise:r. ja Hil:i2.

Hok~ase:'l. ke r'ton:a~ mukaar: tää-;.lä. Vuol ingon seudu.::.. ls. ~a::;::e":-t :..:..::~ -:c.l-

ve~ ai.kaar~ sy::1.-cynei tä :;:: ikxuiapsia luku't<int~e r:.::1 tai muun ha !'"::.e.u.::­

~etken yhteydessä . Kes~vauvat kastettiin kun papi t k~vivj~ ~o~a . .. . . .. .. .. . .. . ul Ke .sa p : t:.s.m2s.sa pynaKo W1 tarka.s~uk se'!! .

i ~ommi ssa talo i. .ssa lap se::t l·wd i s sa . ~<aste jul;,le. kcetet~: i:'l j~rj e s -

tää silloi:'1 , kun 9apille sattui olemaar: m~utakir1 asiaa k~tlä.!.le .

Jctku-: käyt~i v2:: sairaalassa s yntynee!1 vauvar:sa s::f~le::-1 ~-: ot i :i.r::. tu=._ oil pappilassa kcstet~avana . Vanhaa~ ai~aa~ oli ~ulke~inen ylee'!!sg

myös papir: l\:u.lj8 ~taminen pal~on h:. t aampas. , k:..<n :::atk::l "t2.paht·c;. :_

113

hevospe.l issä. Soti en jäl keen , kun autojen käyttö tuli yle iseksi , ruvetti i n lapsia käy ttämään kasteella pappien virkahuonee ssa eli

kansliassa k irkkohe r r an vi rastossa , tai kirkon sakaristos.sa er.nen

Juma lan palveluksen alkua.

Joissakin hyvin vanhoissa kirkoissa on kanttori Kyösti Ko sosen

kertoman mukaan ka stemal j a asetettu kirkon etei seen ja kastaminen suoritettiin s iinä. La sta e i saanut kastamattomana Jumalalle vi­hittyyn huonees een v iedä. Tämä tapa ei ole ollut koskaan Hikko­

l in maaseurakunnan kirkos sa käytössä . Sen s i jaan ki r kon kuorissa

on jo pitkään suoritettu kastamisia ennen sunnuntain päiväjumalan­~alveluksen a lkua . Nyky i sin voi daan kast aminen suor i ttaa perhe­

j"Uma.lanpal vel uksen kuluessa jolloin saa rna korvataan kastep1.Lheel l a.

Kodissa , kwnm ien ja muiden nuorelle per heelle leheist en ihl!l i sten

läsnäollessa pidetty r istiäi s juhla on ulkonais i lta pui tte i ltaat!

monen mielestä paras ratkai su . Si inä, va l koisella liinal la, kukilla ja kynttilällä on j o juhlat~nnelmaa . Vihkiraamattu , johon

vauvan n imi kastetoimi tuksen jälkeen kirjoitetaan ja ves imal ja

.l i ino ineer. .luovat lisää ha rtautta ja suur en juhla::1. tuntua.

Valkoinen väri on aina kuvannut viattomuut t a ja puhtautta . Kas ­te ttava l apsi on tääl.lä Vuol i ngolla niinkuin muua.llakin puettu aina valkoi siin . Tavallisin on valkoinen pitkähkö ostokankaasta

valmistettu kas temekko , kori s teena vaalean sinistä tai vaalean pu!1ai sta . Tällainen puku saattaa olla suorastaan perintönä su­

vt.tl la. Vanhaan a i kaan jos ei va rsinai s ta kastepukua ollut puetti i r. l apsi valkoiseen pai taan ja vitiva.lkoisiin kapaloihin.

KW!lmit

Kummej a t ulee oll a väh i nt ään kaks i . Kwnmien tulee olla evan kel i;:: ­

l u terilaisen ki rkon jäseniä , Herran :pyhällä ehtoollisella käyne itL=: ja elämässään nuhteettomia . Kummi en ~imet p i tää ilQoi ttaa papille kastamista pyyde ttäessä . Varavanhempina kummi t li ittyvä t hyvin

t2.rkeinä henk ilöinä ka stetoimituks een. Heidän .läsnäo.l onsa e i l ii­ty ainoastaan kastchetkeen , vaan he .lupautuvat lapsen tueksi myös jatkossa , niin kauan kuin l aps i tukea ja ys hivyyt tä tarvi t~ee .

Tämä t ärkeä side saattaa ke s tää l äpi elämän . Kummien .lukumäärä~

i 14 y.l .e.r~jaa ei ole mite.nkää~ m2.äri te::ty . ?2.ä.:.l ä Vu-::>2.ir:golla :J:-:'1 ~e.ssn

v....tosisaåa::-1 alkupu ole.l la o.l.lut -:ap a r.:a ?YYt22. vai:: ka~si ku.Glm ia .

:·:e i stä toinen oli :nies- ja -;:;oir:e:n naispu o.::..:.nen . U.seir::Lrnat l<:1;,mmeis-

ta olivat aviopari . J osk:...ls kummeina saatto i olla sisaru.kset.

Xaispu olL'1en kummi piti last& sy.li ssäär. ~c2..stetc:.r:i t-:J.l<::.sen e..je.n.

J':Iyö~emmL: kummie~ l ukumäär3.ä li sät t iin ja sit2. kun:nia , jo~a !·m:Ytoi

lapse::l kasteelle sar.ottiin sylikum~iksL Jc-s 1-::=.psi jostaki::: s yys­

tä sattui i tkem3är: se tul~-<i ttii.?:'l .hyväksi ent:ee ksi , ties:..här.. se :1y-

v2.ä ja kat:.nis::a lau.luääntä . TS.mä itku .saatto i ~osi:'1 vauvar-: p i te -

~ ijää vähän ~'1er:nos-cuttaa . ~-::yös lapsen vanhemmis'!:a toinec voi

pi tää vauvaa syli ssään kastetoimituksen aikan.a. Kaksosia kaste-:­

-:aessa jo-p a molemmat va nhemmat.

Jo 1940- .luvu:'1 alussa Na:::1nerheimi .?:1 laste:::1suoje.lul i i::~o rupesi pai­

nattamaan l a psen va~hemmille a~~ettavaa kastetodis~usta ja kum­

meille a.:1nettavaa kur:1mik irjaa , j ossa on -carko ir.. määritel -cy c e

val voll!.suuder~ .ja etu~ ikeuG.et , joihir. ku.'Tlmi si -:cutuu .lupa'....;.tue s.saa~

t ehtävä änsä . ~~iden moleopien. asiakirj o jen ~lkoasu on kaun~s ~a huoli t el tu ja ~iiden a rvokkaan alkt.!perätek..s tir. on l aati r,.ut ~<:i rje.i­

:_ ija F:--ar.:s Emil S i.l la:1pää , j eka oli ~·:Jam:e rhe imin l aster.suo jelu-

2. i i to:::-1 ir:.~okas ja asiantun-:eva jäsen. Seurakunt i a or. 'r~osi~y:nme­

!:ien t\.ul'.lessa ve.lvoitettu näi t2. jai.amaar. jokaise:'1 l<::astetoimi ~-\.sen

yr_teydessä . ~':e e i v3.t ku i -:e~kaan ole kaL-< ::. s::::a 3uome.~ seurakill~n is ~a

ollee~ koko aikaa käytössä .

?e.äas i a s..sa säätylä i spe rt.ei ssä oli j o 1900- :::...;.vl.m a.-:..·..:.ssa t a-::ana a:::1tas.

k.l!!lr~ilap selle pieni hope i.:1en lusikka arvokkaalc.si mt.:. i s":.oks i 1\:ur.:r:-:i.l t a . T~~mä kaur:.i s -;:;aoa on jälleen ote tt-:..1 käyt3r:töö:'1 . T,) i.ne::'l ka~is ta::oa.

0~1 mt:istaa kurmnilasta merkki~2ivinä vai.kl<::a -p.::;stikort:.lla . s ::..lli

tava:.::.a lapsi tuntee kumm i n ~\:u:.l.:;_uve.::-: e!.2.m2.2:'1 .s3. :r-_i i:'1~uL~ i:::~~ ja.

~i-::ikiY: .

