työmaana maailma 2/2013

2/2013 • ajateltavaa kaiken maailman pomoille ja duunareille sask – suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus

Justina Jonas johtaa teollisuusliittoa

Namibiassa

aY-liike kovillakolumBiassa

ammattiliittojenautettava

mYÖs muuta maailmaa

MahdollisuusBurMaN Naisille

TYÖMAANA MAAILMA

toukokuu 2013

toimitusAleksi Vienonen

vastaava päätoimittaja

Terhi Nieminen / Unionimedia Oy toimitussihteeri

ulkoasuMikko Taipale / Unionimedia Oy

kannen kuvaTony Figueira,

Namibia

kirjapaino Miktor Oy, Helsinki 2013

painos 9 000

julkaisija

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry,

lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinkip. 0207 6998 20fax 09 4789 2222

[email protected]

issN 1456-2030

työmaana maailma postitetaan saskin kannatusjäsenille ja jäsenjärjestöille,

jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. lehti on tilaajille maksuton.

lehden tuotantoon ja julkaisemiseen on saatu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötiedotustukea.

3 Pääkirjoitus: Kuusituhatta ruumista päivässä

4 Lyhyesti

6 Johtajaksi syntynytsuvi sajaniemi

9 Mieskollegani yrittävät hiljentää minutjuHa vauHkonen

10 Burman naiset nousevatmaria palo

12 Ghana vaurastuu, Gifty Nunoo eijosetta nousjoki

15 stop naisten häirinnälletarun kanti Bose & pt GeorGe

16 Tervetuloa työmatkalle maailman ympärialeksi vienonen

18 Kovaa peliä Kolumbiassaliisa leeve

20 Teetä ja tukealiisa leeve

22 Pardian Antti Palola: Ay-ravintoketjun pitää toimiaBirGitta suorsa / up

23 Työmaana maailma, tavoitteena tasa-arvo

sisältö 2/2013

Matematiikan ja kemian opettaja Maj-Lis Ekholm lähti SASKin talkoomatkalle Nepaliin.

olli H

äkämies

Pääkirjoitus /// Aleksi Vienonen

Kuusituhatta ruumista päivässä

Huhtikuun lopussa maailman media järkyttyi Bangladeshis-sa tapahtuneesta tehdasonnettomuudesta. Usealle kan-sainväliselle brändiyhtiölle vaatteita valmistanut tehdas romahti. Satoja kuoli, väki meni kadulle osoittamaan mieltään. Lehdissä kirjoiteltiin vaateyritysten vastuusta,

eettisestä kuluttamisesta, yritysvastuusta. On tietenkin hyvä asia, että vaateteollisuuden heikot työolot hal-

patuotantomaissa ja hikipajat ovat nousseet otsikoihin. Se on ainakin osin kansainvälisen ay-liikkeen ja kuluttajaliikkeen aikaansaannosta. Kansainvälinen Puhtaat vaatteet -verkosto, Clean Clothes Campaign, on tehnyt vuosien saatossa hyvää työtä nostaessaan tapetille tekstiiliteol-lisuuden heikkoja työoloja ja halpatuotantomaiden työläisten riistoa. Myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on ollut aktiivinen toimija Puhtaat vaatteet -verkostossa.

Kysymys tekstiiliteollisuuden eettisyyden puutteista tuntuu kiinnos-tavan mediaa ja tavallisia ihmisiä. Sen myötä myös tietoisuus kansain-välisen ay-liikkeen ajamista seikoista on lyönyt läpi. Eli käsitteet siitä, että työstä on maksettava elämiseen riittävää palkkaa ja työn on oltava inhimillistä. Englanniksi käytetään termejä decent work ja living wage.

Myös ruoantuotannon eettisyys tuntuu kiinnostavan. Reilun kaupan tuotteiden vahva esiinmarssi kymmenen viime vuoden aikana on tästä hyvä osoitus.

Työpaikalla tapahtuvaan onnettomuuteen eli työtapaturmaan kuolee joka päivä maailmassa Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan yli kuusituhatta ihmistä. Vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee työtapaturmissa. Valtaosa kuole-mista tapahtuu kehittyvissä maissa.

Median ja kuluttajien tietoisuus tuntuu kuitenkin rajoittuvan tuot-teisiin, jotka tulevat iholle tai suuhun. Eli ruokaan ja vaatteisiin. Hy-vin vähän puhutaan esimerkiksi metalliteollisuuden työoloista, vaikka kaivosteollisuus, metallien jalostus, valmistus komponenteiksi ja ko-koonpano ovat ILOn mukaan huomattavasti vaarallisempaa puuhaa kuin vaatteiden valmistus.

Myös työperäisistä sairauksista puhutaan usein tekstiiliteollisuuden ehdoilla. Viime vuosina on puhuttu paljon ”tappajafarkuista”, joilla

viitataan siihen, että farkkujen kivipesu aiheuttaa hengenvaarallista kivipölykeuhkoa halpatuotantomaissa.

Ylivoimaisesti eniten kivipölykeuhkoon kuollaan kuitenkin kaivos-teollisuudessa, mutta heistä ei järjestetä mielenosoituksia metalliteol-lisuutta edustavien yritysten pääkonttoreiden edustalla. Vuonna 2005 ILO arvioi, että yli puolella yli 50-vuotiaista Latinalaisen Amerikan kaivostyöläisistä on tämä kuolemaan johtava ammattitauti.

Tauti on todennäköinen myös kivityöntekijöillä. ILO on arvioinut, että vähintään 36 prosentilla Intian kivityöläisistä olisi kivipölykeuhko.

Kaikkein eniten työtapaturmia ja kemikaaleista johtuvia on-nettomuuksia tapahtuu maataloudessa. Puolet maailman työtä tekevistä työskentelee maataloudessa. Ruoantuo-tannon työoloista puhutaan julkisuudessa häkellyttävän vähän verrattuna vaateteollisuuteen.

Se, että julkinen sana kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota tekstiiliteollisuuden työoloihin, ei ole pois muilta sektoreilta. Se on kuitenkin osoitus siitä, että julkisuus on usein sokea kokonaisuudelle ja mittasuhteille.

Ja juuri siksi julkisuusarvo ei saa määritellä ay-liikkeen tekemän solidaarisuustyön painotuksia. Jos se määrittelisi, emme kiinnittäisi huomioita mihinkään muuhun kuin tekstiiliteollisuuteen. Totuus kun on, että kehittyvien maiden työntekijöiden asema on heikko muillakin sektoreilla: kuljetuksista julkisiin palveluihin. Näistäkin epäkohdista on pidettävä meteliä. Pelkkä metelin pitäminen ei riitä, niille on myös tehtävä jotain. Siksi olemme olemassa.

Aleksi Vienonen

Vt. viestintäpäällikkö

p.S. Jos mietit, miksi tämä lehti lähetettiin sinulle, syy on yksi seuraavista: Olet SASKin kannatusjäsen. Ammattiliittosi on tilannut tämän numeron sinulle. Olet päättäjä tai avainhenkilö SASKin jäsenjärjestössä. Olet töissä kehitysyhteistyöjärjestössä tai muussa SASKille läheisessä järjestössä. Olet toimittaja, kansanedustaja tai muu yhteiskunnallinen vaikuttaja, jolle lehti lähetetään ihan pyytämättä. Hyvää kesän alkua!

työmaana maailma 2/2013 3

sask

sask

Tule vapaaehtoiseksi Maailma kylässä -festivaaleille

Iloinen festarijoukkomme kaipaa jälleen vapaaehtoisia auttamaan eri askareissa aina kahvilan pyörittämisestä vetoomusallekir-joitusten keräämiseen.

SASK on vahvasti mukana Maailma kylässä -festivaaleilla 25.–26. toukokuuta Hel-singissä. Hanki itsellesi hyvä mieli ja tule kesän värikkäimpään festariin!

SASKin Decent Work -teltta on tuttuun ta-paan Rautatientorin kupeessa festariviikon-lopun aikana. Teltassa pyöritetään ammatti-liittojen voimin muun muassa Decent Work -kahvilaa sekä Työmatka maailma ympäri -näyttelyä. Festarivieraiden kesken arvotaan myös SASKin hankematka Mosambikiin.

Vapaaehtoistyön edellytyksenä on ainoastaan valmius työskennellä noin neljä tuntia viikonlo-pun aikana. SASK tarjoaa vapaaehtoisille ruoat sekä t-paidan. TM

ilmoittaudu vapaaehtoiseksi

nettilomakkeella osoitteessa

http://tinyurl.com/vapaaehtoinen.

Puhtaat vaatteet : Turvallisempia tehtaita Bangladeshiin

RAnA plAzAn tehdasrakennuksen romah-

duksessa Bangladeshissa lähellä dhakaa sai sur-

mansa 304 tekstiilityöntekijää. kansainvälinen

puhtaat vaatteet -verkosto vaatii Bangladeshissa

toimivia yrityksiä allekirjoittamaan välittömästi

sopimuksen tehtaiden palo- ja rakennusturvalli-

suudesta.

tehtaan raunioihin päässeiden aktivistien sel-

vitysten perusteella tragediaan liittyy merkittäviä

eurooppalaisia jälleenmyyjiä, kuten espanjalai-

nen mango ja brittiläinen primark. rana plazan

tekstiilitehtaissa on valmistettu tuotteita myös

muille tunnetuille eurooppalaisille brändeille

kuten C&a, kik ja Wal-mart.

samoille brändeille valmistettiin tuotteita

myös savarin lähellä tazreenin tehtaalla, jonka

viiden kuukauden takaisessa tulipalossa kuoli 112

työntekijää. romahduksen syynä olivat raken-

nuksen puutteelliset turvallisuusmääräykset.

Juhani ArttoBangladeshin tekstiilityöläisten työturvallisuus on retuperällä.

Vapaaehtoisia tarvitaan moneen tehtävään.

työmaana maailma 2/20134

Andy Hallia tukevat lukuisat ammattiliittojen kattojärjestöt.

Finn

Wa

tCH

intiassa rautateollisuuden työntekijät järjestäytyneetIntIAn RAutA- ja terästeollisuudesta kuu-

luu hyviä uutisia. metalliliton, ammattiliitto pron

sekä ruotsalaisliittojen iF metallin ja unionenin

tukema järjestäytymishanke on yltänyt komei-

siin tuloksiin.

vuosien 2010–2012 tavoite, 20 000 uutta

jäsentä on ylitetty reilusti. kaikki 32 000 uutta

jäsentä työskentelevät tuotantolaitoksissa, joissa

ei ole aiemmin toiminut ay-järjestöä. lisäksi

enemmistö uusista jäsenistä työskentelee epä-

tyypillisissä työsuhteissa tai on vuokratyöläisiä.

