vaasan yliopistolehti 1/2010

Maailmalta Vaasaan

Muutos aluetieteen kohteena

1/2010

Ruoka arjen valintana

VAASANYLIOPISTOLEHTI

Oikeustulkkaus ihmisen asialla

Vaasan yliopistolehti 1/2010Yhteistyökumppaneille, alumneille ja muille yliopistosta kiinnostuneille

Julkaisija Vaasan yliopisto

ToimitusVaasan yliopisto, viestintäPäätoimittaja Virpi ViertolaToimitussihteeri Ninna Kujala

Graafi nen suunnittelu ja taittoMainostoimisto Bock’s Offi ce

PainoOy Litoset Ab

Toimituksen osoiteVaasan yliopisto, viestintäPL 70065101 [email protected]

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja [email protected]

ISSN 1236-6730

SISÄLLYS 1/2010

Pääkirjoitus ......................................................................

Uutisia ................................................................................

Viiden korkeakoulun Tritonia palvelee ainutlaatuisella konseptilla ................................

Libyasta Suomeen – Mohammed Elmusratin tie tutkijaksi Vaasaan ..........................................................

Kuluttajien ravintotottumukset puntarissa ...................

Professori Seija Virkkala tutkii globaalia lokaalissa ...................................................

Oikeustulkkauksen asiaa ajetaan Eulitassa ....................

Uudet dekaanit esittäytyvät .............................................

Perjantai 13. pvä – taikauskoa osakemarkkinoilla ...............................................................

Minun vaihtoni: Johtamisen tutkijat tutustuivat Oxfordiin .....................

Alumnit koolla Helsingissä ................................................

Uutisia ...................................................................................

Väitöksiä ...............................................................................

3

4

5

6

8

10

11

12

14

15

16

17

18

www.uwasa.fi

Osallistu kilpailuun!Mikä oli lehden mielenkiintoisin artikkeli tai uutinen? Vastaa 31. toukokuuta 2010 mennessä osoitteessa www.uwasa.fi /kilpailu, niin osallistut Suomalaisen kirjakau-pan lahjakorttien arvontaan. Lahjakortteja arvotaan 3 kpl, á 30 euroa.

Haluamme kehittää lehteä yhdessä sen lukijoiden kanssa, ja siksi mielipiteesi on meille tärkeä. Onnea kilpailuun!

3VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

Vuosi 2010 alkoi uuden strategian viimeistelyn merkeis-sä. Hallitus päätti strategian muotoilusta maaliskuun kokouksessaan. Yliopisto määrittelee itsensä kansain-välisesti ja valtakunnallisesti menestyvänä, tehokkaasti verkottuneena monialaisena liiketoimintaorientoitunee-na yliopistona. Yliopisto suuntautuu entistä enemmän kansainvälisyyteen ja alueelliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyritään entistä suunnitelmallisemmin.

Tutkimus organisoidaan tutkimusohjelmiksi ja -ryh-miksi, mikä mahdollistaa myös tutkijoiden osaamisen syventämisen neliportaisen tutkijauramallin mukaisesti. Tutkimuksen johtamista vahvis-tetaan ja tutkimusryhmien toimintaa arvioi-daan viiden vuoden välein.

Tohtoritutkintokoulutus ja muu opetus organisoidaan ohjelmapohjaisesti. Kandi-daattivaiheen opintoihin sisällytetään liike-toimintaosaamisen ja kansainvälistymisen osiot. Maisteritason opinnoille laaditaan joko yhteen pääaineeseen keskittyvät tai useamman aineen ohjelmat. Strategiaa täsmennetään toimenpideohjelmilla.

Vanhan yliopiston viimeisen vuoden tulokset olivat kokonaisuutena hyvät. Vuoden 2008 huippuvuoden jälkeen maisterin tutkintoja valmistui kuitenkin tavoit-teita vähemmän. Toki kolmen vuoden keskiarvo ylittää selvästi tavoitetason.

Tutkimuksen tuloksellisuus edistyi vuoden aikana, ja hyvä kasvutrendi jatkuu. Tutkimusjulkaisuissa kan-sainvälinen julkaiseminen pysyi hyvänä ja tohtorien tutkintojen määrä kasvoi. Hankittu tutkimusrahoitus

lisääntyi noin 15 prosenttia, ja kaikkiaan täydentävä rahoitus on noussut 8 miljoonan euron tasolle, mikä on noin 20 prosenttia kokonaisbudjetista.

Määrätietoinen panostaminen kansainvälisiin mais-teriohjelmiin näkyy tuloksissa. Maistereistamme jo 16 prosenttia oli ulkomaalaisia. Ohjelmien kehittämi-nen ja hyvät tulokset antavat valmiudet opinto-ohjel-mien maksullisuuden kehittämiseen.

Yhteistyökumppanimme Vaasan ammattikorkeakou-lu yhtiöitettiin vuoden alusta lukien, ja yliopiston hallitus merkitsi Vamkin osakkeista noin 10 prosenttia. Omista-

juus antaa hyvät mahdollisuudet stra-tegisen kumppanuuden kehittämiselle.

Vuoden aikana valmisteltiin myös Vamkin ja Yrkeshögskolan Novian liittymistä tiedekirjasto Tritoniaan. Tritonia on nyt ainutlaatuisesti kol-men yliopiston ja kahden ammatti-korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto

ja oppimiskeskus. Myös Helsingin yliopisto käyttää Tritonian kirjastopalveluita oikeustieteellisessä koulu-tuksessaan Vaasassa.

Hallintotieteellinen ja humanistinen tiedekunta yhdistyivät fi losofi seksi tiedekunnaksi. Tiivistyvän tie-dekuntarakenteen myötä yliopiston hallinnon ja tuki-toimien palvelut organisoidaan prosesseiksi tavoitteena yhtenäistää opinto-, tutkimus-, talous- ja henkilöstöhal-linnon menettelyt.

Strategian, hallintomallin ja uuden johtamisjärjes-telmän jalkauttaminen on alkaneen vuoden keskeinen teemamme.

Monialainen, liiketoiminta-orientoitunut ja tehokkaasti verkostoitunut.

Matti Jakobssonrehtori

Uuteen yliopistoon uudella strategialla


Vuoden 2009 opetus- ja tutkimusteot palkittiin vuosijuhlassa Yliopisto palkitsi henkilökuntaa tutki-mus- ja opetusteoista vuosipäivän juh-lassaan 27. tammikuuta. Tutkimusteko-palkinto myönnettiin professori Erkki K. Laitiselle ja opetusteko-palkinnon sai professori (ma.) Anita Nuopponen.

Rahoituksen ja laskentatoimen pro-fessori Erkki K. Laitinen on tehnyt koko uransa ajan näkyvää ja monipuolista tut-kimustyötä. Laitinen toimii rahoituksen ja laskentatoimen yksikössä kauppatie-teellisessä tiedekunnassa ja on paraikaa Suomen Akatemian yhteiskuntatieteelli-sen toimikunnan jäsen.

Opetusteko-palkinnon saaja, sovelta-van kielitieteen professori Anita Nuoppo-nen on kehittänyt aktiivisesti verkon ope-tuskäyttöä etenkin multimediaviestinnän koulutusohjelmassa. Nuopponen toimii viestintätieteiden yksikössä fi losofi sessa tiedekunnassa.

Tunnustuksena palkitut saivat vaasa-laisen graafi kko Juha Tammenpään yli-opistolle suunnitteleman teoksen Tiedon puu.

Avoimella uusia avauksia Etelä-PohjanmaallaAvoimen yliopiston maakunnallinen opintotarjon-ta laajenee ensi syksynä, kun se aloittaa kaksi uutta koulutuskokonaisuutta Etelä-Pohjanmaalla. Ilma-joella tarjotaan mahdollisuus suorittaa kandidaatin tutkintoon kuuluvat, 180 opintopisteen opinnot hallintotieteen oppiaineessa. Kauhavalla puolestaan tarjoutuu tilaisuus tietotekniikan ja tietoliikenne-suunnan opintojen aloittamiseen.

– Haluamme viedä opintoja sinne, missä on opis-kelijoita, toteavat avoimen yliopiston koulutuspääl-likkö Outi Järvi ja opintopäällikkö Sonja Hakala.

Mukana kulkee myös opinto-ohjaus, jota anne-taan paikan päällä. Alueellisesta opinto-ohjauksesta vastaa projektipäällikkö Reetta Kungsbacka.

Hallintotieteen opinnot järjestetään yhteistyös-sä Ilmajoella sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan Opiston kanssa. Opinnot tarjotaan kolmen vuoden aikana, jolloin tutkintoon tähtääviltä edellytetään kokopäi-väiseen opiskeluun verrattavaa opiskelutahtia. Ope-tuskokonaisuudesta vastaa hallintotieteen professori Ari Salminen.

Kauhavalla käynnistyvät opinnot järjestetään avoimen yliopiston, tietoliikennetekniikan yksikön ja Suomen Yrittäjäopiston yhteishankkeena. Tarjolla on 62 opintopisteen opintopaketti, jotka suorittamalla tarjoutuu mahdollisuus hakeutua yliopiston varsinai-seksi opiskelijaksi niin sanotun avoimen väylän kautta. Opinnoista vastaa tietoliikennetekniikan lehtori Reino Virrankoski.

