Asiakkaan kokemus ratkaisee palvelun laadun

SENIORARBETE

1• 2014 TEEMA: Tutkimuksesta käytäntöön

4

Vanhustyön keskusliiton perustamiseen vaikutti vah-vasti Societas Gerontologica Fennica ry (jäljempänä SGF). Tämä edelleen aktiivinen yhdistys käynnistyi

vuonna 1948 tarkoituksenaan edistää vanhenemisen tieteel-listä tutkimustoimintaa. Yhdistyksessä oli alusta lähtien mu-kana sekä lääketieteellinen että sosiaalinen näkökulma.

Yhdessä Helsingin Työvalmiusnaiset ry:n kanssa SGF kut-sui 2.2.1949 joukon asianharrastajia keskustelemaan ”vanhe-nemisen ongelmaa ja vanhusten turvaa, huoltoa ja asemaa koskevasta tutkimuksesta sekä sen pohjalla kehitettävistä käy-tännön toimenpiteistä”. Erinäisten keskustelujen seurauksena pidettiin saman vuoden huhtikuussa Säätytalolla kokous, jos-sa virallisesti perustettiin uusi järjestö, Vanhainsuojelun kes-kusliitto, vanhustyössä toimivien järjestöjen yhteiselimeksi. Tuossa vaiheessa mukaan liittyi 16 yhteisöä.

Miksi tämä historiakatsaus? Siksi, että koko keskusliiton toiminnan ajan tieteellisen tutkimuksen ja tuoreimman tie-don hyödyntäminen käytännön työssä on nähty tarpeellisena. Yhteydet alan tutkijoihin ja tutkimusyhteisöihin ovat elävät. Panostetaan – kiitos erityisesti RAY:n – aktiivisesti uusia uria aukovaan kehittämistoimintaan. Halutaan tuoda uusinta tut-kimustietoa käytännönläheisesti arkityön puurtajien saatavil-le työtä rikastuttamaan. Vanhustyö-lehdessä on säännöllisesti juttuja ja esittelyjä alan uusimmasta uudesta.

Yhteys SGF:ään on alusta lähtien ollut sikälikin kiinteä, että keskusliiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi neljä vuotta yksi suomalaisen vanhuustutkimuksen uranuurtajis-ta, professori Eeva Jalavisto. Pisimpään liiton puheenjohtaja-na toimi geriatrian professori Reijo Tilvis, joka tässä lehdessä kolumnissaan kertoo omia näkemyksiään ihmisten elintapo-jen yliskupolvisista vaikutuksista.

Tänä päivänä tutkittua tietoa on suorastaan valtava mää-rä – tai tietoa ja ”tietoa”. Voimme saada tuotapikaa Googles-ta, Wikipediasta, painetuista ja sähköisistä julkaisuista eteem-me sellaisen informaatiomäärän, että ”heikompaa hirvittää”. Miten luotettavaa tuo tutkittu tieto sitten on? Käsitykseni mukaan tiettyä kirjavuutta todella on ja siihen luonnollisesti vaikuttavat myös eri tieteenalojen erilaiset tutkimusmenetel-mät. Eikä kovin harvinaista ole sekään, että tutkijat päätyvät aikalailla erilaisiin tuloksiin – tai eivät suostu sanomaan yh-tään mitään varmaa asioiden laitojen ollessa toisaalta ja toi-saalta tai siltä väliltä.

Gerontologinen ja geriatrinen tutkimus monine aloineen on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti paljon positiivista näköalaa ikääntymiseen. Ongelmia on ratkaistu ja vaikeisiin sairauk-siin löytyy hoitokeinoja. Tiedämme enemmän myös ihmisen mielestä ja pystymme sitäkin kuntouttamaan. Hoitotyöhön ja erilaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan on kehitetty mal-leja ja välineitä, joiden vaikutukset on myös pystytty osoitta-maan. Erilaisten hoitojen ja toimintojen taloudellisia kustan-nushyötyanalyysejä on niitäkin tehty. Oma lukunsa kuiten-kin on, missä määrin niillä on vaikutusta erilaisia resursseja koskevassa päätöksenteossa.

