vetovoimakeskus tÄrinÄ- ja …...kuva 4.2. mittauspisteiden sijainti suunnittelualueella. p1 p2 p3...

Vastaanottaja

Varkauden kaupunki

Asiakirjatyyppi

Raportti

Päivämäärä

25.10.2017

VETOVOIMAKESKUS

TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

VETOVOIMAKESKUS


Ramboll

Pakkahuoneenaukio 2

PL 718

33101 TAMPERE

T +358 20 755 6800

F +358 20 755 6801

www.ramboll.fi

Päivämäärä 25.10.2017

Laatija Ville Lehtonen

Tarkastaja Jouko Noukka

Kuvaus Tärinä- ja runkomeluselvitys

Viite 1510035024-005


Varkauden vetovoimakeskus

Tärinä- ja runkomeluselvitys

SISÄLTÖ

1. Yleistä 1 2. Lähtökohdat 2 2.1 Yleistä kohteesta 2 2.2 Maaperäolosuhteet 3 2.3 Raideliikenne 4 2.4 Katuliikenne 4 3. Tärinän arviointiin liittyvä ohjeistus ja menettelytavat 5 3.1 Yleistä 5 3.2 Tärinähaitan arviointiperusteet 5 4. Tärinätarkastelut 6 4.1 Mittaukset 6 4.2 Mitattu maaperän värähtely ja sen arvioitu siirtyminen

rakenteisiin 7 5. Runkomelutarkastelut 12 5.1 Ohjearvot ja arviointiperusteet 12 5.2 Mittaukset ja tunnusluvut 13 6. Tulosten arviointi ja johtopäätökset 14 6.1 Yleistä 14 6.2 Tärinä 14 6.3 Runkomelu 14 6.4 Yhteenveto 14 7. Tärinän ja runkomelun arvioinnissa käytetty ohjeistus 15

LIITTEET

Liite 1 Tärinämittaukset




1

1. YLEISTÄ

Varkauden kaupungissa on käynnissä Vetovoimakeskuksen hankesuunnittelu. Tässä työssä on selvitetty mittausten perusteella raide- ja katuliikenteestä aiheutuvan tärinän ja runkomelun voimakkuus suunnittelualueella.

Työn on tilannut Varkauden kaupunki (tilaajan yhteyshenkilö Satu Reisko). Ramboll Finland

Oy:ssä työn on suorittanut TkT Ville Lehtonen. Laadunvarmistajana toimi DI Jouko Noukka. Mit-

taukset suoritti alikonsultti Finnrock Oy.




2

2. LÄHTÖKOHDAT

2.1 Yleistä kohteesta

Suunnittelualueen sijainti on esitetty karttaotteessa (kuva 2.1).

Kuva 2.1. Suunnittelualue, ei mittakaavassa (Kartta:Varkauden kaupunki)

Alueelle on suunniteltu kauppa- ja palvelurakennuksia. Hankkeeseen liittyy myös asemakaavan

muutos.




3

Selvityksen suunnittelualue rajautuu lännessä Stora Enson Varkauden tehtaan pistoraiteeseen.

Kaakkoisreunalla kulkee Pieksämäki-Joensuu -radan kaarre. Alueen koillisosa rajoittuu Käsityöka-

tuun ja luoteisosa Jäppiläntiehen.

2.2 Maaperäolosuhteet

Maaperä suunnittelualueella on 2014 tehdyn rakennettavuusselvityksen perusteella pääosin

tiiveydeltään vaihtelevaa silttiä, silttistä hiekkaa tai hiekkaa, minkä alla noin 1-5 m syvyydessä

on silttimoreenikerros. Alueen koillisosassa Käsityökatuun rajoittuvalla osalla pintamaa on silttiä

tai laihaa savea.

Tärinän leviämisen näkökulmasta alueen maaperäolosuhteet ovat hyvin heterogeeniset, ja täri-

nän suuruutta on vaikea ennakoida ilman mittauksia.

Kuva 2.3. Esimerkki painokairaustuloksesta alueen eteläosasta. Pintamaakerroksen tiiveys ja paksuus vaihtelee

alueella

Läheiset raiteet on perustettu maanvaraisesti moreenipohjamaalle.




4

2.3 Raideliikenne

Kohde sijaitsee Pieksämäki-Joensuu -radan ja tehdasraiteen ympäröimänä. Junaliikenne varsinai-

sella radalla on suhteellisen hiljaista (taulukko 2.1).

Tehtaan pistoraiteella liikkuu 2-4 tavarajunaa vuorokaudessa (4-8 ohitusta/vrk).