Hankkeessa on mukana kaksi intialaista

ammattiliittoa, inmF ja smeFi, jotka ovat sitoutu-

neet toimimaan yhteistyössä.

intian rauta- ja terästeollisuudessa vain joka

kymmenes työntekijä on järjestäytynyt. Hanketta

hallinnoivat ay-liikkeen solidaarisuuskeskukset

sask suomesta ja lo-tCo ruotsista.

Juhani Artto

Kansainvälinen ay-liike antoi tukensa Andy HallilleKAnSAlAISjäRjeStö FInnwAtchIlle niin sanotun ananasme-

huselvityksen tehnyt ja siitä ongelmiin thaimaassa joutunut brittitut-

kija Andy hall on saanut laajaa tukea kansainväliseltä ay-liikkeeltä

taistelussaan ananasmehujättiä vastaan.

– ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ituC vaatii lausunnos-

saan andy Hallin vastaisista oikeustoimista luopumista, sananvapau-

den kunnioittamista thaimaassa sekä ihmisoikeuspuolustajien suoje-

lua, vt. viestintäpäällikkö Aleksi Vienonen suomen ammattiliittojen

solidaarisuuskeskuksesta (sask) sanoo.

tapahtumaketju alkoi tammikuussa tutkimuksesta, jossa Finnwatch

selvitti pirkka- ja rainbow-ananasmehujen alihankintaketjujen työ-

oloja. tutkimus osoitti, että mehujen taustalla on lapsi- ja pakkotyötä.

paljastus noteerattiin laajasti suomessa ja myös thaimaassa.

ananassäilykkeitä ja mehukonsentraattia valmistava natural Fruit

-yhtiö on nostanut thaimaassa kaksi kannetta Finnwatchin kenttä-

tutkimuskoordinaattorina toiminutta siirtolaisuusasiantuntija andy

Hallia vastaan. andy Hall teki Finnwatchille tutkimustyötä loka–mar-

raskuussa 2012, ja hänen kenttäraporttinsa paljasti vakavia ongelmia

natural Fruitin työoloissa.

myös oikeustoimista on uutisoitu suomessa laajasti.

andy Hallia tukevat lukuisat ammattiliittojen kattojärjestöt kuten

uni Global union, elintarviketyöläisten maailmanliitto iuF sekä raken-

nus- ja puutyöläisten kansainvälinen federaatio BWi.

sask on ollut mukana prosessissa Finnwatchin hallituksen jäse-

nenä, informoinut tilanteesta suomalaisia ammattiliittoja ja hyödyntä-

nyt kontaktejaan kansainväliseen ay-liikkeeseen.

Ay-aktiiveja rangaistaan vuokratyöntekijöiden asian ajamisestaIndoneSIAn Ay-lIIKe on kamppaillut kovasti

vuokratyöntekijöiden ja muiden epätyyppisissä

työsuhteissa olevien aseman parantamisen puo-

lesta. sitkeän työn tuloksena lainsäädäntöä on

kehitetty merkittävästi, mutta lakipykälien toi-

meenpano takkuilee.

valtion omistamissa kaivos- ja energiayh-

tiöissä pln:ssä ja pertaminassa ay-aktiiveja on

rangaistu ankarasti toiminnasta vuokratyönte-

kijöiden vakinaistamiseksi. työnantaja on jaellut

potkuja työtovereitaan puolustaneille, ja poliisi

on pidättänyt ainakin neljä ay-aktiivia.

ammattiliitto Fpe-sBsi on vedonnut indo-

nesian hallitukseen, jotta se auttaisi osapuolia

ratkaisemaan kiistansa. liiton mielestä valtion

yhtiöiden tulisi näyttää esimerkkiä vakinaista-

malla työsuhteita.

Juhani Artto


johtajaksi syntynyt

Johtajaksi syntyy, rooliin kasvaa. Justina Jonas johtaa Namibian metalli- ja rinnakkaisalojen liittoa MANWU:ta.

Justina Jonas seurasi ensin vapaaehtoisena

vastaanottovirkailijana MANWU:n toimitsijoiden työtä. Pian hänet

palkattiin toimitsijaksi, ja nyt hän johtaa koko ammattiliittoa.


Johtajaksi syntyy, rooliin kasvaa. Justina Jonas johtaa Namibian metalli- ja rinnakkaisalojen liittoa MANWU:ta.

teksti: suvi sajaniemikuvat: tonY FiGueira

Muistelen aiemmin näkemääni kahden vuoden takaa. Nami-bian talvi oli kuuma ja hel-teinen, mutta namibialaisen metalliyrityksen johtajilla oli

hyytävä olo. He joutuivat allekirjoittamaan so-pimuksen, joka jakoi oikeutta heidän mustille työntekijöilleen.

Tarkemmin sanottuna musta nainen, projek-tikoordinaattori Justina Jonas oli pakottanut nämä keski-ikäiset valkoiset miehet jakamaan oikeutta.

Jonas oli jo aiemmin neuvotellut ehdot, joilla työssään loukkaantunut musta työntekijä saa kirjallisen sitoumuksen sairaanhoidon jatku-misesta yrityksen laskuun, vaikka työntekijä erotetaan. Myös muille yrityksestä erotetuille sitouduttiin maksamaan korvaukset.

Jonas sai sopimuksen aikaan maassa, jossa mustien syrjiminen on arkipäivää tasa-arvolaeis-ta huolimatta ja jossa virallinen työttömyyspro-sentti on yli 50, epävirallisesta puhumattakaan.

Valmis taisteluihin

Syksyllä 2012 Justina Jonas, 34, valittiin Nami-bian metalli-, rakennus- ja rinnakkaisalojen liiton MANWU:n pääsihteeriksi. Pääsihteerin vakanssi vastaa meidän ammattiliittojemme puheenjohtajan asemaa. Jonas tunnustaa, että 15 000 työläisen johtaminen oli hänen tähtäi-messään vasta muutaman vuoden päästä.

Aiempi pääsihteeri Bernard Milinga ei kuitenkaan voinut terveyssyistä jatkaa liiton johdossa. Entinen vuohipaimen, kampaaja, pikaruokalan apulainen, rakennustoimiston apulainen ja vartija Justina Jonas löi liittoko-kouksessa kirkkaasti vastaehdokkaansa.

– Olen valmis kaikkiin taisteluihin, joita tielläni kohtaan, Jonas sanoo.

Haastattelen häntä Windhoekissa muutama kuukausi liittokokouksen jälkeen. Juuri nyt hän on kylläkin suorastaan nääntyneen näköinen.

Jonas on joutunut matkustamaan viikon-lopuksi 600 kilometriä leveän aavikon taakse Atlantin rannalla sijaitsevaan kaupunkiin. Hän on sovitellut riitaa suuren metalliyrityksen

johtavien MANWU:laisten välillä. Takana on myös uuvuttava arviointi- ja suunnittelukokous MANWU:n, Metalliliiton ja SASKin solidaari-suushankkeesta.

Pohjoismaat ja Eurooppa kuvittelevat usein, että ne ovat tasa-arvon edelläkävijöitä. Mut-ta Namibiassa on maan metalliliiton johtoon noussut nuori nainen. Miksi?

– Uskon, että kuka tahansa – mies tai nainen – voi nousta johtajaksi, jos hän on periaatteelli-nen, sitoutunut, motivoitunut, rohkea ja avoin uusille ajatuksille, Jonas sanoo.

– Kasvaessani ay-liikkeessä aina vain vaa-tivampiin tehtäviin huomasin olevani myös päämäärätietoinen. Minä haluan saada aikaan sen, mitä lupaan.

Jonasin mielestä tärkeää on, miten muita ihmisiä kohtelee ja kuinka esimerkillisesti itse käyttäytyy.

Jäsenmäärä kasvoi yli 10 000:lla

Justina Jonas lähti aikoinaan mukaan ay-toimin-taan melkein vahingossa. Vain pari kuukautta kestäneen rakennushankkeen toimistotyössä hän liittyi MANWU:n jäseneksi.

Työttömyyden iskiessä hän otti tavakseen käydä MANWU:n toimistossa tehdäkseen jotain hyödyllistä. Hän ryhtyi hoitamaan vapaaehtoi-sesti, ilman palkkaa vastaanottovirkailijan työtä. Tarmokas nainen ryhtyi seuraamaan toimitsijoi-den töitä, ja pian hänet otettiin palkkalistoille.

Vuoden 2007 liittokokouksessa MANWU sai uuden pääsihteerin ja uuden johdon. Jonas sai ylennyksen pääkaupunkiseudun Winhoekin aluetoimitsijaksi. MANWU:lla oli silloin vain 3 833 jäsentä.

– Jo silloin ennen solidaarisuushankkeen alkua ryhdyimme järjestämään luottamusmie-hille koulutuksia. Järjestimme heille tapaamisia viikonloppuisin. Menimme tehtaisiin, kentälle. Jaoimme jäsenlomakkeita. Tulimme joka ilta kotiin vasta yhdeksältä tai kymmeneltä.

Jonasin alue alkoi saada lisää jäseniä. Talou-delliset mahdollisuudet paranivat huomatta-vasti ja uudet toimintatavat levitettiin koko MANWU:hun, kun solidaarisuusprojekti pyö-


////////////////////////////haxxxxxuluttua.

rähti toden teolla käyntiin vuoden 2010 alusta.Metalliliiton Ahjo-lehti on seurannut jopa

Metalliliiton parhaimmaksi hankkeeksi kut-suttua Namibian-solidaarisuusprojektia aivan sen alusta lähtien. MANWU:n jäsenmäärä on nyt kivunnut 15 000:een, ja liitto on noussut parimiljoonaisen kansakunnan suurten ja vai-kutusvaltaisten ammattiliittojen kastiin.

Koulunsa välkyimpiä oppilaita

Ndeushiva Justina Jonas syntyi äitinsä esikoisena avioliiton ulkopuolella. Hän varttui maaseu-dulla isovanhempiensa hoivissa Ohadiwassa Pohjois-Namibiassa, kun äiti asui Windhoekissa tienaamassa perheelleen elantoa.

Hän toteaa olleensa etuoikeutettu lapsi.– Isovanhempieni luona ei asunut muita

lapsia. Koulussa olin parhaimpia ja välkyimpiä oppilaita.

