väkivalta pois työpaikalta - ttk.fi · 2020. 3. 3. · vÄkivalta pois tyÖpaikalta 5 lukijalle...

VÄKIVALTA POIS TYÖPAIKALTA

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä ja palveluryhmä

Teksti: Susanna Puumi, Kuntaryhmä ja Palveluryhmä

Taitto: Innocorp Oy

Kuvat: Lasse Kammonen, Shutterstock

Paino: Markprint5. uudistett painos 2020

ISBN 978-951-810-712-8 (nid.)ISBN 978-951-810-713-5 (pdf)

Tuotenumero 28014

VÄKIVALTA POIS TYÖPAIKALTA

4 VÄKIVALTA POIS TYÖPAIKALTA

Sisältö

Lukijalle .................................................................5

Työpaikkaväkivalta ilmiönä ...................................6Työpaikkaväkivalta palvelutyössä ......................7Työpaikkaväkivallan vaikutuksia ........................7

Työpaikkaväkivallan ehkäisy .................................9Lainsäädäntö luo perusteet ............................. 9Työpaikkaväkivaltariskien arviointi .................. 9Toimintaohjeiden laadinta .............................. 10Turvallisuusperehdytys ja -koulutus ................ 10Turvalliset työtavat ja -järjestelyt .....................11

Hätänumerot ovat aina saatavilla ................ 12Turvapainike on saatavilla ja sitä osataan käyttää ....................................................... 12Asiakkaan ja työntekijän välillä pyritään pitämään turvaväli ...................................... 12Työasu on turvallinen .................................. 12Työvälineet säilytetään asiakkaan ulottumattomissa ....................................... 13Ennalta uhkaavaksi tiedettyä asiakasta ei tavata yksin ................................................ 13Kotikäynneille ei mennä väkivaltaiseksi tiedetyn tai epäillyn asiakkaan luo yksin ...... 13Asiakasvastaanottojen aukioloaikojen rajaaminen niin että työpaikalla on paikalla muita henkilöitä ............................. 13Uusi asiakas tavataan yleisessä tilassa ........ 13Kiihtynyttä asiakasta ei kätellä tai pyritä koskettamaan ............................................. 14Asiakasta ei tavata lukittujen ovien takana .. 14

Tilajärjestelyt .................................................. 14Hälytys- ja valvontajärjestelmät, kulunvalvonta sekä rakenteelliset suojaukset ....................... 16

Lisäavun hälytysjärjestelmä ........................ 17Valvontajärjestelmä .................................... 18Vartiointi ja järjestyksenvalvonta ................ 18

Työpaikkaväkivallan tunnistaminen ja ennakointi ........................................................... 19

Väkivaltaista käyttäytymistä laukaisevia tekijöitä .......................................................... 19Väkivallan kohteeksi joutumiseen vaikuttavia tekijöitä ........................................ 19Väkivaltatilanteen kehittyminen ja tunnusmerkkien tunnistaminen ...................... 21

Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinta ................ 22Henkilöstön ammattitaito sekä henkilöstömitoitus ......................................... 22Puheella rauhoittaminen ................................ 22Sanaton viestintä uhkatilanteessa ................. 24Stressireaktiot ja niiden hallinta ..................... 25Lisäavun hälyttäminen ................................... 26Otteesta irrottautuminen ja tilanteesta pakeneminen ................................................. 26Turvavälineiden käyttö ....................................27

Juridiset vastuut ja oikeudet työpaikkaväkivaltatilanteissa ............................ 28

Yleiset velvollisuudet ..................................... 28Hätävarjelu- ja pakkokeinot ........................... 28Tavaroiden tarkastaminen, säilöönotto ja takavarikointi ................................................ 29Tiloista poistaminen, pääsyn estäminen ja lähestymiskielto ............................................ 30Turvakielto, osoite- ja puhelintietojen salaaminen ..................................................... 31

Varovaisuutta sosiaalisessa mediassa ......... 31Rikosilmoituksen tekeminen .......................... 32Vahingonkorvaukset ja palkkaetuudet .............33

Työpaikkaväkivallan kohteeksi joutuneiden auttaminen ja jälkihoidon järjestäminen ........... 34

Uhkatilanteen vaikutuksia .............................. 34Välitön apu ......................................................35Jälkihoito .......................................................35

Defusing .....................................................36Debriefing ...................................................36

Työpaikkaväkivallan jälkiseuranta ......................37Ilmoittaminen .................................................37Tilastointi ja raportointi ..................................37Arviointi ja johtopäätösten teko ......................38

Toimintaohjeet työpaikkaväkivaltatilanteissa ...39Väkivaltatilanteen ennakointi ..........................39

Liitteet ............................................................... 431 Väkivaltariskien tunnistaminen ................... 432 Työpaikkakohtainen toimintaohjemalli väkivaltatilanteen varalle ............................ 483 Turvallisuusperehdytyksen sisältöjä ........... 49

Lähteet ............................................................... 51

VÄKIVALTA POIS TYÖPAIKALTA 5

Lukijalle

Palvelualojen henkilöstö joutuu työssään kohtaamaan enenevässä määrin väkival-taa tai sen uhkaa. Pahoinpitely, töniminen, uhkailu, vihjailu, haukkuminen, nimittely tai muu epäasiallinen kohtelu työssä ovat haitallisia kuormitustekijöitä, joista voi ol-la mahdollisten fyysisten vammojen ohel-la haitallisia seurauksia myös työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle sekä työyh-teisön toiminnalle. Väkivallan uhka on myös merkittävä psykososiaalisen kuormituksen aiheuttaja.

Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat yleisimpiä kontrollialoilla (poliisi, vartijat), hotelli- ja ra-vintoalan työssä, opetustyössä, kaupan alal-la, liikennöintityössä, järjestyksenvalvonnas-sa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen töissä. Kontrolliammateissa sekä ravinto-la-alalla etenkin järjestyksenvalvojien työssä väkivallan kohtaaminen on tavallista ja tilan-teiden hallinta kuuluu hyvään ammattitai-toon. Hallintavalmiuksia parannetaan jatku-valla koulutuksella ja harjoittelulla. Muillakin palvelualoilla vastaavia valmiuksia on tar-peen kehittää järjestelmällisesti, jotta mah-dolliset väkivaltatilanteet voidaan ennakoida ja kohdata hallitusti.

Työväkivallan ehkäisy perustuu riskien ar-viointiin ja sen tietojen pohjalta tehtäviin toimenpiteisiin. Tässä työssä on työpai-kan koko henkilöstön hyvä olla mukana. Työpaikoilla on syytä asettaa selkeät ja yh-teisesti sovitut tavoitteet turvallisuuden edistämiseksi.

Turvallisuus on ihmisen perustarve ja -oi-keus yhteiskunnassa. Jokaisella työnte-kijällä on oltava oikeus tehdä päivittäinen työnsä turvallisessa ympäristössä. Väki-

valtaa ei saa hyväksyä eikä sallia missään muodossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aina kun työssä havaitaan väki-vallan tai sen uhan tunnusmerkkejä, asiaan puututaan. Turvallisuutta arvostavalla työ-paikalla kannustetaan jokaista työnteki-jää turvallisiin työ- ja toimintatapoihin sekä sattuneiden vaaratilanteiden raportointiin. Työturvallisuuden kehitys sekä näkyy että tulee palkituksi myös työn sujuvuutena ja tuloksellisuutena.

Tämä opas edistää työpaikkaväkivallan hal-lintaan liittyvien säädösten, ohjeiden ja henkilöturvallisuuden toimintatapojen ke-hittämistä sekä soveltamista käytännön toimintoina suomalaisilla työpaikoilla. Tä-hän kuuluu oleellisesti myös väkivallan tor-juntaan liittyvien oikeuksien ja velvollisuuk-sien tiedostaminen.

Opas on toteutettu Työturvallisuuskeskuk-sen kuntaryhmän ja palveluryhmän yhteis-hankkeena. Oppaan on laatinut Työturval-lisuuskeskuksen palvelu- ja kuntaryhmien asiantuntijoiden tuella työsuojelupäällik-kö Susanna Puumi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä.

Toivomme, että tämä opasaineisto roh-kaisee niin yksityisten kuin julkisten pal-velualojen työpaikkojen esimiehiä ja hen-kilöstöä tavoittelemaan työpaikkaa, jossa ei lainkaan hyväksytä väkivaltaa. Näin työ-paikoilla voidaan kehittää ja jatkaa toi-mintaa, jolla saadaan VÄKIVALTA POIS TYÖPAIKALTA.

TyöturvallisuuskeskusKuntaryhmä ja Palveluryhmä


Työpaikkaväkivalta ilmiönä

Työpaikkaväkivallan ilmenemismuotoja:

● Uhkaava käytös - elein ja sanoin - huutaminen ja metelöiminen - kiroilu - tavaroiden heittely - omaisuuden rikkominen

● Häiriköinti sähköisten viestimien kautta - uhkailevat, vihjailevat soitot - tekstiviestit, sähköpostit - loukkaava tai uhkaava käytös sosiaali-

sessa mediassa● Ahdistelu ja pelottelu

- kotirauhan häirintä - vainoaminen - liian lähelle pyrkiminen - henkeen ja terveyteen kohdistuva

uhkailu - seksuaalinen lähentely ja ahdistelu - aseella uhkailu - läheisten uhkailu - julkinen nöyryyttäminen ja

nolaaminen - oikeustoimilla tai julkisuudella uhkailu

● Fyysinen väkivalta - kiinni pitäminen - huitominen, lyöminen ja potkiminen - sylkeminen, pureminen ja raapiminen - aseiden käyttö

Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan tilan-teita, joissa työntekijöitä loukataan sanal-lisesti, uhataan tai pahoinpidellään työ-hön liittyvissä oloissa ja jotka suoraan tai epäsuorasti vaarantavat työntekijöi-den turvallisuuden, terveyden tai hyvin-voinnin (Euroopan komission määritelmä työpaikkaväkivallasta).

Yleisintä on sanallinen uhkailu ja pelottelu, mutta tapaturmatilastojen ja uhritutkimus-ten mukaan työtehtäviin liittyvä fyysinen väkivalta on lisääntymässä.

Tässä oppaassa työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden tai muiden ulkopuolisten taholta esiintyvää väki-valtaista tai uhkaavaa käyttäytymistä

• työntekijöitä, heidän läheisiään tai muita asiakkaita kohtaan

• työpaikalla, työmatkalla tai työ-paikkaan rinnastettavassa paikas-sa, esimerkiksi asiakkaan kotona.

Työpaikkaväkivaltaa voi olla myös sellainen uhkaava tai loukkaava käyttäytyminen, joka tapahtuu työpaikan ja työajan ulkopuolel-la, mutta on selvästi sidoksissa työntekijän työhön tai ammattiasemaan (esim. häirintä sosiaalisessa mediassa, telehäirintä, koti-rauhan häirintä).


Työpaikkaväkivalta palvelutyössä

Palvelualoilla työpaikkaväkivalta liittyy tyypillisimmin tilanteisiin, joissa joudu-taan puuttumaan asiakkaan yksityisasioi-hin tai itsemääräämisoikeuteen tai hänel-tä joudutaan epäämään hänen toivomansa etuus tai palvelu. Näiden ohella väkivaltai-sen käyttäytymisen riskiä lisää varkaus- ja ryöstötilanne.

Kaupan alalla väkivaltatilanteet liittyvät muun muassa päihteiden vaikutuksen alai-sena oleviin tai muuten sekaviin asiakkai-siin ja heidän häiriökäyttäytymisensä ra-jaamiseen, varkaan kiinniottoon, myynnistä kieltäytymiseen sekä ryöstöihin tai niiden yrityksiin.

Kiinteistöpalvelualalla väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen kohtaaminen liittyy yleensä julkisissa tiloissa liikkumiseen ja työskentelyyn ihmisten kodeissa, yksin-työskentelyyn, rasistisiin tai muuten vah-voihin ennakkoluuloihin, epätyypillisiin työaikoihin sekä asiakkaiden päihteiden käyttöön.

Hotelli- ja ravintola-alalla väkivaltatilan-teet syntyvät tavallisimmin sisäänpääsyn rajoittamisesta tai estämisestä, tiloista poistamisesta tai tilojen sulkemisesta, tar-joilun lopettamisesta tai asiakkaiden kes-kinäisten erimielisyyksien selvittämisistä. Ravintola-alan työntekijöihin ja erityises-ti hotellien kerroshoitajiin kohdistuu tutki-musten mukaan seksuaalista häirintää.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen työnteki-jöitä kohtaan lisäävät eri syistä sekavien tai päihtyneiden asiakkaiden vastentahtoinen hoitaminen, erimielisyydet hoidosta ja tar-vittavista palveluista, etuuksien epääminen ja ei-toivotut päätökset. Asiakkaan koto-na työskentely ja varustelaukkujen mukana

kantaminen sekä yksintyöskentely lisäävät väkivallan kohtaamisen riskiä. Myös saatta-jat ja omaiset voivat käyttäytyä arvaamat-tomasti ja uhkaavasti.

