vesa vihriälä: millä kasvua voidaan edistää?

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLATHE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Millä kasvua voidaan edistää?

Vesa Vihriälä26.2.2015


Kasvu = tuottavuuden ja työpanoksen muutosten summa

• Kasvu pitkällä aikajänteellä tuottavuuden kasvua• Työllisyys ja työpanos kuitenkin tärkeitä

– Voivat vaihdella paljon lyhyellä aikajänteellä– Työttömyys suuri ongelma yksilötasolla– Korkea työllisyysaste tärkeä julkisen talouden kestävyyden

kannalta

• Suomen nykyisessä kasvuongelmassa kyse voittopuolisesti tuottavuuden pahasta notkahduksesta


Ero 1990-luvun lamaan: nyt voittopuolisesti tuottavuuden, ei työllisyyden notkahdus

19751976

19771978

19791980

19811982

19831984

19851986

19871988

19891990

19911992

19931994

19951996

19971998

19992000

20012002

20032004

20052006

20072008

20092010

20112012

20130.8

1

1.2

1.4

1.6

1.8

2

2.2

2.4

2.6

2.8

BKT, työpanos ja työn tuottavuus 1975-2013, ind. 1975 =100BKT Työn tuottavuus Tehdyt työtunnit


Kokonaistuottavuuden romahdus

1995-2008 2009-2012

Arvonlisäys 3,5 -1,4

Työtunnit 1,0 -0,3

Työn laatu 0,2 0,1

Pääoma 0,8 0,3

Kokonaistuottavuus 1,5 -1,5

Lähde: EU-Klems

Yrityssektorin tuotannon kasvu, % ja eri tekijöiden kontribuutiot, %-yksikköä, keskimäärin vuodessa


Kysyntätekijät ja tarjontatekijät

• BKT:n muutoksen syinä sekä kokonaiskysyntään että tarjontaan liittyviä tekijöitä

• Globaali finanssikriisi ja eurokriisi epäilemättä kysyntäshokkeja

• Mutta samanaikaisesti havaittavissa tuottavuuskasvun trendin globaali hidastuminen ja työvoiman tarjonnan heikentyminen => tuotantopotentiaalin kasvu hidastunut

• Keskinäisriippuvuus: suuri, pitkäaikainen tuotantokuilu = > potentiaali alenee; potentiaalin aleneminen => investointikysyntä alenee; ”secular stagnation”


2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 20178.0

8.5

9.0

9.5

10.0

10.5

11.0

2012

2008

2010

2014

Toteutunut BKT

Arviovuosi

Euroalueen potentiaalisen tuotannon ennusteita on korjattuuseasti alaspäinEuroalueen toteutunut ja potentiaalinen BKT, triljoonaa vuoden 2005 euroa

Lähde: Teulings ja Baldwin (2014). ETLA, Muistioita hallitukselle, luku 2.1, kuvio 2.


Makropolitiikan rooli

• Ideaalina tilapäisten shokkien aiheuttamien kysynnänvaihtelun tasaaminen

• Elvytys perusstrategia globaalisti 2009-10– Rapo– Fipon

• Finanssipolitiikan osalta EU:ssa siirrytty neutraaliin tai kiristävään politiikkaan, kun julkinen velka kasvanut nopeasti; isoja eroja maiden välillä


Kysynnän sääntely Suomessa

• Suomi hyötynyt täysimääräisesti EKP:n kevennystoimista: yksityisen sektorin korot ja luottojen saatavuus

• Finanssipolitiikka yksi EU-alueen elvyttävimmistä 2009-2014; avoin kysymys nyt: konsolidoinnin mittakaava ja ajoitus

• Tulopolitiikalla on pyritty vaikuttamaan kustannuskilpailukykyyn ja edelleen vienti- ja investointikysyntään; avoin kysymys: mihin riittää?

• Päätelmä: Suomen makropolitiikasta tuskin suurta lisäkasvun moottoria lähivuosina


Suomen 09-14 finanssipolitiikka EU:n keveimpiä

Eston

ia

Bulgar

ia

Finlan

d

Sweden

Luxe

mbo

urg

Denm

ark

Belgium

United

King

dom

Austri

a

Nethe

rland

s

Franc

e

Portu

gal

Croat

ia

Germ

any

Cypru

s

Sloven

ia

Hunga

ry Ita

ly

Spain

Malt

a

Czech

Rep

ublic

Slovak

ia

Latv

ia

Irelan

d

Lithu

ania

Poland

Roman

ia

Greec

e -30

-20

-10

0

10

20

30

Suhdannekorjatun nettoluotonannon muutos 2009-2014

2014*

2013

2012

2011

2010

2009

2008-2014

Lähde: EU-komission syysennuste 2014

-4.32


2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 201690

95

100

105

110

115

120

125

130

USA, Kanada, Japani, Saksa, Ranska, Italia, Hollanti, Belgia, Itävalta, Ruotsi, Tanska

Saksa, Ranska, Italia, Hollanti, Belgia, Itävalta

Suomi

Ind

eksi

t, 2

005=

100,

kilp

ailij

amaa

-ag

reg

aati

t la

sket

tu t

up

o-

pai

no

in

* Koko kansantalous. Ennusteet 2014-2016: Suomi ETLA, muut NIESR

Suomen ja kilpailijamaiden yksikkötyökustannukset samassa valuutassa*

Pidemmän ajan kasvupolitiikan keinot ja kanavat

Työn verotusTyöttömyys- ja muu sosiaaliturvaTyölainsäädäntöMaahanmuuttopolitiikka

Työn tarjontaRakennetyöttömyys

KASVUPotentiaalinen BKT

Työpanoksen määrä

=

+Terveydenhuolto

Koulutuspolitiikka

Infrastruktuuri

Yhteisöjen ja pääomatulojen verotusSääntely (rahoitusmarkkinat, ympäristö, kuluttajansuoja, konkurssilainsäädäntö jne.)

