vammaisten palvelut projektikuvaus - uudenmaan liitto · itsemääräämisoikeus. asiakkaan...

Hankesalkku

SOTE-LIIKELAITOS, PALVELUTEHTÄVÄT II

Projekti

VAMMAISTEN PALVELUT

Hankejohtaja: Maarit Sulavuori

Projektipäällikkö: Minna Eronen

Uusimaa 2019 –hanke

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Uudenmaan liitto // Nylands förbund

Helsinki-Uusimaa Regional Council

Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland

[email protected] • www.uusimaa2019.fi

http://www.uusimaa2019.fi/

Sisällysluettelo

1. Projektin nykytila ja tavoitteet ....................................................................................................... 1

1.1. Projektin nykytilan kuvaus ......................................................................................................... 1

1.2. Vaatimukset ............................................................................................................................... 1

1.3. Tavoitteet ................................................................................................................................... 1

2. Projektin kuvaus ............................................................................................................................ 2

2.1. Projektin laajuus ........................................................................................................................ 2

2.2. Lopputuotokset .......................................................................................................................... 2

2.3. Rajaukset .................................................................................................................................. 3

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................... 3

3.1. Tuotokset, aikataulu ja virstanpylväät ........................................................................................ 3

3.2. Projektin vaiheet ........................................................................................................................ 3

3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista .......................................................................................... 3

4. Organisaatio ja päätöksenteko ..................................................................................................... 4

4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko ..................................................................................... 4

4.2. Projektitiimit ............................................................................................................................... 4

4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät ............................................................................................. 4

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä .............................................................. 4

6. Riskit ............................................................................................................................................... 5

7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit ........................... 5

1

1. Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1. Projektin nykytilan kuvaus

Sote-liikelaitosvalmistelussa vammaispalvelujen projekti on määritelty ja sen tärkeimmät tehtävät on

tunnistettu. Projekti käynnistyi alkuvuodesta 2019. Projekti ei ehtinyt edetä suunnitteluvaihetta

pidemmälle.

Projektin suunnittelu toteutettiin kuntien viranhaltijoista ja asiantuntijoista koostetun vammaisten

palvelujen esivalmisteluryhmän vv. 2017 – 2019 työskentelyn pohjalta. Suunnittelussa ja määrittelyssä

hyödynnettiin ryhmän lukuisia tuotoksia, mm. palvelukuvaukset, kuntien parhaat käytännöt,

palveluverkon ja -tason määrittely sekä nykytilan kuvausten pohjalta määritellyt kehittämistarpeet ja

tavoitteet. Projektia koskeva keskeinen materiaali on listattu tämän projektikuvauksen kohdassa ‘Muut

projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit’.

1.2. Vaatimukset

Vammaispalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa.

Sosiaalihuoltolaki on aina ensisijainen erityislakeihin nähden. Tässä projektissa keskityttiin

erityislainsäädännössä määriteltyihin palveluihin huomioiden kuitenkin peruspalvelujen ensisijaisuus.

Vaatimus

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

Sosiaalihuoltolaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Laki asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta Laki omaishoidon tuesta

1.3. Tavoitteet

Projektin tavoitteena oli määrittää ja kuvata yhtenäiset palvelutuotteet, käytännöt ja rakenteet

Uudenmaan vammaispalveluissa. Tavoitteena oli saavuttaa tasalaatuiset, yhtenäiset ja keskenään

vertailukelpoiset vammaispalvelut alueesta ja palvelun järjestämistavasta riippumatta. Keskeinen

lähtökohta oli, että palvelut ovat asiakaslähtöiset ja vastaavat palvelun käyttäjien tarpeisiin täydentäen

peruspalveluja.

2

2. Projektin kuvaus

Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden

kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia

haittoja ja esteitä. Uudenmaan tasolla nykytilan haasteiksi osoittautuivat alueelliset erot palvelujen

saatavuudessa, toimintakäytännöissä, palvelujen myöntämiskriteereissä ja laadussa. Uudellamaalla

merkittävä osa vammaispalveluista järjestetään ostopalveluina eikä osassa kunnista ole juuri lainkaan

omaa tuotantoa, mikä oli projektin kannalta olennainen seikka. Ostopalvelujen hallinta, kriteerit ja

laadunvalvonta osoittautuivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi valmistelun aikana, ja niissä todettiin myös

yhtenäistämisen tarvetta.

Vammaisten palvelujen valmistelussa kantavat periaatteet olivat asiakaslähtöisyys ja asiakkaan

itsemääräämisoikeus. Asiakkaan osallisuutta palvelujen kehittämisessä haluttiin erityisesti korostaa ja

lisätä asiakkaan valinnanvapautta. Vammaispalvelut ovat erityispalveluja, ja vaikka tässä projektissa

keskityttiin lähinnä erityislaeissa säädettyihin palveluihin, oli yksi keskeinen valmistelua ohjaava

periaate peruspalvelujen ensisijaisuus ja niiden kehittäminen vastaamaan myös vammaisten

henkilöiden tarpeita. Vammaispalveluissa järjestetään erityishuoltona erityisen vaativia palveluja (esim.

tahdonvastainen hoito), ja yksi tärkeä tehtävä projektissa olisi ollut yhdistää valmistelu OT- ja muiden

vaativien palvelujen hankkeen kanssa, jottei vammaispalvelujen vaativa taso jää erilliseksi siiloksi.

Myös palvelutarpeen arvioinnissa, ohjauksen ja neuvonnan toteuttamisessa sekä asiakkaan

valinnanvapauden tukemisessa todettiin kehittämistarpeita, ja tällä projektilla olikin tiivis yhdyspinta

useisiin muihin projekteihin.

2.1. Projektin laajuus

Projektin tarkoituksena oli määrittää yhtenäiset palvelutuotteet, käytännöt ja rakenteet Uudenmaan

vammaispalveluissa. Projektin suunnitteluvaiheessa määriteltiin ensisijaisia toimenpiteitä tavoitteiden

saavuttamiseksi, ja ensimmäisiksi toimenpiteiksi nousivat palvelujen tuotteistaminen ja vaativan tason

palvelujen valmistelun linkittäminen muuhun vaativan tason palvelujen valmisteluun.

Niin ikään tiivis yhteistyö palvelutarpeen arvioinnin, ohjaus ja neuvonta- projektin sekä henkilökohtaisen

budjetoinnin ja asiakasseteliprojektin kanssa nousi suureen rooliin. Palvelutason ja –verkon määrittelyn

yhteydessä tehdyn suunnitelman käytäntöön vienti olisi ollut projektin etenemisen kannalta tärkeää,

sillä esivalmistelussa nousi esille tiettyihin palveluihin liittyvän erityisen osaamisen yhtenäistämisen ja

keskittämisen tarve. Esimerkiksi asunnon muutostyöt ja henkilökohtaisen avun ohjaus, neuvonta sekä

sijaismaksajuus ovat sellaisia palveluja ja tukitoimia, joiden osalta osaamisen keskittämisestä ja

yhtenäistämisestä olisi hyötyä sekä asiakkaan että kuntien talouden kannalta. Näitä asioita viedäänkin

soten kaatumisesta huolimatta eteenpäin vapaaehtoisena kuntayhteistyönä.

2.2. Lopputuotokset

Projektissa on hyödynnetty vammaisten palvelujen esivalmisteluryhmän tuottamia materiaaleja. Itse

projektissa ei syntynyt uusia tuotoksia.

3

2.3. Rajaukset

Vammaisten palvelujen projektin kannalta keskeisiä yhdyspintoja muihin projekteihin oli useita, mm.

kuntoutus, sairaala, ikäihmiset, työikäiset, lapsiperheet, OT ja vaativa taso, ohjaus ja neuvonta,

palvelutarpeen arviointi sekä henkilökohtainen budjetointi ja asiakasseteli.

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet

3.1. Tuotokset, aikataulu ja virstanpylväät

Projektin alkuvaiheen tuotokset Ajankohdat

Projektin määrittely 01-03/2019

Projektin suunnittelu ja organisoituminen 02-03/2019

Siltauksen tuotokset Arvioidut ajankohdat

Henkilökohtaisen avun ohjaus, neuvonta ja sijaismaksajuus. Kuntien yhteistyö- ja keskittämismahdollisuuksien kartoittaminen

05-12/2019

Asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet. Kuntien ja HUS:n yhteistyö- ja keskittämismahdollisuuksien kartoittaminen.

05-12/2019

3.2. Projektin vaiheet

Projekti ei edennyt määrittely- ja suunnitteluvaihetta pidemmälle.

3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista

Projektilla oli useita riippuvuuksia muihin projekteihin, koska vammaispalvelut läpileikkaavat ihmisen

koko elinkaaren.

Riippuvuus

1_332 LaNuPe palvelukokonaisuus

1_333 Työikäisten palvelukokonaisuus

1_334 Ikäihmisten palvelukokonaisuus

1_492 Palvelutarpeen arviointi

1_454 Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli

1_486 Sairaalapalvelut

1_487 OT ja muut vaativan tason palvelut

1_491 Neuvonta ja ohjaus

1_474 Mielenterveys- ja päihdepalvelut

4

4. Organisaatio ja päätöksenteko

4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko

Projektipäällikkö: Minna Eronen

Hankejohtaja: Maarit Sulavuori

Projektin suunnittelun etenemistä koskevaa raportointia on seurannut liikelaitosvalmistelun

hankejohtajat sekä hanketoimisto.

4.2. Projektitiimit

Projektipäällikkönä vammaispalvelujen projektissa on toiminut Minna Eronen 40 %:n

resurssisopimuksella kuntaorganisaatiosta. Projektitiimi koostui vammaispalvelujen ydinryhmästä (ent.

esivalmisteluryhmä), jonka lisäksi mukana oli Leena Wilen sote-liikelaitoksen valmistelusta ja Olli-Pekka

Alapiessa sote-järjestäjän valmistelusta.

4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät

Sidosryhmä

•Opetustoimi •Varhaiskasvatus •Nuorisopalvelut •Liikuntapalvelut •Julkinen liikenne •Kaavoitus, rakentaminen •Asuntotuotanto

Toisen asteen ammatillinen koulutus

Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut

Kela

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava

työmäärä

Tehtävän kuvaus Vastuullinen henkilö Vaadittava työmäärä [http]

Määrittely, suunnittelu ja aikataulutus

Minna Eronen 14 (toteutunut)

Tuotteistaminen Minna Eronen ja projektitiimi toteutumatta

Palvelutason ja –verkon käytäntöön vienti

Projektitiimi toteutumatta

Keskitettävien palvelujen rakenne kuvattu

Projektitiimi toteutumatta

Palvelutarpeen arviointi -projektiin osallistuminen

Virve Flinkkilä toteutumatta

5

Ohjaus ja neuvonta-projektiin osallistuminen

Virve Flinkkilä toteutumatta

Hebu ja asiakasseteli-projektiin osallistuminen

Tiina Karppinen toteutumatta

OT ja vaativat palvelut –projektiin osallistuminen

Leena Serpola-Kaivo-oja toteutumatta

6. Riskit

Riskin kuvaus Vaikuttavuus Todennäköisyys Riskiluku yht. Korjaavat toimenpiteet

Valmisteluryhmällä ei ole resursseja viedä muutosta eteenpäin kuntapuolella

Merkittävä Kohtalainen Kohtalainen Sovitaan selkeät askelmerkit ja sitoutetaan kuntatoimijat mukaan.

Eri kunnista ja organisaatioista tulevien henkilöiden yhteistä tahtotilaa ei synny

Merkittävä Kohtalainen Kohtalainen Sovitaan selkeät askelmerkit ja sitoutetaan kuntatoimijat mukaan.

Lainsäädännön muutoksen viivästyminen (valas)

Kohtalainen Merkittävä Kohtalainen Hyväksytään riski

7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät

keskeiset dokumentit

Dokumentin nimi Päiväys Tekijä(t) Tila Dokumentin osoite

Vammaisten palvelut loppuraportti

31.12.2017 Valmisteluryhmä liitteenä sharepoint -> sote-liikelaitos -> projektikohtaiset kansiot -> vammaisten palvelut

Hyvät käytännöt -kooste

24.4.2017 Valmisteluryhmä liitteenä sharepoint -> sote-liikelaitos -> valmisteluryhmät -> hyvät käytännöt ->

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:b:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Projektikohtaiset%20kansiot/Vammaisten%20palvelut/Vammaisten%20palvelut%20loppuraportti_12_2017.pdf?csf=1&e=lWdcgk

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:p:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Valmisteluryhm%C3%A4t/Hyv%C3%A4t%20k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t/Vammaispalvelut%20hyv%C3%A4t%20k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t/Parhaat%20k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t,%20vammaispalvelut.pptx?d=wa4922dd020e94208a88b0a8eb5bcea6e&csf=1&e=bwE4sf

6

vammaspalvelut hyvät käytännöt

Kysely vammaisjärjes-töille. Tulokset ja johtopäätökset

20.11.2017 Valmisteluryhmä liitteenä sharepoint -> sote-liikelaitos -> projektikohtaiset kansiot -> vammaisten palvelut

Palvelutaso ja -verkko

05/2017 Valmisteluryhmä sharepoint -> sote-liikelaitos -> projektikohtaiset kansiot -> vammaisten palvelut

Erityisen vaativat palvelut

31.12.2017 Alatyöryhmä sharepoint -> sote-liikelaitos -> projektikohtaiset kansiot -> vammaisten palvelut

Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta


Palvelutarpeen arviointi


Asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet


Työ- ja päivätoiminta

31.12.2017 Alatyöryhmä sharepoint -> sote-liikelaitos -> valmisteluryhmät -> valmisteluryhmien raportit nykytilasta ja palveluista

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:p:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Projektikohtaiset%20kansiot/Vammaisten%20palvelut/J%C3%A4rjest%C3%B6kyselyn%20tulokset_Uusimaa2019_vammaistenpalvelut%20211117.pptx?d=w23bee8e2837f4592875d06e213a3aca7&csf=1&e=N5p54d

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:p:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Projektikohtaiset%20kansiot/Vammaisten%20palvelut/J%C3%A4rjest%C3%B6kyselyn%20tulokset_Uusimaa2019_vammaistenpalvelut%20211117.pptx?d=w23bee8e2837f4592875d06e213a3aca7&csf=1&e=N5p54d

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:p:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Projektikohtaiset%20kansiot/Vammaisten%20palvelut/Palvelutasojen%20m%C3%A4%C3%A4rittely.pptx?d=wc350e7e567dd47b1a59a11377a2d521f&csf=1&e=s838TC

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:p:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Projektikohtaiset%20kansiot/Vammaisten%20palvelut/Vaativan%20tason%20alaty%C3%B6ryhm%C3%A4n%20raportti%20Sote%20Uusimaa%20Vammaisten%20palvelut.pptx?d=w583dd9e400334be88d4859373c584178&csf=1&e=f6Ghkr

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:p:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Projektikohtaiset%20kansiot/Vammaisten%20palvelut/Ostopalvelut%20v%C3%A4liraportti%20vammaisten%20palvelut%20Uusimaa.pptx?d=w4178924fc27f42c0876a9498c356e404&csf=1&e=BQFHj7

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:p:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Projektikohtaiset%20kansiot/Vammaisten%20palvelut/PTA-raportti.pptx?d=wa1967ec633be4728ac8cf1111adb8051&csf=1&e=gyLhY9

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:p:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Projektikohtaiset%20kansiot/Vammaisten%20palvelut/LOPPURAPORTTI%20ASM%20YMS.%20TY%C3%96RYHM%C3%84.pptx?d=w4f99e55134b44ada88450ded1870ef9e&csf=1&e=vOqguP

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:p:/r/sites/maku/Soteliikelaitos/Valmisteluryhm%C3%A4t/Valmisteluryhmien%20raportit%20nykytilasta%20ja%20palveluista/Vammaispalvelut_%20ty%C3%B6-%20ja%20p%C3%A4iv%C3%A4toiminta.pptx?d=w13b50f0d34474a9192c51fc829accefe&csf=1&e=ryG5cV

Vammaisten palvelut-ryhmän

Loppuraportti FINAL

20.12.2017

Sisältö1. Johdanto

1.1 Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet

1.2 Toimeksianto

1.3 Vammaisten palvelut valmisteluryhmä

2. Ohjaavat periaatteet ja linjaukset

3. Vammaispalvelujen nykytila Uudellamaalla

3.1 Uudenmaan väestö

3.2 Nykytila lukuina

3.3 Palvelutarpeen ennakoinnin tietopohja

3.4 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat

3.5 Järjestökyselyn tulokset

4. Tulevaisuuden palvelukokonaisuus

4.1 Maakunta palvelujen järjestäjänä

4.2 Asiakassegmentaatio

4.3 Tulevaisuuden palveluverkko

4.4 Digitalisaatio

5. Alatyöryhmät

6. Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

7. Osallisuuden toteuttaminen

8. Yhteenvetoa valmistelusta

8.1 Tavoitteet

8.2 Jatkovalmistelussa huomioitavaa

Liitteet

Liitteet

• Liite 1. Kysely vammaisjärjestöille. Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset.

• Liite 2. Kysely vammaispalvelujärjestöille. Kysymyslomake.

1. Johdanto

1.1 Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet Tämä on Uudenmaan SOTE -valmistelun vammaisten palvelujen ryhmän loppuraportti. Raportissa kuvataan vammaispalvelujen

nykytila Uudellamaalla ja esitetään ehdotus palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Lisäksi kuvataan tehtävien ja palvelujen yhdyspintoja ja

toimintaprosesseja.

Kansallisen sosiaali- terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat:

• Sosiaali- ja terveyserojen kaventaminen

• Kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla ja

• Kustannusten hallinnan parantaminen

Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista strategista ja muutosjohtajuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa.

• Sosiaaliala- ja terveydenhuollon kustannukset kertyvät pienelle osalle väestöstä.

• Pitkäaikaissairaudet lisäävät palvelujen käyttöä.

• Iäkkäät ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevat käyttävät runsaasti palveluita.

• 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.

• Sosiaalipalvelujen asiakkaat aiheuttavat enemmän kuluja kuin vain terveyspalveluja käyttävät.

• Kallein kymmenesosa käyttää neljää palvelukokonaisuutta, muu väestö vain yhtä.

