vaasan yliopistolehti vox cordis 2/2013

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

4 Kesä luentosalissa – nappaako? 8 Eettinen johtaja ei kumarra hyville

veljille 12 Levón-instituutti: Hyvä johtaja oppii 16 Kuvakilpailun satoa

18 Koulukiusaamisen anatomia 26 Miksi johtaja saa korkeaa palkkaa?2/2013

CORDIS

Päätoimittaja Maria MäkeläToimitussihteeri Tiina RamsilaTaitto C2 AdvertisingPaino Waasa Graphics Oy

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedo-tuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona www.uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemi-seen. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoi-tusmyynti: [email protected]

Palaute [email protected] Kannen kuvaProfessori Ari Salminen ja tohtori-koulutettava Venla Mäntysalo. Kuvaaja: Mikko Lehtimäki.

Julkaisija Vaasan yliopistoISSN 2323-8313 (painettu)ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Vaasan yliopistoPL 700Wolffintie 3465101 VaasaPuh. 029 449 8000

www.uva.fifacebook.com/vaasanyliopistoyoutube.com/UniversityOfVaasatwitter.com/univaasa

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

Ethän ole hyvä veli?

”Yhä useammin uhattiin tappaa jos lavertelee” Koulukiusaamisen anatomia

Tutkijakin pääsee sorvin ääreen FutIS- hankkeessa

Kesäopintoja, töitä, lomailua,

tutkimusta? .................................................. 4Pääkirjoitus .................................................. 5Uutisia .......................................................... 6Eettinen johtaja ei kumarra hyville

veljille............................................................ 8Firman tyypin saappaissa ........................ 10Hyvä johtaja oppii lisää ............................ 12Kohti kandia kotikulmilla ........................... 14Palveluita kotiovelle................................... 15Minun kampukseni .................................... 16Ei kenenkään vastuulla ............................. 18Konepajasta palveluyritykseksi ............... 20Sarjakuva..................................................... 21Musiikki vie ajatukset työstä .................... 22Vaasa, energisen johtamisen kaupunki 23Tuoretta tiedettä ........................................ 24Well done!................................................... 24I Vasa känns allt nära ................................ 25Opiskelijan karnevaalijuhla ...................... 26Muistatko? ................................................... 26Tänne............................................................ 27

Kaupunginjohtajan kolumni

Miksi johtaja saa korkeaa palkkaa? Filosofi vastaa.

Minä & tiede avaa tutkijankammion ovet

Sisällysluettelo

Elämän suola: Rehtori heittää buzukikeikkaa

Sarja- kuva

Missä tapahtuu?

Tänne!

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013 3

CORDIS

Käytäviltä kuultua

Kesäopintoja, töitä, lomailua, tutkimusta?Tätä mieltä Vaasan yliopiston opettajat ja opiskelijat ovat kurssien järjestämisestä kesälläkin:

”Minä istutan kukkia

kesäisin, en opeta.”

”Kielet kesällä, talousmatematiikka

talvella.”

“En suorittaisi, kesällä

keskityn töihin, jotta

on syksyllä taas virtaa

opiskella.”

”Armeija tulee väliin,

muuten kyllä löytyisi

mielenkiintoa.”

”En kannata kesäopintojen

järjestämistä, koska se on hyvää tutkimus-

työaikaa opettajalle ja lomaakin tulee pitää.”

Opettajat

E Kesäkursseja voisi järjestää, jos opettajalle se sopii; jotkut opettajat voisivat tykätä mah-dollisuudesta pitää kesäkurssi erillistä korvausta vastaan, toiset taas haluavat keskittyä kesällä tutkimuksen tekoon.

E En kannata kesäopintojen jär-jestämistä, koska se on hyvää tutkimustyöaikaa opettajalle ja lomaakin tulee pitää.

E Kesätentit riittävät, vaikkei nii-hinkään aina tule opiskelijoita

E Minä istutan kukkia kesäisin, en opeta.

E Kesäopinnot sopisivat esim. niille kursseille, joille ei talvella mahdu, esim. kieliopinnot

E Kyllä kesäopintoja voisi tarjota nykyistä enemmän. Kesätent-tien järjestämisestä minulla on huonoja kokemuksia: tentte-jä toivotaan, jokunen niihin ilmoittautuu, mutta vain osa suorittaa.

E Olen järjestänyt viimeisen 15 v. aikana useita kesätenttimah-dollisuuksia / vuosi. Osallistujia on ollut 0–1 tai 2 / kesä.

E Minä olen autiolla saarella kesäisin, en opeta.

Opiskelijat

E En suorittaisi, kesällä keskityn töihin, jotta on syksyllä taas virtaa opiskella.

E Kielet kesällä, talousmatema-tiikka talvella.

E Voisin suorittaa, jos en saisi töitä. Työkokemus on kuitenkin tärkeää, joten kesällä tekisin mieluummin töitä. Töistä saa rahaakin enemmän, ja olisi kiva ettei koko vuotta ole ihan köyhä.

E En ole ajatellut suorittaa kesäopintoja, sillä haluaisin tehdä kesän töitä. Opintotuki ei ihan riitä elämiseen. Jos töitä ei heru, niin silloin kesäopinnot ovat yksi vaihtoehto.

E Kieliopinnot, muuten ei mie-luummin koulujuttuja.

E Jos viettäisin ensi kesän Vaa-sassa, suorittaisin hyvin mie-luusti kesäopintoja yliopistolla. Se on hyvä mahdollisuus ottaa kiinni tai täydentää opintojaan. Kesäopintojen tarjontaa voisi tietysti laajentaa, sillä suoritet-tavien kurssien tarjonta on ollut aika suppeaa.

E Kielien kursseja on vaikeaa saada lukuvuonna, joten niitä on hyvä käydä kesällä.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 20134

Kohti parempaa johtamista

J ohtaminen koskettaa jokaista. Lap-siperheen arjen pyörittäminen niin, että jokainen on ruokittuna harras-

tuksissaan oikeissa varusteissa oikeaan aikaan, edellyttää määrätietoista ja osaavaa johtamista. Töidensä alle uupuvan sairaan-hoitajan tilan aiheuttaa viime kädessä huono johtaminen. Jos teollisuusyritys narahtaa ympäristörikkomuksesta, jossakin on unohdettu johtamiseen olennaisena kuuluva vastuullisuus. Vuosittain palkittavilta parhailta työpaikoilta löytyy usein näkemyksellinen ja inhimillinen keulakuva.

Vaasan yliopiston yhdeksi painoalaksi on valittu johtaminen. Sitä tutkitaan meillä joka päivä, jotta tulevaisuuden arki työpaikoilla ja yritysten menestys markkinoilla olisi parempi.

Tieteen päivien luennolla Helsingissä syntyi reipas yleisökeskustelu johtajuudesta. Par-haiten maaliinsa upposi erään jo kokeneen esimiehen puuskahdus: ”Johtaminen on jatkuvaa säätämistä”. Sitähän se juuri on – nykyaikana ei varsinkaan asiantuntijoita voi johtaa ylhäältä alaspäin käskyttäen, vaan johtajan pitäisi osata säätää käyttäytymis-tään koko ajan: taipua, suhteuttaa, muuntua, ottaa huomioon eri persoonat, olla välillä tiukka ja toisaalta antaa osaavien ihmisten hoitaa hommansa itsenäisesti. Jatkuvaa ”säätämistä” johtaminen on myös sanan toi-

sessa merkityksessä: jokapäiväistä pienem-pien ja suurempien ongelmien ratkomista, epävarmuuden sietämistä sekä parempia ja huonompia päätöksiä.

Tässä lehdessä johtamista ruoditaan niin sarjakuvassa kuin asiantuntijoiden puheen-vuoroissakin. Johdettiin sitten ihmisiä tai asioita, edessä on aina psykologisia, eettisiä ja taloudellisia valintoja.

Me Vaasan yliopistossa olemme varmoja ai-nakin siitä, että johtaminen ei edellytä toisten tallomista ja teräviä kyynärpäitä. Emme puhu voittamisesta, emmekä edes kilpailusta. Vaan siitä, minne voi päästä, jos uskaltaa ja on avoin. Tartu tilaisuuteen, ja kohta huomaat olevasi ensimmäinen.

Vaasan yliopisto johtaa tulevaisuuteen. Tervetuloa mukaan matkalle.

Maria Mäkeläviestintäpäällikkö

P.S. Jos ihmettelet, miksi posti toi Vox

cordisin eikä Levón-lehteä: lehdet yhdistyvät

tästä numerosta alkaen. Vaasan yliopiston

tiedotuslehti Vox cordis lähetetään vastedes

myös kaikille Levón-lehden tilaajille.

Pääkirjoitus


Uutisia

O letko jo törmännyt Abi-tiimi-läisiimme? Viitisenkymmentä opiskelijaa ilmoittautui viime

syksynä koulutukseen ja toimintaan mukaan. Abi-tiimiläiset kiertävät lukioissa kertomassa opiskelusta Vaasan yliopis-tossa ja toimivat reippaina esittelijöinä opintomessuilla.

V aasan yliopistoon haki yhteishaussa 4226 hakijaa. Hakijamäärä on noussut yhtäjaksoi-sesti vuodesta 2008 saakka, ja tänä vuonna

hakijoita on ensimmäistä kertaa yli 4000. Viime vuoteen verrattuna kokonaishakijamäärä kasvoi peräti 10,6 %. Hakijamäärän selvä kasvu ilahduttaa ja kertoo yliopiston vetovoimaisuudesta opiskelupaikkana. Kesän päävalin-noissa yliopistoon otetaan 565 uutta opiskelijaa.

