33/2011 | Suomen Kuvalehti 19

2010

2008

2006

2002

2004

200019981996

1994

1992

19901988

60 000 000 000

80 000 000 000

100 000 000 000

Velka vie Euroopan kasvun

Teksti Juha Jaakkola

Luvassa on hitaan kasvun aika, kun rikkaat maat sulattelevat velkojaan. E

L Rikkaiden G7-mai-den keskimääräinen velka on 2000-luvulla noussut runsaasta 70 prosentista yli 110 prosenttiin. Viimeksi G7-maat olivat näin velkaisia 1950-luvulla.

ku

vit

us

© m

ar

jo t

yn

kk

yn

en

, ku

va

t ©

ist

oc

k

20 Suomen Kuvalehti | 33/2011 33/2011 | Suomen Kuvalehti 21

• Kreikan budjetti­vajeeksi paljastuu 12,7 prosent­tia aiemmin luullun 3,7 prosentin sijasta. Vaje on yli neljä kertaa euromaiden vakaus­sopimuksen sallima määrä.

• Kreikan luotto­luokitus laskee roskalaina­luokkaan.

• Euromaat ja kansain­välinen va­luuttarahasto IMF sopivat 110 miljardin euron pelas­tuspaketista Kreikalle.

• Talous-komissaari Rehn Ylel-le: Euroo­pan pahin talous kriisi on ohi, Kreikalle lainatut rahat saa­daan vielä takaisin korkojen kanssa.

• EU ja IMF sopivat 85 miljardin pelastus­paketista Irlannille.

• Rehn HS:lle: Ei ole mitään luonnonlakia, että Portu­gali ajautuu seuraavaksi vaikeuksiin.

• Kymmenen euromaan velka oli yli 90 prosent­tia kansan­tuotteesta. Kreikalla velkaa oli 143 prosent­tia, Virolla 9,9 prosent­tia, Suomel­la taas 48 prosenttia BKT:sta.

• Euro­alueen val­tiovarain­ministerit päättävät 500 miljar­din euron pysyvän vakausme­kanismin perustami­sesta vuon­na 2013.

• Rehn HS:lle: Kriisimai­den velka­järjestely olisi kuin krapula­ryyppy.

• Euromaat ja IMF sopivat 78 miljardin apupake­tista Por­tugalille.

• Euromaat sopivat 109 miljardin euron avusta Kreikalle. Pakettiin sisältyy vapaaehtoinen velkajär­jestely. Pelastusrahaston valtuuksia laajennetaan, mutta sitä ei kasvateta 440 miljardista eurosta.

• Portugalin luottoluokitus laskee roskalaina luokkaan.

• 4.8. EU:n komission puheenjohta­jan Barroson mukaan 440 miljardin pe­lastusrahas­ton kasvat­tamista on harkittava.

• 5.8 Luokitta­ja Standard & Poor’s laskee Yhdysvaltain luottoluokitus­ta parhaasta AAA­luokasta. Sen mukaan maan suun­nitelmat velkakriisin ratkaisemi­seksi eivät ole uskottavia.

• 12.8. Italia ja Ranska sopivat li­säsäästöistä, kun niiden arvioidaan olevan seuraavia kriisimaita. Esi­merkiksi Italian 10 vuoden lainan korko nousi kesän 2010 alle neljästä prosen­tista elokuun 2011 yli kuuteen prosenttiin.

• 15.8. Euroopan keskuspankki EKP ilmoittaa käyttäneensä viikossa 22 miljardia euroa kriisimaiden valtionlainojen osta­miseen. Tukiostoilla ongelmamaiden laina­rahan hinta laskee.

• 15.8. Rehn: Espanja, Italia ja Ranska selviä­vät veloistaan ilman väliaikaisen pelastusra­haston tukea.

Tammikuu Huhtikuu Toukokuu Lokakuu Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Toukokuu Heinäkuu ElokuuMarraskuu

Euroopan Keskuspankki EKP teki elokuun alussa jotakin sellaista, jota muutama vuo-si sitten kukaan ei olisi voinut kuvitellakaan. Keskuspankki alkoi ostaa Italian ja Espanjan joukkovelkakirjalainoja ilman rajoituksia.