1.2 ToimeksiantoSote-tiimin alaisten valmisteluryhmien työn ohjelmointia

• Toiminnan ja palvelujen nykytilan kartoitus • Maakuntaan siirtyvien tehtävien/palvelujen ja resurssien nykytilanne• Palveluintegraatio nyt (ja tulevaisuudessa), palvelukokonaisuudet ja -ketjut

• Selvitys tehtävien ja palvelujen rajapinnoista ja toimintaprosesseista • Keskeiset yhteistyösuhteet ja rajapinnat kuntiin ja sidosryhmiin, kehittämistarpeiden

tunnistaminen• HYTE-tavoitteet ja -rakenne (HYTE-vastuu jää kuntiin)

• Järjestämisroolin, järjestämisvastuun ja -tehtävien jäsentäminen; maakuntakonsernin hallintamallin pohdinta

• Väestön palvelutarpeen arviointiprosessin käynnistäminen (THL mukana)

• Palvelurakenteen, -verkon pohdinta (palvelustrategian ja -lupauksen pohjaksi)

• Tietotarpeiden ja tiedolla johtamisen tarpeiden alustava kartoitus

• Ehdotus osallisuuden toteuttamisesta (menetelmät ja toimijat)

1.3 Vammaisten palvelut valmisteluryhmä

Espoo Nina Hiltunen Varalla: Anu Autio

Eteva kuntayhtymä Katrina Harjuhahto-Madetoja Elli Tuomiharju

Helsinki Mikaela Westergård, pj Minna Eronen, vpj

HUS Kerstin Frondén Miia Ståhle

Kerava Raija Hietikko Jari Meklin

Kirkkonummi Tuula Malmi-Suominen Jaana Koskela

Keski-Uusimaa Erja Pentti Nina Tommola

Itä-Uusimaa Leila Eklöv Johanna Lindfors

Länsi-Uusimaa Jaana Heinonen Pirkko Hynynen

Raasepori Eivor Österlund-Holmqvist Eva Isaksson

Vantaa Minna Lahnalampi-Lahtinen Päivi Keskinen

Sihteeri Tiina Lämsä

Esivalmistelun eteneminen

• Työryhmä kokoontui yhteensä 21 kertaa välillä 9.3.- 20.12.2017.

• Seminaari eri toimijoille sekä kuten kuntien ja vammaisneuvostojen edustajille järjestettiin 28.8.2017.

• Vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksia työstettiin kuntien / kuntayhtymien ja vammaisneuvosten edustajista muodostetuissa kymmenessä (10) alatyöryhmässä.

• Lisäksi työskenneltiin SharePoint –työtilassa.

• Työpajat: 9.10., 23.10. ja 6.11.2017.

• Vammaispalvelujen nykytilan kuvaus perustuu kansallisiin ja alueellisiin selvityksiin, raportteihin ja tilastotietoihin (esim. Kuusikkoraportit).

• Uudenmaan vammaispalvelujen nykytilaa selvitettiin lisäksi kunnille/ kuntayhtymille osoitetulla sähköisellä kyselyllä, laatimalla palvelukuvauksia sekä vaikuttaminen – osallistaminen -kuvauksia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina.

• Uudenmaan alueen palvelunkäyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä palveluista ja niiden kehittämistarpeista sekä tulevaisuuden palveluista selvitettiin Talent Vectian kanssa yhteistyössä toteutetulla järjestökyselyllä syksyllä 2017. Kyselyn tulokset esitetään raportin liitteenä (liitteet 1-2).

• Kansalaisten keskustelutilaisuuksia järjestettiin 12.10. ja 6.11.2017. Keskustelutilaisuudet jatkuvat.

• Oppilaitokset on kutsuttu yhteistyöhön.

• Järjestöyhteistyö ja kansalaisten osallisuus nähdään tärkeänä valmistelun eri vaiheissa.

2. Ohjaavat periaatteet ja linjaukset

Valmistelua ohjaavat periaatteet1. Peruspalvelujen ensisijaisuus

Arvioidaan kunnan peruspalvelujen ja sosiaali- ja terveydenhuoltolakien mukaisten palveluiden ensisijaisuus.

2. Asiakaslähtöisyys

Asiakasta kuullaan ja tehdään yhdessä.

3. Yksilökeskeinen työote

Vastataan asiakkaan palvelutarpeeseen ja nostetaan palveluiden vaikuttavuutta.

4. Asiakkaan itsemääräämisoikeus

Asiakkaan osallisuus vahvistuu.

5. Valinnanvapaus

Tarjotaan asiakkaalle vaihtoehtoja valittavaksi.

6. Turvallisuus

Asumis- ja paloturvallisuus, asuinympäristö, sosiaalinen turvallisuus (yksinäisyys), esteetön ympäristö ja tekniikka.

7. Yhdenvertaiset palvelut koko maakunnan alueella

Vaikuttavat ja kustannusten kasvua hillitsevät vammaisten palvelut kattavat koko Uudenmaan maakunnan.

Kansainväliset ja kansalliset linjaukset• Kansainväliset sopimukset:

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, Suomen YK-liiton kirjanen: YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksista koskeva yleissopimus, YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) ja Euroopan sosiaalinen peruskirja.

• Vammaislainsäädännön uudistus:

Vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien yhdistäminen, vammaislainsäädännön uudistus vuonna 2020.

Kansallinen kehitysvammahuollon linjaus –KEHAS: tavoitteena kehitysvammaisten itsenäinen asuminen, mm. laitosasumisen purkaminen; TEOS –työryhmän linjaukset osallisuudesta ja työelämävalmiuksia edistävästä sosiaalisesta kuntoutuksesta.

• Kansallinen lainsäädäntö:

Suomen perustuslaki, Hallintolaki, Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki, Erikoissairaanhoitolaki, Sosiaalihuollon asiakaslaki, Asiakasmaksulaki, Vammaispalvelulaki, Vammaispalveluasetus, Kehitysvammalaki, Kehitysvamma-asetus, Laki vammaisetuuksista, Laki omaishoidon tuesta, Tulkkauspalvelulaki, Kotikuntalaki, Potilaslaki, Perusopetuslaki, Päivähoitolaki, Holhoustoimilaki, Yhdenvertaisuuslaki ja Hankintalaki.

3. Vammaispalvelujen nykytila Uudellamaalla

3.1 Uudenmaan väestö

Uudenmaan kunnat

Väestö I

• Uudenmaan väkiluku on noin 1,64 miljoonaa eli noin kolmasosa koko Suomen väkiluvusta.

• Pääkaupunkiseutu ja Keski-Uusimaa kasvavat luonnollisen väestönkasvun ja muuttovoiton johdosta. Kasvusta 90 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Koko Suomen väkiluvun kasvusta 80 prosenttia kohdistui vuonna 2015 pääkaupunkiseudulle.

• Kaksikielisiä kuntia on yli puolet (15/26).

• Väestö on ikärakenteeltaan suhteellisen nuorta.

• Yli 65-vuotiaita on noin 16,5%.

Vammaispalvelut

• Vammaispalvelujen asiakkaina on 31 455 henkilöä eli noin 1,9 % väestöstä. Kehitysvammaisten osuus väestöstä on 0,37 %.

• Maahanmuuttajien ja vieraskielisten osuus vammaispalvelujen asiakkaista kasvaa.

• Kuten väestössä keskimäärin, myös vammaisten ja erityisesti kehitysvammaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana.

• Palvelujen piirissä on yhä enemmän autismin kirjon asiakkaita.

1 603 388 1 618 333 1 696 732 1 766 701 1 825 830 1 874 364 1 913 682

5 471 753 5 490 245 5 595 213 5 690 988 5 769 032 5 825 225 5 861 491

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 000

7 000 000

2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040

VÄ

ESTÖ

VUOSI

Väestöennuste 2014-2040.

Uusimaa Muu Suomi Koko maa

Väestö II

498 870 510 781 522 961 533 497 542 559 550 029

1 119 463 1 185 951 1 243 740 1 292 333 1 331 805 1 363 653

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2015 2020 2025 2030 2035 2040

TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE, 2015-2040.

Muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu

Väestö III

Väestö IVUudenmaan väestö kieliryhmittäin

11,3 % vieraskielisiä

Uudellamaalla asuu

56 %Suomen

vieraskielisistä

Puhutuimmat vieraat kielet

venäjäviro

arabia

8,2 % ruotsinkielisiä

Uudenmaan väestöstä on80,5 % suomenkielisiä

3.2 Nykytila lukuina

Vammaispalvelut• Vammaistyön asiakas on räätälöityjä palveluja tarvitseva vammainen tai pitkäaikaisesti sairas.

Hänellä on vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi rajoittunut toimintakyky verrattuna vastaavan ikäiseen henkilöön ja toistuvasti erityisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti tai ilman tukea päivittäisistä toimistaan. Yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella palvelut, sosiaalihuollon muut erityispalvelut eivät ole riittäviä mahdollistamaan yhdenvertaista elämää. Vammaistyön asiakas voi olla minkä ikäinen tahansa.

• Vammaispalvelujen tarkoituksena on:

• edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä

• ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

• Tässä raportissa kuvataan kuntien kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Useat kunnat järjestävät vammaisille henkilöille runsaasti sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Omaishoidon tuen järjestäminen on osassa kuntia vammaistyön yksikössä.

Asumis-

palvelut

Vapaaehtois-

toiminta

Palveluohjaus

Apuvälineet

Kuljetus-

palvelut

Henkilö-

kohtainen

apu

Tulkkipalvelu

Perhehoito

Avustukset

Lyhytaikais-

hoito

Omaishoito

Asunnon

muutostyöt

Kehitys-

vamma-

psykiatria

Asiantuntija-

palvelut

Kehitys-

vamma-

poliklinikka

Lääkäri-

palvelut

Päivätoiminta

Työtoiminta

Asumisen

tukipalvelut

kotiin

Teknologia /

etähoito

Vammaispalvelut Mahdollisuuteni

osallistua

Nykyinen palveluverkko• Tällä hetkellä kunnat vastaavat pääosin erityislainsäädännön perusteella

vammaisille järjestettävistä palveluista. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista osa on kuntayhtymien järjestämisvastuulla.

• Useimmat vammaislainsäädännön perusteella järjestettävistä palveluista ovat asiakkaalle kotiin tai nk. lähipalveluperiaatteella tuotettavia, lukuun ottamatta kaikkein vaativimpia erityispalveluja, kuten vaativa pitkäaikainen sosiaalinen kuntoutus, vaativa ympärivuorokautinen asumispalvelu ja kehitysvammapsykiatriset palvelut.

• Osa vammaislainsäädännön perusteella järjestettävistä palveluista ovat erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä, osa palveluista ovat kohdennettavissa kunnallisen päätöksenteon mukaisesti. Erityisesti jälkimmäisissä palveluissa on alueellisia eroja saatavuudessa ja sisällössä. Subjektiivisten palvelujen järjestämistavoissa on kunnallisia ja alueellisia eroja.

• Jatkossa maakunnalla on velvollisuus varmistaa, että palvelut toteutetaan sisällöltään ja laajuudeltaan yhdenvertaisesti vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisina riippumatta asuinpaikasta. Lainsäädäntöuudistus sisältää joihinkin välttämättömiin palveluihin maakunnalle erityisen, määrärahoista riippumattoman järjestämisvelvollisuuden.

Palvelujen järjestäminen • Vammaispalveluja tuotetaan monituottajamallilla. Alan

yrityksillä ja järjestöillä on merkittävä osuus vammaispalvelujen tuotannosta.

• Merkittävä osa palvelutuotannosta on ostopalvelua.

• Palvelujen tuottamisessa julkisina isoina toimijoina Uudellamaalla ovat Helsingin kaupunki, Eteva kuntayhtymä ja Kårkulla samkommun.

• Usealla kunnalla ei ole lainkaan omaa palvelutuotantoa.

Vammaisten palvelut Uusimaa 28.6.2017

Tilasto 1.1.2016-31.12.2016 UUDENMAAN VAMMAISPALVELUJEN HENKILÖSTÖ, TYÖPISTEET JA KUSTANNUKSET V. 2016

Vammaispalveluiden

Kunta / kuntayhtymä henkilöstö lkm (N)* Työpisteet (N) Kokonaisbudjetti (€) Oma tuotanto (€) Ostopalvelut (€) Oma tuotanto (%) Ostopalvelut (%)

Helsinki 740 58 200 380 593,00 € 113 280 593,00 € 87 100 000,00 € 56,53 % 43,47 %

Espoo 170 11 75 856 383,00 € 31 856 383,00 € 44 000 000,00 € 42,00 % 58,00 %

Vantaa 134 15 55 450 000,00 € 20 869 000,00 € 34 581 000,00 € 37,64 % 62,36 %

Askola 0,6 1 1 800 000,00 € 25 000,00 € 1 775 000,00 € 1,39 % 98,61 %

Hanko 1 1 4 331 454,07 € 125 628,70 € 4 205 825,37 € 2,90 % 97,10 %

Hyvinkää 34 3 11 098 186,00 € 3 296 067,00 € 7 802 119,00 € 29,70 % 70,30 %

Inkoo 1 1 1 580 142,00 € 40 771,00 € 1 539 371,00 € 2,58 % 97,42 %

Järvenpää 12,6 3 13 544 085,00 € 765 815,00 € 12 778 270,00 € 5,65 % 94,35 %

Karviainen (Karkkila, Vihti) 7 2 13 880 375,00 € 373 043,00 € 13 507 332,00 € 2,69 % 97,31 %

Kaunianen 1 1 3 516 630,00 € 503 709,00 € 3 012 921,00 € 14,32 % 85,68 %

Kerava 4 1 8 343 470,00 € 191 097,10 € 8 152 372,90 € 2,29 % 97,71 %

Kirkkonummi 17 3 12 414 435,00 € 1 598 628,00 € 10 815 807,00 € 12,88 % 87,12 %

Lohja 8 1 16 094 705,00 € 2 152 709,00 € 13 941 996,00 € 13,38 % 86,62 %

Loviisa, Lapinjärvi 1,5 1 4 086 112,73 € 821 509,25 € 3 264 603,48 € 20,10 % 79,90 %

Mustij. pt (Mäntsälä, Pornainen) 2 1 5 301 756,00 € 229 177,00 € 5 072 579,00 € 4,32 % 95,68 %

Myrskylä 0,5 0 454 000,00 € 164 550,00 € 289 450,00 € 36,24 % 63,76 %

Nurmijärvi 4 2 11 589 387,00 € 956 263,51 € 10 633 123,49 € 8,25 % 91,75 %

Porvoo 7 1 15 176 450,78 € 2 612 429,79 € 12 564 020,99 € 17,21 % 82,79 %

Pukkila 0,5 0 568 000,00 € 166 065,00 € 401 935,00 € 29,24 % 70,76 %

Raasepori 4,5 1 11 221 990,00 € 2 292 939,00 € 8 929 051,00 € 20,43 % 79,57 %

Sipoo 2 1 5 105 391,00 € 1 487 391,00 € 3 618 000,00 € 29,13 % 70,87 %

Siuntio 1 1 1 570 566,00 € 47 000,00 € 1 523 566,00 € 2,99 % 97,01 %

Tuusula 17 2 13 977 903,00 € 2 111 845,00 € 11 866 058,00 € 15,11 % 84,89 %

Yhteensä, sis. Eteva ja Kårkulla 1170,2 111 487 342 014,58 € 185 967 613,35 € 301 374 401,23 € 38,16 % 61,84 %

Osuus ostopalvelujen

kokonaisuudesta

Kårkulla 39 19 685 260,00 € 6,53 %

Eteva 1131,8 140 58 315 404,00 € 19,35 %

* Vammaispalveluiden henkilöstö: koko palveluiden henkilöstömäärä (sos.työ, oma toiminta)

Suurimmat palvelut. Asiakasmäärä ja kustannukset palveluittain v. 2016

Palvelu Asiakasmäärä Eurot

Kuljetuspalvelut (Shl, VpL, KvL)31270

54 570 334, 00 €

Ympärivuorokautinen asuminen (Vpl,

Shl, KvL)

4451 237 900 662, 91 €

Henkilökohtainen apu 5185 65 451 758,91 €

Lyhytaikaishoito,

ympärivuorokautinen (KvL)1143

12 021 389,00 €

Kotiin annettavat asumisen tukipalvelut

ja asumisharjoittelu

998 16 630 334,00€

Työ- ja päivätoiminta(VpL, KvL)9955

126 554 337 33 €

Vaativan tason palvelut kunnat

ja erityishuoltopiirit: yhteensä

HUS

2411

1486

29 965 226,72 €

6 070 000,00 €

Asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat

välineet, koneet ja laitteet2448 3 157 524,15 €

Henkilöstön saatavuus

• Kehitysvamma-alan lääkärit ja -psykiatrit: erittäin huono saatavuus.

• Psykologit: hyvä/kohtalainen saatavuus.

• Pätevät, laillistetut sosiaalityöntekijät: huono saatavuus.

• Sosiaaliohjaajat: hyvä saatavuus.

• Puheterapeutit: erittäin huono saatavuus.

• Hoitohenkilöstö: lähihoitajien saatavuus: kohtalaisen hyvä. Vammaisalan suuntautumisopintoja ei kuitenkaan järjestetä riittävästi oppilaitoksissa, joten alalle kouluttaminen jää työnantajalle.

Psykiatristen sairaanhoitajien saatavuus: kohtalainen.

Nykytilan palveluprosessi asiakkaan näkökulmasta

Lähde: Vammaispalvelujen käsikirja.

https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalveluj

en-kasikirja/palvelujen-

jarjestamisprosessi

3.3 Palvelutarpeen ennakoinnin tietopohja

Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos

• Palvelutarpeen arviointi moniammatillisena yhteis-työnä yhtenäisillä kriteereillä on keskeinen muutos.

• Vammaislainsäädännön uudistus vuonna 2020 tuleemuuttamaan palvelurakennetta ja asiakasryhmiä.

• Lakimuutos lisää myös painopistettä sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, joiden kehittäminen on välttämätöntä vammaispalvelujen rinnalla.

• Vallinnanvapaus ja henkilökohtainen budjettimahdollistavat laadukkaiden, vaikuttavien ja kustannustehtokkaiden palvelujen kehittymisen.

• Kokonaisvaltainen integroitu terveyden- ja sosiaali-huollon asiakkaan toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arvio ja kuntoutus.

Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos

• Kehitysvammaisten henkilöiden eliniän piteneminen tulee huomioida palvelujen järjestämisessä. Perus- ja erityispalvelujen piirissä tulee olemaan yhä enemmän ikääntyneitä kehitysvammaisia henkilöitä.

• Kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen purkamisen vaikutukset: kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen purkaminen tuo terveydenhuollon asiakkaiksi uusia asiakasryhmiä (mm. vaikeasti kehitysvammaiset) ja lisää vaativamman asumispalvelun tarvetta.

• Kehitysvammaisille henkilöille tarjottavien päivätoimintojen uudistaminen ja kehittäminen asiakkaiden tarpeita ja kykyjä vastaaviksi monimuotoisiksi avopalveluiksi kehitysvammaisten ammatilliset valmiudet huomioiden TEOS-työryhmän linjausten mukaisesti (Työelämävalmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus ja osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus). Osallisuutta tukevan toiminnan ja työllistymistä tukevien palvelujen eriyttäminen.

• Omaisten luona asuvien kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten henkilöiden asumispalvelujen muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin vastaaminen.

3.4 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat

Palvelukokonaisuuden yhdyspinnatKaikkien kunnan yleisten palvelujen tulee olla saumattomasti myös vammaisten henkilöiden saatavilla mm.

• Terveyspalvelut

• Opetustoimi

• Varhaiskasvatus

• Nuorisopalvelut

• Liikuntapalvelut

• Julkinen liikenne

Vammaisten kuntalaisten tarpeet ja erityispiirteet (mm. esteettömyys) tulee huomioida

• Kaavoitus, rakentaminen

• Asuntotuotanto

• Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut

Muut keskeiset yhdyspinnat

• Kela

• Toisen asteen ammatillinen koulutus

Vammaispalveluilla on yhdyspintaa läpileikkaavasti kaikkien palvelukokonaisuuksien kanssa, erityisesti kokonaisuudet:

• Lapset, nuoret ja perheiden palvelut

• Aikuisten sosiaalityö

• Ikäihmisten palvelut

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Nykytila nelikenttänä

• Byrokratian lisääntyminen ja palkkatyöhön työllistymisen

heikkeneminen.

•Päällekkäiset palvelut, suuret kustan-nukset, ei riittävästi valinnanvapautta, työnantajamallin haasteet henkilökoh-

taisessa avussa, raskas palvelurakenne, mittarit puuttuvat, psykiatrisen osaamisen vaje, eri asiakkuuskriteerit, eri laatukriteerit

ostopalveluissa ja omassa tuotannossa palvelut hajallaan ja asiakkaita vielä

laitoksissa.

• Palvelujen yhdenmukaistaminen, päällekkäisyyksien poistaminen, kotiin

vietävien palvelujen kehittäminen ja rakennemuutokset toteutus.

•Teknologian ja robotiikan hyödyntäminen.

• Asiakaslähtöisyys, lähellä asiakasta olevat palvelut, osallisuus,

joustavuus, verkostojen tuntemus, ketteryys ja itsenäisen asumisen

lisääntyminen.

Vahvuudet Mahdollisuudet

UhatHeikkoudet

3.5 Järjestökyselyn tulokset

Palvelujen

yksilöllisyysLäpileikkaavana teemana, riippumatta palvelualueesta tai funktiosta, nousi yksilöllisyyden tärkeys

tulevaisuudessa vammaispalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja tuotannossa.

Palvelutarpeen

arviointi

Palvelutarpeen arviointiin ollaan erityisen tyytymättömiä. Tärkeimpinä kehityskohtina koetaan

asiakkaan kuuleminen ja päätöksenteon oikeellisuus ja yhtenäiset kriteerit sekä arvioivan

henkilöstön ammattitaito.

Palvelujen

heterogeenisuus

Kyselyn perusteella on vaikea muodostaa yhtä kokonaiskuvaa koko Uudenmaan tilanteesta.

Kuntien välillä ja kuntien sisällä koetaan olevan suuria eroja vammaispalvelujen järjestämisessä ja

tuottamisessa, erilaista ohjausta ja erilaisia toimintatapoja on paljon. Ylilaatu vs. alilaatu.

Järjestöjen rooli

Järjestöjen rooli toivotaan tulevaisuudessa olevan vertaistuen järjestäminen, tiedon välittäminen ja

kohderyhmänsä oikeuksien ja tarpeiden asiantuntijana oleminen. Maakunnalta odotetaan

tulevaisuudessa järjestökumppanuuden syventämistä. Järjestöt toivovat myös, että maakunnan

vammaisneuvoston jäsenvalinta perustuisi kuntien vammaisneuvostojen omaan äänestykseen.

Asiakas-

osallisuusEtenkin palvelutarpeen arvioinnissa, ostopalveluissa ja asumisessa toivotaan kehityskohteiksi asiakasosallisuuden lisäämistä.

Moni-

ammatillisuus

Toimiva arkiAsumisessa ja työssä, toivotaan, että vammaisten arki olisi mahdollisimman lähellä tavallista arkea. Esimerkiksi työpaikkojen tulisi olla normaaleissa työympäristöissä ja asuminen mahdollisimman kodinomaista.

Laajasti kiitosta saaneissa palveluissa korostui taustalla moniammatillisuus ja asiakkaan palvelutarpeen huomioiminen kokonaisuutena.

Ostopalveluiden

kriteeristö

Ostopalvelujen osalta tulevaisuudessa huolta herätti kilpailutus- ja hankintamallit ja –kriteeristöt. Laadun painoarvoa ja ymmärrystä eri hankittavien palvelujen sisällöistä toivottiin vahvistettavan tulevaisuudessa. Laadun seurannan merkitystä myös korostettiin.

Järjestökysely: keskeiset havainnot

Järjestökysely: kehitysehdotukset

Kyselyn perusteella nousi selkeä tarve tulevaisuudessa kyetä räätälöimään palveluita vastaamaan aitoihin asiakastarpeisiin. Kuitenkin resurssien asettamat rajat huomioon ottaen on entistä tärkeämpi valita ne palvelut, joissa massaräätälöinnin avulla voidaan tuottaa jatkossa entistä parempaa ja tuloksellista palvelua. Palvelujen massaräätälöinnissä on keskiöön nostettava asiakasosallisuuden vahvistaminen ja löydettävä tälle oikea toimintatapa.

Massaräätälöinti

Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa palvelujen yhdenmukaistamisen, joka näyttäytyy tällä hetkellä yhtenä suurimpana haasteena. Yhtenäisillä laatukriteereillä, toimintatavoilla ja -malleilla luodaan systemaattisuutta ja läpinäkyvyyttä sisäisesti että myös ulos järjestökentälle. Tämä korostuu erityisesti, koska useat järjestöt ovat pieniä ja niillä ei ole ammattiresurssia seurata maakunnan toimintaa samalla tarkkuudella kuin monissa muissa organisaatioissa.

Palvelujen

tasalaatuisuus

Lähes poikkeuksetta asiat, jotka saivat kiitosta, liittyivät moniammatilliseen yhteistyöhön ja vahvaan osaamiseen. Erityisen tärkeää valmisteluvaiheessa on tunnistaa osaamiskapeikot ja varmistaa, että valmistelussa luodaan osaamisen kokoamiselle oikeat organisointimallit. Myös palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ei pidä hukata järjestöjen osaamista tiettyjen asiakassegmenttien osalta. Tästä autismisäätiö yhtenä esimerkkinä.

Osaaminen

Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen tuotiin kyselyssä vahvasti esille kartoitettaessa toiveita uudelle maakunnalle. Systemaattinen palvelujen kehittämisen malli tuo läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta maakunnan ja järjestöjen yhteistyöhön. Odotukset ovat näin aukaistu molemmin puolin.

Järjestöjen osaamisen

hyödyntäminen

Johtaminen ja ohjaus

Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa johtamisen ja palvelujen ohjauksen uudelleentarkastelun. Nyt palvelujen heterogeenisuuden yhtenä syynä on osin vammaispalvelujen ominaispiirteiden ja toimintalogiikan kapea osaaminen. Nykyisten hyvien ja parhaiden käytäntöjen läpivalaisu johtamisen ja ohjauksen osalta olisi tehtävä osana uuden organisaation rakentamista.

Jokaisen alatyöryhmän olisi käytävä osana valmistelua keskeisimpien yhdyspintojen tunnistaminen ja tiekartan laatiminen onnistuneen uudistuksen varmistamiseksi. Keskiössä oltava sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation vahvistaminen.

Yhdyspinta ja

integraatio

4. Tulevaisuuden palvelukokonaisuus

4.1 Maakunta palvelujen järjestäjänä

Uudenmaan maakunta – itsehallinnollinen alue

Terveys- ja sosiaalipalvelut yhteensä pl. lasten päivähoito

(20 993) ja työvoimanvuokraus (1 416)

Lähde: Tilastoraportti 26/2015, 10.12.2015, Tilastokeskus

Sotkanet, 14.12.2016 indikaattori 3220 pl. lasten päivähoidon

käyttökustannukset (ind. 1303).

Käyttökustannuksiin lasketaan mukaan toimintamenot yhteensä(2900),

poistot ja arvonalentumiset (2940) sekä vyörytysmenot (2960).

TA 2020 ~ 6 mrd. €

Henkilöstö ~ 55 000 – 60 000

työntekijää

Valtio rahoittaa vuotuiset menot jatkossa

• Kustannukset ja vastuut poistuvat kunnilta

Maakuntien vuotuiset

toimintamenot

(mrd. euroa)

6,72,7

1,91,8

1,71,4

1,21,2

11

0,80,7

0,60,5

0,40,4

0,30,3

0 1 2 3 4 5 6 7 8

UusimaaPirkanmaa

LappiP-Pohjanmaa

Varsinais-SuomiKeski-Suomi

SatakuntaP-Karjala

Kanta-HämeE-Pohjanmaa

E-KarjalaPohjanmaa

KainuuKymenlaakso

Etelä-SavoKeski-Pohjanmaa

Päijät-HämePohjois-Savo

Sote-kustannusten jakautuminen ja käyttäjät

80 % 20 %

Perus-

terveydenhoito(sis. suun th/ 50 %)

Sosiaali-

neuvonta

Erikois-

sairaanhoitoSosiaalihuollon

palvelut

Sote-keskusintegraatio

450 € 50 € 1200 € 1500 €

Sote-keskuksen

kustannus per asukas

Sote-kustannus per asukas

Vanhuspalvelut,

vammaispalvelut,

Perheiden palvelut

(lastensuojelu)

Lisäksi mm. työterveyshuolto 425€ per

työntekijä, yksityinen terveydenhuolto

(asiakkaan maksama) 120 € per asukas (ei

sis kunt.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut valinnanvapausmallissa

Maakunta palvelujen järjestäjänä – maakunnan palvelustrategia

• Maakunta vastaa• julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan.• siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja että tuottajien palvelut muodostavat

toimivan kokonaisuuden. • Vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tasa-arvoisesta ja tarpeen mukaisesta

saatavuudesta (asiakas saa vaikuttavia ja yhteen sovitettuja palveluja). Maakunnan tehtävänä on palvelujen tarpeen, määrän ja laadun arviointi.

• vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu. Maakunnan tehtävänä on asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottaminen sekä neuvonnan ja ohjauksen järjestäminen.

• Maakunta päättää• asiakassetelillä tarjottavista erityistason ja vaativista palveluista. Maakunta voi päättää

ottaa henkilökohtaisen budjetin käyttöön laissa säädettyä laajemmin.• päättää palveluntuottajien korvausten yksityiskohdista.

• Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset.

(STM 2017)

Yhteistyö on tärkeää

Valtio

Kunnat ja kaupungit

Asukas

Maakunta

Kuntapalvelut jatkossakin tärkeitä maakunnan asukkailleEsim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus, oppilashuolto, työllisyys,

kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen jne.

Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit

Menestyminen perustuu

kumppanuuteen ja

vuorovaikutukseen.

Yhteistyö yhdyspintojen kanssa jatkossa

• Kaikissa yhdyspinnoissa vaikuttaa omatyöntekijän vastuu palvelujen koordinoinnista sekä maakuntauudistuksen palveluohjaus ja yhteinen asiakassuunnitelma.

• Terveyspalvelut

− Peruspalvelujen osaamisen taso esimerkiksi kommunikaatio-osaaminen

− Jalkautuvien lääkäripalvelujen kehittäminen

− Psykiatrien riittävyys

• Sivistystoimi

− Opetustoimi

− Varhaiskasvatus

• Vammaisista ja kehitysvammaisista pyritään siirtämään vastuu erityispalveluille, vaikka erityispalvelujen tarkoitus on tukea asiakkaan peruspalveluja.

• Liikuntapalvelut

− Asiakkaiden palautteen mukaan toimii

− Pääsy ja kuljetus voi olla ongelma tai saattajapalvelu

• Julkinen liikenne

− Esteettömyys ei toimi koko Uudellamaalla.

− Julkinen liikenne puuttuu kokonaan joiltain alueilta

• Kaavoitus, rakentaminen ja asuntotuotanto

− Vammaisneuvostojen pakollisuus on parantanut tilannetta.

− Esteetön ympäristö. Esteettömät asunnot.

• Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut

− Yhteiset prosessit vielä puuttuvat, mutta tilanne tulee muuttumaan maakunnan, TEOS -työryhmän ja vammaispalvelun lainsäädäntöuudistuksen myötä.

• Kela

− Kelan ja maakunnan yhdyspinta tärkeä vammaispalvelujen asiakkaiden kannalta.

• Toisen asteen ammatillinen koulutus

− Koulutuspaikkoja on karsittu, mikä on lisännyt painetta työ- ja päivätoiminnan palveluihin.

− Riittävä ammattilaisten kouluttaminen eli riittävästi lähihoitajia ja valmistuneiden vammaistyön osaamisen riittävyys.

Palvelulupaus

Tiedolla, taidolla ja sydämellä

• Meiltä saat parasta tukea oikeaan aikaan itsesi näköisen elämäsi avuksi.

• Palvelemme osaavasti, joustavasti, avoimesti, nopeasti ja tasapuolisesti.

• Kuulemme sinua ja arvioimme erityiset yksilölliset palveluja tukitarpeesi yhdessä kanssasi.

• Tuemme omia voimavarojasi, jotta voit elää yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä omia voimavarojasi hyödyntäen.

• Tarjoamme arkeasi auttavia paikallisia palveluja ja tukitoimia.

• Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja hyödynnämme uusia teknisiä ratkaisuja.

• Tavoitteenamme on mahdollistaa jokaiselle hyvä elämä.

Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus

• Vahvistettava edelleen yleisten palvelujen saatavuutta ja toimivuutta myös silloin, kun henkilöllä on toimintarajoitteita.

• Samalla huolehdittava vammaisuuden edellyttämien erityispalvelujen toteuttamisesta siten, että niitä on riittävästi ja että ne tosiasiallisesti toteuttavat vammaisten henkilöiden osallisuuden yhteiskunnassa.

• Vastuu vammaispalveluja koskevasta päätöksenteosta vammaispalvelujen sosiaalityöllä mahdollistaisi palvelutuotannossa riittävän sosiaalityön ammattitaidon ja ymmärryksen vammaispalvelujen luonteesta osallisuutta korostavina sosiaalipalveluina.

• Yhtenäiset asiakkaaksi tulon kriteerit

- palvelu tarpeen arviointi

- hakemusten määrä, käsittelyaika

• Asiakaskokemus: esim. Happy or Not –palaute, muistutukset, viranomaisvalvonta.

• Asiakasosallisuus: asiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä; asukasraadit, keskustelutilaisuudet.

• Kokemusasiantuntijuuden/vertaistuen hyödyntäminen palveluprosessissa.

4.3 Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus

• Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 48 § mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee julkista perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa.

• Lakiluonnoksessa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 19.10.2017 esitetään, että asiakkaan valinnanvapauden edistämiseksi otetaan käyttöön asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti.

• Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakasseteliä voitaisiin käyttää ainakin psykoterapia- ja joissakin asumispalveluissa.

• Lakiluonnoksen mukaan asiakas valitsee sote-keskuksen sitoutuen siihen määräajaksi. Muut tarvitsemansa sote-palvelut asiakas saa maakunnan liikelaitoksesta, valitsemastaan liikelaitoksen toimipisteestä. Asiakkaalla on mahdollisuus valita myös eri maakuntien välillä.

• Asiakas tarvitsee valintansa tueksi

• riittävästi tietoa palveluista.

• mahdollisuuden punnita vaihtoehtoja eri lähteistä saatavan tiedon pohjalta ja monipuolista.

• vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa palvelujen sisällöstä, asiakasmaksuista ja odotusajoista.

• tietoa asiakastyytyväisyydestä ja hoitotuloksista.

• Asiakkaan tulee voida tehdä lopullinen valinta hänelle tärkeiden tekijöiden ja arvojen perusteella.

• Osalle vammaispalvelujen asiakkaista valinnanvapauden toteutuminen voi edellyttää tuetun päätöksenteon palvelujen käyttöä. He ja heidän omaisensa tarvitsevat ammattilaisten tukea valintojen tekemiseen

• Henkilöstö tarvitsee koulutusta, toimintamalleja ja ohjausta valinnanvapaudesta.

Henkilökohtainen budjetti

• Valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen oikeus henkilökohtaiseen budjettiin (HB) tulee kaikille, joilla on pitkäaikainen avun tarve ja jotka ovat oikeutettu palveluihin ns. vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai erityishuoltolain perusteella.

• Vammaistyössä koskettaa noin 30 000 asiakasta.

• Henkilökohtainen budjetti tulisi voimaan heti 1.1.2020.

• Henkilökohtaista budjettia on pilotoitu Vantaalla ja

Helsingissä. Keski-Uudellamaalla alkaa henkilökohtaisen

budjetoinnin kokeilu.

• Vammaistyössä HB-mallissa on vahva yksilökeskeinen työote,

yhdessä laadittu laaja palvelusuunnitelma ja asiakkaan kanssa

yhdessä suunniteltu palvelujen järjestämistapa. HB- mallissa on

myös säännöllinen palvelusuunnitelman seuranta.

4.2 Asiakassegmentaatio

Asiakassegmentaatio - organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen

• Asiakkaan tarve määrittää palvelun.

• Asiakassegmentointi kohdentaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut oikein, jolloin saavutetaan yhtäaikaisesti tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden sekä asiakas- ja henkilöstö-kokemusten nousu.

• Toiminnan muutoksen lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakassegmentointiin.

