vox cordis 2/2014

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

Vaikuttavaatutkimusta

2/20148 Mitä hyötyä tutkimuksesta on? 12 Diplomityö sähköistää Vaasan

16 Apurahoja ja avustuksia tutkijoille 20 ”Urheilu ilman moottoria on

teeskentelyä”

CORDIS

vy-vox-cordis-02_2014_v05.indd 1 22.4.2014 15.28

Päätoimittaja Maria MäkeläToimitussihteeri Niina HeikkinenTaitto C2 AdvertisingPaino Waasa Graphics Oy

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona www.uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: [email protected]

Palaute [email protected] Kannen kuvaKuvaaja: Katja Lösönen

Julkaisija Vaasan yliopistoISSN 2323-8313 (painettu)ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Vaasan yliopistoPL 700Wolffintie 3465101 VaasaPuh. 029 449 8000

www.uva.fifacebook.com/vaasanyliopistoyoutube.com/UniversityOfVaasatwitter.com/univaasa

Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset painoalat ovat energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus.


VAASAN YLIOPISTOLEHTI

Yliopiston kesähoroskooppi.........................................4Pääkirjoitus ......................................................................5Uutisia ...............................................................................6Mitä hyötyä tutkimuksesta on? ....................................8Kansainvälinen työ vaatii perheeltä

joustavuutta ..................................................................10Diplomityö sähköistää Vaasan..................................12Uutta näkökulmaa kansainväliseen toimintaan .....14Yliopistosäätiö tutkimuksen tukena .........................16Mission: Parempia lakeja,

parempaa taloudenhoitoa .........................................18Vauhtia työn vastapainoksi ........................................20Minun kampukseni ......................................................22Sarjakuva.......................................................................22Tuoretta tiedettä ..........................................................23Väitökset ........................................................................23Kolumni ..........................................................................24Better/Worse? Just different. ...................................25Muistatko? ....................................................................26Tiesitkö? ........................................................................26Well done ......................................................................27

Diplomityö sähköistää Vaasan

Mitä järkeä on tutkia?

26

20

Tältä näyttivät Vaasan yliopiston opiskelijat vappuna 1997

Kahden maailman välillä

Sisällysluettelo

20 “Urheilu ilman moottoria on teeskentelyä”– Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen

Urheilu ilman moottoria on teeskentelyä

TEEMA:TUTKIMUS JA YHTEISTYÖ

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014 3

CORDIS


Käytäviltä kuultua

Yliopiston kesä horoskooppiMiksi ESR-hanke kannattaa nakittaa Kauriille? Ratkooko Rapu työyhteisön ongelmat? Lue leikkimielinen yliopistohoroskooppi ja tunnista itsesi!

OINAS pistää kehittämissuunni-telmat ylösalaisin. Innovatiivinen tutkimus on jo tehty, ennen kuin se on edes suunniteltu. Ja ei kun uutta putkeen. Mitä, ettekö pysyneet mukana? Siellä se meni jo.

HÄRKÄ hinkkaa uskollisesti vanhaa tutkimussuunnitel-maansa, eikä anna periksi, vaikka se tulee kolmatta kertaa rahoittajalta takaisin. Pitkä työsuhde yliopiston leivissä sopii mukavuudenhaluiselle härkäpäälle.

KAKSONEN sählää. Se aloittaa ja lopettaa. Tekee monta projektia yhtä aikaa ja vuorovaikuttaa vuorokaudet ympäriinsä. Hän tekee yhtä aikaa väitöskirjaa, verkostoja tutkimushanketta.

RAPU kääriytyy vilttiin sohvan-nurkassa etätyöpäivänä. Läppäri on sylissä ja uunissa kypsyy haudutettua kalaa. Työn alla on empaattinen tutkimus henki-löstöjohtamisesta. Hän ratkoo ihmisten ongelmia nerokkaasti.

LEIJONA tulee myöhään kokoukseen ja pitää esitelmiä itsestään. Leijona delegoi ja muut tekevät valovoimaisen ja mahtavan tutkimussuunnitelman, joka menee muitta mutkitta läpi. Ihanan itsekäs.

NEITSYT on menossa tunnille opettajaksi. Työhuoneessa se ottaa järjestelmälliset paperinsa ja alkaa tehdä perustutkimusta. Neitsyt viilaa työyhteisön pilkut kohdilleen. Talousvastaavana loistava.

VAAKA herättää korujen ja värikkäiden vaatteiden kanssa positiivista huomiota. Kokouk-sessa kaunis Vaaka ohjaa keskustelua ja sovittaa osapuo-lien mielipiteitä yhteen, joskus jopa puoli kahteen. Älykkö.

SKORPIONIN röntgenkatse ja laaja-alainen tietämys hämmäs-tyttävät. Tutkimuksen ydin ei jää pimentoon, koska mystinen ja hyvin etäinen sekä lämpöisen tunteikas Skorpioni kaivaa ydintä terävästi esiin.

JOUSIMIES juoksee pitkin kampusta hiukset valtoimenaan ja takki auki. Ei ole aikaa napittaa, kun tiede kutsuu uusiin seikkailuihin. Jousimies ei panosta perusopetukseen. Se on opettajien opettaja.

Kannattaa kysyä KAURIILTA, jos et tiedä, miten ESR-hank-keella tehdään voittoa. Talouden johtaminen kiinnostaa niin paljon, ettei pomottelu jää haaveeksi. Työnarkomania on ihanaa huumetta.

VESIMIES ei kaipaa tyyntä ja tasaista. Se luovii tiensä patentoiden muutaman keksin-nön ja tehden pari väitöskirjaa siinä samalla, kun odottaa viiden erilaisen tutkimushankkeen rahoituspäätöstä.

KALAT haaveilee ja kirjoittaa vaaleanpunaisien silmälasien läpi romanttisia tutkimushankkeita. Se on muuntautumishaluinen, ja pari kolme erilaista työuraa kuuluvat elämään.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 20144


Mennäänkö mutu-pohjalla?

”N iin arkinen sanapari: mus-ta tuntuu. Tuskin koskaan on ollut näin helppoa muo-

dostaa asiasta kuin asiasta salamannopea mutu-mielipide ja oksentaa se saman tien sosiaaliseen mediaan. Verkon avoimet kes-kustelupalstat ovat näkökulmasta riippuen sarkastista viihdettä tai melko surullista luet-tavaa. Viimeistään kolmannessa kommentis-sa ”keskustelu” singahtaa henkilökohtaiseen hyökkäykseen: ”Sitä paitsi oot varmaan ruma etkä tiedä mistään mitään.”

Palstoilla esitetyt mielipiteet ovat kuitenkin monelle totta sen kummemmin taustoja ja totuudenmukaisuutta miettimättä. Syy ei ole aina lukijassa: jos seuraa vaikka vain tunnin eri viestimiä, luolamiehen aivorakenteella varus-tettu ihmisrukka hukkuu informaatioon. Yhtä tärkeinä ruudulle ilmestyvät ympäristötuhot toisella puolella maailmaa, viihdejulkkiksen muro-ostokset marketissa ja epämääräise-nä terminä vellova sote-uudistus. Muodos-ta siinä sitten punnittu mielipide maailman menosta.

Siksi tiede ja tutkimus ovat nyt tärkeitä. Hyvin kerrottu tiedeuutinen on kuin virkistävä lähde kuumassa ja hälyisessä viidakossa. On loh-dullista tietää, että asioita tutkitaan huolella. Moni käyttää vuosikaudet jonkin asian sel-vittämiseen, jotta meillä muilla olisi parempi elämä. Tutkimuksen vaikutukset eivät aina näy heti selkeinä eikä jokaisesta tuloksesta saa veret seisauttavia otsikoita. Silti sadat tu-hannet innostuneet ihmiset tutkivat, keksivät ja tekevät läpimurtoja joka päivä.

P.S. Kurkkaa Vaasan yliopiston

tutkimusryhmien työhön verkossa:

www.uva.fi /research

Pääkirjoitus

Yliopiston kesä horoskooppi

Elämä ilman tutkimustuloksia olisi aikamois-ta mutu-elämää. On turhauttavaa keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka aloittaa jokai-sen asiansa sanoilla ”mun mielestä”. Paljon mukavampaa on, jos hän osaa myös kertoa, minkä tutkimuksen tai tiedon perusteella hän on mielipiteensä muodostanut. Tällainen kes-kustelu vie asioita eteenpäin, ja vastapuoli voi hyvillä mielin muuttaa myös omaa kantaansa, jos saa uutta perusteltua tietoa.