Jonas kertoo, että hänen isänsä oli rikas liikemies, jolla oli 31 lasta eri naisten kanssa.

– Isäni haki minut kuitenkin pois isovan-hempieni luota Windhoekiin. Kaikki siteeni katkesivat isovanhempiin ja kotikylään.

Jonas sai raataa aamusta iltaan sisaruspuol-tensa laiskotellessa. Koulutodistuksiin ilmestyi ala-arvoisia, ja Jonas jäi luokalleen. Hänet heitet-tiin toiseen kaupunkiin isän veljen kotiin. Setä oli lempeämpi kuin isä, mutta kouluun pääsy oli luokalle jääneelle tytölle vaikeaa.

Lopulta hän selvisi työuralle, joka nosti hä-net MANWU:n johtoon. Mutta sitäkään nousua hän ei tehnyt ilman valtavaa henkilökohtaista uhrausta.

Pitkää päivää tekevä MANWU:n työntekijä ja pienen lapsen äiti vastasi vielä koulussa olevien nuorempien sisarustensa elatuksesta. Hän kan-toi vastuunsa myös ydinperheen, avomiehen ja pienen Maria-tyttären, elannosta. Vaurastumi-sen myötä miehen suku alkoi käyttää perhettä hyväkseen. Kodissa majaili täydellä ylöspidolla jopa 11 miehen sukulaista.

– Minun oli pakko tehdä valinta. Joko minä

kuolen kotiini, jossa minua ei suojele kukaan, tai sitten minä lähden ja jätän tyttäreni.

Nykyisin Jonas tapaa tyttöä viikonloppuisin ja aina kun vain ehtii.

– Päätin, että minä rakennan paremman elä-män lapselleni. Kun vain keskityn olennaiseen ja saavutan sen, minkä puolesta teen koko ajan töitä, niin viimeistään viiden vuoden päästä voin ottaa tytön luokseni.

Vastuussa tavallisille työläisille

Minkä puolesta, tyttärensä ohella, Justina Jonas tekee työtä?

– Ammattiyhdistysliikkeen on oltava vas-tuussa tekemisistään jäsenilleen, tavallisille työläisille, Jonas vastaa.

Hän sanoo pysyvänsä uskollisena sille mo-raaliselle velvollisuudelle, että ammattiyhdis-tysliikkeen on koko ajan kuunneltava jäseniään. Heille on rakennettava palveluita.

– Ay-liikkeen johdon on kestettävä perustel-tua kritiikkiä ja käytävä jatkuvaa vuoropuhelua jäsenistön kanssa. Nuoret on saatava mukaan.

Jonas peräänkuuluttaa konkreettista toi-

mintaa aivan köyhimpien puolesta. Hän on pettynyt siihen, että Namibian ay-liike ei ole käynyt yhteiseen, voimakkaaseen taistoon kan-salaispalkan puolesta. Kansalaispalkkakokeilu nosti kuitenkin ay-liikkeen oman tutkimuksen mukaan köyhimmät ylös köyhyydestä.

Entä niin sanottujen kehitysmaiden ja ke-hittyneiden maiden välinen kuilu?

– Koko käsite kehitys on minusta keksitty jakamaan maailman kansakuntia. Olen nyt pääs-syt kiertämään sekä Yhdysvaltoja että Länsi-Euroopan maita. Tavallisten ihmisten ongelmat ovat samanlaiset kaikkialla. Niin meillä kuin Kaliforniassa tavallinen työtätekevä kamppailee sen puolesta, että saisi lapsensa ruokittua ja koulutettua.

Omaksi tavoitteekseen Justina Jonas ilmoit-taa nousun meidän SAK:ta vastaavan NUNW:n johtoon. MANWU:ssa hänen on hyvä valmis-tautua aina vain vaativampiin tehtäviin. TM

artikkeli on lyhennetty, ja se

on julkaistu ensimmäisen kerran

metalliliiton ahjo-lehden numerossa 2/2013.

///////////////////////////////////////pohjoismaat kuvittelevat usein, että ne ovat tasa- arvon edelläkävijöitä. Mutta namibiassa on metalliliiton johtoon noussut nuori nainen.

Lapsuusmuistot isoäidin luota kannattelevat Justina Jonasia. – Olin kylän ainoa tyttö, joka sai paimentaa karjaa. Perinteidemme mukaan vain pojat ja miehet saavat hoitaa karjaa.


Mieskollegani yrittävät hiljentää minut

teksti ja kuva: juHa vauHkonen

Comfort a. agamboa on ghanalaisten rakennusalojen ammattiliiton CBmWu:n apulaispääsihteeri ja samalla maan ay-liikkeen ensimmäinen naisjohtaja.

Millaista on olla johtajana miesvaltaisella alalla?Haastavaa, mutta kesäkuu 2012 oli historiallinen. Olen Ghanan ay-liikkeen 67-vuotisen olemas-saolon aikana ensimmäinen apulaispääsihteeri ammattiliitossa.

Kaikki miehet liittomme johdossa eivät ole minulle avoimia vaan pimittävät tietoja minulta. Minun on oltava hyvin diplomaattinen ja käyttää erilaisia taktiikoita saadakseni selville minulle kuuluvia tietoja.

Kuinka aloitit ay-urasi?Urani ay-toiminnassa on kestänyt yli 30 vuotta, aloitin nuoruudessani konekirjoittajana 1983 Bolgatangassa, Upper East Regionissa.

Mitkä ovat Ghanan ay-liikkeen vahvuudet ja suurimmat saavutukset?Vahvuutena näen yhtenäisyyden ja solidaa-risuuden. Mitä enemmän saamme uusia jä-seniä, sen vahvemmaksi liikkeemme tulee. Tärkeä voitto 1990-luvulla oli laki kansallisesta minimipalkasta, joka syntyi vasta 24 tunnin yleislakon jälkeen.

Mitkä ovat sinun ja ay-tovereidesi suurimmat saavutukset rakennussektorilla?Tärkein saavutus on ollut ulkomaisten moni-kansallisten yritysten työntekijöiden järjestämi-nen ammattiliittoomme ja työehtosopimusten neuvotteleminen ja solmiminen kiinalaisten, korealaisten ja arabimaiden rakennusalan yri-tysten kanssa.

Olemme onnistuneet solmimaan 27 eri työ-ehtosopimusta kiinalaisten monikansallisten rakennusyhtiöiden kanssa ja 23 muuta työeh-tosopimusta muiden ulkomaisten rakennus-yhtiöiden kanssa. Töitä toki riittää, Ghanan rakennusteollisuudessa toimii ainakin 100 kiinalaista monikansallista rakennusyhtiötä.

Millaista on neuvotella kiinalaisten työnantajien kanssa?Kiinalaiset ovat tiukkoja neuvottelijoita ja kovia työnantajia. He tuntevat Ghanan työlainsäädän-nön, mutta eivät noudata sitä vaan irtisanovat armotta kaikki äänekkäät, oikeutta vaativat työntekijät. Mutta me järjestimme vuonna 2012 useita lakkoja eri työmailla.

Otimme yhteyttä lehdistöön ja Kiinan suur-lähetystöön. Yllätykseksemme suurlähetystö järjesti yhteisen tapaamisen, jossa olivat läsnä Ghanan rakennusalan ammattiliitot, Kiinan viranomaiset ja kiinalaisten monikansallisten yritysten johtajat. Tapaaminen oli ensimmäinen kerta, kun kiinalaiset työnantajat suostuivat keskustelemaan kanssamme.

Mitkä ovat suurimmat ongelmat rakennusalalla Ghanassa?Työnantajat ovat hyvin ay-vastaisia ja tarjoavat vain lyhytaikaisia ja epävarmoja työsuhteita. Lisäksi työmailla työturvallisuus on olematon-ta. Vaikka olemme onnistuneet neuvotteluissa solmimaan yrityskohtaisia työehtosopimuksia, monet yritykset eivät suostu noudattamaan niitä.

Monikansalliset rakennusyhtiöt painavat hintoja alas tarjouskilpailuissa tinkimällä laa-dusta ja tuomalla Kiinasta työvoimaa, etenkin työnjohtajia ja rakennusteknikoita työmaille. Lisäksi monikansalliset yhtiöt maksavat alle sopimustenmukaisia palkkoja ja rikkovat tie-toisesti lakeja.

Mikä on kiinalaisten monikansallisten yritysten osuus Ghanan rakennusteollisuudessa?Tällä hetkellä se on hyvin suuri ja kasvanut jatkuvasti 1990-luvun lopusta lähtien. Maaham-me tulee koko ajan lisää kiinalaisia yrityksiä ja kaikki suuret infrastruktuuriurakat, kuten moottoritiet, satamat, öljynjalostamot, padot, menevät kiinalaisille. Kiinan valtio myöntää lainoja hallituksellemme, ja vastavuoroisesti kiinalaiset firmat voittavat tarjouskilpailut.

Miltä CBMWU:n tulevaisuus näyttää?Valoisalta, koska pystymme neuvottelemaan monikansallisten yritysten kanssa. Juhlimme ensi vuonna 60-vuotista taivaltamme ja olemme sen kunniaksi aloittaneet paljon nuorille suun-nattua toimintaa koko maassa. Jäsenmääräm-me kasvaa ja jatkamme työtämme lähes 7 000 jäsenemme hyvinvoinnin eteen. TM

Naisen asema ay-liikkeen johdossa on vaikea. – Monet mieskollegani yrittävät hiljentää minut, Comfort A. Agamboa kertoo.


teksti ja kuvat: maria palo

Burman naiset nousevatBurma on matkalla kohti demokratiaa, vaikka ihmisoikeuksia poljetaan päivittäin. pääosassa on naisten taistelu oikeuksistaan.

Aikaisesta aamusta huolimatta Burman entinen pääkaupunki Yangon väreilee kuumuutta. Mil-joonakaupungin tahti on leppoisa ja ihmisten katseet lämpimän uteli-

aat. Burma tai Myanmar, kuten maata nykyisin nimitetään, on aukaissut rajansa. Maahan virtaa turisteja ja länsimaiden johtajia.

Rajat ulkomaailmaan aukaisi nainen, 25 vuotta kotiarestissa istunut oppositiojohtaja ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyi. Nobelistin kotikaupunki Yangon on kuin aikakone. Kaupungissa ei ole yhtään toi-mivaa pankkiautomaattia, pankkikortit ovat tuntematon käsite ja internet toimii – pätkittäin.