Asiakassegmentit

Vammaispalvelujen asiakassegmentit

Tukiasiakkuudet:

Palveluntarve on helposti

tunnistettavissa ja palvelu

löydettävissä .

Osaa asioida itsenäisesti

Asuu itsenäisesti kotona: yleensä

palvelu tulee asiakkaan luokse

(peruspalvelujen yhteistyöasiakas).

Yhden tai kahden palvelun turvin

kotona itsenäisesti ,

esim. henkilökohtainen apu,

kuljetuspalvelu (VPL).

Huolenpitoasiakkuudet:

Asumisen tukipalvelut , mm. palvelu-

asuminen kotiin . Haavoittuvassa

asemassa olevat , joilla ei ole omia

voimavaroja riittävässä määrin.

Monitoimijaista tukea tarvitsevat ,

paljon eri palveluja tarvitsevat.

Yhdyspintoja: muiden

erityispalelujen asiakas, tuetun

päätöksenteon tarve

Pärjääjäasiakkuudet:

Tietävät, miten tulevat autetuksi.

Pystyvät arvioimaan itse palvelun-

tarvettaan. Sähköisen asioinnin

käyttöönotto ko. kohderyhmälle.

Asuu itsenäisesti kotona, esim. koti-

hoidon palvelut, kuljetuspalvelu

(SHL). Ei oikeutta

vammaispalvelujen viimesijaisiin

palveluhin.

Yhteistyöasiakkuudet:.

Asiakkaalla on hyvät voimavarat.

Asiakas ottaa vastuuta omasta

palvelukokonaisuudestaan =>

palveluseteliasiakas.

Asiakkaiden arvioidut ja tunnistetut ongelmat palvelunsaannissa

Tuki- ja pärjääjäasiakkaat:

• Nykyinen palveluohjaus: digitaaliset palvelut ovat vähäiset eikä sähköinen asiointi ole mahdollista. =>Palvelun saaminen viivästyy (palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus eivät toteudu riittävästi). Palvelutarpeen muutokseen ei pystystä reagoimaan riittävän nopeasti

• Epäselvä asiakasohjaus

• Yhteinen näkemys palvelun riittävyydestä

• Palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi puutteellisia: jatkuvuuden varmistaminen ei toteudu.

• Työn suunnitelmallisuus on puutteellista.

• Viestinnän puutteet: vaikea löytää tietoa=> tarve yhteiselle tietojärjestelmälle.

Huolenpito- ja yhteistyöasiakkaat:

• Asiakas ohjautuu väärään paikkaan.

• Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta: kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi/-huomiointi on puutteellista.

• Oma nimetty vastuutyöntekijä (+ varahenkilö) puuttuu. Vastuuhenkilö-malli voisi vähentää joissakin tilanteissa palveluntarvetta.

• Palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi puutteellisia: jatkuvuuden varmistaminen ei toteudu.

• Palvelun saaminen viivästyy (palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus eivät toteudu riittävästi).Palvelutarpeen muutokseen ei pystystä reagoimaan riittävän nopeasti.

• Palvelun riittävyydestä ei voida muodostaa aina yhteistä näkemystä.

• Henkilökunnan ammatillinen osaaminen on puutteellista.

• Menetelmien hallinta ja käyttö on puutteellista. (esim. kommunikaatio ja kriisityön menetelmät).

Prosessikartta

Asiakkaaksi tulo

• Palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa määriteltyä asiakkaan palvelutarpeen arviointia sekä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määriteltyä hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arviointia. Sovitut toimenpiteet/palvelut kirjataan.

• Vammaiset asiakkaat ja heidän tarpeet tulee huomioida peruspalveluissa, myös erityistarpeet esim. kommunikaatio ja saavutettavuus. Palvelutarpeen arvioinnin tulee olla yhteinen ja tarvittaessa olla mukana vammaistyön edustus, mikäli asiakkaan palvelun tarpeeseen ei voida vastata ensisijaisilla peruspalveluilla.

• Asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvaan asiakassuunnitelmaan (yksi) kirjataan suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan. Siihen kirjataan kaikki asiakkaan palvelut, miten palvelut tuotetaan ja miten varmistetaan asiakkaan kaikkien palvelutarpeiden arviointi kokonaisuutena.

Asiakkaaksi tulo

• Lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutustarve liitetään palveluprosessi-kokonaisuuteen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

• Neuvonta, konsultaatio, koulutus, digitaalinen ja jalkautuva palveluohjaus.

• Lähtökohtana asiakkaan omat tavoitteet ja voimavarat ja hänen arjessa pärjääminen

• Viranomaispäätöksistä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus.

• Asiakaslähtöinen datahallinta.

• Asiakkaaseen otetaan yhteyttä, jos hänelle ei heti osata osoittaa oikeaa.

Resursointi:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen

• Kokemusasiantuntija

• Kolmas sektori

Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat

• Paljon palveluja kotiin, palvelutarpeen pitkäaikaisuus ja toistuvuus (jokapäiväisten toimien mahdollistuminen, työnteko, liikkuminen, lastenhoito, päivittäiset henkilökohtaiset toimet).

• Ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaat

• Etenevät sairaudet (esim. ALS. MS-tauti)

• Lähipalvelut

Mikä palvelujärjestelmässä altistaa käyttämään paljon palveluja?

• Hajanaiset tiedot ja yhteisen asiakassuunnitelman puute.

• Palvelut ovat hajallaan ja niitä on paljon tarjolla.

• Ammattilaiset eivät tunne palvelujärjestelmää.

• Todellisen moniammatillisuuden puute

• Organisaatiolähtöiset palvelut

• Yhteisen arvioinnin puute

• Rajalliset aukioloajat

• Digitaalisten palvelujen vähyys

• Rakennukset

• Lainsäädäntö

• Yhteistyön puute eri toimijoiden välillä

• Johtamiskulttuuri

• Liika professionalismi

• Päällekkäiset palvelutarpeen arvioinnit, kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa.

Riskiryhmien tunnistaminen

• Syrjäytymisvaarassa olevat vammautuneet.

• Asiakas ei halua/ota vastaan mitään palveluja, mutta hakeutuu eri luukuille. Yhtenäiset toimintamallit ja arviointivälineet palvelutarpeen arvioinnissa.

• Aikuiset puheeksi lasten palveluissa ja lapset aikuisten palveluissa.

• Monitoimijaisen verkostotyön mallit käyttöön.

• Tunnistaa ja ohjata muihin palveluihin.

Onnistumisen arviointi: Nelimaali (Quadruple aim)

Laadunhallinta ja valvonta

Tavoitteet:

• Taata asiakkaan tarpeisiin vastaava palvelu

• Taata palveluntuottajien yhdenvertainen asema ja kohtelu

• Varmistaa sopimusten ehtojen ja laatukriteerien toteutuminen

Keinot:

• Palvelunkäyttäjät ja omaiset mukaan hankintoihin ja laadunvalvontaan (esim. asiakas-/omaisillat, avoin, dynaaminen hankintamenettely).

• Systemaattiset laadunvalvontakäynnit yksiköihin

• Resursointi kotiin annettavien palvelujen valvontaan

• Vuorovaikutteinen, julkinen palaute- ja arviointijärjestelmä

Asiakkaan palvelukokemusAsiakas kokee, että:

• hänen on helppoa ottaa yhteyttä.• Asiakkaalla on eri tapoja yhteydenottoon ja asiointiin.• Puhelinneuvonta, sähköinen ajanvaraus, sähköinen asiointi (OmaPalvelu), työntekijätapaamiset

• Lähipalveluna (liikkuva asiakasohjaus ja sosiaalityö), matalan kynnyksen -periaatteella

• häntä kuullaan.• Työntekijät hallitsevat erilaiset vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, asiakkaalla on tukenaan esim. suunnitelman

teossa kuvakansiot (vrt. Savaksen projektit.)

• Puolesta asiointi tapahtuu vain asiakkaan valtakirjalla tai edunvalvojan toimesta, tuetun päätöksenteon periaatteet.

• häntä koskeva asia käsitellään ilman viiveitä (väliaikatiedot asian käsittelystä näkyvissä sähköisesti).

• Sähköinen asiointi (OmaPalvelu), selvityksen aloittaminen 7 vrk, päätöksenteko keskimäärin 1 kk.

• Shl:n (§ 45) edellyttää päätöksen toimeenpanoa ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta.

• hän saa perustellun päätöksen omassa asiassaan.• Riittävä asiantuntijatuki päätöksenteossa, ensin päätös, sitten palvelu –periaatteella.

Asiakaspalaute ja asiakastyytyväisyys ohjaa toiminnan kehittämistä• Palautejärjestelmä on kuvattuna, määräajoin tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt.

Tavoitteet

• Asiakas tulee kuulluksi oman tilanteensa ja toimintakykynsä asiantuntijana.

• Työntekijät ovat palveluvalikon asiantuntijoita.

• Kynnyksetön palvelutarpeen arviointi (ei hakemuksia)

• Asiakas saa viivytyksettä yksilöllisen päätöksen, joka on perusteltu selkeästi – palvelut järjestetään 3 kuukauden kuluessa päätöksestä.

• Vaikuttava palveluohjaus ja sosiaalityö tuottaa asiakkaalle ajantasaisen suunnitelman, jota toimijat omien vastuidensa mukaan toteuttavat.

PTA PASU

Palvelut

Arviointi

4.3 Tulevaisuuden palveluverkko

Vammaisten palvelut: palveluverkko

Koti

Lähipalvelut

Seudulliset palvelut

Vaativan tason palvelut

Koti

• Asunto kunnalta

• Tuki esteettömään asumiseen

• Kotiin tuotavat palvelut

• Henkilökohtainen apu

• Omaishoito

• Asumisen tuki

Lähipalvelut

• Palveluasuminen maakunnan

palveluna

• Asumispalvelut

• Työ ja päivätoiminta

• Liikkumisen tuki

• Sote-keskukset

• Sosiaalityö

Seudulliset palvelut

• Asumispalvelut

• Työ ja päivätoiminta

• Perhehoito

Vaativan tason palvelut

• Vaativan tason asumispalvelut

• Vaativan tason päiväaikainen toiminta

(VALAS)

• Tehostettu kotisairaanhoito

• Erityisasiantuntemus (jalkautuu)

• Kehitysvammapsykiatria

Valmen-

nus ja

tuki

Esteettömyys

Apuvälinepalvelut

Kuntoutus

Liikkuvat palvelut

Digitaaliset palvelut

Matalan kynnyksen palvelut

• Vammaispalveluissa ei ole peruspalveluita vaan vammaispalveluja sovelletaan täydentävästi kun peruspalvelut eivät ole riittäviä.

• Vammaisten lasten erityistarpeet tulee ottaa huomioon kaikissa peruspalveluissa mm. kommunikoinnin osalta. Vammaisten lasten perheillä on samat oikeudet LAPE-palveluihin kuin kaikilla muillakin.

• Palveluohjaus

• Järjestöt, seurakunnat jne.

Lähi- ja keskitettävät palvelut

Lähipalvelut:

• Tuettu päätöksenteko

• Neuvonta ja ohjaus

• Asumisen palvelut

• Kotona asumista tukevat palvelut

• Työ- ja päivätoiminnan palvelut


• Jalkautuvat palvelut

• Tilapäishoito

• Liikkumisen valmennus

• Asumisvalmennus

Keskitettävät palvelut:

• Henkilökohtaisen avun keskus

• Perhehoidon välitys, tukihenkilö, tukiperhe (yhdistettävä lastensuojelun kanssa)

• Tutkimus, kuntoutus, tehostettu tuki, vaativan tason hoito

• Tahdosta rippumaton hoito

• Asiantuntijapalvelut

• Kuljetuspalvelut ja liikkumisen tuki

• Asunnonmuutostyöt, asunnon välineet ja laitteet

• Tilapäishoidon välitys

• Tulkkipalvelut ja kommunikoinnin tulkit

• Omaishoito

Erityistason / maakuntatason palvelut

• Vaativan tason palvelut

• Osaamis- ja tukikeskus (OT-Keskus)

• Vaativan tason yksikkö tulee tuottamaan vaativan tason palveluita Uudenmaan vammaisille asiakkaille.

• Myös keskitettäviä järjestämisen kannalta, jos suuret volyymit, kuten kuljetuspalvelut.

• Keskitettävä, jos pienet volyymit, mutta vaatii vahvaa erityisosaamista, kuten esim. asunnon muutostyöt.

Kuntoutus on oleellinen yhdyspinta vammaisten henkilöiden palvelurakenteessaSTM; Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017:

• Kuntoutus on osa asiakkaan prosesseja tavoitteena toimintakyinen ja/tai työkykyinen ihminen ja sen suunnitelma on osa palvelujärjestelmän asiakassuunnitelmaa.

• Kuntoutukseen sisältyy tarpeen tunnistaminen ja arviointi, suunnitelma, päätökset ja etuudet, ympäristöä koskevat toimenpiteet, prosessin seuranta ja arviointi.

• Yksi yhteinen kuntoutusprosessi: Perusteena yleinen kuntoutuksen toimintamalli johon kuuluu neuvontaa, asiakas- ja palveluohjaus koordinointi ja seuranta.

• Kuntoutuksen tarve tunnistettava asiakasprosessin ensi vaiheessa.

• Prosessivastuutaho seuraa ja arvioi kuntoutuksen toteutumista, laatua ja vaikuttavuutta.

• Kehitettävä / sovittava yhteinen kuntoutuksen arviointijärjestelmä.

Kuntoutuksen järjestämisestä

STM: Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017:

• Lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus julkisen vallan järjestämisvastuulla.

• Kuntoutuksen järjestämisvastuu siirtyy pääosin maakunnalle.

• Kuntoutuksen päätöksien tekeminen pääosin yhtenäisissä palveluprosesseissa maakunnallisella tasolla.

• Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia turvattu laissa subjektiivisina oikeuksina, kun myöntämiskriteerit täyttyvät (nyt Kelan palveluna).

• Tarve keskittää harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut valtakunnallisesti arvioidaan erikseen.

• Yhtenäiset saatavuus-, laatu- ja vaikuttavuuskriteerit jotta ihmisten yhdenvertaisuus ja oikeus kuntoutuspalveluihin voidaan turvata.

4.4 Digitalisaatio

Mahdollisuus muutokseen –

teknologia

Digitalisaatio • Digitalisaatiolla saadaan suuria asiakashyötyjä vammaistyössä.

Keinoälyn avulla voidaan tunnistaa esim. asiakkaan kommunikaatiota ja tulkata uudelle henkilökunnalle oikealla tavalla ja vältytään useilta väärinymmärryksiltä ja väkivaltatilanteilta mm. tehostetussa palveluasumisessa. Nyt usein tarvitaan tuttu, omahoitaja viereen, joka osaa toimia tulkkina.

• Palveluasumisessa on myös paljon toimintoja, joita keinoälyn turvin voidaan automaattisesti kirjauttaa asiakastietojärjestelmään. Sähköisten palvelujen kehittäminen tarvitaan maakunnallista henkilöstöä ja resurssia, jotta uudet toimintatavat saadaan käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Digitaaliset palvelut ja teknologian hyödyntäminen

• Sähköinen ajanvaraus

• Ammatillinen konsultointi tulee olla mahdollista esim. Skypen välityksellä.

• Suojattu sähköposti käytössä asiakkaiden ja yhteistyötahojen kanssa käytävässä kirjeenvaihdossa.

• Kaikki maakunnan vammaispalvelut tulisi olla koottuna sähköiselle palvelualustalle.

• Chat-ajat puhelinaikojen rinnalle tai osittain korvaamaan puhelinaikoja.

• Robotiikan hyödyntäminen esim. kotona asumisen tukemisessa, ympärivuorokautisessa asumispalvelussa ja päiväaikaisessa toiminnassa.

• Tekoälyn hyödyntäminen ympärivuorokautisessa hoidossa ja itsenäisen asumisen vahvistamisessa

• Tekoäly kommunikaation apuna

• Omahoito, etähoito

5. Alatyöryhmät

Työn eteneminen alatyöryhmien avulla

Vammaisten palvelut

-valmistelu-ryhmä

Palvelutar-peen arviointi

Pj. Keski-Uusimaa

Henkilökoh tainen apu

Pj. Espoo

Kuljetuspal-velut

Pj. Vantaa

Kilpailutuksen osalta Hki

Tilastoryhmä

Pj. Länsi-Uusimaa

Alatyöryhmiin on kutsuttu

vammaisneuvostojen edustus

Asumisen muutostyöt, asunnon välineet ja laitteet, muut palvelut ja tukitoimet

Pj. Itä-Uusimaa

Työ- ja

päivätoiminta

Pj. Helsinki

Ympärivuo-

rokautinen

asuminen

Pj. Helsinki

Kotiin vietävät palvelut

Pj. Helsinki

Ostopalvelut, valvonta ja laadunhallinta

Pj. Helsinki

Vaativan tason erityisyksikkö

Pj. Eteva kuntayhtymä

Kuljetuspalvelun alatyöryhmä

• Vantaa, Pj. Anne Aaltio

Jäsenet:

• Helsinki, Anne Saarinen ja Tuomas Päivinen

• Länsi-Uusimaa, Elina Lindström

• Espoo, Henna Nordström

• Eteva kuntayhtymä, Kalle Eklund

• Itä-Uusimaa, Maarit Ketola, varajäsen Leila Eklöv

• Keski-Uusimaa, Sari Juhila, varajäsen Petra Katilainen

• Raasepori, Eva Isaksson

• Vammaisneuvostot, Keski-Uusimaa, Kimmo Viisanen ja Helsinki, Timo Lehtonen

• HSL, Leena Rautanen-Saari

Kuljetuspalvelut (N:12) järjestökyselyssä esille noussuttaTeemakohtaiset kysymykset

Kuljetuspalveluissa, keskeisenä vahvuutena nähdään palvelun sujuvuus.

Hyvänä käytäntönä koettiin osaavat kuljettajat, jotka pystyvät mukautumaan

asiakkaan tarpeisiin. Negatiivisena koettiin yhdistelyjen aiheuttamat odotusajat

ja joustamattomuus.

Yleiset havainnot ja vahvuudet

Kehityskohtina nähtiin turvallisuus ja asiakastarvetta vastaavat käytännöt

(mm. maksaminen, tilaaminen).