Lap .si ,: a . -l sova~'L'1em:ne.":

Ke.ste?öydäll ä palavar: kyP.tti :t.n e.l-äv.S .l ie~ki ~ui s~tte.a me i -::.3

Jee~· ' i.Kc:en " -.L·mo-,-.ar:·t"' "·1.'}· 1 ~-:::+a K· v·,..,~- t~ l:-:;"1 ,..., ,.;.;,,:.: ~ +=~ "~ka ·_!,,..u::l,;: : ....,~.._ ........ .. · - ~ .L . V vu..L ........ .......-. ....., v ' - J - lll- r..;;~._.,. ::J ....... L · c.l._ .._..~"J.. , v'-'·· '\.. ....... '-A ·-

vie.L:i jc:u:t;J"l pyhi i:e: . Va::1hasta Simeo::1is t a ja t-Ia:::~as~a , jot~e. kii:­

t ivi:i-7: ja y.li-stivä -c .J1.:llla1aa .siiti:i, ettS. cliv.st ::.2j_r:.eet "Ee r:c-a:::-1 vei-

115

yhteydessä miel een kastettavan lapsen isovanhemmat . Lapsi on yhdistävä rengas ko.lmen sukupolven ket jussa. Vanhasta on sykäh­dyttävä nähdä elämän j a tkuvan lapsenlapsissa. Isovanhemman ja lapsenlapsen pyyteetön molemminpuolinen rakkaus on yksi niitä elämän kantavia voimavaroja . Vanhus sekä l apsi tarvitsevat toi ­

siaan . Molemmat ansa i tsevat me idän täyden kunnioituksemme . Iso­vanhempien s i unaus on hyvä matkaeväs nouseval.le sukupolvelle .

Lainaan lopuksi erään suomalaisen ru...YJ.oili ja!'l. ikimuist ettavia sanoja tästä aiheesta: "On lapset kansakunnan uusi ke vät ja s~ivet uudet a's.uv~·t , jo heissä. He nousevihin po.lviin siirte.le­vät, mit' oli ke rran ikuisinta meissä".

'

116 Kastetodist us vuodelta 1940

kuaaaa

............... .................. ........ kuua ........ p:al 19.. ..... tyDty1tM1l 1apeea.

Joaka vaall~mmat ont ... ..................................................... ~.--... ~ ... _ .. _

................. .................................. ... - ......... _ .. , ................. Ja blata ~alm-

............................................. _ __ ... omaa nkaa .......................... - ....... .

.......................................... ~ ·-·- ···· ................. ,. ............... --·-··· M\tnkUlll·

aatta ja oa tl"l t ilaiawade11a lapeene vaahempiea toivomukteata

aa~:~ettu aiml

l.araea kummit ovat

Toimitukaea aikaaa pid Jaata ayli•ella ... .......... .. ................................... .

~Ilmi .. ,~;,·;u, . a~n~~~~~·· la·~~~~ .. ·~~~b~~~i'jj~ .. ·~·~;j~~-~j;~j'"j'~ wl•·outava~ ll ltrhotuk•rlui. etlil he tWm~n lap•en•a mahdnlli· euul.aio·n~a. tnul.aan •irlun ja ruumiin tmnlr.ta niin hnitai1ivat ja kal\'l fi i iiiVal , r tlll hl nr•t il tuli•i ork ll kriatilli•rll orural.unaaa ettl maalliora ylotf'i•lwnnan J..,.h·nlliurn ja arvnllinf'n jllten.