Vaasan yliopisto tutkii, vaikuttaa ja tekee yh-teistyötä vuosittain yli kolmensadan yrityksen ja monen muun organisaation kanssa. Tulok-set näkyvät paikallisesti ja globaalisti: vaikka-pa parempana johtamisena sinun työpaikal-lasi tai toisella puolella maailmaa seilaavan aluksen vähäpäästöisempinä ja tehokkaam-pina moottoreina.

Joka päivä joku keksii jotain ja joku saa pa-remman elämän. Sitä varten pitää tutkia.

Maria MäkeläViestintäpäällikkö



Uutisia

Vaasan yliopiston vuoden 2013 vuosikertomuksesta käy ilmi, että yliopiston vuosi oli ennakoitua parempi niin rahoituksen kuin tut-kintojenkin osalta: vuodelle 2013 saatu valtionrahoitus kasvoi edel-lisestä vuodesta kuten myös ulkopuolinen rahoitus, ja yliopistossa suoritettiin yhteensä 902 tutkintoa. Myös yliopiston laadukkaiden, J ulkaisufoorumi-luokituksen saaneiden julkaisujen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna.

Vaasan yliopistosta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Tämä käy ilmi vuonna 2013 tehdystä sijoittumisseurannasta, jossa kartoitettiin vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistilannetta vuosi valmistumisen jälkeen.

Myös uransa alkuvaiheessa olevat tohtorit ovat työllistyneet omaa koulutustasoaan vastaaviin työtehtäviin.

EnergyWeek porskuttaa Vaasa EnergyWeek keräsi yli2 000 energia-alan ammattilaista Vaasaan maaliskuussa. Yliopistolla järjestettiin Renewable Ef� cient Energy IV Conference, johon osallistui lähes 200 uusiutuvasta energiasta kiinnostunutta.

Maailmanlaajuisesti on tarve vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä uusiutuvan energian muotoja. Tanskalainen professori Brian Vad Mathiesen esitteli visioitaan siitä, miten kaikki energia voidaan tuottaa uusiutuvista energianlähteistä. Tanskassa 35 % energiasta on tuulienergiaa. Tavoitteena on tuottaa puolet vuoteen 2020 mennessä. Tämä on mahdollista vain pitkäjännitteisellä energiapolitiikalla, jonka tavoitteena Tanskassa on luopua kokonaan fossiilisista polttoaineista, Mathiesen kertoo.

Vaasan yliopiston tutkimusryhmä PALO (Personality Approach to Leadership and Organizational Behavior), Rovio ja ZEF ovat kehittäneet yhteistyössä Facebookiin Angry Birds Birdsonality -sovelluksen, joka testaa käyttäjän Angry Birds -persoonallisuuden.

Testaa, mikä vihainen lintu sinä olet! https://apps.facebook.com/birdsonalitytest/

Mikä vihainen lintu olet?

Yliopistolla hyvä vuosi 2013

Töitä riittää

2013



Museokävijät käyttävät merkittävän summan rahaa museon ulkopuolella. Ravintolat, hotellit, liikennepalvelut ja vähittäiskauppa ovat ensisijaisia hyötyjiä, mutta välillisesti osansa saavat myös kunnat. Tämä ilmenee Levón-instituutin tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin museoiden taloudellisia vaikutuk-sia toimintaympäristöönsä.

Lisääntyvät verotulot ja parantuva työllisyys hyödyttävät paikallisyhteisöjä laajemminkin. Vaikka museoiden ensisijainen tehtävä liittyy kulttuurillisiin arvoihin eivätkä ne tuota omassa toiminnassaan voittoa, on niiden aikaansaama taloudellinen vaikutus merkittävä.

Tutkimuksen tilasi Suomen museoliitto ja se toteutettiin yhteistyössä Suomessa toimi-vien museoiden kanssa. Museot keräsivät tutkimuksessa käytetyn kyselyaineiston toukokuun ja syyskuun 2013 välisenä aikana.

Kevään yhteishaussa hakemusten määrä Vaasan yliopistoon kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Mm. kauppatieteissä ensisijaisia hakijoita on liki 12 % enemmän kuin vuonna 2013. Myös uutena koulutusohjelmana alkavan kielikylpykoulutuksen hakijamäärä ylitti odotukset: 20:tä paikkaa havittelee 159 hakijaa. Kaikkiaan kevään yhteishaussa Vaasan yliopistoon tuli 5053 hakemusta. Myös maisterivalinnoissa hakemusmäärä kasvoi reippaasti.

Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijahotelli on laajentunut. Nyt Framin tutkijahotellin tiloihin väitöstutkijoiden seuraksi

pääsevät myös gradun sekä post doc -tutkimuksen tekijät. Vaasan yliopistolla on tutkijatiloja myös Palosaaren kampukse lla.

Mainonta tuli peleihinToukokuun Minä & tiede -yleisöluennon aiheena on Mainonta ja tuotesijoittelu digitaalisissa peleissä. Luennoitsijana on yliopisto-opettaja Olli Raatikainen.

Klo 18 alkavat luennot pidetään 13.5. tiistaina Seinäjoella pääkirjastossa (Alvar Aallon katu 14) sekä torstaina 15.5. Pohjalaisen Monitorilla (Hietasaarenkatu 19). Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa!

uva.fi /minajatiede

Levón-instituutti järjestää toukokuussa jo toisen kansalaisraadin yhteistyössä Seinäjo-en kaupungin kanssa. Kansalaisraati on lähi-demokratian malli, jossa kansalaiset otetaan mukaan pohtimaan ratkaisuja erilaisiin ongelmakohtiin ja kiperiin kysymyksiin. Tällä kertaa tarkoituksena on kuulla asukkaiden näkökulmia siitä, miten kehittää Seinäjoen keskustan ja Pohjan alueesta elävä, viihtyisä ja vetovoimainen kaupunkiympäristö.

Lue lisää: uva.fi /kansalaisraadit

Museokävijät ovat pop

Asukkaiden ääni kuu-luviin

Vetovoimainen Vaasan

yliopisto

Tutkijat hotelliin



Mitä hyötyä tutkimuksesta on?

Tutkimus Teksti: Virpi JuppoKuva: Katja Lösönen

Tieteellinen tutkimus vaikuttaa sekä yhteiskuntaan että oman tieteenalan kehittymiseen. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on monen tekijän summa ja sitä on vaikea mitata, koska tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä. Vaasan yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori ja Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Vesa Suutari kertoo tutkimuksen vaikuttavuudesta.

Mitä tutkimuksen vaikuttavuus tarkoittaa?

– Jos puhutaan laveasti, yliopistokoulutus on yksi keino, jolla yhteiskuntaan vaikutetaan. Koulutamme osaavaa työvoimaa yhteiskunnan tarpeisiin. Yliopistoissa opetus perustuu tutki-mukseen, jolloin tieteellinen tutkimus kehittää koulutustakin.

– Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toinen muoto on tutkimuksen kautta vaikuttaminen suoraan, jolloin haetaan yhteiskunnan eri osien kehittämistä tutkimuksen tuloksilla. Kun yhteiskunta kehittyy ja menestyy, niin yksilöt yhteiskunnassa voivat lähtökohtaisesti parem-min.

– Parhaassa tapauksessa tutkimus vaikuttaa oman tieteenalan kehittymiseen: jostain asias-ta tiedetään tutkitusti enemmän kuin aiemmin. Mitä enemmän muut tutkijat viittaavat tiettyyn tutkimukseen ja sen tuloksiin, sitä vaikuttavam-man sen voidaan sanoa olevan.

ja tieteellisten järjestöjen eri tehtävissä asian-tuntijoina ja lausuntojen antajina.

– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu esimerkiksi yritysten johtoryhmissä ja asian-tuntijoina erilaisissa toimielimissä, kouluttajana ja kehittäjänä sekä erilaisten lausuntojen anta-jana omalta asiantuntijuusalueelta.

Mikä on kauppatieteelliselle tutkimukselle tyypillistä?

– Kauppatieteissä tehdään lähtökohtaisesti kansainvälistä tieteellistä tutkimusta, jolla kehitetään organisaatioita. Tutkimuksemme on soveltavaa, mutta samalla tulee uutta tieteellistä tietoa.

– Paikallinen vaikuttavuus näkyy yritysyhteis-työnä. Tyypillisiä kumppaneita ovat yksittäiset yritykset tai yritysryhmittymät, jotka ovat tutki-mushankkeessa mukana rahoittavana tahona. Toinen tyypillinen taho ovat kehittämisorgani-saatiot sekä erilaiset ala- ja asiantuntijakohtai-set organisaatiot.

Miten tutkimuksen vaikuttavuus näkyy Vaasan yliopistossa?