Aiemmin EKP on ostanut Kreikan ongel-malainoja. Italia ja Espanja ovat euro alueen kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat kansantaloudet, ja niiden velkakirjojen os-to on aivan eri kokoluokan hanke. Ensim-mäisellä viikolla keskuspankin ostot olivat yli 20 miljardia euroa. Esimerkiksi Suomen valtion budjetti on noin 50 miljardia euroa.

Velkakirjakaupoillaan keskuspankki yrittää pitää Italian ja Espanjan velkapa-pereiden korot siedettävällä tasolla. Aina-kin aluksi tavoite on toteutunut, sillä Ita-lian ja Espanjan valtionlainojen korot ovat laskeneet noin prosenttiyksikön viiden pro-sentin tuntumaan. Ero esimerkiksi Saksan

kymmenen vuoden lainakorkoihin on sil-ti edelleen huomattava, noin 2,5 prosent-tiyksikköä.

Ostoissa on kuitenkin ongelma. Keskus-pankki hankkii valtioiden velkapapereita niin sanotuilta jälkimarkkinoilta, se ei ole ostoksilla, kun valtiot ottavat uutta velkaa laskemalla liikkeelle lainoja. EKP antaa si-joittajille mahdollisuuden päästä eroon on-gelmalainoistaan. Mikään ei kuitenkaan takaa, että kerran ongelmaveloista eroon päässyt sijoittaja haluaisi olla mukana, kun Italia ja Espanja hakevat itselleen uutta vel-karahaa.

Kukaan ei tiedä, kuinka paljon rahaa EKP aikoo käyttää horjuvien euromaiden tuke-miseen. Keskuspankkia tarvitaan ainakin niin kauan kuin EU:n väliaikaisen vakaus-välineen ERVV:n lisävaltuudet on syksyl-lä saatu hyväksytettyä EU:ssa ja sen jäsen-maissa.

”Nyt on lähdetty menemään EKP-vetoi-sesti kohti liittovaltiorakennetta. Kivutto-

mia ratkaisuja ei enää ole. Euroalueen pe-lastamisessa suurimmat päätökset eivät enää koske Kreikkaa ja sen pelastamisen yksityiskohtia”, sanoo työeläkeyhtiö Var-man sijoituksista vastaava varatoimitus-johtaja Risto Murto. Varma on yli 30 miljar-din euron sijoitusomaisuudellaan Suomen suurin yksityinen sijoittaja.

Keskuspankin tukiostot voivat olla tar-peen jopa kesään 2013 saakka, jolloin EU:n pysyvän vakausmekanismin EVM:n pitäisi olla täydessä kriisivalmiudessa. Sinne as-ti on sijoittajan näkökulmasta aikaa ikui-suus.

Yhteisvastuu mutkan kauttaKeskuspankkijohtajat eivät myönnä, et-tä EKP:n päätös ostaa euromaiden lainoja kasvattaa unionin jäsenmaiden taloudel-lista yhteisvastuuta. Niin kuitenkin väistä-mättä tapahtuu, sillä keskuspankki toimii EU-maiden sille myöntämillä pääomilla.

Jos EKP hukkaa euromaita pelastaessaan

pääomansa tappiollisiin sijoituksiin, joutu-vat jäsenmaat paikkaamaan aukot. Se jos mikä on yhteisvastuuta, jota ei ole hyväksyt-ty EU-maiden yhteisillä poliittisilla päätök-sillä. Eräs keskuspankkijohtaja muistuttaa, että moni keskuspankki Yhdysvaltain Fe-diä myöten on kriisiaikoina syönyt omat pääomansa. Niin tapahtui myös Suomelle 1990-luvun alun kriisissä. Normaalioloissa keskuspankki voi taas hankkia uutta pää-omaa sijoittamalla omaisuuttaan tuotta-vasti.

EKP on myös ilmoittanut, että se ei kas-vata tukiostoillaan rahan määrää järjestel-mässä, koska se samalla myös vähentää rahan määrää markkinoilla. Tällä tavalla keskuspankki kertoo estävänsä sen, ettei inflaatio karkaa käsistä sen jälkeen, kun velkakriisi on joskus ohi. Keskuspankki ei siis omien sanojensa mukaan ryhdy pyörit-tämään setelipainoa.

Rahamarkkinoiden asiantuntijoita ei-vät EKP:n sanat vakuuta. Lähimenneisyys

VELKAKRIISIN VAIHEET

2010 2011

EKP:n tavoite on toteutunut, Italian valtionlainojen korko on laskenut noin prosenttiyksikön.