Opetus- ja varhaiskasvatusalalla oppilai-den käytöksen rajaamistilanteet, rangais-tusten antaminen ja niiden valvonta, lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi sekä oppilaiden keskinäisten ristiriitojen selvit-telytilanteet lisäävät väkivaltaisen käyttäy-tymisen riskiä. Myös oppilaiden vanhem-mat voivat uhata alalla työskenteleviä.

Liikennöintialalla väkivaltatilanteita syn-tyy tavallisimmin lipuntarkastuksen yhtey-dessä, kun asiakas kieltäytyy maksamasta matkaansa tai kun päihtynyttä asiakasta ei suostuta kuljettamaan tai hänet poistetaan kyydistä. Väkivallan riskiä ilmenee myös pysäköinninvalvontatehtävissä.

Rahoitus- ja vakuutusalalla väkivaltaris-ki liittyy tyypillisesti ryöstöihin ja niiden yri-tyksiin sekä häiriökäyttäytymisen rajaami-seen palvelutiloissa.

Työpaikkaväkivallan vaikutuksia

Uhka- tai väkivaltatilanne vaikuttaa sen kohteeksi joutuneen lisäksi koko työyh-teisöön, työnantajaan ja asiakkaisiin. Ti-lanne on väkivallan kohteen kannalta ai-na järkyttävä, pelottava ja ahdistava. Jo pelkkä uhka voi aiheuttaa pitkäaikaisia pelko- ja ahdistustiloja ja vaikuttaa uh-rin työviihtyvyyteen, työmotivaatioon, työ-suoritukseen ja työssä jaksamiseen. Myös vapaa-ajan hyvinvointi voi olla uhattuna. Mahdollisten fyysisten vammojen lisäksi psyykkiset vauriot voivat vaatia pitkää hoi-toa. Eri tavoin syntyneet vammat voivat aiheuttaa jopa pysyvää työkyvyttömyyttä tai ääritilanteissa kuoleman.


Työyhteisön kannalta väkivalta- ja uhkati-lanteet vaikuttavat välillisesti muidenkin kuin asianosaisten työpanokseen ja työssä jaksamiseen ja voivat huonontaa työilma-piiriä. Sattuneet väkivalta- ja uhkatilanteet yleensä edellyttävät muutoksia työjärjeste-lyihin, jotka voivat heikentää perustehtävän suorittamista.

Työnantajan kannalta väkivalta- ja uhka-tilanteet voivat vaikeuttaa rekrytointia, li-sätä työntekijöiden vaihtuvuutta, hei-kentää työn tuloksellisuutta ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä sekä huonontaa julkisuuskuvaa.

Väkivalta- ja uhkatilanteet vaarantavat myös asiakkaiden turvallisuudelle ja viih-tyvyydelle. Asiakaspalaute voi olla välitön-tä ja näkyä muun muassa asiakaskatona tai työpaikan imagoa panettelevana puhee-na tai kirjoituksena. Toisaalta asiakkaiden turvattomuuden tunne heijastuu työpaikan ilmapiiriin ja saattaa lisätä konflikteja ja häiriötilanteita.

Työpaikkaväkivallan ehkäisytoimilla väki-valtariskiä voidaan merkittävästi vähentää ja seurauksia lieventää. Kehittämällä työ-paikan turvallisuutta voidaan lisätä samalla työn tuloksellisuutta, työviihtyvyyttä ja työ-hön sitoutumista.


Työpaikkaväkivallan ehkäisy

turvallisuutensa lisäksi otettava huomioon myös muiden turvallisuus. (Ttl 18 §, 19 §.)

Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajan järjestettäväksi säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu työn ja työolo-suhteiden terveellisyyden ja turvallisuu-den selvittäminen ja arviointi toistuvin työ-paikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen. Tällöin on otettava huomioon muun muassa tapaturma- ja väki-valtavaara. Työterveyshuollon tehtäväksi on säädetty lisäksi toimenpide-ehdotusten te-keminen työn terveellisyyden ja turvallisuu-den parantamiseksi sekä toimenpide-ehdo-tusten toteutumisen seuranta. (Tthl 12 §.)

Työpaikkaväkivaltariskien arviointi

Väkivallan uhka vaihtelee eri aloilla ja niiden sisällä työpaikoittain. Väkivaltariskit on ar-vioitava työpaikkakohtaisesti, jotta oikein kohdennettuja ja vaikuttavia toimenpiteitä voidaan suunnitella ja toteuttaa. Kaikilla työ-paikoilla on hyvä varautua väkivallan uhkaan.

Uudisrakentamisen ja vanhojen kohtei-den saneerausten yhteydessä osana koh-teen hankesuunnitelmaa laaditaan riskien arvioinnin perusteella erillinen turvallisuus-selvitys, jossa on kuvattu kohteen turvalli-suusriskit ja keinot niiden poistamiseksi tai hallitsemiseksi.

Työpaikkakohtainen väkivaltariskien ar-viointi voidaan tehdä osana muuta ris-kien arviointia tai erillisenä arviointina. Väkivaltariskien arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna turvalli-suusalan ja työsuojelun asiantuntijoita. On

Laki määrittelee turvallisuuden eteen teh-tävän työn vähimmäisvaatimukset, mutta viime kädessä työpaikan turvallisuuskult-tuuri luodaan yhdessä. Työpaikan kaikki toimijat ovat osaltaan vastuussa siitä, että työtä voidaan tehdä turvallisesti kenenkään terveyttä ja hyvinvointia vaarantamatta.

Lainsäädäntö luo perusteet

Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantaja on vastuussa työntekijöiden-sä turvallisuudesta ja terveydestä työs-sä. Työnantajan on huolehdittava työn ter-veys- ja turvallisuusvaarojen arvioinnista, ehkäisystä ja turvallisuuden kehittämises-tä työpaikalla. Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on jär-jestettävä siten, että väkivallan uhka ja vä-kivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuk-sien mukaan ennalta. Tällöin työpaikalla on oltava muun muassa väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukai-set turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet se-kä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Tur-vallisuus- ja hälytyslaitteiden toimivuus on määräajoin tarkistettava. Lisäksi työnan-tajan on laadittava konkreettiset menet-telytapaohjeet, jotka sisältävät ennaltaeh-käisyyn tähtäävät toimenpiteet sekä ohjeet väkivaltatilanteen kohtaamisen hallitsemi-seksi. (Ttl 8 §, 10 §, 27 §.)

Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työn-tekijää. Työntekijän on työssään noudatet-tava määräyksiä ja ohjeita, toimittava huo-lellisesti ja varovaisuutta noudattaen sekä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluval-tuutetulle havaitsemistaan epäkohdista ja vaaroista. Lain mukaan työntekijän on oman


erittäin tärkeää, että työpaikalla työskente-levät henkilöt itse osallistuvat riskien arvi-ointiin, koska he tuntevat parhaiten työpai-kan työtehtävät, rutiinit ja olosuhteet.

Väkivaltariskien arviointi voidaan tehdä käyttämällä erilaisia tarkistuslistoja. Tämän oppaan liitteenä 1 on esimerkki väkivaltaris-kien tunnistamisesta ja liitemateriaaleissa esimerkkejä eri alojen tarkistuslistoista, joi-den avulla väkivaltariskiä voidaan arvioida.

Toimintaohjeiden laadinta

Työturvallisuuslaki (738/2002) edellyttää, että niillä työpaikoilla, joissa on riskien ar-vioinnin perusteella havaittu työntekijöil-lä olevan normaalia suurempi riski joutua väkivallan kohteeksi, työnantajan on laa-dittava kirjalliset menettelytapaohjeet vä-kivallan ehkäisemiseksi ja tilanteiden hal-litsemiseksi. Toimintaohjeet laaditaan työpaikan olosuhteita vastaaviksi. Työn-antajalla on myös ohjeiden päivitysvelvolli-suus olosuhteiden tai riskin muuttuessa.

Turvallisuusjärjestelyistä ja toimintaohjei-den laadinnasta on huolehdittava myös sil-loin, kun työtä tehdään muualla kuin kiinte-ässä työpisteessä, esimerkiksi asiakkaan kotona tai liikennevälineessä. Näissä tilan-teissa toimintaohjeessa tulee huomioida työympäristön asettamat erityisvaatimuk-set muun muassa lisäavun hälyttämiselle.

Oppaan liitteenä 2 on esimerkkirunko työ-paikkakohtaisen toimintaohjeen sisällöstä.

Turvallisuusperehdytys ja -koulutus

Kaikilla työpaikoilla ja erityisesti niillä jois-sa esiintyy väkivallan uhkaa, työntekijät pe-rehdytetään ja koulutetaan uhkaavien tilan-

teiden varalle. Käytännössä tämä koskee kaikkia työpaikkoja, joissa työskennellään suorassa kontaktissa asiakkaan kanssa.

Taskuturvaohjeet: uhka- ja väkivaltatilanne

● Turvaa lähellä olijat ja itsesi - Älä ryhdy sankariksi. - Pyri pitämään välimatkaa uhkaa-

jaan tai jokin rakenteellinen este välissänne.

- Pakene heti kun se on mahdollista ja turvallista.

- Älä yritä estää uhkaajaa poistumasta.● Hälytä

- Pyydä apua mielellään jo ennalta. - Kiinnitä lähellä olevien huomio

tilanteeseen. - Hälytä lisäapua työpaikalla käytössä

olevalla hälyttimellä. - Hälytä vartija ja/tai poliisi.

● Rauhoitu ja rauhoita - Älä provosoidu äläkä provosoi. - Puhu ja elehdi rauhallisesti. - Myötäile ja kuuntele.

● Varoita muita mahdollisessa vaarassa olevia (lähityöpaikat ym.).

● Opasta auttajat paikalle.● Ilmoita

- Soita tarvittaessa omalle esimiehelle, työpaikan turvallisuudesta vastaaval-le sekä työsuojeluvaltuutetulle.

- Tee aina kirjallinen raportti ta-pahtuneesta työpaikan ohjeiden mukaisesti.

● Ota vastaan jälkihoito - Pyydä apua työterveyshuollos-

ta tai esimieheltä tapahtuneen jälkikäsittelyyn.

- Osallistu jälkihoitotilaisuuksiin, jos niitä järjestetään.

Päiväys:Ohjeen antajan tiedot:


Taskuturvaohjeet: puhelinnumerot

● aluehälytyskeskus 112

● vartija .....................

● järjestyksenvalvoja .....................

● vahtimestari .....................

● huoltomies .....................

● isännöitsijä .....................

● turvallisuuspäällikkö/ turvallisuudesta vastaava .....................

● lähiesimies .....................

● työpaikan johtaja .....................

● työsuojelupäällikkö .....................

● työsuojeluvaltuutettu .....................

● työterveyshuolto .....................

Päiväys:......................................................

Ohjeen antajan tiedot: ................................

...................................................................

Turvallisuusperehdytys koskee kaikkia työntekijöitä, myös lyhytaikaisia sijaisia, vuokratyöntekijöitä ja alihankkijoita. Esi-miehen vastuulla on huolehtia työnteki-jöidensä perehdyttämisestä. Vähimmäis-vaatimus on, että kaikki vuorossa olevat työntekijät osaavat käyttää olemassa ole-via turvavälineitä ja hälytysjärjestelmiä ja että he tuntevat työpaikan poistumisrei-tit. Työpaikalle on laadittu kirjalliset toi-mintaohjeet poikkeustilanteiden varalle

ja niiden sijainti on kaikkien työntekijöi-den tiedossa ja saavutettavissa. Liittee-nä 3 on malli turvallisuusperehdytyksen sisällöistä.

Lisäksi työpaikalle voidaan laatia lyhyet pi-kaohjeet tai taskuohjeet, jotka ovat jokai-sen työntekijän saatavilla tai joita työntekijät kantavat mukanaan. Taskuturvaohje täyden-netään työpaikan tiedoilla. Ohje voidaan ko-pioida ja laminoida kaksipuoleiseksi kortiksi, jota työntekijät pitävät tarvittaessa helposti käsiin saatavissa työasunsa taskussa tai työ-huoneessaan puhelimen lähettyvillä.