Tholl lorio.lln f'y rlr. imykoro oilin t aJ.,Jommfl m.,, IAraola kuteea tod ietajat ja toimittajat, kaikilla hyvilll toivomukeilla eairukouk· eilla ja avulla lleit l tukea. '

~~~:l ........ - ........... .................................. .. - .............. kuua ........... p tal 19 .... ..

Vlrlr.•·•H••: ............................................................................................

Juo~• , .. oo : oSolli koe loatta tullo minua t yluini alklaka "IlU hciu. u lla , ... hltoott•" •• Ju••l•• voluku"' '· ' J • Haa ••II ~.wu ryliie.-, paal kueeal Ml· tiaa pullea.- jo rl u11oal briu . M., • . 10: 11. 16.

~IANNERHEIMIN @ L ASTI::N5UO)EI.UUm ·o

Kaste t odis t u s j a kummikirja ovat suur ennet ut valokop i ot Arvo Ylpön muistelmat eokse sta , jossa kerrotaan Manne r he imin last ensuojel uliiton vai heist a . Kirjan n i mi on Suomen lapsen pitkä ma r s s i . Teksti kirjailija Frans Emil Si l l anpää

Kummikirj a vuodelta 1940

Meillä allek.irjoittan~illa on tänä~n ol_lut kupnia ja ilo saada

Teidät ..

. .. lapscmmev-... k umrnik.si Ja hänen

kasteensa todistajaksi. Meitä rol1L..aisi pyytämään Teiltä tätä

meille kallisaa:voista palvelusta se ystävy ys, jota olemme

Teidän puoleltanne saaneet kokea, ja ennen kaikkea vakaa

luottamus siil1en, että Te kaikin tavoin tal1dotte meitä van­

hempia tukea meidän hoitaessamme ja kasvattaessamme las­

tamme. Jos hänen kovaksi kolltalokseen tulisi että hän ennen

aikojaan ment~ttäisi meidät, luonnollisen tukensa ja turvansa,

on l1arras pyyntömme, että Te silloin kansalaisena ja kristit­

tynå ja J1äneu kununinaan sivcellises ti siil1en vel voitettuna

ja valtuutettuna ensi sijassa asettuisitte J1äntä suojelemaan

117

118

- 1 .-----------------------------------------------------------, 1

hyvyydellänne, neuvollanne. avullanne Ja e;<;.irukouksellanne,

jotta lapsemme sullteen toteutuisi korkein roivomuksemme: että

hänestä tulisi kristillisen seurakunnan ja maallisen yl1te.iskunnan

kelvollinen ja arvollinen _jåscn.

lCitolL.mutcmmc oso ituk.~eksi sutii, et"tä tämän luotta­

mustel1tävän olemme saanee t 1~ille usl{oa , pyydämme _jiittää

Teille . . tämän vaatimattoman rnu1ston.

Muut lapsemme kummit ovat: ./ ;/

Ja Jusus ott; lapun ja asetti .fen /uidän keslul/een; j a o teltu<tan sen

sv/iinsä hän sanoi fuillt: , ,Joka Ollc!Cl luofrsun vfH/cnkäiin ttimmöisen

/~p.sen minun n;meeni, J,an ottaa luokseen minut": 1Vlarlr. g: 36-, 3;.

1

i

1

·' 1 1 ! i

119

RI PPIKOULUN KÄYNTI Ä

Tämän kylän a l ueella muistetaan kaikkien ihmist en käyneen rippi­

koulun . Toiset ovat käyneet suu r emmal l a toiset vähe~~ällä mielen­

kiinnolla, sillä kysye ssäni erääl tä mie shenkilöltä hänen rip pi ­ko~lumuistojaan 1920- luvulta , sain vastaukseksi , että se ol i he ille muutamille pojan koltiais ille ku in tervan juontia . Rippi ­

ko'..llun opettaja olikin luvannut nä ille poj i.lle antaa j äl~iopetu.sta,

mutt a lempeäsävy isyydestään tunnettu pastori Roshie r rippi- i sänä

a rmahti poik i a ja päästi ehtooll iselle i l man j älki opetus ta .

Vuos i sadan a.lussa rippi koulua pidettiin kunnan tuval.la , mutta .lav_l"J­

t unnit kuitenkin ki rkossa. Myöhemmillä vuosikymmenillä koulua ~ i­dettiin kirkossa samaan aikaan kahden pap in opettamana , jolJ.oin yk.s i

osa oli pohj oislehterin alla ol evassa seurakuntasalissa ja toinen osa urkuparven alla.

Rippikou.lula i se t a suivat usein kaupungissa sukulaisten ja tuttavie~ l uona, koska yleiset kulkukyydit ol ivat si ihen a ikaan väh2is i 2 .

Rippikoulua käytiin kaksi viikkoa syksyllä ja toiset kaks i viikkoa

kevääl.lä ennen ehtool.l isel.le menoa . Vä.lit alvena käyti i n kinkereil­

lä virkistämässä mu i stia syksyllä opi tui sta asioista , myös uuttaki:-1

l äksyä oli annettu l ue ttavaksi.

1940- luvun sotavuosina r i ppikoulua pidett iin poikkeukse.ll isosti

vain keväällä kahden ja puolen viikon mi ttaisena . Näin muis tel i omasta rippikou.lua jastaan Lyyl i Hölttä.

Vielä 1960-luVlill alkupuolel .le saakka ripp ikouluun pyrittiin kir. ­ke r e i llä , jol.loin sai t odi stuksen tultuaan hyväksytyksi rip_;;ikc-:..t­

l uun. Kuulustelun suoritt i yleen sä pappi t ai kantto r i. V~J1 ~\s tF

Kateki smukse sta pi ti osata ulkoa käskyt, rukoukset sekä mui~aki~

pääkappalei ta . f·'lyös krist inapin puolelta kyse.l t i in .lukukappa.:..e i ­

den selityksiä .

Tämän vuos i sadan alkukymmeninä rippipukuna käyte t t iin yleensä

mustaa pukua. rJiyöhemmin t ytöt käyttivät myös valkeaa pukua. Nykyään on seurakunna.l.la valkoi set a l ba t rippi.laps i en käyttöön .

120

Tjemmii~ s "!... Se voidaa~ kiiy~~ jako ilta-, p~iv~- "l.eirir:!.ppi-ko~.J..lW'la.

:;JChjaa el~~mälle o-:Je~tarnal.la :Ji -:::ämäär, rttl~ct:.kse:'l av-:.:..lla yb..teyttli

~l.~. ö spä i::1.

:;;2.2tös-jumale.r:pal veluk.ses.sa csa.l1 istutaar: ,. nerran ?yhä1le Ehtoolliselle.

~uorten tai~intaan.

~nr:er: s2:~ot"':i i::1, että r.v..ore-;: pääsi vt t a ixuister: k~rj oi~ir:, k<J.~

k:e saivat rippikou~t.:.r: käytyä.

•

121

YHTEIST.Ä. TAIVALTA ALOITETTAESSA

Yhte iskunnan perusrakentee seen liittyy kiin teästi kot i j a perhe .

Avioli i tto on yleensä vahvistettu ja siunattu ki rkollisella vih­kimisellä . Vuonna 191 8 tul i vo imaan myös l aki s iviilisää tyyn

vihkimises tä .

Huonojen kulkuyh teyksien a ikaan e i enti sa ikojen ihmisillä ollut

suurta li ikkumatilaa j a ~onien elämänkumppani löyty ikin omasta

tai naapuriky.lästä . Käyt iin yhteisi ssä harrast~ksi ssa , kuten kyläkiikuilla , pysäki.ll ä kuuvven junien a ikaan, talkoissa, tans­se issa, kirkon nuorten kokouksi ssa ym . j uhlatilaisuuksi ssa .

Tässä kylässä myö s suuremmat talot j a kartanot työl listivät vie­

rasta pa.l velusväkeä. Tarvittiin kyökkipiiko ja j a sisäkköjä kei t­tiöön s ekä karjanhoitajia navettaan. Näistä kartanoiden palvelus­väestä muistetaan kyl än poikien keksineen napata emäntä taloon 1~ah­

denkin sukupolven a ikana .

;·,1yös puhemie s on johda tellut nuoria to isilleen pe sänrakentajien tutustuttajana . Keks i ttiin asiaa kylään esim. il~oittamalla va ik­

kapa kana kadonneeksi, jota s itten l ähdetti in yhdessä e tsimään . Tehtävässä onnistuessaan sai puhemie s paidan palkaksi. HääjQ~­

lassa puhemiehen val vol l isuuksii.n kuuluu mm . puheen p ito , matko­

jen järjestely ja yleensä hääjuhlarnenoj en sujuminen .

Vanhempina aikoina saattoivat vanhemmat määrätä l apsilleen mie­

le i sensä aviopuol ison. Kaiken kehityksen myöt~ tämä tapa on

jäänyt historiaan .

Kihlaus

Kihlaja isistak in on pyr itty järje stämä 2.n pieniz juhlati.la isuuks ia ystäv i lle ja .lähe i sillc suku.laisille .

VieHi kaksi vuosikymmentä si tten oli melko ylei s tä i lmoittaa kih­