V iime vuonna perustettu Johtamis- instituutti on aloittanut yhteistyön Cambridgessa, Lord Ashcroft

Business Schoolissa sijaitsevan International Institute for Managerial Practicen (IIMP) kanssa. Molempien instituuttien tehtävänä on kehittää yliopistojensa tutkimuksen laa-tua, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä.

Läheinen yhteistyö on luonteva mahdolli-suus saada enemmän osaamista, kun hyvät käytännöt, tutkimustulokset ja toimintatavat voidaan jakaa. Verkostosuhde on hyödyksi myös kansainvälisen tutkimusrahoituksen haussa ja helpottaa tutkijoiden liikkuvuutta yliopistojen välillä. Ensimmäiset yhteiset tutkimussuunnitelmat ovat työn alla. Perusta-jajäsenten lisäksi verkostoon on liittymässä myös muita samaa tavoittelevia instituutteja eri maista.

IIMP:tä johtava professori Simon Down toimii dosenttina Vaasan yliopiston johtami-sen yksikössä. Vaasan Johtamisinstituuttia vetävä Henri Hakala on vuoden alusta nimetty Senior visiting fellow -nimikkeellä IIMP:hen.

Esittelijöitä uudet t-paidat päällä messustandilla.

Abi-tiimi edustaa

Hakijamäärä kasvoi

M aahanmuuttajien enemmistö asuu kaupungeissa, mutta maaseudullakin tarvitaan kotouttamista. Levón-instituutin tutkimus tarkasteli maaseudun ja maahanmuutta-jien välistä vuorovaikutusta kahdeksassa suomalaisessa maaseutukunnassa, jotka

erosivat toisistaan maahanmuuttajien määrien ja maahantulon syyn perusteella.

Asenteet maahanmuuttoa kohtaan olivat melko myönteisiä. Vaikka yli puolet vastaajista piti maahanmuuttajien määrää maaseudulla suurena, määrän lisääntymistä toivottiin. Maahan-muuttajat nähtiin hyvänä vaihtoehtona maaseudun alenevalle väestökehitykselle ja elinvoi-maisuuden lisäämiselle. Työllistymiseen liittyy kuitenkin myös haasteita, kuten puutteellinen kielitaito tai erityisosaaminen.

Kunnan, yhdistyksien ja yrityksien väliseen yhteistyöhön suhtauduttiin myönteisesti, ja sitä toteutettiin monessa kunnassa. Monella maaseutukunnalla on maahanmuuttajien vastaanotta-misesta pitkäaikaista kokemusta, jota muut voivat hyödyntää kotouttamisen suunnittelussa.Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Julkaisu on saatavilla yliopiston verkkosi-vuilla kesäkuussa.

10,6% kasvu

Johtamis- instituutti laajentaa Cambridgeen

Uutta virtaa maaseudulle


Helppo ovi kansainvälisyyteen

Yliopisto ja mediat yhteistyöhön

Nyt myös Levón- instituutinuutiset

T ästä numerosta lähtien voit lukea Vox cordisista myös Levón-instituutin kuulumiset.

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, joka välittää yliopiston osaamista työelämän täydennyskou-lutuksena ja tuotteistaa yliopiston tutkimusta.

Instituutti toteuttaa vuosittain useita hankkeita yhteistyössä kotimaisten ja eurooppalaisten kumppanien kanssa energiateknologian, liiketoimintaosaa-misen ja yrittäjyyden, monikielisyyden sekä alueiden kehittämisen aloilla.

Levón-lehti lopettaa ilmestymisen-sä itsenäisenä julkaisuna, ja Vaasan yliopistolehti Vox cordis lähetetään tästedes myös kaikille Levón-lehden entisille tilaajille.

Levón-instituutti toteutti Markkinointiviestinnän koulutusohjelman Vaasassa keväällä. Viiden päivän koulutuksen painopisteinä olivat markkinointiviestinnän strateginen suunnittelu ja toteu-tus, uudet markkinointi-ideat ja -kanavat sekä markkinoinnin taloudellisuus. Seuraavan kerran koulutusohjelma käynnistyy keväällä 2014.

Koulutuksessa paneudutaan luovaan kampanjasuunnitteluun, tehokkaaseen viestintään sekä oman markkinointipäällikön uran kehittämiseen ja oman osaamisen vahvistamiseen.

Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen (SEEK) markkinointipäällikkö Tuula Lahti oli tyytyväi-nen siihen, että koulutus järjestettiin lähiseudulla.

– Markkinointi muuttuu ja elää valtavasti koko ajan. Pitää olla ajan hermolla. Koulutuksesta saatuja oivalluksia oli useita: tuotteen tai alueen haluttavaksi tekeminen, ihmisenkokoiset tari-nat ja se että jatkuvasti pitäisi mitata brändiä. Innostuin koulutuksesta, kun viime syksynä siitä kuulin. Tilaisuutta pitää käyttää hyväksi!

Mitä siellä yliopistolla oikein tehdään? Tutkimustyö ei aina ole näkyvää, mutta se koskettaa jokaisen arkea tavalla tai toisella. Minä & tiede on uusi Vaasan yliopiston, Pohjalaisen ja Ilkan yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin.

Yhteistyö näkyy tiedejuttuina lehdissä ja verkossa sekä kaikille avoimi-na maksuttomina yleisöluentoina. Luennot ovat keskustelevia tapahtu-mia kahvikupposen äärellä keskellä kaupunkia, Pohjalaisen Monitorilla. Niissä käsitellään ajankohtaisia aiheita kansantajuisesti, ja asiaa taustoitetaan lehtijutulla samalla viikolla.

Oman alueen ykkösmedia on erinomainen kumppani tieteen popularisoinnille: lukijat saavat pääsyn tutkitun tiedon lähteille ja yliopisto saa uusia kanavia äänelleen.

uva.fi/

minajatiede

L yhyet, viikosta kuukauteen kestävät intensiivikurssit ovat opiskelijoille ja opettajille helppo tapa kansainvälistyä. Tämä käy ilmi Vaasan yliopiston Levón-instituutin selvi-

tyksestä, jossa tutkittiin Kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden keskuksen CIMOn rahoittamien intensiivikurssien pitkäaikaista vaikuttavuutta suomalaisissa korkeakouluissa.

Intensiivikurssien avulla saadaan kansainvälistettyä myös perheellisiä ja työelämässä mukana olevia opiskelijoita, ja ne mahdollistavat ajankohtaisen aiheen käsittelyn monikansallisessa ryhmässä.

Intensiivikurssi on korkeakouluille väline strategisten kumppanien löytämiseen ja se voi olla myös askelma opiskelija- ja henkilöstö-liikkuvuudesta syvällisempään korkeakouluyhteistyöhön.

Ulkopuolinen rahoitus on tärkeää, sillä harvat korkeakoulut pystyvät tarjoamaan intensiivikursseja omalla rahoituksella. Ulkopuolisen rahoituksen heikennys näkyy pienempinä kurssi- tai opiskelijamäärinä tai lyhyempinä ja maantieteellisesti lähempänä toteutettavina kursseina. Rahoitusmahdollisuuden ei kuitenkaan pidä ohjata toimintaa, vaan kurssin suunnittelun pitää lähteä kaikkien kumppanikorkeakoulujen aidosta tarpeesta.

Markkinoinnin hermolla


Eettinen johtaja ei kumarra hyville veljille

– Johtamistyö on ihmisiä varten, muistuttavat Ari Salminen ja Venla Mäntysalo.

Tutkimus Teksti: Tiina Ramsila, Miia MäntyläKuva: Mikko Lehtimäki

Täydellistä johtajaa ei olekaan. Siihen vaadittaisiin yli- ihmistä. Eettisinkään johtaja ei ole virheetön, mutta tärkeää on, että ottaa vastuun virheistään, on luotettava, uskottava ja näyttää esimerkkiä.


– On tekopyhää vaatia alaisiltaan sellaista, mitä ei itse aio noudattaa, huomauttavat Vaasan yliopiston julkisjohtamisen professori Ari Salminen ja tohtorikoulutettava Venla Mäntysalo. He ovat tutkineet korruptiota ja hyvä veli -verkostoja Suomessa ja selven-täneet terveen ja korruptoituneen verkoston rajaa.

– Hyvä veli -verkostot ovat osoittautuneet tyypillisimmäksi korruption muodoksi Suo-messa. Ongelmallisia niistä tekee se, että ne ovat epämääräisiä ja vaikeasti osoitettavia. Raskaan korruption muodot, kuten lahjonta ja petokset, jotka on helpompi tunnistaa, ovat meillä aika harvinaisia, kertoo Salminen.

Omaksi ja kaverin hyväksi

Korruptio on julkisen tai vastuullisen aseman väärinkäyttöä yksityiseksi eduksi. Se kytkey-tyy kaikkialla tiiviisti valtaan ja hallitsemiseen. Myös hyvä veli -verkostossa kysymys on usein siitä, että asemaa käytetään oman edun tavoitteluun.

– Valtaosin verkostoituminen ja yhteistyö ovat tervettä ja yhteiskunnan toiminnan kan-nalta tarpeellista, Salminen muistuttaa.

