Nuorten väkivalta ja

itsetuhoisuus

tarkoituksettomuuden

ongelmina

Suomen Logoterapiayhdistyksen

Logoterapia tänään –seminaari

25.-26.10.2014 TampereTimo Purjo, filosofian tohtori,

Viktor Frankl Institute Finland

Väkivalta ja itsetuho

• Saman kolikon kääntöpuolia

• Väkivaltaa toisia tai itseä kohtaan

ja

• Väkivalta kärsimyksen ongelmana

− Kärsimyksen aiheuttaminen toiselle tai itselle on

väkivaltaa

− Kärsimyksen aiheutuminen on kaksisuuntaista

• Kaikki väkivalta vahingoittaa henkisesti sekä

tekijäänsä että uhriansa

Väkivalta ja itsetuho

• Väkivalta kärsimyksen ongelmana…− Kaikki väkivalta on henkistä (henkisesti molempia

osapuolia vahingoittavaa), mutta osaan liittyy myös

fyysinen ulottuvuus

• Rikoslaissakin (1995) kriminalisoidusta henkisestä

pahoinpitelystä ei pidä käyttää vähättelevältä

kuulostavia nimityksiä kuten kiusaaminen –

kiduttamisesta puhuminen sen sijaan vastaisi

ilmiön todellista luonnetta

• ”Kiusattuna” oleminen on yksi yleisistä itsemurhan

taustatekijöistä, samoin kuin suuri osa väkivallan-

tekijöistä on itse ollut alun perin ”kiusattuja”

Väkivalta ja itsetuho

• Väkivalta ihmisen olemukseen kuuluvana

ongelmana− Samalla tavoin kuin ihmisellä on synnynnäinen

”tahto tarkoitukseen”, tarve pitää omaa

olemassaoloaan tarkoituksentäyteisenä ja

arvopitoisena, on hänellä myös ”vietti väkivaltaan”

– vietti mielihyvään (Freud) ja valtaan (Adler)

− Vaikka kaikki emme nautikaan siitä, että toinen

menee ”muusiksi” henkisesti tai fyysisesti, on

meidän jokaisen tunnistettava ja tunnustettava

itsessämme, omassa olemuksessamme oleva ja

jossain muodossa myös käytännössä ilmenevä

väkivaltaisuus

Väkivalta ja itsetuho

• Väkivaltaa on mm. haukkuminen, pilkkaaminen,

vähätteleminen, porukasta pois jättäminen,

alistaminen/nöyryyttäminen, pakottaminen,

kiristäminen, esineellä heittäminen, fyysisellä

vahingoittamisella uhkailu, liikkumasta

estäminen/kiinni tarttuminen, tyrkkiminen/

töniminen, läpsiminen/läimäiseminen, nyrkillä

lyöminen, kovalla esineellä lyöminen,

potkiminen, hiuksista repiminen, kuristaminen,

jonkin aseen käyttäminen jne.

Väkivalta ja itsetuho

• Myös itsetuhoisuus on monimuotoista ja

eriasteista (Ks. Purjo&Hannila 2014)

Väkivalta ja itsetuho

• Väkivalta tarkoituksettomuuden ja

rakkaudettomuuden ongelmana (Purjo 2010)

− Koulumurhaajat

− Poikani Kevin, Lionel Shriver

• ”Väkivallattomuus on paljon merkityksellisempää

kuin väkivaltaisen käyttäytymisen puuttuminen”

(Purjo&Tervahauta 2014)

Väkivalta ja itsetuho

Elämän tarkoituskysymys ja itsetuhoisuus

(Purjo&Hannila 2014, 70)

• Itsemurha on kielteinen vastaus kysymykseen oman elämän

tarkoituksesta

• Itsetuhoisuus ilmenee syvänä tarkoituksettomuuden tunteena,

joka alkaa hallita ihmistä ja saattaa pahimmillaan musertaa

hänet

• Ihminen ei halua tappaa itseään, mikäli hän kokee elämänsä

arvokkaaksi. Itsetuhoisella ihmisellä tunne oman itsen arvosta

ei ole kehittynyt. Tähän voi liittyä itsensä halveksimista ja

jatkuvaa hyväksynnän etsimistä muilta.

• Jokaisella ihmisellä on tahto tarkoitukselliseen elämään.