Ihmisoikeuksissa ja ennen kaikkea naisten oikeuksissa maa on pysähtynyt 1900-luvun al-kuun. Naisilla ei ole perintöoikeutta, ei oikeutta avioeroon eikä tehdä aborttia edes terveyssyistä.

Ah Hkawan, 32, työskentelee naistenoikeuk-

sien puolesta taistelevassa Kachin Woman Peace -järjestössä. Hän sanoo, että Burma eroaa muista Aasian maista prostituution määrässä.

– Prostituutiota esiintyy, mutta ei niissä mittasuhteissa kuin Thaimaassa.

Burma on käymistilassa. Poliittisia keskuste-luja käydään kaikkialla, kaduilla, pienissä ruo-kaloissa, kahviloissa ja suljettujen ovien taka-na. Rajojen aukeamisesta ja käynnissä olevasta demokratiaprosessista huolimatta poliittinen työ ja taistelu ovat vaikeita.

– En tiedä, kuinka monta kertaa olen esit-tänyt kysymyksen, haluaako hallitus todella demokratiaa.

Pääministerinä kenraali

Pääministeri on entinen kenraali, joka on vaih-tanut asepuvun siviilivaatteisiin. Hallitus ei ole kansan vaatimuksista huolimatta suostu-nut poistamaan laista pykälää, joka antaa sille

mahdollisuuden hajottaa poliittiset järjestöt, jos järjestöjen toiminnan katsotaan olevan hal-lituksen vastaista.

– Naisjärjestöjä ei katsota hyvällä silmällä, Ah Hkawan sanoo.

Mikä on sitten yli 20 vuotta kotiarestissa is-tuneen Aung San Suu Kyin asema maan naisten keskuudessa? Ah Hkawan sanoo, että Aung San Suu Kyi on tärkeä monessa mielessä. Hän on johtotähti, jota on helppo kunnioittaa.

– Aung Saa Suu Kyin vapautuessa monet meistä esittivät kysymyksen, minkä linjan hän valitsee. Aluksi moni oli todella pettynyt, kun näytti, että hän ei valitse mitään linjaa. Sitten tuli julki, että hän oli illastanut presidentin kanssa. Ymmärsimme, että Aung San Suu Kyillä on selvä suunnitelma, miten demokratia saa-daan. Se tuntui hyvältä ”sodan julistukselta”.

Ah Hkawan mukaan Suu Kyi painottaa nais-ten asemaa ja ennen kaikkea naisten oikeutta

Matka kohti demokratiaa ja naisten oikeuksia on alkanut. Heillä on pelissä kokonainen elämä.


Lapsityövoimaa ja lapsisotilaitaBuRMA KooStuu etnisistä vähemmistöistä.

enemmistönä ovat burmalaiset. Heitä lasketaan

olevan 67 prosenttia maan 53,3-miljoonaisesta

väestöstä. Heillä on myös maan poliittinen ja soti-

laallinen valta.

etnisten vähemmistöjen asema on heikko.

pohjoisosassa asuvien buddhistien ja muslimien

välillä on avoin konflikti.

Burman armeija on aasian neljänneksi suurin

armeija. Burma on köyhä maa, ja äidit ovat joutu-

neet myymään poikiaan armeijaan.

armeija palveluksessa on 70 000 lapsisoti-

lasta. se on vaikeasti lyötävä maailmaennätys.

– totta on myös lapsityövoiman käyttö. vaikka

toivoa paremmasta on, monet ovat peloissaan.

maanviljelijät pelkäävät valtion pakkolunastavan

maat. pelkona on myös, että heidät pakotetaan

antamaan kaikki vilja ja liha armeijan käyttöön,

ah Hkawn kertoo.

– länsimaiden saapuminen Burmaan on

myönteinen asia. mutta länsimaiden on hyvä

pitää mielessä, että nykyinen hallitus koostuu

suurimmaksi osaksi armeijan upseereista.

Vankilat täyttyvät poliittisista vangeistaBurman vankiloissa on yli 2 000 poliittista vankia. Ah hkawn sanoo, että pal-

jon puhuttua ja luvattua poliittista vapautta ei ole. Hänen ystävänsä, 88 opiske-

lijaliikkeen entinen johtaja Min Ko naing on istunut 16 vuotta eristyssellissä.

– Hän sai 65 vuoden vankeustuomion poliittisesta toiminnasta. Hänet sijoi-

tettiin heti eristysselliin, jotta hän ei pääse ulkomaailman kanssa tekemisiin.

ah Hkawnin mukaan vankiloissa istuu paljon naisia tuomittuina poliittisesta

toiminnasta. kukaan ei ole selvinnyt alle kymmenen vuoden tuomiolla.

– meidän toivomme on siinä, että täällä vierailevat länsimaiden johtajat vaa-

tivat poliittisten vankien vapauttamista.

kysymykseen, miksi aung san suu kyin annettiin olla kotiarestissa ja hen-

gissä, on ah Hkwanilla selvä vastaus.

– Hänen isänsä oli kansallissankari, joka vapautti Burman siirtovallasta.

lisäksi hän tulee yläluokasta, ei köyhän kansan keskeltä. nobelin rauhanpal-

kinnon jälkeen silloisella sotilashallituksella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin

vapauttaa hänet.

ilmaiseen koulutukseen.– Hyvin harvalla ja vähiten nuorilla naisilla

on mahdollisuutta jatkokoulutukseen. Nekin perheet, jotka pystyvät maksamaan lastensa jatkokoulutuksen, antavat sen mahdollisuuden perheen miehille.

Ah Hkawan korostaa, että naisten on ym-märrettävä arvonsa.

– Meillä ei ole oikeuksia, emme saa erota, emme saa periä. Edes omasta kehostamme emme saa päättää. Meidät on kasvatettu miellyttämään toista sukupuolta, tottelemaan ja hymyilemään. Jos kehitys jatkuu tätä menoa kuin nyt, tulevien äitien ajatusmaailma on varmasti toinen.

Ah Hkawan silmissä palaa tuli, kun hän hahmottelee naisten mahdollisuuksia. Asiat, jotka länsimaisille naisille ovat itsestään selviä, ovat Burman naisille unelmia. TM

Lähellä Thaimaan rajaa asuu yli miljoona maan kansalaista, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Suurin osa on naisia ja lapsia.


Ghana vaurastuu, Gifty nunoo ei

Ghanan pääkaupunki accra vilisee uusia hotellej ja ravintoloita,

mutta työntekijöillä on suuria vaikeuksia pärjätä palkoillaan.

talouskasvu ei auta Gifty nunoota.

Palkkaa, ei hyväntekeväisyyttä Miksi suomalaisten liittojen jäsenmaksuvaroja

käytetään solidaarisuustyöhön,

SASKin Afrikan hankkeista vastaava

ohjelmasuunnittelija tarja Valtonen?

siihen on monia syitä. Yksi on kansainvälisen edunvalvon-

nan näkökulma: mikäli kaikilla ihmisillä on tolkulliset työolot ja

kunnon palkka, yrityksillä ei ole niin suurta houkutusta siirrellä

työpaikkoja ympäri maailmaa.

Miksi suomalaiset liitot tekevät

solidaarisuustyötä Afrikassa?

afrikassa on eniten köyhyyttä ja heikkoja työoloja sekä huo-

nosti toimivia systeemejä. ajattelemme, että ihmisarvoinen

työ ja elämiseen riittävä palkka on ainoa tapa poistaa köy-

hyyttä niin, että se myös toimii ja on kestävää. afrikassa on

tähän erittäin paljon potentiaalia.

Miksi ulkoministeriön rahoja

käytetään näihin hankkeisiin?

se on osa suomen kehityspoliittista ohjelmaa. sask on yksi

11:sta kumppanuusjärjestöstä, joille ulkoministeriö kanavoi

kehitysyhteistyörahaa. kansalaisjärjestöt täydentävät valtion

toimintaa ja pystyvät tekemään työtä erilaisella otteella, kun

käytettävissä ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöjen fantastiset

verkostot ympäri maailmaa.

Millaisia verkostoja SASKilla on?

pääasiallisia yhteistyökumppaneita ovat ay-liikkeen kansain-

väliset kattojärjestöt sekä ay-liikkeen maailmanjärjestö ituC.

lisäksi sask tekee yhteistyötä erityisesti pohjoismaisten sas-

kia vastaavien järjestöjen kanssa. vaihdamme ajatuksia ja kat-

somme, ettemme tee päällekkäistä työtä.

Gifty Nunoo kertoo, että seksuaalinen ahdistelu on ODO Rice -ravintolassa

yleistä rennosta ilmapiiristä huolimatta. Nälkäiset asiakkaat

nimittelevät työntekijöitä.


Hulina Kwame Nkrumah -liiken-neympyrän liepeillä ei hiljene kos-kaan. Sadat pikkukioskit myyvät kännyköitä, liittymiä, läppäreitä ja mitä ikinä ihmiset tässä Länsi-

Afrikan tiikeritaloudessa tarvitsevatkaan. Viisikerroksinen ravintola ODO Rice on auki

24 tuntia, viikon jokaisena päivänä.Ravintolan tiskin takana suojuspäiset naiset

täyttävät jonossa seisovien asiakkaiden lautasia. Tarjolla on bankua, fufua, riisiä, kanaa, kalaa ja pariakymmentä muuta sorttia. Kupillinen riisiä maksaa noin 25 senttiä, ranskanperunat 2,5 euroa. Lounastajat istuvat värikkäillä muovi-tuoleilla. Joku syö sormillaan, toinen haarukalla. Kaiuttimista raikaa funky pop.

Juomia tarjoilee Gifty Nunoo, 24. Hän on tarjoillut täällä jo seitsemän vuotta, vaikka on hommaan kaikkea muuta kuin tyytyväinen.

– Haaveilen oman kaupan perustamisesta. Myisin siellä miesten kauluspaitoja ja pukuja.

Suurin ongelma on palkka. Nunoo saa kuu-kaudessa 250 cediä eli noin sata euroa.

teksti ja kuvat: josetta nousjoki

– Se menee pääosin vuokraan ja työmat-koihin bussilla. En minä koskaan osta mitään, en mekkoja, en meikkejä. Sosiaaliturvanikin maksan itse.

Silti Nunoo on onnellinen siitä, että hänellä on työ.