Turvallisuuskoulutusta on tarpeen järjes-tää työpaikoilla säännöllisesti. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa työntekijöiden valmiuksia selviytyä uhkaavista tilanteista. Koulutuksessa käsitellään työpaikan me-nettelytapoja ja toimintaohjeita väkivalta- ja uhkatilanteissa, ilmoittamiskäytäntöä sekä jälkihoidon organisointia. Tarvittaes-sa voidaan järjestää käytännön harjoituk-sia esimerkiksi otteista irtaantumisesta tai hallitusta fyysisestä rajoittamisesta. Koko työyhteisön tai työryhmän kouluttaminen samaan aikaan yhteisiin toimintatapoihin uhkatilanteiden varalle parantaa tilantei-den hallintaa. Tällaisia koulutuksia on ke-hitetty useille palvelualoille. Näiden kou-lutusten osalta on muistettava huolehtia kertauskoulutuksien järjestämisestä riittä-vän usein, jotta opitut taidot säilyvät.

Turvalliset työtavat ja -järjestelyt

Rakenteellisilla ja teknisillä toimenpiteil-lä turvallisuustasoa voidaan nostaa, mutta ne eivät koskaan yksin pysty estämään vä-kivallantekoja ja rikoksia. Ennaltaehkäisyn kannalta erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota omiin työtapoihin. Ajan kuluessa – etenkin jos mitään uhkaavaa ei ole tapah-tunut – valppaus herpaantuu, ja vanhat työ-


rutiinit ottavat vallan. Tällöin saattaa jäädä huomaamatta, jos oma toiminta sisältääkin mahdollisen turvallisuusriskin.

Yksintyöskentelyyn liittyvät mahdolli-set erityiset riskit huomioidaan riski-en arvioinnissa.

Yksintyöskentelyn riskit saattavat korostua ilta- ja yöaikaan, kun henkilöstöresurssit ovat tavallista pienemmät ja asiakkaiden päihteidenkäyttö saattaa olla yleisempää. Yksintyöskentelyn riskit on arvioitava eri-tyisen huolellisesti ja esiin tulleet haitta-tekijät pyrittävä minimoimaan ennalta. Yksintyöskentelyn perehdyttämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Yksintyöskentelevällä on työturvallisuuslain mukaan oltava mahdollisuus olla yhteydes-sä esimieheen ja hälyttää lisäapua. Työnan-tajan on varmistuttava siitä, että työntekijäl-lä on mahdollisuus lisäavun hälyttämiseen. Tähän tarkoitukseen ei voida lähtökohtai-sesti olettaa työntekijän käyttävän omaa pu-helintaan. Lisäavun hälyttämiseen tarkoi-tettu väline (hälytin, puhelin tai vastaava) on pidettävä mukana esimerkiksi työasun tas-kussa, josta sen saa tarvittaessa heti esiin. Jos työntekijä tekee yksin kotikäyntejä asi-akkaan luokse, on hänen esimiehensä ja työ-toverinsa oltava selvillä käyntiaikatauluista ja -paikoista. Säännöllisestä yhteydenpidos-ta on sovittava ennalta.

Hätänumerot ovat aina saatavillaTyöpaikan omat sisäiset hätänumerot, esi-merkiksi vartijan ja vahtimestarin numerot, sekä yleinen hätänumero ohjelmoidaan pu-helimen pikavalintoihin ja numeroita säi-lytetään näkyvällä paikalla omassa työpis-teessä tai työasun taskussa.

Turvapainike on saatavilla ja sitä osataan käyttääLisäapuhälytin on hyödytön, jos sitä ei osa-ta käyttää tai sitä pidetään lukitussa laati-kossa tai hyllyn perällä. Lisäapuhälyttimen toimintaan pitää voida luottaa. Niinpä sen toiminta on säännöllisesti testattava, jotta toimintavarmuus on taattu hätätilanteessa.

Asiakkaan ja työntekijän välillä pyritään pitämään turvaväliRiittävän etäisyyden säilyttäminen asiak-kaaseen mahdollistaa hänen toimintansa havainnoimisen ja antaa aikaa reagoida hä-nen toimintaansa. Yleisesti turvallisena vä-limatkana pidetään 7–10 m etäisyyttä. Tämä on kuitenkin suurimmassa osassa asia-kaspalvelutilanteita vaikeaa ylläpitää. Jos riittävän välimatkan pitäminen ei ole käy-tännössä mahdollista, aggressiivisen asi-akkaan ja asiakaspalvelijan välissä on hyvä olla niin sanottuja luonnollisia esteitä (pal-velutiski, huonekaluja, ovi tms.). Nämä hi-dastavat hyökkäystä ja antavat suojaa. Li-säksi ne antavat aikaa poistua paikalta.

Työasu on turvallinenTyöasun on oltava niin väljä, että se mahdol-listaa normaalin liikkumisen. Työjalkineiden on oltava tukevat ja mielellään umpikantai-set, jotta jalkineet pysyvät jalassa, jos jou-dutaan pakenemaan nopeasti. Kaulanauho-jen on oltava turvallisia eli niissä on oltava niin sanottu repäisylukko. Työasun taskussa näkyvillä ei saa säilyttää mitään, millä asia-kas voi vahingoittaa työntekijää (esimerkiksi saksia, instrumentteja, työkaluja). Kolikkoli-pasta tai setelirahoja ei säilytetä avotaskus-sa asiakkaan näkyvillä. Työpaikan avaimia tai kulkutunnisteita ei pidetä kaulalla asiak-kaiden näkyvissä. Avaimet kuuluvat taskuun asiakkaan katseilta suojaan.


Työvälineet säilytetään asiakkaan ulottumattomissaAsiakkaan tapaamistiloissa ei säilytetä avo-hyllyillä tai asiakkaan ulottuvilla mitään esi-neistöä, työvälineitä tai aineita, joilla asiakas voisi vahingoittaa työntekijää. Työtilassa ei myöskään pidetä esillä mitään sellaisia ta-varoita, lomakkeita, aineita tai rahaa, jotka saattaisivat houkuttaa asiakasta.

Kotikäynneillä mukana kuljetettavat lääk-keet, instrumentit ja muut työvälineet pide-tään huomiota herättämättömässä sulje-tussa laukussa pois näkyvistä.

Ennalta uhkaavaksi tiedettyä asiakasta ei tavata yksinUsein asiakas on työntekijälle ennestään tun-tematon. Mikäli asiakkaan asiaan on mahdol-lista tutustua jo ennalta, se kannattaa tehdä. Jos asiakkaan tiedoissa on merkintä aiem-masta häiriökäyttäytymisestä, tapaamiseen pyydetään toinen työntekijä turvaksi ja asi-akkaan tulosta ilmoitetaan ajoissa vahtimes-tarille tai vartijalle. Samoin toimitaan, mikäli asiakas on sopinut tapaamisesta puhelimitse työntekijän kanssa ja käyttäytynyt vihamie-lisesti tai uhkaavasti puhelimessa. Työtove-rin kanssa voi sopia, että hän piipahtaa huo-neessa tai soittaa kesken tapaamisen, jos ei ole mahdollista tavata asiakasta useamman työntekijän kanssa.

Kotikäynneille ei mennä väkivaltaiseksi tiedetyn tai epäillyn asiakkaan luo yksinMikäli on ennalta tiedossa, että asiakas tai hänen omaisensa on aiemmin käyttäytynyt uhkaavasti tai väkivaltaisesti, kotikäynnil-le otetaan aina toinen työntekijä mukaan ja tilannekohtaisesti arvioidaan, tarvitaanko viranomaisapua tai voidaanko käyntiä yli-päätään suorittaa turvallisesti. Jos koti-käynnillä ollaan yksin ja asiakas tai paikalla oleva muu henkilö kiihtyy tai alkaa käyttäy-tyä epäasiallisesti, tilanteesta poistutaan mahdollisimman nopeasti. Mikäli kotikäyn-

niltä joudutaan poistumaan häiriökäyttäy-tymisen vuoksi, ilmoitetaan asiasta aina esimiehelle ja myös poliisille.

Rauhoittelua voi tilanteen mukaan yrittää, mutta omaa turvallisuutta ei koskaan saa vaarantaa. Jos tilanne kehittyy fyysisek-si päällekarkaukseksi, on tilanteesta irtau-tumiseksi mahdollisuus puolustaa itseään hätävarjeluna. Tilanteesta poistutaan heti irti päästyä, ja mahdolliset varusteet tai vä-lineet jätetään asuntoon.

Mikäli asiakas käskee työntekijää poistu-maan, näin myös tehdään.

Asiakasvastaanottojen aukioloaikojen rajaaminen niin että työpaikalla on paikalla muita henkilöitäMikäli asiakasvastaanoton aikana työpaikalla ei ole muita työntekijöitä, asiakkaalta voidaan edellyttää yhteydenottoa ennen tapaamista esimerkiksi puhelimitse, jolloin mahdollises-ta uhasta voidaan saada tieto. Asiakastilojen lukitun ulko-oven kameravalvonnalla voidaan myös ennalta havaita mahdollinen uhkatilan-ne ja tilannekohtaisesti harkita, onko asiak-kaan tapaaminen yksin turvallista.

Uusi asiakas tavataan yleisessä tilassaUusi asiakas tavataan mahdollisuuksien mu-kaan ensimmäisen kerran mieluiten tilassa, jossa on läsnä muitakin työntekijöitä. Esi-merkiksi asiakasta voidaan mennä vastaan odotusaulaan, jossa tervehditään asiakasta. Näin on mahdollista heti havaita, jos asiakas on jo valmiiksi kiihtynyt tai päihtynyt tapaa-miseen tullessaan. Asiakkaalle ei koskaan käännetä selkää. Opastus vastaanottohuo-neeseen tehdään kävelemällä asiakkaan vie-rellä tai hieman hänen takanaan, ja suuntaa näytetään käsillä sekä puheella ohjaten.


Kiihtynyttä asiakasta ei kätellä tai pyritä koskettamaanKiihtynyt asiakas on erityisen tarkka omasta koskemattomuudestaan eikä siedä, että ku-kaan ylittää hänen henkilökohtaisen reviirin-sä. Taputtelu, kättely tai muu rauhoittavaksi tarkoitettu koskettaminen voi ärsyttää ja joh-taa jopa fyysiseen päällekarkaukseen. Kiih-tyneeseen asiakkaaseen pidetään etäisyyttä niin paljon kuin mahdollista. Työntekijän tur-vallisuus menee aina palvelutilanteen edelle.

Asiakasta ei tavata lukittujen ovien takanaJos asiakas tavataan erillisessä tilassa, ovea ei lukita, jotta poistuminen on vaiva-tonta mahdollisessa hätätilanteessa. Ovi-valoilla tai muulla huoneen ulkopuolisel-la merkinnällä varmistetaan, että kukaan ei tule kesken tapaamisen asiattomasti huoneeseen. Jos asiakkaan on tarpeen rii-suutua vastaanottohuoneessa, kalustus sijoitetaan siten, että asiakkaan intimiteet-tisuoja ei rikkoudu oven avautuessa. Asi-akkaan suojaamiseen voidaan käyttää esi-merkiksi liikuteltavia sermejä tai verhoja.

Tilajärjestelyt

Tilajärjestelyt vaikuttavat olennaisesti pal-velutyön sujumiseen ja uhkatilanteiden ennalta ehkäisyyn. Lisätietoja ja yksityis-kohtaisia ohjeita tilojen turvallisuussuun-nittelusta saa sisäasiainministeriön verk-kosivuilta (www.intermin.fi)

Yleisiä turvallisuutta parantavia tilajärjes-telyjä ovat

● sisäänkäyntien, palvelupisteiden ja kas-sapisteiden hyvä valaistus

● työpaikan piha- ja paikoitusalueiden hyvä valaistus ja mahdollisten piilopaikkojen minimointi varmistamalla esteetön näky-vyys alueella (muun muassa pihasuunnit-telussa huomioitava turvallisuus)

● avopalvelupisteiden sijoittelu niin, että niiltä on esteetön näkyvyys sisäänkäyn-teihin sekä odotus- ja asiakastiloihin

● asiakkaiden kulunohjaus opasteilla ja kieltomerkeillä (opasteiden on oltava riit-tävän suuria ja yksiselitteisiä sekä sijaita sellaisissa paikoissa, että asiakas voi ha-vaita ne ajoissa ja että ne ohjaavat asiak-kaan oikeaan paikkaan)

● asiakkaiden pääsyn estäminen työn-tekijöiden tiloihin lukituksilla ja kulunvalvonnalla

● takaovien varustaminen kamerallisella ovipuhelimella tai ovikellolla ja ovisilmällä

● lisäavun hälyttämisjärjestelmän asenta-minen jokaiseen palvelupisteeseen

● työntekijän poistumismahdollisuuden järjestäminen palvelutyöpisteestä asiak-kaan estämättä

● kalusteiden valinta ja sijoittelu siten, että ne muodostavat luonnollisen esteen asi-akkaan ja työntekijän välille

● työvälineiden sijoittelu asiakkaan ulot-tumattomiin työntekijän pöydälle tai sivutasolle

● näyttöpäätteen sijoittaminen siten, että asiakkaalla ei ole siihen suoraa näköyhteyttä

● hätäpoistumisteiden helppokulkuisuus (aina vapaasti kuljettavissa, merkitty ja merkintävalot toimintakunnossa)

● poistumisteiden ovien avautuminen sisä-puolelta työaikana ilman avainta

● siisteys ja järjestys työympäristössä● ohjeet tavaran vastaanotosta ja tar-

kastuksesta (esim. tuojan henkilölli-syyttä ja saapuvaa tavaraa verrataan lähetyslistaan)

● takaovien lukitseminen● asianmukaiset ensiapukaappi ja

-tarvikkeet.

http://www.intermin.fi


Ravintolatiloissa turvallisuutta parantavat lisäksi seuraavat käytännöt:

● Ulkopuolisia ei päästetä sisälle aukiolo-aikojen ulkopuolella.