Taulukko 2.1. Junaliikenteen nykytila ja ennuste vuodelle 2030. (Meluselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

2013, junatiedot VR Track Oy 2013)

2.4 Katuliikenne

Katuliikenteestä tärinää aiheuttaa käytännössä vain raskas liikenne. Käsityökadulla suunnittelu-

alueen kohdalla kulkee vuorokaudessa noin 4800 ajoneuvoa, joista raskaita 120. Jäppiläntiellä

kulkee noin 11500 ajon./vrk, joista raskaita 120. (Meluselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

2013).

Tehtaan raiteen toisella puolella kulkee VT5. Etäisyys tiestä on kuitenkin riittävän suuri, että

VT5:n ei oleteta aiheuttavan tärinä- tai runkomeluongelmia.




5

3. TÄRINÄN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ OHJEISTUS JA ME-

NETTELYTAVAT

3.1 Yleistä

VTT:n julkaisua "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" (VTT Working

Papers 50, Espoo 2006) käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisussa

esitetään tärinän arviointimenettely kolmella eri tarkkuustasolla. Liikennetärinän siirtymistä ra-

kennuksiin voidaan arvioida VTT:n julkaisuilla "Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi"

(VTT Tiedotteita 2425, Espoo 2008) ja "Ohjeita liikennetärinän arviointiin" (VTT Tiedotteita 2569,

Espoo 2011).

Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu kokemusperäisiin turvaetäisyyksiin, jossa huomioidaan

maaperän ominaisuudet ja liikenteen tyyppi. Tarkastelulla selvitetään onko varsinainen värähte-

lytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tarkistusluon-

teisiin tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin

huomioon. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa ra-

kentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on

riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin tärinämittauksiin.

Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän

luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla

arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon.

3.2 Tärinähaitan arviointiperusteet

Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioi-

daan tunnusluvun vw,95 perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suu-

rimpiin värähtelyn tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seu-

raavasti:

Määritelmältään vw,95 = (15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo) + (1,8 x 15 suurim-

man yksittäisen tapahtuman hajonta). Tilastollisesta luonteestaan johtuen se voidaan tarkasti

määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla.

Tunnusluvun perusteella rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta,

joka esitetään taulukossa 3.1.

Taulukko 3.1 Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa

Värähtely-

luokka

Kuvaus

värähtelyolosuhteista vw,95 (mm/s)

A Hyvät asuinolosuhteet

(Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10

B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt,

mutta ne eivät ole häiritseviä) 0,15

C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa

(Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä)

0,30

D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä

häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) 0,60

Luokkaan C pyritään uusien asuinrakennusten suunnittelussa. Muussa käytössä (mm. liike- ja

toimistorakennukset) olevilla rakennuksilla pyritään tyypillisesti luokkaan D.

Asemakaavan 8330 määräyksissä suositellaan noudatettavaksi uusilla toimistorakennuksilla luo-

kan D vaatimuksia.




6

4. TÄRINÄTARKASTELUT

4.1 Mittaukset

Suunnittelualueella tehtiin tärinämittaukset aikavälillä 3.10.2017 - 11.10.2017. Mittarit olivat

kolmiaksiaalisia, automaattisesti tallentavia, etäluettavia tärinäinstrumentteja. Mittareiden perus-

asetus oli asumismukavuutta kuvaava 1 s tehollisarvo, yksittäisen mittauksen pituus 40 s. Mitta-

rit asennettiin maapiikeillä pintamaahan.

Mittareita asennettiin 5 kpl kuvan 4.1 mukaisiin sijainteihin. Piste P1 sijaitsi 5 m Käsityökadun

kevyenliikenteenväylän reunasta. Pisteet P2 ja P3 sijaitsivat 100 m päässä Käsityökadun tasoris-

teyksestä, 30 m ja 50 m kohtisuoran etäisyyden päässä raiteesta. Piste P4 sijaitsi VT5:stä erka-

nevan rampin alkupään tasolla 30 m kohtisuoran etäisyyden päässä tehdasraiteesta. Piste P5 si-

jaitsi 100 m päässä Jäppiläntien klv:n reunasta, 30 m kohtisuoran etäisyyden päässä tehdasrai-

teesta.

Kuva 4.2. Mittauspisteiden sijainti suunnittelualueella.

P1

P2

P3

P4

P5




7

4.2 Mitattu maaperän värähtely ja sen arvioitu siirtyminen rakenteisiin

Mittaukset onnistuivat pääsääntöisesti hyvin. Asetusvirheestä johtuen mittaustuloksista ei saatu

tarkkoja aikatietoja tai taajuusdataa ennen aamupäivää 9.10, jolloin virhe havaittiin ja korjattiin.