Ghanan talous kasvaa kohisten

Ghanan talouskasvu on maailman huippua: bruttokansantuote on noussut parina vuonna 14 prosentin vauhtia. Suurin syy on uusi öljye-siintymä. Myös kulta- ja muu kaivosteollisuus vetävät. Koska maa on ollut jo pitkään melko rauhallinen demokratia, ulkomaiset yritykset sijoittavat sinne mielellään.

Myös palvelut kasvavat. Accraan lentää päi-vittäin isoja jettejä useilta Euroopan kentiltä. Kansainvälisiä hotelleja kaupungissa on lähes kymmenen, ja lisää on rakenteilla. On kaiken maailman ravintoloita, supermarketteja, iso ostoskeskuskin.

Kasvusta huolimatta kunnon työpaikkoja ei synny. Paikallisen palkansaajien tutkimuslaitok-sen LRPI:n mukaan on suorastaan ironista, että huiman kasvun tuloksena on ilman virallista työsuhdetta tehtävän työn lisääntyminen. Vain kaksi prosenttia työmarkkinoille tulevista nuo-rista saa työpaikan, johon kuuluu työsopimus ja työsuhteen tuoma turva. Loput työskentelevät esimerkiksi autojonojen seassa puikkelehtivina katukauppiaina, tai kuten Nunoo, ilman työ-sopimusta, sosiaaliturvaa, palkallisia lomia tai äitiysvapaita.

Työnantaja välttää vastuut

ODO Rice -ravintola tarjoaa keittiötyöntekijöille ja esimiehille ruuan, mutta tarjoilijoiden pitää ostaa eväät tipeillään.

– Mutta jos omistaja näkee, että joku antaa meille tippiä, hän tulee ottamaan rahat pois, Nunoo kertoo.

Omistaja, accralainen nainen, ei ole nyt paikalla, vaan käymässä jossain muussa ket-jun kolmesta ravintolasta. Ravintolapäällikkö Isaac Tackie sen sijaan istuu pöydässään sa-lin keskellä ja seuraa, että kaikki sujuu. Hän merkitsee paksuun kirjaan, milloin kukin 120 työntekijästä saapuu ja lähtee työpaikalta. Yri-

Mitä tapahtuisi, jos suomalaiset

liitot eivät olisi mukana?

resursseja olisi vähemmän. toki ihmiset jatkaisivat työtään

niillä rahkeilla, millä pystyisivät, mutta toimintaa voidaan

huomattavasti tehostaa meidän tiedoillamme, osaamisel-

lamme ja rahoituksellamme.

Kuinka kauan SASKilla on

ollut projekteja Ghanassa?

ensimmäiset alkoivat 1990-luvulla, ne olivat tiedotus- ja kou-

lutustoimintaa. sask tuki pitkään paikallista palkansaajien

tutkimuslaitosta vastaavaa putiikkia. lisäksi on ollut hank-

keita rakennus-, kuljetus-, metalli- ja kaivosalalla. myös ter-

veydenhuoltoalan projekti on tulossa.

Mitä Ghanassa on saatu aikaan?

aika paljon. on tuettu koulutustoimintaa ja jäsenhankintakam-

panjoita ja parannettu neuvottelutaitoja. jäsenmäärät ovat kas-

vaneet ja neuvottelutoiminta tehostunut. olemme saaneet kii-

nalaiset rakennusalan yritykset ensimmäistä kertaa afrikassa

ja ehkä koko maailmassa neuvottelemaan rakennustyöläisten

kanssa. kuljetusalalla on vähennetty viranomaisten kuljettajiin

kohdistamaa korruptiota sekä saatu työ- ja lepoaikoja säännel-

tyä, minkä myötä onnettomuudet ovat vähentyneet.

kaivosalalla olemme tehneet erittäin paljon hiv-työtä. tuhan-

sittain ihmisiä on osallistunut vapaaehtoiseen neuvontaan.

olemme tukeneet ay-opistoa, joka on opettanut sadoille ay-

aktiiveille neuvottelu-, työelämä- ja atk-taitoja.

//////////////////////////"jokainen tunti, jonka olet poissa töistä, vähennetään palkastasi."

Jonas Abbey työskentelee vartijana Highgate-hotellissa.


tys maksaa palkat tuntikirjanpidon perusteella. Työsopimuksia ei Tackien mukaan ole kellään.

– Rekrytointi on vaikeaa. Ihmiset ovat töis-sä viikon ja lähtevät sitten pois, koska työ on raskasta, Tackie kertoo.

Siitä huolimatta hän näkee ravintola-alan tulevaisuuden erittäin positiivisena. Mahdol-lisuudet ovat rajattomat.

Tackien mukaan ravintola huolehtii sai-rauskuluista, jos työntekijä satuttaa itsensä työpaikalla. Nunoo tyrmää väitteen.

– Hah! Ei tämä paikka kenestäkään huolta pidä. Jos olet sairas tai työpaikalla tapahtuu onnettomuus, joudut huolehtimaan itse itses-täsi. Ja jokainen tunti, jonka olet poissa töistä, vähennetään palkastasi.

Kuin vahvistukseksi käytännön yleisyydes-tä ravintolaan saapuu vanhempi nainen. Hän näyttää valokuvaa miehestä, jolla on molemmat jalat nivusista varpaisiin kipsissä ja käsi kanto-siteessä. Nunookin kumartuu katsomaan. Mies oli ennen täällä töissä. Hän on jäänyt auton alle matkalla uudelta työpaikaltaan kotiin eikä uusi työnantaja maksa sairaalakuluja, joten äiti on tullut pyytämään rahaa vanhoilta työtovereilta.

Eihän sitä kenelläkään ole. Nainen kävelee pois.

Kansainväliset ketjut reilumpia

Accrassa on kuitenkin sellaisiakin ravintoloita ja hotelleja, joihin ammattiliitto on neuvotellut työehtosopimuksen. Niissä yli 80 prosenttia työntekijöistä on LRPI:n mukaan palkallisten sairaus- ja äitiyslomien piirissä.

Yksi näistä on Novotel-hotelli, jonka 146 työntekijästä 120 kuuluu palvelu- ja teollisuus-työntekijöiden liittoon ICU:hun. Novotelin luot-tamusmies Lawrence Buabeng kertoo, että hotellissa on juuri alkamassa palkkaneuvottelut. Niille on hintojen nousun takia todella tarvetta.

Buabeng kehuu liittoaan, mutta toivoo, että se järjestäisi enemmän koulutuksia. Myös ICU:n neuvottelupäällikkö Odelia D. Sowu haaveilee kurssitarjonnan lisäämisestä.

– Olemme yrittäneet saada myös pienem-pien hotellien työntekijöitä järjestäytymään. Se on kuitenkin hankalaa, koska työntekijät eivät tiedä ammattiliitoista mitään eivätkä ymmärrä, mistä puhumme.

Ja on vaikeaa saada heitä ymmärtämään, kun liitolla ei ole resursseja koulutukseen.

Isoissa hotelleissa jäsenhankinta on hel-pompaa. Yritysten johto on jo valmiiksi val-

veutuneempaa, haluaa toimia lakien mukaan ja valvoa julkista kuvaansa. Myös työntekijät huippuhotellien ravintoloissa ovat paremmin koulutettuja kuin esimerkiksi ODO Ricessa, jonne pääsee töihin ilman peruskoulutustakin.

LRPI:n mukaan vain neljäsosalla Ghanan elintarvike-, matkailu- ja ravintola-alojen työ-paikoista on ammattiliiton jäseniä. Varmimmin jäseniä löytyy ulkomaisessa omistuksessa ole-vilta työpaikoilta.

Nunoo olisi myös kiinnostunut ammattilii-ton jäsenyydestä. Ensin liiton pitäisi kuitenkin tulla työpaikalle ja selittää hänelle, mitä kaikkea se merkitsisi. Hänen esimiehensä Tackiekaan ei tyrmää ajatusta. Hänestä liittoon saa liittyä, jos itse haluaa.

Mitäköhän työntekijöiden järjestäytymisestä sanoisi tippejä vohkiva omistaja? Se merkitsisi hänelle työehtosopimusneuvotteluja ja työsuh-teiden virallistamista työsopimuksin. Niiden myötä rekrytointikin ehkä helpottuisi. TM

kirjoittaja työskentelee pamin

kansainvälisten asioiden koordinaattorina.

juttu on julkaistu ensimmäisen kerran

pam-lehden numerossa 6/2013.

Accran rannallakin rakennetaan. Horisonttiin nousee korkealle kurottavia luksusasuntoja.

////////////////////////nunoon sadan euron kuukausituloilla ei osteta mitään ylimääräistä.

Gifty Nunoo haaveilee oman kaupan perustamisesta.

PAM tukee ghanalaisia liittojapalvelualojen ammattiliitto pam aloittaa Ghanassa tänä vuonna kaksi solidaarisuushanketta.

toisen tavoitteena on opettaa ghanalaisen palvelu- ja teollisuustyöntekijöiden liiton iCu:n

jäsenille neuvottelutaitoja ja työelämäoikeuksia sekä järjestää jäsenhankintakampanjoita.

Hankkeessa on mukana myös suomen elintarviketyöläisten liitto sel.

toisen hankkeen tavoitteena on vahvistaa paikallista vartiointialan liittoa upsp:tä, jolla on

nyt noin 5 500 jäsentä.

rahoituksesta 15 prosenttia tulee ammattiliitoilta ja 85 prosenttia ulkoministeriöltä. Hank-

keet toteuttaa sask.


intian joukkoraiskauksia vastustava kansalaisliike on saanut tukea ympäri maailmaa.

teksti ja kuvat: tarun kanti Bose & pt GeorGekÄÄnnÖs: katri Blomster

Bussissa olleet kuusi matkustajaa ja bussinkuljettaja pahoinpitelivät 23-vuotiaan ensihoitajan ja hänen miesystävänsä, jonka jälkeen nai-nen raiskattiin. Vakavia vammoja

saanut nainen lennätettiin jatkohoitoon Sin-gaporeen, ja hän kuoli vammoihinsa 13 päivää tapahtuman jälkeen.

Kuolema kirvoitti maanlaajuisia mielen-osoituksia, joita ammattiliittojen naisaktiivit, naisliikkeet ja opiskelijaliitot johtivat.

Naiset pelkäävät puhua

Kun raiskauksen vastaiset mielenosoitukset pyyhkäisivät maan, All India Trade Union Congress -ammattijärjestön sihteeri Amarjit Kaur uskoi naisten saaneen kipinän puhua ja purkaa tukahdutettua vihaansa.