– Vaasan yliopiston kokonaisarvioinneissa sekä alakohtaisissa arvioinneissa vahvuudeksi nousee yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan tiivis yhteistyö. Se on meille tyypillistä, koska meillä painotus on soveltavissa tieteissä. Tieteenalamme ovat suuntautuneet yhteiskun-nan kehittämiseen.

– Toisaalta olemme julkaisseet tieteellistä tutkimusta vuosi vuodelta entistä laadukkaam-missa lehdissä ja siten tutkimuksen laadun voidaan arvioida parantuneen. Artikkeleiden määrä, jotka on julkaisu ns. J ufo-luokituksen* 2 ja 3 saaneissa lehdissä, on kasvanut. Mitä laadukkaampi julkaisu, sitä enemmän siihen viitataan ja sen vaikuttavampaa tutkimus on.

Miten yksittäinen tutkija voi vaikuttaa, muutoin kuin julkaisemalla tutkimus-tuloksiaan?

– Asiantuntijana vaikuttamisessakin on kaksi kenttää, on tieteellinen vaikuttaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tieteellinen vaikuttaminen on osa tieteenteon logiikkaa, jolloin julkaisemisen ohella toimitaan esimer-kiksi kansainvälisten lehtien toimituskunnissa



*Tieteellisten seurain valtuuskunta on arvioinut tieteellisiä lehtiä ja kustantajia. Julkaisufoorumin tasolla 3 ovat parhaimmat ja laaduk-kaimmat tutkimuksen julkaisukanavat. Vaasan yliopiston tutkimus

on entistä laadukkaampaa myös tällä mittarilla, vararehtori Vesa Suutari kertoo.

JUFO-JULKAISUJEN MÄÄRÄT:

3

2

1

0


Läike-hankkeessa on yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa kehitetty

käytännöllisiä menetelmiä henkilöstön suoriutumisen ja työhyvinvoinnin

tasapainoittamiseen.

SC-Research-tutkimusryhmän yhteistyö Työ- ja elinkeinoministeriön

kanssa vaikuttaa Tilastokeskuksen innovaatiotilastojen ja indikaattorien

kehittämiseen.


V aasan yliopiston johtamisen yksikös-sä on tutkittu kansainvälistä työym-päristöä ja kartoitettu henkilöstön

kokemuksia.

Kansainväliset työt voidaan jaotella työmat-kustamiseen, lyhyt- ja pitkäkestoisiin komen-nuksiin sekä kansainvälisiin työuriin.

Maailma syö perheaikaa

Kansainvälisillä työmatkustajilla työ saattaa toistuvien poissaolojen myötä viedä huomat-tavan osan perheen yhteisestä ajasta.

– Haastattelemiemme matkustajien mukaan työn vaatimukset heikentävät kykyä vastata perheen tarpeisiin. Matkustamiseen liitetään kuitenkin myös positiivisia seikkoja, kuten uudet kokemukset ja sosiaaliset verkostot, selvittää professori Vesa Suutari.

Työmatkustajan hyvinvointi parantuisi, jos työnantaja kiinnittäisi enemmän huomiota mm. kustannuksiin, huomioisi matka-ajat työajois-sa ja tarkastelisi matkojen kokonaismäärää ja -kestoa. Tärkeää on myös esimieheltä saatu tuki, kuten säännölliset keskustelut ja kannus-tava asenne joustavia työaikoja kohtaan.

Kansainvälinen työ vaatii perheeltä

Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on tasapainoilua erilaisten roolien välillä. Haasteet korostuvat kansainvälisissä tehtävissä, sillä työn luonne vaikuttaa myös perheeseen.

Lyhytaikaiset kansainväliset komennukset tarjoavat työntekijälle kehittymis-, kansainvä-listymis- ja verkostoitumismahdollisuuksia.

– Toisaalta esiin nousivat työn ja perhe-elä-män yhteensovittamiseen liittyvät haasteet. Jatkuvana työn muotona komennukset kuor-mittavat huomattavasti, kertoo tutkijatohtori Liisa Mäkelä.

Entä puolison työ?

Ulkomaille muuttaminen on usein vähintään yhtä haastavaa perheelle kuin ekspatriaatille itselleen. Perheen rooli pitkillä komennuksilla on hyvin keskeinen, koska komennuksesta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen johtuu tavallisesti perhesyistä.

Tilanne korostuu urapariskunnilla, joita huolestuttaa puolison työuran jatko. Erityisesti kun kyse on naisekspatriaatista, törmätään herkästi kahden uran haasteisiin. Usein miehen on vaikeampaa lähteä naisen mukana ulkomaille ja jättää uransa.

Monet ekspatriaatit menevät ulkomaille vastuullisiin tehtäviin, tekevät pitkiä työpäiviä ja toimivat uudessa ympäristössä. Toisaalta

he ovat osa paikallista työyhteisöä ja saavat tukea sieltä, toisin kuin perheet. Työnantajan tukitoimet, kuten kieli- ja kulttuurikoulutus sekä apu puolison työjärjestelyissä ja lasten koulutus- ja hoitojärjestelyissä helpottavat asettumista uuteen maahan.

– Haastateltavat näkivät lähdön kansainväli-siin tehtäviin kuitenkin myös hienona mahdolli-suutena, huomauttaa tohtorikoulutettava Kati Saarenpää.

Raha ei ratkaise

Pitkäkestoisella kansainvälisellä uralla työs-kentelevät ihmiset ovat vahvasti sitoutuneita työhönsä ulkomailla. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on heillekin merkittävin urahaaste. He muuttavat usein, ja tietyin väliajoin vaihtuva elinympäristö luo epävar-muutta koko perheelle. Globaalin uran valinneet kokevat kuitenkin kehittymismah-dollisuuksien ja elämänkokemusten voittavan uran negatiivisen puolet.

Tutkijoiden mukaan vaatimusten sekä etujen ja mahdollisuuksien tulisi olla tasapainossa, jotta työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita.

Tutkimus Teksti: Tiina Ramsila



Johtaja, esimies, asiantuntija

Tule mukaan suosittuun JOKA Johtajana kasvaminen -ohjelmaan. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2014.

LISÄTIEDOT: Sari Soini p. 029 449 8201, [email protected]/levon/koulutus

JOKA on itsenäinen, erillinen osa Entrepreneurial MBA johdon täydennys-koulutusohjelmaa. Jos haluat MBA–diplomin, tulee sinun suorittaa kaikki Entrepreneurial MBA –ohjelmaan (100 op) kuuluvat opinnot.

– Kansainväliset ammattilaiset arvostavat enemmän ei-taloudellisia tekijöitä, kuten työn monipuolisuutta ja haastavuutta sekä kehitty-mis- ja uramahdollisuuksia kuin taloudellisia tekijöitä, kertoo Mäkelä.

– Kansainvälisen työn muotojen lisääntyminen korostaa tarvetta kehittää selkeitä toimintata-poja, joilla varmistetaan henkilöstöprosessien toimivuus, työntekijöiden yhdenmukainen kohtelu ja menestyminen ja jaksaminen vaati-vissa kansainvälisissä tehtävissä sekä riittävä työn ja muun elämän tasapaino, linjaa Suutari.

Hyvä työnantaja huomioi työn ja muun elämän tasapainon.



Johtaja, esimies, asiantuntija

Tule mukaan suosittuun JOKA Johtajana kasvaminen -ohjelmaan. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2014.


JOKA on itsenäinen, erillinen osa Entrepreneurial MBA johdon täydennys-koulutusohjelmaa. Jos haluat MBA–diplomin, tulee sinun suorittaa kaikki Entrepreneurial MBA –ohjelmaan (100 op) kuuluvat opinnot.

– Kansainväliset ammattilaiset arvostavat enemmän ei-taloudellisia tekijöitä, kuten työn monipuolisuutta ja haastavuutta sekä kehitty-mis- ja uramahdollisuuksia kuin taloudellisia tekijöitä, kertoo Mäkelä.

– Kansainvälisen työn muotojen lisääntyminen korostaa tarvetta kehittää selkeitä toimintata-poja, joilla varmistetaan henkilöstöprosessien toimivuus, työntekijöiden yhdenmukainen kohtelu ja menestyminen ja jaksaminen vaati-vissa kansainvälisissä tehtävissä sekä riittävä työn ja muun elämän tasapaino, linjaa Suutari.

Hyvä työnantaja huomioi työn ja muun elämän tasapainon.



Koulutus Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Katja Lösönen

Diplomityö sähköistää

VaasanYliopisto tekee yhteistyötä yritysten ja yhtiöiden kanssa

monin tavoin. Vaasan Sähköverkko Oy teetättää opinnäytetöitä sekä yliopistojen diplomi-insinööriopiskelijoilla että

ammattikorkeakoulujen insinööriopiskelijoilla.