Tätä edeltävältä ajalta on kuitenkin saatavilla ns. histogrammitiedot, eli kunkin 10 min aikajak-

son aikana mitattu suurin tärinän arvo. Maaperän värähtelyn tunnusluvut on laskettu koko mit-

tausjakson ajalta. Värähtelyn suhteellinen taajuussisältö on määritetty 9.10-11.10 mitatuista ta-

pahtumista. Tämä taajuussisältö voidaan kuitenkin luotettavasti yleistää koskemaan tätä aikai-

sempia mittauksia, sillä olosuhteet eivät muutu koko mittausjakson aikana.

Taulukossa 4.3 on esitetty kunkin mittarin viikon ajalta, 15 suurimmasta tärinätapahtumasta las-

ketut maaperän värähtelyn taajuuspainotetut tehollisarvot (paitsi kun muuten ilmoitettu). Eritel-

lyt tärinätapahtumat on listattu liitteessä 1.

Taulukko 4.3 Mittaustulokset ja maaperän värähtelyn tunnusluvut 15 suurimmasta tärinätapahtumasta

Mittari keskiarvo

vw,avgmaa (mm/s)

keskihajonta

σ (mm/s)

maaperän värähtelyn

tunnusluku vw,95maa

(mm/s)

P1 - pysty 0,050 0,013 0,074

P1 - vaaka 0,064 0,035 0,127

P1 - pituus 0,069 0,025 0,115

P2 - pysty 0,050 0,017 0,081

P2 - vaaka 0,072 0,014 0,098

P2 - pituus 0,067 0,015 0,094

P3 - pysty 0,041 0,013 0,065

P3 - vaaka 0,043 0,006 0,053

P3 - pituus 0,037 0,006 0,048

P4 - pysty 0,160 0,021 0,198

P4 - vaaka 0,495 0,063 0,609

P4 - pituus 0,369 0,049 0,456

P5 - pysty 0,093 0,013 0,117

P5 - vaaka 0,159 0,015 0,186

P5 - pituus 0,156 0,014 0,180

Kuvassa 4.3 on esitetty maaperän värähtelyn suhteelliset värähtelyspektrit.




8

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,8 1

1,2

5

1,6 2

2,5

3,1

5 4 5

6,3 8

10

12,5 16

20

25

31,5 40

50

63

80

vW

i/v

W

Terssikaista (Hz)

P1 Pysty

P1 vaaka

P1 pituus

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,8 1

1,2

5

1,6 2

2,5

3,1

5 4 5

6,3 8

10

12,5 16

20

25

31,5 40

50

63

80

vW

i/v

W

Terssikaista (Hz)

P2 pysty

P2 vaaka

P2 pituus

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,8 1

1,2

5

1,6 2

2,5

3,1

5 4 5

6,3 8

10

12,5 16

20

25

31,5 40

50

63

80

vW

i/v

W

Terssikaista (Hz)

P3 pysty

P3 vaaka

P3 pituus




9

Kuva 4.3. Suhteelliset maaperän värähtelyn taajuusspektrit 0,8-80 Hz.

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

0,8 1

1,2

5

1,6 2

2,5

3,1

5 4 5

6,3 8

10

12,5 16

20

25

31,5 40

50

63

80

vW

i/v

W

Terssikaista (Hz)

P4 pysty

P4 vaaka

P4 pituus

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,8 1

1,2

5

1,6 2

2,5

3,1

5 4 5

6,3 8

10

12,5 16

20

25

31,5 40

50

63

80

vW

i/v

W

Terssikaista (Hz)

P5 pysty

P5 vaaka

P5 pituus




10

Värähtelyn siirtymistä rakennukseen on arvioitu julkaisussa "Rakennukseen siirtyvän liikennetäri-

nän arviointi" (VTT Tiedotteita 2425, Espoo 2008) esitetyn menettelytavan mukaan.

Terssikaistoihin jaettua maaperän värähtelyspekriä painotetaan taajuuskaistoittain (1-80 Hz) ker-

toimella, joka kuvaa värähtelyn siirtymistä perustuksiin. Tämä tulos kuvaa perustuksen värähte-

lyn tunnuslukua vw,95per (kuva 4.4).