– Naisia ja tyttöjä ahdistellaan toistuvasti, ja monet pelkäävät liikkua ulkona. Työssä käy-vät naiset eivät myöskään hyväksy tilannetta, Kaur sanoo.

Työpaikalla tapahtuva ahdistelu on yleis-

tä. Monet naiset eivät edes kerro häirinnästä perheilleen, vaan he jatkavat kuten ennenkin.

– He pelkäävät, että jos he puhuvat, heitä estetään menemästä töihin.

Poliitikko ja ay-toimitsija Brinda Karatin mukaan naiset kohtaavat seksuaalista häirintää päivittäin, niin julkisessa liikenteessä, kaupois-sa, kaduilla, työpaikalla kuin kotonakin. Silti Intian hallituksen ajama linja lisää sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää.

– Valtio laiminlyö yhteiskuntavastuutaan. Keskeisten palvelujen yksityistäminen aiheuttaa ylimääräistä taakkaa etenkin työssä käyville naisille, minkä vuoksi elämänlaatu laskee, Ka-ratin sanoo.

Joukkoraiskausta seurannut kansanliike on saanut paljon tukijoita etenkin Delhistä. Lisäksi ympäri maata on järjestetty kokouksia, mielenilmauksia ja kynttilämielenosoituksia, joihin myös eri-ikäiset miehet ovat osallistuneet. Kaupunkilaisnaisten ammattiliiton puheenjoh-taja Anita Kapoor kertoo laajasta kynttilämie-lenosoituksesta, joka sai naiset, koululaiset ja

kotitaloustyöntekijät liikkeelle ja osoittamaan solidaarisuutta presidentin palatsille marssi-neille mielenosoittajille Delhissa.

Laki raiskauksia vastaan

Intiassa valmistellaan uutta lakia raiskauksia vastaan. Poliitikko ja naisasialiike All India Prog-ressive Women’s Associationin sihteeri Kavita Krishnan pitää uutta lakia puutteellisena.

– Kun lakiesitys tuotiin ensimmäisen kerran parlamentin käsittelyyn, monet kansanedus-tajat pitivät naisvihamielisiä puheenvuoroja. Se osoittaa, että lainsäätäjät ovat edelleen pat-riarkaalisen rakenteen osasia, Krishnan sanoo.

Hänen mukaansa laki kiertää edelleen avio-puolisoiden raiskaukset sekä sotilaiden tekemät raiskaukset levottomilla alueilla asevoimien erityisvaltuuksiin nojaten.

– Uudessa laissa puhutaan edelleen siveyden ryöstöstä seksuaalisen häirinnän sijaan.

Anita Kapoorin mukaan uusi lainsäädäntö ei paranna kotitaloustyöntekijöiden mahdol-lisuuksia kannella seksuaalisesta häirinnästä.

– Köyhät naistyöntekijät eivät yksinker-taisesti pysty ilmoittamaan poliisille kotona kohtaamastaan perheväkivallasta, sillä heidän asemansa on huono. He ovat täysin riippuvaisia aviomiehistään.

Uusi raiskausten vastainen laki on saanut mo-net naispuoliset ay-aktiivit varpailleen. Amarjit Kaurin mukaan hallitus loi valtavan sotkun.

Ammattiliitot ovat kuitenkin ottaneet oppia suurmielenosoituksista, ja nyt liitot järjestävät toimintaa yhdessä. Viime helmikuussa keskus-järjestöt järjestivät koko maan kattavan kaksi-päiväisen lakon, joka osoittautui menestykseksi.

Delhin joukkoraiskausta seurannut tapahtu-masarja todistaa, että ihmiset voivat vaikuttaa hallitukseen ja pakottaa sitä toimimaan, jos tuki tulee ruohonjuuritasolta. TM

Stop naisten häirinnälle


tervetuloa työmatkalle maailman ympäri

Neljästoista Maailma kylässä -festivaalimaailma kylässä on vuodesta 1995 lähtien järjestetty koko perheen ilmaisfesti-

vaali. se on yksi suomen suurimmista festivaaleista ja suurin järjestö-, kehitys-

yhteistyö- ja monikulttuurisuustapahtuma.

Festivaalilla on teatterin ja tanssin lisäksi musiikkia, asiaohjelmaa, runoutta,

katutaidetta, liikuntaa, lastenohjelmaa, ruokaa eri puolilta maailmaa sekä

satoja näytteilleasettajia. Festivaalille odotetaan 60 000–80 000 kävijää.

Festivaali järjestetään kaisaniemen puistossa ja rautatientorilla lauantaina

25. toukokuuta kello 11–20 ja sunnuntaina 26. toukokuuta kello 11–18. päiväta-

pahtumaan on vapaa pääsy. Festivaalin järjestää kepa ry.

suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus ja sen jäsenjärjestöt näkyvät ja kuuluvat maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä 25. –26. toukokuuta.

Maailma kylässä -festivaalit pi-detään Kaisaniemen kentällä ja Rautatientorilla. SASKin suu-ri Decent Work -teltta löytyy Rautatientorilta.

– Teltallemme löytää helpoiten, jos seuraa sen yllä leijuvia jätti-ilmapalloja, SASKin vies-tintäkoordinaattori Katri Blomster kertoo.

Teltassa esitellään SASKin ja sen jäsenjärjes-töjen työtä maailman työtätekevien työolojen

kohentamiseksi.– Olemme ristineet tämän työmatkaksi maa-

ilman ympäri. Kävijät saavat käteensä kartan, jolla voivat suunnistaa hankemaasta toiseen ja tutustua ammattiliittojen tekemään työhön, Blomster sanoo.

SASK on tehnyt jäsenjärjestöjensä kanssa työtä uudistaakseen festivaaliteltan yleisilmeen. Kävijöitä houkutellaan paikalle kilpailulla, jossa voi voittaa matkan Mosambikiin tutustumaan SASKin ja ammattiliittojen tekemään solidaa-risuustyöhön.

Edellisvuosien tapaan teltassa on tarjolla ilmainen kuppi Reilun kaupan kahvia.

Teemana ihmisoikeudet

Festivaalien kattoteemana on tänä vuonna ih-misoikeudet. SASK tuo festivaaleilla esiin ay-liikkeen ulottuvuuden ihmisoikeuksiin. SASKin

Presidentti Tarja Halonen on tuttu vieras SASKin Decent Work -teltassa.

teksti: aleksi vienonen kuvat: sask

SASK kampanjoi Maailma kylässä -festivaaleilla myös eettisen kuluttamisen puolesta. Vastuun kehittyvien maiden heikoista työoloista kantavat paitsi työnantajat ja valtiot, mutta myös yksittäiset kuluttajat, jotka kiinnittävät huomiota vain halpaan hintaan.


Teatteria ja eturivin näyttelijöitämaailma kylässä tekee tänä vuonna yhteistyötä nuorisoteatterifestivaali

teatriksen kanssa. Festivaaleilla on yli sata teatteri- ja tanssiesitystä.

Festivaalit valloittavat kaisaniemen puiston ja rautatientorin lavojen

lisäksi kansallisteatterin päänäyttämön, Willensaunan ja musiikkitalon

sonore-salin. nuorten teatterifestivaali tuo kaupunkiin yli tuhat nuorta esiin-

tyjää ja lähes 70 esitystä.

Festivaalialueen teatris-lavalla on lisäksi ammattinäyttelijöiden haas-

tatteluja. Haastateltavina ovat näyttelijät lorenz Backman, eero Ritala,

lotta lehtikari, Maria ylipää, Miitta Sorvali ja Aku hirviniemi sekä

kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho.

maailma kylässä -festivaalilla suomen ensi-illan saa Girl rising -elokuva.

kansallisteatterin päänäyttämöllä näytettävä dokumenttielokuva kertoo

tyttöjen oikeuksista ja koulutuksen merkityksestä. dokumentin on ohjan-

nut oscar-ehdokkuuden vuonna 2008 napannut Richard Robbins. Ääni-

näyttelijöinä on nimekkäitä Hollywood-tähtiä: Alicia Keys, Meryl Streep,

Salma hayek, liam neeson ja cate Blanchett.

Decent Work -teltassa ja festivaalialueen lavoilla käsitellään muun muassa SASKin ja Amnestyn yhteistä Ay-oikeudet.fi -kampanjaa. Siinä ko-rostetaan, että ay-oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

SASK on järjestänyt paikalle myös tammi-kuussa kohun nostaneen, Thaimaassa asuvan tutkijan Andy Hallin. Hall paljasti kansalais-järjestö Finnwatchille tekemässään selvitykses-sä, että Pirkka- ja Rainbow-tuotemerkkien alla Suomessa myytävien ananasmehujen taustalla on pakkotyötä ja jopa lapsityövoimaa.

Jos haluaa kuulla Andy Hallin näkemyksiä ja kysyä häneltä kysymyksiä, kannattaa saapua Kaisaniemen kentällä sijaitsevassa pääteltas-sa olevalla Taiga-lavalle lauantaina kello 15.45. Hallia haastattelee SASKin viestintäpäällikkö (vt.) Aleksi Vienonen. TM

Jokainen SASKin Decent Work -teltalle saapuva saa käteensä höyryävän kupin Reilun kaupan kahvia ilmaiseksi.


Kovaa peliä Kolumbiassa

teksti: liisa leevekuva: istoCkpHoto

amnestyn ja saskin tämän vuoden yhteinen kampanja vetoaa kolumbian presidenttiin ay-aktiivien turvallisuuden parantamiseksi.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Anu Tuukkanen toteaa, että ihmisoike-uspuolustajien tilanne on Latinalaisessa Amerikassa tällä hetkellä melko heikko. Hyökkäykset, uhkaukset ja murhat ovat

tavallisia.Tuukkanen muistuttaa, että ammattiyhdis-

tysaktiivit ovat ihmisoikeuspuolustajia yhtä-lailla kuin vaikkapa toimittajat tai korruption tutkijat. Ammattiyhdistykset puolustavat oi-keutta työhön ihmisarvoisissa oloissa asiallista palkkaa vastaan.

Ammattiyhdistysten edustajia kohtaan tehdyistä hyökkäyksistä tulee säännöllisesti raportteja muun muassa Meksikosta, Guate-malasta ja Kolumbiasta.

Useimmiten Amnestyssä reagoidaan raport-teihin lähettämällä kohdemaiden päättäjille pi-kavetoomuksia, joissa pyydetään apua uhan alla oleville ihmisille.