Ihminen alkaa toivoa kuolemaa vain silloin, jos hän ei näe,

miten hänen toiveensa tarkoituksellisuuteen voisi toteutua.

• Syyt elää ovat merkityksellisempiä kuin syyt

kuolla (Purjo&Hannila 2014)

Väkivalta ja itsetuho

Nuorten väkivalta (“nuorisoväkivalta”)

ja itsetuhoisuus

• Nuoruusaika aktiivista molemmissa lieveilmiöissä

− Harhailua ja hapuilua elämän valintamyymälässä

• Aiheet peräisin situaatiosta, niistä asioista,

joita nuori kohtaa maailmassa

− a) myötäsyntyiset, b) annettuina tulevat, ja

c) vapaasti valittavat (huom. vertaispaineet)

Väki-

valta

ItsetuhoReaktiivisuus

R-

sykkeet

Laatu?

Laadun-

valvonta?

Nuoruuden myllerrys ja kuohunta

Elämismaailma(situaatio)

Kokemismaailma(tajunta)

Logos

Maailman mielekkyysOlemassaolon järjellisyys

Todellisuuden sisäinen arvo ja tarkoitus

x)

*) Elämän hermeneuttinen kehä, jolla olemme joka hetkessä.

Liikkeen suunta on joko eteenpäin tai taaksepäin, paikallaan

pysyttelemisen mahdollisuutta ei ihmisen elämässä ole

Hallitsematon Röntgensäteily

Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

Stimulus Response

Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

Itsen tiedostus

R-syke Valinnanvapaus Reaktio

Itsenäinen,vapaa tahto

Aidon, alkuperäisen ja varsinaisen ihmisen tavoin toimiva nuori onproaktiivinen eli pyrkii vaikuttamaan siihen, että tulevaisuuden

kaikkein tarkoituksellisimmat vaihtoehdot ovat hänelle mahdollisia

OmatuntoMielikuvitus

Elämäänsä tarkoituksellisia sisältöjä

etsivä nuori

Purjo 2012, 74

Elämäänsä tarkoituksellisia sisältöjä

etsivä nuori

Sairaan

kaunis maailma

Liittyminen osaksi

kaikkea muuta

Totuus omista

ainutlaatuisista

erityisyyksistä

Itsen tiedostus

Omasta itsestä

antaminen

yhteiseen hyvään

Itsen transsendenssi

• Elämä on mielekästä

− vs. mieletöntä, turhaa, tyhjää, tyhjänpäiväistä

− elämällä on jokin viimekätinen tarkoitus, logos

• Ihmisen omalla elämällä on merkitys

− ihmisen elämä on merkityksellistä

≠ jollain on merkitystä ihmiselle itselle

• Ihmisellä on elämässään tarkoituksia, joiden

vuoksi hän elää

− ihminen elää tarkoituksellista/tarkoituksentäyteistä elämää

Elämäänsä tarkoituksellisia sisältöjä

etsivä nuori

Arvojen tason kohottaminen ja

eettisen toimintakyvyn kehittäminen

Rakkaus

• Rakkaus on korkea-asteisin luomisen muoto,

koska se kohdistuu ihmiseen

• Rakkauden avulla toisesta ihmisestä luodaan

yhdessä hänen kanssaan persoona, jonka

persoonallisuus voi alkaa kasvaa

• Persoonallisuuden kehittäminen ei ole

itsetarkoitus - olennaista on kysyä, mihin

tarkoitukseen ja suuntaan persoonallisuutta

pyritään kehittämään

Rakkaus

• Ihmisessä piilevät korkeimmat mahdolliset

arvot – pyhän arvojen mukaisen rakastamisen

kyky ja sen voima – voivat kehittyä

täyteyteensä vain molemminpuolisessa

rakkaudessa

• Rakastamisen ja rakastettuna olemisen kyky

kehittyy samaan tahtiin ihmisen henkisen

kasvun kanssa; rakastamisen ja rakastettuna

olemisen kyvyssä näkyy ihmisen henkisen

kehittyneisyyden aste

Onnellisuus rakkauden (sivu)vaikutuksena

Vrt. Purjo 2010, 346

Lisätietoa

• KOULUTUSTA

− Viktor Frankl Institute Finland,

www.logoteoria.net

• KIRJOJA

− www.nfg.fi Verkkokauppa

• ESITYKSIÄ

− www.slideshare.net

• ARTIKKELEJA

− www.academia.edu