Varainhankinta edennyt hyvinVarainkeruu on edennyt suotuisasti, ja alkuperäinen tavoite saavutettiin ensimmäisten joukossa. Varainhankinnan johtaja Jouko Havusen mukaan kampanjassa aletaan keväällä 2010 lähestyä 3 miljoonan euron rajaa.

Tähän mennessä suurimman lahjoituksen yliopistolle on myöntänyt Karl Erling ja Anja Nymanin säätiö. Vaasalainen säätiö tuki kampanjaa joulukuun lopulla 1,5 miljoonalla eurolla. Muita merkittäviä lahjoituksia ovat myöntäneet EPV Energia Oy, Osuuskauppa KPO, ABB Oyj, Wärtsilä Finland Oyj, Pohjanmaan kauppakamari sekä monet pk-yritykset ja yhtei-söt yksityishenkilöiden ohella.

Vuoden 2010 puolella kampanjassa on alkanut näkyä myös yksityis-henkilöiden aktivoituminen, ja kampanjoinnin painopiste onkin siirtymässä alumneihin. Yritysten lisäksi yksityishenkilöiden mahdollisuus verovähen-nykseen on voimassa tämän vuoden loppuun, ja se koskee vähintään 850 euron suuruisia lahjoituksia.

Lahjoitetut varat kartuttavat yliopiston peruspääomaa, josta saatavalla tuotolla voidaan kehittää yliopiston toimintaa tulevaisuudessa.

Karl Erling ja Anja Nymanin säätiö lahjoitti 1,5 miljoo-naa euroa. Lahjakirjaa allekirjoittamassa oikealta säätiön asiamies Alf Ahlbäck, hallituksen jäsen Jorma Korpela ja puheenjohtaja Olavi Mattila sekä yliopiston rehtori Matti Jakobsson.

Vuosipäivän juhlapuhuja, ope-tusministeri Henna Virkkunen vastaili kampuksella opiskelijoi-den kysymyksiin yliopistomuu-toksesta.

5

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

Tammikuun alussa tenttikirjojaan lainaa-massa ollut opiskelija ei ehkä huoman-nut mitään tavallisesta poikkeavaa. Näin muodonmuutoksen läpikäyneen Trito-nian henkilökunta toivookin asian ole-van. Todellisuudessa ennestään kolmen korkeakoulun yhteinen kirjasto laajentui vuoden alusta viiden korkeakoulun asi-akkaita palvelevaksi, lähes 10 300 hylly-metrin tietovarannoksi.

– Samalla esimerkiksi tekniikan alan kirjallisuuskokoelma kolminkertaistui, huomioi Yrkeshögskolan Noviaan kuu-luva kirjastonhoitaja Christian Nelson.

Kirjastojen yhdistämisellä haetaan paitsi synergiaetuja myös ennen kaikkea asiakkaiden eli opiskelijoiden, tutkijoiden ja viiden kehysorganisaation henkilökun-nan parempaa palvelua.

Kirjat ovat saatavilla keskistetysti yh-dessä paikassa, kokoelmat ovat entistä suuremmat, aukioloajat ovat ammatti-korkeakoulujen kannalta pidentyneet ja luku- ja ryhmätyötilat ovat nyt myös amk-opiskelijoiden käytössä. Taustal-la siintävät tulevaisuuden hahmotelmat Palosaaren korkeakoulukeskittymästä, Merikampuksesta.

Ainutlaatuinen konsepti Ennestään Tritoniassa ovat mukana Vaa-san yliopisto sekä Åbo Akademin ja Han-kenin Vaasan yksiköt.

– Vastaavanlaista kirjastokonseptia ei muualla Suomessa ole, tähdentää nykyi-sellään noin 50 henkeä työllistävän Tri-tonian kirjastonjohtaja Vuokko Palonen.

Vaasan Palosaarella sijainneet

Vaasan ammattikorkeakoulun ja

Yrkeshögskolan Novian kirjastot

aloittivat vuoden alusta toimin-

tansa osana Vaasan tiedekirjasto

Tritoniaa. Isompi yksikkö tarjoaa

paremmat palvelut.

Uudistuneen Tritonian avajaisia vietettiin 7.1.2010. Vaasalaisista korkea-kouluopiskelijoista koostuva Pedavoces-kuoro vastasi tilaisuu-den musiikkiannista.

Tritoniauud i s tuu

Kahden uuden kehys-organisaation sisällyt-täminen Tritoniaan on ollut vaativa, mutta kaikkia osapuolia motivoiva ja innoittava prosessi, kertovat kir-jastonhoitaja Christian Nelson, kirjastonjoh-taja Vuokko Palonen sekä palvelupäällikkö Marita Ahola.

Kirjasto tarjoaa palveluja kahden erityyp-pisen korkeakoulun tarpeisiin. Normaalin kirjastotoiminnan lisäksi EduTech-yksik-kö tuottaa viiden korkeakoulun henki-löstölle opetuksen verkkopedagogisia ja tieto- sekä viestintäteknisiä kehittämispal-veluja. Ja vaikka kehysorganisaatiot ovat pääasiassa yksikielisiä, Tritonia toimii vi-rallisesti kaksikielisenä yksikkönä.

Uudistamistyön suunnittelussa alus-ta asti mukana ollut, Vamkin kirjaston-johtajana toiminut Marita Ahola ker-too koko prosessin tuoneen lisäkipinää omaan työhön.

– Viiden eri organisaation toiminta-tapojen hallinnassa on omat haasteensa, mutta uskon kuitenkin, että isompi yksik-kö mahdollistaa enemmän.

TEKSTI ja KUVAT Ninna Kujala


TEKSTI ja KUVA Ninna Kujala

Lapsuuden harrastus ja seik-kailijaluonne toivat libyalaissyn-tyisen Mohammed Elmusratin Suomeen. Työt tutkimuksen ja opetuksen parissa toivat hänet Vaasan yliopistoon.

Benghazi Channel


Kun Mohammed Elmusrati oli 13-vuo-tias hän rakensi ensimmäisen radionsa. Laite rakentui kolmesta osasta; televisi-on antennista, kuulokkeista ja diodista. Ilman paristoja toimiva yksinkertainen RFID-radio sai virtansa radioaaltojen sähkömagneettisesta säteilystä.

– Tunsin suunnatonta iloa radion toimiessa. Signaali oli vahva, ja radios-tani muodostuikin eräänlainen Benghazi Channel, naureskelee nykyisin tietolii-kennetekniikan professorina työskente-levä Elmusrati.

Libyassa, historiallisessa Bengasin kaupungissa varttunut Elmusrati oli kiinnostunut elektroniikasta ja sähkö-laitteista jo pienestä pitäen. Perhe tuki pojan harrastusta, joka vei tämän lopulta opiskelemaan alaa aina yliopistoon asti.

Sattuma johdatti pohjoiseenBengasin Garyounis-yliopistossa vas-tavalmistuneelle diplomi-insinöörille tarjottiin stipendiä jatko-opintoihin ul-komaille. Kolmesta mahdollisesta haku-kohteesta Elmusrati keksi nopeasti kaksi ensimmäistä; Carleton University Kana-dassa ja UMITS, Manchesterin yliopiston teknillistieteellinen instituutti Englannis-sa. Kolmannen hakuvaihtoehdon hän päätti jättää sattuman varaan.

– Menin yliopistoni kirjastoon ja et-sin käsiini maailman yliopistot listaavan opuksen. Avasin paksun kirjan silmät suljettuina, ja se avautui Teknillisen kor-keakoulun esittelyn kohdalta.

Elmusrati haki ja hyväksyttiin kaik-kiin kolmeen korkeakouluun. Libyassa stipendiaatteja ei kuitenkaan enää ha-luttu lähettää Kanadaan ja Englantiin, joten Elmusrati anoi ainoastaan Suomen viisumia.

– Sain viisumin todella nopeasti ja ajattelin, että tapahtumat alkavat kuin itsestään johdattaa minua Suomeen.

Opinnot nykyisin Aalto-yliopistoon kuuluvassa TKK:ssa sujuivat hyvin. El-musratin kurssiarvosanojen keskiarvo oli paras mahdollinen, 5/5. Kannustusta tuli myös professori Heikki Koivolta, ja

väitöskirja systeemitekniikan alalta val-mistui vuonna 2004.

Samana vuonna tuore tekniikan toh-tori aloitti vierailevana luennoitsijana Vaasan yliopistossa. Viisi vuotta myö-hemmin hänet nimitettiin tietoliikenne-tekniikan professoriksi teknilliseen tiede-kuntaan.

Opetusta ja tutkimusta kansainvälisessä ympäristössäNykyisessä tehtävässään professori El-musrati vastaa tietoliikennetekniikan op-piaineen opetuksesta ja tutkimuksesta. Hän opettaa neljää-viittä kurssia vuodes-sa ja toimii tutkimusryhmän johtajana.

Oppiaineessa on mahdollista suo-rittaa DI-opinnot tai englanninkielinen maisteriohjelma Master’s Programme in Telecommunications Engineering. Opis-kelijoista noin 80 % onkin ulkomaalaisia, ja Elmusrati kertoo opiskelijoiden työllis-tyvän hyvin ja isoihin yrityksiin.