lauksesta sanomalehden uutispalstalla. Myös erikoisia painettuja

kihlakortteja .lähetettiin sukulaisil.le ja y stävil.le.

122

:Zi'::"!lajais.lahjakzi vara:.-cas s"L.;..lha~le:::: lahjoitti :norsiamelleer:. sor-

kaa~ ~crsiame~sa ~i~il~e. Xorsian puc~estaa~ ~cutLi te~e~ä~n

s"L;.l;-:a ser.. S\.nr ...:..l.l e :::;: ... :.1-d: ia, X.L1. tai ta, a:!:"'!' .. >;; Llle l e::1. i:::1kil\:ar.. k2.a:r-", r..er.2-

.l i i::'w~ e1 ym.

. . . . t•• .. ;{::!..~re:...s a al.}<:2.a. Kapio~irstu t~y~e~~ii~ mo~en~aisi~:a kudor..nai-

2ille ja lii~avaatteilla. ~ut~.Jr:lista .ja ke?lruuta ri i -::ti talo~ e::l

::aisil.le, joi -:a entisai~-<:.aar:. asui "t:a:oissa ·.j_:3ear.:pi2.ki:::. 'I'a.l:J~e:~1

tuvissa asui loisia, yks:i..näisi2. r..Cliseldjiä, ~ot::-:c. a~t~oivat kan-~<aa:'l kudor..:r:assa ~a ke.hn.:.ussa voi::1.ti::1sa ja te.i. tonsc. 2uka.an.

:JelLY~'l pel.~avista ke!lrä-::t::..i:r: ja val:1istettiin I<:a::1.kai ta menee:-:.

käyttöön. .Samoin cmier: !..ampaiC:e:-1 viL!.oista -::et.t:..i:'1 ~2.kkie:-• :;:;2.ä.'2.-

:..isiä., seir:i:iryijyji::i ~e. pe:.. tto ... ~a. Hyö.s vällyt, rekiryijy-:. ja

:1evoslcimet k:~uluiva~ var...:.stet-:aviin kapici::dr:.

Va.lrni.s"cet-:.in viels ki!"'.j0\:.0uja pcyt~Llii:r:oja ja :;uuri tö:..si2. revi::-

aL.<;:aa ·v·2ativia. r·,Iorsie..t:ler.. oli varat:r.ava itsel2.eenk~'.l .~äyt-:.cvaat-

te:. te. moni~csi TVlJ..osi:-<:.:si e~ee~~p3.ir:.

tahti~~ lisä~, mi~ä tarvit~iin.

12 3 käs i ntehtyjä koristeteksti i lejä hankitaan kotien kaun i stukseksi .

Kuul iaise t

"Kihloihin mentäköön keskivi ikkona, pap in luokse perjantaina11 ,

kuului vanha sanonta .

Ki hl aparin käytyä papp i lassa t ai k irkkoherran virastossa pyytä­

mässä kuuliaisilmoi tusta seurasi avioli i ttoon kuulutus. sen seura­

kunnan kirkossa, jossa morsian oli kirjoilla, kolmena pe r äkkä isenä pyhänä . Kolmesta kuulutuskerrasta luovuttiin 1940-luvun alussa , jatkosodan kestäessä. Eihän rintamalta lomalle tulevill a sotilail­

la ollut aikaa viipyä vihkilomalla monia viikkoja. Oli tapana , että kuulia ispari ol i kirkossa kuul iaispyhänään. Van­

hat sanoivat: 11 Saa kuulemattomia lapsia ellei ole kuulutustaan kuuntelemassa ja pappia on katsottava silmiin, ettei l apsista tule ves isilmiä".

Edellä elänyt sukupolvi järjesti kuuliaistensa kunniaks i kuul iais­tanssit , oikein kalliotanssit , missä sellainen sattu i ol emaan .

Tääl tä mu i stetaan mm . Manta Paaja sen ja Riitu Salmelai sen kuuliai­

s i a tanss i tun Pohjoistalon laakeal l a kal lio.lla .

Pohjoistalon isäntä Hugo f.J!uinonen muistaa kuu.l iaisia tanssi tun myös Kestin ja Parikankankaan taloissa. Soittaj ina olivat oman

kylän pel imannit, joiden soiton tahdis sa tanssittiin mm. r aatikkoa, kerenski ä , pistoa jne . Pel imannien pitäessä taukoa, l eikitti in p iirileikkejä tai poiketti i n välillä ky.läkiikulla.

Tarjoiluna oli kahvi ja vehnäpulla , sillä vielä 1900- l uvun alku­kymmeninä t avallisissa perhei ssä leivottiin pullaa vain juhla­pyhiksi .

Kuul iaistanssr~ issa j a joskus häissäkin soitettiin erikoinen tasku­

valssi. JVIo rsiamella o.li päällään taskuesiliina , jonka taskuun morsianta tanssittavat panivat rahaa . Vi imeinen taskuvalssi tällii kyl ällä soite ttiin Laina Hurrin ja Toivo r·•lyyr yläisen hääjuhlassa

v>....wden 1947 syksy.llä v Juhlan kahvinkei ttäjän Tilda Vahvaselän va2. ­

koinen es i.liina pue ttiin morsiamel.le j a helma käärillettiin taskuksi9

Siihen morsianta tanssittavat panivat .l ahj a rahaa.. Si.lloin elettiin

vielä sodan jälkeisiä pu.lavuosia, mutt a saatavissa olevia hää.lah­jojakin annettiin.

124

\ J 4 1

•

Vielä 1940-luvulla monet morsiamet käyttivät pitkää laahustavaa huntua ja myrttikruunua. Tällaista huntua kannattivat pienet morsiustytöt. Huntua on säilytetty jopa sukuperintönä.

125

Mo r s iusparin pukeutuminen

Monet muistava t tälläkin kylällä viel ä 1900-luvun a.lkukyrruneninä eletyn aikaa , ettei ka i kill a rnorsiamilla ollut varaa hankkia uutta vihk ipukua . r·1enti in vihille sillä puvu.lla, j ota p idettiin parem­

pana , useimmiten turnmaväri sellä.

Vaur auden ja hyvinvoinnin lisääntyessä ovat morsiarnetkin hankki nee t

uudet j uhla- asusteet . Valkoista v ihk i pukua on täydentänyt lyhyt t ai pi tkä, .laahustava huntu , jota pieni morsiustyttö on o.l l ut kan­p.attamassa k irkkovihkiä i s issä.

Kun vielä muutamia vuosikymmeniä sitten naiset pitivät kunni a ssa

eet tisi ä , P\lh t aita elämän arvoja , niin morsiametkin käyttivät hun­nun l isäksi myrttise ppelettä ta i kru~~ua . Kruunun kehys valmi 0-

t etti in ohuesta mctalli.langas ta, j oka ympb~röi tiin tummanvihre illä

myrtin oksil la . Kruunu ol i kaunis ja elävär. näköi::1e::1. Myrt tiä pidettiin ikui suuden ve rtauskuvana . T•1yö s metallis i a mors i uskruu­

nuja sa i lai nata maksua vastaan e ri järjestöiltä mm . Xoti liedel t ä

j a Lotta Svärd - järjes t öl tä .

Enteilynä aviol iiton ke stävyydelle ja o~mell e mor s iamen vaate­

kerra ssa on käytett y jotain uutta , jotai n vanhaa , jotain sinistä ja jotain la inattua .

ff; ors iushuntua säilytettiin vihkikallcutena. 01 i han tapana , e ttä

l asten kastet ila isuudessa vauva puettiin mors i ushuntuun .

r''Iors iamen pukijasta on käytetty kaaso -nimitystä . Kaaso on ollut

yleens~i morsiamer. hyvä y s t ävä, usein vielä varakas henkilö , jolta

on voitu .la i !:'lata hääpuvu~ varusteit a mm. koruj a . Kaaso on t oimi­nut use i n morsiamen kampaajana j a kukkiensitojanakin. Norsius­

kimppu tul i käyttöön va sta täm2n vuosisadan a lussa ja se l aitet ­

t iin monesti ko tip ihan kuki s ta. Mo rsiuskimppu yle istyi 1930-htvul la. Norsian ei :1&yttäytynyt vihk ipuvussaan ennen vihkimistä.

Omavarai s talouden aikaan talor:poi kais- sulhanen on pakeutunut xoti ­kuto i seen sa rkapukuun , joka säilytt i pi tkL~än s i ,jansa se kä kot i ku ­

t oisen verar. et te ostcveran rinnalla sulhasen puvun materiaal.ir.a .

126

1920-lu~~~~~ a lkaer. ~akin rinta9ielee~ cr. k ii~~ i ~etty ~eil ~h~a ~ai

ruu.su j a jokin v ihreä oksa esi:::n . e.sparag-.J.k ~esta .

Vihki 2isi i r: pyydettiin tcle maan suusar.a2..l i3esti t a i lähettämtill i:i

kutsuki r je , jota tapaa nykyäänk i n käytetä2.:.'1 . Ku tsuji.na ovat o l ­

l eet u sein morsiamen ja sulhasen vanhemr.la t yhC::.essii .

Hev oskyydillä kulj ett ae ssa olivat k otivihkiäise-:. yle i semp ii. Vif:J.­

kipari se i.soi vihkiryijyn päällä, mikäl i se : .lair:en c.l i ;<2-yte -::;"':ä­

v~ssä . Eyö s erikoi s i a vihkipalle ja käytetti in ?itl:än v i [lkikaavan

~ukaan vihi t t äessä.

Nopeampien kulkuvä.lineiC.en yleistyessä ovat kirkkovih~iäiset saa­

