lappvikin koulu - hanko.fi

Kuntokartoitus ja Rakennuspalvelu Eksa Oy

Lappvikin koulu

Vanha kantatie 1 - 3 10820 LAPPOHJA

RAKENNUSTEN KUNTOARVIO Laatija: Kuntokartoitus ja Rakennuspalvelu Eksa Oy Masuunikuja 11 08200 Lohja 019 325041 Laadittu: 19.5.2008


1

0 Yleistä Kuntoarvion tarkoituksena on selvittää rakenteita avaamatta rakennusten rakennustekninen kunto sillä tarkkuudella, kun se ko. tarkastusmenetelmällä on mahdollista. Havaintoja LVI- ja sähkölaitteista ei tehty. Kohteessa on tehty asbestikartoitus, jossa on todettu rakennusmateriaalien sisältävän asbestia raportin mukaisissa kohdissa. Asbestia sisältäviä materiaaleja käsiteltäessä tulee noudattaa asbestityöstä annettuja valtioneuvoston päätöksiä ja määräyksiä. Tarkastus tapahtui aistihavaintoihin perustuen käymällä läpi kaikki rakennuksen tilat ja ulko- vaippa. Talon sisätiloissa mitattiin pintakosteusmittarilla Tramex Moisture Encounter pintojen kosteusarvoja. Raportissa on kosteustilanne ilmoitettu vain niissä kohdin, missä arvot ovat kohollaan. 1 Arvion lähtötiedot Kiinteistötunnus 78-406-2-45 Kiinteistön osoite Vanha kantatie 1 - 3 10820 Lappohja Rakennusten lukumäärä Kiinteistön alueella on kivirakenteinen koulu,

puurakenteinen vanha koulu ja vajarakennus Rakennusten valmistumisvuosi pääkoulu 1954, laajennus 1979 ja vanha koulu 1934

(suunnitelmat päivätty 1933) Kerroksia pääkoulussa on kaksi kerrosta (yläkerrasta osa avointa

ullakkoa) ja osittainen kellari, muut rakennukset ovat yksikerroksisia. Vanhassa koulussa on osittainen kellari

Kiinteistökäynnin ajankohta 13.5.2008 2 Arvion tulokset 2.0 Yleistä Pääkoulu on kivirakenteinen, muut rakennukset ovat puurakenteisia. Pääkoulun kivirakenteinen runko on vankka ja tulee säilymään huolellisesti hoidettuna. Puukoulun rakenteita rasittaa ulkopuolinen kosteus siinä määrin, että tarvitaan korjaustoimen- piteitä etenkin seinien alaosiin. Vajarakennus on välttävässä kunnossa, mutta soveltuu edelleen varastokäyttöön.