Kuva 4.4 Perustuksen värähtelyn arvioimisessa käytetty maaperän värähtelyn pienennyskerroin ("Rakennuk-

seen siirtyvän liikennetärinän arviointi", VTT Tiedotteita 2425, Espoo 2008)

Perustuksen värähtelyn siirtymistä rakennuksen runkoon kuvataan joko tasaisen voimistumisen

periaatteella (tunnusluku vw1runko), tai rungon ominaistaajuudella tapahtuvan resonanssin avulla

(tunnusluku vw2runko). Tässä tapauksessa rakennus oletetaan 1,5-2-kerroksiseksi liikeraken-

nukseksi, jonka rungon ominaistaajuus voi tyypillisesti vaihdella noin 5-10 Hz taajuusalueella.

Tasaisen vahvistumisen periaatteella laskettu rungon värähtely saadaan seuraavasti:

missä k1runko = 1,5 kaikille kaksi- tai useampikerroksisille rakennuksille ja yksikerroksisille paaluil-

le perustetuille rakennuksille.

Lattian värähtelyä arvioidaan samoin joko tasaisen voimistumisen periaatteella (tunnusluku

vw1lattia), tai lattian ominaistaajuudella tapahtuvan resonanssin avulla (tunnusluku vw2

lattia).

missä k1

lattia = 1,5.

missä k2

lattia = 6,0. Värähtely vw,jper,z on perustuksen pystyvärähtely sillä taajuuskaistalla, jolle

lattian ominaistaajuuden ajatellaan sattuvan. Tässä tapauksessa ei lattian ominaistaajuutta tiede-tä varmaksi, sillä se riippuu mm. lattian jänneväleistä ja rakenneratkaisuista. Arvio lattian väräh-telystä tehdään tässä värähtelyltään suurimman yksittäisen taajuuskaistan mukaisesti, jolloin saadaan pahin mahdollinen tilanne.

Taulukossa 4.4 on esitetty rakennuksen rungon ja lattian arvioidut värähtelyn tunnusluvut.




11

Taulukko 4.4. Mittausten perusteella määritetyt rakennuksen värähtelyn tunnusluvut.

Mittari maaperän vä-rähtelyn tun-

nusluku vw,95maa

(mm/s)

perustuksen vä-rähtelyn tunnus-

luku vw,95per

(mm/s)

rungon väräh-telyn tunnuslu-

ku vw,1runko

(mm/s)

rungon väräh-telyn tunnuslu-

ku vw,2runko

(mm/s)

lattian värähte-lyn tunnusluku vw,1

lattia (mm/s)

lattian värähte-lyn tunnusluku vw,2

lattia (mm/s)*

P1

pysty 0,074 0,060

0,090

0,201

(@12,5 Hz)

P1

vaaka 0,127 0,104 0,157

0,306 (@8

Hz)

P1 pi-

tuus 0,115 0,095

P2

pysty 0,081 0,071

0,106

0,253 (@10

Hz)

P2

vaaka 0,098 0,074

P2 pi-

tuus 0,094 0,077 0,116

0,140 (@8

Hz)

P3

pysty 0,065 0,059

0,089

0,219 (@10

Hz)

P3

vaaka 0,053 0,046 0,069

P3 pi-

tuus 0,048 0,039

0,081 (@8

Hz)

P4

pysty 0,198 0,140

0,210

0,388 (@20

Hz)

P4

vaaka 0,609 0,441 0,661

0,352 (@10

Hz)

P4 pi-

tuus 0,456 0,315

P5

pysty 0,117 0,070

P5

vaaka 0,186 0,082 0,123

0,075 (@10

Hz) 0,105

0,268 (@20

Hz)

P5 pi-

tuus 0,180 0,079

Yleisesti ottaen mitattu maaperän tärinä ja siitä arvioitu rakenteiden tärinä asettuu vähintään luokkaan C, Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Poikkeuksena on piste P4, josta mitatut tulokset ylittävät luokan D raja-arvon.




12

5. RUNKOMELUTARKASTELUT

5.1 Ohjearvot ja arviointiperusteet

Runkomelun esiintymistä rakenteissa voidaan arvioida julkaisun Talja & Saarinen (2009): "Maa-

liikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi" (VTT T2468).

Runkomelu on ulkoisen tärinäherätteen aiheuttamaa rakennuksen rungon värähtelyä, joka on

kuultavissa äänenä. Runkomelun aiheuttava värähtely siirtyy rakenteisiin maaperän kautta, eri-

tyisesti kallion ja kovien maakerrosten välityksellä. Liikennetärinään verrattuna runkomelun vä-

rähtely on selvästi korkeampitaajuuksista. Merkittävin runkomelun aiheuttaja on raideliikenne.