vuttaneet .:=uosLn:a . Vi h ki::1inen toim i tettU .. n use i:1. su:.1.nur:-:aina

j"t;:Jala~pa.:veluksen jälk e en . Ho;1i kirkossa olija saatto i jä&d2

k .1ol<:kavieraaksi ki r kk oon .seuraar::aan vihki toim:. tusta. Variherr.paan

aikaar: morsi·~sparikin istui ~-{irkos sa j umalar..palveluksessa , jcl.l::.in

sul!la:1e:n pu..~emi ehineen istui miesten puole.l:a ja k a e.s-:) mor.s ::..a::1en kar.ssa ~ai sten penkkiriv~s sä .

Vi ra.llise::.. vihki t oimi. tuk .ser~ lisäksi ;:-_t;_-

s::..ikk ies ityksiä.

E~e.l~ i .s i.l ~2, sukup olv i.l ta on säilyny~ mui s-cci.::m iei::i2n v ihkiraa­

mattun.sa . Nyky3.äYlk i n ::1ors iamer: seurak~-ca antaa lal'::ja~(S i v ihki-

toim: tukse~ y~teydessä uuteen kot ii~ raamatur- he~kiseksi ~ak2n­

·~usaL"l.eeks i .

JcskJ.s k i:--kkovihk iäisi.s sä on kansa.lli spU:.-cui set QorsL.rs"tytö t ja

sul haspojat saatelleet vihitt&v~2 ~aria al~~arille , cääde~ sei-

samaan vihkimisen ajaks i päjk~ytävä~ mol emmin ;uo~in . He pois­

ti.l i vat l{ir~-<osta mc:=-siusparir: jäljessä ja he icär:. ~slje~s.s~:s::-.;. lElh:.-

suk-~ai.se t j a muu hääv2ki .

f·,1·y'o··s Y'.Vk 'r1.· 0:::1.·""~ n r vanho-ia r:'· '"'!:i~r.:>-r-i·,-, .... L.r.:>i .;..:-;; }>e .,..,:::~.=>l t~.r k::;v--'-o""o"r:· ""YT' • - .1..;..; "'.., ._ -· ._,..,_ V ---~---,;,.J, ~-'" """' ..,_ .-._.. ._; __ ./ ~"" -.J ...,...; .1o " '' · ·; •

:1ä:.:ipar ::. cr. saapunut ju.hla:;;aU:kaan hevo.sen vets;:1is.sä var:han aja:::

!;.el i p y -J riiril.loi.s sa i st"'J.en.

127 Kaikkinaa iko ir.a ovat monet perheen pe rustajat tykänneet solmi a

aviol iiton hilj a isesti. Papp i on vihkinyt j a siuna nnut he idän

l iittonsa puhemiehen ja pa rin todistajan läsnäol lessa joko pap­

pilan kansl iassa tai seurakunnan p ienes s ä ka ppeli ssa . Entis i n 2

aikoina tämä oli hyv inkin yleistä , sillä e i ollut monella mökin

eläjällä j a vie raan pal veluk sessa olevalla va raa tätäkä ä.J1 elämän tapausta suuremmiten jQ~lia .

Hääjuhlan v ietosta

Vi hkito i mituks en jälkeen on hääjuhlan v ie ttoa j a tkettu seurakunta­

talos sa, kaupung i n r av i ntoloissa j a nykyajan uutuuksina t ul.le issa

p i t opalvelutaloissa . ~1lyös kodi t , maala i s talojen tuvat ja p i hapi i ­rit ovat oll eet kesähä iden suositt uja pitopaikkoja .

En t i saikaan järjestettiin oikein suuri~k~n maalaishäitä , joihin ko­ko kylän väki, sukula i set ja tutt a vat kut sutti in. Nykyään kutsu­

t aan use immit en vai n lähisukulaiset j a y s tävät.

Hääjuhlan t arjoilu on järjeste tty juhl an viettäjien mielen mukaan

joko yksinke rtai s emmin tai s en s e itsemän sortin kanssa. Pula-ajan jälkeis i nä a i koina kot i vihk iä isi ssä tarjot tiin vihk i mi sen onnen­

malj oina ma rj amehua tEiytekakkui neen ja ni itä seuras i onn i tte lu­

seremoniat kaiken hyv~n t oivotuksineen. Sen j ä l keen pido t jatkui ­

va t ilo i sen seuruste lun me rke issä ja talon ant imia nauttien.

Ohjelmaakin on ollut mahdollisuuksien mukaar. . Hääseurat ovat ollee t om inaisia kyläll emme ja l aulu on myö s kaikunut. Puhe i t a

on pide t ty , k r oniko i ta j a runoja lausuttu. Kansantanhujakin on

joskus esi tetty j uhlavie ra iden i loksi. f'lonet h2 i:i j uhlat ovat päät­tyneet tanss iai si in.

J'VTors iamer: ko tona vie te tyn nääj uhlan jälkeen on joskus ollut ta­

pana järjestää sulhase~ kotona seuraavana päivänä nJor elle mini ­

äll e t ulia is juhl a . Tämä t apa on k2ynyt kuitenki~ ha rv i na isemma ksi kylä~ hääper intecssä .

128 SURJJPE~I~~TS2S? Ä

r;:onesti tur..t-:..:u sL: tä , ett2. k·J.o.lema rrjrkya ja:'1 kiirei s elle i.:W'1lisel2.e

on ikttinkJin etäinen ~a pelo"':tava. I sova~'lhempam!!'.e osas i va~ s'.Jhta1;_-

tua s iihen luor:.tevammin , ~-<:osi\:a iJ:1mise t :CCuolivat usei::1mi t e?!!. ~o-:o:~·1e.ar:.

S i .lloin ei ollut terveyskeskuste~'1 ·vuodeosastoja ja sai r aalat olivat

p ienemp ~ä kuin nykyää~ . Sir..ne p~lisivit vai~ vakavas~i sa iraat .

K:..1olevien luona, val mistamassa heitä viimeise.l.2.e matkalleer: , l .. mlki-

vat se'J.r3.kuntasi saret . L1.m:Lstä ei s illo ir-: j2.tet"':y yksin l<.:~clles-

saa:'1kae.:;: . .Jopa :.zello saattoi pysähtyä k11c.li::1..~etkell8. .

~y.lissä asui ru'..ll'!lllr.pesl.Janaisia , jotka pe siv2t ja :;mkivat vaina.jan

kaolinvaatteisiin . sa~alla saatettiin pitää pie~i hartaustilaisuus

onan väen kesken , .lukea raamattua ja veisata virsiä , vai::1ajar.. to ~­

vor!luksesta. Huoneesee~ , jo:s2a arkku si jai ts ~, s y-:-:.rte ttiin kyntti.lii.

!··.:aaseudulla talo jen a i toissa si:!.Li..y -:et;:;iin ru'..L'nislau"toja , joill3.

vainaja .lepäsi , kunnes arxku saati in hcmmattua. Euur:i slauta o.li

~.seir:. ~cr:ka:;m~sta valmistettu ja leveydel t2.2n ::1oi:::1 50 - 70 se ja

:'loi.n kahden metrL1 p i t'...t i::1e:n .

Va i na jan levätes .sä !'iihe ssä tai aitassa , ~2r:.t 3. käytii::'l kat sor;ta.:;sa.

~ap sil.l ekin kerrctt iin cma is~er. ta ivasmatkas-:a er:.kelier. 2.uokse.

Vair:.aj a~ kasvoilla olevaa valkeaa liinaa saivat lapsetkin käydä

::1o~:tamassa ja kat soa vielä läheishi i!unistä .

rviol: i ssa ~-<:yli ssä oli er'lt isaikaan ark:.x:':ekijci-cS. , ~ o~'.:<a valmis~ iva-::

puusep2.n -;::;aid.oillaa::J. arkk~js. . Jcsse.k ir.. tiedetiiär:. i:utli sen val:1 is-

ta::1een itse arxu..YJ. i tsellee::1 . Täm~~n kyli:i::l s.rk:rr:~eki jG.::1ä muis te-::=.a:'1

:<:e st in tslc:r: is&nt i.i Pekk3. I\.L.~l\:al ainor! .

:.<u~1. ele ttii::: "':3.ydel2.i s essä o:n~varaistaloudes 2a, :.{u:.;_L.:i pellava

e.n~isaja:-1 viljelyka.sveL1ir;. S i i t2 kehrä t-:::::1 j2 ~utoer: :nonet valm::. s ­

tiv~t i~se2.leer: ~ o eliiessäär. ~uoli:::1_;:a i tan:::a sekä :nyös :-<:asv oliina::-1,

joka l aitettiin vai::1a ja:1 k asvcL2.le . i'Zyö s valk:.) i set s u_!{at , villa-

e-l i .::ma-:ei<ai se t .

129 v ihkipukuuns a jos sellainen ol i viel ä jäljell ä. Myö s sormuks ia ja

muita koruja saa tettiin l aittaa arkkuun , vainajan to ivomuksen mu­

ka i sesti.

Sie l u - eli sanomakelloj en s oittoaika vaih teli seurakunnittain . Mi esvainajille soitettiin aluksi kaksi kellonlyönt iä suuremmalla

ke l l olla. Nai s ille ja l aps ille kaksi kellonlyöntiä pienemmällä. Senjäl keen seurasi harvempia soittoja vuosikymmenien mukaan , yksi

soitto kullekin kymmenluvulle , j osta selvisi ·vainajan ikä tarkkaa ­

va i sel le kuul ijalle. Tämän jälkeen 15 minuuttia no rmaalia kel lon­lyöntiä. Ja l opuksi soite tti in tiuhempaan tahtiin 10 minuuttia.

Oli tapana, että vainajan omaiset a settuivat rauhaisaan paikkaan kuuntelemaan sanomakel lojen soittoa, jotkut jopa metsän h il jai­

suuteen . Nykyisin , sähköiste ttyjen kirkonkell ojen a ikaan , soite­t aan samaa t ahtia 15 minuuttia.