Tutkimus- ja koulutuspolitiikka

Kilpailupolitiikka

Työpanoksen laatu (osaaminen)

+

Pääoma

+

KokonaistuottavuusUuden teknologian

käyttöönottoYritysrakenteiden muutos

Yritystuet


Mitä tiedetään kasvuun periaatteessa vaikuttavien asioiden merkityksestä?• Ei täyttä konsensusta edes päätekijöistä• Isojen erojen syyksi arvioidaan erot poliittisissa ja

taloudellisissa instituutioissa – Omistusoikeudet, oikeusvaltio, demokratia?– Keskinäisluottamus, sosiaalinen pääoma

• Tuottavuuskasvun kannalta tärkeitä joka tapauksessa– Hyvin toimiva koulutus- ja tutkimusjärjestelmä– Työmarkkinoiden kyky kohdentaa voimavaroja uudelleen– Tuotantopäätöksiä mahdollisimman vähän vääristävät vero- ja

yritystukijärjestelmät– Pääsy laajoille markkinoille ja riittävä kilpailu– Makrotalouden ja sääntely-ympäristön vakaus


Yksittäisten politiikkatoimien vaikutus

• Tutkimustulokset usein ristiriitaisia => vaikutukset riippuvat olosuhteista / kokonaisuudesta

Havaittuja vaikutuksia mm.:• Työttömyysturvan taso ja erit. kesto lisäävät työttömyyttä• Työn verotus tärkeämpää työhön osallistumisen kuin

tuntien suhteen; alhaiset tulotasot, liikkuva työvoima• Yhteisöveroilla vaikutusta investointeihin, määrä=?• Koulutuspanostuksilla merkittävät yhteiskunnalliset tuotot,

erit. varhaiskasvatuksen vaikutus suuri• Yritystuet saattavat hidastaa tuottavuuden kasvua• Tutkimuksen tuilla positiivinen vaikutus, määrä =?


Suomen kasvukilpailukykyparadoksi

• WEFin mukaan maailman 4. kilpailukykyisin maa

• Kuitenkin vientimenestys ja investointiaste heikkoa tasoa

• Selitykset:– Shokkien suuruus + uuden luomisen hitaus– Mitatut kilpailukyvyn vahvuustekijät lähinnä hyvin pitkän

ajan potentiaaliin liittyviä asioita– Kustannuskilpailukyvyn heikkous


Vientimenestys OECD:n arvioimana

2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1460

70

80

90

100

110

120

Finland Sweden Denmark Germany


Investoinnit vajonneet vuoden 2005 alapuolelle

2005Q1

2005Q2

2005Q3

2005Q4

2006Q1

2006Q2

2006Q3

2006Q4

2007Q1

2007Q2

2007Q3

2007Q4

2008Q1

2008Q2

2008Q3

2008Q4

2009Q1

2009Q2

2009Q3

2009Q4

2010Q1

2010Q2

2010Q3

2010Q4

2011Q1

2011Q2

2011Q3

2011Q4

2012Q1

2012Q2

2012Q3

2012Q4

2013Q1

2013Q2

2013Q3

2013Q4

2014Q1

2014Q2

2014Q390

95

100

105

110

115

120

125

130

Fixed investment, volume

Finland Sweden Germany Vol ind 2005/1=100


1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

95

97

99

101

103

105

107

109

111

113

115

-0.05

0.1

0.25

0.4

0.55

0.7

Kansantalouden KUSTANNUSkil-pailukyky, (asteikko vasemmalla),

Kansantalouden KASVUkilpailukyky (asteikko oikealla), 2 vuotta aikaistettu, WEF

KUST

AN

NU

SKIL

PAIL

UKY

KY P

ARA

NEE

=>

KASV

UKI

LPA

ILU

KYKY

PA

RAN

EE =

>

Suomen kustannus- ja kasvukilpailukyky

Lähteet: AMECO, IMD, WEF (omat laskelmat)


OECD:n ”Going for growth” –suositukset Suomelle

• Kilpailun edistäminen: kaavoitusta ja liikennettä koskevien sääntöjen lieventäminen, valtion omistuksen vähentäminen rautatie- ja lentoliikenteessä

• Aktivointi ja työttömyysturva: tiukempia ehtoja työn etsintään, työttömyysturvan nopeampi lasku

• Verorakenne: työn verotuksen keventäminen, kiinteistöverojen nosto, alennettujen ALV-kantojen poisto

• Kuntapalveluiden tuottavuus: kuntaliitokset, parempi bench-marking, sote-uudistuksen toteuttaminen

• Ikääntyneiden työllisyysaste: eläkeuudistuksen toimeenpano, varhaisreittien tukkiminen, elinikäisen oppimisen korostaminen


Summa summarum: lupaavat ja vähemmän lupaavat kasvua tukeva toimet

• Lyhyen ajan kasvu– Kustannuskilpailukyvyn kohentaminen– Finanssipoliittinen elvytys, rahapoliittinen elvytys

• Tuotantopotentiaalin kasvu– Eläkeuudistuksen hyvä toimeenpano, työttömyysturvan

muokkaus, rekrytointiriskin pienentäminen, – Maahanmuuton helpotus (ei-ETA-tarveharkinnan poisto)– Työn verotuksen kevennys, pääomatulojen verotuksen

neutraalisuuden lisäys, yhteisöveron pitäminen kilpailukykyisenä

– Koulutus- ja tutkimuspanostusten suojaus juta-sopeutuksessa– Yritystuet


Kiitos

vesa vihriälä: millä kasvua voidaan edistää?

Economy & Finance