● Työpaikalta lähdettäessä tarkistetaan, ettei tiloihin ole jäänyt asiakkaita.

● Samalla varmistetaan, että ikkunat, ovet ja portit ovat lukossa sekä valvon-ta- ja hälytysjärjestelmät on kytketty toimintaan.

● Rahaa ei pidetä kiinteässä työpisteessä esillä esim. laseissa tai lautasilla.

● Tarjoilijalla on rahoille luotettava säily-tyspaikka pöytiin tarjoiltaessa.

Myymälätiloissa turvallisuutta parantavat lisäksi

● ikkunoiden ja ovilasien somisteiden ja teippausten sijoittelu siten, että ne ei-vät estä näkyvyyttä myymälästä ulos tai myymälätilaan sisään

● hyvä näkyvyys kassapisteeltä myymälä-tiloihin (riittävän matalat hyllyt)

● valvontapeilit hankalasti valvottavissa myymälän osissa

● tallentava kameravalvonta kassalla, myymälätiloissa, sisäänkäynneillä ja takaovella

● tuotesuojaportit kassojen ja sisäänkäyn-tien yhteydessä

● pituusmittojen asentaminen hyllyihin ja tuotesuojaportteihin, jotta varkauden tai ryöstön jälkeen poistuvan tekijän pituu-desta saadaan tunnistamista varten tar-kempi arvio.

Kassapisteissä turvallisuutta parantavat lisäksi

● asiakkaan kulun estäminen työnteki-jän alueelle veräjillä tai muilla lukittavilla rakenteilla

● kassalippaan sijoittaminen siten, että asiakas ei pääse siihen käsiksi

● näkösuojan asentaminen kassalippaan eteen tai kassalippaan sijoittaminen niin, että asiakas ei näe sen sisältöä

● kauppakeskusten avoseinäisissä myyn-titiloissa rahastuspisteen sijoittaminen riittävän kauas yleisestä kulkureitistä

● automaattisesti lukittuva kassalipas, aikaviivelukko ja väripanokset setelikassassa

● pieni käteiskassa● kassan laskenta lukitussa, näkösuoja-

tussa tilassa● kassapisteissä ja niihin liittyvillä asia-

kastiskeillä ei säilytetä asiakkaan ulot-tuvilla mitään esineitä tai tuotteita, joil-la työntekijää voisi vahingoittaa (esim. nitojat, sakset, lasikorit tai muut astiat, painavat tai terävät esineet)

● asiakkaiden käytössä olevan kynän kiinnitys tiskiin lyhyehköllä narulla tai ketjulla

● henkilökunta ei puhu asiakkaiden kuul-len rahasummista tai päivän saldosta.

Avopalvelupisteissä turvallisuutta paranta-vat lisäksi

● liukulasiluukun, turvalasin ja suojariti-län tai kiinteän turvalasin asentaminen työntekijän ja asiakkaan väliin (kiinteää turvalasia käytettäessä puheyhteydes-tä ja tarvittavien asiapaperien siirrosta huolehditaan mikrofoni-kaiutinjärjestel-mällä ja suojaluukulla)

● kortin lukijalaitteen sijoittaminen asiak-kaan puolelle niin, että asiakas voi itse käyttää korttia lukijassa

● asiakkaan kulun estäminen työnteki-jän alueelle veräjillä tai muilla lukittavilla rakenteilla

● työntekijöiden tilan mitoittaminen niin, että työpisteen taakse jää tilaa perään-tyä ja poistua.


Vastaanottohuoneissa turvallisuutta pa-rantavat lisäksi

● vastaanottohuoneiden sijoittelu niin, et-tä aulatilasta tai vahtimestaripisteestä on näkyvyys huoneiden oville

● kalusteiden sijoittelu siten, että työn-tekijä pääsee tarvittaessa esteettä poistumaan

● kaksi poistumistietä vastaanottohuo-neesta, jolloin toinen poistumisovista si-joittuu työntekijän taakse

● terävien tai painavien irtainten esinei-den tai esimerkiksi lääkepakkauksien, instrumenttien tai injektiovälineiden säi-lyttäminen asiakkaan ulottumattomissa ja näkösuojatussa lukitussa tilassa

● lukittava ovi, joka pidetään lukittuna sil-loin, kun työntekijä työskentelee huo-neessa yksin tai kun hän ei ole huonees-saan (asiakastapaamisissa ovi pidetään lukitsemattomana).

Luokkahuoneissa ja kouluissa turvallisuut-ta parantavat lisäksi

● opettajan työpöydän sijoittaminen niin, että siitä on mahdollisimman esteetön kulku ovelle

● kaksi poistumistietä luokkahuoneesta, toinen ovi esimerkiksi varastotilaan, jos-ta on kulku myös käytävälle

● kalusteiden valinta siten, että ne ovat helposti huollettavia mutta niin painavia, että niitä ei voi ilman ponnisteluja nos-taa tai heittää

● terävien, aseeksi sopivien esineiden sekä kemikaalien ja muiden aineiden säilyttäminen lukittavissa kaapeissa ja niiden käyttö ainoastaan opettajan valvonnassa

● opetusvälineiden säilyttäminen luo-kan lukittavassa kaapissa, kun niitä ei käytetä

● luokkahuoneiden lukitseminen silloin, kun ne eivät ole käytössä

● lukittavat lokerot oppilaille luokkatilo-jen ulkopuolelle (näin tarve kantaa rep-

puja ja laukkuja ja niiden mukana mah-dollisesti kiellettyjä esineitä luokkatilaan vähenee)

● tallentava kameravalvonta sisäänkäyn-neillä ja yleisissä tiloissa

● luokkahuoneiden ovi-ikkunoiden turva-lasi (kaikissa sisäikkunoissa on sisäpuo-lella mekanismi, jolla ne voidaan vaivat-tomasti peittää, esim. kaihdin tai verho).

Liikennevälineissä turvallisuutta paranta-vat lisäksi

● turvalasi- tai pleksivitriini kuljettajan ja asiakkaan välissä

● pieni asiointiluukku, jotta asiakas ei sen kautta pääse tarttumaan kuljettajaan ei-kä ylety ajoneuvon hallintalaitteisiin

● valvontapeili matkustajatilaan● myymälä- ja kirjastoautossa sekä ambu-

lanssissa vähintään kaksi työntekijää● tallentava kameravalvonta.

Hälytys- ja valvontajärjestelmät, kulunvalvonta sekä rakenteelliset suojaukset

Työpaikoilla, joissa arvioidaan olevan ris-ki väkivallalle, tulee työturvallisuuslain mu-kaan olla mahdollisuus lisäavun hälyttämi-seen. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa monella tavalla työpaikan olosuhteiden mu-kaisesti. Laki säätelee myös valvontalait-teiden käyttöä, sillä kenestäkään ei saa ke-rätä eikä tallentaa tietoja rajoituksetta. Vartijoiden ja järjestysmiesten toiminta pe-rustuu sekin lainsäädäntöön.


valla hälyttimellä, joka hälyttää esimerkiksi vartiointiliikkeessä.

Ulkotiloissa työskenneltäessä matkapuhe-limen pikavalinnan lisäksi työntekijä voi pi-tää mukanaan äänisignaalilla varustettua päällekarkaushälytintä, jonka avulla voi-daan kiinnittää lähellä olevien muiden hen-kilöiden huomio uhkatilanteeseen.

Lisäapuhälytys voidaan ohjelmoida hälyttä-mään oman työpaikan sisälle, viereiselle tai lähellä olevalle työpaikalle, oman työpaikan vartijalle tai vartiointiliikkeeseen, hätäkes-kukseen tai suoraan poliisille. Myös erilai-sia yhdistelmiä käytetään työpaikan tarpei-den mukaisesti. Hälytyksen vastaanottajan valinnassa ratkaisevaa on, kuka pääsee no-peimmin paikalle mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Lisäavun hälytysjärjestelmäLiikkumista edellyttävän työpaikan tilois-sa paikantava ja kannettava hälytin on pa-ras vaihtoehto. Hälytintä voidaan pitää ran-teessa, kaulalla, työasuun kiinnitettynä tai taskussa. Kiinteässä työpisteessä lisäapu-hälytin voidaan asentaa työpöydän tai tis-kin reunaan, seinälle, työasemalle tai muu-hun helposti saavutettavaan paikkaan. Kiinteässä työpisteessä myös kannettava hälytin on hyvä vaihtoehto. Tärkeintä on, että työntekijä pääsee aina hätätilanteessa painamaan hälytintä esteettä ja asiakkaan huomaamatta. Hälyttimessä ei saa olla ää-ni- tai valosignaalia, jonka kiihtynyt asiakas voisi havaita.

Asiakkaan kotona työskenneltäessä lisä-avun hälyttäminen voidaan toteuttaa mat-kapuhelimen pikavalinnalla tai kannetta-


Käytössä oleva lisäavun hälytysjärjestelmä on testattava säännöllisesti ja testauksista on pidettävä kirjaa. Käytännöllisintä on ni-metä työpaikalla joku hälytysjärjestelmän vastuuhenkilöksi. Hän huolehtii testauksis-ta ja määräaikaishuolloista sekä esimerkik-si paristojen vaihdoista keskitetysti.

ValvontajärjestelmäKameravalvonta on lailla tiukasti säädeltyä. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) sisältää säädökset kameraval-vonnan toteuttamisen mahdollisuuksista työtiloissa. Lisäksi tallentavan kameraval-vonnan osalta on noudatettava henkilötie-tolakia (523/99). Kameravalvonnan aloit-tamista on käsiteltävä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Näiden lisäksi on huo-mioitava EU:n yleisen tietosuoja-asetuk-sen velvoitteet.

Työtiloissa kameravalvontaa saa käyttää, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöi-den ja muiden tiloissa olevien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen, omaisuu-den suojaaminen tai turvallisuutta ja omai-suutta vaarantavien tilanteiden ehkäisemi-nen tai selvittäminen. Kameravalvontaa ei saa käyttää pukeutumistiloissa, henkilöstö-tiloissa eikä saniteettitiloissa. Kameraval-vonnasta on ilmoitettava näkyvästi tarroin tai kyltein tilassa työskenteleville ja oleske-leville. Tallentavasta järjestelmästä pitää il-moittaa erikseen.

Vartiointi ja järjestyksenvalvontaLainsäädäntö määrittelee tarkkaan sen, kuka ja millaisilla oikeuksilla vartioimisteh-täviä ja järjestyksenvalvontatehtäviä saa harjoittaa (laki yksityisistä turvallisuuspal-veluista 1085/2015, ´turvapalvelulaki` sekä järjestyslaki 612/2003). Turvapalvelulais-sa on myös säännökset siitä, ketkä toimijat tarvitsevat turvallisuusalan elinkeinoluvan.

Palvelualoilla vartijoita käytetään muun muassa sairaaloissa, sosiaalitoimistoissa, myymälöissä, pankeissa ja virastoissa. Jär-jestyksenvalvojia puolestaan käytetään ra-vintoloissa, yleisötilaisuuksissa, yleisissä kokouksissa, matkustajalaivoilla, kauppa-keskuksissa, liikenneasemilla sekä joukko-liikenteen kulkuneuvoissa.

Vartioimisliikkeen kanssa tehtävässä sopi-muksessa on hyvä huomioida ainakin seu-raavat asiat:

● vasteaika (milloin apu viimeistään saa-puu paikalle)

● vartijan pääsy tiloihin mihin vuorokau-den aikaan tahansa

● hälytyksen kuittaustapa● vartiointikierrosten tiheys.