Mistä sitten tietää, mikä on tervettä yhteis-työtä ja mikä ei? Salmisen ja Mäntysalon mukaan hyvä veli -verkostot ovat tunnistet-tavissa.

– Hyvä veli -verkosto ajaa kohtuuttomia keskinäisiä etuja, jakaa muiden varoja omiin tarpeisiinsa, on salainen, jäseniään suojeleva ja suljettu ulkopuolisilta. Jäsenten lojaalisuus perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuuden-velkaan ja suosintaan.

Reilu johtaja tuo hyvinvointia

Poliitikoilta ja muilta vallankäyttäjiltä odo-tetaan eettisyyttä, eli oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, vastuunkantoa, päätök-senteon avoimuutta ja vaikeiden ratkaisu-jen huolellista perustelemista. Puheiden ja tekojen on sovittava yhteen. Esimerkillä johtamista arvostetaan. Eettinen ja epäeetti-nen johtaminen näkyy myös työilmapiirissä ja työhyvinvoinnissa.

– Kun johtaja toimii selkeästi ja johdonmu-kaisesti, se rauhoittaa henkilöstöä. Tärkeäm-pää kuin mitä tehdään, on miten tehdään:

toimitaanko reilusti, avoimesti ja tasapuoli-sesti. Menettelytapojen ja tulkintojen pitää olla jokseenkin ennustettavissa. Jos johtaja suosii jotakuta, informaatio ei kulje, päätök-set tempoilevat eikä johtaja ota vastuuta, hän on menettänyt uskottavuutensa alaisten silmissä. Myös yhteisöllisyys kärsii, Salminen kuvaa.

– Hyvä veli -verkostot lisäävät huonoon joh-tamiseen liittyvää epäjohdonmukaisuutta tai suosimista vaikuttamalla johtajan päätöksen-tekoon esimerkiksi syntyneen kiitollisuuden-velan tai lojaliteetin kautta. Silloin reilun pelin henki katoaa, Mäntysalo täydentää.

Etenkin politiikassa johtamisen eettisyydessä korostuu luottamus ja uskottavuus. Kansa-laiset arvostavat reilua ja avointa päätöksen-tekoa. Luottamus on helppo menettää, jos toiminnassa havaitaan huonon johtamisen piirteitä. Yrityksissä toiminnan hyväksyttävyys haetaan kansalaisten sijaan osakkeenomis-tajilta.

– Eettisen toiminnan minimitasona voidaan pitää toimimista lain ja asetusten mukaan. Sen lisäksi on koodeja tai käyttäytymisperi-aatteita, jotka antavat yksityiskohtaisempia ohjeita. Myös organisaation arvot auttavat päätettäessä vaikeista tai monimutkaisista asioista, Salminen ja Mäntysalo kertovat.

Eettisyys on pop

Nykyään tunnutaan ottavan hyvin herkästi kantaa siihen, millainen toiminta johtavassa asemassa olevalle asiantuntijalle on sallittua. Mistä tämä johtuu?

– Johtajien asema vallankäyttäjinä herättää ihmisten kiinnostuksen heidän toimintaansa ja luo odotuksia. Myös julkinen asema tuo odotuksia suunnannäyttäjyydestä. Ihmiset helposti ajattelevat jonkin toimialan olevan yhtä eettinen kuin johtajansa, Salminen perustelee.

– Arvotietoisuus ja vastuullisuus ovat nous-seet keskusteluun laajemminkin. Kuluttajat ja etenkin media peräänkuuluttavat eettisyyttä. Osittain se johtunee tiedonvälityksen nopeu-tumisesta, tieto virheistä kiirii nopeammin ja kauemmas kuin ennen, pohtii Mäntysalo.

Salminen arvelee myös koulutuksella ja li-sääntyneellä ohjeistuksella olevan merkitystä.

– Kun tietoisuus eettisyyden vaatimukses-ta on lisääntynyt, syntyy myös aiempaa useammin ristiriitatilanteita, joissa eettisyys ja perinteinen toimintatapa joutuvat vas-takkain. Esimerkiksi henkilöstövähennyksiä mietittäessä joudutaan asioita punnitsemaan eettisestäkin näkökulmasta: keitä kuullaan päätöksenteossa, millä aikataululla ja kuinka avoimia ollaan.

Synninpäästö johtajille

Tutkijat lohduttavat johtajaa, joka saattaa kokea eettisen johtamisen haasteet ylitse-pääsemättömän suurina.

– Vaikka eettisen toiminnan pitäisi näkyä organisaatioiden jokapäiväisessä toiminnas-sa ruohonjuuritasolta lähtien, siinä ei aina onnistuta. Tähän voi olla syynä esimerkiksi se, että resurssit eivät anna mahdollisuuksia niin eettiseen toimintaan kuin haluttaisiin, kertoo Mäntysalo.

– Useimmiten ei ole syynä johtajan moraa-littomuus tai halu toimia epäeettisesti. Hyvin usein taustalla on se, että eettiset näkökul-mat tai tarve niiden huomioon ottamiselle ei vain ole tullut johtajan tai organisaation mieleen. Tämä on arkipäivässä yleistä, Salmi-nen selittää.

Hyvä veli -verkosto perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuuden-

velkaan ja suosintaan


Firman tyypin saappaissa

Koulutus Teksti: Tiina Ramsila Kuva: Mikko Lehtimäki

Näissä tapaamisissa ei luennoida teoriaa. Sen sijaan opiskelijat käyvät läpi tosielämän yrityscaseja, joissa ratkotaan strategisen johtamisen haasteita.

Timo Kuopusjärvi (vas.), Susanna Tolonen, Erik Forsman, Jari Hietikko ja Caroline Sundgren ratkovat johtamisen haasteita.


Firman tyypin saappaissa

Johtamisen yksikön kansainvälisen Strate-gic Management -maisteriohjelman kurssi Cases in Strategic Management pureutuu tosielämään. ”Live-caset” Lämpöässä ja Intel Corporation antavat oikeita johtamis-haasteita, joihin opiskelijat etsivät ratkaisuja. Kurssin lopuksi opiskelijaryhmät esittelevät valmiit ratkaisunsa yritysten edustajille, jotka arvioivat kehittämisehdotuksia.

– Tekeehän sitä paremmin ja enemmän tosissaan töitä, kun on kyseessä oikea yritys, kertoo Caroline Sundgren. Muut ryhmäläi-set nyökyttelevät vieressä.

Raikkaita ideoita etsimässä

Ryhmä on saanut Lämpöässältä tehtäväksi miettiä palveluiden kehittämistä ja luoda palveluportfolion. Yritys valmistaa ja kehittää maaenergiajärjestelmiä, joilla lämmitetään ja jäähdytetään koteja ja kiinteistöjä Suomessa ja Euroopassa.

– Pidän tämäntyyppisestä opiskelusta, jossa aiemmin opittua teoriaa saa soveltaa käytän-töön. Ryhmätöissä parasta ovat muiden tuo-mat näkökulmat, sitä kun on monesti sokea omille virheilleen, kertoo Erik Forsman.

– Kurssi teettää luentojen ulkopuolella paljon töitä. Olemme perehtyneet yrityksiin etukäteen verkkosivujen kautta ja mystery shoppingin keinoin, ettei tarvitse olla niihin ihan ummikkona yhteydessä, selvittää Jari Hietikko.

Intel on maailman suurin puolijohdevalmista-ja, joka valmistaa tietokoneita sekä verkko- ja tietoliikennetuotteita. Intelin haasteena opis-kelijoille olivat liiketoiminnan kehittämiseksi tehtävät strategiset valinnat, joita ryhmä pohti arvon luomisen näkökulmasta.

– Haluamme parantaa näkyvyyttämme opiskelijoiden parissa ja saada nuoret kyvyt tunnistamaan Intel mahdollisena tulevana työpaikkanaan. Meitä myös kiinnostaa, millä tavoin opiskelijat ymmärtävät muutokset tietoteknisellä ja erityisesti tietoliikennetekni-sellä toimialalla ja millaisia uusia näkökulmia heiltä saa, kertoo site manager Veli-Pekka Vatula Intelin syistä tarjota live-case opis-kelijoille.

– Aina ryhmässä on joku, joka tietää tai jolla on kokemusta jostakin asiasta muita enem-män. On hienoa päästä oppimaan muilta, kertoo Susanna Tolonen.

Ajanmukaiset ja viihtyisät tilat

Ryhmä uskoo, että kurssista on hyötyä työ-elämässä.

– Kun markkinointisuunnitelman on tehnyt jo opiskeluaikana, se on paljon helpompi tehdä tulevaisuudessa vaikkapa tuotantopäällikkö-nä, toteaa Tolonen.

– Kurssi kehittää työelämässä tarvittavia yhteistyö- ja esiintymistaitoja, kun tulokset joutuu myös esittämään, jatkaa Hietikko.

Osa opetuksesta toteutetaan Tervahovin pohjakerroksen uusissa opiskelutiloissa, jossa luentosalit ovat muunneltavia, moni-puolisella tekniikalla varustettuja ja akustiikal-taan hyviä.

– On kiva opiskella siisteissä ja moderneissa tiloissa. Värit piristävät. Ja tilat ovat optimaali-set ryhmätyöhön, ryhmäläiset kertovat.

Entä mitä opiskelijat luulevat, hyötyvätkö yritykset ryhmän työpanoksesta?

– Toivottavasti. Kun yrityksessä tekee päi-vittäin tiettyä työtä, on hyvä saada ideoita ulkopuolisilta, miettii Sundgren.

