raha ja velka

Raha ja velka

Alppilan lukio 19.9.2013

Patrizio Lainà[email protected]

Mitä raha on?Yleisimmät vastaukset:

– Vaihdon väline– Arvon mitta– Arvon säilyttäjä

Vähemmän yleiset vastaukset:– Vaihdon kohde– Keinottelun väline– Vallan työkalu

…mutta kaikki nämä vastaavat kysymykseen ”Mitä raha tekee?” ei siihen ”Mitä raha on?”

Raha eri aikoinaMuinoin: Kauan aikaa sitten:

Vähän aikaa sitten:Nyt:

Raha on velkaa, mutta mistä?Ennen: Nyt:

Ennen pankit loivat tositteita kullasta, jota ei oikeasti ollut olemassa.

Nyt pankit luovat tositteita keskuspankkirahasta, jota ei oikeasti ole olemassa.

(Virheellinen) rahakerrointeoria

• Rahakerrointeoria tunnustaa, että pankit luovat rahaa, mutta mekanismi esitetään väärin päin.

• Idea: Pankin reservivaatimus on 10 %. Matti tallettaa saamansa 100 € pankkiin Pankki lainaa tästä 90 € Maijalle Maija tallettaa 90 € pankkiin, josta pankki lainaa 81 € jollekin toiselle, joka tallettaa sen jälleen pankkiin jne.

• Tehtävä: Kuinka paljon rahaa pankki luo yhteensä?– Yleisen ratkaisun löytämiseksi käytä symboleita:

R = reservivaatimusX = alkuperäinen talletus

Tehtävän ratkaisu

• Rahan määrä kasvaa joka ”kierroksella” 1 – R kertaa (eli 0,9) edellisen talletuksen verran

Kyseessä siis geometrinen sarja, jonka yleinen ratkaisu on X/R

Rahan määrä lopussa: X/R = 100 / 0,10 = 1000 €

Pankki luo siis: X/R – X = 1000 – 100 = 900 €

Rahakerrointeoria graafisesti

Lähde: Federal Reserve Bank (1992) Modern Money Mechanics

Sanottua

"Jos ihmiset ymmärtäisivät miten pankkijärjestelmämme oikeastaan toimii,

uskon, että vallankumous tapahtuisi ennen huomisaamua."

-- Henry Ford --

Rahan endogeenisuus• Rahakerrointeoria ei voi pitää paikkaansa maailmassa, jossa

keskuspankeilla on korkotavoite rahamäärätavoitteen sijasta.• Moderni käsitys (endogeeninen rahanluominen): Pankki myöntää

asiakkaalleen luoton, jonka jälkeen (tai samanaikaisesti) pankki lainaa keskuspankista tai muilta pankeilta tarvittavan määrän keskuspankkirahaa vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi.

• Modernin käsityksen mukaan luottojen kysyntä ja tarjonta siis määräävät kuinka paljon rahaa syntyy, eikä keskuspankkirahan tarjonta. Alla olevassa kaaviossa punaiset nuolet kuvaavat perinteistä näkemystä, kun taas siniset nuolet kuvaavat modernia käsitystä.

Keskuspankki Talletuspankki Asiakkaat

Rahan luominen taseiden näkökulmasta

Lähde: Talousdemokratia (2012) Pankkitoiminnan perusteet

TASE

VASTAAVAA (VARAT) VASTATTAVAA (VELAT)Pankin omaisuus

(konttorirakennukset, tietokoneet,käteiskassa, valtion velkakirjat, muu

finanssivarallisuus yms.)+

Muiden velat pankille (lainat, asuntolainat, tilinylitykset

yms.)