2

Rakennusten tilojen pintamateriaaleissa, jotka ovat pääosin vanhoja ja osin alkuperäisiä, näkyy käytöstä ja asumisesta aiheutuva kuluminen. Pinnat ovat lähes kaikki kunnostuksen tarpeessa. Samoin rakennuksen LVIS-tekniikka, jota tässä kartoituksessa ei tarkemmin tarkastettu, on vanhentunutta eikä vastaa nykyajan vaatimuksia. Tässä kuntoarviossa esitetyt korjausehdotukset ovat pääosin rakennusta ylläpitäviä, eivät sen tasoa nostavia. Osa kunnostustoimenpiteistä on normaalin ylläpidon luonteisia. 2.1 Piha-alueet Kiinteistön piha-alueet ovat pääosin luonnontilassa. Puusto on lähinnä lehtipuita, vanhan koulun pihalla on myös mäntyjä. Puiden kunto on vähintään tyydyttävä. Kiinteistön rakennukset sijaitsevat siten, että pintavesistä ei rakennusten rakenteille ole haittaa. Rakennusten kattovesiä ei ole johdettu kauemmas talosta (kuvat 1 ja 2). Kun kiinteistön alueella maaperä on pääosin kosteutta pidättävää hienoa hiekkaa, on riski, että perustukset ja sokkelit kastuvat syöksytorvien kohdalla. Se, onko rakennuksia salaojitettu, ei kiinteistökäynnin aikana selvinnyt. Pihalla oleva lipputanko on lasikuitua ja hyvässä kunnossa. Lipputangon teräksinen jalusta on sen sijaan ruostumassa. Suosittelemmekin, että salaojituksen olemassaolo ja kunto tarkastetaan, salaojat joko kunnos-tetaan tai rakennetaan uudelleen ja sokkelia vasten asennetaan perusmuurilevy. Kattovedet johdetaan talojen kulmilta kauemmas joko kourulla tai erillisellä sadevesi- viemäröinnillä. Salaojien rakentaminen, kts. edellä. Lipputangon jalusta maalataan pinnalle sopivalla maalilla. 2.2 Ulkoportaat Pääkoulun portaat Pääkoulussa on kolmet ulkoportaat. Pääoven liuskekivipintaisen portaan alin askelma on vaurioitunut ja liuskekivet on korvattu kyynelpellillä. Pääportaikon yhteydessä olevien betoni-pilarien maalaus hilseilee (kuva 3). Asuntoihin ja laajennusosaan johtavien portaiden kunto on tyydyttävä. Pääportaan alin askelma kunnostetaan. Pääportaanbetonipilarit maalataan pinnalle sopivalla maalilla.. Vanhan koulun portaat Vanhassa koulussa on kolmet varsinaiset ulkoportaan ja sen lisäksi kellariin johtava portaikko. Talon pääporras on tyydyttävässä kunnossa. Portaaseen liittyvän katoksen ja kaiteen tukirakenteita rasittaa vesi (kuva 4). Rakennuksen molemmissa päädyissä olevat portaat ovat käyttämättömät. Portaisiin liittyneet ulko-ovet on suljettu myöhemmin. Portaat aiheuttavat talon puurakenteisille julkisivuille


3

kosteusrasituksen. Kellariin johtava portaikko ja sen vanerinen suojaovi ovat tyydyttävässä kunnossa. Pääportaan kaiderakenteet eristetään portaan betoniosista ja kaide kunnostetaan ja maalataan. Ylimääräiset päätyjen portaat puretaan. 2.3 Perustukset, sokkelit ja tuulettuva alapohja Rakennusten rakenteissa ei ole havaittavissa sen tyyppisiä suuria halkeamia tms., jotka viittaisi- vat perustusvaurioihin. Pääkoulun laajennus on kuitenkin liikkunut rakennusvaiheen aikana aiheuttaen halkeamia sekä sokkeliin, ulkoseinään että koulun käytävän lattiaan. Pääkoulun sokkelit ja perusmuuri on betonirakenteinen. Sokkeli on päällystetty liuskekivellä. Vanhan ja laajennusosan rajapinnassa on sokkelissa halkeama (kuva 5), joka johtuu laajennuksen rakenteissa tapahtuneista liikkeistä, vrt. edellä. Vanhan koulun sokkeli on kivirakenteinen. Sen pinta on rapattu ja maalaamaton. Sokkelin kunto on tyydyttävä, paikoin etenkin syöksytorvien kohdalla sen pinnalla on kosteuden tuomaa sammalkasvustoa (kuva 2). Vajarakennus on perustettu luonnonkivipilareille. Vanhassa koulussa on tuulettuva alapohja. Rakennuksen alapohjan kunto näyttää hyvältä tuuletusaukkojen (kuva 6) kautta tarkasteltuna. Pääkoulun sokkelin halkeama kohta(myös julkisivun rappaus) avataan siten, että ko. kohdalle voidaan tehdä massasauma. Vanhan koulun sokkelipinta kunnostetaan muuta sokkelipintaa vastaavaksi sen jälkeen kun päätyjen portaat on purettu. 2.4 Rakennusten julkisivut Pääkoulun julkisivut ovat roiskerapatut ja maalatut. Lounaisjulkisivun ikkunoiden välissä on tiilimuurausta. Julkisivurappauksen ja muurattujen osien kunto on tyydyttävä. Rapatuilla osilla on halkeamia lähinnä ikkunoiden ja ovien kulmissa. Toisen kerroksen asumattoman asunnon parvekkeen seininä olevat julkisivun osat ovat vaurioituneet. Rapatun pinnan maali on jossain määrin kulunut. Vanhan koulun julkisivut ovat pystyrimalaudoitetut. Laudoituksen takana on tervapaperin tyyppinen tuulensuoja. Julkisivut on maalattu punamultamaalilla. Laudoituksen alapäässä ja sokkelirajassa olevassa vesilistassa on lahovaurioita (kuva 7). Myös päätyjen portaiden kohdalla on lahovaurioita, vrt. kohta 2.2 Ulkoportaat. Vajarakennuksen julkisivut ovat pystyrimalaudoitetut ja punamultamaalatut. Myös sen julki-sivuissa esiintyy paikoin lahovaurioita. Maalauksen kunto on välttävä. Pääkoulun julkisivujen maalaus uusitaan jonkin vuoden kuluttua. Parvekkeen seinärappauksen vaurioituneet kohdat korjataan. Laajennuksen rajapinnassa oleva halkeama massataan kuten