Hautajaisiin kutsuttiin mustareunai silla kutsukirjeill ä . Kutsu saate t tiin v i edä myös henkilökohtai s e s ti "kutunpostina" , varsinkin

s iihen aikaan , kun pos tin kulku oli hidasta. Entisajan hauta jais­ten to ivott iin kuvastavan vainajan persoonallisuutta.

Pitkistä matkoista vieraat saapuivat surutaloon jo edell isenä il ­

tana . Tapana oli viedä hautajaisevä i tä varsinkin le ipomuksia su­rutaloon. Hautajaispäivän aamuna valmiste tti in vie raille jo var­

ha in ateria . Saattoihan k irkolle kul jettava matka olla u seita kymmeniä kilomet rejä .

Vaina jat säilytettiin kotona riihessä t ai aitassa . Hautajaispäivä~

aamuna arkku s iirrettiin kuusin kori s tellulle p iha-alueell e ja ark­ku pidettiin avona isGna . Si inä vainaja hyvästelti in ja veisattiin virsiä viimeiselle matkalleen lähtevälle .

Va ina jaa kul jettavan hevosen talvireen ja ke sällä kärrin kul mat koristeltiin p i enillä kuus illa. J oillakin on o.llut käytössä eri­

koisia korkeareunaisia ruumisvaunuja, joiden yläreunassa r iippui­vat oma i sten seppelee t .

Täältä Vanhamäen suunnasta hautajai ssaaton tul tua pi täjän kirkon kohdalle , surusaatto pysähtyi hetkeksi kuuntel emaan saattokell oje1

130 so ittoa. k2.ym2.jalkaa . Ihmise ~ kad~~ varrella pysähtyivtt ja =~e~e ~ nal-

jas tivat päänsä tehden ~äi~ kun~iaa vainajalle .

Hau~ausmaan port ~lla sur~saat~8a ~ch~i ?a~pi ja kan~~cri ed2llt

ja seuraava~a hauda~kaivaja , n2iden jälje ssä va iLaja ~anta~i~ee~ ~~

saat-weineen . -='.S.ll8ir: s o i tet~i i:l mu.l tauske l.:oj a .

Siunaaminen suoritettiin avor:aiser. haudan äärellä . Vainajan ~ais­

?Uol iset omaiset pudottiva~ :tautaan vihrei -::s. o.ksia ja lapset pie­

niG. ~~'..J.kkai<.imppuja.

Ea11~a .luotiin wnpee:!.1 käsin la~ io iden . ~-:a11.C:.alle laskettava.;._; !::ukka­

lai -cteet ol ivat yle e::1s2. seppelei "';;ä , joissa nautat muisto."l.a~..:.s ei -':a

ja nimi .2. varten . Sep~ele itä lasxettae ssa pidettiin ~yhyit2. ::nui.s-

topu.hei ta varsink i n silloin j os vainaja oli toi!!li:'lut j ärjest8 i s s2.

ja ~uissa yhte isk~Lallisissa t eht2v iss2.

Zr.t isaikaan saate tti ir. moner: vainajan m~istokahvit juoda kaupu~gi~

suk~laiskodissa tai hauåa~kaivajar; asu~~ossa , jcka sijai~si ~ykyi­

se!: ?.oub.ia .lan seur&cu..."lt:akoC. i~ paikal la . Seurakuntai.o tier_ puutt1.:­

os .sa :1Uis t cjuhlaa vietettiL'1 joskus kaupungin r avi::ltoloi ssaki::: tai

pala ttiin surutaloon nautt i:naar.:. muistoa-::e:cia . Pöyd~~ koriste~tii:::

~us~ir- kreppipaperinauhoin ja ~y::1ttilöi~ . :<.a i~kii:-1 :;;i täj~·~ pc: ru-

ko ihin eivät air.a pa';)i~kaa~ e~ti~eet pu.hei-:.:a ~i-:ämi:i2-c .

virsi~ j a muiste~tii~ vai~ajan al~rnä~ ~~tk~a .

"Jeisa-:tii::

Xo-':o:::a vie tetys sä surujuhlassa o.l i a ina aitoa s:.;. :n.;.~-...;_"fl~a:: t ur:.-:ua.

Hautaj2.ist:lais-u.udst o.l iva-:. silloin :t.er:ki se zti ri:t:ka ita tapal·~t-:...t-

::ia , ihmi sillä ol :;. aikaa o l .la yhdessä j a ottaa kc~c sydärr:es~2.~s2 usaa :äh i ::nmäis tensii su~J.'...:.n .

;(a ikki:"la aiko i na cr.. mor~ia i~::n:..•s i j_ s iu]:!a~tu v iime i.seer:. le:;~co~1sa

l: il.: ai.se s-.::i ja vaa-: i.:na:.tcmasti, jota mo:'le-: o:iva-: jo eläess2.!.:ir:

tc i~Jcr:eet .

.Sodar::. ±r'.? ja

131 Siihen haudatt iin silloin ens immäise t kolme sankariva ina jaa6 Pommitusten pelossa to imitukset pidettiin iltahämärissä ja suu­rempia muistotilaisuuksia oli kielletty pitämästä .

Sankarivainaj ia säilytetti in kellotapulin alakerrassa hautaamiseen a sti . Sankariva inajia haudattiin myös väliaikaisesti rintaman l äheisyyteen ja tuotiin sitten useiden kuukaus ienkin kuluttua siunattavaksi koti seurakuntansa hautausmaahan . Näin tapahtui esim . Arvi Valjakalle , joka kaatui kesällä 1941 ja haudattiin seuraavana vuonna Marian pä ivänä .

Tämän koulupiirin sankarivainajat vuosina 1939-1944 käydyssä sodassa:

Himanen Onni 1940 Narttinen Vä inö 1940 Putlin Aulis 1942 Pöntinen Tauno 1943 Riepponen A.lvar 1944 Tuhkalai~en Einari 1944 Valj akka Arvi 1941

Vapaussotam11e vuonna 1918 vaati uhrikseen t äältä Pel.le rvo Ja.lkasen Vuolingon kartanosta .

1 1

132

Reki, jossa arkku kuljetettiin , koristeltiin kuusen oksilla sekä pienillä kuusilla, jotka kiinnitettiin reen etu- ja takaosaan.

133

KORPIKOSKEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAA

Kylässämme toimivalla .lähe tysompeluseural.la on hyvin vankat pe ­rint eet . Tarkkaa perustamisvuotta emme o.le saaneet selvi.lle. Varhaisimmat muistit iedot on saatu Helmi Vahvase.lä.ltä . Hänen kertomansa mukaa!1 on lähetysasian merke i ssä kokoonnuttu a inakin Lamminmäessä jo ennen 1920- lukua. Tehdyt käsityöt , jotka emännät kokosivat pärekoppaan ja veivät ne Mikke.l iin Mykkäkoulun kentälle 11 pestuumarkkinoil.l e 11 myytäviksi. Saadut varat luovute ttiin s itten lähtystyöhön .

Ens imäi nen kirjallinen tieto Korpikosken lähetysompeluseuran toi­minnasta löytyi emäntä Lyyl i Riepposen jäämistöstä. Se on 9 . 6 . 1929 pidett yjen myyjäisten tavaraluettelo. Hän on ilmeisesti jo silloin ollut työseuran "vetäjänä'_' toimien täss2 tehtävässä vuo­tecn1954 . Tähän ajanjaksoon mahtuvat ankarat sotavuodet , jol.loin yhteyde t lähetysmaihin katkesivat . Toimintaa ei kuitenkaan lope­t ettu, vaan kudottiin uutte rasti vill aneu.le ita isänmaan puolus ta­jil.le rintamalle. Sodan loputtua jatkettiin taas työtä lähetyksen hyväksi .

Vuonna ~954 , sairastuttuaan vakavasti Lyyli Riepponen luovutti ohjat ystävälleen Ida Piiparille . Hän hoit i tehtäväänsä uutte ras­ti 1970-luvulle ast i , jolloin käytännön to imet siirtyivät ikään­kuin perintönä hänen miniälleen Marj a tal le . Innokkaana taus ta­tukena I da-emäntä toimi kuolemaansa ast i, vuoteen 1976. Harjatta Piipari to imii edelleenkin lähetyspiirimme johtajana.

Ompeluseura- toiminta kehittyi al~nperin Korp i kosken lähiympäris­töön ja sai s ii tä myös n imensä , joka on edel leenkin käytössä . Toiminta- alue laajeni 1970-luvun alussa Vuolingolle päin , käs it­täen nyky isin koko koulup iirin. Jo a.lunperin työseura ol i tar­koitettu kaikkien perheenjäsenten yhte i seks i tilaisuudeksi . Sen vuoksi olemme kokoontuneet iltaisin. Näin on kaikilla mahdoll i­suus osallistua . Tiistai- ilta on ollut tähän tarkoitukseen va­rattu ainakin 30 vuotta . Työkausi on alkanut syksy.l.lä r-1ikkelin·· päivän a ikoih i n ja loppunut Vapun tienoil.la . Tämä perinne o~ säilynyt nykypäivi in asti . Niinpä kylän väki on vuo s i kymmen iä kokoontunut hyvän asian ympäril.le tiistai-iltaa viett ämään vuoror:. perään kunkin .kodi ssa ~ Rattoisan seurustelun ja käs i töiden

~erkeissä viete tty ilta o~ pEätetty vir~er- veisuuseen . Va~~e~­

paar. aikaan oli myö s ta;; ana, e t t ä ker:en ko t ona kokoor..m.;.tt i i.n, ::,iin