Kaikki pankin velat muille(tai toisille pankeille)

+Osakkeenomistajien ylijäämä

(oma pääoma)

Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu)

NORDEAN TASE – LAINAT (1. VAIHE)

VASTAAVAA (VARAT)Pankin omaisuus + muiden velat pankille

VASTATTAVAA (VELAT)Kaikki pankin velat muille + oma pääoma

Laina Matille: 0 € Matin pankkitili: 0 €

NORDEAN TASE – LAINAT (2. VAIHE)



Laina Matille: 10 000 € Matin pankkitili: 10 000 €


Rahan luominen taseiden näkökulmasta (jatkuu)


SUOMEN PANKIN TASE – KESKUSPANKKIRAHAN LUOMINEN (1. VAIHE)



0 € Nordean keskuspankkitili: 0 €

SUOMEN PANKIN TASE – KESKUSPANKKIRAHAN LUOMINEN (2. VAIHE)



Matin laina vakuutena: 1 000 € Nordean keskuspankkitili: 1 000 €

Rahan vaikutusten teoretisointia

• M * V = P * Y– M = rahan määrä– V = kiertonopeus– P = hintataso– Y = vaihtojen määrä eli taloudellinen aktiviteetti

• Yllä oleva yhtälö pätee aina eli se on identiteetti• Kvantiteettiteoria olettaa virheellisesti rahan

kiertonopeuden V ja taloudellisen aktiviteetin Y vakioiksi. Lisäksi se olettaa kausaalisuuden kulkevan vasemmalta oikealle, jolloin jäljelle jää M P, eli rahan määrä vaikuttaa ainoastaan hintatasoon.

Rahan vaikutusten teoretisointia (jatkuu)

• Todellisuus huomattavasti monimutkaisempi (jälkikeynesiläinen taloustiede)

• Rahan kieronopeus V hidastuu erityisesti lamoissa• Rahan määrä voi vaikuttaa taloudelliseen

aktiviteettiin Y• Ennen kaikkea kuitenkin taloudellinen aktiviteetti

vaikuttaa rahan määrään, jolloin kausaliteetti kulkeekin oikealta vasemmalle:M * V P * Y

Rahan määrä kasvanut eri nopeuksilla

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

19

81

19

82

19

84

19

85

19

87

19

88

19

90

19

92

19

93

19

95

19

96

19

98

20

00

20

01

20

03

20

04

20

06

20

07

20

09

20

11

20

12

%

M3 raha-aggregaatin kasvu Suomessa

Lähde: Suomen Pankki

Inflaatio ollut hyvin alhaalla jo pitkään

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

19

80

q1

19

82

q1

19

84

q1

19

86

q1

19

88

q1

19

90

q1

19

92

q1

19

94

q1

19

96

q1

19

98

q1

20

00

q1

20

02

q1

20

04

q1

20

06

q1

20

08

q1

20

10

q1

20

12

q1

%

Inflaatio Suomessa

Lähde: Tilastokeskus

Asuntojen hinnat romahtaneet lamoissa

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

92

19

94

19

96

19

98

20

00

20

02

20

04

20

06

20

08

20

10

20

12

%

Asuntohintojen kasvu Suomessa

Lähde: Tilastokeskus

Pankitko eivät aiheuta inflaatiota?

• Vuosina 1981–2013: – Rahan määrä kasvanut 8 % vuodessa– Inflaatio ollut 3,3 % vuodessa– Asuntojen hinnat nousseet 6,5 % vuodessa

• Vuosina 1981–2013 rahan määrä kasvanut yhteensä 1000 % (eli kymmenkertaistunut)

• Samalla aikavälillä asuntojen hinnat kasvaneet yhteensä 600 % (eli kuusinkertaistuneet)

Inflaatiota ei ole esiintynyt reaalitaloudessa, vaan varallisuusmarkkinoilla!– Huomaa, että virallinen inflaatiolukema ei sisällä esim.

asuntohintoja tai osakekursseja

Mihin rahaa luodaan?

Kuplatalous

IMF:n mukaan viimeisen 25 vuoden aikana on koettu 96 pankkikriisiä ja 176 finanssikriisiä!