4

sokkelin halkeama. Vanhan koulun ja vajan julkisivujen verhoilun lahovaurioituneet kohdat uusitaan ja julkisivut maalataan punamultamaalilla. 2.5 Ikkunat Pääkoulun vanhan osan ikkunat ovat kaksinkertaisia sisään-ulos aukeavia valkoiseksi maalattuja puuikkunoita. Ikkunoiden maalipinta on osin tyydyttävässä, osin huonossa kunnossa. Huonokuntoisten ikkunoiden maalipinta hilseilee. Ikkunoiden puuaines on kuitenkin edelleen hyvässä kunnossa eikä lahovaurioita esiinny. Ikkunoiden tiivisteet ovat huonot eivätkä enää toimi toivotulla tavalla. Myös ikkunoiden helojen toiminnassa on puutteita ja joidenkin ikkunoiden sovitusta voisi parantaa.. Pääkoulun laajennuksen ikkunat ovat kolminkertaiset. Ne aukeavat sisäänpäin. Ikkunoiden ja niiden yhteydessä olevien tuuletusluukkujen kunto on hyvä. Lähes kaikkien ikkunoiden vesipeltien maalaus hilseilee. Vanhan koulun ikkunat ovat kaksinkertaisia sisään-ulos-aukeavia valkoiseksi maalattuja puuikkunoita. Ikkunoiden maalaus hilseilee (kuva 8). Ikkunoiden vesipellit ovat kapeat seinän ohuesta rakenteesta johtuen. Vesipeltien maali hilseilee ja osa pelleistä on vaurioitunut. Vajarakennuksen ikkunat ovat huonokuntoiset. Pääkoulun ikkunat tulee huoltomaalata uudelleen muutaman vuoden sisällä. Maalaus tehdään pinnalle sopivalla maalilla. Myös ikkunoiden vesipellit maalataan. Maalauksen yhteydessä ikkunat sovitetaan uudelleen, niiden helat huolletaan ja ikkunat tiivistetään. Vaihtoehtona kannattaa harkita myös ikkunoiden uusimista. Vanhan koulun ikkunat voidaan vielä kunnostaa, koska niiden puuaines pääosin ei ole lahovaurioitunut. Niiden kunnostus tulee kuitenkin tehdä perusteellisemmin kuin pääkoulun. Ikkunoista tulee poistaa kaikki maali. Uudelleenmaalaus tehdään pinnalle sopivalla maalausyhdistelmällä. Samassa yhteydessä ikkunat sovitetaan, tiivistetään ja niiden helat huolletaan kuten pääkoulussa. Ikkunapellit maalataan ja vaurioituneet pellit uusitaan. Koska ikkunoiden perusteellinen käsittely on suhteellisen kallista, on niiden vaihto myös varteen- otettava vaihtoehto. Vajarakennuksen ikkunat joko kunnostetaan tai vaihdetaan. Valittu kunnostustapa on riippuvainen vajan jatkokäytöstä. 2.6 Ulko-ovet Pääkoulun pääovi on katoksen alla suojassa ja sen kunto on tyydyttävä. Asuntoihin johtavan portaan ulko-ovi ja laajennuksen ulko-oven paneelipinnan maalipinta on vaurioitunut. Asuntoportaan ulko-oven sovitus on myös huono ja oven tiivistäminen on hankalaa. Toisen kerroksen asuntojen yhteydessä olevien parvekkeiden ulko-ovien (3 kpl) maalipinta on huonossa kunnossa. Asutun asunnon parvekkeen toisen oven lasi on myös rikki. Vanhan koulun umpipaneelinen pääovi on myös suojassa katoksen alla. Sen kunto on tyydyttävä. Vajarakennuksen ovien kunto on huono.