– Hyvin tehtyä työtä esittelemme ylpeinä yritykselle. Vaikka kaikkiin kysymyksiin ei löytyisi esityksestä vastausta, olemme niihin ryhmässä jo varautuneet, jatkavat Tolonen ja Hietikko.

Intel odottaa saavansa ennen kaikkea ennakkoluulottomia ideoita ja lähestymistä tarjoamaansa esimerkkitapaukseen.

– Uskomme, että keskustelu on antoisaa, että keskustelu on antoisaa ja poikii uusia tuoreita ideoita omaan liiketoimintaamme liittyen, Vatula kertoo.

Master’s Programme in Strategic Management

E Ensimmäistä kertaa kansain- välisessä maisterihaussa 2013

E Tarjolla 25 opiskelupaikkaa

E Teoriaa ja käytännön sovelluk-sia strategisen liiketoiminnan kehittämisessä

Ennakkoluulottomia ideoita ja antoisaa keskustelua


Levón-instituutti Teksti: Miia MäntyläKuva: Sami Pulkkinen

Hyvä johtaja oppii lisääJohtajaksi ei synnytä. Hyvä johtaja on valmis muuttumaan ja tarvittaessa luopumaan vanhoista johtamistyyleistään. Johtajan on kuitenkin vaikea kehittyä yksin.

Yliopistolla johtamisen haasteet tunnetaan. Siksi Vaasan yliopisto on jo kymmeniä vuosia parantanut johtajien osaamista täydennys-koulutusohjelmin. Ohjelmista pitkäikäisin on JOKA (Johtajana kasvaminen), jota on toteutettu jo 26 kertaa.

Energia-alalla toimivan VEO:n Industry electrifications -liiketoimintayksikön joh-taja Jarkko Aro on yksi tämän vuoden JOKA-koulutuksen osallistujista. Hän näki koulutuksessa loistavan tilaisuuden saada käytännönläheistä opastusta jokapäiväiseen johtamiseen.

– Johtajien on tärkeää kouluttautua, koska huonolla johtamisella voi tehdä todella paljon haittaa varsinkin korkealla tasolla. Pitää osata näyttää oikeaa esimerkkiä myös alemman ta-son johtajille. JOKA-ryhmässä on vastaavalla tasolla toimivia henkilöitä eri aloilta, myös julkiselta puolelta. Se laajentaa johtamisen näkökulmaa.

Arolla itsellään on nuoresta iästään (35 v.) huolimatta paljon alaisia. Toimihenkilöitä heistä on 48, tuotannossa noin 100. Myös johtamisen on mukauduttava erilaisiin tar-peisiin.

– Asiantuntijaporukan kanssa johtaminen on enemmän kommunikointia ja keskustelua, tuotantopuolella on enemmän sääntöjä ja ohjeistuksia, Aro kuvailee.

Tukea kollegoilta

Aron mukaan tekemiseen on tullut varmuutta, kun koulutuksessa on käyty hankaliakin asioi-ta läpi ja keskusteltu niistä yhdessä.

– Johtajat ovat usein aika yksinäisiä.

Hyvää johtajaa ei Aron mielestä voi kuvailla lyhyesti. Hän mainitsee kuitenkin muutaman tärkeimmän ominaisuuden.

– On tärkeä olla oma itsensä eikä esittää muuta, olla luotettava ja säilyttää sama joh-tamistyyli. Alaisten kohtelun on oltava reilua ja tasapuolista. Hyvä johtaja ottaa huomioon koko henkilökunnan, osaa viestiä, toimii yrityksen arvojen mukaan sekä johtaa omalla esimerkillään. Johtaja on kuitenkin myös ihmi-nen, joka saa näyttää omat tunteensa.

Jarkko Aroa kiinnostaisi jatkaa JOKA:n jäl-keen Entrepreneurial MBA -opintoihin. Hän kehuu myös JOKA:n ajankohtaista koulutusta talousasioista.

– Kaikkia puolia itsessä pitää aina kehittää. Tavoitteena on onnistua työssään ja saada yritys menestymään.

Miten motivoida?

Tulevaisuudessa Aro näkee johtajuuden haasteiden muuttuvan. Hänen omalla alallaan merkittävimpiä muutoksia ovat lisääntyvä kansainvälistyminen ja vienti sekä niiden asettamat vaatimukset johtamiselle. Toinen merkittävä muutos on nuoremman sukupol-ven uudenlainen asenne työhön.

– Ennen työpaikalle tultiin tekemään töitä ja harrastettiin työn ulkopuolella. Nykyään on valitettavasti enemmän päinvastoin. Haastee-na on, miten saada alaiset motivoitumaan.

– Kielitaitoa arvostetaan yhä enemmän. Kansainvälisessä kaupassa eri businesskult-tuurien, kuten Venäjän, tuntemus on tärkeää. Entä miten tehdään kauppaa Arabian maiden kanssa tai otetaan vastaan sieltä tulevia vieraita? Tarve kansainvälisten projektien hallintaan on lisääntynyt ja siihen tarvitaan tukea koulutukselta.

JOKA-koulutusohjelma (25 op)

E Osa Entrepreneurial MBA -ohjelmaa, jonne suuri osa opiskelijoista jatkaa

E Haluttu johtajien koulutuskokonaisuus, jonka voi suorittaa vuodessa

E Luo pohjan johtamisen eri osa-alueisiin

E Aiheina mm.: johtajan itsetuntemus, viestintätaidot, eurooppalainen johtamis- kulttuuri (koulutus ulkomailla), strateginen johtaminen, innovaatioiden johtaminen, talousjohtaminen, henkilöstöjohtaminen sekä etiikka

E Käynnistyy syyskuussa


Entrepreneurial MBA -koulutusohjelma

E Koostuu viidestä moduulista - JOKA (25 op) - Strategic Management/Strateginen johtaminen (15 op) - Managing the Internationalising Firm (20 op), sisältää opintomatkoja - Yrityksen talousohjaus (15 op) - MBA-tutkielma (25 op)

E Kukin moduuli itsenäinen osionsa, jonka voi suorittaa erillisenä kokonaisuutena

E Alkaa syyskuussa

Jarkko Aron mielestä huonolla johtamisella voi tehdä paljon haittaa.

Johtaja, esimies, asiantuntijaTule mukaan suosittuun JOKA Johtajana kasvaminen -ohjelmaan. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2013.

LISÄTIEDOT: Sari Soini p. 029 449 8201, [email protected] uva.fi /levon/koulutus

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillis-laitos, joka välittää yliopiston osaamista aikuis-koulutuksessa, tutkii ja tuotteistaa tutkimuk-seen pohjautuvaa tietoa asiakkaan tarpeiden mukaan. Vuonna 2012 Talouselämä-lehtiarvosti johtamisen täydennyskoulutusohjel-mamme Suomen halutuimpien joukkoon.

Kohti kandia kotikulmillaTuotantotalouden opintopolun toteuttaminen Kauhajoella tuotti Vaasan yli-opistolle lähes parikymmentä viittä vaille valmista kauppatieteiden kandia. He saivat aloittaa opintonsa kotiseudullaan ja viimeistellä ne Vaasassa joko kandidaatiksi tai maisteriksi asti.

Aloitteen opinnoista teki Teknologiakeskus Logistiassa toimiva kehittämisyhtiö LC Logistics Center Oy, joka toivoi kauppatie-teiden opintoja Kauhajoen alueen yritysten henkilökunnalle.

– Halusimme tuotantotalouden opinnoil-la palvella Kauhajoen seudun logististen järjestelmien yritysten tarpeita. Alueella on melko vähän korkea-asteen opetusta, joten yhteyksien ylläpito Vaasan yliopistoon on meille tärkeää, kertoo LC Logistics Center Oy:n toimitusjohtaja Tarja Pienimäki.

Avoin yliopisto innostui ideasta heti.– Lähdimme ideoimaan opintojen toteutus-ta toivomusten pohjalta niin, että saatavilla olisi suurin osa tutkintoon johtavista opin-noista, kertoo avoimen yliopiston projekti-päällikkö Reetta Kungsbacka.

Kaikki tyytyväisiä

Opinnot käynnistyivät syksyllä 2008 yhteis-työssä Vaasan yliopiston tuotantotalouden oppiaineen, avoimen yliopiston ja opintojen toteuttajan, Kauhajoen evankelisen opiston kanssa. Opiskelijoita oli mukana ympäri Etelä-Pohjanmaata. Kungsbacka on tyyty-väinen opintojen suosioon.

– Tuotantotalouden perusopinnot aloitti 39 opiskelijaa, ja uusia opiskelijoita tuli mukaan aineopintojen alkaessa. Suurin osa opiske-lijoista on mukana työelämässä.

Toimitusjohtaja Tarja Pienimäki on enemmän kuin tyytyväinen yhteistyöhön.

– Se, että osallistujista iso osa on päät-tänyt jatkaa opintoja maisterin tutkintoon saakka, kertoo sisällön laadusta. Yhteistyö tuo alueen käyttöön yliopiston kouluttaja- ja tutkijaresursseja sekä kansainvälisiäkin yhteyksiä tutkimusmaailmaan, Pienimäki kiittää.