Me ihmiset toivomme voivamme ikääntyä mahdollisim-man terveinä ja hyväkuntoisina. Haluamme asua kotona, elää hyvää elämää. Toivomme myös, että vaivojen ja sairauden tul-lessa kohdalle, meitä hoidetaan oikein ja tuloksellisesti. Ko-emme tärkeäksi, että ikäihmisten kanssa toimivat ammatti-laiset hallitsevat uusimmat menetelmät. Kaikkeen tähän tut-kimus tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Pidetään huol-ta siitä, että tutkimustyöhön riittää niin aineellisia kuin hen-kisiä resursseja.

Tutkimuksesta hyvää ikääntymistä!

PäätoimittajaltaPirkko Karjalainen

Vanhustyö 1 •2014

Lehti 1 / 2014

Kuntoutus kohentaa ikääntyneiden elämänlaatua

Elämänlaadun vahvistuminen sekä turvallisuudentunteen, liikkumis- ja toi-mintakyvyn paraneminen edistävät ikääntyneen ihmisen mahdollisuuksia jat-kaa itsenäistä elämää ja osallistua kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Tärkeää on myös omalta ikäpolvelta saatu tuki. Tulokset ilmenevät Kelan rahoittamas-ta IKKU-tutkimus- ja kehittämishankkeesta, jossa kartoitettiin gerontologisen kuntoutuksen nykytilaa, kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä kuntoutujaa kos-kevaa tietoa ja sen välittymistä.

Kelan Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnalli-sen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen eli IKKU-hankkeen tulokset julkistettiin seminaaris-

sa marraskuussa. Vuosien 2009–2013 aikana toteutetussa hankkeessa selvitettiin, miten yli 74-vuotiaiden henkilöiden kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä voidaan edistää kuntoutuksen keinoin. Tutkimuksessa keskityttiin henkilöi-hin, joilla oli tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi vaike-uksia selviytyä jokapäiväisessä elämässään. Hanke oli jatkoa Kelan aiemmille gerontologisen kuntoutuksen tutkimuksille.

IKKU-hankkeessa selvitettiin sekä laitos- että avomuo-toista kuntoutusmallia. Palveluntuottajiksi valittiin viisi eri organisaatiota eri puolilta Suomea. Hankkeeseen osallistu-neita kuntia oli tutkimuksen alussa 21 ja erilaisten kunta- ja palvelurakenneuudistusten jälkeen hankkeen lopussa 18.

Kuntoutus toteutettiin kurssimuotoisesti kahdeksan hen-kilön ryhmissä. Kuntoutujat valittiin pääsääntöisesti samas-ta kunnasta ja kurssien kesto oli noin 11–12 kuukautta. Ko-koontumisten välissä oli kotona suoritettavia välitehtäviä.

Asiakkaan kokemus ratkaisee palvelun laadun

Filosofian tohtori Sole Molanderin tuore väitöstutkimus osoittaa, että vanhuk-set eivät saa turvapuhelinpalvelusta sitä palvelua, jota he odottavat. Niin sa-notut väärät hälytykset puolestaan kuormittavat palveluntarjoajaa. Molanderin mukaan palveluntuottajan tehokkuutta ja asiakkaan kokemaa palvelun laatua voidaan kuitenkin samanaikaisesti parantaa. Tämä edellyttää entistä tarkem-paa asiakkaan tarpeiden huomioimista.

Tuotantotalouteen liittyvässä tutkimuksessaan Sole Mo-lander keskittyi selvittämään turvapuhelinkeskusten toimivuutta. Turvapuhelimen tarkoitus on varmistaa

vanhukselle fyysistä apua, jos hän esimerkiksi kaatuu, eikä pääse ylös. Molander kävi läpi yli 2800 turvapuhelinpuhe-lua, haastatteli turvapuhelimen käyttäjiä sekä turvapuhelin-keskusten toimijoita. Tutkimuksen lopputulos hämmästyt-tää tutkijaa itseään suuresti.