Suomessa ei ole annettu varsinaisia ohjearvoja rakennusten runkomelulle. VTT:n julkaisussa on

kuitenkin esitetty suositukset runkomelun ohjearvoista, jotka mukailevat yleisiä melutasosta an-

nettuja ohjearvoja. Suositukset runkomelun ohjearvoista on annettu taulukossa 5.1.

Taulukko 5.1. Suositukset runkomelun raja-arvoista. (Talja & Saarinen 2009, VTT T2468)

Suunnittelualueelle kaavaillut toiminnot asettuvat luokkaan "Toimistot, kaupat, näyttelytilat, mu-

seot", jolloin ohjearvoksi voidaan asettaa 40/45 dBA.

Kuten liikennetärinälle, myös runkomelulle on esitetty kolme eri arviointitasoa. Arviointitaso 1 pe-

rustuu turvaetäisyyden käyttöön. Kokemusperäisesti on voitu määrittää etäisyys, jota kauempa-

na tarkempi runkomelutarkastelu ei enää ole tarpeen.

Arviointitasossa 2 tehdään värähtelyn siirtotiehen perustuva laskennallinen arviointi. Laskelma on

hyvin empiirinen ja perustuu kokemuksiin tyypillisistä mittaustuloksista.

Arviointitasossa 3 runkomelu todennetaan mittaamalla.

Pisteessä P1 tärinää aiheuttaa vain katuliikenne, jolloin Arviointitason 1 mukainen turvaetäisyys

on 5 m. Turvaetäisyys ylittyy, joten tarkempaa runkomelutarkastelua ei pisteelle P1 tarvita. Mui-

den pisteiden osalta runkomelun suuruus todettiin arviointitason 3 mukaan, perustuen mitattuun

maaperän värähtelynopeuteen ja taajuussisältöön.




13

5.2 Mittaukset ja tunnusluvut Runkomelun tunnusluku Lprm kuvaa mitattujen junan ohitusten aiheuttaman runkomelun keskiar-voa (A-painotettu arvo slow-aikapainotuksella), johon on lisätty 1,65-kertainen standardihajonta:

Tämä tunnusluku kuvaa runkomelun voimakkuutta, jonka alle jää 95% liikenteen aiheuttamista tärinätapahtumista.

Tässä tapauksessa runkomelun tunnusluvut laskettiin samoista 15 merkittävimmästä tärinäta-pahtumasta kuin mitä värähtelyn tunnuslukujen laskentaan käytettiin.

Mitattu maaperän värähtelytaso (vref = 10-9 m/s) muutettiin runkomelutasoksi seuraavilla VTT T2468 mukaisilla korjaustekijöillä:

- A-painotus taajuuskaistoittain (≥16 Hz) - Muunnos värähtelytasosta äänenpainetasoksi -28,1 dB - Rakennustyyppi betonitalo 1-2 krs, -7 dB (oletetaan, että rakennusta ei perusteta suo-

raan kalliolle) - Rakenneosien resonanssin mahdollisuus +6 dB - Varmuusmarginaali +6 dB

Taulukko 5.2. Maaperän tärinän perusteella määritetyt runkomelun tunnusluvut

Mittari keskimääräinen runkomelutaso

LpASmax,mean (dBA)

standardihajonta

s (dBA)

runkomelun tunnusluku

Lprm (dBA)

P2 - pysty 31,3 2,08 34,7

P2 - vaaka 37,2 2,29 41,0

P2 - pituus 39,1 1,25 41,1

P3 - pysty 25,0 2,33 28,8

P3 - vaaka 31,8 2,76 36,4

P3 - pituus 35,9 1,99 39,2

P4 - pysty 37,8 1,47 40,2

P4 - vaaka 46,3 1,16 48,2

P4 - pituus 48,4 2,02 51,8

P5 - pysty 38,1 2,09 41,5

P5 - vaaka 50,5 2,21 54,2

P5 - pituus 50,3 2,63 54,6




14

6. TULOSTEN ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET

6.1 Yleistä

Ramboll Finland Oy on Varkauden kaupungin toimeksiannosta tehnyt liikennetärinä- ja runkome-

luselvityksen Vetovoimakeskuksen hankevaiheen suunnittelua varten. Selvitys perustuu mitat-

tuun maaperän tärinään suunnittelualueella. Liikennetärinää ja runkomelua arvioitiin yleisesti

käytössä olevien VTT:n julkaisujen mukaisesti.

Mittaukset suoritettiin 3.- 11.10.2017. Mittaukset onnistuivat pääosin hyvin ja käsitelty data on

luotettavaa.