Viidettä vuottaan Vaasan yliopistossa sähkö-tekniikkaa opiskeleva Marja Lotta Vessari aloitti vuoden alussa diplomityön kirjoittami-sen Vaasan Sähköverkko Oy:lle. Työpäivät kuluvat yhtiön toimistolla päätteen ääressä.

Vessari päätyi hakemaan diplomityöpaikkaa yhtiöstä omien kiinnostustensa ja osin sopi-van yhteensattuman kautta.

– Vaasan Sähköverkko Oy oli mukana marras-kuussa VEI:n (Vaasa Energy Institute) järjes-tämässä Energiapäivässä. Koska sähköverkot kiinnostavat minua erityisen paljon, vaihdoin yhteystiedot yhtiön johdon kanssa. Hieman myöhemmin hain yhtiöltä diplomityöpaikkaa, jonka sitten sain, Vessari kertoo.

Tutkimusta todelliseen käyttöön

– Pyrimme teetättämään opiskelijoilla sellaisia tutkimuksia, jotka hyödyttävät sekä heitä että meidän yhtiötämme. Emme teetä turhia töitä, vaan annamme opiskelijoiden tehtäväksi sellaisia tutkimuksia, jotka pitäisi tehdä joka tapauksessa, Vaasan Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki kertoo.

Rintamäki kokee, että Vessarin tutkimus on kaikessa konkreettisuudessaan käyttökelpoi-nen ja toteutettavissa oleva myös todellisen hankkeen tasolla. Työn otsikkona on Asema-kaava-alueen tavoiteverkon suunnittelu ja sitä ohjaavat tekijät keskijänniteverkossa.

– Tutkimuksessani esitän käytännön esimerk-kien kautta, miten sähkönjakeluverkon keskijänniteosuuksien toimitusvarmuutta voidaan parantaa asemakaavoitetulla taaja-ma-alueella. Työn tuloksena Vaasan Sähkö-verkko Oy:n kolmeen eri asemakaavoitettuun taajama-alueeseen syntyy tavoiteverkko keskijännitteelle. Näiden tavoiteverkkojen pohjalta nähdään, miten keskijänniteverkkoa tulisi investoida ja saneerata vaiheittain tule-vaisuudessa, Vessari selittää.

Rautaisia ammattilaisia – myös tulevaisuudessa

Diplomityö hyödyttää sekä opiskelijaa että työnantajaa. Vessarille työpaikka tarkoittaa mahdollisuutta valmistua yliopistosta sekä saada arvokasta kokemusta jakeluverkkoyh-tiössä työskentelystä.

– Tavoitteenani on valmistua joulukuussa 2014. Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä nimenomaan verkkoyhtiöissä. Haluan päästä vastuullisiin töihin ja tulla rautaiseksi, asian-tuntevaksi ammattilaiseksi omalla alallani, Vessari suunnittelee.

– On tärkeää, että Vaasassa on sähköalan koulutusta – myös tulevaisuudessa. Vaasan Sähköverkko Oy:n puolesta haluamme ainakin tarjota tuleville diplomi-insinöö-reille ja insinööreille opinnäytetyö-paikkoja myös jatkossa. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä niin opinnäytetöiden tekijöihin kuin heidän työhönsäkin, Rintamäki kiittelee.



Vaasan Sähköverkko Oy

E Vaasan Sähkön tytäryhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta sekä niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta.

E Vastaa myös alueen jakeluverkon kunnossapidosta, käytöstä ja vikapäivystyksestä, sähköverkkojen suun-nittelusta ja rakennuttamisesta sekä mittauspalvelujen tuottamisesta.

E Yhtiön jakeluverkko kattaa Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan alueet.

www.vaasansahkoverkko.fi

MBA for Energy Business Professionals

Do you require: • A deeper understanding of the Energy

Business• To learn more about strategic choices• Further knowledge on leading and

managing the chosen strategy

The Energy Business MBA is the right choice for you.

The MBA is designed to quickly and thoroughly prepare you for a managerial career in the Energy Business.

The programme starts in August 2014. Apply by 6th August 2014.

FURTHER INFORMATION: Ville Tuomi, tel. 029 449 8197Helena Eteläaho, tel. 029 449 8198Sari Soini, tel. 029 449 8201email: [email protected] uva.fi/mba

LEVÓN INSTITUTEVAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014


Levón-instituutti Teksti: Niina HeikkinenKuva: VM-Carpet

Uutta näkökulmaa kansainväliseen toimintaan

L evón-instituutti aloittaa ensi syksynä Managing the Internationalising Firm -MBA-moduulin. Yksi aikaisemmin

järjestettyyn ko. moduuliin osallistuneista on toimitusjohtaja Maria Hanhisalo VM-Car-petista.

VM-Carpet on mattotehdas Etelä-Pohjan-maalta. Perheyritys sai alkunsa vuonna 1973 Lappajärvelle perustetusta Viita-ahon Matto-kutomosta. Yritys toimii edelleen samalla paikkakunnalla.

– Yrityksellä on ulkomaille sekä vientiä että tuontia. Viemme mattojamme esimerkiksi Pohjoismaihin sekä Australiaan, USA:han ja Japaniin. Tuontia meillä on Euroopasta ja Aasiasta, Hanhisalo kertoo.

– Halusin osallistua tähän moduuliin, koska opin ymmärtämään uusia näkökulmia kansain-välisestä toiminnasta ja esimerkiksi sopimuk-sista ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Viennin haasteet

Vaikka onnellakin on paikkansa yrityselämäs-sä, tulosten syntymiseen vaikuttaa varmimmin systemaattinen työskentely niiden eteen. Tulevaisuudessa VM-Carpet hakee uusia asiakkaita ulkomailta. Nyt meneillään on uusien yhteistyökumppaneiden haku Norjasta ja Iso-Britanniasta. Seuraavaksi yritys jatkaa asiakashakua Tanskasta.

– Haasteellisinta on löytää juuri ne oikeat asiakkaat, jotka ovat kiinnostuneet tekemään kanssamme yhteistyötä. Asiakas voi olla meidän kokoisellemme yritykselle myös liian iso, Hanhisalo sanoo.

Konkreettista hyötyä yrityksille

Hanhisalo on nyt suorittanut kaikki Levón-instituutin MBA-moduulit. Esimerkiksi henkilöstöjohtamiseen ja strategiaan keskit-tyvät moduulit olivat hänen mukaansa hyvin antoisia.

– Henkilöstöjohtamisen MBA-moduuli tarjosi käytännönläheistä asiaa, jota pystyi ottamaan käytäntöön nopeasti. Sellainenkin tieto, jota ei pystynyt hyödyntämään heti, toimii hyvin yrityksessä päätöksenteon taustalla, Hanhi-salo kertoo.

– Talousjohtamismoduulin oppimistehtävänä tein omalle yrityksellemme investointilaskel-mat. Käytimme omaa yritystämme monessa muussakin tehtävässä casena, mikä hyödytti niin minua kuin yritystä.

Moduuleita moniin tarpeisiin

Levón-instituutti järjestää moduuleita erilaisiin tarpeisiin. Energy Business-, Entrepreneurial- ja syksyllä alkava henkilöstöjohtamisen MBA ovat kaikki rakennettu moduulein. Ohjelmaan kuuluu strategista johtamista, talouden ja kansainvälistyvän yrityksen johtamista sekä yrittäjyyttä. HR-MBA sisältää moduulit henkilöstöjohtamiseen, ja Energy Business vie syvemmälle energia-alan liiketoiminnan kehittämiseen.

– Suosittelen MBA:ta kaikille, jotka haluavat kehittyä työssään johtajana. Opintojen kautta on myös mahdollista luoda verkostoja ja suhteita. Koulutuspäivien aikana saa keskus-tella muiden yritysten ja organisaatioiden edustajien kanssa siitä, kuinka he hoitavat joitakin opetuksessa käsiteltäviä asioita tai läpikäytäviä ongelmia, Hanhisalo kiittää.

JOKA – Johtajana kasvaminen (25 ECTS)

Entrepreneurial MBA SPECIALISED MODULES:

Energy Business MBA SPECIALISED MODULES:

HR MBA SPECIALISED MODULES:

Energy Policy and Renewable Energy Management

(10 ECTS)

Operations Management & Project Management in Energy Business

(10 ECTS)

Leadership and Communication (5 ECTS)

Strateginen HR / Suorituksen johtaminen ja palkitseminen

(10 ECTS)

Hyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen / Strateginen resurssointi

(10 ECTS)

Johtajuus (5 ECTS)

Strategic Management (15 ECTS)

Managing the Internationalising Firm (20 ECTS)

Strategic Management Accounting (15 ECTS)

MBA Thesis (25 ECTS)

Core Modules in all MBA Programmes



Työnjohtaja,esimies, asiantuntija

Esimiestaitoja käytännönläheisessä Lähiesimies-johtamisen täydennys-koulutuksessa. Seuraava ohjelma käynnistyy syksyllä 2014.