Tavallisia aiheita ovat tappouhkaukset tai katoamiset. Pikavetoomuksia lähetetään Tuuk-kasen mukaan Latinalaisessa Amerikassa toi-mivien ay-aktiivien puolesta useita kymmeniä vuodessa.

– Kolumbia on ollut pahimpia maita pitkään. Väkivallan määrä on maassa yleisestikin suuri, sillä siellä on ollut aseellinen konflikti käynnissä jo 50 vuotta, Tuukkanen toteaa.

Ay-aktiivit välikädessäKolumbiassa vasemmistolaiset sissiliikkeet ovat taistelleet hallitusta ja oikeiston puolisotilaalli-sia ryhmittymiä vastaan 1960-luvulta asti. Oman lusikkansa soppaan ovat lisänneet huumekar-tellit, joiden vaikutusvalta on merkittävä.

Korruptio on maassa arkipäivää. Useilla vir-kamiehillä ja poliitikoilla on kytköksiä sisseihin, aseellisiin ryhmiin tai huumekartelleihin.

Suurin osa ammattiyhdistysaktiiveihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista on puolisotilaallisten ryhmien tekemiä. Ryhmät toimivat usein hallituksen turvallisuusjouk-kojen kanssa yhteistyössä.

Ammattiyhdistysten edustajat joutuvat asemansa vuoksi helposti pahaan välikäteen kahden ääripään väliin.

– Oikeistolaisten ryhmien tekemät uhkaukset leimaavat ay-aktiivit usein vasemmistosissien kannattajiksi, mutta vastaavasti sissit saattavat pitää heitä hallituksen kätyreinä, Anu Tuuk-kanen sanoo.

Tilastojen valossa myönteistä kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Kun kymmenen vuotta sitten Kolumbiassa raportoitiin vuoden aikana 170 ay-aktiivin murhaa, viime vuonna luku oli noin 20.

Toisaalta nykyisellä hallituksella on edellistä löyhempi asenne ihmisoikeusasioissa. Tuukka-nen toteaa, että esimerkiksi sotilastuomioistuin-

ten uudistusprosessi todennäköisesti vahvistaa rankaisemattomuutta.

– Kehitys ei siis ole suoraviivaisen positii-vista, mutta edistysaskelia on otettu. Toisaalta joissakin asioissa mennään takapakkia.

syylliset saatava vastuuseen

Ammattiyhdistysaktiiveja kohtaan tehdyt uhka-ukset, hyökkäykset ja murhat jäävät useimmiten selvittämättä. Väkivalta ei lopu, kun rikoksista selviää ilman rangaistusta.

Kansainvälinen Amnesty on huomauttanut jatkuvasti ammattiyhdistysten tilanteesta Ko-lumbiaa koskevissa raporteissaan.

Kolumbia valittiin Amnestyn ja SASKin tämän vuoden yhteisen kampanjan kohteeksi vaikean tilanteen vuoksi. Latinalainen Ame-rikka on myös alueena monille suomalaisille solidaarisuustyöstä entuudestaan tuttu.

Kampanjassa kerätään allekirjoituksia vetoo-mukseen, joka toimitetaan Kolumbian presiden-tille kesäkuussa. Vetoomuksessa vaaditaan, että ay-aktiiveja suojellaan tehokkaammin hyökkä-yksiltä ja että tehdyt rikokset tutkitaan.

– Haluamme, että syylliset joutuvat vastuu-seen teoistaan. Jos näistä rikoksista ei aiheudu seuraamuksia, ihmisoikeuspuolustajat eivät saa koskaan tehdä työtään rauhassa, Anu Tuukka-nen toteaa. TM


////////////////////////////"Kolumbiassa on ollut aseellinen konflikti käynnissä jo 50 vuotta."

Amnesty ja SASK kampanjoivat ay-oikeuksien puolestaamnesty internationalin suomen osasto ja suomen

ammattiliittojen solidaarisuuskeskus sask aloitti-

vat 22.4. yhteiskampanjan, jossa muistutetaan, että ay-

oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

ay-oikeudet.fi -kampanjan kärkenä on tänä vuonna

kolumbia. kampanjan vetoomuksen voi allekirjoittaa

netissä tai saskin teltassa maailma kylässä -tapahtu-

massa Helsingin kaisaniemessä 25.–26. toukokuuta.

– kolumbialaisia ay-aktiiveja ja ihmisoikeuspuolus-

tajia tapetaan ja uhkaillaan ihmisoikeuksien puolesta

tekemänsä työn takia, amnestyn maakohtaisen työn

asiantuntija Anu tuukkanen sanoo.

lähes viisi vuosikymmentä jatkuneen aseellisen

konfliktin aikana molemmat osapuolet ovat syyllisty-

neet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin siviiliväestöä

kohtaan. väkivalta ja uhkaukset ay-aktiiveja vastaan

jatkuvat, vaikka kolumbian hallitus on julkisesti tuomin-

nut hyökkäykset.

vetoomuskampanja päättyy sunnuntaina 2. kesä-

kuuta.

allekirjoita vetoomus:

www.ay-oikeudet.fi

amnestyn ja saskin tämän vuoden yhteinen kampanja vetoaa kolumbian presidenttiin ay-aktiivien turvallisuuden parantamiseksi.


teetä ja tukea

teksti: liisa leevekuva: olli HÄkÄmies

Hangon viileänharmaassa kevät-säässä Nepal tuntuu erityisen kaukaiselta ja eksoottiselta maalta. Hankoniemen yläasteen matematiikan ja kemian opet-

taja Maj-Lis Ekholm tosin huomauttaa, että ei joulukuisessa Nepalissakaan hellettä ollut.

– Kun palasimme myöhään illalla retkiltä, lämpötila saattoi olla pudonnut alle nollan. Alussa emme tajunneet ottaa lämmintä vaatetta mukaan, ja sitten palelimme, Ekholm toteaa.

Ekholm osallistui SASKin talkoomatkalle viime vuoden lopulla. Nepal ja erityisesti Hi-malajan vuoristo olivat aina kiehtoneet häntä.

Ekholmista tuntui hyvältä, että talkoomat-kalla pääsisi aidosti tutustumaan ihmisiin.

Hän sai Hangon opettajien ammattiyhdistyk-seltä pienen avustuksen, mutta maksoi muuten kustannukset itse. Matka ei silti tuntunut kal-liilta, sillä järjestelyt olivat niin hyvät.

Jokainen matkapäivä oli täynnä ohjelmaa. Matkalaiset tutustuivat paikallisiin ammatti-järjestöihin, työoloihin ja kulttuuriin.

– Kaikissa paikoissa, joissa nukuimme, kä-vimme syömässä tai vierailimme, työntekijät olivat järjestäytyneitä, Ekholm kiittelee.

Lämmin vastaanottoTalkoomatkan tarkoituksena oli tukea ja kannus-taa paikallisia ammattijärjestötyössä, sillä jär-jestäytymisaste Nepalissa on vielä hyvin matala. Ammattiyhdistykset ovat maassa useimmiten työpaikka- tai kyläkohtaisia.

Maj-Lis Ekholm piti siitä, että pääsi juttele-maan paikallisten ihmisten kanssa työasioista. Läheisyys oli todella antoisaa.

– Vastaanotto oli joka paikassa ihana ja ihmi-set olivat tavattoman ystävällisiä. Teetä juotiin hirveästi, Ekholm naurahtaa.

Suomi rahoittaa Nepalissa vesi- ja saniteetti-hanketta sekä tukee lasten koulutusta. Tuki on tuottanut tulosta, sillä alle 10-vuotiaista lähes kaikki käyvät koulua.

Koululaiset opiskelevat kylissä alkeellisissa oloissa eikä oppimateriaalia juuri ole.

– He ovat silti tosi iloisia ja innokkaita oppilai-ta. Puitteilla ei loppujen lopuksi ole merkitystä, kun lapset haluavat oppia, Ekholm iloitsee.

idyllinen yhteisö sykähdytti

Vierailu tiilitehtaalla tuntui talkoolaisista pahal-ta. Perheet valmistivat ulkona kovassa auringon paahteessa savesta tiiliä käsin.

– Hurjaa oli myös rakennustyömailla. Työn-tekijät kiipeilivät varvassandaaleissa telineillä eikä kenelläkään ollut rukkasia, kuulosuojaimia tai mitään muitakaan suojavälineitä, Maj-Lis Ekholm sanoo.

Eniten sykähdytti vierailu yhteisöön, jossa heidät otettiin vastaan pienen kylän keskellä kasvavan mangopuun juurella. Asukkaat elävät hyvin pitkälti omavaraisesti.

– Kylään ajettiin loppumatkasta pientä kint-tupolkua pitkin. Kun lopulta pääsimme perille, paikka tuntui paratiisilta.

Tilalliset viljelevät luonnonmukaisesti viljaa ja kasviksia. Yhteisö on avustusjärjestön tuke-ma, ja kyläläisillä on oma pieni yhdistyksensä.

Tavoitteena on, että kyläläiset saisivat lisättyä tuotantoa niin, että he voisivat saada tuloja myymällä kasvattamiaan kasviksia.

– Oli myös hienoa nähdä, että monissa kylissä on vahvoja naisia, jotka ovat aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa, Ekholm kehuu.

Täydellisesti suunniteltu matka

Maj-Lis Ekholm toteaa, että lähtisi heti uu-destaan talkoomatkalle, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus.

– Kaikki oli täydellisesti suunniteltu. SASKin Katmandun aluetoimiston koordinaattori Sharan KC oli aina mukana ja auttoi meitä matkalaisia, kun vaikkapa flunssa iski, Ekholm kiittelee.

Ensi syksynä Ekholmin on tarkoitus aloittaa kirjeenvaihto Hankoniemen yläasteen seitse-mäsluokkalaisten ja nepalilaisen Saraswatin koulun oppilaiden välillä.

– Nepalilaiskoulussa ei juuri ole nettiyhteyk-siä, joten kirjeenvaihto tapahtuu paperikirjeinä. On hienoa, että lapset saavat tutustua toiseen kulttuuriin.

Entä mitä neuvoja Ekholm antaisi muille talkoomatkalle lähtijöille?