Monia eri tekniikan aloja soveltava tietoliikennetekniikka toimii laajana sa-teenkaarikäsitteenä oppiaineessa tehtä-välle tutkimukselle. Elmusrati itse on eri-koistunut MAC- ja fyysiseen kerrokseen keskittyvään langattomien verkkojen radioresurssien hallintaan. Maallikolle vaikeasti avautuvaa tutkimuskohdettaan professori selittää konkreettisella esimer-killä.

– Kyse on siitä, että useita kännyköitä tai muita verkkoyhteyksiä voidaan käyt-tää samalla, hyvin rajatulla taajuudella tai kaistalla. Kyseistä teknologiaa sovel-taen myös eri operaattorit voivat toimia samassa 3G-, gsm- tai muussa vastaavas-sa verkossa.

Langattomista anturiverkoista ratkaisuja energia-alalleElmusratin tutkimusryhmä on muka-na lukuisissa energia-alan hankkeissa. Ryhmän erikoisosaamista langattomissa anturiverkoissa hyödynnetään monipuo-lisesti.

– Antureilla voidaan kerätä infor-maatiota – mitata tuuliturbiinien liikettä

ja muuntajien lämpötilaa tai ennustaa, havaita ja paikantaa sähköverkkojen vi-katoimintoja.

Koulutusyhteistyötä professori El-musrati käynnistelee Libyan suurimman energia-alan yhtiön, Gecolin kanssa. Yritys haluaa nostaa insinööriensä kou-lutus- ja osaamistasoa tarjoamalla heille jatkokoulutusta.

Kulttuuriyhtäläisyyksiäkin löytyyYli kymmenen vuotta Suomessa asunut Elmusrati kertoo viihtyvänsä Pohjolassa hyvin.

– Suomi on ihan hyvä paikka asua, ja siksi olen tänne jäänytkin. Täällä tutki-muksen taso on korkea, ja se on minulle tutkijana tietenkin tärkeää. Olen ehdot-tomasti tutkimusorientoitunut.

Vaasaan kotiutuminen pääkaupunki-seudun monikulttuurisen vilinän jälkeen tuntui aluksi hankalalta, mutta nykyisin professori viihtyy täälläkin.

Mahdollisista kulttuurieroista kysyt-täessä hän naurahtaa ja suosittelee kään-tämään kysymyksen toisinpäin.

– Kaikki on erilaista Suomen ja Li-byan välillä. On helpompi luetella yhtä-läisyyksiä.

– Niin Libyassa kuin Suomessakin korkea koulutus on arvossaan, kuuluu professorin vastaus.

Suurimpina kulttuurieroina Elmusra-ti pitää ihmisten sosiaalisia suhteita sekä työmoraalia.

– Libyassa perheen määritelmä on paljon laajempi kuin Suomessa, ja lisäksi vanhempia ihmisiä kunnioitetaan eri ta-valla kuin täällä. Suomessa taas sääntöjen noudattaminen ja työmoraali ovat omaa luokkaansa.

Mohammed Elmusratilta ilmestyi vastikään yhdessä Heikki Koivon kanssa julkaisu Systems Engineering in Wireless Communications. Lähes 400-sivuinen teos on suunnattu alan opiskelijoille, ja se esittelee kaikenkattavasti radioresurssien hallintaa langattomassa 3G-viestinnässä.

vaihtui Radio Vaasaan


Tähän asiaan hakee vastausta Kuluma-hanke. Sen tavoitteena on tukea kulutta-jaa siten, että hän voi muuttaa arkeaan, ruokailutottumuksiaan ja elintarvikkei-den valintaa terveellisempään suuntaan. Arjessa tehdyt valinnat ovat avainase-massa silloin, kun terveysongelmia ja lii-kapainoa pyritään ehkäisemään.

– Tutkimuksessa tarkastellaan erityi-sesti arjen tervehdyttämiseen vaikuttavia tekijöitä ja prosesseja, toteaa professori Harri Luomala. Luomalalla on päävas-tuullaan hankkeen osakokonaisuus, jossa tutkimuksen tuloksia pyritään muunta-maan liiketoiminnan kehitysimpulsseiksi yhteistyössä yritysten ja muiden hanke-kumppaneiden kanssa.

Hankkeessa työskentelee projektitut-kijana Maijastiina Jokitalo, joka aikoo hyödyntää väitöskirjassaan tutkimuksen aineistoja. Painonhallintaa vaikeuttavia tekijöitä arjessa ovat muun muassa kiire, elämänhallinnan puute ja mielialasyömi-nen, Jokitalo kuvaa haastattelussa esille

tulleita asioita. Jokitalo haastatteli helmikuussa 20

kuluttajaa, joista puolet tarkkaili paino-aan aktiivisesti.

– Myös normaalipainoiset kiinnittä-vät huomiota siihen, mitä ja kuinka pal-jon syövät. Kevyttuotteita ja valmisruokia käytetään, vaikka niistä puhutaan usein negatiiviseen sävyyn, toteaa Jokitalo.

Tavoitteena uusia markkinointiratkaisujaLuomala kuvaa hankkeen osatavoitteita seuraavasti.

– Tavoitteena on tutkia painonhal-lintaan liittyvää kuluttajakäyttäytymistä ja arjen valintoja. Tutkimuksessa tarkas-tellaan tuotteiden käyttöön ja valintaan liittyviä omakohtaisia kokemuksia ja tunteita. Tavoitteena on kehittää erilai-sia keinoja, joilla kuluttajan on helpompi

Tutkimusta painonhallinnan tueksiUseat tutkimukset osoittavat, että kuluttajat kiinnittävät

terveyteen entistä enemmän huomiota. Terveellisen ruo-kavalion merkitys tiedostetaan, silti suomalaisista yli 2/3 on ylipainoisia. Liikapainosta on tulossa kansanterveydellinen ja jopa kansantaloudellinen ongelma. Miksi me valitsemme

väärin ja syömme epäterveellisesti?

TEKSTI ja KUVAT Virpi Juppo


Tutkija Maijastiina Jokitalo ja professori Harri Luomala tarkastelevat erilaisia elintarvikkeiden valintatilanteita sekä kuluttajien tuote- ja painonhallin-takokemuksia.

hallita syömistään ja tehdä painonhallin-taa tukevia tuotevalintoja. Lisäksi kehite-tään uusia markkinointiratkaisuja.

Jokitalo puolestaan visioi jo tulevai-suutta.

– Markkinointia tulisi suunnata tie-tyille kohderyhmille, ja tuotteista voisi muodostaa erilaisia kokonaisuuksia. Osa kuluttajista on valmis myös maksamaan kokonaisvaltaisista ratkaisuista.

Tutkimustuloksista odotetaan olevan hyötyä monille tahoille. Siitä on apua ku-luttajille, jotka tarvitsevat tukea omille, entistä terveellisemmille valinnoilleen. Hyötyä on myös yhteiskunnallisille toi-mijoille, jotka voivat hyödyntää tuloksia esimerkiksi terveysviestinnässä. Yritykset saavat tutkittua, tieteellistä tietoa kulut-tajien käyttäytymisestä ja valintaperus-teista.

Tiedonhankintaa yritysten aloit-teesta– Markkinoinnin laitoksella on yli kol-men vuosikymmenen perinteet kulutta-jakäyttäytymisen tutkimuksessa, toteaa Luomala. Luomalalla itsellään on erittäin vahva kokemus ja mittavat verkostot ku-luttajatutkimukseen liittyen. Nämä olivat eduksi, kun useiden erilaisten toimijoiden muodostamaa Kuluma-hanketta lähdet-tiin käynnistämään viime vuonna.

Hanke lähti poikkeuksellisesti liik-keelle elintarvikeyritysten aloitteesta. Yritykset olivat erityisen kiinnostuneita tutkitusta, tieteellisestä tiedosta kulutta-jakäyttäytymisen ja painonhallintatuot-teiden suhteen.

– Usean toimijan erilaiset näkemykset ja lähtökohdat täydentävät toisiaan, tote-aa Luomala. Näin saadaan parhaimmil-laan entistä parempaa tietoa siitä, miten

kuluttajaa voidaan auttaa hänen jokapäi-väisissä valinnoissaan ja tottumuksissaan kohti terveellisempää ruokavaliota.

Poikkitieteellinen ja kokonaisvaltai-nen Kuluma-hanke sitoo uudella taval-la yhteen eri alan tutkijoita, kehittäjiä, yrityksiä ja ennen kaikkea kuluttajia. Tekes-rahoitteinen hanke on kokonais-budjetiltaan yli miljoona euroa. Hank-keen koordinaattorina toimii Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos.

Muita toimijoita ovat Jyväskylän yli-opisto, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus, Kuluttajatutkimuskes-kus ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen osaaminen kattaa kuluttaja-käyttäytymisen ja liiketaloustieteellisen tutkimuksen lisäksi ravitsemustieteen, kliinisen psykologian, sosiologisen ja kulttuurisen kuluttajatutkimuksen sekä futurologian. Yrityksistä mukana ovat Atria, Fazer Leipomot, Hartwall, HK-Ruokatalo, Saarioinen, Sinebrychoff, Vaasan & Vaasan ja Valio.


10

TEKSTI Virpi ViertolaKUVAT Ninna Kujala

Aluetieteen tutkimusaiheet on nivottu ohjelmaksi, jonka nimi-kin jo kattaa aluetieteen eri aspektit. Aluetalouden muutokset globalisoituvassa maailmassa -ohjelmaa johtaa professori Seija Virkkala.