Tulossa Henkilöstöjohtamisen MBA. Ohjelmassa on mahdollista suorittaa koko kokonaisuus tai yksittäisiä moduleja.Lisätietoja: Ville Tuomi, p. 029 449 8197,[email protected], uva.fi/mba

Oppimistehtävänä tein omalle

yrityksellemme investointilaskelmat



Yhteiskunta Teksti: Virpi JuppoKuvat: Katri Karjalainen, Niklas Lundström

Y liopistosäätiö myöntää vuosittain kolmesta neljään tutkimusapurahaa Vaasan yliopistossa päätoimisesti

tutkimustyötään suorittaville jatko-opiske-lijoille. Myös pro gradu -tutkielmansa tai diplomityönsä yritykselle tekevä opiskelija voi hakea stipendiä.

Apurahatutkijasta projektinjohtajaksi

Vuonna 2011 ruotsin kielen alalta väitellyt Katri Karjalainen sai Yliopistosäätiön apurahan vuosina 2007 ja 2008.

– Apurahojen merkitys oli suuri, sillä sain niil-lä rahoitettua lähes puolet väitöstutkimuksen kirjoittamiseen kuluvasta ajasta, Karjalainen kertoo.

– Vuoden apuraha toi työhön enemmän pitkäjännitteisyyttä ja vapautti resursseja apurahahakemusten kirjoittamisesta itse tutki-muksen tekemiseen. Näiden kahden vuoden aikana sain työn niin pitkälle, että muiden apurahojen saaminen oli helpompaa.

Apurahalla Karjalainen sai keskittyä nimen-omaan tutkimukseensa. Karjalainen tarkas-

Vaasan yliopistosäätiö tukee Vaasan yliopiston kehittämistä, tieteellistä tutkimusta ja opetusta. Se myöntää apurahoja ja avustuksia tutkijoille ja opiskelijoille tutkimustyöhön.

Yliopisto-säätiö tutkimuksen tukena

Yliopistosäätiö

E Perustettu 1961 (ent. Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö)

E Toimintaa hallinnoi hallitus ja valtuuskunta

E Tukee yliopiston kehittämistä ja tieteellistä tutkimusta ja opetusta

E Jakaa stipendejä ja erilaisia apurahoja lahjoitusvaroin ylläpidetyistä rahastoista

teli väitöskirjassaan sitä, miten toisen kielen oppijat käyttävät kommunikaatiostrategioita ratkaistessaan ongelmia kielen tuottamisessa ja minkälaisia oppimismahdollisuuksia tämä luo.

– Palkkatyöhön verrattuna apurahakaudet ovat taloudellinen uhraus, mutta tutkimuksen kannalta tehokkaita, Karjalainen pohtii.

Karjalainen palaa Monikielisyysinstituutin projektinjohtajan tehtäviin perhevapaaltaan elokuun alussa.

Pirullisten ongelmien alkulähteellä

Viime vuoden lokakuun lopulla joukko innokkaita tutkijoita suuntasi Yhdysvaltoi-hin, University of Californiassa pidettyyn wicked-problematiikan 40-vuotisjuhlasemi-naariin. Teemana olivat pirulliset ongelmat. Tutkijat Niklas Lundström ja Juha Lindell saivat osan matkakuluistaan katettua Yliopis-tosäätiön matka-apurahalla.

– Seminaari osui meidän jokaisen tutkimu-sintressiin enemmän kuin hyvin. Pääsimme pirullisten ongelmien syntypaikalle ja tapaa-

maan maailman johtavia tutkijoita tältä alalta, Lundström iloitsee.

Lundströmin, Lindellin ja Harri Raision oma esitys käsitteli sitä, miten deliberatiivisilla menetelmillä saadaan tuotua kansalaisia pirul-listen pelien pelikentälle.

– Tutkimuspaperimme vei myös teoreet-tista puolta eteenpäin: siirryimme ongelman määrittelystä kohti sen ratkaisuprosessia eli pirullista peliä, kertoo Lundström.

tutkimuksen tukena



uva.fi/alumnitLiity alumniksi verkossa: facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit

[email protected]

Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni!Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa. Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti.

Mitä sinä saat?

Lahjoitusvaroja ja rahastoja

Vaasan yliopistosäätiö hallinnoi lahjoitusvaroin ylläpidettäviä rahas-toja, joiden tuotto käytetään suoraan tutkimuksen tukemiseen.

Yksityishenkilö voi tukea säätiön toimintaa tekemällä säätiölle lahjoi-tuksen tai testamentin. Lahjoitus jaetaan apurahoina lahjoittajan toivomalle koulutusalalle tai muulle kohteelle.

Myös Vaasan kaupunki tukee Yliopistosäätiön toimintaa merkittä-vällä summalla vuosittain.

Yliopistosäätiö auttaa tutkijoita maailmalle.



Yhteiskunta Teksti: Virpi JuppoKuvat: Katja Lösönen

MISSION: Parempia lakeja, parempaa taloudenhoitoaTutkijan työnä on vaikuttaa oman tieteenalansa kehittymiseen. Tutkimusjulkaisujen lisäksi on mahdollisuus vaikuttaa suoraan yhteiskuntaan ja toimia asiantuntijana muiden pyynnöstä yhteiseksi hyväksi.

Julkisoikeuden professori Eija Mäkinen: Pohjimmiltaan on kyse hyvästä hallin-nosta: kun toiminta ympärillä muuttuu, miten säilyttää hyvä hallinto, jossa ihmisten oikeudet toteutuvat?



Yhteiskunta Teksti: Virpi JuppoKuvat: Katja Lösönen

MISSION: Parempia lakeja, parempaa taloudenhoitoaTutkijan työnä on vaikuttaa oman tieteenalansa kehittymiseen. Tutkimusjulkaisujen lisäksi on mahdollisuus vaikuttaa suoraan yhteiskuntaan ja toimia asiantuntijana muiden pyynnöstä yhteiseksi hyväksi.

Julkisoikeuden professori Eija Mäkinen: Pohjimmiltaan on kyse hyvästä hallin-nosta: kun toiminta ympärillä muuttuu, miten säilyttää hyvä hallinto, jossa ihmisten oikeudet toteutuvat?



MISSION: Parempia lakeja, parempaa taloudenhoitoa

Professori Eija Mäkisen tutkimusala oikeustiede pyrkii vaikuttamaan lakien säätämiseen, tulkitsemiseen ja siihen, miten niitä hallinnossa sovelletaan. Mäkinen korostaa tutkimustulosten viemistä käytännön tasolle

eikä vain kansainväliselle tutkijakunnalle. Tieteenalojen erilaisuus näkyy.

– Oikeustieteen alalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus on korostunut. Emme tee tutkimusta vain tieteen vuoksi. Minusta se on tosi tärkeää. Sitä vartenhan tutkimusta tehdään, että se vaikuttaisi jollain tavalla, Mäkinen pohtii tutkimustyön merkityksellisyyttä.

Taloustieteen alalla tutkimuksen vaikuttavuus näkyy toisella tavalla.

– Taloustieteen vaikuttavuus ei välttämättä näy lainsäädäntövai-heessa, vaan silloin, kun vedetään talouden isoja suuntaviivoja. Talouspolitiikassa joutuu usein esittämään pikkupirua ja kertomaan, millaisia rakennemuutoksia vaaditaan, kertoo professori Hannu Piekkola.

– Mielestäni on tärkeä ymmärtää, että yliopisto on puolueeton mielipiteen muodostaja. Usein unohdetaan, että asiantuntijat edus-tavat usein myös jotain instituutiota, jolla on omat intressinsä. Myös taloustieteessä ekonomistit edustavat usein jotain tahoa. Yliopisto puolestaan on itsenäinen toimija ja mielipiteen muodostaja kaikissa kysymyksissä, Piekkola pohtii.

Ensisijaisesti tutkija

Erikoistuminen johonkin tiettyyn tutkimusalueeseen lisää tunnettuutta sekä tutkijana että asiantuntijana.

– Jotta olisi tieteellisesti pätevä tutkijan ammatissa ja saa tutki-mustaan julkaistuksi, on pakko keskittyä johonkin tiettyyn teemaan. Pelkällä talouspoliittisella retoriikalla ei yliopistossa pärjää. Arvos-taakseni itseäni tarvitsen sekä tutkimusjulkaisuja että osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, Piekkola kertoo.