5

Kaikki ulko-ovet sovitetaan, kunnostetaan ja huoltomaalataan. Rikkoutunut lasi uusitaan. Vajarakennuksen ovien kunnostustapa, vrt. ikkunoiden kunnostus. 2.7 Vesikatot varusteineen ja yläpohja Pääkoulu on harjakattoinen. Katon lappeet ovat vankoista kattorakenteista huolimatta taipuneet. Katemateriaalina on vanha todennäköisesti alkuperäinen betonitiili. Laajennusosan, jonka katto loivahko, katteena on konesaumattu pelti. Tiilikatteen alla on kattohuopa ja umpilaudoitus. Se, onko tiilikatteen ja huovan välissä rimoitus, ei kiinteistökäynnin yhteydessä selvinnyt. Kattotiilissä ei niiden karkean tarkastuksen perusteella löytynyt huomattavan paljon halkeamia, mutta ottaen huomioon niiden ikä, kate on uusimisen tarpeessa lähivuosina. Laajennuksen peltikatteen kunto on hyvä. Pääkoulun avoräystäiden alapintojen maalaus on sään rasittama ja kulunut. Punatiilipintaisen piipun päällä ei ole sadesuojaa. Katon vesikourut ja syöksytorvet ovat ruostuneet, samoin piipun yhteydessä olevat talotikkaat. Rakennuksen yläpohjan tuuletus ullakolla tehtyjen havaintojen perusteella toimii hyvin räystäiden alle ruukkuputkilla tehtyjen aukkojen kautta. Vanhan koulun katto on harjakatto. Vesikatteena on aaltoprofiilinen tiilikate. Tiilikatteen alla on pärekatto (kuva 9). Katteen pinnalla on runsaasti sammalta ja roskia. Katetta on talon pohjois-kulmalla todennäköisesti korjattu myöhemmin eri profiilisilla tiilillä, muuten katteen kunto vaikutti tyydyttävältä maasta tehdyn tarkastelun perusteella. Rakennuksen lappeet ovat taipuneet (etelälape voimakkaammin) huolimatta vankoista kattokannattimista. Ullakkotila on hyvin tuulettuva. Katon vesikourut ja syöksytorvet on uusittu äskettäin, osa syöksytorvista on kuitenkin poissa paikoiltaan. Piipun päällä ei ole sadesuojaa eikä katolle ole talotikkaita. Vajarakennuksen katteena on betonitiili (kuva 10). Vajan katteen kunto on välttävä, mm. piipun juuressa (piipun pellitys huonokuntoinen) on vuotokohta, samoin räystäillä on nähtävissä lahovaurioita. Katteen päällä on runsaasti sammalta ja roskia. Pääkoulun kate uusitaan. Samalla tarkastetaan katon taipuma ja tarvittaessa korjataan. Avoräystäiden alapinnat huoltomaalataan. Katteen uusimisen yhteydessä uusitaan myös vesikourut, syöksytorvet ja talotikkaat. Piipun päälle asennetaan sadesuoja. Vanhan koulun kate puhdistetaan ja samalla tarkastetaan mahdolliset vauriot. Irronneet syksytorvien osat asennetaan paikoilleen. Taloon asennetaan talotikkaat ja piipun päälle sadesuoja. 2.8 Rakennusten sisätilat 2.8.0 Yleistä Pääkoulun ensimmäisessä kerroksessa on luokkahuoneita, juhlasali ja keittiö. Laajennusosassa on suihku- ja WC-tiloja sekä oppilaille että henkilökunnalle. Ensimmäisessä kerroksessa on myös yksi asunto. Toisessa kerroksessa on asuntoja ja suuri ullakko. Talon kellarissa on pannuhuone, sauna, pesutupa ja varastotilaa. Luokkahuoneiden lattiapinnoilla on joko muovi- tai korkkimatto. Seinät ovat kivipintaiset ja maalatut ja katot on puukuitulevypintaiset (akustolevy).