Globalisoituminen irrottaa hänen mukaansa asioita sidok-sesta paikkaan. Taloudelliset ilmiöt ovat tästä hyvä esimerkki.

– Vastaavasti paikallisuus merkitsee ihmisille yhä enemmän. Paikka voi olla maantieteellinen kohde, mutta myös kokemus ja identiteetin osa, toteaa Virkkala.

Ohjelman väitöstutkimukset ovat jo pitkällä. Tutkimuk-set vaasalaisesta Palosaaren kaupunginosasta, Merenkurkun maailmanperintöalueesta ja paikallisuuden ilmenemisestä Sei-näjoen kaupunginteatterin kautta valmistuvat vuoden-parin sisällä. Kestävän kehityksen teema sisältyy myös väitökseen ekologistiikan merkityksestä yrityksille.

Seija Virkkalan omia aiheita ovat vihreät klusterit ja toi-mintatutkimus yhtäällä löydettyjen hyvien käytäntöjen siirtä-miseksi toisaalle.

Aluemuutoksissa eri vaiheitaAluetiede pohjautuu talous- ja kulttuurimaantieteeseen, ja siksi alueelliset muutokset kiinnostavat jatkuvasti. Maamme aluera-kenne oli pitkään metsätalousvaltainen, ja eri puolilla oli toi-meliaita teollisuusyhdyskuntia.

– 1990-luvulle tultaessa veturiksi tuli tietotekniikka-ala. Muita nopeammin kehittyviksi seuduiksi nousivat Oulu, Salo, Jyväskylä, Tampere ja Helsinki. Nyt ollaan taas uudessa tilan-teessa. Uusilla ympäristöratkaisuilla on nyt kysyntää, mikä tuo mahdollisuuksia esimerkiksi Vaasan ja Lahden seuduille.

Virkkalasta onkin mielenkiintoista tarkastella, kuinka alueet reagoivat ekologiseen muutokseen. Erityisesti häntä kiinnostaa, miten ne tarttuvat muodostumassa olevan uuden hiilineutraalin tai vähähiilisen teknologian mahdollisuuksiin.

– Alueille voi tulla kokonaan uusia toimialoja tai siellä laa-jennutaan ja muututaan entisen toimialan puitteissa.

Muutoksen mallina on Tanskan Jyllanti, jonka menestys liit-tyy tuulivoimaan. Maatilojen energiaratkaisuista on päädytty aikojen saatossa mittavaan tuulivoimateknologian tuotantoon. Tässä mielessä Vaasan seudullakin on paljon mahdollisuuksia, koska se on jo nyt Pohjoismaiden suurin energiateollisuuden ja -osaamisen keskittymä.

Oppia muiden onnistumisesta Hyvien käytäntöjen levittäminen on lähellä Virkkalan tutkijan mieltä. Esimerkiksi sopii Uumajan kunnanosahallinnon malli, jota on selvitetty yhtenä kuntien yhteistyövaihtoehtona myös Suomessa.

– Yhtäällä luotuja toimintatapoja ei aina pystytä sovelta-maan aivan sellaisenaan. Tutkijan asiana on selvittää, miksi jokin toimii ja toinen ei.

Virkkalan suunnitelmissa on tarkastella myös aluehallin-non muutoksia. Aikomuksissa on jatkaa lisäksi kuluttajien asiointitutkimusta Pohjanmaan kolmessa maakunnassa. Asi-ointitutkimuksen käynnisti jo vuonna 1970 silloisen kauppa-korkeakoulun talousmaantieteen professori Mauri Palomäki. Myöhemmin siitä vastasi Virkkalan edeltäjä, professori Kauko Mikkonen.

– Pitkittäistutkimuksessa muutos havainnollistuu. Aluetalou-den ja -kehityksen ilmiöt näkyvät niissä konkreettisella tavalla.

Viime vuonna Seija Virkkala julkaisi yhdessä lehtori Riitta Kosken kanssa oppikirjaksi tarkoitetun katsauksen aluetietee-seen. Yliopiston kustantama Yhteiskuntamaantieteen maail-ma kattaa lähes 90 sivullaan tieteenalan historian, teorian ja aluekehittämisen mallit – alansa perinteiden mukaisesti varsin selkeällä ja helppolukuisella tavalla.

Aluetiede tutkii globaalia paikallisuudessa

Aluetieteellä on Vaasan yliopistossa pitkät perin-teet. Uutta ovat energiasektoriin ja kestävään kehi-tykseen liittyvät aiheet. Kohdekin on lähellä: Vaasan seutu on tunnettu energia-alan osaamisestaan.

Seija Virkkala jatkaa edeltäjien-sä linjoilla lähialueisiin liittyvillä aiheillaan.

Hallintotieteiden kandidaatti Mikko Karhu valmistelee kyselyä gradu-aan varten yhdessä professori Virkkalan kanssa. Aiheena on muuttolii-ke Kyrönmaalla.


11

European Legal Interpreters and Transla-tors Association on marraskuussa 2009 perustettu oikeustulkkauksen ja oikeu-dellisen kääntämisen eurooppalainen etujärjestö. Se edustaa alan kansallisia ammattijärjestöjä sekä liittoja, joiden jä-senistöön kuuluu oikeustulkkeja ja auk-torisoituja kääntäjiä. Samalla se on osa Euroopan komission oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioita hoitavan pääosaston rikosoikeusohjelmaa.

Tulkkauksen lehtori Gun-Viol Vik-Tuovinen valittiin perustamiskokouksen yhteydessä järjestön hallitukseen.

– Yhtenä tavoitteenamme on edis-tää tulkkauksen ja kääntämisen laatua ja statusta muun muassa opetuksen ja tutkimuksen kautta sekä levittää hyviksi todettuja toimintatapoja ja käytänteitä, kertoo Vik-Tuovinen.

– Kaavailuissa on myös kansallisen ja EU-tasoisen kääntäjä- ja tulkkirekisterin perustaminen.

Vik-Tuovinen toimii seitsenjäsenisen hallituksen sihteerinä edustaen ainoana

Suomea sekä muita Pohjoismaita. Hän kuuluu ennestään Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton hallitukseen ja toimii lii-ton Vaasan paikallisosaston puheenjoh-tajana.

Päätyössään Vik-Tuovinen on erikois-tunut tulkkien kouluttamiseen ja tuntee tulkkausprosessin sekä alan ammattitai-tovaatimukset. Työskentely EULITAn hallituksessa tuo silti uusia eväitä omaan opetustyöhön ja alan uusimman tiedon hyödyntämiseen opintosisältöjä ja tutki-musta kehitettäessä.

Lisää oikeustulkkauksen koulutustaVik-Tuovisen mielestä oikeudelliseen alaan liittyvää tulkkikoulutusta pitäisi Suomessa lisätä.

– Toivoisin että oikeustulkkauksen koulutusta maassamme kehitettäisiin. Tällä hetkellä tarjolla on vain yksittäisiä kursseja. Koulutuksen jatkuvuus sekä pit-kän tähtäimen tavoitteet puuttuvat.

Kääntäjäkoulutuksen osalta tilanne

Lehtori Gun-Viol Vik-Tuovinen kouluttaa tulevaisuuden tulkkeja.

TEKSTI ja KUVA Ninna Kujala

Oikeustulkkauksen ja -kääntämisen asialla

Tulkkauksen lehtori Gun-Viol Vik-Tuovinen valittiin vuoden 2009 lopulla oikeustulkkausta ja oikeudellista kääntämistä edistävän eurooppalaisen EULITA-järjestön hallitukseen.

on äsken toteutetun auktorisoidun kään-täjän tutkinnon uudistamisen ansiosta huomattavasti parempi. Siihen uudis-tustyöhön ovat myös Vaasan yliopiston kääntämisen asiantuntijat osallistuneet, ja auktorisoidun kääntämisen yliopisto-opintoja on kehitetty ja laajennettu.

Taustalla ihmisoikeudetVik-Tuovinen tähdentää myös oikeudel-liseen alaan erikoistuneiden tulkkien ja kääntäjien ammattikuvan tunnettuuden lisäämistä oikeusviranomaisten keskuu-dessa.

– Viranomaisten tulee osata hyödyn-tää ammattitaitoisia tulkki- ja käännös-palveluja. Kyse on pohjimmiltaan ihmis-oikeuksista ja laadunvarmistuksesta.

Teema koskettaa jokaista, joka mat-kustaa kotimaansa ulkopuolelle niin työ-asioissa kuin vapaa-ajallakin.

TEKSTI Merja PirttikoskiKUVAT Merja Pirttikoski ja Ann-Sofi Berg

Uudet dekaanit aloittivat työssään vuoden

alusta. Kaksivuotisen kautensa ajan he paneu-

tuvat tiedekunnan johtamiseen päätoimisesti,

vaikka tuntuma omaan tutkimukseen ja ope-

tukseen halutaan myös säilyttää. Yhdessä reh-

torin kanssa dekaanit muodostavat yliopiston

johtoryhmän. Kaikki ovat tehtävässään uusia.

Tuntumaa yliopistoelämään on silti pidemmäl-

tä ajalta.


12

Erkki Antila on varsin tuore kasvo akateemisessa maail-massa. Vuonna 2007 sähkö- ja automaatiotekniikan pro-fessorina aloittanut Antila on kuitenkin seurannut läheltä erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusprojekteja jo aikaisemmissa tehtävissä.