Eija Mäkinen on aiemmin toiminut käytännön lakimiestehtävissä. Halu ymmärtää asioita syvemmin ja saada teoria toimimaan käytännössä tekivät Mäkisestä tutkijan.

– Tulin yliopistoon ihmettelemään, miksi käytännössä ei toimitakaan niin kuin teoriassa. Haluan myös kyseenalaistaa ja tuoda kriittistä ajattelua hallinnon käytänteisiin, kertoo Mäkinen.

– Haluan tutkimuksellani vaikuttaa siihen, että hallinnossa otetaan huomioon oikeudellinen näkökulma ja noudatetaan perus- ja ihmisoikeuksia. Hyvän hallinnon periaatteiden, kuten avoimuuden ja julkisuuden, pitää toteutua.

Hienoja hetkiä

Piekkolan uran yksi kohokohta oli puheenvuoro Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlassa vuonna 2009. Hän piti eduskunnan juhlasemi-naarissa Suomen ja Ruotsin kansanedustajille esitelmän hyvinvoin-tivaltiosta ja pohjoismaisista hyvinvointiarvoista.

Hyvinvointivaltion kysymykset kuvastavat hyvin sitä, että taloustiede on koko yhteiskunnan rakenteiden perusteiden pohtimista.

Mäkinen puolestaan nostaa esille asiantuntijatehtävistään vasta-väittäjänä toimimisen Norjassa, jossa aiheena olivat maankäyttö-sopimukset – kuten Mäkisen omassa väitöskirjassakin. – Tilaisuus avasi tien pohjoismaiseen tutkimusyhteisöön ja antoi uskoa siihen, että pärjään norjankin kielellä.

Taloustieteen professori Hannu Piekkola: Käytössä

olevan ajankohtaisen ja aineiston avulla voi todeta,

että emme elä vain fi nanssi- kriisin aikaa, vaan koko

talouden tuotanto-tapa on muuttu-

massa.

”Tutkimustulokset pitää viedä käytännön tasolle”

”Yliopisto on puolueeton mielipiteen muodostaja”



Elämän suola Teksti: Niina HeikkinenKuvat: SpeedWeekend, Photo Airaksinen

Vauhtia työn vastapainoksi

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaavapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikäantaa virtaa yliopistolaisille.



Vauhtia työn vastapainoksi

Kauppatieteellisen tiede-kunnan johtamisen yksikön tutkimusjohtaja Tero Vuorinen

harrastaa vapaa-ajallaan cross kart -autourheilua. Kyseessä on

kartingia vastaava laji, joka muistut-taa kuitenkin enemmän sora- tai ralliajoa.

300-kiloisesta autosta löytyy 150 hevosvoimaa ja se kiihtyy nollasta sataan 3,5 sekunnissa. Auto on siis rakenteeltaan hyvin pieni ja yksinkertainen, mutta todella nopea.

– Minulta on aina löytynyt kiinnostusta päriseviin vehkeisiin, mutta autoharrastus on melkoisen hankalaa ja kallista. Cross kart tarjoaa budjetille sopivan harrastuksen, jossa riittää vauhtia, Vuorinen kertoo.

Valtakunnallisia kisoja

Cross kartia voi harrastaa talvella ja kesällä, ja lajin alustaksi kelpaavat niin lumi ja jää kuin asfaltti ja sorakin. Vuorinen aloitti itse ajamisen kaksi vuotta sitten.

– Tutkimusjohtajan työ vaatii vastapainokseen sellaisen harrastuksen, jossa työasioita ei ehdi tai pysty miettimään.

Yleensä Vuorinen käy ajamassa Hyvinkäällä, josta hän myös saa vuokrattua auton ja ajovarusteet. Kaikkiin cross kart -sarjan osakilpailuihin hän ei osallistu, mutta käy kuitenkin ajamassa kilpaa silloin, kun kalenteri antaa periksi.

– Yhden kauden aikana järjestetään kymmenen valta-kunnallista osakilpailua, joista kuhunkin osallistuu 15–20 ajajaa. Cross kartissa ei ole erillisiä alueellisia kilpailuja, vaan kaikki kisat käydään kansallisella tasolla.

Moottori kuuluu urheiluun

Vuokravarusteilla ja -autolla ajaminen houkuttaa monia autourheilusta innostuneita cross kartin pariin. Kaikkiin osakilpailuihin osallistuva vuokra-autolla ja -varusteilla ajava kuski saa menemään harrastukseen kymmenisentuhatta euroa vuodessa.

– Oma cross kart -auto maksaa noin 20 000 euroa, eli halvemmaksi harrastus tulee autoa ja varusteita vuokraa-malla, Vuorinen sanoo.

Autourheilu on lähellä sydäntä, ja Vuorinen on periaatteen mies.

– Sellainen urheilu, johon ei liity moottoria, ei ole urheilua, vaan teeskentelyä.

”Urheilu ilman moottoria on teeskentelyä”



Sarjakuva

Minun kampukseni ”Vanha puuvillatehdas hehkuu kevätauringossa:

tiilirakennukset pääsevät valon määrän lisääntyessä

oikeuksiinsa.”

Kuva: Nimimerkki meevi (Instagram)

Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiin-nittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa -tunnus-ta. Parhaat otokset julkaistaan tällä palstalla.



Sarjakuva

Minun kampukseni ”Vanha puuvillatehdas hehkuu kevätauringossa:

tiilirakennukset pääsevät valon määrän lisääntyessä

oikeuksiinsa.”

Kuva: Nimimerkki meevi (Instagram)

Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiin-nittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa -tunnus-ta. Parhaat otokset julkaistaan tällä palstalla.



Väitökset

Tuoretta tiedettä

Julkaisujen tilaukset: www.uva.fi /fi /research/

publications/orders/

E Knif Johan & Pape BerndContributions to mathematics, statistics, econometrics, and fi nance. Essays in Honour of Professor Seppo Pynnönen.Acta Wasaensia 296. Tilastotiede 7.

E Yazigi, AdilRepresentation of self-similar Gaussian processes.Working Papers 6. Matematiikka 3.

E Azmoodeh Ehsan, Tommi Sottinen, Lauri Viitasaari & Adil YazigiNecessary and suffi cient conditions for Hölder continuity of Gaussian processes.Working Papers 7. Matematiikka 4.

Palstalla esitellään Vaasan yliopiston julkaisu-sarjojen uusimmat julkaisut.

Väitöstutkimus kognitiiviseen radioon perustuvan teknologian mahdollisuuksista

Duan, Ruifeng 12.2.2014 TietoliikennetekniikkaOn performance analysis of cognitive radios. Acta Wasaensia 293.

Tehokkuutta yrityksen johtamiseen dynaamisella liiketoimintamallilla

Koskinen, Jari17.2.2014 TuotantotalousA dynamic business model for high-tech industry in a global environment - The origin of operational patterns by means of social selection. Acta Wasaensia 295.

Uusi strateginen ohjausjärjestelmä julkisorganisaatioille

Palmroos, Lars E.7.3.2014 Laskentatoimi ja rahoitusConstruction of an institutionally aware process-oriented performance measurement system - A case study of a Finnish local government. Acta Wasaensia 294.



T iedätkö mitä yhteistä on taajuusmuuttajalla, suojare-leellä ja vaikkapa Azipod®-ruoripotkurijärjestelmäl-lä? Paitsi että ne ovat ABB:n globaaleja menestysta-

rinoita ja tuotevalikoimamme kruununjalokiviä, on niiden kaikkien ominaisuuksia ja teknologiaa kehitetty yhteistyössä suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Olen toiminut Suomen ABB:n teknologiajohtajana runsaan vuoden ajan ja päässyt todistamaan läheltä miten avoin, mutkaton ja tiivis yhteistyö on pienessä maassa suuri vah-vuus. Avoin innovointi ja yhteinen tekeminen sekä pilotoin-nin ja demonstroinnin mahdollisuus suomalaisten asiakkai-demme verkoissa ja prosesseissa tuovat meille kilpailuetua, jolla on erittäin suuri merkitys globaalissa kisassa markki-naosuuksista.

Erinomainen esimerkki löytyy Lappeenrannasta, jossa yliopiston yhteydessä toimiva Carelian Drives and Motor Centre (CDMC) -osaamiskeskus on jo yli 15 vuotta tutkinut sähkökäyttöalan vaativia haasteita. Keskuksen tutkimustu-lokset siirretään ABB:lle jatkojalostukseen. Vuosien saatossa tästä innovaatiouunista on syntynyt 16 väitöskirjaa ja suuri osa ABB:n sähkötekniikan diplomitöistä. Useat globaalit menestystuotteemme sisältävät tämän osaamiskeskuksen työn hedelmiä.