6

Voimistelusalin ja sen varaston lattia on puuta ja laajennuksen suihkutilojen lattia on laatoitettu. Suihkutilojen seinät ovat levyrakenteiset. Saumoissa on metalliprofiili. Koulun vanhemman osan käytävien, keittiön ja porraskäytävän (ei ylimmän kerroksen) lattiat ovat mosaiikkibetonia, uuden osan käytävien lattioissa on muovimatto. Asuinhuoneiden lattiapinnoilla on joko muovi- tai korkkimatto. Mattojen alla olevista tasoit- teista on löytynyt asbestia, kts. asbestikartoitus. Seinät on joko tapetoitu tai maalattu. Katot ovat maalattuja betonikattoja. Asuntojen WC:eiden lattiat ovat laatoitettu, laajennusosan WC:eiden lattiassa on muovimatto. Vanhan osan väliovet ovat huultamattomia laakaovia, uudella osalla ovet ovat huullettuja. Kaikki vanhan osan ikkunapenkit on tehty mosaiikkibetonista. Vanhan koulun ensimmäisessä kerroksessa on luokkahuoneita. Osittaisessa kellarikerroksessa on varastotilaa. Talossa on suuri ullakko. Vanhan koulun katot ovat paneloituja paitsi toisen päädyn luokkahuoneessa, jossa on levykatto. Seiniin on myöhemmin asennettu lastulevy ja lattioihin muovimatto. Väliovet ovat täyspuisia peiliovia. Molempien rakennusten lähes kaikki pinnat vaativat peruskunnostuksen: lattioiden pinnoittei- den uusimisen, seinien kattojen maalauksen, väliovien maalauksen ja kunnostuksen. Vajarakennuksen sisäpintoja ei tarkastettu. 2.8.1 Pääkoulun tilat Pääkoulun sisätiloissa tehtiin seuraavat erillishavainnot:

- kellarikerroksen joko betoni- tai tiilirakenteiset pinnat ovat korkeintaan tyydyttävässä kunnossa. Pinnat ovat kuluneita ja likaisia

- entisessä hiilivarastossa, johon nyt on sijoitettu öljysäiliö, on lievä öljyn haju. Tilan ulkoseinällä vanhan hiilikuilun vieressä on lattian rajassa kosteuden aiheuttamaa kalkkimuodostusta. Kosteus saattaa olla peräisin hiilikuilusta tai sitten toimimattoman salaojan aiheuttamaa, vrt. kohta 2.1 Piha-alueet. Kiinteistökäynnin ajankohtana seinä alareuna oli kostea.

- kellarin kotelorakenteista kattoa on avattu (kuva 11) useassa varastotilassa. Kiinteistön omistajan edustajan mukaan avaaminen oli tarpeen putkivuodon paikantamiseksi.