Liki neljä vuosikymmentä kestänyt ura teollisuuden pal-veluksessa vei Antilaa moneen otteeseen ulkomaille. Pää-paikka on kuitenkin ollut aina Vaasassa.

– Ajatuksenani on aina ollut edesauttaa paikallista aka-teemisuutta kaikin tavoin.

Antila toteaa, että teknillinen tiedekunta on vielä nuori ja omaa paikkaa akateemisessa kentässä haetaan edelleen. Tavoitteena on saada teknillinen koulutus tutkimuksellisesti ja koulutuksellisesti vähintäänkin samalle tasolle kuin muis-sa korkeakouluissa, toki yliopiston koko huomioon ottaen.

– Rekrytointiin on satsattava ja myös valtakunnallista näkyvyyttä tulee lisätä. On muistettava, että tutkimus muo-dostaa uutta tietoa, ja pidemmän päälle tämä houkuttelee myös uusia opiskelijoita.

Hajautetun energian tutkimusta uusi dekaani pitää ylivoimaisena kilpailuetuna, jonka voisi valjastaa koko yliopiston menestyksen vetojuhdaksi. Energiaketjun hal-linnassa kun tarvitaan primääritekniikan ohella tietoliiken-netekniikkaa, markkinointia ja johtamista sekä lainsäädän-nön osaamista.

Uudistuvan yliopiston tulevaisuuden Antila näkee valoi-sana. Vaikka tiedekunnat ovat keskenään erilaisia, kaikkien tavoitteena on saada harmonisoitua tehtäviä ja käytäntöjä.

– Alkuun tämä on sellaista kulttuurien yhteensovitta-mista ja pelisääntöjen hakemista. Tässä on menty positiivi-sesti eteenpäin. Nimenomaan yhteishengen luominen läpi organisaation on suurin haaste. Yhteistyötä on tehtävä, jotta saadaan jalansijaa muiden korkeakoulujen rinnalla.

Dekaani Erkki Antila, teknillinen tiedekunta

Yhtenäisyys ja menestyminen dekaanienyhteisinä haasteina


Viestintätieteiden professori Merja Koskela on opiskellut kieliä ja viestintää, mutta myös kauppatieteitä, sekä kone-, rakennus- ja sähkötekniikkaa.

– Opintojen aikana Ohmin lakia päntätessä ja resis-tansseja laskiessa kävi ehkä mielessä, tuleeko näitä taitoja tarvitsemaan koskaan käytännössä, Koskela naurahtaa.

Vaasan korkeakoulusta valmistuneelle kääntäjälle eri-koisalojen opinnoista oli kuitenkin hyötyä, kun hän toimi suuressa teollisuusyrityksessä kääntäjänä. Koskela toteaa-kin olevansa monitieteisyyden puolestapuhuja.

Varadekaanin tehtävät ovat Koskelalle tuttuja aiemmil-ta vuosilta. Muutoksen aallokossa dekaanin toimenkuva on kuitenkin muuttunut, ja tulevaisuudessa muun muassa talous- ja tulosvastuu lisääntyvät. Lisähaastetta tuo huma-nistisen ja hallintotieteiden tiedekuntien yhdistyminen fi lo-sofi seksi tiedekunnaksi.

– Keskeisin tavoitteeni on saada tiedekunta toimivak-si, ja pystyä hyödyntämään se hyvä henki ja uteliaisuus, joka meillä on toisiamme kohtaan. On pohdittava, mitkä ovat ne välineet, joilla osaamista, koulutusta ja tutkimusta johdetaan. Myös tutkimusryhmäajattelu on uutta; perin-teisestihän molemmilla aloilla tehdään paljon tutkimusta itsenäisesti. Oman alansa tulevaisuuden suhteen Koskela on levollinen.

– Teit sitten työksesi mitä tahansa, aina on viestittävä. Toki viestinnän kenttä elää ja muuttuu koko ajan, ja alan kehitystä on seurattava.

Koskelan mielestä yliopisto tulee menestymään säilyttä-mällä yhteisöllisyytensä ja omimmat vahvuusalueensa, sekä panostamalla alojen väliseen yhteistyöhön. Pieni ja itsenäi-nen organisaatio on ketterä muutosten edessä. Nykyinen suuruuden ihannointi voi koitua jossakin vaiheessa taakak-si. Koskela muistuttaa, että pienemmässä organisaatiossa myös ongelmat ovat pienemmässä mittakaavassa.

Vesa Suutari suuntasi opiskelemaan Vaasaan 1980-luvun loppupuolella. Reilussa 20 vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Suutari on ehtinyt työskennellä yliopistolla lukui-sissa eri tehtävissä, kuten johtamisen ja organisaatioiden professorina, laitoksen johtajana sekä varadekaanina.

Dekaani onkin saanut seurata kauppatieteellisen alan kehittymistä aitiopaikalta.

– Tällä hetkellä yksi keskeisiä muutostrendejä on, että muodostetaan yliopiston sisäisiä kauppatieteellisen alan yksiköitä, joille halutaan luoda kansainvälinen School of Economics -brändi.

Vaasassa Suutari kokee tärkeäksi vastaavanlaiset toi-mintamahdollisuudet tarjoavan, vahvan kauppatieteellisen koulutuksen integroivan toimintamallin ja brändin raken-tamisen osana yliopiston kokonaistoimintaa.

– Meillä on hyvät lähtökohdat ja pitkät perinteet kaup-patieteissä. Koulutuspuolella meillä on valtakunnallisesti palkittuja opetuksen huippuyksiköitä; myös tutkimuksessa näytöt ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina. Pienene-vät ikäluokat ja alan kokonaiskilpailutilanteen kiristyminen on otettava haasteena, aivan kuten muissakin korkeakou-luissa.

Koko yliopiston tasolla Suutari näkee keskeisinä kysy-myksinä tutkimustoiminnan ja laatujärjestelmien vahvista-misen sekä kansainvälisen verkostoitumisen. Jatkossa vaa-ditaan entistä vahvempaa strategiavetoisuutta sekä selkeitä johtamisjärjestelmiä ja prosesseja.

– Näiden kautta haetaan yhdenmukaisempia toiminta-tapoja, systemaattisempaa otetta kehittämiseen sekä siten toiminnan laadun yhteneväisyyttä. Yhteisesti sovittuun suun-taan etenevä ammattilaisten ryhmä on aina vahvempi kuin joukko eri suuntiin eteneviä yksilöitä. Tarvitsemme hyvää yhteishenkeä ja sen näkemistä, että jaettuna tavoitteena on valtakunnallisessa kilpailussa menestyminen yliopistona.

Dekaani Merja Koskela, fi losofi nen tiedekunta

Dekaani Vesa Suutari, kauppatieteellinen tiedekunta


14

TEKSTI ja KUVAT Virpi Juppo

– Osakemarkkinoihin vaikuttavat yllättävän paljon inhimil-liset tekijät, kuten taikausko ja pelko, toteaa kauppatietei-den tohtori Jarkko Peltomäki. Peltomäki ja tutkija Emilia Peni selvittivät perjantai 13. päivän vaikutusta osakemark-kinoihin.

Osakkeita myydään pois torstaina, koska perjantain uskotaan olevan epäonnen päivä. Ja maanantaina taas os-tetaan, kun ”vaara on ohi”. Myös muut seikat vaikuttavat. Peni kertoo esimerkiksi kotikaupungin urheilujoukkueen hyvän tuloksen vaikuttavan suotuisasti markkinoihin. Tai aurinkoisen päivän.

– Osakemarkkinoita ei pidä ottaa liian tosissaan, kau-pankäynti on aina inhimillistä toimintaa. Rationaalisuus ei välttämättä ohjaa käyttäytymistä, Peltomäki toteaa.

Peltomäen ja Penin tutkimuksessa tarkasteltiin mark-kinoiden kehitystä vuosina 1928–2009. Tutkijat esittelevät tutkimuksensa tuloksia alan konferensseissa Dubaissa ja Yhdysvalloissa.

Myös muiden inhimillisten seikkojen vaikutusta on tut-kittu laskentatoimen ja rahoituksen laitoksella. Professori Jussi Nikkinen ja professori Sami Vähämaa ovat tarkastel-leet Financial Review -lehdessä toukokuussa ilmestyvässä tutkimuksessaan terrorismin vaikutusta osakemarkkinoi-hin. Epävarmuus ja pelko terrori-iskun jälkeen heijastuvat voimakkaasti myös sijoittajien käyttäytymiseen osakemark-kinoilla.

Jarkko Peltomäki on laskentatoimen ja rahoituksen yli-assistentti. Hänen vuonna 2009 valmistunut väitöskirjansa käsitteli ensimmäisenä Suomessa hedgerahastojen johdan-naisstrategioita. Emilia Peni kirjoittaa artikkeliväitöskirjaa naisjohtajuuden vaikutuksesta yrityksen taloudelliseen ti-lanteeseen ja tilinpäätöksen laatuun.

Jarkko Peltomäki ja Emilia Peni ovat kiinnostuneita siitä, miten inhimilliset ja epärationaaliset seikat vaikuttavat osakemarkkinoihin.