Kuljetusratkaisujen tulevaisuuden kehittämisessä nousi neljä suurta

kokonaisuutta: kuljettajien jatkuva koulutus asiakkaiden (esim. autismikirjon

henkilöiden) erityispiirteistä ja tarpeista, palvelutason riippumaton arviointi, ja

kuljetuksen monimuotoinen mahdollistaminen (esim. oman auton hankinnan

tai kutsukuljetukset ja kaluston sopivuus).

Tulevaisuuden kehittämiskohteet

Palvelulupaukset: kuljetuksen järjestäminen

Palvelupäätös tehdään palvelutarpeen arvioinnin perusteella.

Palvelun tilausjärjestelmä on tasalaatuisen nopea koko Uudellamaalla.

Palvelun saaminen perustuu selkeisiin kriteereihin.

Palvelun toteutuksessa huomataan eri asiakasryhmien tilanne.

Palvelua koskevat asiakasohjeet ovat yhtenevät koko Uudellamaalla.

Autokalusto on mahdollistaa turvallisen matkustamisen.

Kuljettajien antama palvelu on asiakkaan tilanteen huomioivaa ja

ystävällistä.

Palvelua seurataan ja kehitetään palautteen pohjalta.

Vaativan erityistason, alatyöryhmä

• Eteva kuntayhtymä, Pj. Katrina Harjuhahto-Madetoja

Jäsenet:

• Helsinki, Hilve Nenonen, varajäsen Mikaela Westergård

• Keski-Uusimaa, Ilpo Salminen

• Espoo, Nina Hiltunen, varajäsen Anu Autio

• Vantaa, Annariina Jyvälahti, varajäsen Helena Lindell

• HUS, Risto Vataja, varajäsen Pekka Tani

• Vammaisneuvosto, Kerava, Nina Korventaival

• Taustalla SoMan lisäksi VALAS- ja TEOS-lainsäädännön valmistelu

Vaativan erityistason palvelunmääritelmä ja sisältö

Vaativan tason palvelut ovat osa keskitetysti johdettua maakunnan liikelaitoksen palvelutoimintaa. Vaativan tason palvelujen osalta tulee arvioida niiden soveltuvuutta valinnanvapauden osalta. Ne voidaan pääsääntöiesti tuottaa omana tuotantona tai ostopalveluna. Palveluja tuotetaan myös valtakunnallisesti

• Nykyinen kehitysvammapsykiatria

• Neuropsykiatria soveltuvin osin

• Nykyinen kehitysvammapoliklinikoiden toiminta (Helsinki, Espoo ja Vantaa)

• Nykyinen purettava laitoshoito soveltuvin osin

• Erittäin vaativa asuminen

• Erittäin vaativa päiväaikainen toiminta (vrt. VALAS-laki)

• Keskitetyt asiantuntijapalvelut (mm. autismin kirjoon liittyvä osaaminen)

• Jalkautuva kriisityö ennaltaehkäisevänä palveluna

• Kuntoutussuunnittelu

• Aikuisiän kehitysvammojen diagnosointi

• Nykyinen tahdosta riippumaton erityishuolto

• Erityisen vaativa perhehoito

• Vaativa lyhytaikaishoito

• Erityisneuvolat (ruotsinkieliset)

Asiakaslähtöisyys

Kustannustehokkuus

Toimivat palveluja

hoitoketjut

Laajasta sote-integraatiosta

hyötyvät asiakkaat

Henkilökohtaisen avun alatyöryhmä• Espoo, Pj. Anu Autio

Jäsenet:

• Helsinki, Jarmo Salminen, varajäsen Minna Eronen

• Vantaa, Anneli Ojala, varajäsen Tiina Oksanen

• Kerava, Hanna Kurtti

• Keski-Uusimaa, Erika Popov, varajäsen Satu Lindblad

• Itä-Uusimaa, Porvoo, Hannu Alhovuori, varajäsen Johanna Lindfors

• Länsi-Uusimaa, Eivor Österlund-Holmqvist

• Vammaisneuvostot: Vantaa, Marja Kalvia ja Porvoo, Maija Aatelo; varajäsen, Loviisa, Jonas Lindström

• Kutsuttuna: Invalidiliitto, Elina Nieminen

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Uudenmaan maakunnassa

Työryhmä pitää tärkeänä, että

• Nykyiset henkilökohtaisen avun palvelun järjestämismallit säilyvät maakunnassa ja niiden saatavuus yhdenvertaistuu. Kunnissa on tällä hetkellä erilaisia järjestämistapoja eri painotuksilla, mistä johtuen kaikkia palvelun järjestämistapoja ei ole käytössä koko Uudenmaan alueella.

• Henkilökohtaisessa avun toteuttamisessa tulee olla käytössä perinteinen työnantajamalli, jossa maakunta korvaa välttämättömät työnantajuudesta johtuvat kohtuulliset kustannukset.

• Tämän lisäksi maakunnassa tulisi olla käytössä asiakasseteli ja

• tarvittaessa ostopalvelumalli, mikäli asiakas ei kykene käyttämään asiakasseteliä.

• Työryhmä ei kannata sitä, että maakunta omana toimintana järjestää henkilökohtaisen avun palvelua (avustajat palkkasuhteessa kuntaan).

• Maakunta ratkaisisi, keille henkilökohtaisen avun asiakkaista henkilökohtainen budjetti sopii ja otetaan käyttöön.

• Henkilökohtaisen avun palvelun laatua ja laadun valvontaa kehitetään. Henkilökohtaisen avun keskus tarjoaa mahdollisuuden kerätä keskitetysti asiakaspalautteita ja kehittää palvelua.

Henkilökohtaisen avun tukipalvelut: Työsuhteeseen ja palvelun käyttöön liittyvä neuvonta -Avustajakeskus

Työryhmä pitää tärkeänä, että

• Maakunnalla olisi hallinnollisesti yksi avustajakeskus, joka vastaisi henkilökohtaisen avun päätöksen toimeenpanoon liittyvästä neuvonnasta ja ohjauksesta kaikilta osin palvelun järjestämistavasta riippumatta.

• Avustajakeskuksen palvelut ovat helposti saatavilla koko maakunnan asiakkaille, hyvät digitaaliset palvelut ja joustavat laajat aukioloajat.

• Maakunnan kuntien nykyiset toimintatavat (neuvonta ja ohjaus, palkanmaksu, palkka) ja materiaalit (työantajaoppaat, lomakkeet) yhtenäistetään vähitellen ja laaditaan yksi, koko maakunnan kattava henkilökohtaisen avun opas.

Palvelutarpeen arvioinnin alatyöryhmä• Keski-Uusimaa, Pj. Nina Tommola

Jäsenet:

• Eteva kuntayhtymä, Amanda Tammivirta

• Helsinki, Janne Pitkänen

• Espoo, Merja Tavi- Räisänen

• Vantaa, Satu Laaksonen, varajäsen Virve Bäckström

• HUS, Miia Ståhle, varajäsen Antti Sarantaus

• Kerava, Jari Meklin

• Itä-Uusimaa, Porvoo, Johanna Lindfors, varajäsen Leila Eklöv

• Länsi-Uusimaa, Tuula Malmi-Suominen

• Vammaisneuvostot, Helsinki, Leena Simola-Nikkanen ja Espoo, Pirkko Kuusela

Ympärivuorokautisen asumisen ja lyhytaikaishoidon alatyöryhmä

• Helsinki, Pj. Mikaela Westergård

Jäsenet:

• Eteva kuntayhtymä, Katrina Harjuhahto-Madetoja ja Elli Tuomiharju

• Helsinki, Kristiina Räihä, varajäsen Soile Härkönen

• Espoo, Rauni Smedberg, varajäsen Anu Autio

• Vantaa, Minna Lahnalampi-Lahtinen, varajäsen Nina Linja

• Itä-Uusimaa, Tuula Penttilä

• Keski-Uusimaa, Katja Vuori, varajäsen Päivi Vuoriheimo

• Vammaisneuvosto, Vantaa, Kristiina Mäkelä

Asumispalvelut• Laitoshoitoa on Uudellamaalla vielä, vaikka valtakunnallinen linjaus edellyttää

sen lakkauttamista.

• Vammaisia henkilöitä asuu liian raskaassa asumisessa, osittain siksi, että ensisijaiset palvelut eivät ole yltäneet riittävästi vammaisiin henkilöihin. esim. Jos asiakkaalla on tarve tuelle yöaikaan on asiakas automaattisesti ohjattu ympärivuorokautiseen palveluun. Kotiin vietävien palvelujen rakenne on muutettava joustavaksi ja asiakkaiden palvelujen tarvetta vastaavaksi ja SHL palvelut saatava riittävästi myös vammaisten henkilöiden saataville.

• Henkilöstömitoitukset, nimikkeet ja palkat vaihtelevat tuotannossa ja vaativat yhdenmukaistamista.

• Työntekijärakenteen koulutustaustan monipuolistaminen on erittäin tärkeää sillä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi muita ammattiryhmiä. Nimikkeiden muuttaminen esim. valmentajaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mitoitus asukkaiden tarpeen mukaan lisäksi muun koulutuksen omaava henkilöstö takaamaan monipuolinen arki.

• Palvelutarpeen arviointiin on panostettava, sillä vammaisten palvelujen päätökset ovat pitkäaikaisia ja niistä syntyy korkeat kustannukset. Osaava henkilöstö ja mittarit ovat keskeisessä asemassa, jotta palvelut kohdentuvat oikein.

• Vammaisten asumispalveluissa asiakassuhde on pitkä, jopa 50 vuotta. Yksi asumispalvelupäätös noin 20 vuotiaalle henkilölle on noin 5 milj. Euroa.

Asumispalvelut

• Yhdyspintatyö on tärkeää, sillä asiakas voi ohjautua väärään paikkaan, jos yhdyspinnat eivät toimi. Esimerkiksi lasten kohdalla ei tulisi arvioida vain millä lailla palvelu turvataan, vaan ensisijaisesti mikä palvelu on asiakkaalle paras.

• Vammaisten kohdalla välivuokrauksesta yms. järjestelyistä luovuttava ja annettava samanlaiset oikeudet kuin muillakin kuntalaisilla saada asunto tavallisesta vuokra-asuntokannasta omalla vuokrasopimuksella ja maakunnasta riittävät tukitoimet kotiin. Maakunnan tulisi tarjota vain tehostettua palveluasumista, eikä olla tavallisessa asunnon välityksessä mukana. Yhdyspinta työ on tärkeää, jotta maakunnassa on riittävästi esteettömiä asuntoja tarjolla asiakkailla.

Kotiin vietävien palvelujen alatyöryhmä

• Helsinki, Pj. Kristiina Räihä

Jäsenet:

• Vantaa, Helena Lindell, varajäsen Nina Linja

• Espoo, Anu Autio

• Eteva kuntayhtymä, Sanna Mohsen

• Itä-Uusimaa, Marja Wilén, varajäsen Veera Simonen

• Keski-Uusimaa, Pirjo-Riitta Puustinen, varajäsen Päivi Riikonen

• Kerava, Hannu Alhovuori

• Helsinki, varajäsen Mikaela Westergård

• Vammaisneuvosto, Espoo, Hanne Österberg

Kotiin vietävät palvelut

• Lähtökohta: käytössä normaalipalvelut

• Yhden luukun periaate: yksi yhteydenotto riittää

• Palvelukoordinaattori/asiakasohjaaja paljon palvelua tarvitseville

• Henkilökunnan työajat joustavat asiakkaan tarpeen mukaan.

• Käyntimäärät ja käyntien kesto asiakkaan tarpeen mukaan

• Mahdollisuus asumisharjoitteluun kotona

• Sosiaalinen isännöinti, olohuonetoiminta vapaa-ajalle

• Henkilöstön osaaminen kriittinen onnistumistekijä

• Digitalisaation ja keinoälyn sovellusten hyödyntäminen

Asunnon muutostyöt, asunnon välineet, koneet ja laitteet, määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet (taloudellinen tuki) alatyöryhmä

• Porvoo, Pj. Leila Eklöv

Jäsenet:

• Helsinki, Jonna Weckström ja Minna Salmi

• HUS, Kerstin Frondén

• HUS apuvälinekeskus, Kaija Jokela, varajäsen Kari Kontturi

• Kerava, Hannu Alhovuori ja Kirsi Forsström

• Espoo, Lena Astala

• Keski-Uusimaa, Ruut Solehmainen-Haapanen, varajäsen Hilkka Suominen

• Vammaisneuvostot: Itä-Uusimaa, Matti Lehesniemi, ja Vantaa, Kari Ali-Yrkkö

Asunnon muutostöiden, välineiden, laitteiden ja määrärahasidonnaisten palvelujen keskittämisestäYhteiset valtakunnalliset periaatteet ja toimintalinjat esim. uudet lait, ohjeet ja suositukset

• Yhteiset maakunnalliset myöntämiskriteerit, soveltamisohjeet ja toimintaprosessit

• Yhteiskilpailutukset; välineet / laitteet / tuottajat / urakoitsijat

• Yhteinen maakunnallinen rekisteri, huolto, varastointi ja kierrätys

• Osaaminen ja asiantuntijuus:

• Päätösprosessi (sosiaalityöntekijä, muu koulutettu asiantuntija)

• Tarpeen ja toimintakyvyn arviointi (mm. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti)

• Muutostyön toteuttaminen (rakennustekninen asiantuntija)

• Teknologian kehityksen ja mahdollisuuksien hallittu käyttöönotto ja soveltaminen (moniamm.)

1. Pienet helposti toteutettavat sekä kiireelliset asunnonmuutostyöt tulisi pystyä toteuttamaan nopealla aikataululla (esim. tukikahvat, kynnyksen poisto, kaiteet, valaistuksen muutostyöt ja kuulovammaisten hälytinlaitteet)

2. Suuret asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet keskitetään maakunnassa yhdelle toimijalle (isot, laajat ja moniammatillista osaamista vaativat muutostyöt, jotka edellyttävät vammaislainsäädännön mukaista päätöstä).

Yhteisjärjestämisen hyötyjä: Asiakkaan asema ja prosessi tasa-arvoisemmaksi, erityisosaamisen varmistaminen, volyymietu, sopimushallinnan edistyminen, rakennusteknisen laadun ja hallinnan tehostuminen, laiteturvallisuuden, jäljitettävyyden ja kierrätettävyyden sekä kustannusten seurannan ja raportoinnin edistyminen.

Asunnon muutostyöpalvelun toteutus ja keskittäminen asiakkaan näkökulmasta

Toimintakyvyn rajoite. Muutostyön tarve. Hakemus.

Toimintakyvyn arviointikäynti ja lausunto muutostarpeesta.

Urakoitsijavalinta, kustannustarkistus, luvat. Välineiden ja laitteiden valinta.

Muutostyön valmistuminen. Laskutus.

Erityisasiantuntijat

(toimintakyky,

rakennustekniikka,

päätöksenteko)

Yhteinen

tietojärjestelmä

Kilpailutus ja

sopimushallinta

Laiterekisteröinti

Laitteiden

varastointi ja

kierrätys

Muutostyön

toteutuksen

valvonta

Kustannusten

seuranta, laskutus

TOTEUTUS-

PROSESSI

Työ-ja päivätoiminnan alatyöryhmä

• Helsinki, Pj Nina Sohlberg-Ahlgren

Jäsenet:

• Itä-Uusimaa, Tuula Wackström

• Länsi-Uusimaa, Kaija Patrakka

• Keski-Uusimaa, Satu Muurinen, varajäsen Päivi Jauhiainen

• Vantaa, Tiina Lauhde

• Espoo, Eeva-Maija Kalavainen, varajäsen Anu Mattila

• Eteva kuntayhtymä, Laura-Kaisa Repo ja Elli Tuomiharju

• Vammaisneuvosto, Vihti, Annamari Pajunen

• Vamlas, Pauliina Lampinen

• Kehitysvammaliitto, Simo Klem

Vammaisten työ- ja päivätoimintapalveluiden palvelulupaus

Uudenmaan maakunnan rohkeasti uudistuvaa ja yksilöllistä päiväaikaista toimintaa Sinulle.

• Rohkea; Uskallus kokeilla ja ottaa myös riskejä.

• Yksilöllinen; Henkilön tarpeiden mukaisessa palvelusuunnitelmassa varmistetaan monenlaiset valinnan mahdollisuudet.

Ostopalvelut, valvonta ja laadunhallinta

Helsinki, Pj. Minna Eronen

Jäsenet:

• Espoo, Anu Autio

• Vantaa, Nina Linja, varajäsen Helena Lindell

• Kerava, Raija Hietikko

• Keski-Uusimaa, Pirjo Komulainen, varajäsen Anita Myllymäki

• Itä-Uusimaa, Päivi Pitkänen

• Vammaisneuvosto, Itä-Uusimaa, Tuula Räikkönen

Ostopalvelut

• Ostopalvelujen hallinta, kilpailutus ja laadun valvonta nähdään palveluina, jotka tulee yhdenmukaistaa ja tuottaa yhdessä isommilla resursseilla.

• Palveluseteli on kasvava palvelujen järjestämistapa. Setelipalvelut ovat siirrettävissä asiakassetelimalliin.

Tilastotyöryhmä

• Karviainen, Pj. Jaana Heinonen

Jäsenet:

• Helsinki, Minna Eronen

• Eteva kuntayhtymä, Kaarina Kilpeläinen

• Espoo, Osmo Raaska

• Keski-Uusimaa, Sari Juhila, varajäsen Olli-Pekka Alapiessa

• Vantaa, Tanja Järvinen

• Vammaisneuvosto, Espoo, Mika-Erik Walls

6. Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Vaikutukset • Maakunta toimijana vahvistaa tasalaatuisemmat palvelut.

• Vaativan tason hoitopolut selkeytyvät erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon integroitumisen myötä.

• Monialainen yhteistoiminta kehittyy.

• Valinnanvapaus vahvistaa asiakkaan osallisuutta.

• Palveluun pääsy nopeutuu.

• Riskinä ovat maakunnan ja kunnan yhdyspinnat: esim. erityislasten iltapäivähoito ja esteettömyys.