YKSIN emme menesty

Kolumni

Vaasan Yliopiston ja seudun yritysten Smart Energy Labs -yhteishankkeessa on vastaavanlaisen menestyksen edelly-tyksiä.

Kun Gottfrid Strömberg, ABB:n edeltäjä Suomessa, vuonna 1889 perusti sähköliikkeensä pieneen pihasaunaan Hel-singin Kamppiin, tuli hän kylväneeksi paitsi suomalaisen sähköteknisen teollisuuden myös sähköteknisen koulu-tuksen synnyn siemenen sekä keskinäiseen yhteistyöhön pohjaavat toimintavat. Strömbergille ja ABB:lle tämä on ollut menestyksen ehto Suomessa ja maailmalla ja tulee varmasti olemaan sitä myös tulevaisuudessa.

Heikki UusitaloTeknologiajohtaja, ABB OyVaasan yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja


Yhteinen tekeminen tuo kilpailuetua


BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

V iimeisen seitsemän vuoden aikana olen työskennellyt niin yritys-maailmassa kuin akateemisessa

maailmassa ja päässyt näkemään molempia maailmoja ”ensimmäistä kertaa”. Lisäksi olen päässyt näkemään, mitä asiantuntijuus tarkoittaa tuotekehityksessä ja menetelmien osaamisessa.

Asiantuntijuus tuotekehityksessä pohjautuu siihen tosiasiaan, että tiedetään ja tunnetaan tuote läpikotaisin, jolloin tunnistetaan puutteet ja ongelmat ja löydetään ratkaisut niille. Asian-tuntijuus menetelmien osaamisessa pohjautuu siihen, että tiedetään ja tunnetaan aihealueen tieteelliset lainalaisuudet, joilla esimerkiksi todennetaan ratkaisujen vaatimukset.

NIMI: Antti SavolaIKÄ: 27KOTIMAA: SuomiTYÖNIMIKE JA KOULUTUS: Energialaboratorion Projektipäällikkö (Vaasan yliopisto),

Energiatekniikan diplomi-insinööriAIKAISEMMAT TYÖTEHTÄVÄT: Mekaanikko (Wärtsilä),

tutkija (Vaasan yliopisto), kehitysinsinööri (Wärtsilä)PERHE: VaimoLAPSUUDEN HAAVEAMMATTI: Vuorikiipeilevä fyysikko-

� loso� -kitaristiPARAS OMINAISUUS: TehokasMOTTO: No pain, no gain

Yritysmaailmassa on useimmiten melko selkeät ja suoraviivaiset käytännöt ja toimintamallit. Tämä juontaa juurensa siitä perusasiasta, että selkeät toimintatavat ja menetelmät takaavat tuloksen kasvun ja yrityksen olemassaolon. Sama on pohjana myös yrityksen tuotekehityksessä. Itse pidän todella tärkeänä yritysmaailman selkeyttä ja loogisuutta ja sitä, että päätökset tehdään loogisin perustein. Yritysmaailman yhtenä merkittävänä epäkohtana ovat mielestäni useimmiten liian syvään juurtuneet kankeat ajatus- ja toimintamallit. Ne saattavat hidastaa tai jopa estää uusien ideoiden ja käytäntöjen kehittymisen.

Akateemisen maailman tärkeimpiä ja merkit-tävimpiä puolia on mielestäni akateeminen vapaus, joka merkitsee tieteentekijän omaksu-mia taitoja itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun

ja vastuun ottamiseen omien näkemyksien rakentamisessa. Luonnollisesti vaatimuksena on menetelmien ja tieteen lainalaisuuksien hallitseminen, mutta myös avarakatseisuus ja kiinnostus rikkomaan kankeita rajoja sekä kyseenalaistamaan ajatus- ja toimintamalleja. Huolimatta korkeakoulu-uudistuksista ja tulosvastuullisen työn merkityksen kasvami-sesta akateemisessa maailmassa ei ole vielä ihan niin selkeitä ja suoraviivaisia toiminta-malleja kuin yritysmaailmassa, ja nämä seikat valitettavasti hidastavat usein päätöksien tekemistä ja asioiden etenemistä. Akateemi-nen maailma saattaa myös joskus hukuttautua termeihin liikaa.

Parhaimmillaan yritysmaailman ja akateemisen maailman yhteistyö valmentaa työntekijöistä huippuosaajia. He hallitsevat tieteelliset lainalaisuudet ja heillä on monipuoliset työkalut itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun. Huippuosaajat ottavat vastuun omien näke-myksiensä rakentamisesta ja heillä on kyky sekä ymmärrys edetä selkeiden ja suora-viivaisten toimintamallien avulla päätöksien tekemiseen. Suomalaisella yritysmaailmalla ja akateemisella maailmalla on parhaimmat

edellytykset koko maailmassa saada aikaiseksi ja toimivaksi edel-

lä mainittu yhteistyö, ja tähän Suomen tulisi

pyrkiä.

Diplomi-insinööri kahden maailman välillä



BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

V iimeisen seitsemän vuoden aikana olen työskennellyt niin yritys-maailmassa kuin akateemisessa

maailmassa ja päässyt näkemään molempia maailmoja ”ensimmäistä kertaa”. Lisäksi olen päässyt näkemään, mitä asiantuntijuus tarkoittaa tuotekehityksessä ja menetelmien osaamisessa.

Asiantuntijuus tuotekehityksessä pohjautuu siihen tosiasiaan, että tiedetään ja tunnetaan tuote läpikotaisin, jolloin tunnistetaan puutteet ja ongelmat ja löydetään ratkaisut niille. Asian-tuntijuus menetelmien osaamisessa pohjautuu siihen, että tiedetään ja tunnetaan aihealueen tieteelliset lainalaisuudet, joilla esimerkiksi todennetaan ratkaisujen vaatimukset.

NIMI: Antti SavolaIKÄ: 27KOTIMAA: SuomiTYÖNIMIKE JA KOULUTUS: Energialaboratorion Projektipäällikkö (Vaasan yliopisto),

Energiatekniikan diplomi-insinööriAIKAISEMMAT TYÖTEHTÄVÄT: Mekaanikko (Wärtsilä),

tutkija (Vaasan yliopisto), kehitysinsinööri (Wärtsilä)PERHE: VaimoLAPSUUDEN HAAVEAMMATTI: Vuorikiipeilevä fyysikko-

� loso� -kitaristiPARAS OMINAISUUS: TehokasMOTTO: No pain, no gain

Yritysmaailmassa on useimmiten melko selkeät ja suoraviivaiset käytännöt ja toimintamallit. Tämä juontaa juurensa siitä perusasiasta, että selkeät toimintatavat ja menetelmät takaavat tuloksen kasvun ja yrityksen olemassaolon. Sama on pohjana myös yrityksen tuotekehityksessä. Itse pidän todella tärkeänä yritysmaailman selkeyttä ja loogisuutta ja sitä, että päätökset tehdään loogisin perustein. Yritysmaailman yhtenä merkittävänä epäkohtana ovat mielestäni useimmiten liian syvään juurtuneet kankeat ajatus- ja toimintamallit. Ne saattavat hidastaa tai jopa estää uusien ideoiden ja käytäntöjen kehittymisen.

Akateemisen maailman tärkeimpiä ja merkit-tävimpiä puolia on mielestäni akateeminen vapaus, joka merkitsee tieteentekijän omaksu-mia taitoja itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun

ja vastuun ottamiseen omien näkemyksien rakentamisessa. Luonnollisesti vaatimuksena on menetelmien ja tieteen lainalaisuuksien hallitseminen, mutta myös avarakatseisuus ja kiinnostus rikkomaan kankeita rajoja sekä kyseenalaistamaan ajatus- ja toimintamalleja. Huolimatta korkeakoulu-uudistuksista ja tulosvastuullisen työn merkityksen kasvami-sesta akateemisessa maailmassa ei ole vielä ihan niin selkeitä ja suoraviivaisia toiminta-malleja kuin yritysmaailmassa, ja nämä seikat valitettavasti hidastavat usein päätöksien tekemistä ja asioiden etenemistä. Akateemi-nen maailma saattaa myös joskus hukuttautua termeihin liikaa.

Parhaimmillaan yritysmaailman ja akateemisen maailman yhteistyö valmentaa työntekijöistä huippuosaajia. He hallitsevat tieteelliset lainalaisuudet ja heillä on monipuoliset työkalut itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun. Huippuosaajat ottavat vastuun omien näke-myksiensä rakentamisesta ja heillä on kyky sekä ymmärrys edetä selkeiden ja suora-viivaisten toimintamallien avulla päätöksien tekemiseen. Suomalaisella yritysmaailmalla ja akateemisella maailmalla on parhaimmat

edellytykset koko maailmassa saada aikaiseksi ja toimivaksi edel-

lä mainittu yhteistyö, ja tähän Suomen tulisi

pyrkiä.