”Euroalueen pelastamisessa suurimmat päätökset eivät enää koske Kreikkaa.”

E

ku

vit

us

© m

ar

ku

s p

en

tik

äin

en

, ku

va

© i

sto

ck

© p

et

er

an

dr

ew

s /

re

ut

er

s /

lk

22 Suomen Kuvalehti | 33/2011 33/2011 | Suomen Kuvalehti 23

kertoo päinvastaista. Keskuspankin ta-se on nimittäin vuoden 2006 jälkeen mel-kein kaksinkertaistunut noin 2 000 miljar-diin euroon muun muassa siksi, että se on myöntänyt rahoitusvaikeuksiin joutuneille pankeille edullista luottoa.

Eurobondit kummittelevatKun Lontoon investointipankkiireilta kysyy ratkaisua euromaiden ja EU:n velkakriisiin, vastauksen voi tiivistää yhteen sanaan: eu-robondi. Sitä on toistuvasti suositellut lääk-keeksi myös maailman johtava talousaika-kauslehti The Economist.

Eurobondi olisi euromaiden yhteisesti liikkeeseen laskema joukkovelkakirjalaina. Tähän saakka kukin euromaa on hankkinut velkarahansa markkinoilta itse. Yhteisvelka alentaisi rajusti ongelmamaiden, kuten esi-merkiksi Kreikan, Italian, Espanjan ja Portu-galin lainakorkoja. Sen sijaan Saksan, Hol-lannin, Suomen ja muiden suhteellisen vähän velkaantuneiden maiden lainakorot luultavasti nousisivat ainakin jonkin verran.

Ei siis ole ihme, että Italian valtiovarain-ministeri Giulio Tremonti on eurobondien lämmin kannattaja ja Saksan liittokansle-ri Angela Merkel niiden jyrkkä vastustaja.

Suursijoittajan näkökulmasta eurobon-di olisi oiva ratkaisu. Korot ovat nyt niin al-haalla, että esimerkiksi Saksan ja Suomen kymmenen vuoden velkakirjojen tuotto on niin pieni, että se hädin tuskin ylittää in-

flaation. Kreikan ja muiden kriisimaiden lainojen tuotto taas on hyvä, mutta niihin liittyvät riskit ovat sitä luokkaa, etteivät esi-merkiksi vakautta arvostavat eläkerahastot ja -yhtiöt koske niihin tikullakaan. Kohtuul-lisen riskin ja kohtuullisen tuoton eurovel-ka olisi kiinnostava sijoituskohde.

Euromaiden yhteisiä velkakirjoja puol-taisi myös se, että kokonaisuutena euro-alueen monet taloudelliset tunnusluvut ovat parempia kuin esimerkiksi Yhdys-valloilla. Silti Yhdysvallat saa pitkäaikais-ta lainaa sijoittajilta samalla hinnalla kuin Saksa. Tilanne ei muuttunut, vaikka ris-kiluokittaja Standard & Poor’s laski USA:n luokituksen parhaasta kolmen A:n kerhos-ta yhden pykälän alaspäin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että eurobondi on poliittisesti mahdoton hanke. Siitä huoli-matta EU:n komissio valmistelee talousko-missaari Olli Rehnin mukaan syksyn aikana raportin, jossa selvitetään mahdollisuuksia eurobondien käyttöönottamiseen.

Eurobondien vastustajien avainsana on moraalikato. Se tarkoittaa, että holtitto-masti velkaantuneet maat voisivat yhteisen riskiluokituksen alla taas jatkaa helppoa elämäänsä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliiton Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman pohti televisiohaastattelussa sitä mahdollisuutta, että eurobondeihin yhdis-tettäisiin kannustimia ja rangaistuksia, jot-ka pakottaisivat euromaat kaidalle polulle.

Eurobondien koron voisi esimerkiksi sitoa EU-maiden velkaantumista ja bud-jettivajeita koskeviin sopimussääntöihin, joista edes Saksa ei ole vuosikausiin pitä-nyt kiinni.

Velka hidastaa kasvuaEuromaiden julkinen velka suhteessa kan-santuotteeseen liikkuu Kreikan 180 pro-sentista Viron lähes velattomaan valtionta-louteen. Suomen valtion alle 50 prosentin velka antaisi mahdollisuuden elvytykseen, mutta tämä pelivara katoaa väestön ikään-tymisen vuoksi lähivuosina.