- pesutuvan pinnat ovat joko pinnoittamattomia rapattuja tai betonisia. Kiinteistökäynnin aikana pinnat olivat kuivia

- saunan pesuhuoneen lattian laatoitus on irtoamassa alustastaan (kuva 12). Lattiapinta on myös laajalta alueelta kostea. Myös pesuhuoneen seinissä on kosteutta sekä hanojen alla että ulkoseinällä

- löylyhuoneessa ei ole lattiakaivoa, vaan lattialle mahdollisesti tuleva runsaampi vesi poistuu pesuhuoneen lattiakaivoon löylyhuoneen ja pesuhuoneen välisen seinän alta

- yläkerran asutun asunnon TV-huoneen ja olohuoneen (kuva 13) katoissa on maalivaurio, joka viittaa liialliseen kosteuteen. Kosteuden alkuperä ei kiinteistökäynnin aikana


7

selvinnyt ullakolla tehdyssä tarkastuksessa - kellarissa olevista putkieristeistä ja ilmanvaihtokanavista on löytynyt asbesti, kts.

asbestikartoitus. Myös vanhat palo-ovet sisältävät asbestia - yläkerran asumattoman asunnon parveke on huonokuntoinen. Parvekkeen puinen kaide

on nykymääräysten mukaan matala ja lahoamassa. Asutun asunnon parvekkeen puukaiteen maalipinta on myös huonossa kunnossa

- yläkerran asutun asunnon WC:n lattian laatoitus on irtoamassa alustastaan - ikkunoiden pielien maalaus hilseilee mm. luokkahuoneissa - laajennusosan lattiassa on havaittavissa rakennuksen liikkuminen, vrt. sokkelin ja

julkisivun halkeama - laajennusosan käytävällä on lattiassa lievää kosteutta - suihkutilojen seinämateriaalina on käytetty laminoitua levyä (kuva 14), jonka

saumakohdissa on metalliprofiili. Sauma ei välttämättä ole vesitiivis - tyttöjen suihkuhuoneen ja pukuhuoneen välisen oven edessä lattiassa on muovimaton

alla lievää kosteutta, samoin poikien suihkuhuoneen lattiassa suihkujen alla - tyttöjen WC:eiden lattiassa muovimaton alla on lievää kosteutta - ullakolle johtavan portaan yläkulmassa on kosteuden aiheuttama vaurio

Käyttötarkoituksen mukaan kellarin pinnat voidaan siistiä maalaamalla tai pinnoittamalla (pesutupa). Ne katon kohdat, jotka on avattu vesivuotoa etsittäessä, tulee sulkea. Hiilivaraston kostuneet pinnat voidaan käsitellä vasta sen jälkeen, kun pinnat on saatu kuiviksi. Saunan lattiat ja seinät kunnostetaan. Kunnostukseen tulisi käyttää nykyisin käytössä olevia vedeneristeitä. Lattian nykyinen rakenne ja mahdollisen suojabetonin alla oleva bitumi-pohjaisen vedeneristyksen olemassaolo tulee myös tarkistaa. Ko. vedeneristys tulee poistaa. Ennen uusien pintojen rakentamista pinnat kuivataan. Asunnon vaurioituneet kattopinnat maalataan pinnalle sopivalla maalilla. Parvekkeiden kaiteet uusitaan (pieni parveke) ja kunnostetaan ja maalataan (iso parveke). WC:eiden lattiat kunnostetaan uusimalla lattiamateriaali. Suosittelemme, että laajennuksen lattiapintojen kosteustilannetta seurataan etenkin siinä tapauksessa, että tiloja aletaan käyttää nykyistä enemmän. Suosittelemme myös, että suihkutilojen kosteustilannetta seurataan, huom. seinien rakenne. Ullakon portaan seinän kosteusvaurio kunnostetaan. 2.8.2 Vanhan koulun tilat Vanhan koulun sisätiloissa tehtiin seuraavat erillishavainnot:

- veistosalin paneelikatto on taipunut (kuva 15). Ko. kohdassa on alkuperäisen piirustuk-sen mukaan ollut eteisen ja koulukeittiön välinen seinä, joka on jossain vaiheessa purettu pois