6.2 Tärinä

Liike- ja palvelurakennuksille sovellettava tärinän raja-arvo on luokka D (≤ 0,6 mm/s). Mitatut

tulokset jäävät pääosin luokkaan C, Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (≤ 0,3

mm/s). Poikkeuksena on suunnittelualueen länsireunalla sijaitseva mittauspiste P4, josta määri-

tetyt värähtelyn tunnusluvut ylittävät luokan D raja-arvon lievästi. Tämä ylitys johtuu luultavasti

paikallisista maaperäolosuhteista. Suhteellisen pehmeässä pintamaassa tehtaan pistoraiteelta le-

viävät värähtelyt pääsevät leviämään tehokkaasti.

Vaikka värähtelyn raja-arvo ylittyy pisteessä P4 lievästi, on kuitenkin todennäköistä, että todelli-

nen rakennuksen värähtely jää pienemmäksi. Syynä tähän on se, että rakennus perustetaan joko

paaluille tai maanvaraisesti tiivistetyn murskekerroksen tai massanvaihdon varaan. Lisäksi ra-

kennuksia ympäröivä paikoitusalue/huoltopiha vaatii kantavat rakennekerrokset sekä mahdolli-

sesti massanvaihtoja, jolloin maaperä ei johda liikennetärinää yhtä hyvin kuin luonnontilassa.

Kun otetaan huomioon rakentamisen yhteydessä normaalisti tehtävät maarakennustoimenpiteet,

voidaan olettaa, että liikennetärinä suunnittelualueella jää raja-arvon 0,6 mm/s alle. Tällöin ei

tarvita erityisiä tärinän torjuntatoimenpiteitä.

6.3 Runkomelu

Maaperän tärinämittausten perusteella arvioitu runkomelu alittaa suunnittelualueella 45 dBA oh-

je-arvosuosituksen, lukuun ottamatta tehtaan pistoraiteen viereistä alueen länsireunaa (pisteet

P4 ja P5). Pisteissä P4 ja P5 arvioidaan runkomelun tunnusluvuiksi 52 ja 55 dBA.

Koska Suomessa ei runkomelulle ole annettu varsinaisia raja-arvoja, vaan kyseessä on suositus

ohjearvoksi, voidaan sen ylityksestä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa arvioida tapauskohtaisesti.

Esim. hypermarketia ei voida pitää häiriöttömyyttä vaativana tilana. Runkomelua aiheuttavia ju-

nan ohituksia tehtaan pistoraiteella on nykytilanteessa vain 4-8/vrk, jolloin haittaa voidaan pitää

kokonaisuutena vähäisenä. Jopa tehtaan tavaraliikenteen kaksinkertaistuessa ohitusten määrää

voidaan pitää vähäisenä. Yleisesti ottaen häiriöherkimmät toiminnot kannattaa kuitenkin sijoittaa

mahdollisimman kauas (> 30 m) suunnittelualueen länsireunasta.

On suositeltavaa, että runkomelua ehkäistään esimerkiksi asentamalla rakennuksen perustusten

alle ja ympärille vähintään 100 mm EPS-eristettä silloinkin, kun se ei ole routamitoituksen suh-

teen tarpeellista. Suhteellisen pehmeä ja ominaistaajuudeltaan alhainen eriste vähentää runko-

melua aiheuttavien taajuuksien välittymistä rakennuksen perustuksiin.

6.4 Yhteenveto

Kokonaisuutena liikennetärinä ja runkomelu suunnittelualueella jäävät raja- tai ohjearvojen alle.

Poikkeuksena on mahdollisesti alue noin 40 m ja sitä lähempänä tehtaan pistoraidetta, missä tä-

rinä- ja runkomeluhaittoja voidaan torjua yksinkertaisilla toimenpiteillä (esim. pehmeän pinta-

maan vaihto kantaviin rakennekerroksiin, rakennusten perustusten ympäröinti EPS-eristeellä).




15

7. TÄRINÄN JA RUNKOMELUN ARVIOINNISSA KÄYTETTY

OHJEISTUS

Talja, A. 2011: Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT T2569, Espoo.

Talja, A. & Saarinen, A. 2009: Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, VTT T2468, Es-

poo

Talja, A, Vepsä, A, Kurkela, J & Halonen, M. 2008: Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arvi-

ointi, VTT T2425

Törnqvist, J & Talja, A. 2006: Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa,

VTT W50, Espoo



1-1

LIITE 1

TÄRINÄMITTAUKSET

Alla on esitetty 15 suurinta tärinätapahtumaa kustakin mittauspisteestä.