Kukaan ei pysty täsmällisesti sanomaan, mikä on valtionvelan katto, jota ei pitäisi ylittää. Japani ei ole taloudellinen raunio, vaikka maan julkinen velka nousee hui-keaan 225 prosenttiin kansantuotteesta.

Kattoa ei voi määritellä senkään vuoksi, et-tä julkisen velan vahingollisuus tai hyödylli-syys riippuu myös sen käyttötarkoituksesta. Miljardin käyttäminen moottoritien raken-tamiseen tai muuhun infrastruktuurihank-keeseen edistää kansantalouden kasvua pit-källä aikavälillä, mutta valtion päivittäisten käyttömenojen hoitaminen velalla taas ei.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n entinen pääekonomisti Kenneth E. Rogoff ja kansainvälistä taloutta analysoivan wa-shingtonilaisen Peterson-instituutin asian-tuntija Carmen M. Reinhart ovat laajassa velkamaiden tutkimuksessaan päätyneet siihen, että hälytyskellojen pitäisi alkaa soi-da, kun julkinen velka nousee 90 prosent-tiin kansantuotteesta. Tällä tasolla velka alkaa heikentää talouden kasvua, vaikka korkotaso pysyisi pitkään lähellä nollaa.

Velan noustessa syntyy kurimus, jossa velka hidastaa talouskasvua ja hidastunut kasvu näivettää valtion mahdollisuuksia selviytyä veloistaan.

Samaan tulokseen on päätynyt myös sveitsiläisen World Economic Forumin toimeksiannosta velkaantumisilmiötä tutkinut asiantuntijaryhmä. Valtion vel-kaa koskevan peukalosäännön lisäksi ryh-mä esittää yksityisen velkaantumisen ylä-rajaksi 75 prosenttia kansantuotteesta. Yritysten kokonaisvelan ylärajaksi se vetää 80 prosenttia kansantuotteesta.

Koko maailman yksityinen ja julkinen velka on nyt noin 180 prosenttia maailman kansantuotteesta. Läntisissä teollisuus-maissa suhdeluku on kuitenkin paljon kor-keampi, koska köyhien ja kehittyvien mai-den velkojen suhde kansantuotteeseen on paljon pienempi.

Uusimmat tunnusluvut Yhdysvallois-ta ja Euroopasta kertovat, että talouskas-vu on jo nyt hidastunut huomattavasti alle kevään odotusten. Yhdysvaltain talous kas-voi vuoden ensimmäisellä puoliskolla alle prosentin. Saksassa taas talouskasvu käy-tännössä pysähtyi, huhti–kesäkuussa maan talous kasvoi enää 0,1 prosenttia. Koko eu-roalueen 17 maassa kasvu jäi 0,2 prosent-tiin. Myös tulevaisuuden kasvuennusteita on korjattu alaspäin.

Varman Risto Murto arvioi, että maail-man pörssien kuukausia jatkunut alamä-

ki johtuu ennen muuta tästä yhdistelmästä: talouden kasvu hidastuu ja julkinen velka kasvaa. Näihin tekijöihin verrattuna Yh-dysvaltain luottoluokituksen lasku on pie-ni epävarmuutta lisäävä tekijä.

”EU-maiden ja Yhdysvaltain velkaantu-minen on jatkunut vuosikausia. Velkojen sulattelu ja hidas kasvu voivat jatkua vaikka kymmenen vuotta”, Murto sanoo.

Hänen mielestään maailman talouskas-vusta ”aika paljon on Aasian ja jossain mää-rin myös Latinalaisen Amerikan varassa”.

Toisen eläkevakuuttajan Ilmarisen vara-toimitusjohtaja Timo Ritakallio on samaa mieltä. ”Tiedämme, että korot pysyvät al-haalla ja kasvu hitaana. Siihen voi helposti mennä kymmenen vuotta. Kaiken yllä lei-juu kuitenkin inflaation kasvun riski”, hän sanoo.

Ilmarinen hakee inflaatiosuojaa lisää-mällä sijoituksiaan kiinteistöihin ja infra-struktuurihankkeisiin.

