työn ja päivätoiminnan valiokunta€¦ · ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista...

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 1

Kokous 2.12.2013

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta


Asialista

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen asialistan hyväksyminen

3. Läsnäolijat

4. Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen

5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja ”maailmalta”

6. Klubitalot matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, mielekkään tekemisen tarjoajina ja työllistymisen tukijoina. Mitä eväitä klubitalotoiminnasta olisi ammennettavissa työn ja päivätoiminnan kehittämiseen?

Sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula, Nuorten Ystävät

7. Työn ja päivätoiminnan kehittämisvisio: visiotyöryhmän tuotoksen yhteistä työstämistä ja työskentelyn jatkosta sopiminen

8. Seuraavat kokoukset

9. Muut mahdolliset asiat

10. Kokouksen päättäminen


• Kolpeneen palvelukeskus – Päivä- ja työtoiminnan tarve kasvaa kun uusia asumisyksiköitä valmistuu ensi

keväänä Rovaniemelle. – Myös kuntayhtymä rakennuttaa asumisyksikön Sodankylään ja varautuu

myös rakentamaan muualle Lappiin jos niin halutaan. – Päivä- tai työtoimintaa järjestetään kaikille meidän asumisyksiköissä asuville

sekä nuorille pitkäaikaishoidossa oleville. – Kaupunki on lopettanut yhden ns. vanhan työkeskuksen ja ostaa palvelua

Romotkelta. Meille ohjautuvat vain ns. haastavat ja vaikeat sopimattomat asiakkaat. Työtä riittää.

• Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea

– Kilpailutus: Coronaria voitti työ- ja päivätoiminnan kilpailutuksen Kymenlaakson alueella. Sotek on tuottanut palvelut pääosin tähän asti. Hinta laski huomattavasti kilpailutuksen myötä. Coronaria ei kuitenkaan ryhdykään tuottamaan itse palveluja, vaikka voitti kilpailutuksen Sotek jatkaa henkilöstöä karsitaan.

– Uusi kuntalaki

• Kehitysvammaliitto

– Terveisiä Tukholmassa 26.-27.11. pidetystä Daglig verksamhet -konferenssista

5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja ”maailmalta”

Heikki Seppälä

Kehitysvammaliitto

29.11.2013

Työ- ja päivätoiminnan näköaloja Ruotsissa

Poimintoja Daglig verksamhet 2013 –konferenssista,

Tukholma 26.-27.11.2013

• Kohderyhmä määrittyy LSS-lain mukaan (Lag om stöd och service till vissa funktionshindrade)

– 1) Kehitysvammaiset, autismin kirjoon kuuluvat henkilöt

– 2) Ne, joilla on aikuisiällä saatu aivovaurio ja jotka tämän seurauksena ovat saaneet merkittävän ja pysyvän henkisen toimintakyvyn vaurion

– 3) Muut, joilla on merkittäviä, jokapäiväisessä elämässä selviytymiseen liittyviä fyysisiä tai psyykkisiä toiminnanvajauksia, jotka eivät johdu normaalista vanhenemisesta

• Autismin kirjoon kuuluvat henkilöt ovat huomattavasti näkyvämpi asiakasryhmä kuin meillä

• Ruotsissa puhutaan paljon ”neuropsykiatrisista asiakkaista”. LSS-lain perusteella annetaan palveluita myös monille ADHD-diagnoosin saaneille sekä osalle mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaista

Daglig verksamhet – kenestä puhutaan?

• Daglig verksamhet –palveluilla on kahdenlaisia tavoitteita:

– Mielekkään päiväaikaisen toiminnan ja osallistumismahdollisuuden järjestäminen niille, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä

– Työllistymismahdollisuuksien etsiminen ja työllistymisen tukeminen

• DV-palvelun piirissä on kaikkiaan n. 30 000 henkilöä

– Väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin Suomessa, mutta kohderyhmä on laajempi

– Määrä on kasvanut jo yli 10 vuoden ajan – moniselitteinen ilmiö

• 87% päivätoiminnasta tuotetaan kunnallisena palveluna

• Kustannukset ovat keskimäärin 23 000 €/hlö/vuosi

• n. 1% palveluiden käyttäjistä työllistyy vuosittain

• Vain 42%:ssa kunnista on ainakin yksi vuoden aikana työllistynyt palveluiden käyttäjä – mutta hajonta kuntien välillä on suuri!