Diplomi-insinööri kahden maailman välillä



Muistatko?

Tiesitkö?

Vappuhuumaa Vaasassa vuonna 1997. Tunnistatko kavereitasi? Kerro

meillekin! [email protected]

Miksi on tärkeää tutkia asioita?

”Tieteellinen tutkimus on toistettavissa olevaa järjestelmällistä ja vastuullista tie-donkeruuta ja monitahoista analysointia, mikä kumoaa tai vahvistaa olettamusten ja väittämien todenmukaisuuden riskei-neen. Tutkimus on tärkeää, koska se luo uutta tietoa ja osaamista yhteiskunnan

kestävään kehitykseen.”

Teknillisen tiedekunnan dekaani Erkki Antila

”Tutkimus on tärkeää, koska monimut-kaisen todellisuuden selkeyttäminen on

tarpeellista. Tutkimuksella osoitetaan itsestäänselvyyksien kyseenalaisuus. Tieteellinen tutkimus on kovaa työtä, inspiroitumista ja yksi tapa parantaa

maailmaa.”

Filosofi sen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäki

”Tieteellinen tutkimus on toistettavissa olevaa järjestelmällistä ja vastuullista tie-donkeruuta ja monitahoista analysointia, mikä kumoaa tai vahvistaa olettamusten

”Tieteellinen tutkimus on toistettavissa olevaa järjestelmällistä ja vastuullista tie-donkeruuta ja monitahoista analysointia, mikä kumoaa tai vahvistaa olettamusten ja väittämien todenmukaisuuden riskei-



Kysy lisää:opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8189 (muut paikkakunnat)[email protected]

facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

AVOIN YLIOPISTO

uva.fi/avoin

Iltaisin ja viikonloppuisin

Verkossa

Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista

Halutessasi myöstutkintotavoitteisesti

Opiskele avoimessa yliopistossa

Avoimessa yliopistossa voit suorit-taa eri oppiaineiden opintokokonai-suuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Opiskelu on mahdollista Vaasan yliopistossa sekä yhteistyöoppi-laitoksissamme eri paikkakunnilla.

Well done!

Lue lisää tutkimusuutisia

Research Newsistä wwww.uva.fi /researchnews

E KTT Adam Smale on valittu liiketalous-tie teen, erityisesti johtamisen professorik-si 1.4.2014.

E FT Anita Nuopponen on valittu teknisen viestinnän professoriksi 1.8.2014.

E Yliopiston Tutkijakoulu on myöntänyt 4 kahden vuoden pituista tohtorikoulutetta-van paikkaa 1.8.2014 alkaen Helmi-Nelli Körkölle, Ethelbert Nwokorielle, Kati Saarenpäälle sekä Binod Timilsinalle.

E Tutkijakoulu myönsi Yliopistosäätiön ja Evald ja Hilda Nissin säätiön vuoden apurahoja seuraaville tohtorikoulutetta-ville: Nelson Abila, Ismail Gölgeci, Yuqiuge Hao, Eija-Leena Kärkinen, Paula Makkonen ja Salman Saleem.

E Liikesivistysrahasto on myöntänyt useita apurahoja Vaasan yliopiston liiketalous-tieteen tutkijoille ja hankkeille. Väitöskirja-työhön myönnettiin apurahaa seuraaville jatko-opiskelijoille: Jamshed Iqbal, Harri Koski, Karita Luokkanen-Rabetino, Sharareh Mansouri Jajaee ja Maarika Maury-Nyman.

Apurahan saajien täydellinen luettelo löytyy Liikesivistysrahaston sivuilta.



Kysy lisää:opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8189 (muut paikkakunnat)[email protected]

facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

AVOIN YLIOPISTO

uva.fi/avoin

Iltaisin ja viikonloppuisin

Verkossa

Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista

Halutessasi myöstutkintotavoitteisesti

Opiskele avoimessa yliopistossa

Avoimessa yliopistossa voit suorit-taa eri oppiaineiden opintokokonai-suuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Opiskelu on mahdollista Vaasan yliopistossa sekä yhteistyöoppi-laitoksissamme eri paikkakunnilla.

Well done!

Lue lisää tutkimusuutisia

Research Newsistä wwww.uva.fi /researchnews

E KTT Adam Smale on valittu liiketalous-tie teen, erityisesti johtamisen professorik-si 1.4.2014.

E FT Anita Nuopponen on valittu teknisen viestinnän professoriksi 1.8.2014.

E Yliopiston Tutkijakoulu on myöntänyt 4 kahden vuoden pituista tohtorikoulutetta-van paikkaa 1.8.2014 alkaen Helmi-Nelli Körkölle, Ethelbert Nwokorielle, Kati Saarenpäälle sekä Binod Timilsinalle.

E Tutkijakoulu myönsi Yliopistosäätiön ja Evald ja Hilda Nissin säätiön vuoden apurahoja seuraaville tohtorikoulutetta-ville: Nelson Abila, Ismail Gölgeci, Yuqiuge Hao, Eija-Leena Kärkinen, Paula Makkonen ja Salman Saleem.

E Liikesivistysrahasto on myöntänyt useita apurahoja Vaasan yliopiston liiketalous-tieteen tutkijoille ja hankkeille. Väitöskirja-työhön myönnettiin apurahaa seuraaville jatko-opiskelijoille: Jamshed Iqbal, Harri Koski, Karita Luokkanen-Rabetino, Sharareh Mansouri Jajaee ja Maarika Maury-Nyman.

Apurahan saajien täydellinen luettelo löytyy Liikesivistysrahaston sivuilta.



SeuraaVaasan yliopistoa:

uva.fifacebook.com/vaasanyliopisto

youtube.com/UniversityOfVaasatwitter.com/univaasa

Aurinkoistakesää!


ke 22.5. klo 18 Professori Hannu Piekkola: ”Vaasan veri ei vapise – ei ainakaan tänä päivänä”. Vaasan menestys tilastojen valossa.

to 26.9. klo 18 Yliopistotutkija Niina Koivunen: ”Johtamisen monet muodot”

TERVETULOA mukaan oppimaan ja oivaltamaan! Vapaa pääsy.

Seuraavat yleisöluennot Pohjalaisen Monitorilla (Hietasaarenkatu 19, Vaasa):

uva.fi/minajatiede

Vaasan yliopistossa voi opiskella kauppatieteitä, tekniikkaa, hallintotieteitä sekä kieliä ja viestintää. Jokainen tiedekunta tarjoaa myös englanninkielisiä maisteriohjelmia. Palosaaren merikampuksella sijaitsevassa Vaasan yliopis-tossa on noin 5000 opiskelijaa.

Levón-instituutti tarjoaa täydennyskoulutusta sekä tutkimuspalveluja yritys-ten ja organisaatioiden tarpeisiin. Avoin yliopisto järjestää yliopisto-opintoja kaikenikäisille.

Hae Vaasan yliopistoon!Haku suomenkielisiin ja kansainvälisiin maisteriohjelmiin 28.2.2013 astiAvoimen yliopiston väylä 28.2.2013 astiYliopistojen yhteishaku 4.3.–3.4.2013

Etkö ole vielä tilaaja? Oivalluksia, näkemyksiä ja tutkittua

tietoa neljä kertaa vuodessa, veloituksetta.

Tilaa omasi:

[email protected]

facebook.com/vaasanyliopisto

youtube.com/UniversityOfVaasa

twitter.com/univaasa

to 21.11. klo 18 Professori Jussi Kantola: ”Kaikki suunnittelemaan! Henkilöstön osallistaminen”

2014 23.1., 20.2., 20.3., 16.4., 15.5. TERVETULOA mukaan oppimaan ja oivaltamaan! Vapaa pääsy. Vaasan yliopisto pidättää oikeuden muutoksiin. Tarkista päivämäärät ja luennoitsijat osoitteessa uva.fi/minajatiede

Mitä siellä yliopistolla oikein tehdään? Tutkimustyö ei aina ole näkyvää, mut-ta se koskettaa jokaisen arkea tavalla tai toisella. Minä & tiede on median ja yliopiston yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiin-toisiin tutkimusaiheisiin.

Kaikille avoimet maksuttomat luennot ovat keskustelevia tapahtumia kahvikupposen äärellä keskellä kaupunkia. Niissä käsitellään ajankohtaisia aiheita, ja asiaa taus-toitetaan lehtijutulla samalla viikolla.

Seuraavat yleisöluennot (Pohjalainen, Hietasaarenkatu 19, Vaasa):

uva.fi/minajatiede

vox cordis 2/2014

Documents