Työpaikkaväkivallan tunnistaminen ja ennakointi

tyminen laukeaa, jos henkilö kokee itsensä avuttomaksi eikä näe muuta keinoa selviy-tyä tilanteesta. Toisaalta opittuna käyttäyty-mismallina väkivalta voi olla henkilön hyväksi havaitsema keino saada haluamansa.

Väkivallan kohteeksi joutumiseen vaikuttavia tekijöitä

Väkivallan kohteeksi valikoituminen on usein monen tekijän summa eikä yksittäis-tä tekijää voida nimetä. Yksilön opitut käyt-täytymismallit ja ärsyyntymisherkkyys li-säävät alttiutta joutua väkivallan kohteeksi.

Vuorovaikutustaidot ja ammattitaito suo-jaavat kohteeksi joutumiselta. Määräaikai-set ja osa-aikaiset työntekijät sekä nuoret työntekijät joutuvat väkivalta- ja uhkatilan-teisiin kokeneita useammin. Vireystilan las-ku, stressi tai väsymys heikentävät havain-nointi- ja arviointikykyä. Väsynyt henkilö myös ärsyyntyy nopeasti.

Periaatteessa jokainen ihminen voi ääritilan-teessa käyttäytyä aggressiivisesti. Tämä on tärkeää tiedostaa, jotta ei tulisi väheksyneek-si väkivallan mahdollisuutta, vaikka ei olisi-kaan sen kohteeksi itse koskaan joutunut.

Väkivaltaista käyttäytymistä laukaisevia tekijöitä

Väkivaltaisen käyttäytymisen syitä on yritet-ty löytää perinnöllisyydestä, biologiasta ja biokemiasta, psykologiasta, ympäristöteki-jöistä tai kasvatuksesta sekä näiden yhteis-vaikutuksesta. Yksiselitteistä syytä ei ole to-dettu, joskin temperamentin perinnöllisyys, lapsuuden traumaattiset väkivaltakokemuk-set, aivoperäiset vauriot sekä vanhenemi-sesta aiheutuvat aivojen fyysiset muutok-set saattavat lisätä alttiutta väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Kuka tahansa voi ääriti-lanteissa tai poikkeuksellisen vaikeissa olo-suhteissa käyttäytyä aggressiivisesti, mut-ta vihastumisen tunne ei normaalisti johda väkivaltaan. Yleensä väkivaltainen käyttäy-


Väkivaltaista käyttäytymistä laukaisevia tekijöitä:

● Erimielisyys palvelusta tai hoidosta - oma tahto ei toteudu, ei-toivottu

päätös● Väärinymmärrys

- kielitaidon puutteet, ammattikielen käyttäminen, kulttuurierot, kiire

● Oikeutettu suuttumus - huono palvelu, töykeä kohtelu

● Pitkä odotusaika, puutteellinen tiedonsaanti

● Ankeat tilat - kuumuus, meluisuus, ei omaa rauhal-

lista tilaa, oheispalvelut puutteelliset (esim. kahvila, juoma-automaatit)

● Traumaattinen tilanne - oma tai läheisen sairastuminen,

onnettomuus - läheisen kuolema

● Somaattiset sairaudet - korkea kuume, voimakas kipu, ve-

rensokerin vaihtelut, hengitysvai-keudet, keskushermostosairaudet, sekavuustilat

● Psyykkiset sairaudet - psykoottistasoiset sairaudet, masen-

nus, persoonallisuushäiriöt● Oman toiminnan hallintaa heikentävät

sairaudet - dementia

● Päihtymys, huumaavien aineiden tai hor-monien käyttö, sekakäyttö

- päihteiden vaikutuksen alaisena ole-vat seuralaiset

● Ennakkoasenne - aiempi huono kokemus samasta

paikasta

● Yleistynyt ennakkoasenne, sijaiskärsijyys

- muualla kohdeltu huonosti● Yleinen vihamielinen asenne viran-

omaisia tai vastaavia ammattihenkilöi-tä kohtaan

● Oikeudeton etuuden hankinta - varkaus, ryöstö, seksuaalirikokset

Työolosuhteet ja työpaikan ilmapiiri vaikut-tavat väkivallan kohteeksi valikoitumiseen. Hankalasti valvottavat tilat, avoimet kulku-yhteydet, arvokkaan omaisuuden tai muun haluttavan kohteen säilyttäminen tilois-sa, yksintyöskentely, työskentely illalla, yöl-lä tai aamuvarhaisella asiakkaille avoimissa tiloissa, heikko valaistus, turvajärjestelmi-en puutteellisuudet ja työntekijöiden väli-set ristiriidat lisäävät väkivallan kohteeksi joutumisen riskiä.

Mielikuvaharjoittelussa keskeistä on nähdä itsensä onnistuneena suorittajana. Harjoit-telun avulla voi turvallisesti kokeilla erilai-sia toimintatapoja ja luoda mielikuvan kro-nologisesti etenevästä toimintaketjusta, joka toistuvien mielikuvaharjoitusten avulla vähitellen automatisoituu ja on otettavissa käyttöön todellisessa tilanteessa. Ennalta varautuminen myös vähentää pelkoa todel-lisessa tilanteessa ja siten lievittää näky-viä oireita.

Hyvä fyysinen kunto ja kehon koordinaa-tio auttavat stressireaktioiden hallinnas-sa. Kun hallitsee oman kehonsa, voi hallita myös pelkoa aiheuttavan tilanteen.


Väkivaltatilanteen kehittyminen ja tunnusmerkkien tunnistaminen

Hyvään ammattitaitoon kuuluu olla varau-tunut poikkeustilanteisiin milloin tahansa. On kuitenkin joitakin yleisiä, lähinnä uhkaa-jan käytökseen liittyviä tunnusmerkkejä, jotka usein ennustavat väkivaltaista käyt-täytymistä. Näitä ovat

● kielteinen käytös, kiroilu, haukkuminen, solvaaminen, uhkailu

● tuijotus, pälyily, katseella mittailu● nyrkistäminen● irvistely, hampaiden näyttäminen● kiihtynyt hengitys, lisääntynyt

syljeneritys● kasvojen kalpeneminen, kasvojen veri-

suonten pullottaminen● lähietäisyydelle pyrkiminen● puheen lakkaaminen.

Yleensä aggressiivinen käyttäytyminen ke-hittyy lievemmästä vakavaan neljän vai-heen kautta.

1. Erimielisyys on sinänsä tavallinen tilan-ne ihmisten välillä, ja yleensä se ratkeaa vuorovaikutuksellisin keinoin.

2. Sanallisen uhan vaiheessa henkilö yleensä korottaa jo ääntään ja pyrkii pe-lottelemaan kohdettaan uhkailemalla. Sanallisen uhan vaiheessa normaali kes-kustelu on useimmiten mahdotonta, ja vuorovaikutuksessa korostuu sanaton viestintä puhetta enemmän.

3. Fyysisen uhan vaiheessa henkilö jo konkreettisesti loukkaa uhattavan revii-riä, pyrkii lähelle ja saattaa töniä tai vaik-kapa sylkeä.

4. Fyysisen kontaktin vaiheessa henki-lö hyökkää uhattavan päälle todellisena tarkoituksenaan vahingoittaa tätä.

Joskus fyysinen väkivaltainen kontak-ti syntyy täysin yllättäen ilman ennakoivia vaiheita. Yleensä tällöin on kysymys päih-dyttävien aineiden vaikutuksen alaises-ta henkilöstä, jolla on tavallista parempi ki-vunsietokyky ja tavallista heikompi oman käyttäytymisen kontrolli. Vaikka kaikki päihtyneet eivät suinkaan ole aggressiivi-sia, riski on tavallista suurempi. Siihen on hyvä varautua.


Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinta

Puheella rauhoittaminen

Palvelualoilla puheella rauhoittelun teknii-kat soveltuvat asiakastapaamisiin parhai-ten, mutta niitä voi soveltaa myös lyhyis-sä palvelukontakteissa vaikkapa kaupan kassalla.

Puheella rauhoittelu on taitolaji, jonka jo-kainen voi oppia. Lähtökohtana on, että jos ei itse pysty hillitsemään itseään, ei voi odottaa sitä toiseltakaan. Tavoitteena on saada kiihtynyt henkilö rauhoittumaan. Jo-kainen tilanne on erilainen, ja tehokkaat rauhoittelukeinotkin voivat vaihdella. On tärkeää ymmärtää, että kiihtyneen henkilön tunnetila on todellinen, vaikka sen syy saat-taa vaikuttaa työntekijästä merkitykset-tömältä. Kiihtyneen henkilön suuttumusta ei pidä vähätellä, usein pelkkä kuuntelu jo auttaa. On tärkeää antaa henkilölle hieman aikaa purkaa pahinta tunnekuohuaan, jon-ka jälkeen asiaa voidaan yleensä käsitellä yhdessä.

Tunnetilan pahoittelu ja asiakkaan myötäi-ly osoittavat asiakkaalle, että häntä kuun-nellaan ja hänen asiansa otetaan todesta. Asiallinen, ystävällinen ja neutraali käytös lievittää tilannetta. Kaikkein vaikeinta pu-heella rauhoittelussa onkin olla ystävällinen ja huomaavainen sellaiselle henkilölle, joka ei sitä käytöksensä puolesta ansaitse. Ta-voitteena on kuitenkin saada tilanne rau-hoittumaan keinolla millä hyvänsä. Jokai-nen voi ajatella toisesta mitä haluaa, mutta on syytä miettiä pariin kertaan ennen kuin sanoo mitä ajattelee.

Parasta olisi voida estää väkivalta ennak-koon, aina se ei kuitenkaan ole mahdollis-ta. Silloin tarvitaan mielen malttia ja taitoa toimia tilannetta rauhoittavasti vahinkoja välttäen. Väkivalta- ja uhkatilanteiden hal-lintaa voi ja pitää opetella.

Henkilöstön ammattitaito sekä henkilöstömitoitus

Henkilöstön ammattitaito ja osaaminen ovat keskeisiä väkivaltatilanteiden hallinta-keinoja. Ammattitaito väkivaltatilanteissa merkitsee hyvää havainnointi- ja ennakoin-tikykyä, omaa rauhallisuutta ja provosoi-tumattomuutta, tarvittavien toimenpitei-den valintaa kunkin tilanteen vaatimalla tavalla sekä sisäistynyttä turvallisuusajat-telua. Tällöin ei omaa eikä muiden turval-lisuutta missään tilanteessa vaaranneta tarpeettomasti.

Riittävä henkilöstömäärä vähentää työ-paikkaväkivallan riskiä ja parantaa mah-dollisuuksia ratkaista tilanne nopeasti ja hallitusti. Henkilöstömitoituksessa ote-taan huomioon väkivaltariskin vaatima lisähenkilöstön tarve. Ennalta tiedetyis-sä vaikeissa asiakastilanteissa työnte-kijöiden määrää lisätään tilanteen vaati-malla tavalla tilapäisesti. Jos työpaikalla on kouluttauduttu fyysisen rajoittami-sen hallintamenetelmiin ja niitä joudu-taan työssä säännöllisesti käyttämään, on henkilöstömitoituksessa huomioi-tava menetelmän käyttöön vaadittava vähimmäishenkilömäärä.


Ajattele, mitä haluat. Mutta mieti en-nen kun sanot, mitä ajattelet!

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä so-pivista kysymyksistä ja lauseista, joilla voi uhkaavassa tilanteessa pyrkiä rauhoitta-maan kiihtynyttä henkilöä. Niiden tarkoi-tuksena on viestiä myönteistä suhtautu-mista asiakkaaseen ja ohjata tilannetta rauhanomaiseen ratkaisuun. Esimerkit näyttävät suuntaa, eikä niitä pidä opetel-la ulkoa. Jokainen työntekijä valitsee it-selleen sopivimman tavan ilmaista asioi-ta, mutta perusperiaatteena on palvelualtis ja arvostava asenne kiihtynyttä asiakasta kohtaan.

● Olen pahoillani, että olette pahoit-taneet mielenne. Voisitteko kertoa tarkemmin, mistä on kyse?

● Olen pahoillani, tarkoitukseni ei ollut suututtaa teitä.

● Ymmärrän, että olette vihainen. Voinko tehdä jotain auttaakseni teitä?

● Olette kovin vihaisen näköinen. Mitä on tapahtunut? Mikä on hätänä?

● Vaikutatte kiihtyneeltä. Kertoisitte-ko, mikä on hätänä?

● Voinko auttaa teitä jotenkin?● Odotatteko hetken niin selvitän

asiaa.● Istutaan yhdessä hetkeksi tähän, jot-

ta voitte kertoa rauhassa, mikä teitä suututtaa.