Vaikutuksia vammaisten palvelujen palveluverkkoon

MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAAMINEN JA

UUDISTUMINEN

Itsenäisen asumisen

lisääminen

Osallisuuden

lisääminen, riittävien

tukipalvelujen saaminen

kotiin

Muutosjohta-

minen, kulttuurin

muutos, palveluaikojen

laajentaminen

Resurssien oikea kohdentuminen Palvelutarpeen arvionnit,

teknologian

hyödyntäminen

Asiakkaan tilanteen

kokoanisvaltainen hallitseminen

ja vahva osaaminen

Rai- mittarin

käyttöönotto

Asiakkaan oikeusturvan

toteutuminen, seuranta

palvelun

vaikuttavuudesta

Riittävän koulutuksen

varmistaminen

Palvelujen vähentäminen/lisääminen tarpeen

mukaan, säännölliset arviot. Yhteinen kieli

palveluntuottajan kanssa. Maksu muuttuu, kun

kunto muuttunut.

Säännölliset

arvionnit

Osaamisrakenteen muutos

Palvelukriteerien

yhdenmukaistaminen

Yhdenvertaisuus Tiedolla johtaminen,

yhtenäiset

toimintatavat

Keino vähentää kustannusten kasvua Prosessien

selkeyttäminen,

byrokratian

vähentäminen.

Henkilökunalla samat

käytännöt liikkuessa maakunnan

alueella.

7. Osallisuuden toteuttaminen

Osallisuus

Suora osallisuus Tieto osallisuus Toimita osallisuus

Asiakkaat ja omaiset aktiivisesti

mukana

Sosiaalinen media Asiakasraadit

Asiakaspalautteet esim. Happy or

not

Muu viestintä Vertaistoiminta

Suora palaute Tapahtumat ja seminaarit Erilaiset kyselyt ja tutkimukset

Järjestöjen osallisuus

valmistelussa

Keskustelutilaisuudet Aloitteet, lausunnot

8. Yhteenvetoa valmistelusta

8.1 Tavoitteet

Eteneminen suhteessa tavoitteisiin• Vammaisten palvelujen valmistelu on haasteellista,

koska vammaispalvelun lainsäädäntö menee uusiksi samaan aikaan valinnanvapauslain kanssa. Tulevasta laista ei siis ole selkeää käsitystä.

• Vammaisten palveluissa ei ole muutosagenttia tms. Kansallista hanketta viitoittamassa suuntaa.

• Vammaisten palvelut ei ole riittävästi esillä LAPE hankkeissa eikä ikäihmisten palveluissa. Kuinka ensisijaiset palvelut palvelevat tulevaisuudessa vammaisia asiakkaita? Vammaisten palvelut tarvitsisi paljon koordinaatiotyötä jo vammaistyön ja kehitysvammatyön yhdistämiseksi.

• Nykytilan kuvaus on selvillä. Yhteinen tahtotila on valmisteluryhmässä pitkälle yhdenmukainen.

• Yhteisiä haasteita palveluntuotannossa on paljon.

• Hyviä käytänteitä on tuotu esille.

Palvelujen tuottamistavat

• Liikelaitoksen tuottamat palvelut

• Liikelaitoksen ostopalvelut

• Asiakasseteli

• Henkilökohtainen budjetti

Valinnanvapauslaissa velvollisuus tarjota henkilökohtaista budjettia kaikille, joilla on pitkäaikainen avun tarve. Haasteena laissa, että henkilökohtaisella budjetilla tulisi ostaa sosiaalipalveluja. Kokemusten mukaan monella asiakkaalla on tavoite päästä pois sosiaalipalveluista. Jos se on mahdollista HB:n avulla niin voidaanko mahdollistaa?

Asiakassetelin palvelut:

• Kotiin vietävät palvelut: Kotihoito, sosiaaliohjaus, ateriapalvelu, henkilökohtainen apu

• Tehostettu palveluasuminen

• Lyhytaikainen hoito

• Työ- ja päivätoiminnan palvelut

Tuottavuustavoitteet

• Välittömän asiakastyön lisääminen ja asiakastyön ajankäytön tehostaminen

• Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kattavasti käytössä ( yksi yhteinen järjestelmä käytössä; rajapinnat RAI, PSOP yms.) sähköinen asiointi

• Prosessien Lean-työskentely ja yhdenmukaistaminen toimiviksi palveluketjuiksi

• Palvelutarpeen arviointi ja ennakointi ohjaavat toimintaa niin, että palvelut muokkautuvat/ räätälöidään kulloisenkin tarpeen mukaisesti.

• Mittarit käytössä ja niiden pohjalta kehitetään sekä muovataan palveluja / asiakasprosesseja vastaamaan asiakkaiden tarpeita.

• Asiakaskohtaisten kustannusten pieneneminen ja samalla laadun jatkuva parantaminen.

• Sote-tietopaketit huomioidaan raportoinnissa.

HYTE- tavoitteet ja rakenteet

TOTEUTUUKO OMAN NÄKÖINEN ELÄMÄ?

• Vammaiset pystyvät elämään oman näköistä elämää vammasta tai sairaudesta huolimatta ja kykenevät elämään yhdenvertaisesti ei-vammaisiin kansalaisiin verrattuna.

• Itsemääräämisoikeus, osallisuus ja oikeus itsenäiseen elämään toteutuu ilman tarpeetonta holhousta ja valvontaa, turvallisuutta unohtamatta.

• Palvelujen määrittämisessä käytetään asiakkaan omia tavoitteita ja tarpeita.

• Yhden luukun periaate ja sujuvat palveluketjut.Poikkeus- ja ongelmatilanteisiin on luotu toimivat menettelyt. Palvelun tilaaja ja tuottajat toimivat yhdessä vammaisen henkilöiden kanssa palveluvirheiden korjaamiseksi. Palvelun käyttäjää kuunnellaan ja tuetaan.

• Palveluja kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella.

• Mittarit ”Sitä saa, mitä mittaa”. Mittaamalla saadaan toimijat kiinnittämään huomiota mitattavaan asiaan.

• Asiakkaan kokema hyöty/tyytyväisyys

• Oman näköisen elämän toteutuminen (suunnitelmassa yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutuminen)

• Kokemus palveluketjujen sujuvuudesta ja toimivuudesta (prosessin toteutuminen, viiveet)

Ehdotetut terveys- ja hyvinvointi-indikaattorit (THL)

1) Työllistyminen palkkatyöhön

2) Kotiin vietävien palvelujen peittävyys

Vammaisetuudet

• Aikuisen vammaistuen saajat / 1 000 asukasta

• Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 000 asukasta

• Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajia / 1 000 asukasta

• Ruokavaliokorvauksen saajia / 1 000 asukasta (-2015)

• Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutetut 18 - 64-vuotiaat Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutetut 31.12. / 100 000 asukasta

• 16 vuotta täyttäneen Kelan myöntämä vammaistuki (Korotettu ja ylin) saajat

• Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen saajat 100 000 asukasta kohden (Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / 100 000 asukasta) (myös ikäryhmittäin) Henkilökohtaisen avun saajat 100 000 asukasta kohden (myös ikäryhmittäin)

• Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana / 100 000 asukasta

• Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet / 100 000 asukasta

• Kehitysvammaisten tuetun asumisen asiakkaat 31.12. (myös ikäryhmittäin)/ 100 000 asukasta

• Kehitysvammaisten ohjatun asumisen asiakkaat 31.12. (myös ikäryhmittäin)/ 100 000 asukasta

• Kehitysvammaisten autetun asumisen asiakkaat 31.12. (myös ikäryhmittäin)/ 100 000 asukasta

• Kehitysvammalaitosten asiakkaat 31.12. yhteensä / 100 000 asukasta

Nämä ovat nykyisen lainsäädäännön mukaisia. Ei otettavissa käyttöön suoraan v. 2020 alkaen vammais-lainsäädännön uudistumisen vuoksi.

8.2 Jatkovalmistelussa huomioitavaa

Uudelleen organisoitavat palvelut


• Kuljetuspalvelu

• Asunnon muutostyöt

• Vaativan tason palvelut

• Vastuutyöntekijyys

• Perhehoito, tukihenkilö, tukiperhe

• Omaishoito

• Myöntämiskriteereiden yhdenmukaistaminen

• Henkilökohtaisen budjetoinnin yhdenmukaisuuden varmistaminen

• Ostopalvelut, ladun valvonta

• Palvelusetelit, kilpailutukset

Tavoite jatkovalmistelulle

• Kilpailukykyiset ja vaikuttavat palvelut asumispalveluissa ja työ- ja päivätoiminnoissa sekä kotiin vietävissä palveluissa.

• Yhtenäinen toimiva kuljetuspalvelujen järjestämistapa.

• Palvelut saatavilla lähipalveluina.

• Yhteiset kriteerit ja toimintatavat palvelutarpeen arvioinnissa sekä mittarit.

• Yhdenvertaiset koordinoidut palvelut yli kuntarajojen.

• Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallisuuteen kasvavat.

• Valinnanvapauden lisääminen

Jatkotyöskentelyssä linjattavat asiat

• Asiakkaan osallistuminen

• Valmisteluryhmän, alatyöryhmien jatkaminen, keskustelutilaisuudet

• Yhdyspintojen ja vastuiden määrittely

• Maakunnan liikelaitos, kunta, Sote-keskus

• Lapset, nuoret, perheet, ikääntyneet ym. asiakasryhmät ja niille palveluita tuottava tahot esim. sosiaalityön päätöksenteko

• Apotti

• Omaishoidon ja perhehoidon vastuut

• Ruotsinkieliset palvelut

• Palvelupaketit

• Järjestäjän tehtävien määrittely

• Palvelutarpeen arvio, yhteiset mittarit, RAI

• Tuotannon ohjaus, valvonta, arviointi

• Palvelumuotoilu, mitä uutta tarjoamme?

• Yhdenvertaiset palvelut, asiakasryhmien yhdistyminen (KvL ja Vpl)

• Valinnanvapauden varmistaminen

• Teknologian hyödyntäminen, chat palvelut, etähoito

• Joustavat aukioloajat, saatavuuden lisääminen

Jatkotyöskentelyssä huomioitavaa

• Vammaistyössä on tarpeen tehdä mittavat muutokset palvelurakenteeseen (esim. valtakunnallinen laitoshoidon purku), palvelujen kohdistamisessa ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaiseen toimintaan, mittareiden käyttöönotossa, kotiin vietävien palveluiden joustavuuden lisäämisessä (esim. kukaan ei joutuisi tehostettuun palveluasumiseen, koska tukea kotiin ei ole saatavilla virka-ajan jälkeen), palvelujen järjestämistavan ja kriteerien yhdenmukaistamisessa. Mittava uudistaminen ja sen varmistaminen, että vanhat rakenteet eivät siirry maakuntaan edellyttää, että valmistelutyöhän rekrytoidaan asiantuntijaosaamista ja johtoa. Alan vahvoja muutoshaluisia substanssiosaajia tarvitaan mukaan ymmärtämään asiakastyön ja lainsäädännön kannalta oleelliset asiat. Valmistelua varten tarvitaan laajaa alueellista näkemystä, koska asiakkaiden tarpeissa on alueellisia eroja.

Tulevat muutokset

Uusina palveluina 2020 lähtien

• Henkilökohtainen budjetti osana valinnanvapauslakia

• Valmennus, lyhytaikainen huolenpito, tuettu päätöksenteko uusia palveluja VALAS lain mukaan

• Uusi IMO lainsäädäntö

• "Väliinputoavat" asiakkaat ovat jatkossa vammaispal-veluun oikeutettuja, kun ensisijaiset palvelut eivät ole riittäviä. Uusi VALAS laki ei edellytä diagnoosia vammaisuudesta vaan pohjautuu tarveperusteisuuteen mm. ADHD. Asiakkaiden määrä tulee kasvamaan, mikäli sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ei saada vammaisten henkilöiden saataville.

Henkilöstö

• Henkilöstön asema on huomioitava uudistuksessa. Vammaistyö vaatii vaativaa osaamista ja on tärkeää, että osaaminen ei häviä muutoksessa.

• Henkilökunta tarvitsee vahvaa koulutusta sosiaalihuoltolakiin, valinnanvapauslakiin sekä uuteen vammaislainsäädäntöön.

• Vammaisalan henkilöstöä tulee maakuntaan 26 kunnasta ja ainakin yhdestä (mahdollisesti kahdesta) kuntayhtymästä. Henkilöstön palkoissa ja nimikkeissä on suurta vaihtelevuutta kuntien mutta varsinkin kuntayhtymän ja kuntien kesken, mikä ei ole suhteutettuna työn vaativuuteen. Myös esimiesten vastuualueissa on suuria eroja.

• Asiakaslähtöinen, saatavissa oleva ja tasalaatuinen palvelu koko Uudenmaan alueella sekä tuottavuuden lisääminen tulevat vaatimaan henkilöstön siirtoja eri työpisteille.

• Toimenkuvat tulevat osittain laajentumaan ja moniammatillinen työote lisääntymään.

Henkilöstö

• Vammaissosiaalityön kehittämiselle tarvitaan vahvat tukirakenteet ja työhön kytkettyä kehittämis- ja tutkimustyötä.

• Vammaisalalle ei juuri tule opinnoissaan alalle suuntautuneita henkilöitä. Sosiaalityön opinnoissa yliopistossa ja AMK-tutkinnoissa Vammaistyön tulisi olla enemmän esillä.

• Lisäksi toisen asteen tutkinnoissa (esim. lähihoitaja) ei vammaisala myöskään ole riittävästi edustettuna.

• Suurin osa ohjaustyöntekijöistä tutustuu alaan vasta käytännössä työpaikalla.

• Lisäksi on ollut havaittavissa, että alalle tulevilla lähihoitajilla on ollut enemmän hoidollinen ote asiakkaisiin, sen sijaan että tarve on ohjaukselliselle, kuntouttavalle ja voimavarakeskeiselle työotteelle.

Henkilöstötavoitteet

• Työhyvinvoinnin lisääminen hyvän esimiestyön, dialogin ja toimivan työyhteisön tuella.

• Henkilöstön ja muiden resurssien joustavan sekä tehokkaan käytönlisääminen (ollaan siellä missä asiakkaat tarvitsevat, oikealla osaamisella).

• Liikkuva ja jalkautuva työ sekä joustavat työajat kohtaavat asiakkaiden tarpeet (saavutettavuus, silloin, kun asiakkaalla on tarve, pois virka-aika ajattelusta).

• Työntekijästä = valmentajaksi (henkilöstö etsii asiakkaan/ omaisen kanssa yksilöllisiä räätälöityjä ratkaisuja oman näköisen elämän löytämiseksi).

Mitä osaamista tulevaisuudessa edellytetään?

• Kehitys- ja uusiutumisvalmius/-kyky

• Moniammatillisuus ja ammattikohtainen erityisosaaminen

• Digitaaliratkaisujen hyödyntäminen

• Prosessien hallinta ja kehittäminen

• Laaja-alaisen kuntoutuksen erityisosaaminen

• RAI-mittarin käyttö ja tulkinta

• Liikkumis- ja toimintakyvyn arviointi ja edistäminen

• Autismin kirjo, kommunikaatio osaamisen vahvistaminen päihde-, ja mielenterveysongelmien tunnistaminen ja oikean ammattilaisen mukaan ottaminen

• Harvinaisten sairauksien hoito ja kuntoutus

• Vähintään suomen- ja ruotsinkielen taito kaikilla palvelualueilla, muut kielet lisähyöty. Muiden kielten tulkkauspalvelut saatavilla

• Osaamisen johtaminen

• Tiedolla johtaminen

Nostot

• On riski, että vammaispalvelujen asiakasmäärä kasvaa ja asiakaskunta muuttuu tulevan lainsäädännön myötä, elleivät sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut tavoita vammaisia henkilöitä paremmin. Palveluntarve kasvaa ja muuttuu esim. kehitysvammaisille suunnatuilla palveluilla ei vastata autismin kirjon palvelun tarpeeseen.

• Sosiaalihuoltolaki ja vanhuspalvelulaki ovat ensisijaisia kuten muillakin asiakkailla. Vanhuspalvelulain osalta vammaisia henkilöitä palvellaan parhaiten Keski-Uudellamaalla.

• Perheet tarvitsevat enemmän ennalta ehkäisevää tukea perhepalveluissa, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Resursseja tulisi tällöin kohdentaa oikein mm. perheneuvola ja kotiapu –palveluihin.

• Vammaisten lasten toimiva päivähoito, integraatio kouluissa ja riittävät jatko-opiskelupaikat tulee turvattava yhteistyössä kunnan kanssa.

• Aikainen moniammatillisen asiakassuunnitelman teko ja kirjaaminen sekä sen vaikuttava toteutus.

Jatkovalmisteluun huomioita• Yhtenäiset kriteerit ja palvelujen yhteensovittaminen.

• Palvelutuotannossa on oltava sellaiset kannustimet, että palvelujen vaikuttavuus on nähtävissä ja asiakkaita kuntoutuu kohti työelämää ja itsenäistä asumista.

• Palvelujen painopiste on sosiaalihuoltolaissa.

• Yhteiset kirjaamiskäytännöt kaikkiin maakunnan yksiköihin.

• Henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointiin on kiinnostusta Uudellamaalla. Pieniä kokeiluja on menossa.

• Erikoissairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palvelujen oikea-aikaisen ja tehokkaan palvelun huomioiminen.

• Toimintakyvyn erityisasiantuntijoiden alueellisten ja keskitettyjen palveluiden saatavuuden varmistaminen.

• Laadukkaan osaamisen edistäminen.

• Uudellemaalle tulee mittava rakenteellinen muutos vammaispalvelujen osalta. Valmistelutyöhön palkattava riittävästi alan osaajia, jotta substanssiosaaminen on vahvasti huomioitu uudessa palveluverkossa.

www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019 • #Uusimaa2019

Valmisteluryhmän pj. Mikaela Westergård

[email protected]

(09) 310 43149

www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019

#Uusimaa2019 • #turvallinensiirtymä

Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun

Uudenmaan

vammaispalvelujen

parhaat käytännöt

Vammaispalvelujen

valmisteluryhmä 12.3.2018

Hyvä käytäntö Kuvaus Tavoite ja

mittarit

Vaikuttavuus, hyödyt

Jalkautuvat

(erityis)palvelut

Tehostetun työn malli

(Helsingin kaupunki)

ja tukiryhmät

(Eteva), jossa

osaaminen ja tuki

jalkautetaan asiakkaan

luokse, lapsuudenkotiin

tai asumispalveluun.

Lisätään ja

laajennetaan

jalkautuvia

palveluja

laitossijoitusten

sijaan.

Jalkautuvien palv

elujen lukumäärä

Varhainen puuttuminen,

ennalta ehkäisevä tuki,

raskaiden palvelujen

tarpeen vähentyminen.