Aika P1 pysty

vw (mm/s)

Aika P1 vaaka

vw (mm/s)

Aika P1 pituus

vw (mm/s)

9.10.2017 16:40 0,09 9.10.2017 16:40 0,18 9.10.2017 16:40 0,16

9.10.2017 13:20 0,06 9.10.2017 13:20 0,1 10.10.2017 9:40 0,07

9.10.2017 8:30 0,06 7.10.2017 20:30 0,07 11.10.2017 8:30 0,07

5.10.2017 9:50 0,05 6.10.2017 8:40 0,06 10.10.2017 12:10 0,07

10.10.2017 9:40 0,05 10.10.2017 9:40 0,06 4.10.2017 10:50 0,07

5.10.2017 9:20 0,05 6.10.2017 10:50 0,05 4.10.2017 8:20 0,06

3.10.2017 8:20 0,05 5.10.2017 14:20 0,05 2.10.2017 15:20 0,06

5.10.2017 8:10 0,05 2.10.2017 14:20 0,05 4.10.2017 13:50 0,06

6.10.2017 8:40 0,05 3.10.2017 9:40 0,05 6.10.2017 2:50 0,06

6.10.2017 10:50 0,04 3.10.2017 12:10 0,05 11.10.2017 8:20 0,06

3.10.2017 9:40 0,04 5.10.2017 9:50 0,05 9.10.2017 13:20 0,06

3.10.2017 12:10 0,04 9.10.2017 8:30 0,05 9.10.2017 15:30 0,06

10.10.2017 9:30 0,04 9.10.2017 23:30 0,05 9.10.2017 17:10 0,06

10.10.2017 11:10 0,04 11.10.2017 8:30 0,05 6.10.2017 16:20 0,06

10.10.2017 10:50 0,04 9.10.2017 15:30 0,04 7.10.2017 18:20 0,06

Aika P2 pysty

vw (mm/s)

Aika P2 vaaka

vw (mm/s)

Aika P2 pituus

vw (mm/s)

6.10.2017 3:40 0,1 5.10.2017 2:40 0,1 9.10.2017 13:20 0,1

5.10.2017 2:40 0,08 11.10.2017 9:30 0,1 6.10.2017 3:40 0,09

4.10.2017 15:30 0,05 6.10.2017 3:40 0,09 9.10.2017 12:20 0,09

6.10.2017 22:10 0,05 6.10.2017 22:10 0,08 5.10.2017 12:00 0,07

9.10.2017 23:20 0,05 4.10.2017 15:30 0,07 5.10.2017 13:20 0,07

10.10.2017 15:20 0,05 5.10.2017 13:20 0,07 5.10.2017 2:40 0,07

11.10.2017 2:40 0,05 2.10.2017 23:40 0,07 4.10.2017 15:30 0,06

11.10.2017 2:50 0,04 9.10.2017 12:20 0,07 2.10.2017 23:40 0,06

10.10.2017 20:20 0,04 9.10.2017 23:20 0,07 5.10.2017 12:20 0,06

9.10.2017 13:20 0,04 10.10.2017 20:20 0,06 6.10.2017 22:10 0,06

2.10.2017 23:40 0,04 5.10.2017 19:40 0,06 9.10.2017 23:20 0,06

3.10.2017 2:40 0,04 5.10.2017 12:00 0,06 10.10.2017 20:20 0,06

5.10.2017 12:00 0,04 6.10.2017 8:00 0,06 11.10.2017 9:30 0,06

5.10.2017 13:20 0,04 3.10.2017 2:40 0,06 11.10.2017 2:50 0,05

9.10.2017 12:20 0,04 2.10.2017 14:26 0,06 10.10.2017 15:20 0,05



1-2

Aika P3 pysty

vw (mm/s)

Aika P3 vaaka

vw (mm/s)

Aika P3 pituus

vw (mm/s)