● Sanotteko uudestaan, mikä on hätä-nä? En oikein ymmärtänyt / saanut selvää.

● Ymmärsinkö oikein, että tarkoititte…’

Kiihtyneen henkilön kanssa keskustelles-sa kannattaa välttää ehdollisia isi-lausei-ta (haluaisitko, voisitko, tulisitko, istuisit-ko jne.) ja miksi-kysymyksiä. Tarkoituksena on selvittää tilanteeseen liittyvät tosiasiat eikä sotkeutua monimutkaisiin syy–seura-us-vyyhteihin. Muutenkin puheessa kannat-taa suosia yksinkertaisia lyhyitä lauseita ja kysyä vain yhtä asiaa kerrallaan.

Hyvä tapa antaa uhkailijalle kunniallinen pe-rääntymistie on varmistaa, että hän todella tarkoittaa, mitä sanoo. Kun kysyy uhkauksen lausumisen jälkeen, tarkoitatko todella, et-tä aiot lyödä minua tai tappaa minut, uhkaa-ja saa mahdollisuuden hetken miettiä teke-misiään ja sanomisiaan. Jos hän perääntyy, asian käsittely voidaan jättää siihen ja jatkaa varsinaisen pulman ratkaisemista rauhassa.

Epäasiallisesta käyttäytymisestä on huo-mautettava asiakkaalle, mutta on viisain-ta tehdä se vasta sitten, kun hänet on saatu hieman rauhoittumaan. Häiriköivälle tai epä-asiallisesti käyttäytyvälle henkilölle kerro-taan ystävällisesti mutta lujasti, että epäasi-allinen, huono käytös ei nopeuta palvelua tai tuo etuuksia.

Toisinaan pahoittelu tai ystävällisyys ei au-ta, vaan on tarpeen toimia jämäkästi ja mää-rätietoisesti. Jos asiakas on kovin kiihtynyt ja uhkaileva eikä pysty ymmärtämään nor-maalia puhetta tai keskustelemaan asiasta, hänet voi yrittää saada lopettamaan epäasi-allinen käyttäytyminen puhumalla lyhyin sa-noin ja lausein: Pysy paikallasi!; Laita kätesi näkyville!; Pysähdy!; Istu alas! Käskeminen saattaa havahduttaa uhkaajan itse ymmär-tämään, että hän ei käyttäydy tilanteessa asianmukaisesti. Käskyttäminen myös vies-tii työntekijästä varmuutta ja tilanteen her-ruutta, joka saattaa saada uhkaajan epäröi-mään ja lieventämään käytöstään.


Ensisijaisesti kuitenkin kannattaa aina yrit-tää rauhoittaa puhumalla ja suostuttele-malla, sillä käskyttäminen saattaa myös lisätä ärsyyntymistä ja johtaa tilanteen vaikeutumiseen.

Joskus tilanteet kehittyvät niin nopeas-ti ja arvaamatta, että puheella rauhoit-telusta ei ole apua. Silloin on oikeus tur-vautua itseään tai toista puolustaakseen voimakeinoihin, joita käsitellään tarkem-min luvussa Juridiset vastuut ja oikeudet työpaikkaväkivaltatilanteessa.

Jos asiakkaan käytös koetaan uhkaava-na eikä henkilö sitä pyynnöstä huolimat-ta muuta, voidaan palvelu myös lopettaa ja palata asiaan hänen rauhoituttuaan.

Sanaton viestintä uhkatilanteessa

Sanattomalla viestinnällä ilmaistaan te-hokkaasti tunteita ja asenteita. Sanatto-man viestinnän uskottavuus etenkin risti-riitatilanteissa on parempi kuin sanallisen viestinnän. Sanaton viestintä ei kuitenkaan välttämättä ole sanallista viestintää luo-tettavampaa, sillä ihmiset pyrkivät peit-tämään huonoja ominaisuuksiaan ja an-tamaan itsestään mahdollisimman hyvän vaikutelman juuri sanattoman viestinnän avulla. Omia sanattoman viestinnän taitoja voi lisäksi kehittää ja harjoitella.

Sanaton viestintä on erityisen merkityk-sellistä, kun henkilöt tapaavat ensimmäi-sen kerran tai jos viestinnän tarkoituksena on suostutella kohde tekemään tai sano-maan jotain. Niinpä uhkatilanteissa, joissa henkilö kiihtymyksensä vuoksi muutenkin vastaanottaa sanallista viestintää puut-teellisesti, sanattoman viestinnän merkitys korostuu.

Ihmisten välisessä viestinnässä tapah-tuu mukautumista. Positiiviset viestit vah-vistavat toisiaan, ja viestinnän osapuolien asennot, eleet, äänenpainot sekä puheen nopeus ja voimakkuus muuttuvat saman-kaltaisiksi. Koska myös negatiiviset vies-tit vahvistuvat ja mukautuvat, on uhkatilan-teessa erittäin tärkeää luoda rauhallinen ja luonteva ilmapiiri, jossa asia voidaan käsi-tellä kiihkotta ja asiallisesti.

Uhkatilanteissa ele- ja liikekielen sekä il-meiden on oltava hillittyjä ja neutraaleja. Vihan, pelon, ylimielisyyden, ärtymyksen, kiireen ja kiinnostuksen puutteen tuntei-ta on vältettävä näyttämästä. Vilpitön hy-my ja luonteva ystävällisyys yleensä tehoa-vat, mutta on varottava, että ne eivät mene liiallisuuksiin ja ilmennäkin halveksuntaa.

Katsekontakti viestii yleensä luottamuk-sesta, mutta uhkatilanteessa katsekontak-ti ei saa olla sellainen, että vastaanotta-ja voi tulkita sen tuijottamiseksi. Katseen kohdistaminen vastaanottajan nenään tai poskille ja katseen ajoittainen rauhallinen liikuttaminen näiden välillä ei tunnu vas-taanottajasta niin ahdistavalta kuin suo-ra katsekontakti silmästä silmään. Katseen liikuttelussa on vältettävä luomasta vaiku-telmaa katseilla mittelystä.

Seistessä rento perusasento, jossa kädet ovat vapaina vartalon sivulla tai kämmenet hiukan käännettyinä eteenpäin, viestii rau-hallisuudesta ja tilanteen hallinnasta. Is-tuessa rauhallisuutta ja tilanteen hallintaa viestii toiseen päin hieman nojautuva var-talon asento, jossa kädet ovat levollises-ti sylissä tai muuten näkyvillä. Torjuvia tai suojaavia käsien asentoja kannattaa vält-tää. Näitä ovat muun muassa käsien risti-minen rinnalle, käsien pitäminen taskussa tai selän takana, käden ojentaminen eteen


kämmenpuoli vastaanottajaan päin tai kä-sien koukistaminen lanteille. Pään hienoi-nen kallistaminen vastaanottajaan päin viestii kiinnostuksesta. Hyvä ryhti viestit-tää itsevarmuutta.

Jokaisella ihmisellä on oma henkilökoh-tainen tilansa, jonka ylittäminen tun-tuu epämukavalta. Yleensä asiakasti-lanteessa etäisyys pyritään pitämään hieman pitempänä kuin läheisten kanssa (intiimietäisyys).

Uhkatilanteessa sopiva etäisyys on noin 1,5–2 metriä, jos välissä ei ole rakenteel-lisia esteitä. Jos asiakas perääntyy tältä-kin etäisyydeltä, hän viestittää selvästi, että työntekijä on ylittänyt hänen intiimie-täisyytensä rajat. Joskus uhkaaja saattaa tarkoituksellisesti ylittää työntekijän intii-mietäisyyden ja pyrkiä liian lähelle tarkoi-tuksenaan pelotella ja tehostaa epäasiallis-ta käyttäytymistään. Tällöin työntekijä voi rauhallisesti astua hieman taaksepäin tai perääntyä muulla tavoin, mutta on tärkeää säilyttää rauhallisuutensa ja yrittää olla il-maisematta pelkoaan.

Luottamusta herättävä ääni on selkeä, voi-makas, vaihteleva ja melko matala. Pu-henopeuden pitää olla sopivan hidas, jotta viestin vastaanottaminen on helppoa. Liian hitaan puheen vastaanottaja kokee usein nöyryyttävänä ja liian nopean puheen ärsyt-tävänä. Omaa ääntään voi harjaannuttaa. Uhkatilanteissa maltin säilyttäminen aut-taa hallitsemaan myös äänenkäyttöä.

Stressireaktiot ja niiden hallinta

Pelottavassa tai äkillisessä tilanteessa ih-misen kehossa tapahtuu monenlaisia muu-toksia, jotka auttavat valmistautumaan

tulevaan. Muutokset näkyvät erilaisina oi-reina, joista tavallisimpia ovat

● käsien ja koko kehon vapina● sydämentykytys, hikoilu● tajunnanmenetys● kalpeneminen tai punastuminen● hienomotoriikan heikentyminen (esim.

avaimen asettaminen lukkoon tai puheli-men näppäily voi olla mahdotonta)

● havaitsemiskyvyn häiriöt, kuten ajan-tajun katoaminen, putkinäkö ja valikoi-va kuulo (näkö- ja kuuloaisti keskittyvät uhkaan, jolloin esim. avun paikalle saa-pumista ei pysty havaitsemaan tai aut-tajien ohjeita tai käskyjä kuulemaan ja auttajien paikalle tulo tai tilanteen kesto tuntuvat pidemmiltä kuin ovat)

● loogisen ajattelukyvyn häiriöt, muistihäi-riöt (esim. tutun hälytysnumeron muis-taminen ei onnistu)

● pidätyskyvyn menettäminen● tilanteeseen sopimaton käyttäytyminen

(nauraminen, itkeminen, hallitsematon paniikkireaktio).

Pelon oireita ei voi poistaa, mutta oireita ja stressireaktioita voi opetella hallitsemaan niin, että ne palvelevat tilanteesta selviämis-tä. On myös hyvä muistaa, että uhkaaja kärsii samoista oireista eikä hänenkään toiminta-kykynsä tilanteessa ole paras mahdollinen.

Pelon hallinta alkaa omien pelkojen ja reak-tioiden tunnistamisesta. Muistelemalla omia pelottavia kokemuksiaan saa viitteitä sii-tä, miten oma keho ja mieli toimivat uhkati-lanteessa. Jälkikäteen kokemuksiaan, omia tunteitaan ja toimintaansa voi pohtia ja ana-lysoida. Tärkeää on ymmärtää, että itse ti-lanteessa jokainen toimii juuri niin hyvin kuin niissä oloissa pystyy. Pohdinnan ja analy-soinnin tarkoituksena ei ole kasvattaa syyl-lisyyden tunteita vaan löytää keinoja välttää tai hallita vastaava tilanne tulevaisuudessa.


Uhkaaviin tilanteisiin voi varautua mie-likuvaharjoittelun avulla. Tarkoitukse-na on kuvitella mielessään erilaisia mah-dollisia uhkatilanteita ja harjoitella niistä selviytymistä.

Lisäavun hälyttäminen

Kaikissa sellaisissa työpaikoissa, joissa on riskien arvioinnin perusteella todettu vä-kivallan uhka, tulee työturvallisuuslain mu-kaan olla mahdollisuus hälyttää lisäapua. Sitä voidaan hälyttää oman työpaikan si-sältä tai ulkopuolelta, esimerkiksi vartioin-tiliikkeeltä tai poliisilta. Tärkeintä on, että hälytysjärjestelmä on helppo saavuttaa ja käyttää ja että se todella tuo lisäapua no-peasti paikalle. Hätäkutsujärjestelmiä pitää säännöllisin väliajoin testata ja huoltaa, jot-ta ne tositilanteessa ovat toimintakunnos-sa. Testauksen ja huollon tulee olla nime-tyn henkilön vastuulla ja niistä on tehtävä merkinnät, jotta toimintavalmiutta voidaan seurata.

Työturvallisuuslakiin on kirjattu työnteki-jän velvollisuudeksi huolehtia oman turval-lisuutensa lisäksi myös muiden työntekijöi-den turvallisuudesta mahdollisuuksiensa mukaan. Uhkatilanteessa tämä tarkoittaa sitä, että uhkaavan tilanteen kohteena ole-vaa henkilöä autetaan menemällä tilantee-seen avuksi tai hälyttämällä lisäapua pai-kalle. Usein uhkaava tilanne laukeaa, kun paikalle saapuu lisää työntekijöitä, ja uhkai-lija joutuu harkitsemaan, kannattaako hä-nen jatkaa epäasiallista käytöstään ylivoi-man edessä.