- luokkahuoneen paneelikatto on huonossa kunnossa. Paneelien vääntyilyn on todennäköi- sesti aiheuttanut kosteus. Se, miten kosteus on kattorakenteeseen päässyt, ei kiinteistö- käynnin yhteydessä selvinnyt

- kellari on hyvin matala ja betoni- tai tiilipintainen. Pinnat ovat kosteat, osin kosteus


8

selittyy tilan luonteella Veistosalin katon painuma korjataan tukemalla katto ullakolta käsin. Luokkahuoneen katto kunnostetaan maalamalla. Ennen katon kunnostusta selvitetään, ettei rakenteeseen pääse uutta kosteutta esimerkiksi vesikaton vuodosta. 3 Muita havaintoja Kiinteistöä ei ole liitetty kunnallistekniikkaan viemärin osalta. Kiinteistön jätevedet johdetaan pääkoulun pihalla olevaan umpisäiliöön. Pääkoulu on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Vesimittari on pääkoulun kellarissa. Käyttövesiputkien kuntoa ei tarkastettu, mutta siltä osin kun ne ovat alkuperäisiä, niiden kunto voi olla korkeintaan tyydyttävä. Myöskään pääkoulun lämpöputkien ja –pattereiden kuntoa ei tutkittu. Patterit on varustettu termostaattisin venttiilein. Pääkoulun kellarissa oleva keskuslämmityspannu on uudehko. Rakennusten ilmanvaihto on painovoimainen. Poistoilmaventtiileitä on mm. pääkoulun kellarissa, luokkahuoneissa ja WC- ja suihkutiloissa sekä keittiöissä. Pääkoulun keittiössä on pata- ja liesiryhmän päällä teräksinen huuva. Rakennusten sähköasennuksia ei tarkastettu. Osa sähköasennuksista (mm. pääkoulun luokkahuoneissa) on myös seinien sisällä siten, että ainoastaan kytkimet ja rasiat ovat näkyvillä. Kahteen luokkahuoneeseen on tehty lisäasennuksia pintakouruin. Pääkoulun kellarikerroksen sähköasennukset ovat osin vielä alkuperäisiä ja kaapelit kuitu- päällysteisiä. Sähköpääkeskuksessa on sekä uusia että vanhoja asennuksia. Vanhaan kouluun on myöhemmin asennettu sähkölämmityspatterit. Muuten vanhan koulun sähköasennukset ovat vanhoja. Lohjalla 19.5.2008 Kuntokartoitus ja Rakennuspalvelu Eksa Oy Pekka Ekström


9

Kuva 1


10

Kuvat 1. ja 2. Kattovedet jäävät rakennusten seinustoille

Kuva 3. Portaan pilareiden maali hilseilee


11

Kuva 4. Sää rasittaa vanhan koulun portaan kaiteen pintoja

Kuva 5. Laajennusosan rajassa on halkeama


12

Kuva 6. Vanhan koulun alapohja tuulettuu sokkelissa olevien aukkojen kautta

Kuva 7. Vanhan koulun julkisivun vesilistassa on lahovaurioita


13

Kuva 8. Vanhan koulun ikkunoiden maalipinta on huonossa kunnossa

Kuva 9. Vanhan koulun tiilikatteen alla on pärekatto


14

Kuva 10. Vajan katto on huonokuntoinen

Kuva 11. Pääkoulun kellarin katto on avattu putkivuotoa etsittäessä


15

Kuva 12. Pääkoulun kellarissa olevan saunan pesuhuoneen lattialaatoitus irtoilee alustastaan

Kuva 13. Pääkoulun toisen kerroksen asunnon katon maalaus hilseilee


16

Kuva 14. Pääkoulun laajennusosan suihkuhuoneiden seinissä on levyrakenne

Kuva 15. Vanhan koulun veistosalin katossa on taipuma

lappvikin koulu - hanko.fi

Documents