– Vaikka matkapäivät voivat olla uuvuttavia, niin hotellille ei kannata jäädä makaamaan. Hienosta matkasta pitää ottaa kaikki irti! TM

Talkoomatkattalkoomatka on osallistujien itsensä kustantama solidaarisuusmatka, jonka

ohjelman järjestävät saskin paikalliset kumppanit. tänä vuonna matka

tapahtuu marraskuussa ja suuntautuu mosambikiin. matkalaisille järjeste-

tään ennen lähtöä viikonlopun mittainen valmennuskurssi.

talkoomatkalle valitaan ammattiliittojen jäseniä, jotka ovat kiinnostu-

neita kasvattamaan tietämystään kehitysmaiden arjesta ja työelämästä

sekä ay-liikkeen kehitysyhteistyöstä. Hakijoiden on oltava saskin kanna-

tusjäseniä, joiden jäsenmaksu on maksettu. riittää, että jäsenhakemus on

jätetty samaan aikaan kuin talkoomatkahakemus.

matkaa varten voi hakea matkastipendejä omalta ammattiliitolta sekä

eri säätiöiltä ja yhdistyksiltä.

www.sask.fi/toiminta/talkoomatkat

talkoomatkalainen vaikuttui nepalilaisten pikkukylien yhteisöllisyydestä sekä vaatimattomissa oloissa opiskelevien koululaisten innokkuudesta.


////////////////////////////"on tärkeää osoittaa kunnioitusta paikallisia isäntiä kohtaan syömällä kaikki tarjottu ruoka."

– SASK järjesti ennen Nepalin matkaa valmennusviikonlopun, jossa käytiin läpi tapatietoutta. On tärkeää osoittaa kunnioitusta paikallisia isäntiä kohtaan syömällä kaikki tarjottu ruoka, Maj-Lis Ekholm sanoo.


Wil

ma

Hu

rs

ka

ine

n

Pardian Antti Palola:

Ay-ravintoketjun pitää toimiaPalkansaajajärjestö Pardia on ollut SASKin jäsen vuodenvaihteesta lähtien. Puheenjohtaja Antti Palola kertoo, että etenkin nuoret jäsenet ehtivät kummastella solidaarisuustyön puuttumista.

– Heille kansainvälisyys on itsestään selvää. Nuoret haluavat tehdä konkreettista työtä.

SASKin talkookohteisiin löytyi heti vapaaehtoisia, sekä nuoria että keski-ikäisiä.

Palola on valmistautunut siihen, ettei tu-loksia näy heti. Oma liki kymmenen vuoden kokemus valtamerialuksen yliperämiehenä ja kapteenina opetti paljon kulttuurieroista.

– Kerran lähes koko laivan miehistö oli filip-piiniläisiä. Yritin lisätä työvauhtia laittamalla yhden miehen maalaamaan paapuuriin ja toisen styyrpuuriin. Suomalainen olisi ottanut sen kilpailuna, Palola kertoilee.

– Eihän siitä mitään tullut. Miehet ja työ kärsivät, sillä siinä kulttuurissa tehdään työt porukalla. Välillä jutellaan ja sitten jatketaan.

Toisen kulttuurin kunnioittaminen on Pa-lolan mukaan tärkeää.

– Emme voi mennä opettamaan, että meidän tapamme toimia on ainoa oikea. Pitää kuunnel-la paikallisia ja pohtia heidän kanssaan heille parhaat ratkaisut.

Asiantuntemus käyttöön

Kehittyviin maihin löytyy Pardiasta monen-laista asiantuntemusta. Antti Palolan mielestä jäsenistö voisi auttaa kohdemaan yhteiskunnan kehittämisessä esimerkiksi suunnittelemalla verotusjärjestelmiä.

– Toivoisin, että SASKissa löytyisi myös han-ke, joka edistäisi julkisen sektorin järjestäyty-mistä. Mukana voisi olla muitakin kotimaisia

julkisen sektorin liittoja.Monessa maassa järjestäytymistä ei pidetä

suotavana.– Rajoitukset koskevat yleensä armeijaa, po-

liisia ja rajavartiostoa, turvallisuuteen liittyviä ammatteja.

Päätös kypsyi hitaasti

SASKin jäsenyyttä on pohdittu Pardiassa pitkään.

– Aluksi ajateltiin, että kukin jäsenliitoista hoitaa itse oman solidaarisuustyönsä, Palola sanoo.

Ruotsalaisen sisarjärjestön panostusta kan-sainväliseen yhteistyöhön saattoi vain ihailla.

– Siellä tätä on tehty vuosikymmeniä, ja

Palkansaajajärjestö Pardia● pardia on 23 liiton kattojärjestö. jäseniä noin 60 000, joista naisia

on 61 prosenttia ja miehiä 39 prosenttia.

● suurimmat jäsenliitot ovat suomen poliisijärjestöjen liitto, tekniikan

ja tiedon toimihenkilöt ja Ylipistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto.

● Yksi pardialainen talkoolainen lähtee mosambikiin marraskuussa.

● muuta: aiemmin pardialaisia on osallistunut saskin talkoisiin sttk:n nimissä.

työhön laitetaan tuntuvia summia. Kohdemaista kutsutaan omiin isoihin kokouksiin vieraita kertomaan hankkeiden etenemisestä.

Ammattiliitolla pitää Palolan mukaan ol-la tarjottavanaan perinteisen edunvalvonnan ohella myös muita etuisuuksia, näköaloja ja vaikutusmahdollisuuksia.

– Moni meille selvä asia kuten säännöllisesti tuleva palkka on monessa maassa vasta unelma, Palola muistuttaa.

Kun itsellä asiat ovat suhteellisen hyvin, on syytä pitää huolta muistakin.

– Ay-ravintoketjun pitää toimia. Kansainvä-lisellä tasolla ammattijärjestöjen kesken, SAS-Kissa ja sitten konkreettisissa hankkeissa. Mitä nopeammin elintaso halpamaissa nousee, sen parempi meille.

Palola sai hyvän muistutuksen ammattiliit-tojen tekemän kansainvälisen työn tärkeydestä marraskuussa Etelä-Afrikan Durbanissa julkisen alan kansainvälisen liiton PSI:n kongressissa. Palolan mukaan Euroopan ongelmat tuntuvat pieniltä, kun toinen tulee kertomaan, että saisi edes lapset kouluun, kun itse ei osaa lukea. TM

Birgitta suorsa/UP

– Kun itsellä on asiat suhteellisen hyvin, pitää auttaa muita. Solidaarisuustyö kuuluu modernin ammattiliiton toimintaan, Antti Palola sanoo.


Työmaana maailma, tavoitteena tasa-arvoSuomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteis-työjärjestö, jonka hankkeiden kautta kehittyvien maiden ammattiliittoja autetaan vahvistamaan verkostojaan, parantamaan osaamistaan ja puo-lustamaan tehokkaammin jäsentensä oikeuksia.

SASKin näkemyksen mukaan kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Tämän takuumieheksi kehittyviin maihin tarvitaan vahvoja ammattiliittoja.

SASKin hanketoiminnan keskeinen tavoite on vahvistaa kehittyvien maiden ammattiyh-distysliikettä ja parantaa sen toimintakykyä niin, että se kykenee tarjoamaan jäsenilleen toimivan vaikutuskanavan omien työolojensa parantamiseen ja yhteiskunnallisen oikeuden-mukaisuuden edistämiseen.

Tuki on aina väliaikaista

SASKin hankkeiden kautta suomalaiset ammat-tiliitot auttavat sisarjärjestöjään vahvistumaan.

Apu on aina määräaikaista ja kattaa vain

osan paikallisen yhteistyökumppanin tarpeis-ta. Monesti suomalaisten tuki liittyy omana osanaan muiden ammattijärjestöjen hanke-kokonaisuuteen. Se on pieni pala kivijalkaa, jonka varaan paikallinen ammattiyhdistysliike rakentaa verkostoaan.

Hankekumppaneita ovat useimmin jo-ko paikalliset ja alueelliset ammattijärjestöt tai ay-liikettä avustavat ja tukevat järjestöt. SASKin toiminnan pitkän ajan tavoite on myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja demokratian edistyminen toiminta-alueiksi valituissa maissa.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskes-kus on yksi ulkoministeriön kumppanuusjär-jestöistä.

Aktiivista kampanjointia kotimaassa

Hanketoiminnan ohella SASK kampanjoi aktii-visesti kotimaassa. Kampanjoinnin tehtävänä on herätellä suomalaista yleisöä kansainvälisen ay-liikkeen ajamista teemoista.

Ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palk-

ka ovat kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen keskeisiä kampanjateemoja. Lokakuussa 2008 ay-liike vietti ensimmäistä Kansainvälistä kun-non työn päivää (World Day for Decent Work).

Ihmisarvoisen työn määrittelyssä tärkein mittatikku on Kansainvälisen työjärjestön ILOn vahvistamat työpaikkojen perusoikeudet. Ne vahvistettiin ILOn työkongressissa vuonna 1998. ILOn normeissa määritellään työolojen vähimmäisehdot, joiden tulisi koskea kaikkia maailman työtätekeviä.

SASKin kampanjatoiminta pyrkii edistämään ihmisarvoista työtä ja elämiseen riittävää palk-kaa myös kuluttajatietoisuutta edistämällä.

SASK on mukana tekstiilituotannon epäeetti-syyttä ruotivassa Puhtaat vaatteet -kampanjassa (Clean Clothes Campaign), elektroniikkatuotan-non eettisyyttä peräänkuuluttavassa Make IT Fair -kampanjassa sekä urheiluvälinetuotannon ja urheilutapahtumien eettisyyttä vaativassa Play Fair -kampanjassa.

SASK tekee kampanjayhteistyötä myös Am-nesty Internationalin Suomen osaston kanssa ihmisoikeuskysymyksissä. Yhteistyössä koroste-taan, että järjestäytymisvapaus on ihmisoikeus. Vuonna 2012 SASK ja Amnesty kampanjoivat ensimmäistä kertaa yhdessä ay-oikeuksien puo-lesta ja ay-aktiivien sortoa vastaan. TM

www.sask.fi

sAsK numeroina

● 1,7 miljoonaa jäsentä

● 32 suomalaista ammattiliittoa

● 2 palkansaajakeskusjärjestöä

● 4 mannerta

● noin 70 hanketta

SASKin hankkeiden kautta suomalaiset ammattiliitot auttavat sisarjärjestöjään vahvistamaan verkostojaan, parantamaan osaamistaan ja puolustamaan tehokkaammin omien jäsentensä oikeuksia.


LIITY KANNATUSJÄSENEKSI!

www.sask.fi

decent_work_tyomaanamaailma_215x280.indd 1 4.12.2012 10.30

työmaana maailma 2/2013

Documents