Perjantai 13. päivä

vaikuttaa osakemarkkinoihin


15

Oxfordin yliopisto on yksi maailman tunnetuimmista ja vanhimmista yliopis-toista. Se on oman internet-sivustonsa mukaan kouluttanut maailman johtajia jo 800 vuoden ajan. Yliopiston tutkimuksen tasosta kertoo muun muassa sen tutkijoille myönnetyt 40 Nobel-palkintoa. Yliopiston kauppakorkeakoulu, Said Business School, on niin ikään kauppakorkeakoulujen kärkeä niin Euroopassa kuin globaalistikin.

Marko Kohtamäen ja Niina Koivusen tavoitteena on kehittää yhteistyötä Oxfor-din kanssa edelleen, kasvattaa molemmin-puolista tutkijavaihtoa ja rakentaa yhteisiä tutkimushankkeita.

Tutkijavierailulla OxfordissaJohtamisen yksikön tutkijat, dosentti Niina Koivunen

ja tutkimusjohtaja Marko Kohtamäki vierailivat Oxfordin yliopistossa vuonna 2009.

Niina: Yhteistyöni Oxfordin suuntaan alkoi vuonna 2003 aidoim-malla mahdollisella akateemisella ta-valla. Oxford Strategic Leadership -ohjelman johtaja Marshall Young pyysi lupaa käyttää väitöskirjaani osana kurssin lukupakettia. Tekstini oli siellä kurssimateriaalina syksyyn 2007, jolloin olin itsekin ohjelmassa puhujana. Keväällä 2007 Rafael Ra-mirez oli kutsunut minut Oxfordiin vierailevaksi tutkijaksi, ja tämä vie-railu toteutui viime kesänä. Vierailu-paikkana toimi Institute for Science, Innovation and Society -tutkimus-keskus ja sen Futures Research -tut-kimusryhmä.

Vierailullani oli 3 päätavoitetta: löytää muutama aidosti hyvä yhteis-työkumppani, perehtyä tulevaisuuden tutkimukseen ja tutustua johtajuus-koulutukseen. Vapaa-aikanani tutus-tuin innolla tähän tarunhohtoiseen yliopistokaupunkiin. Yliopiston kirjas-tokortti antoi mahdollisuuden tutustua vanhoihin college-rakennuksiin, kirjas-toihin ja puutarhoihin. Asuin kauniil-la alueella Summertownissa ja liikuin polkupyörällä kaikkialle.

Marko: Vierailin Oxfordissa yrittäjyyden ja innovaatioiden tut-kimuskeskuksessa Marc Ventrescan kutsumana. Syksyyn sijoittunut vie-railu kesti 3 kuukautta, ja yhteistyötä kehitettiin erityisesti palveluliiketoi-minnan, arvonluonnin ja innovaati-oiden teemojen ympärille.

Tuona aikana kehitimme esimer-kiksi palveluliiketoimintaan kohdis-tuvaa tutkimushanketta, jonka jat-kokehittely on jatkunut kevään 2010 aikana. Tämä yhteistyö johtaa tänä vuonna useisiin hankehakemuksiin sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Lisäksi yhteistyömme vakiinnu-tettiin nimitykselläni Oxfordin yli-opiston Associate Fellow -tehtävään, jossa toimin Governance, Accounting and Innovation -tutkimusryhmän jä-senenä ainakin seuraavat viisi vuotta.

tutkimushankkeita.

TEKSTI Niina Koivunen ja Marko KohtamäkiKUVAT Ninna Kujala ja kuvapankki

Dr. Tamar Parush Oxfordin yliopistosta vierailee laadullisten menetelmien konfe-renssissa Vaasassa 1.-3.6.2010. Konferenssin järjestää Vaasan yliopiston johtamisen yksikkö yhteistyössä Åbo Akademin ja Hankenin kanssa.


Oletko koskaan ollut tapahtumassa, jossa jälleennäkemisen riemu on käsin kosketeltavaa ja jossa ihmiset halaavat ja suutelevat enemmän kuin keskivertopari-suhteessa vuoden aikana? Näin tapahtui 13.–14. helmikuuta Helsingissä vietetyssä VKY Reunionissa. Minä olin siellä ja olen iloinen, että sain olla mukana!

VKY Reunion oli 1980-luvulla Vaasan korkeakoulussa opiskelleiden kokoontu-minen, jonka suunnittelu lähti liikkeelle vuonna 1984 aloittaneiden kauppatietei-lijöiden tapaamisen valmistelusta. Tapah-tuma paisui niin, että paikalla oli lopulta yli 300 alumnia seuralaisineen.

Juhlintaa vanhaan malliinKoska tapahtuma osui sopivasti laski-aisviikonloppuun, se aloitettiin jo lauan-taina aamupäivällä Swinghillin mäestä Espoon Nuuksiossa. Neljätuntisen mä-

kirupeaman jälkeen happimyrkytyksen saaneet VKY:n We Ski Clubin konkarit lähtivät valmistautumaan iltajuhlaan, joka vietettiin ravintola Pääkonttorin upeassa miljöössä.

Pääkonttoriin saapuessamme saimme rintaamme ystävänpäivän aattoon sopi-vat punaiset sydämet, joihin oli kirjoitet-tu juhlijan nimi ja vuosikurssi. Nimilaput auttoivat ajan hampaan puremaa vastaan ja helpottivat entisten opiskelukavereiden tunnistamista.

Juhlaviikonlopun järjestäjät toivoi-vat, että yliopiston edustajien ja 300-päi-sen alumnijoukon yhyttäminen palve-lisi sekä yliopiston varainkeräystä että alumnitoiminnan organisointia. Niinpä iltajuhlan ainoat varsinaiset ohjelmanu-merot olivat rehtori Matti Jakobssonin ja johtaja Jouko Havusen puheenvuorot.

Hiljennyimme kuulemaan myös Tuo-mo Silveniuksen reilu vuosi sitten kuvaa-mia edesmenneen rehtori Mauri Palomäen viimeisiä terveisiä opiskelijoille. Puheen-vuorojen ja maukkaan illallisen jälkeen heitimme kannat kattoon 80-luvun malliin.Ystävänpäivän aamuna turnauskestä-vyyttämme koeteltiin vielä perinteisellä

TEKSTI ja KUVA

Johanna Haveri

Ravintola Pääkonttorin suuressa salissa oli tiivis tunnelma, kun 300 alumnia nosti tervetuliaismaljan VKY Reunioniin.

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaaVaasan korkeakoulussa opiskel-leet alumnit tapasivat Helsingissä. Kaksipäiväisessä juhlahumussa tunnelma oli kuin Putte-possun nimipäivillä.

silliksellä, jonne jaksoi kokoontua lähes 80 osallistujaa. Kotiin lähtöä teimme pikkuhiljaa haikeissa, mutta onnellisissa tunnelmissa.

Yhteisiä kokoontumisia tarvitaanVKY Reunionin suuri osallistujamäärä ja monen kaukaa tulleen osallistuminen tilaisuuteen osoittavat, että tällaisia ko-koontumisia tarvitaan. Me keski-ikäisty-neet kaipaamme yhteyttä opiskeluvuosien aikaisiin ystäviin sekä yhteisten muistojen kertaamista ja uusien synnyttämistä.

Näin suurten kokoontumisten järjes-täminen vie järjestäjiltä paljon aikaa ja energiaa. Ehkä aktiivisten alumnien ja yliopiston olisi yhdistettävä voimansa ja löydettävä yhteinen toimintamalli, josta sekä yliopisto että alumnit hyötyisivät, sillä uskoisin alumnitoiminnan virkistä-misen ja ylläpitämisen kuuluvan myös yliopiston tavoitteisiin.

Johanna Haveri aloitti ekonomiopinnot vuonna 1984 Vaasan korkeakoulussa. Nykyisin hän toimii viestintäyrittäjänä ja toimittajana Viestintä Oy Prowomediassa.


Yliopistolaiset bloggaaYliopisto on avannut oman blogipalve-lun, joka tarjoaa mahdollisuuden uuden-laiseen alueelliseen vaikuttavuuteen ja yhteisöllisyyden luomiseen. Omaa blogi-aan palvelussa pitävät jo muun muassa aluetieteen professori Hannu Katajamä-ki, fi losofi an yliopistonlehtori Tommi Lehtonen sekä tuotantotalouden yksikkö.

Lue asiantuntijoiden ajatuksia omas-ta tutkimusalastaan ja ajankohtaisista asioista osoitteessa www.uwasa.fi /blogit/

Uusia tiloja opiskeluun ja ryhmätyöskentelyynTervahovin alakertaan on remontoitu opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tar-koitettuja tiloja.

Entisen ylioppilaskunnan käytävän varrelle on kunnostettu kolme itseopiske-lutilaa sekä kaksi kymmenen hengen ryh-mätyöskentely- ja kokoustilaa. Tiloissa on paikkoja yhteensä yli 50 opiskelijalle.

– Aikaisemmin valtaosa itseopiske-lutiloista sijaitsi tiedekirjasto Tritoni-assa. Tilojen käyttäjämäärä kuitenkin lisääntyi, kun Vamkin ja Novian kirjas-tot tulivat osaksi Tritoniaa. Lähdimme ennakoimaan kysyntää tiloja lisäämällä, kommentoi yliopiston kiinteistöpäällikkö Mikko Harju.