Joitakin perustietoja

• IPS – yksilölliset tuki- ja palveluratkaisut ja niihin liittyvä osaaminen; työllistymistavoitteiden sisällyttäminen niihin

– Tätä työskentelyotetta ollaan vahvasti tuomassa työ- ja päivätoimintaan

– Sosiaalihallituksen tekemän laatukartoituksen mukaan 65%:ssa yksiköistä asiakkailla on ajan tasalla olevat yksilölliset suunnitelmat

– Vain 14%:ssa yksiköistä on käytäntönä, että henkilön selviytymistä työelämässä edes kokeillaan

• Työllistymistä tukevien palveluiden yhteistyö muiden tuki-palveluiden kanssa (Arbetsförmedlingen, Försäkringskassan)

• Sisältöjen kehittäminen

• Työpaikkojen etsimisen tehostaminen

– Harjoittelupaikkoja (työnantajalle ilmaisia) kyllä saadaan, mutta nämä eivät muutu työpaikoiksi

Keskustelunaiheita (mm.)

• Socialstyrelsen tekee säännöllisiä vertailututkimuksia siitä, miten julkisella rahoituksella toimivat päivätoimintayksiköt täyttävät tietyt laatukriteerit; näillä piiskataan palveluiden kehittämiseen

• Yksittäisiä innovaatioita: – Yksityinen työllistämispalvelu, jonka tavoitteena on luotsata erityistä tukea

tarvitsevia nuoria suoraan koulutuksesta työelämään, www.peritos.se

– Kunnallinen työtoimintakeskus on tehnyt sopimuksen teollisuusalueella toimivan yrittäjäyhdistyksen kanssa teollisuusalueen ulkoalueiden kunnossapidosta (Gävle).

– Työhönvalmentajan toimisto on siirretty työkeskuksesta kunnan elinkeinotoimistoon.

– Työllistämispalvelun perustaminen työkeskuksen erilliseksi toimintayksiköksi

• Käsitteellistä pohdintaa ja tutkimusta: – Työkyky – Kompetenssi/osaaminen – Työllistettävyys

• Tuetun työllistämisen toimintamallin sisäistäminen: place, then train

Ideoita, innovaatioita

http://www.peritos.se/


• Keskustelua Heikki Seppälän alustuksen pohjalta – Erittäin hyvää tietoa Ruotsin tilanteesta. – Seurantatutkimus puuttuu Suomessa: mitä ihminen hyötyy työ-

tai päivätoiminnasta; mitä ihmiselle tapahtuu työllistymisen jälkeen?

– Työhönvalmentajat eivät saa olla portinvartijoita, jotka määrittävät, milloin ihminen on valmis/milloin hänen työkykynsä on työmarkkinoiden vaatimalla tasolla. Työnantaja päättää, vastaako henkilön työpanos sitä mitä työnantaja odottaa.

– Heikki Seppälä: KIT-projektissa on käynnistetty tutkimus. Kerätään tietoa työtoiminnassa, avotyötoiminnassa olevista ihmisistä ja työllistyneistä: Mitä ihmiset tekevät, miten pitkään ovat olleet, millä aloilla… Mistä porukasta puhutaan? Kuva siitä, paljonko meillä ihan oikeasti on avoimille työmarkkinoille työllistyneitä. Puuttuu ajan tasalla oleva tieto, kenestä puhutaan ja mikä on konkretia. • Tutkimus aloitettu Kymenlaaksossa (KIT-projektin toiminta-alue),

Etevassa ja Helsingissä. • Toinen tiedonkeruuvaihe tulee kevättalvella 2014; myös KVANK:n

toimijoille suunnataan. Toivotaan myötämielistä suhtautumista!

– Tiedetäänkö Suomesta vastaavaa lukua työtoiminnan kustannuksista? Hyvä kysymys… Päivähinta Suomessa ehkä noin 50-60 €/päivä, Ruotsissa 100 €/päivä. Kotkan kilpailutuksen hinta päivätoiminnasta 87 €.