Hajoaa, ei hajoa...Risto Murto ei vielä vuosi sitten käyttänyt aikaansa sen pohtimiseen, hajoaako euro-alue vai ei. ”Nytkään se ei mielestäni ole ko-vin todennäköistä, mutta se pitää ottaa rea-listisena vaihtoehtona huomioon.”

Seuraava euroalueen kestävyystesti on syyskuussa, kun EU:n väliaikaisen vakaus-välineen ERVV:n lisävaltuudet pitäisi vah-vistaa jäsenmaiden parlamenteissa. Ku-kaan ei pysty etukäteen sanomaan, löytyykö siihen yhteistä poliittista tahtoa.

Euroalueen hajoaminen aiheuttaisi mit-tasuhteiltaan ja muodoiltaan ennalta-ar-

vaamattoman kriisin. Kukaan ei EKP:ssä tai EU:n komissiossa ole miettinyt sitä, miten esimerkiksi pääomapako eurosta irrottautuvien maiden pankkitileiltä estet-täisiin. Mitkä maat lähtevät, mitkä jäävät? Ha joaako yhteinen valuutta-alue kansalli-siksi valuutoiksi? Jos niin käy, miten euro-määräisille vastuille ja saataville käy?

Tilanne voi ryöstäytyä täysin keskuspan-kin ja EU:n komission käsistä. Silloin rahoi-tusmarkkinoiden toimijoiden keskinäinen luottamuspula kasvaa paljon suurempiin mittasuhteisiin kuin syksyllä 2008. Inves-tointipankki Lehman Brothersin konkurs-sista liikkeelle lähteneen kriisin pyörteis-sä Suomen kansantuote laski kahdeksalla prosentilla ja valtio menetti kaikkiaan 40 miljardin euron tulot.

Velkaa väärässä paikassaYhdysvallat ja Euroopan vauraat maat ovat kasanneet maailmansotien jälkeisten aiko-jen kaltaisen velkataakan ilman maailman-sotia. Sen sijaan kehitysmailla tai Kiinan ja Intian kaltaisilla kehittyvillä maailman-mahdeilla on vähän velkaa.

Vähävelkaisissa maissa asuu enemmän kuin neljä viidestä maapallon asukkaasta. Niiden hallussa on neljä viidesosaa maail-man valuuttareserveistä. Puolet maailman viennistä, tuonnista ja bruttokansantuot-teesta tulee näistä maista. Maailman julki-sesta velasta näiden maiden osuus on kui-tenkin vain alle viidenneksen.

Varsinkin kehitysmaiden ja kehittyvien maiden pienyritykset kärsivät lainarahan puutteesta. Se estää yritystoiminnan kas-vun tai aloittamisen. Jopa yhdeksän kym-menestä näiden maiden yrittäjistä kärsii World Economic Forumin teettämän tut-kimuksen mukaan rahoitusmarkkinoiden kehittymättömyydestä ja velkarahan puut-teesta.

Bangladeshiläisen mikroluottopankki Grameenin perustajan ja entisen toimi-tusjohtajan Muhammad Yunusin mieles-tä luotto on suorastaan ihmisoikeus.

”Jos pitäisi sanoa yksi asia, mikä auttaa köyhää voittamaan köyhyytensä, niin se on luotto”, hän sanoo.

Rikkaille maille helppo velkaantuminen on kuitenkin muuttunut kiroukseksi. SK

Yhdysvallat menetti yhden A:n AAA-luotto-luokituksestaan.

Saksassa talouskasvu miltei pysähtyi huhti–kesäkuussa.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

KYMMENV UOTISE T V A LTIONLA INA K OR OT

Lähd

e: N

orde

a

KreikkaSuomiSaksa HK

1994syyskuu

1997kesäkuu

2000maaliskuu

2002joulukuu

2005syyskuu

2008kesäkuu

2011maaliskuu

1.1.1995 Suomi liittyy EU:hunSaksa 7,64 % Suomi 10,11 %

1.1.1999 Euro syntyySaksa 3,79 % Suomi 3,94 %Kreikka 6,39 %

1.1.2001 Kreikka liittyy euroonSaksa 4,83 % Suomi 5,08 %Kreikka 5,46 %

12.8.2011Saksa 2,33 % Suomi 2,69 %Kreikka 15,59 %

Prosenttia

ku

vit

us

© m

ar

ku

s p

en

tik

äin

en

, ku

va

© i

sto

ck