Osa ryhmätyötiloista tullaan varus-tamaan nykyaikaisella kokoustekniikalla ja itseopiskelutiloihin sijoitetaan kiinteitä pöytäkoneita.

Harjun mukaan samantyyppinen itse-opiskelutilakokonaisuus pyritään toteut-tamaan tulevaisuudessa myös Fabriikkiin.

Lyskalaiset tutustuivat yliopistoonSatakunta Vaasan lyseon lukion 2. vuosikurssin oppilasta tutustui yliopistoon TET-päivänään 17. maaliskuuta. Lukiolaisille tarjottiin päivän aikana tuhti infopaketti yliopistosta ja sen tarjoa-mista opiskelumahdollisuuksista eri tieteenaloilta.

Yliopistoväki viihtyy työssäänVaasan yliopisto sijoittuu yliopistojen välisessä työhyvinvointivertailussa koko maan keskiarvon yläpuolelle. Henkilökunta on tyytyväinen oman työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja työyhteisöön. Tämä selviää vuoden alussa julkistetusta yliopistojen työhyvinvointibarometrista.

Koko yliopistokentän vertailussa Vaasa sijoittui keskiarvoa paremmin tiedon-kulun ja työilmapiirin osalta. Tiedonkulkuun tyytyväisten osuus on vuoteen 2008 verrattuna parantunut selvästi, yli 7 %. Tiedonsaanti yliopistolla tapahtuvista muu-toksista koettiin yleisesti hyväksi. Avoimissa vastauksissa kiitosta saivat etenkin hen-kilökunnalle järjestettävät ajankohtais- ja infotilaisuudet. Työilmapiiriä kehuttiin erityisesti lähityöyhteisöjen osalta.

Tyytymättömyyttä kyselyn mukaan herättivät palkkaus, työstä aiheutuva kiire sekä epätasainen työtaakka.

Sähköinen kysely toteutettiin syksyllä 2009. Valtion työmarkkinalaitoksen ke-hittämän barometrin avulla yliopisto seuraa työyhteisön tilaa ja kehitystä.

Henkilökunnan ystävänpäiväkahveilla 16.2.2010 muistettiin jälleen pitkään palvelleita yliopis-tolaisia. Työilmapiiri ja yhteistyö koetaan paremmaksi kuin yliopistoissa keskimäärin.

koisesta ja rajatulle lukijakunnalle sopivasta kirjailijasta on pitkälti suomalaiskustantajien ja -kriitikoiden tuottama.

Tutkimuksessa tarkastellaan Handkesta ja hänen teoksistaan käytyä keskustelua sanoma- ja aikakauslehdistössä vuosina 1971–2008. Tutkimuksessa selvitetään, miten kirjailijaku-vat yleensä syntyvät ja millaisia ovat kustanta-jien, kulttuuritoimittajien sekä kirjallisuus- ja teatteriarvostelijoiden Handkesta välittämät kuvat.

Handkea on markkinoitu Suomessa tie-tyntyyppiselle kohderyhmälle sopivana laa-tukirjallisuutena. Häntä on totuttu pitämään merkittävänä, mutta myös erittäin vaikeana kirjailijana. Tätä on perusteltu vaikeaselkoi-siksi, abstrakteiksi ja fi losofi siksi luonnehdit-tujen teosten tematiikalla sekä kirjailijalle omi-naisella hidaslukuisella kielenkäytöllä. Lisäksi Handken näytelmien on lähes poikkeuksetta nähty soveltuvan parhaiten katsojakunnalle, joka odottaa teatteriesitykseltä intellektuaali-sia haasteita.

Kirjailijan poliittisesti epäkorrekteina pidetyistä mielipiteistä huolimatta kriitikot arvostavat Handkea kirjailijana erittäin kor-kealle.


Saba KhalidMarkkinointi, 23.10.2009Exploring Firm Level Market Knowledge Competence and its Implications for the Speed and Success of Export Expansion: A Mixed Methodology Study from the Software Industry. Acta Wasaensia No. 210

Tutkimuksessa tarkastellaan millainen osaa-minen ja tietämys on olennaista pk-yritysten kansainvälistyessä, ja miten niiden markkina-tietämys vaikuttaa vientitoiminnan laajentami-sen nopeuteen sekä onnistumiseen.

Vientitoiminnan laajentamisen kehittä-miseen vaikuttavat yrityksen aiempiin koke-muksiin perustuvat tiedot ja asiakkaiden tar-peiden tuntemus. Kokemuksiin perustuva tieto vaikuttaa merkittävästi yrityksen varhaiseen markkinoilletuloon.

Sekä laajentumisen nopeuteen että on-nistumiseen vaikuttaa yrityksen kyky oppia yritysten välisen strategisen yhteistoiminnan käytäntöjä uusilla markkinoilla. Olennaista vientitoiminnan varhaisen laajentamisen kan-nalta on strategisen yhteistoiminnan hallinta ja uusien tuotteiden kehittäminen. Yritysjohdon on hyvä tiedostaa tiedoissa ja taidoissa ole-vat puutteet jo vientitoiminnan laajentamista suunniteltaessa.

Tutkimuksessa on käytetty jaksottaista, monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa. Tut-kimusaineisto on koottu sadasta ohjelmistoja myyvästä yrityksestä Euroopan, Yhdysvalto-jen ja Tyynenmeren Aasian alueelta.

Tiina KankkonenSaksan kieli, 6.11.2009Der Ramschkastenklassiker. Zur öffentlichen Rezeption und zum Bild Peter Handkes in Finnland. Acta Wasaensia No. 211

Kriitikoiden arvostaman, mutta suuren ylei-sön vieroksuman kirjailija Peter Handken me-nestystä Suomessa ovat alusta asti ohjanneet, ja jossain määrin myös kahlinneet, hänestä mediassa annetut mielikuvat. Kuva vaikeasel-

Jussi JylhäsaariHallintotiede, 13.11.2009 Johtamisen muutos kuntien perustervey-denhuollon organisaatioissa: Tietoista uudistamista vai realiteetteihin sopeutumista? Acta Wasaensia No. 212

Perusterveydenhuollon hallinnon kehittämi-sessä New Public Management -ajattelu ei ole ollut aito tahtotila vaan realiteetti. Tutki-muksessa tarkastellaan kahdeksan kaupungin – Espoon, Lahden, Vaasan, Kajaanin, Keravan, Nokian, Varkauden ja Raision – perustervey-denhuollon ja erityisesti vastaanottotoiminnan hallinnon kehitystä vuosina 1993–2004.

Tarkasteltujen kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet ovat eri tilanteissa toimineet hyvin erilaisiin toimintamahdollisuuksiin so-peutumalla. Espoo ja Raisio nousevat esiin aktiivisina terveydenhuollon hallinnon uudis-tajina. Vaasa ja Varkaus ovat tarkastelluista kaupungeista varovaisimpia. Organisaation ja johtamisen uudistaminen sekä tulosmittauksen hyödyntäminen ovat olleet käytetyimpiä uu-distusteemoja.

Kaupungit ovat toimineet samansuuntai-sesti erityisesti ostopalveluissa, joita Lahtea lukuun ottamatta on käytetty varsin vähän. Ostopalveluita on käytetty eniten yö-, ilta- ja viikonloppupäivystysten järjestämisessä. Or-ganisaatio- ja johtamisuudistusten määrässä on ollut huomattavia eroja kaupunkien välillä. Yleisimmin uudistusten taustalla on ollut talou-dellisten säästöjen tavoittelu tai uudistettujen toimintamallien etsiminen.

Tutkimusta varten haastateltiin 21 sosi-aali- ja terveystointen johtavaa viranhaltijaa.

Mian M. Ajmal Tuotantotalous, 17.11.2009Managing Knowledge in Project-based Organizations. A Cultural Perspective. Acta Wasaensia No. 214

Projektiluonteinen organisaatio muodostetaan usein väliaikaiseksi järjestelmäksi, joissa suori-tetaan erilaisia ainutkertaisia tehtäviä. Tietohal-linnon kehittyminen on vahvistanut näkemystä, että projektiorganisaatiossa tietoresurssit täytyy järjestää tavallista tehokkaammin.

Tutkimus tunnistaa kulttuuriset tekijät ja niiden vaikutukset tietohallintoon. Lisäksi tun-nistetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat tietohal-linnon hankkeiden onnistumisiin ja epäonnis-tumisiin projektiluonteisissa organisaatioissa.

Organisaation kulttuurilla on merkittäviä vaikutuksia projektiluontoisten organisaatioi-den tietohallintoon. Organisaatiokulttuurilla on myös vaikutusta projektiympäristöjen tie-tohallinnon toimenpiteisiin. Informaatiojär-jestelmiin liittyvä kannustinten puute on mer-kittävä este menestyksekkäälle tietohallinnon toimenpiteille projekteissa.

Projektijohtajien tulisi keskittyä organi-saatiokulttuurin ominaisuuksiin, jotta pro-jektien tietohallinto onnistuu. Heidän tulisi muotoilla houkutteleva kannustinjärjestelmä, jolla tuetaan projektin jäseniä osallistumaan tietohallinnon toimintoihin. Heidän tulisi myös varmistaa tehokkaan ja käyttäjäystä-vällisen tietojärjestelmän olemassaolo ennen tietohallinnon toimenpiteiden aloittamista or-ganisaatioissa.