– Vain noin neljäsosalla soittajista oli todellista fyysistä avun tarvetta. 76 prosenttia hälytyksistä koski jotain aivan muuta. Monet ns. vääristä hälytyksistä olivat samojen hen-kilöiden tekemiä. Hälytysten taustalla oli erilaisia syitä. Ky-syttiin muun muassa kelloa, hätäiltiin kotipalvelutyöntekijän viipymistä tai lattialle pudonneiden puolukoiden kohtaloa.

Vanhustyö 1 •2014

Porvoossa tutkitaan ravitsemuksen vaikutusta haurauteen ja lihaskatoonMuistisairauksien ohella hauraus-raihnaisuus oireyhtymä (HRO) ja ikääntymiseen liittyvä lihaskato yhtenä sen osana ovat kes-keisimpiä terveysongelmia, jotka vaikeuttavat vanhojen ihmis-ten itsenäistä selviytymistä. Edetessään lihaskato johtaa lisään-tyneeseen avun tarpeeseen ja pahimmillaan jopa pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Porvoossa käynnissä olevan lihaskato- ja ravitse-mustutkimuksen avulla selvitetään proteiinilisän lihasvaikutuksia ikääntyneillä.

Tutkimusta tehdään Porvoon so-siaali- ja terveystoimen sekä Hel-singin yliopiston yhteistyönä. Sen

tavoitteena on kartoittaa ikääntyneiden lihaskadon eli sarkopenian esiintyvyyttä ja tutkia ravitsemuksellisen hoidon vai-kutuksia mm. ikääntyneiden lihaskun-toon, muistiin ja terveyspalvelujen käyt-töön. Keskeistä on myös juurruttaa sar-kopeniapotilaiden tunnistaminen osak-si kunnallisia terveyspalveluja.

Tutkimus alkoi pilotilla syksyllä 2011 ja varsinainen hanke käynnistyi vuoden 2012 alusta. Mukaan kutsuttiin kaikkia yli 75 vuotiaita porvoolaisia ja vuoden mittaiseen hoitotutkimukseen

valittiin runsaat 200 henkilöä. Kaikki hoitotutkimukseen osallistuneet ovat saaneet ohjeistusta ravitsemukseen, D-vitamiinilisän käyttöön ja liikuntaan. Lisäksi he ovat vastanneet kyselyihin, pitäneet ruokapäiväkirjaa ja heille on tehty erilaisia lihaskunto- sekä muisti-testejä. Varsinaisia hoitoryhmiä tutki-muksessa on kolme. Koeryhmälle on annettu päivittäinen proteiinipainottei-nen lisäravinne, verrokkiryhmälle ener-giapainotteinen lisäravinne ja kolman-nessa ryhmässä ei käytetä lisäravinnetta lainkaan, kertoo tutkimuksen taustasta tutkimuksen johtaja, LT Mikko Björk-man Helsingin yliopistosta.

Miten huolehtia sydämestä kysy&vastaa

Vaivaako kotihoitoa resurssipula vai kehnot rutiinit?

Ikäpolvien taju - elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa

Voimaa vanhuuteen -ohjelman tuloksia. Kunnat kaksinkertaistaneet iäkkäiden liikkujien määrän

Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Miten varautua vanhenemiseen ja toimintakyvyn muutoksiin ennakolta?

Eläkeläisenä maaseudulla

Seniorit mukaan julkisen sektorin suunnitteluprosesseihin

Vahvat vanhusneuvostot -kiertue käynnistyi Turusta

Eloisa ikä-avustusohjelmassa tutkitaan ikäihmisten kokemuksia Ohjelmatyön arviointia. Plussat ja miinukset puntarissa

SámiSosterin Ristenrauna Magga: Kylästelykulttuuri kunniaan

Muistipotilaat arvioivat omaa elämänlaatuaan

Kotikuntalain uudistus ei rasittanut kuntien taloutta

Gott åldrande genom forskning!

Hur sköta om hjärtat frågor&svar

Kuinka monen sukupolven takaa?

Lisäksi mm.

Lue Vanhustyö-lehteä netissä!