Uhkailijan puhuttamisessa voidaan sovel-taa poliisien käyttämää kolmioperiaatetta, jossa kaksi työntekijää asettuu uhkailijaan nähden siten, että uhkailija jää kolmion kär-jeksi. Toinen työntekijöistä puhuttaa uhkai-lijaa ja toinen tarkkailee tilannetta.

Tarvittaessa puhuttajaa voidaan vaihtaa, jos tilanne tuntuu lukkiutuvan. Asetelman tarkoituksena on osoittaa uhkailijalle fyy-sistä ylivoimaa ja antaa työntekijöille tur-vaa toisistaan. Jos paikalle tulee vielä lisää työntekijöitä, he jäävät sivustalle tarkkai-lemaan tilannetta. Mikäli tilanne kehittyy fyysiseksi uhkailuksi tai kontaktiksi, kaikki paikalla olevat työntekijät voivat tarvittaes-sa osallistua uhkailijan taltuttamiseen pie-nintä mahdollista voimaa käyttäen.

Otteesta irrottautuminen ja tilanteesta pakeneminen

Itsepuolustuskeinojen käyttö vaatii tiivistä harjoittelua, eikä taitoja opi hetkessä. Jos työpaikalla järjestetään itsepuolustus- tai otteista irtautumiskoulutuksia, opittuja tai-toja tulee säännöllisesti kerrata, jotta kei-not todella ovat avuksi uhkatilanteessa.

Kun otteesta on päästy irti, kiinnipitäjään on otettava riittävästi etäisyyttä tai paetta-va paikalta turvaan.

Turvallinen poistumisreitti on kiinnipitä-jästä poispäin, mutta selän kääntämis-tä uhkaajaan päin tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Ideaalitilanteessa pako-reitti johtaa lukittuun tilaan, jossa on mah-dollisuus hälyttää poliisi tai muu lisäapu paikalle.


Turvavälineiden käyttö

Jos työpaikalla on viranomaisten hyväksy-miä turvavälineitä (kaasusumuttimia, patu-koita, aseita), niitä saa käyttää uhkatilan-teessa ainoastaan luvan saanut henkilö, jos uhkatilanteesta selviytyminen sitä ehdot-tomasti edellyttää.

Hätävarjelutilanteessa itseään tai toista voi puolustaa tilanteeseen sopivalla ja oikein mitoitetulla tavalla. Käytännössä tämä tar-koittaa sitä, että aseetonta hyökkääjää vas-taan ei saa käyttää asetta tai sitä vastaavaa puolustautumisvälinettä, elleivät olosuh-

teet ole niin vaaralliset tai yllätykselliset, että uhrilta tai apuun tulleelta ei kohtuudel-la ole voinut odottaa muunlaista toimintaa.

Turvavälineiden käyttö on aina harkittava tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti tilan-teesta pakeneminen ja lisäavun hälyttämi-nen on aina turvallisin keino selviytyä tilan-teesta vahingoittumattomana.


Juridiset vastuut ja oikeudet työpaikkaväkivaltatilanteissa

joista voi seurata vähintään kuusi vuotta vankeutta. Tuomioistuin voi määrätä sa-lassapitovelvollisuudesta huolimatta työn-tekijän todistamaan sellaisissa rikoksissa, joista voi seurata vähintään kuusi vuot-ta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat muun muassa törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö, törkeä raiskaus, henkirikokset, törkeä tu-hotyö, panttivangin ottaminen sekä törkeä huumausainerikos.

Lastensuojelulain (417/2007) perusteella muun muassa sosiaali- ja terveydenhuol-lon, opetustoimen, poliisitoimen, palo- ja pelastustoimen tai seurakunnan palveluk-sessa taikka luottamustoimessa olevan henkilön velvollisuutena on ilmoittaa sosi-aaliviranomaiselle ilmeisestä perhe- tai yk-silökohtaisen lastensuojelun tarpeessa ole-vasta lapsesta.

Hätävarjelu- ja pakkokeinot

Hätävarjelulla (rikoslaki 39/1889) tarkoite-taan sellaista puolustustekoa, joka on tar-peellinen meneillään olevan tai uhkaavan oikeudettoman todellisen hyökkäyksen tor-jumiseksi. Puolustusteon tulee olla saman-aikainen, suhteutettu vaaraan sekä oikein mitoitettu. Tällä tarkoitetaan sitä, että voi-maa saa käyttää vain juuri sen verran kuin hyökkäyksen torjuminen vaatii, ja hätävar-jelu on lopetettava heti, kun vaara on ohi. Hätävarjelua ei voi siis käyttää ennakol-ta eikä toisaalta viikko sitten tapahtunut-ta hyökkäystä voi kostaa, vaan tilanteen ja vaaran on oltava todellinen ja käsillä oleva. Hätävarjelun liioittelusta on kysymys silloin, kun puolustusteko ylittää hätävarjelun rajat

Jokaisella on oikeus ilmoittaa rikoksesta poliisille, mutta ilmoittamisvelvollisuudesta säädetään erikseen rikoslaissa. Asianomis-tajarikoksissa (muun muassa laiton uhka-us, pakottaminen, kunnianloukkaus, julkis-rauhan loukkaus) uhrin on itse esitettävä rangaistusvaatimus, jotta asian käsitte-ly etenee esitutkintaan. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa esitutkinta käynnistyy, vaikka uhri ei itse esittäisi rangaistusvaa-timuksia. Vuoden 2011 alussa voimaan tul-leen rikoslain muutoksen myötä henkilöön hänen työtehtävän vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely on myös yleisen syytteen alai-nen rikos. Näin ollen työnantaja voi tehdä työtehtäviin liittyvästä lievästä väkivallasta rikosilmoituksen ja poliisilla on velvollisuus suorittaa asiassa esitutkinta, vaikka uhri ei vaatisikaan tekijälle rangaistusta.

Yleiset velvollisuudet

Rikoslain 15. luvun 10 §:n mukaan kaikilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille hankkeilla tai meneillään olevista tai henkilön tietoon tul-leista jo tapahtuneista törkeistä rikoksista, ja todistamisvelvollisuus koskee jokaista, jolla on hallussaan rikoksen selvittämiseksi tarpeellista tietoa. Tällaisia törkeitä rikok-sia ovat muun muassa henkeen ja tervey-teen kohdistuvat rikokset, ryöstöt, törkeä huumausainerikos, panttivangin ottami-nen, törkeä tuhotyö, raiskaus sekä törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.

Aloilla, joita koskee erityinen salassapito-velvollisuus (muun muassa sosiaali- ja ter-veydenhuollon ja seurakuntien työntekijät), ilmoittamisvelvollisuus koskee rikoksia,


(jatkuu liian pitkään tai käytetään suhteet-toman kovaa voimaa, esimerkiksi asetta aseetonta vastaan).

Hätävarjelun liioittelu on tuomittava teko ja hätävarjelun oikeudellisuus arvioidaan viime kädessä tuomioistuimessa. Hätä-varjelun liioittelusta ei tuomita, mikäli olo-suhteet olivat jälkikäteen arvioiden niin yl-lätykselliset ja vaaralliset, että tekijältä ei olisi voinut kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista.

Pakkotilalla (rikoslaki 39/1889) tarkoitetaan tilannetta, jossa oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi on sallittua rajoittaa pelastettavan perusoikeuksia. Pakkotila oi-keuttaa perusoikeuksien loukkaamisen, mikäli välittömän vaaran torjumiseksi ei ole muuta vaihtoehtoa. Pakkotilan perusteella voidaan kiinnipitämällä, sitomalla tai muul-la tavoin estää henkilöä vahingoittamasta itseään vakavasti.

Tavaroiden tarkastaminen, säilöönotto ja takavarikointi

Jokamiehen kiinniotto-oikeus (pakkokei-nolaki 806/2011) oikeuttaa kenet tahansa ottamaan kiinni verekseltään tai pakene-masta tavatun rikoksentekijän, jos rikok-sesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kaval-lus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikul-kuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonte-ko tai lievä petos. Kiinnioton yhteydessä on sallittua käyttää tarpeellisia voimakeinoja, mikäli kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee. Kiinniotettu on viipymättä luovu-tettava poliisille. Järjestyslaissa säädetyis-sä järjestysrikkomuksissa (metelöinti, häi-riköinti, päihteiden nauttiminen yleisellä paikalla ym.) sekä rikoslain ilkivaltapykälän perusteella kiinniotto-oikeutta ei ole.

Itseavulla (pakkokeinolaki 806/2011) tar-koitetaan tilannetta, jossa omaisuus on ri-koksen kautta menetetty ja toimiin takai-sin ottamiseksi ryhdytään välittömästi tai muissa tapauksissa otetaan takaisin, kun saatavilla ei ole ollut riittävää ja oikea-ai-kaista viranomaisapua. Omaisuuden ta-kaisinsaamiseksi sallitaan voimakeinojen käyttö suhteessa uhkaavaan oikeudenme-netykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että arvol-taan vähäiseksi arvioidun omaisuuden ta-kaisinottamiseksi ei voimakeinojen käyttö ole sallittua, vaan menetetyn omaisuuden arvon on oltava merkittävä. Omaisuuden takaisinottamisesta ja itseavun käytöstä on ilmoitettava poliisille viipymättä.

Pakkokeinoista on erikseen säädökset myös mielenterveyslaissa, tartuntatauti-laissa, laissa kehitysvammaisten erityis-huollosta sekä päihdehuoltolaissa. Näiden lakien perusteella on mahdollista rajoittaa henkilön perustuslaillisia oikeuksia tahdon-vastaisessa hoidossa.

Työntekijöillä ei ole oikeutta tarkastaa ke-nenkään tavaroita ilman asianomaisen lu-paa. Epäiltäessä rikosta työntekijä voi pyytää henkilöä esimerkiksi avaamaan kas-sinsa tai näyttämään, mitä hänellä on tas-kussaan. Jos henkilö kieltäytyy, paikalle kutsutaan vartioimisliikkeen vartija, jär-jestyksenvalvoja tai poliisi, joilla on oikeus tarkastaa tavarat. Ennakoivasti ja ilman epäilyä rikoksesta tavarat voi tarkastaa ai-noastaan tietyissä tilanteissa järjestyksen-valvoja (esim. yleisötilaisuuden portilla) se-kä poliisi.

Laissa kiellettyjen esineiden ja aineiden osalta säilöönotto-oikeus on järjestyksen-valvojilla sekä poliisilla ja kiinniottotilan-teessa vartioimisliikkeen vartijalla. Säilöön otetut kielletyt esineet ja aineet on luovu-tettava poliisille. Tietyillä aloilla (terveyden-huolto- ja sosiaaliala, seurakuntatyö) nou-


datetaan tiukkoja salassapitosäännöksiä, ja näillä työpaikoilla säilöön otetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan poliisille ni-mettöminä löytöinä. Jos kuitenkin säilöön otettu huumausainemäärä ylittää törkeän huumausainerikoksen rajan, salassapito-velvollisuus kumoutuu. Poliisi ilmoittaa ta-pauskohtaisesti, mikäli raja ylittyy.

Alaikäisiltä säilöön otettu alkoholi ja tupak-ka hävitetään työpaikan ohjeiden mukai-sesti eikä niitä luovuteta takaisin. Muiden kohdalla sallitut aineet, kuten alkoholi, on luovutettava takaisin hoitojakson päätyt-tyä tai kun asiakas poistuu työpaikan tilois-ta tai yleisestä tilasta. Työpaikalla voidaan sopia sisäisesti, kuinka säilöön otettu alko-holi luovutetaan takaisin. On tavallista, et-tä päihtyneelle henkilölle ei säilöön otettua alkoholia luovuteta, vaan sovitaan, että säi-löön otettu alkoholi tulee noutaa vaikkapa seuraavana päivänä tietystä paikasta tiet-tyyn aikaan.

Takavarikointioikeus on ainoastaan poliisilla.

Tiloista poistaminen, pääsyn estäminen ja lähestymiskielto

Tiloista poistaminen. Jokaisella työnteki-jällä on oikeus pyytää häiritsevästi käyttäy-tyvää tai asiattomasti tiloissa oleskelevaa poistumaan tiloista. Mikäli henkilö ei suos-tu poistumaan vapaaehtoisesti, hänet saa voimakeinoin poistaa ainoastaan järjes-tyksenvalvoja, vartioimisliikkeen vartija tai poliisi.