Vapaa-aika meni, uusi oppi tuli

Opinnot tarjottiin neljän lukuvuoden aikana, mikä oli melko nopea tahti työssäkäynnin ohessa suoritettavaksi. Viimeiset opinto-jaksot saatiin päätökseen keväällä 2012. Ripeästä tahdista huolimatta Kauhajoen opintoihin osallistunut kristiinankaupunkilai-nen Pia Pitkäkoski kehuu opintoja.

– Opiskelun ja työn yhdistäminen on haastavaa, ja opintoihin on kulunut kaikki vapaa-aika. En kuitenkaan kokenut opis-kelua rankkana, sillä se on antanut minulle niin paljon – uutta osaamista, pätevyyden vahvistamista sekä uuden ajattelutavan ja suhtautumisen. Kauhajoen ryhmästä tuli myös tärkeä tuki opintojen edetessä – tsemppasimme toinen toisiamme.

Pitkäkoski päätti osallistua tuotantotalou-den opintoihin, koska tarvitsi lisäkoulutusta ja halusi uusia näkökulmia työelämään. Myös se motivoi, että kyseessä oli tutkin-toon johtava opintokokonaisuus eikä vain erinäisiä kursseja.

– Kursseilla opittua pystyin helposti sovel-tamaan omassa työssäni teollisuudessa. Sain oppia jopa uusia menetelmiä työhöni.

Sopii työssäkäyvälle

– Opintojen tuominen Kauhajoelle mah-dollisti opiskeluni – Vaasassa se olisi ollut mahdotonta pitkän välimatkan vuoksi.

Lisäksi luentojen järjestäminen iltaisin ja viikonloppuisin helpotti työssäkäyvien opiskelua.

– Myös Kauhajoelle tuodulla opinto-ohjauk-sella on ollut suuri merkitys. On hyvä välillä katsoa, missä vaiheessa opinnot ovat, mitä on tulossa ja mitä on mahdollista opiskella. Avoimen yliopiston ammattitaitoinen henki-lökunta ja tavoitettavuus saavat minulta kehuja, Pitkäkoski kiittää.

Levón-instituutti Teksti: Miia MäntyläKuva: Juhani Tapanainen

Pia Pitkäkosken mielestä kokemus työelämästä ja osaamisen vahvistami-

nen opinnoilla ovat loistava yhdistelmä.VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 201314

Levón-instituutti Teksti: Tiina Ramsila, Miia Mäntylä

Palveluita kotiovelleLevón-instituutin Palveluita kotiin Kuusiokunnissa -hanke on rohkaissut yrittäjyydestä kiinnostunei-ta kotityöpalveluiden tarjoamiseen.

Ideana on, että palvelut tulevat ihmisten luokse eikä toisinpäin. Yritykset oppivat toisiltaan ja saivat käytännön työkaluja palveluiden laadun kehittämiseen. Hankkeen aikana alueelle on syntynyt uusia palvelualan yrityksiä, kuten Apuja Kotiin Alavudelle ja Juhan Kotiapu Ähtäriin. Molemmat tuoreet yrittäjät ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeen toiminnassa.

Tukea yrityksen alkuun

Hankkeen projektipäällikkö Anu Palomäki kertoo hankkeen tuoneen yhteen palvelualan yrittäjiä sekä kuntien ja kylien edustajia. Yritykset saivat koulutusta mm. liiketoimintaosaa-misessa. Vahvaa laatua – parasta palvelua -koulutuspakettiin kuului seitsemän tapaamis-ta, joista yrittäjät saivat valita itselleen hyödyllisimmät.

Koulutukseen osallistui yksitoista yritystä Kuusiokunnista. Yksi mukana ollut oli ähtäriläi-sen Kehon ja Mielen hoitokeskuksen johtaja Kimmo Peltola.

– Koulutus tarjosi tietoa juuri oikeaan aikaan. Aloittavana yrittäjänä sain paljon eväitä yrittämiseen ja laadun kehittämiseen. Minua kiinnosti erityisesti laatutyö ja omavalvonta-suunnitelman tekeminen, joka mahdollisesti tulee pakolliseksi myös terveydenhoitoalalla.

Yrittäjät saivat myös markkinoinnin suunnittelun välineitä, opastusta verkkosivujen laa-dintaan ja ohjeita kokonaisvaltaiseen liiketoiminnan suunnitteluun. Koulutuksen jälkeen yrittäjät voivat itsenäisesti kehittää esimerkiksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa ja laatukäsikirjaa.

– Koulutuksen aikana yritykset oppivat myös toinen toisiltaan. Ryhmätöissä yrittäjät saivat pohtia oman yrityksensä kehityskulkua, kertoo Palomäki.

Yliopiston osaaminen käyttöön

Palaute koulutuspaketista oli hyvää.

– Odotin koulutukselta paljon, koska järjestäjänä oli yliopisto. Olen erittäin tyytyväinen koulutukseen, ja sain paitsi lisää tietoa, myös uusia kontakteja. On hienoa, että Vaasan yliopisto toimii myös Kuusiokunnissa, Kimmo Peltola kiittää.

Palveluita kotiin Kuusiokunnissa -hanke alkoi 1.4.2012 ja on toteutettu yhteistyössä Alavuden Kehitys Oy:n kanssa. Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

e n e r g y b u s i n e s s

MBAMBA for Energy Business ProfessionalsDo you require: • A deeper understanding of the Energy

Business• To learn more about strategic choices• Further knowledge on leading and

managing the chosen strategy

Then the Energy Business MBA is the right choice for you.

The MBA is designed to quickly and thoroughly prepare you for a managerial career in the Energy Business.

The programme starts in September 2013. Apply by 21st June 2013.

FURTHER INFORMATION: Mikael Hallbäck p. 029 449 8200, [email protected] uva.fi /ebmba/english

LEVÓN INSTITUTE

Minun kampukseni

Kuvakilpailun satoa

1.

2.

3.

Edellisessä numerossa käynnistetty Kerro se kuvin -kuvakilpailu poiki mukavan määrän hienoja, kampusaiheisia kuvia. Kilpailuun osallistujia oli niin Facebookissa, Twitterissä kuin Instagramissakin. Julkaistuista kuvista poimimme kolme parasta:

1. Krista Kierikka”Matkalla kampukselle talvisaikaan”

2. Mika Ruohonen”University of Vaasa by Night”

3. Teemu Sintonen”Beautiful sunset at Vaasa”

Voittajat saivat palkinnoksi Vaasan yliopiston uutta logoa kantavat T-paidat, jotka kelien lämmettyä varmasti palvelevat uusia omista-jiaan hyvin.

Huomioimme #univaasa-tunnuksella merkityt kuvat myös jatkossa. Olemme erityisen kiinnostuneita tapahtuma- ja muista ajankohtais-kuvista. Mikäli haluamme hyödyntää kuvaasi yliopiston viestinnässä, pyydämme siihen erikseen luvan.

Olemme koostaneet kilpailuun osallistuneista kuvista gallerian Pinterest-palveluun. Kuvat löytyvät osoitteesta pinterest.com/univaasa/kerro-se-kuvin/.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!


Pärviz Älizadä

MBA Entrepreneurial

Kasvuhakuisen ja -haluisen yrityksen sekä kehittymis-intoisen julkisen organisaation täydennyskoulutusohjelma

Entrepreneurial MBA on johdon täydennys-koulutusohjelma, 100 op. Ohjelma koostuu moduuleista. Mikäli osallistuja haluaa MBA-diplomin, tulee hänen hyväksytysti suorittaa kaikki Entrepreneurial MBA -ohjelmaan kuu-luvat opinnot. Myös yksittäisten moduulien suorittaminen on mahdollista. Seuraava kou-lutus alkaa syksyllä 2013.

LISÄTIEDOT: Helena Eteläahop. 029 449 8198, [email protected] uva.fi /levon/koulutus

Johtamisen huippuseminaari Ajassa liikkuu

entistä monipuolisempana 17.–18.9.2013. Tervetuloa!

Mika Ruohonen

Mika Ruohonen

Sára CsákváriAnni Rajalahti

Hanna

Sanna Tapaninen

Ei kenenkään vastuulla”Puuttumisella oli pari päivää vaikutusta, kiusaaminen jatkui silti, ja yhä useammin uhattiin tappaa jos lavertelee.”

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Teksti: Tiina RamsilaKuva: Mikko Lehtimäki

Lasten surulliset kiusaamiskokemukset koskettivat Niina Mäntylää.


Ei kenenkään vastuulla

Kun koulussa kiusattua pahoinpidellään tois-tuvasti, haukutaan lehmäksi, tuhotaan tava-roita ja uhataan hakata koulupäivän jälkeen, tapahtumaketjusta ei tyypillisesti seuraa tekijälle mitään – korkeintaan puhuttelu. Eri-tyisesti muusta kuin fyysisestä kiusaamisesta saa rangaistuksen harvoin.

HTT Niina Mäntylän johtamassa ja Kun-nallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa Lasten oikeudet ja yhdenvertaisuus perusopetuksessa kiusaa-minen valikoitui keskeiseksi teemaksi.

– Tutkimuksessa selvitimme, mikä on riittävää puuttumista kiusaamiseen ja miten kiusatulle saadaan apua oikeusjärjestelmän kautta, jos koululla ei toimita riittävän tehokkaasti, Mäntylä kertoo.

Laki ei riitä

– Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus suorittaa oppivelvollisuutensa turvalli-sessa ympäristössä. Siitä ei ole epäselvyyttä, että kiusaamista pitäisi ennalta estää, siihen tulisi puuttua ja tilanteet tulisi selvittää, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantunti-jalakimies Suvianna Hakalehto- Wainio.

Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan määritel-ty, mitä koulukiusaaminen on. Joskus syntyy epäselvyyksiä siitä, onko ollut kiusaamista, johon pitäisi puuttua. Esimerkiksi Ruotsissa kiusaaminen on määritelty koululaissa.

– Meillä ei myöskään ole selkeästi säädetty sitä, ketkä koulussa ovat vastuussa tilantei-siin puuttumisesta ja niiden selvittämisestä. Iso ongelma on, että jää koulun harkintaan, miten kiusaamiseen puututaan ja miten tapauksen selvittelyssä edetään. Tästä pitäisi säätää lailla, sillä ilman selkeää kouluja velvoittavaa menettelyä tilanne on erittäin huolestuttava, Hakalehto-Wainio korostaa.

Liian hidas oikeustie

Kiusaajat ovat usein alle 15-vuotiaita eikä heillä ole rikosoikeudellista vastuuta. Rikos-oikeudellinen järjestelmä ei myöskään ota huomioon yksittäisistä teoista koostuvaa kokonaisuutta.

– Tuomiot kiusaajalle ovat yleensä muutaman kymmenen euron sakkoja, joskin eräässä hovioikeuteen edenneessä tapauksessa

valvontakamera tallensi niin vakavan ja pitkäkestoisen pahoinpitelyn, etteivät tekijät selvinneet enää sakoilla, vaan heidät tuo-mittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen, Mäntylä kertoo.

Rikoksia tekevään alaikäiseen kohdistetaan lastensuojelullisia toimenpiteitä, mutta yleen-sä lastensuojeluilmoitus tehdään kiusatusta, kun hän alkaa oireilla eikä suostu enää lähte-mään kouluun. Vahingonkorvausjuttuja, joissa kiusaaja olisi vastaajana, on tuskin lainkaan, sillä juttujen vieminen tuomioistuimeen ja niissä tarvittava asiantuntemus maksaa.

Aluehallintovirastot (AVI) linjaavat ratkai-suissaan, mikä on riittävää puuttumista koulukiusaamiseen ja milloin opettaja, rehtori ja opetuksen järjestäjä ovat toimineet lainmukaisesti. Ratkaisu ohjaa kuitenkin vain yksittäistä koulua, eikä muualla tiedetä siitä. Ratkaisussa saatetaan myös päätyä siihen, ettei AVI:lla ole riittäviä keinoja selvittää asiaa, kun kantelijan näkemys ja koulun lau-sunnot ovat vastakkaisia.

– AVI ei voi käyttää toisia oppilaita todista-jina, mikä taas tuomioistuimissa on mahdol-lista. Mikään autuaaksi tekevä tuomioistuin-

tiekään ei silti ole. Vahingonkorvausvastuun osalta esimerkiksi on hankalaa todistaa, että psyykkiset vauriot ovat seurausta juuri kiusaamisesta ja että opetushenkilökunnan toimenpiteillä ne olisi voitu estää, Mäntylä valottaa.

– Oppilas tai huoltaja voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon, oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, mutta tämä on kiu-saamistapauksessa varsin tehoton ja hidas oikeussuojakeino. Kiusaamisasia pitäisi ratkaista todella nopeasti, jotta oppilas pää-sisi jatkamaan koulunkäyntiään turvallisesti, Hakalehto-Wainio painottaa.

Mäntylä on samaa mieltä.

– Kiusatulla ja huoltajilla pitäisi olla käytös-sään nopea ja tehokas oikeusturvakeino. Suomessa koulujen epäkohtia ei valvo tällä hetkellä oikein kukaan muu kuin huoltaja, mikä on omiaan aiheuttamaan jännitteitä koulun ja kodin välille. Ruotsissa esimerkiksi barn- och elevombud -niminen viranomainen voi nostaa vahingonkorvauskanteita kouluja vastaan.

MLL:n puhelin kuumana

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tulee koulukiusaamiseen liittyviä puheluita lapsilta ja nuorilta. Lapset kertovat usein, ettei heitä uskota eikä kiusaamiseen suhtauduta vaka-vasti.

– Tämä on erityisen vakavaa ja kyse on usein virkavelvollisuuksien laiminlyönnis-tä. On surullista, että monet kokevat, ettei kiusaamisesta kannata kertoa, koska aikuiset eivät pysty tekemään asialle mitään. Lasten mukaan tilanne saattaa usein jopa huonontua sen jälkeen, kun siitä on kerrottu koulussa, Hakalehto-Wainio myöntää.

– Sovittelu on ratkaisukeinona koulukiusaa-misissa ongelmallinen, koska kiusattu tyypil-lisesti pelkää kiusaajaa tai kiusaajajoukkoa ja valta-asetelmat ovat täysin epätasapainoiset. Kiusattu ei yksinkertaisesti uskalla kertoa to-tuutta. Myös jatkoseuranta on tärkeää kaikkia kiusaamisen puuttumiskeinoja käytettäessä, Mäntylä korostaa. Kiusaaminen alkaa yleensä eri tilanteissa uudelleen.

Sitaatit kirjasta: Mäntylä Niina, Jonna Kivelä, Seija Ollila & Laura Perttola (2013) ”Pelas-takaa koulukiusattu!”. Kunnallisalan kehittä-missäätiö.

”Asiaa ei saisi missään nimessä painaa villaisella, kuten omalla kohdallani tehtiin, vaan

kiusaamiseen tulisi suhtautua vakavasti, sillä se voi vaikuttaa todella paljon jonkun loppuelämään.

Lapsuuden ja kouluajan tulisi olla turvattua ja onnellista aikaa”.


Tutkimus Teksti: Tiina RamsilaKuvat: Juhani Tapanainen, Prima Power

Konepajasta palveluyritykseksiTeollisuudessa on menossa iso muutos, palvelullistuminen. Yritykset eivät myy enää pelkästään tuotteita vaan myös lisäarvoa.

F utIS-projekti (Future Industrial Ser-vices) tukee teollisuuden muutosta ja palveluyritysten kehittämistä kokoa-

malla yhteen ison joukon yrityksiä oppimaan toisiltaan.

– Konkreettisten tuotteiden lisäksi palvelu-tuotteet lisääntyvät konepajoissakin. Emme pärjää kilpailussa enää vain myymällä tuottei-ta, ja siksi haluamme kehittää tulevaisuuden teollisia palveluita, kertoo R&D Manager Esko Petäjä metallityöstökoneiden valmis-taja Prima Powerista.

Sparrausapua toisilta

FutIS auttaa yrityksiä oppimaan toinen toisil-taan ja jakamaan tietoa. Samoja asioita ei siis tarvitse miettiä moneen kertaan.

FutIS

E Professori Marko Kohtamäki johtaa Vaasan yliopistossa Organization of Industrial Service Business (OIS) -projektia. Se on yksi FIMECCin (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster) koordinoiman Future Industrial Services (FutIS) -tutkimuskonsortion projekteista.

E FutIS-projekti tutkii ja kehittää tulevaisuuden palveluita ja palveluun liittyviä teknologioita teollisuusyrityksille.

E Yhteensä 19 yritystä, 9 tutkimuslaitosta ja laaja joukko kansainvälisiä tutkimus-kumppaneita.

E Mukana mm. Wärtsilä, ABB, Prima Power, Kone, Metso, Aalto-yliopisto ja Tam-pereen teknillinen yliopisto.

E Vaasan yliopistosta ovat mukana johtamisen ja tuotantotalouden yksiköt.

Prima Powerin etähallintapalvelua lanseeraamassa.


Yritykset ja yliopisto kohtaavat tutki-musyhteistyössä. Kuvassa Esko Petäjä ja Marko Kohtamäki.

Sarjakuva

– Tutkimme ja kehitämme palveluliiketoimin-taa ja toimintatapoja. Puhun mielelläni pro-jektimme ytimestä sloganilla ”Opening the Black Box of Industrial Service Business”. Haluamme tähdentää palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille ja erityisesti niitä toimintatapoja, joilla palveluliiketoiminnasta tehdään kannattavaa, selvittää Vaasan yli-opiston professori Marko Kohtamäki.

Yritysten kehittämistyön tuloksina on jo projektin puoliväliin mennessä syntynyt muun muassa etähallintaan liittyvä uusi, markkinoil-le lanseerattu palvelu sekä monta palve-luideaa vaikkapa maalämpöpumppuihin ja huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen.

– Olemme suunnitelleet, tuotteistaneet ja lanseeranneet etähallintapalvelun, jonka avulla voimme kerätä tietoa ja valvoa konei-demme toimintaa asiakkaidemme tehtaissa ympäri maailman. Näin voimme optimoida huoltotoimenpiteitä ja ennaltaehkäistä lait-teiden hajoamisesta aiheutuvia seisokkeja, Petäjä kertoo.

Tutkija sorvin ääreen

– Yritysprojektista vastuussa olevat tutki-jamme työskentelevät yrityksen tiloissa noin viidenneksen työajastaan. Näin yritys saa tutkijalta konkreettista tukea ja tutkijat saavat näkemystä arkisista kehittämistoiminnan ongelmista, Kohtamäki kertoo.

Esko Petäjäkin kannustaa pitkäjännitteiseen yhteistyöhön.

– Kehitysyhteistyö ei onnistu, jos tutkija ei ole yritysyhteisön jäsen. Tutkittavat tapaukset eivät päivässä ratkea, joten yritykset tarvitse-vat pitkäaikaista yhteistyötä.