Asiakas ja lähipiiri saavat

tuen asiakkaan luokse,

asiakkaan ei tarvitse siirtyä

pois omasta kodistaan

eikä kallista laitosjaksoa

tms. tarvitse asiakkaalle

ostaa, Kriisien ja kalliiden

kriisi-/kuntoutus-

/hoitojaksojen

ennaltaehkäisy;

asiakaslähtöinen

toimintamalli

Asiakkaan

osallisuus

Käytännössä:

Asiakasraadit,

kokemusasiantunti

jat, kuulemistilaisu

udet

Hankinnoissa

Laadunvalvonnassa

Omien palveluiden

suunnittelu

Asiakkaat

osallistuvat palvel

ujen

kehittämiseen ja

suunnitteluun

Asiakkaiden

yhteiskunnallinen

näkyvyys ja

Asiakas saa sellaista

palvelua, mitä itse haluaa ja

mistä itse hyötyy


mittarit

Vaikuttavuus,

arvioitavat hyödyt

Työsuhteeseen ja

palvelun käyttöönliittyvä neuvonta –Avustajakeskus

Kuuma-kuntien (Hyvinkää,

Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula) avustajakeskuksen toiminta alkanut 2018 alussa.

Avustajakeskukseen keskittyy henkilökohtaisen avun

työnantajamalliin liittyvä erityisosaaminen.

Vahva osaaminen

vammaisten työnantajien neuvonnassa.

Ohjaus ja laadun valvonta

Avustajien saatavuus

Työnantajien osuus hk-avun

asiakkaistaHk-avun asiakaskohtaiset kustannukset

AsiakastyytyväisyysJärjestökyselyssä keskeisenä

kehittämiskohteena nousi henkilökohtaisten avustajien saatavuus (60%).

Sijaismaksajapalvelu Työnantajamallin kustannuste

hokas toteuttaminen tarvitsee onnistuakseen sähköisen, keskitetyn palkkojen

sijaismaksamispalvelun, joka tunnistaa palveluun liittyvät

työehtosopimukset sekä työlainsäädännön.

Työnantajamallin

hallinnointi

Maksu suoritteiden mukaan, ei

käyttömaksua. Palvelua käyttää jo yli 140 kuntaa. Vähentää hk-avun palkanmaksun hallinnon

kustannuksia, kun työnantajat voivat itse hallinnoida

palkanmaksua.

Palvelusetelijärjestel

mä PSOP

Palvelua nyt hallinnon tukena,

mutta tulevaisuudessa myös asiakkaiden järjestelmänä, jonka kautta he voivat tehdä

suoraan tilauksia palveluntuottajille sekä seurata

tuntiensa käyttöä.

Laskutuksen

hallinnointi. Asiakaspalautteen keruu.

Henkilökohtaisen budjetoinnin alusta.

Vähentää manuaalista

tarkastamista. Robotiikalla voidaan automatisoida suoritekirjausten teko

(TerveysEffica) ja asiakaslaskutus.


mittarit

Vaikuttavuus,

arvioitavat hyödyt

Malminiittyhanke

(Vantaan kaupunki)

Palveluasumisen tukipalvelujen

tuottaminen työllistämällä vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä

Vammaisten työllistyminen

Osaamiskartta

(Espoon kaupunki)

Interaktiivinen ja jatkuvasti

päivittyvä sosiaalityön henklöstön osaamista kuvaava taulu

Riittävän osaamisen

varmistaminen esim. palveluittain sosiaalityössä

koulutuspv/vuosi

Varmistaa riittävän osaamisen

sosiaalityössä ja edistää asiakasvirtauksen (hakemusten käsittelyn)

viivytyksettä ja tuloksekkaasti.

Ensiarviotiimi

(Espoonkaupunki)

Hakemusten selvitysten

käynnistymiseen ja kiireellisyyden arviointiin ja puhelinneuvonta

arkisin klo 9–11 ja 12–14. Lisäksi päivittäinen

neuvontasähköpostiin vastaaminen. Tiimissä työskentelee joka päivä

kaksi sosiaaliohjaaja (1 pysyvä), sosiaalityöntekijä ja

toimistosihteeri (molemmat kiertäviä).

Hakemuksen

selvityksen aloittaminen < 7 vrkVastatut

puhelut/vastaamattomat puhelut

neuvonnassa

Hyvä ja vaikuttava

asiakasneuvonta ja palveluohjaus. Varmistaa kiireellisten

asiakasasioiden käsittelyn välittömästi sovitulla

toimintamallilla, kerralla kuntoon -periaatteella

Hyvä käytäntöVaativan tason vammaispalvelut

Kuvaus Tavoite ja

mittarit

Vaikuttavuus,

arvioitavat hyödyt

Asumisyksiköiden ja

perusterveydenhuollon

alueellinen yhteistyö

Sote-integraatio toteutuu asiakkaiden

arjessa; päästään eroon

päällekkäisistä resursseista (esim.

lääkäripalvelut ja suun

terveydenhuolto)

Down-lasten

varhaiskuntoutus

(Helsinki)

Kuntoutussuunnitel-

mien moniammatillinen

prosessi sekä arviointi

(Helsinki)

Kehitysvammapsykiat-

rian konsultoiva työote

ja jaetut lääkäriresurssit

(HYKS ja Eteva)

Etädiagnisointi

ja konsultaatiot HUS:n sisällä.

Niukat resurssit saadaan

tehokäyttöön

Kustannustehokkuus, osaamisen

kehittäminen ja jakaminen

Asiakkaiden

itsemääräämisoikeu-

den tukeminen

Asiakkaiden voimaannuttaminen ja

yksilölliset, tarpeen mukaiset palvelut

Hyvä käytäntöVaativan tason vammaispalvelut

Kuvaus Tavoite ja

mittarit

Vaikuttavuus,

arvioitavat hyödyt

Perhetyömalli

(Autismisäätiö)

Vaativan tason

palvelujen tuotteistus ja

skaalautuvuus,

omakustannushinnoitte

lumalli (Eteva)

Kustannusvaikuttavuus

ja läpinäkyvyys.

Toiminnan ja talouden ohjattavuus ja

ennakoitavuus; tilaaja tietää, mitä on

tilaamassa ja mitä palveluun kuuluu

ja mitä ei

Digitaalinen

toimintamalli

maakunnallisessa

organisaatiossa

(Eteva)

Kustannustehokkuus, matkustamisen

minimointi, uudet tavat toimia,

kokouksiin voi osallistua vain oman

asian käsittelyn ajan

Keskitetty vahva

erityisosaaminen

Kehitysvammapoliklinikka

Asiantuntijapalvelut (Eteva)

Niukat resurssit saadaan

tehokäyttöön; varmistetaan

asiakaslähtöiset ja tarpeen mukaiset

palvelut; osaamisen jakaminen ja

vertaistuki

Hyvä

käytäntö:

otsikko/pal-

velu

Kuvaus Tavoite ja

mittarit

Vaikuttavuus, arvioitavat

hyödyt (laatu, saatavuus,

volyymit, hinta jne.)

Asumiskokeilu- ja

asumisvalmennus-asunnot(2)

Digitaalinen

ympäristö(Helsingin kaupunki)

Asuntoryhmän yhteydessä kaksi

asuntoa, joissa hyödynnetään digitaalista tekniikkaa (360-kuvaa,

iPadit sovelluksineen)

henkilökunnan antaman avun, tuen ja ohjauksen ohella.

(VR-robotiikkahanke).Asumiskokeilussa kartoitetaan 4-

6-vkn jaksossa asiakkaan

voimavarat ja avuntarpeet yhdessä asukkaan kanssa ja

suunnitellaan ja kokeillaan tukitoimet itsenäisen selviytymisen

parantamiseksi.

Arvioida digitaalisen

ympäristön mahdollisuudet

vammaisen asiakkaan

toiminnan ohjauksessa.

Selvittää asiakkaan voimavarat ja

asumiseen liittyvät

taidot.

Löydetään asiakkaalle soveltuva asumismuoto ja

omatoimisuutta tukevat apuvälineet. Tarve asumismuodon vaihtamiselle vähenee, jolloin

asukastyytyväisyys ja turvallisuus lisääntyy.

Toiminta asumisryhmän yhteydessä, arviointi osana ryhmän toimintaa.

Yöaikaisen tuen

mallit:Vammaisten

asumispalvelujen

yhteinen yöpäivystys ja yöaikainen tuki

lähiyksikiköstä(Helsingin kaupunki)

Asukkaan tarpeeseen perustuvat

tilapäiset tai jatkuvaluonteiset käynnit yöaikaan.

Yksittäiset käynnit tai tarvittaessa

pitempiaikainen ympäri vuorokau-tinen asuminen esim.

toipilastilanteessa.

Vältetään ylimääräiset

yksikkösiirrot.Nopea kotiutuminen

sairaalasta. Reagointi

poikkeaviin tilanteisiin. Turvallisuus lisääntyy.

Mahdollistaa asumisen omassa kodissa

AsiakasturvallisuusAsiakastyytyväisyys

Kustannustehokkuus

Hyvä

käytäntö:

otsikko/pal-

velu

Kuvaus Tavoite ja

mittarit

Vaikuttavuus,

arvioitavat hyödyt

(laatu, saatavuus,


Virtuaaliohjaus ja muut

digitaaliset palvelut ja sähköiset järjestelmät

(Video visit)

Asiakasturvallisuuteen liittyvät järjestelmät tai

apuvälineet

Kuvapuhelimella yhteys asiakkaaseen,

mihin liitetään tarpeen mukaiset toimenpiteet.

Erilaisin teknisin välinein tai menetelmin

huolehditaan asiakkaan turvallisuudesta.

Turvallisuus lisääntyy

Asukkaan itsenäisyys lisääntyy.

Asiakastyytyväisyys

Mahdollistaa oman näköisen elämän. Elämäntyytyväisyyden lisääntyminen.

Toiminnan taloudellisuus

Henkilöstön yhteiskäyttö

(Helsinki, Eteva)

Toiminnan tarpeisiin suhteutettua

resurssien käyttöä. Henkilöstö liikkuu sinne missä on tarve.

Tarvitaan vähemmän

sijaisia, Asiakasturvallisuus ja

tyytyväisyys lisääntyy.

Kustannustehokkuus

Henkilöstön osaaminen lisääntyy.Asukastyytyväisyys ja turvallisuus

lisääntyy.

Asiakastyön ajantasaine

n yhdenmukainen kirjaaminen Tiedot aina

käytettävissä esim. saira

alaan joutumisen tilanteissa (Helsingin

kaupunki, Etevakehittämistyö käynnissä)

Asiakastyö kirjataan

reaaliajassa yhdenmukaisesti asiakkaan kanssa

Tasalaatuisuus

Tiedon siirtyminen oikea-aikaisesti lainsäädäntöä

noudattaen.

Aika

kohdistuu välittömään asiakastyöhönAsiakasturvallisuus lisääntyy

Hyvä

käytäntö:

otsikko/pal-

velu

Kuvaus Tavoite ja

mittarit

Vaikuttavuus,

arvioitavat hyödyt

(laatu, saatavuus,


Rafaela-asiakastyön

mittari(Helsingin kaupunki)

Henkilöstön tuottaman tiedon

perusteella saadaan esiin asiakkaan hoidon, ohjauksen ja tuen tarve

Resurssien

kohdentaminen oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan

Mitatun tiedon perusteella resurssien

optimointi, kustannukset, laatu ja työn sisältö

Sosiaalinen isännöinti ja

olohuonetoiminta; voidaan toteuttaa

joko työsuhteisena tai

muun tyyppisenä vastikkeellisena

toimintana, esim. asumisetuna

(Helsinki, Eteva)

Määrätylle asiakasryhmälle

kohdennettu kevyt asumisen tuki

Yhteisöllisyyden

mahdollistaminen

Tukee itsenäistä asumista ja lisää

asumisturvallisuutta

Hyvä

käytäntö:

otsikko/pal-

velu

Kuvaus Tavoite ja

mittarit

Vaikuttavuus,

arvioitavat hyödyt

(laatu, saatavuus,

volyymit, hinta

jne.)

Asunnon muutostöiden

toimintamalli

Toimintakäytäntöjä on kuvattu palvelu vaiheineen ja eri

tahojen vastuutehtävineen. Helpottaa palvelukokonaisuuden hallintaa, palveluprosessiin

osallistuvat tietävät vastuunsa. Sosiaalityön osuus pieni.

Ehdotus:

Maakunnan asunnon muutostyön toimintamalliksi esitetään HUS ja Espoon kaupungin yhteistyönmallia

sekä ko. alatyöryhmän laatimaa tulevaisuuden

tavoitetilaa.

Vaatii sosiaalihuollon, toimintakyky- sekä rakennusalan ammattilaisten tiimin. Toimintakyvyn arviointi +

välttämättömien muutostöiden arviointi.

Rakennusteknisten ratkaisujen arvioiminen ja toteutuksen järjestäminen ja laadun valvonta.

Sosiaalihuollon ammattilainen ”omistaa prosessin”.

Riittävä paikallinen ja keskitetty moniammatilllinen

osaaminen (fysio- ja toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, sosiaalityö, rakentamisen

ammattilainen, esim. erikoisammattimies)

Sujuva ja

yhdenvertainenprosessi,

Tehtävä ja vastuu

jaettu ja tiedossa

LäpimenoaikaKustannukset

Tasalaatuiset palvelut,

Yhtenäinen prosessi

Laajempi teknisten

asiantuntijoiden verkostoLaajempi toimintakyvyn

asiantuntijoiden verkostoPerehtyminen ja

kouluttautuminen myös

erityisalueisiinVahvempi kollegiaalinen tuki

Hyvä

käytäntö:

otsikko/pal-

velu

Kuvaus Tavoite ja

mittarit

Vaikuttavuus,

arvioitavat hyödyt

(laatu, saatavuus,


Pienten asunnon-

muutostöidenkeskittäminen

lääkinnällisen

kuntoutuksen kanssa (Espoon kaupunki ja

HUS-malli)

Toteutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen

apuvälinepalvelun kautta esim. sairaalasta kotiutumisen mahdollistamiseksi asennetaan

tarvittavat tukikahvat tai muut pienemmät

apuvälineet.

Nopeuttaa prosessia ja vapauttaa vammaistyön resursseja kokonaisvaltaisempaan työskentelyyn.

KahvatLuiskat

Kynnyksen poisto yms.

Pienistä muutostöistä ei tehdä hallintopäätöksiä.

Asiakkaan välttämätön tarve edellä siten, että

asiakas selviytyy päivittäisistä toiminnoista.

Resurssit

kohdennettuSujuva prosessi

LäpimenoaikaKustannukset

Nopea ja laadukas palveluprosessi

(esim. kotiutustilanteessa), joka edistää asiakkaan toimintakyvyn ja

voimavarojen kehittymistä > pitkällä

tähtäimellä kustannusvaikutus

Rekisterihallinta (terveydenhuollon /

vammaispalvelujen laitteet)

Omaisuuden, huollon, kierrätyksen

ja hankinnan hallinta (koko elinkaari)

Asiakas-/potilasturvallisuus paranee

Hyvä

käytäntö:

otsikko/pal-

velu

Kuvaus Tavoite ja

mittarit

Vaikuttavuus,

arvioitavat hyödyt

(laatu, saatavuus,


Tukiviittomien ja

kommunikointivälineiden käytön ohjauksen

järjestäminen

lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna.

Määrärahasidonnaiset

Laitteet ja välineet

(omistusoikeus

< vaikuttaa huoltoon ja rekisteröintiin)

Idea-ajatus: siirretään sinne, missä osaaminen on (hoitava yksikkö arvioi jatkokuntoutuksen

tarpeen ja toteuttaa sen)

Selvitettävä miten VALAS-lain muutokset

vaikuttavat.

HUOM! Tämä ei varsinaisesti missään

nykykäyntäntönä, mutta halutaan kuitenkin nostaa tässä esiin.

Sama kuvio kuin em. Dioissa keskitetyssä

mallissa.

Kysely

vammaispalvelujärjestöille Kyselyn tulosten yhteenveto ja johtopäätökset

20.11.2017

Talent Vectia Oy

Sisällysluettelo

Toimeksianto ja toteutus

Kyselyn teema-alueet

Vastanneet organisaatiot

Yleisten kysymysten tulokset

Teemakohtaiset yhteenvedot

Keskeiset havainnot

Kehitysehdotukset

Kyselyn toimeksianto ja toteutus

Kyselyn toimeksiantaja on Uusimaa 2019 -hanke/vammaisten

palvelut valmisteluryhmä ja kyselyn toteuttaja on Talent Vectia Oy.

Kyselyn tarkoituksena on ollut kartoittaa vammaispalveluiden

järjestämisen ja tuottamisen nykytilaa, parhaita käytäntöjä ja keskeisimpiä tulevaisuuden kehittämiskohteita. Tuloksia

hyödynnetään maakunnallisten sote-palvelujen rakentamisen

esivalmistelussa. Kyselyn keskeisiä tuloksia ja johtopäätöksiä

tullaan syventämään tulevissa työvaiheissa.

Kysely lähetettiin 96 organisaatiolle (sis. yhdistyksiä, neuvostoja,

liittoja, säätiöitä ja järjestöjä). Jokaista organisaatiota pyydettiin

muodostamaan yksi organisaatiokohtainen vastaus kyselyyn.

Kyselyyn vastasi 27 organisaatiota. Näin ollen kyselyn

vastausprosentti on noin 28%.

Kyselyn virallinen vastausaika oli 17.10.2017-31.10.2017.

Vastausaikaa pidennettiin 3.11.2017 saakka.

Toimeksiantaja ja

toteuttaja

Toimeksianto ja

kyselyn tarkoitus

Vastaajat ja

vastausprosentti

Vastausaika

Kyselyn teema-alueet

• Ostopalvelut

• Työ- ja päivätoiminta

• Palvelutarpeen arviointi


• Kotiinvietävät palvelut

• Ympärivuorokautinen ja väliaikainen asuminen

• Asunnon muutostyöt ja apuvälineet

• Kuljetuspalvelut

• Erityistason vammaispalvelut

Kyselyyn vastanneet organisaatiot (N: 27)

Palveluntuottajat

30% vastanneista organisaatioista ovat

palveluntuottajia. Heidän vastauksissaan

ei ollut merkittävää eroa muiden

organisaatioiden vastauksiin.