talon väki ehdot~i virre t .

Seurakunnar. työn tekijät ovat .:nahd oll. i .su1..:...l{s ie~'1 ::J'..lkaan o sall i .stu:'1e et

o:n:pel useurail toih:.~ ja :nyyjäisiin . Tarjoilu cr: pyritty :;J i tämä2.:c!

vaatima~toma.'1a koko seuran olomassao.lon aja::1 , ette i s iitä muodos­

tuisi pä~asia koko toimi~nalle .

~yö tarpeet r:aisteYJ. käsi tö ihir. on ai.kai sem? ina vu.o s i na ker2.tty

vi.ll oi::m, jotka s itten on o::-qeluseurassa kehrätty l ar:gak3 i ja

s itten neulottu su.kiks i ja lapa siksi. NykyisL'1 ki:i.y t ämme o sar!

kahvirahoista l a."1koje!1 ja -:1uide:n käs i työ-carvi~keide.n ostoon .

Työkauden aikana ahkerien käsien valmistar.lat k2si~jöt on s i tten

myyjäi s i ssä muate ttu ra.haks i. Nyyjä i se"!: cr: p i detty omal la kylä l ­

lä ai::1akin 54 ~Jotta . Alku~~osina tämä tä rkeä kyläj~2a oli ke ­

väällä työkauder.. päätyt tyä . Sitte!'!'lmin huomattiin syksyl l 3. , pal<:­

E.as t en taltua ja joulur1 l~hestyessä sai s i v~llatavaroilla paljor.

pare::1:nan h inna:r: ja t'...l.lis i samalla jou2.'...tlab..j a - ostoksia ho i dettua.

Viime vuosina en myyjäist apahtuma ja samalla jouluj\..ll'l~a :)1 .2.'...!~

i tsenäis~;späivän ja toisen adventtisunr.untain tienoil l a , vuoden

pimeimmän ajar.jakso~ p iri styks er..ä .

Juhl a or. aloi -:ettu seu~akunnan edustajar~ jol1.tama.lla al~u..ha r-'cau­

della . Aivar. e~ikoise s-s i me.ini ttakoon , e tt2. rovf'L3ti Paavo ~oti­

l aine!J rouva:r.:sa kar:ssa on 'IUOsik:ymmenie !"l saatossa pa.ljon anta.c'-'~.t

voi!!liaYlsa ja aikaansa Korp ikosken ompe.l useuran myyj ä i s i i :J. ja

:n·..l'..LI-}u::lkin toi.mintaat; . :··1yös lähetystyöl.l e elfunä.1.sä c.m.i :stanut

opettaja Ell i Lokka or.. useir: ollut kert omassa ~-<uu.lumisia .li=i~e-'cys­

~-< er."': i l tä . Kylällä -:::oi:niva n ie skvartett i cr:. viirr.e vuos ina ju .. ~.::.::..s-

-:ar:u-: :n::,.'y.j2isti.laisuutta l3.:1luillaa~ .

Käsi-:yö t ~a työseur a 2.a i s tel: lahj oi tt~:..-r.at rJ.ckatava.ra t on myy~y

r.uutokau.palla er:i ten tarj oa'.ra1le. Huutokauppa o:'1 ·:)ll·;..:,t i lo ir:.en

ja leiklo\imielir:en tapaht'W!la, jossa jokai:-;.e:r: on ]a:..<'1aansa ::1ukaa~"!

koettal'1'.;t 11 :.1~ -::;e i stä kekoa" X.a:->tuttaa , ~u istae~ et~.3. " i2.oi3ta

antajaa JU!:!a2.a rakastaa " . ~·<Ie:n.lareir~a ova~ vucsier:. varrelle -::o i­

mineet mrr:. Taavet ti 1.fahva.s e lk2., ?:a.a v o ;<o -: i.2.e.i:'!.er:., :11at:.~o Ny=..::e.::..ö

~a C:ss :!. ~/a0vase.lL2. .

135 Meidän nykyi sten lähetyspii riläisten t ulisi oma lla to iminnallamme vaal ia ja v iedä e teenpäin tätä e sivanhempien j ättämää peri ntöä

j a kantaa vastuuta siitä , ette i ketju katkeaisi . Lähetyskäsky

on Kristuksen , seurakunnan He rran testamentti ihmiskQ~nalle .

Pieninä j a vajavaisina me idän tulisi muistaa, ettei ihminen e l ä ainoastaan l eivästä.

VUOLI NGON LÄHETYSS~JRA

Lähe tysrakkau s vi risi t ääLlä 1930-luvun puolivälin paikkeilla. Emännät alkoivat kerät ä villoja yhteen ja kokoontuivat aina vuo­

ronperään kunkin osanottajan kotona karstaamaan ja kehräärnään l ankaa , j osta sitten neulotti i n mi esten sukkia , jotka tekivät hyvin kauppansa .

Tä t ä pientä työseuraa j ohti emäntä Amalia Paso~en. Kun sitten

vuonna 1939 alkoi sota ja miehet l ähtivät 11 sinne jonnekin" :1.i in tämän työseuran a ikaansaarnat työt l ähetettiin rintamalla palele­

vien .lämmikkeeks i. Sodan loputtua loppui myöskiYJ. tämän s euran toiminta.

VUOLINGON MERIMIESLÄHETYSOMPELUSEURA

Kun rauhan a ika taas palas i ja olti i n ki itollis i a Kaiken Hyvän

Ant a jalle, niin tuli taas nalu osallistua Jumalan valtakun!lan työhön ja nyt perust ettiin työseura meri mieslähetyksen hyväks i.

Varojen keräys tapahtu i vapaaehtoisen kahvirahan muodossa ja osan­ottajat tekivä t omia käs i tö i tään. Tilaisuus pääte ttiin aina virrenveisuulla.

Tässä seu rassa oli johtohenkilönä emäntä Hilma Riepponen . Seura lakkasi ve täjänsä voimien loppuessa joskus 1960- luvun puoliväl in paikke illa.

136

1 900 -luvu.~ alkukymmeYlinä a:uesr:~r:le kylii!:uvaa~ k:.:..u"2..u :..va t :::Ls . ur.i:.:: .sa-

saa rnaajat. :~e i s tä muis te taa::~ If:e.:t~i '2:'iu sa:1sr. ja ;._d,am H!irkör:C'D ,

jc~:"'a ::mis-i:e-:aar:. pi :.~.r..e e-r~ saarnoja ?arikka'l.as sa ~a ~ammirJnte.ssä.

hcrrossaar.:o~a .

::::i ter. t .2.2.ll3. vai't<.'..!.t-c i Alma Ve :ni:il&.?-:'1c:l - :1:.m inen her:.kilc , ,:or:ka

tiede tty asuneer:. Pohjoistalossa.

Gni ssasaar~aaj at ol ivat yleer.s2. herKkiä tunneihmisiä tun-:: ier: jo

etuk2. teen l~hestyv2.:1 va ipumisensa h orrostilaan, jos sa jalat j~y~is-

tyvä.t ja pi b<dllää~ ollen he sae..:-~asivat .

Kerttu Hal i:nen muistaa Al::=-!a Ve:näläise·:1 Si:ikki~a:1 talossa pit2.mär.. pu­

~een aiheena ollee~1 sana-.:; J ohanr:.eksen evanke l i urr. i sta: ".Jo o:n ki r ­

ves p2.ntu:'1a ;;uun juu r e lle , jokainer. :;:tuu , ~oka ei tee ied.e2.m2ä ha­

ka taan po is ja he itetään tuleen''· Puhuja k~2~~eli käsissään ku~~

~<:.irjan lehtiä j a sar:.oi :;;uheensa l opu.i-<s i : " ~Jy t ct"':i kirjansa :;;ois".

'fs-:ävilleer: Alrr:a o:i l<ertor:ut , ettei hän a luk::oi tahto:1ut .sucstue.

saa:c-r;aamaa~'1 , :nu-::ta :-ie rra air1a uusi kehoi tukser:sa ja ~1i:;.:1 ~än ali.:: -

tui ~e~rar: tahtoon . ~~r: se hetki tuli oli ~ären saarnattava va i k-ka me~sä~ pu i lle ja ta i vaan l i nnuille . ja Tauno

Riepp ar:e~ ~uistelivat Alma Ven~l~i6en kerran~in k~yneen ?arikkalar: ~alassa . Tur:-t:i '2n hett-:e :1s2. tulevan _,:,_lma :.äht i talosta k~J.2.k ie~: :-1ao.r: -

-: i etä e te liiä.r~. .3 il : o i sen X:e~koser: talo!!. kohdalla pa i r.ui mets ik-

::'\öön ja u~eliaat pojan vekarat. seuras iva t :i)er2s si::i . Poikien 8ielee:.'"l

jäivä~ seuraava-: sana-: : "Kolme miestä heite;:;2.än t uliseen päts iin" .

~aste~ mieli2 j2i askarrJtta~aar: tuo ajat~s , keitä ma~"':o~vat nuo

kolme ~iest2. olla .

Hilja ? i .lve~;:;ie kerto i Alma:1 laulaneen une ssa useas~ i he~ge llisi i

lauluj a kauniilla 22.ne '2.. lää:n. Ei lja kerto i e :--2ä::J. r:-.i. eher: me::lneen

saar:1.at ilaisuutee:1 xortt ipa·K~-\:2. ta s:t<.u.ssa i~2.2.nk..lin ~:;uhujan kykyjä uhmaten . ).l:na '/e::.d:llä i:1e:1 el i .se:~ ~x"less.::. tiedo s-:G.r:.u.t ja .sar:or:~.-:t

m:.ehe lle : '' S L-:2 tulit hi:-1::-:e kort::i:~aldm tasl<:•..! sse." . i-iiirr.mästyr:ee::"lt:

137 LAESTADIOLAISUUDESTA KYLÄLLÄJviME

Samoihin aikoihin unissasaarnaajien kanssa vaikutti kylällämme

vanhoillislaestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluvia hc:n.kilöi­tä. Nämä pitivät kokouksiaan monissa taloissa mm. Kallioharju.lla. Tilaisuuksissa muistetaan vierailevana puhujana ainakin remu­