Yritykset ovat olleet tyytyväisiä yhteistyö-hön. Ne ovat huomanneet hankkeen tuovan uusia näkökulmia arvon luomiseen palve-luiden kautta, antavan ratkaisuja kilpailussa selviämiseen sekä auttavan asiakaslähtöisten palveluratkaisujen löytämistä.

Vaasan yliopiston rahoitus Tekesiltä ja yrityksiltä on vuosiksi 2011–2015 noin kaksi miljoonaa euroa. Koko konsortion rahoitus on noin 35 miljoonaa, josta yritysten omarahoi-tus tuottaa merkittävän osan.


Elämän suola Teksti: Miia MäntyläKuva: Sami Pulkkinen

Vaasalainen kreikkalaista musiikkia soittava Souvlaki Orhistra harjoittelee säännöllisesti. Yliopiston rehtori Matti Jakobsson soittaa orkesterissa buzukia.

– Olen ollut aina kiinnostunut kreikkalaisesta musiikista. Innostuin jo kouluaikana 1960- luvun puolivälissä Zorbas-elokuvasta ja ta-pailin sen musiikkia kitaralla. Ostin ensimmäi-sen buzukin kokkolalaisesta musiikkikaupas-

ta 80-luvun alussa. Aiemmin olin jo soittanut kitaraa ja mandoliinia.

Haastava soitin

– Buzuki oli 1930-luvun diktatuurin aikana kielletty tai vähintäänkin paheksuttu soitin Kreikassa. Sitä pidettiin liian itämaisena, koska soittimen juuret ovat Intian ja Turkin

suunnalla. 30-luvulla haluttiin musiikissa korostaa mieluummin yhteyksiä Eurooppaan ja saariston kansanmusiikkiin. Silloisessa buzuki-musiikissa olikin alamaailman sävyjä, laulut kertoivat usein tappeluista, huumeista ja naisista. Vasta 60-luvulla kansanmusiikki nousi uuteen arvoonsa.

Jakobsson omistaa kuusi buzukia.

Musiikki vie ajatukset työstäIlta hämärtyy ja punainen aurinko laskee taivaanrannan taa. Miehiä soittimi-neen saapuu muutama kerrallaan. Puheensorina alkaa välittömästi, nuottite-lineitä asetellaan, soittimia viritellään. Miehet suunnittelevat kesäkuun Tam-pereen keikkaa. Soitto alkaa buzukin ja viulun johdolla. Surumielinen mutta samalla iloinen musiikki täyttää huoneen.

Yhdessä tekemisen ilo saa Matti Jakobssonin saapumaan soittoharjoituksiin kerta kerran jälkeen. Kuvassa Ilias Missyris, Matti Jakobsson, Rauli Ruhanainen ja Bengt Heikius.


– Muutaman olen myynyt, sillä vaimon mielestä soittimet haittaavat siivoamista. Lisäksi suomalainen kuiva talvi on hajottanut muutaman, soittimet kun on tehty paljon kosteampaan ilmanalaan.

– Buzukin soittaminen on teknisesti saman-laista kuin kitaran soitto. Sitä on silti vaikea oppia, koska soittotyyli on erilainen. Tullak-seen hyväksi buzukin soittajaksi pitäisi oike-astaan olla syntynyt Kreikassa. Suomessa on toistakymmentä hyvää buzukin soittajaa. Naisia soittajissa ei juuri ole.

Nuotit korvakuulolta

Soittimina Souvlaki Orhistralla on buzukin lisäksi klarinetti, viulu, kitara, basso, lyö-mäsoittimet ja kielisoitin baglama. Orkes-teri esiintyy kymmenisen kertaa vuodessa, lähinnä Vaasassa, mutta keikkoja on tehty myös esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Kreikassa. Monet esiintymisistä tapahtuvat eri kaupunkien Suomi-Kreikka-ystävyysseu-rojen juhlissa. Ohjelmistossa on sekä vanhaa musiikkia Konstantinopolista ja Smyrnasta että kreikkalaisia hittejä ja tanssimusiikkia. Orkesteri on myös julkaissut oman CD:n Gia panta, suomeksi Ikuisesti. Uudestakin levystä haaveillaan.

– Yksinään en jaksaisi soittaa, pidän yhdessä tekemisestä ja luomisesta. Kaikki soittajat ovat taitavia, mutta koska kukaan ei ole kasvanut kreikkalaisessa perinteessä, yhdessä opettelemista ja kokeilemista riittää. Minulla erityisenä harrastuksena on musiikin sovittaminen ja nuotittaminen. Soittamamme musiikki on vanhaa kreikkalaista kansanmu-siikkia, johon ei ole alun perin tehty nuotteja, vaan sitä on soitettu korvakuulolta. Minäkin kuuntelen sitä levyiltä ja teen nuotit sen pohjalta.

– On tärkeä tehdä vapaa-ajalla jotain ihan muuta kuin normaalia päivätyötä. Pelkkä laiturilla maisemien katseleminen ei vie ajatuksia pois budjetista, vaan täytyy voida paneutua harrastukseen kunnolla. Vaikka ei Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin päälaval-la esiintyminenkään täysin stressitöntä ole.

Vaasassa voidaan tänä päivänä hieman soveltaen lainata erästä tun-nettua mainoslausetta: ”Ota riski, rakastu kaupunginjohtamiseen”.

Vaikka kaupunkien ja kaikkien kuntien ehdottomana perustehtävä-nä on edelleen järjestää kuntalai-silleen peruspalveluita, vaatii koko kaupunkikonsernin johtaminen ja siihen liittyvien sidosryhmien verkoston koordinoiminen johdolta paljon enemmän kuin perinteisen hyvän hallinnon tuntemusta sekä tasapainoilua resurssien tehokkaan käytön ja vaikuttavuuden välillä. Tämäkin on jo sinänsä haastava ja mielenkiintoinen kokonaisuus, mutta nopea katsaus kaupunkikon-sernin tilinpäätöksen taseeseen paljastaa osan siitä, mistä tämän päivän kun-nallisjohtamisessa on kyse. Kun kaupunkiorganisaation (emon) tase Vaasassa yltää vuoden 2012 osalta noin 580 miljoonaan euroon, on konsernin tase reilun miljardin luokkaa.

Kun tähän yhtälöön lisätään kaikki muut osakkuusyhtiöt ja sidosryhmät, jotka toimivat täällä Pohjolan energiapääkaupungissa, on helppo ymmärtää, että Vaa-sassa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa johtamisen huippuosaamista.

Yliopisto ja sen ympärille kehittyvä henkinen pääoma on ehdoton edellytys, mi-käli kaupunkiseutu aikoo menestyä tulevaisuudessa. Vaasassa kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä yliopiston huippuasiantuntijoiden kanssa, kehittäen muun muassa strategista johtamista, uusia demokraattisia vaikuttamismenetelmiä sekä innovaatioalustoja tieteellisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Energistä intoa kesään!

Tomas HäyryVaasan kaupunginjohtaja

Vaasa, energisen johtamisen kaupunki

Kolumni


Tuoretta tiedettä

WELL DONE! E Aminah Nalikka, tutkija: 26 000 euron

apuraha väitöksen jälkeiseen tutkimuk-seen Suomen Kulttuurirahastolta.

E Siv Björklund, professori: Journal of Immersion and Content-Based Langua-ge Education -lehden päätoimittajaksi.

E Anne Cleary-Hautaniemi, sivutoiminen tuntiopettaja: Vaasan yliopiston yliop-pilaskunnan VYY:n Vuoden 2012 Best International Teacher.

E Panu Kalmi, kansantaloustieteen professori: Vaasan yliopiston vuoden tutkimusteko 2012 -palkinto.

E Hannu Katajamäki, aluetieteen pro-fessori: Vaasan yliopiston kääntämisen, erikoisalaviestinnän ja monikielisyyden tutkijayhdistys VAKKI ry:n valitsema Vuo-den humanisti 2013.

E Tommi Lehtonen, yliopistonlehtori: Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan VYY:n Vuoden 2012 Hyvä opettaja.

E Seppo Niemi, energiatekniikan profes-sori: Åbo Akademin polttomoottoriteknii-kan ja moottoripolttoaineiden dosentiksi.

E Hannu Piekkola, professori, hankkeen vetäjä: Innodrive-hanke yksi kuudesta menestyneimmästä EU:n seitsemännen puiteohjelman hankkeista.

E Harri Raisio, tutkijatohtori: Vaasan yliopiston vuoden opetusteko 2012 -palkinto.

E Vesa Routamaa, johtamisen professori: kutsuja useisiin kansainvälisiin tehtäviin.

E Ari Salminen, julkisjohtamisen profes-sori: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäseneksi.

E Ehrs, Mikael & Timo Vauhkonen Innologistik I: utvecklingsmöjligheter kring logistik i Sydösterbotten. Rapporter 180.

E Koskela, Merja & Niina Mäntylä (toim.) Viestinnän ja kaksikielisyyden hyvät käytänteet aluehallinnon uudistuksessa. Selvityksiä ja raportteja 181.

E Salminen, Ari & Venla Mäntysalo Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa. Selvityk-siä ja raportteja 182.

E Pilke, Nina & Sanna Salminen Kielelliset käytänteet Pohjanmaan maa-kunnan yhteistyöryhmän (MYR) kaksikie-lisissä kokouksissa. Tilannesidonnainen samanaikaisuus ja kielivalinnan vaihto-ehtoisuus viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Selvityksiä ja raportteja 183.