Jäsenmäärä yli 500

55% vastanneista organisaatioista.

Palkattua henkilöstöä

0-5 16 organisaatiota




300 2 organisaatiota

Toiminnan maantieteellinen laajuus

50% toimivat valtakunnallisesti,

alueellisesti 4%,

50% paikallisesti.

Tyytyväisyys Uudenmaan palveluihin

Suurin osa (73%) organisaatioista eivät

osanneet kertoa kuinka tyytyväisiä he ovat

vammaispalveluiden tilanteeseen koko

Uudenmaan tasolla.

Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys ry

Vantaan Invalidit VANIN ry

DUV i Västnyland

ADHD-liitto ry

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry

Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry

Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto

Kehitysvammaliitto ry

Vantaan Hengitysyhdistys ry

Aivovammaliitto ryKehitysvammaisten Palvelusäätiö sr / KVPS Tukena Oy (palvelut)Kuuloliitto ry

Helsingin ja Uudenmaan neuroyhdistys ry

Uudenmaan munuais- ja maksajärjestö ry

Helsingin seudun Psoriasisyhdistys ry

Suomen Autismiyhdistys ry

Uudenmaan lihastautiyhdistys ry

Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry

Autismi- ja Aspergerliitto ryPääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ryPorvoon Invalidit- Borgå Invalider ry,

Vammaisneuvosto

Invalidiliitto ry

Keravan Reuma-ja Tules ry

Suomen Aspergeryhdistys ry

Näkövammaisten liitto ry

Kehitysvammatuki 57 ry

Palveluiden

yksilöllisyysLäpileikkaavana teemana, riippumatta palvelualueesta tai funktiosta, nousi yksilöllisyyden tärkeys tulevaisuudessa vammaispalveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja tuotannossa.

Palvelutarpeen

arviointi

Palvelutarpeen arviointiin ollaan erityisen tyytymättömiä. Tärkeimpinä kehityskohtina koetaan asiakkaan kuuleminen ja päätöksenteon oikeellisuus ja yhtenäiset kriteerit sekä arvioivan

henkilöstön ammattitaito.

Palveluiden

heterogeenisuus

Kyselyn perusteella on vaikea muodostaa yhtä kokonaiskuvaa koko Uudenmaan tilanteesta. Kuntien välillä ja kuntien sisällä koetaan olevan suuria eroja vammaispalveluiden järjestämisessä

ja tuottamisessa, erilaista ohjausta ja erilaisia toimintatapoja on paljon. Ylilaatu vs. alilaatu.

Järjestöjen rooli

Järjestöjen rooli toivotaan tulevaisuudessa olevan vertaistuen järjestäminen, tiedon välittäminen ja kohderyhmänsä oikeuksien ja tarpeiden asiantuntijana oleminen. Maakunnalta odotetaan

tulevaisuudessa järjestökumppanuuden syventämistä. Järjestöt toivovat myös, että maakunnan

vammaisneuvoston jäsenvalinta perustuisi kuntien vammaisneuvostojen omaan äänestykseen.

Asiakas-

osallisuusEtenkin palvelutarpeen arvioinnissa, ostopalveluissa ja asumisessa toivotaan kehityskohteiksi asiakasosallisuuden lisäämistä.

Moni-

ammatillisuus

Toimiva arkiAsumisessa ja työssä, toivotaan, että vammaisten arki olisi mahdollisimman lähellä tavallista arkea. Esimerkiksi työpaikkojen tulisi olla normaaleissa työympäristöissä ja asuminen mahdollisimman kodinomaista.

Laajasti kiitosta saaneissa palveluissa korostui taustalla moniammatillisuus ja asiakkaan palvelutarpeen huomioiminen kokonaisuutena.

Ostopalveluiden

kriteeristö

Ostopalveluiden osalta tulevaisuudessa huolta herätti kilpailutus- ja hankintamallit ja –kriteeristöt. Laadun painoarvoa ja ymmärrystä eri hankittavien palveluiden sisällöistä toivottiin vahvistettavan tulevaisuudessa. Laadun seurannan merkitystä myös korostettiin.

Keskeiset havainnot

Yleisten kysymysten tuloksetNykyisissä vammaispalveluissa, ollaan erityisen tyytyväisiä palvelupolkujen selkeyteen,

asiantuntevaan palveluun ja moniammatilliseen osaamiseen, apuvälineisiin ja niiden huoltoon,

kuljetuspalveluihin ja siihen, että asioista osataan keskustella avoimesti. Etenkin Helsingin palveluihin

ollaan tyytyväisiä.*

Nykyisissä vammaispalveluissa ollaan tyytymättömiä palveluiden laadun ja saatavuuden

heterogeenisuuteen kuntien välillä, tiedon vähäiseen satavuuteen tai siihen, että se on väärässä

muodossa. Tyytymättömiä ollaan myös resurssipulaan (asunnot, osaaminen, päätöksentekonopeus,

tarpeen arviointi), palvelupäätösten ennakoimattomuuteen tai virheellisyyteen.

Tulevaisuuden vammaispalveluilta 56% organisaatioista toivoo, että asiakasosallisuutta vahvistetaan

ja 48% haluaa, että palvelun saatavuutta ylläpidetään.

Maakunnan ja järjestöjen yhteistyöltä toivotaan tulevaisuudessa yhteistyötä edunvalvonnassa,

vaikuttamisessa, suunnittelussa ja palveluiden toteuttamisessa. Järjestöistä 43% haluaa laajempaa

kumppanuutta vammaisten palveluiden järjestämisessä.

* Vastaajat kokevat, että Helsingissä on hyvä

tarpeiden ymmärtämisen kulttuuri. Palvelut

koetaan myös tasapuolisiksi ja palveluiden

sijainti Helsingissä koetaan hyvänä.

Mihin ollaan

tyytyväisiä?

Mihin ollaan

tyytymättömiä?

Tulevaisuuden

prioriteetit

Yhteistyö maa-

kunnan kanssa

Tulevaisuudessa toivotaan, että järjestöjen rooli asiakkaan arjen tukemisessa on erityisesti vertaistuen

järjestämisessä sekä tiedon tuottamisessa ja jakamisessa. Toinen keskeinen esiinnoussut alue on

kohderyhmän oikeuksien sekä yhdenvertaisuusperiaatteen toetutumisen ja seurannan varmistaminen,

sekä vammaisten vaikutusmahdollisuuksien toteuttaminen (esim. käyttäjäkokemus palveluiden

kehittämisessä). Tulevaisuudessa järjestöt haluavat erityisesti keskittyä yhteistyöhön palvelun

tuottajien ja maakuntien kanssa liittyen palveluiden kehitykseen, ja toimimalla asiantuntijoina

kohderyhmänsä tarpeista. He haluavat myös tuottaa riippumatonta seuranta- ja tutkimustietoa.

Järjestöt toivovat myös, että maakunnan vammaisneuvoston jäsenvalinta perustuisi kuntien

vammaisneuvostojen omaan äänestykseen.

Järjestöjen rooli

tulevaisuudessa

Tapa vaikuttaa

tulevaisuudessa

Ostopalvelut (N:10)Teemakohtaiset kysymykset

Ostopalveluissa tärkeimpänä nähdään, että palvelu vastaa asiakastarvetta

(80% vastaajista). Tämän lisäksi palvelun saatavuus ja yksilöllisyys koetaan

tärkeänä (50% vastaajista kokevat molemmat tärkeinä).

Palveluntarjoajat kokevat ostopalveluiden tämänhetkisenä vahvuutena

yhteistyön tilaajan ja tarjoajan välillä.


”Ostopalvelujen mittaamisessa tärkeitä olisivat yllättäen tehdyt tarkastuskäynnit, jotka paljastaisivat todellisen tilanteen. Samoin asiakaspalautetta on kerättävä asiakkailta itseltään ja heidän läheisiltään ahkerasti, ja saadun palautteen perusteella korjaustoimiin on ryhdyttävä välittömästi.”

Ostopalveluiden keskeisenä kehityskohteena on hankintakriteeristö, jossa

hinta ei saa olla ainut arviointimittari. Tämän lisäksi toivottiin suurempaa

asiakaspalautteen huomiointia. Keskeisenä tulevaisuuden kehityskohtana

nähtiin asiakkaiden osallistaminen.

Palveluita tuottavat organisaatiot näkevät monipuolisten hankinta ja kilpailutusvaihtoehtojen räätälöinnin eri tilanteisiin tärkeimpänä tulevaisuuden

kehittämiskohteena (kolme neljästä palveluita tuottavasta organisaatiosta).


Työ- ja päivätoiminta (N: 8)Teemakohtaiset kysymykset

Järjestöistä 50% näkee tämänhetkisen palveluntarjonnan vahvuutena palvelun

saatavuuden, ja 38% palvelun laadun sekä palvelun yksilöllisyyden.

Keskeisinä kehityskohteina 57% näkee asiakasosallisuuden ja 43% palvelun

laadun ja yksilöllisyyden.


”Kehittyneimmät käytännöt ovat syntyneet yhdessä asiakkaiden kanssa uudenlaisia

malleja kokeillen. Muutamia esimerkkejä: KVTuki57, Lyhty, Kettuki, Eteva, Aula, Ravimäki yhdistys ja Vantaan työpajamalli. Tavoitteelliset yksilölliset suunnitelmat edustavat toimivaa käytäntöä työ- ja päivätoiminnassa.”

Työ-ja päivätoiminnassa, tulevaisuudessa tärkeiksi kokonaisuuksiksi koettiin

sen yksilölähtöinen suunnittelu, yhteistyö kuntien ja järjestöjen välillä sekä

reilut työtulot. Työpaikat tulisi olla luonnollisessa työympäristössä (esim.

julkishallinnon elimissä) ja vuorovaikutus vammattomien työyhteisöjen kanssa

tulisi olla monipuolista. Työ- ja päivätoiminnan isoimmaksi kehityskohteeksi nousi asiakasosallisuuden vahvistaminen.


Palvelutarpeen arviointi (N:18)Teemakohtaiset kysymykset

Suurin osa vastanneista järjestöistä on tyytymättömiä palvelutarpeen arvioitiin.

Noin 55% on tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä (40% eivät osaa sanoa).

Vaikka palvelutarpeen arviointiin ollaan yleisesti tyytymättömiä, koetaan

palvelutarpeen arvioinnin vahvuutena prosessin monialainen yhteistyö.


Suurimpina kehityskohtina nähtiin asiakkaan kuuleminen ja se, että asiakas

saa tarpeenmukaiset palvelut. Palveluihin ohjauksessa parhaaksi käytännöksi

katsottiin monikanavaratkaisu.


Henkilökohtainen apu (N:15)Teemakohtaiset kysymykset

Henkilökohtaisen avun palveluissa nykyisenä vahvuutena koetaan palvelun

yksilöllisyys (70% vastaajista).


Keskeisenä kehittämiskohteena nousi henkilökohtaisten avustajien saatavuus

(60%). Tärkeänä nähdään myös, että palvelu vastaa asiakastarvetta ja että on

olemassa monipuoliset vaihtoehdot tuottaa palvelu (molemmat 40%). Palvelun

järjestämisessä kaikki kolme mallia tulisi olla valittavissa (palveluseteli,

henkilökohtainen budjetti ja työnantajamalli).


Kotiinvietävät palvelut (N:9)Teemakohtaiset kysymykset

Kotiin vietävissä palveluissa selkeät vahvuudet ovat niiden yksilöllisyys ja

laatu.


Tärkeimpänä kehityskohteena nähdään palveluiden saatavuus ja yksilöllisyys.

Palveluntarjoajat toisaalta kokivat palvelun saatavuuden ja laadun

keskeisimpinä kehityskohteina.

Kotona asumisen mahdollistajana nousi digitekniikka ja yksilöllinen apu ja tuki.

Myös joustavuus koetaan tärkeänä tulevaisuuden kehityskohteena. Poikkeustilanteisiin ja vaihtuviin elämäntilanteisiin tulisi voida reagoida

nopeasti.


Ympärivuorokautinen ja väliaikainen

asuminen (N:7)Teemakohtaiset kysymykset

Sekä ympärivuorokautisessa, että tilapäisessä asumisessa tärkeimpänä

prioriteettina ja kehittämiskohteena korostuu itsemääräämisoikeuden

toteutuminen.


Tilapäisessä asumisessa keskisinä kehittämiskohteina nousee

itsemääräämisoikeus sekä asiakkaan osallistaminen asumisen ratkaisuissa.

Asumismuodoista korostuu asuminen asuntoverkostoissa, sekä riittävä

yksityisyys (esim. jokaisella oma asunto ulko-ovella).


Asunnon muutostyöt ja apuvälineet (N:11)Teemakohtaiset kysymykset

Asunnon muutostöiden järjestämisessä ei noussut esiin erityisiä vahvuuksia.

Asuntoon kuuluvien välineiden, laitteiden ja koneiden järjestämisessä

vahvuutena koettiin asiakastarvetta vastaavat välineet.


Ylivoimaisesti tärkeimpänä kehittämiskohteena asunnon muutostöissä nousi

muutostöiden yksilöllisyys (82% vastaajista). Vaikka asiakastarvetta vastaavat

välineet, laitteet ja koneet koetaan tällä hetkellä vahvuutena, koettiin se

samalla kaikkein keskeisimpänä kehittämisalueena tulevaisuudessa (100%

vastaajista).


Kuljetuspalvelut (N:12)Teemakohtaiset kysymykset

Kuljetuspalveluissa, keskeisenä vahvuutena nähdään palvelun sujuvuus.

Hyvänä käytäntönä koettiin osaavat kuljettajat, jotka pystyvät mukautumaan

asiakkaan tarpeisiin. Negatiivisena koettiin yhdistelyjen aiheuttamat odotusajat

ja joustamattomuus.


Kehityskohtina nähtiin turvallisuus ja asiakastarvetta vastaavat käytännöt (mm.

maksaminen, tilaaminen).

Kuljetusratkaisujen tulevaisuuden kehittämisessä nousi neljä suurta

kokonaisuutta: kuljettajien jatkuva koulutus asiakkaiden (esim. autismikirjon

henkilöiden) erityispiirteistä ja tarpeista, palvelutason riippumaton arviointi, ja kuljetuksen monimuotoinen mahdollistaminen (esim. oman auton hankinnan

tai kutsukuljetukset ja kaluston sopivuus).


Erityistason vammaispalvelut (N: 4)Teemakohtaiset kysymykset

Kaksi neljästä vastaajasta kokivat, korostivat vahvuuksina

erikoissairaanhoidon korkeaa laatua ja yksilöllisyyttä. Vaativan erityistason

vammaispalveluiden hyvinä käytäntöinä tunnistettiin myös moniammatillinen

tiimityö (myös viranomaistasolla), pitkäaikaiset palvelukontaktit (asiakkaat ja

henkilökunta tuntevat toisensa riittävän hyvin) ja yksilölliset ratkaisut.


Vaikka samat koettiin vahvuuksina, niin vastaajien näkökulmasta

moniammatillista yhteistyötä sekä palveluiden laatua ja yksilöllisyyttä tulee

kehittää. Muina huomioina henkilökunnan pysyvyyttä tulisi parantaa ja

ikääntyvien palveluita tulisi parantaa.


”Neurologisten asiakkaiden määrä on nopeasti kasvava ikärakenteen muutoksesta

johtuen ja on Suomessa niin kuin muuallakin kallein kansantauti, jonka ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen järjestämisen tulee satsata kaikilla tasoilla.”

Kehitysehdotukset

Kyselyn perusteella nousi selkeä tarve tulevaisuudessa kyetä räätälöimään palveluita vastaamaan aitoihin asiakastarpeisiin. Kuitenkin resurssien asettamat rajat huomioon ottaen on entistä tärkeämpi valita ne palvelut, joissa massaräätälöinnin avulla voidaan tuottaa jatkossa entistä parempaa ja tuloksellista palvelua. Palveluiden massaräätälöinnissä on keskiöön nostettava asiakasosallisuuden vahvistaminen ja löydettävä tälle oikea toimintatapa.

Massaräätälöinti

Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa palveluiden yhdenmukaistamisen, joka näyttäytyy tällä hetkellä yhtenä suurimpana haasteena. Yhtenäisillä laatukriteereillä, toimintatavoilla ja -malleilla luodaan systemaattisuutta ja läpinäkyvyyttä sisäisesti että myös ulos järjestökentälle. Tämä korostuu erityisesti, koska useat järjestöt ovat pieniä ja niillä ei ole ammattiresurssia seurata maakunnan toimintaa samalla tarkkuudella kuin monissa muissa organisaatioissa.

Palveluiden

tasalaatuisuus

Lähes poikkeuksetta asiat, jotka saivat kiitosta, liittyivät moniammatilliseen yhteistyöhön ja vahvaan osaamiseen. Erityisen tärkeää valmisteluvaiheessa on tunnistaa osaamiskapeikot ja varmistaa, että valmistelussa luodaan osaamisen kokoamiselle oikeat organisointimallit. Myös palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa ei pidä hukata järjestöjen osaamista tiettyjen asiakassegmenttien osalta. Tästä autismisäätiö yhtenä esimerkkinä.

Osaaminen

Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen tuotiin kyselyssä vahvasti esille kartoitettaessa toiveita uudelle maakunnalle. Systemaattinen palveluiden kehittämisen malli tuo läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta maakunnan ja järjestöjen yhteistyöhön. Odotukset ovat näin aukaistu molemmin puolin.

Järjestöjen osaamisen

hyödyntäminen

Johtaminen ja ohjaus

Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa johtamisen ja palveluiden ohjauksen uudelleentarkastelun. Nyt palveluiden heterogeenisuuden yhtenä syynä on osin vammaispalveluiden ominaispiirteiden ja toimintalogiikan kapea osaaminen. Nykyisten hyvien ja parhaiden käytäntöjen läpivalaisu johtamisen ja ohjauksen osalta olisi tehtävä osana uuden organisaation rakentamista.

Jokaisen alatyöryhmän olisi käytävä osana valmistelua keskeisimpien yhdyspintojen tunnistaminen ja tiekartan laatiminen onnistuneen uudistuksen varmistamiseksi. Keskiössä oltava sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation vahvistaminen.

Yhdyspinta ja

integraatio

Uusimaa 2019 – hanke/

vammaisten palvelut

valmisteluryhmä

vammaisten palvelut projektikuvaus - uudenmaan liitto · itsemääräämisoikeus. asiakkaan...

Documents