Pääsyn estäminen. Työpaikkakohtaises-ti voidaan sopia asiakkaan pääsyn tilapäi-sestä rajoittamisesta tai estämisestä, mi-käli asiakkaan käyttäytyminen aiheuttaa häiriötä tai vaaraa henkilöstölle, muille asi-akkaille tai omaisuudelle. Pääsyn estämi-

sen syys täytyy aina ilmoittaa kohteelle. Syy ei saa olla syrjivä eikä se voi koskea jonkin ryhmän kaikkia jäseniä, elleivät nämä kaikki ole syyllistyneet häiriköintiin tai ilkivaltaan. Pääsyä ei voi rajoittaa tai estää myöskään ennalta oletuksen tai yleisen ennakkoasen-teen perusteella. Pääsyn estäminen, ”port-tikielto”, ei perustu lainsäädäntöön. Hen-kilön asioimista ei voida estää sellaisissa julkisissa palvelupisteissä, joissa on lain-säädäntöön perustuva velvollisuus huoleh-tia asiakkaan asioista (esim. sairaalat, Ke-la, verovirasto). On huomioitava myös, että ”porttikiellon” antaminen ei saa asettaa ke-tään kohtuuttomaan tilanteeseen, esimer-kiksi estää pääsyä lähiympäristön ainoaan elintarvikeliikkeeseen tai terveydenhuollon pisteeseen.

Lähestymiskielto. Lähestymiskiellolla tar-koitetaan, että henkilön hengen, terveyden, vapauden tai rauhan suojaamiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta häneen yhteyttä millään tavalla. Lähestymiskiel-to voidaan määrätä vakituisesti samassa asunnossa asuvien välille, jolloin kieltoon määrätyn henkilön on pysyttävä poissa yh-teisestä asunnosta. Myös syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse us-kalla sitä tehdä. Lähestymiskieltoa voi pyy-tää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäk-si. Lähestymiskieltoa haetaan kirjallisesti tai suullisesti poliisilta tai käräjäoikeudelta. Poliisipäällystöön kuuluva henkilö tai syyt-täjä voi määrätä heti voimaan tulevan väli-aikaisen lähestymiskiellon. Päätös menee viipymättä käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Lähestymiskieltohakemus käsitellään kärä-jäoikeudessa kiireellisenä. Asia käsitellään rikosasian tavoin oikeuden istunnossa, jo-hon osapuolet kutsutaan. Lähestymiskielto voidaan määrätä, vaikka henkilö, jota kiel-to koskee, ei saavu oikeuteen. Lähestymis-


kielto tulee voimaan heti, ja se on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, enintään kuitenkin vuoden, mutta tarvittaessa kiel-toa voidaan jatkaa. Perheen sisäinen lähes-tymiskielto on voimassa enintään kolme kuukautta.

Lähestymiskielto antaa poliisille parem-mat toimintaedellytykset esimerkiksi pois-taa kieltoa rikkonut henkilö kieltoa koskeval-ta alueelta. Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Kiellon rikko-minen on virallisen syytteen alainen rikos, jonka syyttäjä vie oikeuteen. Pyyntö lähes-tymiskiellon määräämiseen löytyy oikeuslai-toksen internetsivuilta www.oikeus.fi.

Turvakielto, osoite- ja puhelintietojen salaaminen

Turvakielto. Oman paikkakunnan maistraa-tilta (www. maistraatti.fi) voi hakea vapaa-muotoisella hakemuksella turvakieltoa, joka kattaa osoitetietojen ja ajoneuvore-kisteritietojen luovutuskiellon muille kuin viranomaisille. Turvakiellon myöntämisen edellytyksenä on perusteltu uhka omasta tai perheen turvallisuudesta, myös työpai-kalla sattunut vakava uhkaamistilanne. Tur-vakielto on voimassa viisi vuotta ja sitä voi-daan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan.

Osoitteenluovutus- ja markkinointikiel-to. Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) voi kuka tahansa hakea osoitteenluovutus- ja markkinointikieltoa, joka on voimassa, kunnes henkilö itse purkaa kiellon. Osoit-teenluovutuskielto koskee osoitteen luo-vuttamista puhelintiedusteluissa, teksti-viestikyselyissä sekä internetkyselyissä. Markkinointikielto estää nimi- ja osoitetie-tojen luovutuksen puhelinmyyntiin ja suo-ramarkkinointiin, mielipidetutkimuksiin ja osoitepalveluun. Kiellot voi määrittää Trafin

tietopalvelussa sähköisesti (www.trafi.fi) . Myös maistraatilta tai väestörekisterikes-kukselta voi hakea nimi- ja osoitetietojen salausta.

Puhelinnumerotietojen salaus. Puhelin- operaattoreilta voi kuka tahansa hakea omien puhelinnumerotietojensa salaus-ta. Salaus voidaan tehdä sähköisesti ope-raattorien internetsivuilla tai olemalla yh-teydessä omaan operaattoriin puhelimitse. Salaus koskee tekstiviesti-, internet- ja pu-helinkyselyjä eri numeropalveluista.

Varovaisuutta sosiaalisessa mediassaKaikki edellä mainitut keinot vesittyvät, jos ei huolehdi turvallisuudesta ja omasta yk-sityisyydestä myös sosiaalisessa medias-sa. Henkilö- ja yhteystietoja ei pidä merkitä profiiliinsa tai antaa chat- tai komment-tikenttiin. Sama koskee valokuvia, jois-ta muun muassa oma asuinpaikka tai per-heenjäsenet ovat tunnistettavissa. Eri palveluissa olevat yksityisyysasetukset kannattaa säätää tiukoiksi ja olla koko ajan tietoinen siitä, mitä asioita itsestään ja ke-nelle minkäkin palvelun kautta jakaa.

Sijaintitietojen käyttöä puhelimessa on syy-tä harkita tilannekohtaisesti, eikä ainakaan antaa sovelluksen olla päällä koko ajan. Päi-vityksissä varovaisuutta on noudatettava erityisesti siinä, miten tarkkaan kertoo esi-merkiksi matkoistaan tai siitä, että viettää aikaansa yksin kotona. Sen sijaan 112-so-velluksen lataaminen omaan puhelimeen on suositeltavaa. Tällöin hätäpuhelu pitää muistaa soittaa sovelluksen kautta, jotta hätäkeskus saa tarkan sijaintitiedon.

Vuodesta 2014 alkaen on ollut ”oikeus tul-la unohdetuksi” eli oikeus pyytää internetin hakupalveluita poistamaan henkilön pyyn-nöstä häntä koskevia vanhentuneita, vir-heellisiä, puutteellisia tai tarpeettomia tie-toja. Poiston syy on perusteltava. Mikäli

http://www.oikeus.fihttp://www. maistraatti.fihttp://www.trafi.fi


hakupalvelut eivät suostu poistamaan pyy-dettyjä tietoja, voi asiasta valittaa tietosuo-javaltuutetulle. Oikeus tulla unohdetuksi -periaate on kirjattuna EU:n yleiseen tieto-suoja-asetukseen ja tullee kirjatuksi myös Suomen uuteen tietosuojalakiin.

Rikosilmoituksen tekeminen

Rikosilmoituksen voi tehdä poliisille aina, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Rikosilmoituksen voi tehdä uhri itse tai joku muu soittamalla poliisille, käymällä poliisia-semalla tai myös internetissä, mikäli kysees-sä on vähäisempi asia, vaikkapa varkaus tai näpistys. Poliisin on ilmoituksen vastaan-otettuaan suoritettava asiassa esitutkinta. Jos kyseessä on asianomistajarikos (muun muassa laiton uhkaus, näpistys, ilkivalta, jul-kisrauhan rikkominen, kotirauhan rikkomi-nen, kunnianloukkaus, salakuuntelu ja/tai salakatselu, yksityiselämää loukkaavan tie-don levittäminen), poliisi käynnistää tutkin-nan vain, mikäli uhri vaatii tekijälle rangais-tusta. Työtehtävissä henkilöön kohdistettu lievä pahoinpitely on virallisen syytteen alai-nen rikos. Virallisen syytteen alaisissa rikok-sissa poliisi on aina velvollinen käynnistä-mään esitutkinnan ja viemään sen syyttäjälle harkittavaksi, vaikka uhri ei haluaisikaan te-kijälle rangaistusta.

Esitutkintapöytäkirjat toimitetaan syyttä-jälle ja sekä uhri että tekijäksi epäilty saa-vat siitä kopion. Jos uhri ei halua yhteystie-tojensa näkyvän esitutkintapöytäkirjassa, siitä tulee mainita esitutkinnan yhteydessä poliisille. Lain mukaan esitutkintapöytäkir-jassa on kuitenkin oltava näkyvillä aina ni-mi- ja henkilötunnustiedot. Syyttäjä tekee

syyteharkinnan, jonka perusteella asia jo-ko raukeaa tai se viedään tuomioistuimen käsittelyyn. Jos syyttäjä hylkää syytteen, mutta uhri on esitutkinnassa vaatinut teki-jälle rangaistusta, voi uhri nostaa syytteen itse. Lisätietoja rikostutkintaprosessista on muun muassa oikeusministeriön inter-netsivuilla sekä Rikosuhripäivystyksen ja Suomen Mielenterveysseuran internetsi-vuilla, joista voi ladata Käytännön oikeus-oppaan väkivaltarikoksen uhrille.

Työpaikkaväkivaltatilanteissa kyseessä on yleensä pahoinpitely (virallisen syytteen alainen rikos) tai laiton uhkaus (asianomis-tajarikos). Usein rikosilmoituksen tekemi-sen esteenä on haluttomuus joutua raskaa-seen prosessiin. Asianomistajarikoksissa työnantaja ei voi tehdä työntekijän puoles-ta rikosilmoitusta, mutta virallisen syytteen alaisissa rikoksissa voi. Tämä on aina syytä tehdä yhteistyössä uhriksi joutuneen työn-tekijän kanssa työpaikalla sovittujen me-nettelytapojen mukaisesti. Monilla työpai-koilla on sovittu työnantajan tukitoimista työpaikkaväkivallan uhrin auttamiseksi ja tukemiseksi oikeusprosessin aikana (muun muassa oikeusapu, työajan käyttö tutkinta-prosessin vaatimissa tilanteissa).

Tekemällä rikosilmoitus työpaikkavä-kivalta saadaan näkyvämmäksi, ja sa-malla tekijöille annetaan selvä viesti siitä, että väkivaltaisesta käyttäy-tymisestä ei tällä työpaikalla selviä seuraamuksetta.


Vahingonkorvaukset ja palkkaetuudet

Työpaikkaväkivallan vuoksi syntyneet vam-mat korvataan ensisijaisesti työnanta-jan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kautta. Vammalla tarkoitetaan tapatur-malainsäädännössä yleensä ulkoisen te-kijän aiheuttamaa ruumiinvammaa, mutta oikeuskäytännössä on myös korvattu ta-paturman johdosta syntyneitä stressire-aktioita (traumaperäinen stressireaktio, PTSD). Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan korvataan sairaanhoi-to (mukaan lukien tarvittavat apuvälineet, proteesit ja kuntoutus), ansionmenetys tut-kimusten osalta, päiväraha, hoitotuki, hait-taraha ja omaisille suoritettava eläke sekä hautausapu. Työtapaturma- ja ammattitau-tilain mukaisia korvauksia ei suoriteta vam-masta tai sairaudesta, jonka työntekijä on aiheuttanut itselleen tahallisesti. Korva-uksia voidaan alentaa, mikäli työntekijä on rikkonut työpaikan turvallisuusmääräyksiä tai jos työntekijä on itse aiheuttanut vahin-gon törkeällä huolimattomuudella tai päih-tymyksensä vuoksi tai mikäli hän on itse syyllistynyt rikokseen.

Työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen ovat velvolliset ottamaan ne työnantajat, joiden toimialaa koskevassa yleissitovas-sa työehtosopimuksessa on tästä määräys. Työssä sattuneissa tapaturmaisissa kuole-missa (myös väkivaltakuolemat) edunsaajat saavat kertakorvauksen. Edunsaajina ovat vainajan puoliso sekä hänen alaikäiset lap-sensa. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat vainajan ikä sekä alaikäisten huollettavien lasten lukumäärä.

Rikoksella aiheutettu vamma tai vahinko korvataan vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella silloin, kun vahinko ei ole sattu-nut työ- tai virkatehtävissä. Vahingonkor-vauslain mukaan rikoksen tekijä on velvol-linen korvaamaan aiheuttamansa vahingot täysimääräisenä vahingon kärsineelle. Va-hingonkorvauslain mukainen korvaus edel-lyttää rikosilmoituksen tekemistä ja uhrin ilmaisemaa korvausvaatimusta. Korvaus-ten suuruudesta päättää tuomioistuin. Mi-käli tekijää ei ole saatu kiinni tai rikos jää selvittämättä, korvauksia voi hakea Valtio-konttorista ilman tuomioistuimen päätöstä.

väkivalta pois työpaikalta - ttk.fi · 2020. 3. 3. · vÄkivalta pois tyÖpaikalta 5 lukijalle...

Documents