E Hallberg, Pekka Puheenvuoro oikeusvaltiosta. Kehityskul-kuja Suomessa ja ulkomailla. Opetusjul-kaisuja 64.

E Knechel , W. Robert, Lasse Niemi & Mikko Zerni Empirical evidence on the Implicit Deter-minants of Compensation in big 4 Audit Partnerships. Journal of Accounting Research.

Palstalla esitellään Vaasan yliopiston julkai-susarjojen uusimmat julkaisut sekä suoma-laisen Julkaisufoorumi-luokituksen kor-keimmalle tasolle arvioidut muissa sarjoissa julkaistut artikkelit.

Vaasan yliopiston julkaisujen tilaukset: www.uva.fi/fi/research/publications/orders/

Tutkimus- hankerahoitukset

julkaistaan Research Newsissä

www.uva.fi/researchnews


BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

J ag har hört att man säger att man antingen aldrig kommer tillbaka till Vasa eller gör det om och om igen. I

september 2003 kom jag första gången till Vasa. Jag var mitt inne i mina studier i allmän lingvistik och tyska som främmande språk vid universitetet i Leipzig. I studierna ingick undervisningspraktik och det förde mig till Enheten för tyska språket och litteraturen vid Vasa universitet.

En av de första sakerna jag reagerade på var campuset. I Leipzig, en populär och charmig studentstad, sprang vi runt i stan hela dagen. Inte för att ha roligt. Nej, för att det inte finns något campus. Fakulteter, institutioner, administration, bibliotek, studentföreningar, matsalar – allt är spritt över hela stan. Det har inneburit mycket tid på bussen och spår- vagnen fram och tillbaka. Här i Vasa känns

allt nära. Kollegor, böcker, hjälp, mat. Allt är bara ett stenkast bort. Och har man lite tur promenerar man i ett nästan magiskt solsken över campuset.

Men det var inte de korta avstånden som fick mig att återvända. Jag upptäckte någon-ting annat som jag inte hade sett i samma utsträckning i Leipzig. Där kunde man försvinna som student. Ingen brydde sig om man hängde med. Om man kom till under-visningen. Om man lämnade in sitt semina-riearbete. Allt hängde på oss själva. Jag vill inte påstå att våra professorer i Leipzig inte försökte handleda oss, men det fanns helt enkelt för många studenter och för litet tid för var och en. Hur många vi var blev uppen-bart varje vecka när vi försökte tränga in oss i föreläsningssalarna. Trots att man kom i god tid kunde det hända att man fick sitta på

värmeelementen eller på golvet. Eller i värsta fall utanför salen, där man knappt kunde höra rösten som föreläste om morfologi.

Här i Vasa kan jag i undervisningen gläd-jas tillsammans med mina studenter, när de analyserar ord som om de aldrig hade gjort annat. Här är man synlig. Man kan inte försvinna. Det kan ha både för- och nack-delar, det beror på hur man ser på det. Men framför allt: att det är enkelt och går snabbt att kontakta varandra i studievardagen är my-cket givande. Man kan vara rätt säker på att det alltid finns någon att fråga. Att man får svar på mailen. Att en dörr står öppen. Och allt på samma campus. Denna överskåd-lighet är för mig en av de största fördelarna med Vasa universitet.

I Vasa

känns allt nära

NamN: Sylvi ElsnerÅldEr: 33TiTEl och uTbildNiNg: doktorand vid Enheten för tyska språket och litteraturen, mag. phil. (allmän lingvistik och tyska som främmande språk)TidigarE arbETSuppgifTEr: undervisning vid

uppsala universitet hEmlaNd: Tysklandhar du boTT i NÅgoT aNNaT laNd: Jag bodde

i Spanien (Salamanca) en kort period och jobbade

som tysklärare i Tjeckien (prag) i nästan ett år. Sedan

2006 bor jag i Sverige och pendlar mellan uppsala

och Vasa.familJ: makefaVoriTyrkE Som barN: journalistmoTTo: Tänk inte på det du inte har. Tänk istället på

det som finns i ditt liv.


Tiesitkö?

Muistatko?

Miksi johtaja saa korkeaa palkkaa?

Opiskelijan karnevaalijuhla

H yvä johtaminen on yrityksille ja muille organisaatioille tärkeää. Siksi ne kilpailevat hyvistä johtajista muun muassa palkalla.

Johtajan palkka on perinteisesti määräytynyt hänen valtansa ja vastuun-sa perusteella. Moni nykyjohtaja saa korkeaa palkkaa kuitenkin ennen muuta siksi, että hänen odotetaan olevan organisaation tuloksen kan-nalta panostuksen arvoinen. Korkeaa palkkaa pidetään kannustimena, joka innostaa ja velvoittaa huippusuorituksiin.

Johtajan palkkaa perustellaan siis paitsi hänen saavutuksillaan myös niitä koskevilla odotuksilla. Jos odotuksissa petytään tai luottamus menee muusta syystä, johtaja voi saada potkut – ja korvaukseksi erot-tamisesta ilman irtisanomisaikaa ”kultaisen kädenpuristuksen”.

Vastaajana Tommi Lehtonen, filosofian yliopistonlehtori

V appu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen työväen, ylioppilaiden ja alkavan kevään juh-

lapäivä. Vaasassa opiskelijoiden vapunvietto alkaa vapunaattona Hovioikeuden rannassa järjestettävillä Vappusouduilla. Kilpailussa eri ylioppilas- ja opiskelijakuntien sekä ainejär-jestöjen joukkueet ottavat mittaa toisistaan tiukassa pudotuspelissä.

Kuvassa on Vaasan yliopiston ylioppilaskun-nan VYY:n hallituksen joukkue vuoden 1998 vappusouduissa. Mukana soutamassa oli mm. Arto Ikola (edessä). Joukkue ei har-mikseen kilpailussa pärjännyt, ja soudut jäivät yhteen lähtöön.

Hovioikeuden rannasta matka jatkuu Tope-liuksen patsaalle, joka lakitetaan perinteisin menoin. Lakituksesta huolehtivat vuorovuosin Vaasan yliopiston, Hankenin ja Åbo Akade-min ylioppilaskunnat, ja se tapahtuu klo 18, jolloin ylioppilaat saavat painaa valkolakin päähänsä. Ilta jatkuu VYY:n järjestämissä vappubileissä. Vappupäivän aamu alkaa perinteisellä Vappusilliksellä.


Yliopiston tulevat tapahtumat löydät osoitteesta

uva.fi/fi/events

TäNNE

Kysy lisää:opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8189 (muut paikkakunnat)[email protected] keväällä 2013 alkaviin

opintoihin on käynnissä. facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

AVOIN YLIOPISTO

Opiskele avoimessa yliopistossa keväällä 2013

uva.fi/avoin

(VO) = verkko-opetus, (SY) = sanomalehtiyliopiston kurssi, (R) = rajoitettu opiskelijamäärä

JULKISJOHTAMINEN ▪ Eettinen johtaminen, SY, 5 op

VIESTINTÄTIETEET ▪ Kirjoittamisen teoria ja käytäntö, R, VO, 3 op ▪ Semiotiikka ja mediat, R, VO, 3 op

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS ▪ Auto Business (Yrityspeli), R, 2 op ▪ Laskentatoimen tietojärjestelmät, R, 5 op

SÄHKÖTEKNIIKKA ▪ Ilmastonmuutoksen vaikutus energiatekniikkaan, SY, 3 op

TUOTANTOTALOUS ▪ Tuotantotalouden erityiskysymyksiä, SY, 5 op

TALOUSOIKEUS ▪ Elinkeinoverotus, osit. VO, 6 op ▪ Vero-oikeus + täyd.osa, osit. VO, 6+1 op

JOHTAMINEN ▪ Strateginen johtaminen, osit. VO, 7 op ▪ Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, SY, 4 op

MARKKINOINTI ▪ Markkinointisuhteiden johtaminen, R, VO, 7 op ▪ Marketing Function in Business, R, VO, 7 op

OPINTOIHIN ILMOITTAUTUMINEN UUDISTUU ▪ Avoimen yliopiston uusi ilmoittautumisjärjestelmä ILPA otetaan käyttöön kevään aikana. ILPA helpottaa opis-

kelijan ilmoittautumista ja nopeuttaa käyttäjätunnusten saamista heille, joilla tunnuksia ei vielä ole. Opiskelija voi selailla hakukohteita, hakea opinto-oikeutta ja maksaa opintomaksun verkossa. Lisäksi opiskelija saa varmistuksen opintoihin pääsystä aikaisempaa nopeammin, sillä järjestelmässä näkyvät vain opinnot, joihin on paikkoja jäljellä. Lisätietoja ILPAsta verkkosivuillamme.

ke 22.5. klo 18 Professori Hannu Piekkola: ”Vaasan veri ei vapise – ei ainakaan tänä päivänä”. Vaasan menestys tilastojen valossa.

to 26.9. klo 18 Yliopistotutkija Niina Koivunen: ”Johtamisen monet muodot”

TERVETULOA mukaan oppimaan ja oivaltamaan! Vapaa pääsy.

Seuraavat yleisöluennot Pohjalaisen Monitorilla (Hietasaarenkatu 19, Vaasa):

uva.fi/minajatiede

vaasan yliopistolehti vox cordis 2/2013

Documents