Tavallisin syy spekulointi nousevilla hinnoilla (Hyman Minskyn rahoitusmarkkinoiden epävakaisuushypoteesi)

Hurmio: Pankit lisäävät lainanantoaan rahan määrä kasvaa omaisuuksien arvot kohoavat investoinnit lisääntyvät talous kasvaa työttömyys vähenee luottamus tulevaisuuteen kasvaa pankit lisäävät lainanantoaan edelleen rahan määrä kasvaa entisestään ja kupla paisuu...

Pakokauhu: Pankit vähentävät lainanantoaan rahan määrä vähenee omaisuuksien arvot romahtavat konkursseja talouskasvu heikkenee työttömyys kasvaa deflaatio maksamattomat velat lisääntyvät pankit vähentävät lainanantoaan vielä enemmän rahan määrä vähenee edelleen ja negatiivinen kierre vahvistaa itseään...

2008 2009 2010

Tasavallan presidentti 9 13 15

Valtioneuvoston kanslia 348 79 78

Eduskunta 111 125 122

Ympäristöministeriö 346 340 328

Oikeusministeriö 772 797 790

Ulkoasiainministeriö 1 117 1 176 1 188

Sisäasiainministeriö 1 157 1 188 1 267

Liikenne- ja viestintäministeriö 2 174 2 160 2 195

Valtionvelan korot 2 252 2 173 2 076

Työ- ja elinkeinoministeriö 2 257 2 684 4 222

Puolustusministeriö 2 468 2 778 2 704

Yhteiskunnalle kallis

Lähde: Valtiovarainministeriö

Suomen valtion budjetti

Demokratia?

Varallisuus siirtyy ylöspäin

Lähde (oik.): Kennedy, Margrit (1995) Inflation and Interest Free Money.

Velka ei ole valinta Velkaantuminen ei seurausta

huonosta taloudenhoidosta, vaan ehdoton edellytys rahan olemassaololle.

Pankkitilisi voi olla plussalla ainoastaan, jos jonkun muun on vastaavasti miinuksella.

Suuren osan väestöstä on oltava velassa, jotta tarpeeksi rahaa voi olla olemassa.

Suomalaiset ovat velkaantuneet jatkuvasti enemmän ja enemmän

0

20

40

60

80

100

120

140

19

70

19

72

19

74

19

76

19

78

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

92

19

94

19

96

19

98

20

00

20

02

20

04

20

06

20

08

20

10

20

12

Kotitalouksien lainakanta

Lähde: Tilastokeskus.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus

% käytettävissä olevista tuloista

Reformiehdotuksia

Raha on pelkkä ihmisten välinen sopimus ja sopimukset voidaan muuttaa

Velkaantumisen pankeille ei tulisi olla ehtona rahan olemassaololle

Rahan luomisen ei tulisi olla yksityistä liiketoimintaa Rahaa ei tulisi luoda korollisena velkana Rahan luominen tulee erottaa pankkien

lainaustoiminnasta ja siirtää julkisen vallan alaisuuteen

Toteutus

Julkinen valta voi yksinkertaisesti laskea liikkeelle velatonta rahaa omasta keskuspankistaan (kuten kolikot nykyään).

Valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollistaminen on myös askel eteenpäin.

Kaupunkien ja kuntien olisi mahdollista perustaa omia pankkejaan, jotka huolehtisivat talousalueen lainojen tarpeesta nykyisten pankkien tavoin.

Myös erilaiset rinnakkaisrahat ja paikallisvaluutat ovat kannatettavia. Esimerkiksi aikapankki tai Sveitsin Wir-pankin kaltainen vertaisluototus olisi hyvin yksinkertaista ottaa käyttöön kansallisesti rinnakkaisvaluutaksi.

Seurauksia• Vakaampi talous• Ei julkista velkaa, eikä korkomenoja• Hyvinvointipalveluiden rahoitus helpompaa• Köyhyys vähenisi• Tasa-arvoisuus ja demokratia lisääntyisivät• Ei talouden kasvupakkoa ympäristön kustannuksella

Lisää tietoa

www.talousdemokratia.fi

raha ja velka

Documents