6.10.2017 3:40 0,08 5.10.2017 2:40 0,06 6.10.2017 3:40 0,05

5.10.2017 2:40 0,06 6.10.2017 3:40 0,05 5.10.2017 2:40 0,04

4.10.2017 15:30 0,04 2.10.2017 23:40 0,05 2.10.2017 23:40 0,04

9.10.2017 23:20 0,04 4.10.2017 15:30 0,04 2.10.2017 20:30 0,04

11.10.2017 2:50 0,04 9.10.2017 12:20 0,04 5.10.2017 12:00 0,04

10.10.2017 20:20 0,04 9.10.2017 23:20 0,04 9.10.2017 12:20 0,04

11.10.2017 2:40 0,04 10.10.2017 6:10 0,04 9.10.2017 23:20 0,04

6.10.2017 22:10 0,04 10.10.2017 20:20 0,04 10.10.2017 6:10 0,04

9.10.2017 12:20 0,04 11.10.2017 2:40 0,04 10.10.2017 20:20 0,04

3.10.2017 2:40 0,04 11.10.2017 2:50 0,04 4.10.2017 15:30 0,04

4.10.2017 3:00 0,03 6.10.2017 22:10 0,04 11.10.2017 2:40 0,03

2.10.2017 23:40 0,03 9.10.2017 13:20 0,04 11.10.2017 2:50 0,03

5.10.2017 12:00 0,03 4.10.2017 6:00 0,04 10.10.2017 2:30 0,03

5.10.2017 13:20 0,03 5.10.2017 12:00 0,04 9.10.2017 13:20 0,03

6.10.2017 12:30 0,03 5.10.2017 13:20 0,04 5.10.2017 13:20 0,03

Aika P4 pysty

vw (mm/s)

Aika P4 vaaka

vw (mm/s)

Aika P4 pituus

vw (mm/s)

5.10.2017 11:50 0,2 8.10.2017 17:52 0,65 8.10.2017 17:52 0,5

8.10.2017 17:52 0,2 6.10.2017 18:55 0,62 8.10.2017 18:40 0,45

6.10.2017 18:55 0,19 8.10.2017 18:40 0,53 6.10.2017 18:05 0,44

8.10.2017 18:40 0,17 4.10.2017 17:52 0,51 6.10.2017 18:55 0,43

10.10.2017 19:08 0,16 5.10.2017 11:50 0,5 5.10.2017 11:50 0,42

8.10.2017 17:18 0,16 10.10.2017 11:27 0,49 10.10.2017 12:06 0,4

3.10.2017 17:16 0,16 3.10.2017 18:40 0,48 3.10.2017 18:40 0,36

5.10.2017 17:11 0,16 6.10.2017 14:16 0,48 6.10.2017 19:39 0,35

9.10.2017 11:09 0,15 10.10.2017 12:06 0,48 6.10.2017 14:16 0,34

6.10.2017 18:05 0,15 6.10.2017 18:05 0,47 4.10.2017 17:52 0,34

6.10.2017 19:39 0,14 10.10.2017 17:57 0,46 4.10.2017 12:21 0,34

4.10.2017 11:12 0,14 5.10.2017 17:11 0,45 5.10.2017 18:19 0,33

10.10.2017 17:57 0,14 6.10.2017 19:39 0,45 9.10.2017 17:54 0,33

6.10.2017 14:16 0,14 4.10.2017 12:21 0,43 5.10.2017 11:19 0,32

5.10.2017 11:19 0,14 4.10.2017 18:39 0,43 10.10.2017 19:08 0,31

Aika P5 pysty

vw (mm/s)

Aika P5 vaaka

vw (mm/s)

Aika P5 pituus

vw (mm/s)

8.10.2017 18:00 0,12 9.10.2017 11:20 0,19 3.10.2017 18:50 0,18

6.10.2017 19:00 0,11 3.10.2017 18:50 0,18 9.10.2017 11:20 0,18

3.10.2017 12:50 0,11 6.10.2017 18:10 0,17 4.10.2017 11:20 0,17

4.10.2017 18:00 0,1 6.10.2017 19:00 0,17 6.10.2017 11:30 0,17

5.10.2017 17:20 0,1 8.10.2017 18:50 0,17 6.10.2017 18:10 0,16

6.10.2017 18:10 0,1 5.10.2017 17:20 0,16 2.10.2017 13:10 0,16

5.10.2017 11:30 0,09 6.10.2017 11:30 0,16 5.10.2017 17:20 0,15

10.10.2017 12:10 0,09 8.10.2017 18:00 0,16 6.10.2017 19:00 0,15

5.10.2017 18:20 0,09 4.10.2017 11:20 0,16 8.10.2017 18:00 0,15

2.10.2017 17:30 0,09 5.10.2017 18:20 0,15 8.10.2017 18:50 0,15

9.10.2017 18:00 0,08 9.10.2017 11:10 0,15 9.10.2017 11:10 0,15

8.10.2017 18:50 0,08 5.10.2017 11:30 0,15 3.10.2017 12:50 0,15

10.10.2017 18:00 0,08 3.10.2017 11:10 0,14 5.10.2017 11:30 0,14

9.10.2017 11:10 0,08 3.10.2017 12:50 0,14 3.10.2017 11:10 0,14

8.10.2017 17:20 0,08 2.10.2017 17:30 0,14 10.10.2017 18:00 0,14

vetovoimakeskus tÄrinÄ- ja …...kuva 4.2. mittauspisteiden sijainti suunnittelualueella. p1 p2 p3...

Documents