kauppias Salminen Mikkelistä. Kyläläisten kerrotaan käyneen

noissa kokouksissa usein pelkästä uteliaisuudesta •

.?uhujat yrittivät herätellä ihmisiä ankarilla saarnoillaan syn­nintuntoon. Kerrotaan herkkäsieluisten ihmisten menettäneen

mielenrauhansakin joutuen turvautumaan lääkärin hoitoon. Puheiden loputtua alkoi tilaisuuksissa syntien anteeksiantaminen

uskonvelj Hi ·ja -sisaria halaten ja sanomalla "Herran Jeesuksen

Kristuksen nimessä sinun syntisi anteeksi annetaan11• Tässä vai­

heessa monet laestadiolaisiin kuulumattomat poistuivat kokouk-sesta.

Laestadiolaisnaiset käyttivät päähineenä huivia ja vanhemmat ih­

miset ovat tietäneet kertoa, ettei näissä perheissä hyväksytty huonekukkia. Niinpä Korpisaaressa asunut Riitun Mantakin heitti

suuren myrttinsä pihatantereelle nääntymään. I·1anta oli kää:1.tynyt

tähän uskoon vasta miehensä Riitun kuoltua Hi1da ja Emil Hotin vaikutuksesta. Kestin talon mökissä asuneet Roosa ja Hjalmar

Marttinen olivat myös tässä samassa uskossa. Heidän luonaan vieraili usein myös Santra ?ylkkänen ~~aistingilta. Näiden ih­

misten muutettua kyUil tä muuanne as1..unaan lo:;:p"!.l.i .laestadiolais­seurati.laisuuksien pito kylällämme suuremmassa määrin.

Laestadiolaisnaapurien antama esimerkki voi olla esikuvana muil­leldr., sillä air.:eellisia asioita tärkeämpää oli, että ihmissuh­

teet läheisten kanssa olivat kunnossa ja sielun elämä sai rauhan.

8heisen vihkosen tied ot or: koot-:u :·.Cikkelir: :n.lk: n kansalais-

op iston opi~topiirin "Tunne ~otiky:3.si - tallen:1a tieto"

mybtävaikutuksel:.a.

'I'ekstien asiat ietoja on käsitelty ryr...män kokoor..-tue ssa j a

tekstien ~ekij~t ilmenevät ohe~sessa hakemistossa erikseen .

Ryr...m2. töihin ovat osallistur:eet

Clavi Eieppor2.en

.Pirkko ?.iepponen

3aiina ?..iepponen

Sirkka :i.iepponen

Tauno Riepp onen

Ulla ?.iepp onen

~ero 1''\..L."lkalai~en

Oiva Va hvaselkä

Hilkka Valjakka

C!1n i Yal j ak:-<.a

t-:oicoonturniset ovat tapaht:.<neet Vuolir:gon !<oul·.1piirin alueella

kode issa kier~äen , alkaen syksyllä '1982 ja päättyen keväällä

Oh jaa.jc.Yla on toiminut Lii sa Juuti.lai.r1e~1.

H A K E M I S T 0

TEKSTI

HYV/.~ LUKIJA J.Ä.RJESTÖ- JA HAR.:i.ASTlJSTOININTA ~1AAMI ESSEURA KILPA-AJOT MIKKELIN rllAAr1AISSEURI\N NAISOSASTON

Teki jä

Sirkka !Uepponen

Tauno Rieppone!1 ':'auno Riepponen

PERUSTAMI SESTA NYKYP.ÄIVIIN Sirkka Riepponen !'v1AATALOUSKERHON - 4H KERHON TOD,1INTA Hilkka Valjakka KALASTUSTOIMINTA Olavi Riepponen KALASTUSKUNTA METSÄSTYSTOI MI NTA KETUN RAUTAPYYNTI VUOLINGON Eii.Ä RY KUOROTOil\UNTA

RAITTIUSYHDISTYS SUOJELUSKUNNAN AJOILTA LOTTA SVÄRD- JÄRJESTÖ URHEILUHAR~\STUKSIA

!V'i.AA OTT EL UJVL4. RS S I

LILLEPERIT NUORISON i'•1UUTA KOKOONTUT•1ISTA 1900-LUVUN. ALKUKYHl'·mN ILLii. r'1UISTIKUVIA ENSIH~'1ÄISESTA RlilliO­YHTEYDESTi\ LÄHES SEITSEIJ!ÄN VUOSI­KYMI'.'!ENEN TAK.illi f'.UKKELI N KAUPUNGISTA MIKKELIN HLK: N SALMEl~KYLii.AN SEKÄ JOITAKIN AJANKUVIA \~OSISA~AN ALKUPUOLELTA KUN RADI 0 TULI KYU\AN

TELEHVOONI KYLÄTOIMIKU!':TA

KOU~UTOD"Ii'JTA

KI ERTOKOULVTOI MI N?AA 'fuOLINGON KOULUi\l HISTORII KKI KANSAKOULUN K.i-\YNNISTÄ 191 0- LUVULLA KOULUN KÄYNNI STÄ 1920- 1930- LUVUILLA Ql\'LA. ENSH'ITJii\INEN KOULUI'a

ALAKOULU!'\ ALKAESSA KYLl~LL.Ä.Hr-i!E

KOULUKROl\!IKKA

Tauno Riepponen Olavi :::tiepponen Aaro Siiskonen Olavi Riepponen Tauno Riepponen Ulla Riepponen Tauno Riepponen Si rkka Riepponen Rauno Riepponen Tauno Riepponen Mirja Pitkänen

Hugo r'-1u inonen

Kyösti Angervo Tauno Riepponen Tauno Riepponen Ulla ~Uepponen

Saima Ricpponen Olavi Eiepponen Hil ja Pilvent i e Veikko Pilventie Anni Virma suo

Erkki Laamanen Armi Virmasuo ja oppilaat

Sivut

1

5- 8 9-11

12- 20 21 - 23 24- 26 27- 28 29- 37 38- 39 . 40- 42 43- 44 45- 47 48-49 50- 56 57- 61 62

63- 65

66- 68

69- 76 77- 78 79- 80 81

85 86- 88 89 90- 91 92- 94 95-96 97- 99

~I?:KOLLINSN TODEieA

LA?S~N TULO P:S?JE2S2E.'\!

Sirkka Rieppone~

Sa ima R.iepponen Sirkka ~ieppcnen ? irkko Riepponen

Sirkka Ri epponen Si rkka. Riepponer.

S i rkka ~iepponen Rirkko Rieppo~en ja ~arjatta ? iipari

'1C·3-1C4

105- ~07

107- :09 110- 118

119-120

121- '127

13 ::; - 1 ~. ;::: ' -" · .,../ .../

'IUCLI:~G C~,~ LiiliET"!SSt::U?..A Saima :::.i epponen ~35

':'Et.::STI2N J .ii.LKIKASI~T:::LY

Sirkka qiepponer..

Sirkka ~iepponen

Ulla Riepponen j a

?a"!J.no ;ueppone:n

136

137

Saara ~<~rki :V~ ikkelin rr.lk : n r..-ul t ;~...:.uri tcinistossa

Ulla ?.iepp or::en

VUOLIJil<OLAl SEN'

On Savon maat ja maisemat niin satumaisen ihanat, vaan karttuisin on kauneus, upehin luonno~ uhkeus

rannoiila Vuolingon.

Hoidetut siellä hongistot, lupaavat luonnon taimistot, kumpuja kuuset koristaa ja solkikoivut somistaa rannoilla Vuolingon.

Luo mahtaviksi maisemat,

laaksot ja vuoret korkeat, neitseiset niemet lahtineen ja terhesaaret salmineen rannoilla vuolingon.

Heiniöt siellä heleät vainiot terän tekevät~ On leipäisiä lehtomaat. ja viljan viihtyisiä haat rannoilla Vuolingon.

Kun suvi Suomehemm~ saa ja aalto lämmin ailahtaa niin ahot sille~ armastuu ja laaksot,kummut kukkeutuu rannoilla Vuolingon.

LAULU.

Peippoaet silloin pilpattaa ja lahorastaat rallattaa, myös käki kukkuu kultasuu ja leivon laulu luonnistuu rannoilla Vuolingon.

Kun päivä päättyy palohon, kuu,tähdet taivaan talohon, ne holvailevat hopeitaan ja kuluttavat kultiaan rannoilla Vuolingon.

xun:illoin aallot.raukeaa .ja ehtootuul1 u1nahtaa, o.n heti hemmo hiljaisuus ja suven.tuntu suloisuus rannoilla Vuolingon.

Wåin kun on seuru suloinen minulle rakkain, mieluinen mä toivon päivän paistavan ja onnen kuun kUinottavan rannoilla·vuolingon.

- - - - - - - - - -

Vuolingolla 26.10.1926.

A. Rytkönen.

Sävel: Hä~läisten laulun.

1900 1910 1920 1Q30 1940 1950 1960 197o·

1 1 1 r.'aum,&U~ ~ ~r-f9'r3 T

1 Vlh~~ %"'%-t~pöl~~ ~UU4Je444-t.. -1905-1964 1 1 1

·~~ 04!. .-f~6- -1957 1 1 ..1

IVV~it'~-;v~ät~~ -191'6-?95&

1 1 l&_.t..teata,.,.,. dJI> 19.2,-19f't.

l..J~ 6'~"""~~ 19~3- fJ"'~

lfM.k.'ci.,.wra ~. _._ ~~~~ 191~-fYlJ?

~~ ~Au.t.U~CU f9tJ2. -19!7

1 ;!tJ~~ ~ka4-r&L -t9C72-19#A 1 1

(K'~ki~M.-1~-~6 1 1

l!CM-u>~t.cM-. ~16-19~., 1 . 1

II 2~4'*1 &U«<JI?411tt, -19M·1934

~ ~dM!)~ r9a-U«Aiet.-___ . ---~-

f~Z-zg . - ... IO 1 . ,

t cAntvdttUv ~a.ht:t. -190~- 19~..1'_ 1 '1 -l 1/U~o-ta,.,_ ~JetU+-.:t... 19og-19~3 J

1 J J -··- 1- -1 ~tu?va,-?c'~~ ~leM+a --1909- -t953 .. 1 1 S!t_a~~~ @-dUWAfl~a. -t9tJ9- -t95" a ,

1 ~a~o.Jr,~ ('Jk_19.Z9-195J

~.uF~ {i.t.192f2.-3a lva~--.~~ ...... · ~ '/931?-'1970 , , . [614~ '9!:11- 40

lit"~~/Jlk.1921-1~6

l"P!!!-t?_a4Mf. ~- 19~3 - -19Lf7

~~~~ &oUH<J"<~ 1914'-19Lf&'

1 t>Wo-t~ ~ttÄMJieaMa_ 190f!-1e:J5G

0 0 -~ 4t 0 4~ 4it 0

<t:ttht-tJnoon Osnttsl)nn ftin Jttuofouf uJn(ne,n