Anu EteläahoJohtaminen ja organisaatiot, 27.11.2009Kansainvälisen suurtapahtuman johtaminen. Tapaustutkimus yleisurheilun MM2005-kisa-projektin johtamisesta. Acta Wasaensia No. 213

Helsingissä järjestetty tapahtuma oli vuoden 2005 tärkein urheilutapahtuma maailmassa ja kansainvälisesti suurin Suomessa koskaan järjestetty tapahtuma siihen mennessä. Tutki-muksessa tarkasteltiin tapahtumajohtamisen

Vaasan yliopiston julkaisujen tilaukset puh. (06) 324 8217 tai http://www.uwasa.fi /julkaisusarjat/luettelo/


19

Yohanes Kristianto Nugroho WidhiTuotantotalous, 21.12.2009Structuring postponement strategies in the supply chain by analytical modeling. Acta Wasaensia No. 218

Tutkimus esittelee uusia menetelmiä ja työ-kaluja massaräätälöitävän tuotteen suun-nitteluun ja arviointiin. Massaräätälöinnillä tarkoitetaan tuotantotapaa, jossa laaja tuote-valikoima voidaan toteuttaa massatuotannon kustannustehokkuudella. Toimintapa on mah-dollista tuotesuunnittelun, myyntijärjestelmien ja uusien tuotantotekniikoiden avulla.

Tutkimuksen tulokset korostavat postpo-nement-strategioiden soveltamista silloin, kun massaräätälöinnin strategioiden dynamiikka muuttuu suhteessa tuotteisiin ja prosessien muutoksiin. Postponement-strategialla pyri-tään sananmukaisesti viivyttämään tiettyjä tuotantoketjun vaiheita mahdollisimman lä-helle asiakkaan lopullista ostopäätöstä.

Tutkimus perustuu analyyttiseen mallin-nukseen. Tulokset tukevat valmistettavan tuot-teen prosessien, suunnittelun, toimituksien, valmistuksen ja markkinoinnin integroimisen tärkeyttä.

Työssä esiteltyjen mittarien avulla voidaan vertailla erilaisten suunnitteluratkaisujen tai hankintastrategioiden soveltuvuutta massa-räätälöintiin. Tulevaisuudessa on mahdollista kehittää empiirisiä simulaatiomalleja huomioi-malla muuttujat ja ongelman kattavuus.

osa-alueita, johtamisprosesseja ja johtajien rooleja tapahtuman eri vaiheissa.

Kansainvälisen suurtapahtumaprojektin menestyksellinen johtaminen edellyttää eri johtamistyylien ja -roolien hallintaa. Tehtä-vässä vaaditaan sekä kokonaissuunnitteluun ja valvontaan paneutuvaa deduktiivista johta-mistyyliä että vuorovaikutuksellista ja linkittä-vää induktiivista johtamistyyliä.

Johtamisprosessien vaihtelut aiheutta-vat jatkuvia haasteita ja muutoksia johtajien toimintakohtaisissa rooleissa. Sen sijaan teh-täväkohtaiset, statuksen mukaiset roolit eri johtamistyyleineen ja lähestymistapoineen ovat johtajilla pysyvämpiä ja vahvimpia. Joh-tamisen yhtenä tärkeimpänä elementtinä on vaikuttaminen sidosryhmiin ja omaan organi-saatioon sekä tasapainoilu näiden välillä.

Tutkimuksen pääaineisto koostuu kisa-projektin johtajien haastatteluista suunnitte-lu-, toteutus- ja arviointivaiheissa.

Chao GaoTietoliikennetekniikka, 27.11.2009Performance and Energy Effi ciency in Wireless Self-Organized Networks. Acta Wasaensia No. 215

Tutkimuksessa tarkastellaan itseorganisoi-tuvia langattomia ad hoc- ja anturiverkkoja. Ad hoc -verkot perustuvat laitteiden välisiin tiedonsiirtoyhteyksiin. Anturiverkko mahdol-listaa ympäristön ja olosuhteiden mittaamisen keräämällä tietoa ympäristöstään. Käytettyjen protokollien energiatehokas suunnittelu voi oleellisesti parantaa verkkojen stabiilisuutta ja pidentää niiden elinikää.

Gao on tutkinut verkkojen energiatehok-kuutta eri protokollakierroksilla. Fyysisen ker-roksen ja MAC-kerroksen osalta on tutkittu verkkosolmujen energiankulutusta, korkeam-pien kerrosten osalta protokollien signalointi-kuormaa. Verkkokerroksen osalta on tutkittu erityisesti reaktiivisia reititysprotokollia.

Väitöstyössä on tarkasteltu myös tehota-son säätöä osana verkon klusterointia. Klus-teroinnilla pyritään verkon skaalautuvuuden sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Työssä esitetään klusterointimenetelmä, joka hyödyntää mitattuja linkin tilatietoja sekä mahdollisuutta eri tehotasojen asettamiseen klusterin sisäiselle ja klustereiden väliselle tie-donsiirrolle.

Jyri NaarmalaTietotekniikka, 11.12.2009ICT and Teachers in Higher Education: A Case Study on Adopting Web Based Training. Acta Wasaensia No. 217

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan verkkopoh-jaisen tietoja viestintäteknologian käyttöön-oton syitä yliopisto-opetuksessa sekä teknolo-gian käyttöön liittyvää ongelmakenttää.

Opettajan rooli on uuden teknologian myötä muuttumassa perinteisestä auktoritee-tista oppijaa tukevaan ja ohjaavaan suuntaan. Myös miesten ja naisten välillä vaikuttaisi olevan eroja ICT:n hyödyntämisessä. Miehille uuden teknologian käyttöönottopäätöstä teh-täessä olennaista on selkeä tekninen ratkaisu käsillä olevaan ongelmaan. Naiset puolestaan arvostavat laajemmin uudesta teknologiasta saatavia, erityisesti viestinnällisiä hyötyjä.

Tutkimuksessa on kehitetty aineistolähtöi-sesti johdettu teoreettinen käyttöönottomalli, joka muodostuu kahdeksasta vaikuttavasta tekijästä ja näiden välisistä suhteista. Tutki-muksen tuloksia voidaan soveltaa erityisesti opetusorganisaatioissa, joissa uutta teknolo-giaa ollaan ottamassa käyttöön.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Vaasan yliopistossa. Aineisto kerättiin haastat-telujen avulla, ja se analysoitiin laadullisesti.

Jarkko PeltomäkiLaskentatoimi ja rahoitus, 11.12.2009Do Investors Benefi t from the Use of Options and Complexity of Derivate Strategy of a Hedge Fund? Acta Wasaensia No. 216

Hedgerahastojen johdannaisstrategiat eivät yleisesti ole yhteydessä riskienhallintaan vaan pikemminkin piilevään riskiin. Tutkimuksessa on tarkasteltu johdannaisten, erityisesti optioi-den ja osakeindeksifutuurien, ja monimutkais-ten johdannaisstrategioiden käytön vaikutusta hedgerahastojen sekä niihin sijoittavien rahas-tojen suorituskykyyn ja riskipiirteisiin.

Johdannaisstrategian monimutkaisuus on yhteydessä suurempaan piilevään riskiin. Pii-

levä riski voidaan hedgerahastojen kohdalla selittää hedgerahastoille tyypillisillä riskiteki-jöillä. Hedgerahastoihin sijoittavilla rahastoil-la piilevä riski on sen sijaan rahastokohtaista.

Johdannaisstrategian suorituskyky on myös yhteydessä heikompaan hedgerahaston suorituskykyyn. Kuitenkin hedgerahastoihin sijoittavien rahastojen kohdalla johdannais-strategian monimutkaisuus on osin yhteydessä pienempään riskiin.

Osakeoptioiden ja rahaston suorituskyvyn välillä on positiivinen yhteys, joka kuitenkin häviää, kun vertailuindeksien tuotot otetaan huomioon. Osakeindeksifutuurit, jotka voi-daan nähdä rahaston likviditeetin vaihtelun vaimentimena, ovat negatiivisessa yhteydessä suorituskykyyn. Selitys tälle negatiiviselle yh-teydelle on heikompi kyky hallita likviditeettiä niissä rahastoissa, jotka sijoittavat osakeindek-sifutuureihin.

Tutkimusaineistona oli 3 403 yksittäistä hedgerahastoa ja 763 hedgerahastoihin sijoit-tavaa rahastoa.

.KV63

Kutsumme kaikki Vaasan yliopiston varainhankinnan talkoisiinYliopistojen oikeudellinen asema on muuttunut, ja niiden oman pääoman tarve kasvaa. Valtio on sitoutunut tekemään 2,5-kertaisen sijoituksen siihen peruspääomaan, jonka yliopisto kokoaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Lahjoitusten verovähennysoikeus on nostettu 250 000 euroon, ja se on laa-jennettu koskemaan myös yksityisiä henkilöitä.

Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana tukemassa Vaasan yliopis-ton kehittämistä. Tervetuloa mukaan!

Autamme tarvittaessa lahjoitusasiakirjojen laadinnassa. Lisätietoja antavat joh-taja Jouko Havunen, puh. (06) 324 8450, [email protected] sekä laki-mies Samu Leskinen, puh. (06) 324 8584, [email protected].

www.uwasa.fi/varainhankinta

vaasan yliopistolehti 1/2010

Documents