– Onko vuosittain työllistyvien määrä Suomessa suurempi kuin Ruotsissa?


• Mitä eväitä klubitalotoiminnasta olisi ammennettavissa työn ja päivätoiminnan kehittämiseen?

Sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula, Nuorten Ystävät

Lean esitysdiat ovat kokousmuistion liitteenä.

6. Klubitalot matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, mielekkään tekemisen tarjoajina ja työllistymisen tukijoina


Lounastauko 12.30-13.30


• Kehittämisvision esittely Kehittämisjohtaja Sanna Salama, Aula-työkoti

• Pienryhmäpohdinta kehittämisvision sisällöstä

• Jatkosta sopiminen

7. Työn ja päivätoiminnan kehittämisvisio: visiotyöryhmän tuotoksen yhteistä työstämistä ja työskentelyn jatkosta sopiminen


Visiotyöryhmä

Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013)

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

Palkkatyö

avoimilla

työ-

markkinoilla

• Myös tuetut

osuuskunnat +

tuettu

yrittäjyys

avoimilla työ-

markkinoilla

Osallisuutta tukeva toiminta

(= tavoitteellinen, mielekäs

päiväaikainen toiminta, sis. myös

laaja-alaisiin tuen tarpeisiin

vastaamisen ja kuntoutumisen

tukemisen)

Mahdollistuminen,

voimaantuminen

Työllistymistä ja työssä

pysymistä tukeva

toiminta

Vapaaehtoistoiminta Koulutusjärjestelmä

Toiminnan tukikohta, liikkuva toiminta, ”pistäytymispaikat”, ”klubit”/klubitalot, projektit, yhteistyö esim. nuorisotoimen ja vanhuspalveluiden kanssa

Elinikäinen oppiminen (oppimisprosessit, kurssitoiminta…)

Yksilöllinen tavoitesuunnitelma – valtaistuminen kansalaisena

• Työelämä-taitojen harjoittelu

• Määrä-aikainen, tavoitteellinen työharjoittelu

• (Osa-aikaisesti) palkkatyössä olevien ”palkkatyö-klubi” (vertaistuki)

Avoimille

työmarkkinoille työllistymisen ja työssä pysymisen tuki

• Tuettu osuuskunta-muotoinen työn tekeminen

• Tuettu toiminimellä työn tekeminen

Mahdollinen työn

tulos jää henkilön itsensä hyväksi

• Työ, jossa eivät täyty työsuhteen tunnus-merkit

”Itsensä

toteuttaminen” työn keinoin

• Työsuhteinen työ (nykyinen SHL 27 d § 3 mom.)

Tuotannollisen

työn tekeminen työsuhteessa

Tuetun työllisty-

misen työhön-

valmennus +

TE-hallinnon palvelujen hyödyntä-

minen

Tuettu päätöksenteko vaihtoehtojen

kartoittamisessa ja valintojen ja päätösten

tekemisessä


• Työtoiminta ja päivätoiminta jatkossa: A. Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta

B. Osallisuutta tukeva toiminta

• Sekä työllistymistä ja työssä pysymistä että osallisuutta tukevassa toiminnassa – Toiminnan toteutus perustuu yksilöllisiin tavoitesuunnitelmiin

– Tavoitteena on valtaistuminen kansalaisena

– Läpileikkaavana periaatteena on oikeus elinikäiseen oppimiseen

– Tuetaan erilaiseen vapaaehtoistoimintaan osallistumista

– Hyödynnetään koulutusjärjestelmän tarjoamia vaihtoehtoja

– Toimintaa toteutetaan esim. toiminnan tukikohdista käsin, liikkuvana toimintana, ”pistäytymispaikkoina”, ”klubeina” ja klubitaloina, isompina ja pienempinä projekteina sekä yhteistyössä esim. nuorisotoimen ja vanhuspalveluiden kanssa

Aukisanoittamista


• Tavoitteena avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön työllistyminen (ml. avoimilla työmarkkinoilla tapahtuva tuettu yrittäjyys ja tuettu osuuskuntamuotoinen yrittäminen) ja työssä pysyminen

• Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä olennainen elementti on tuetun työllistymisen työhönvalmennus (= työhönvalmentajan tuki) – Kehitysvammaisten ihmisten tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen

voidaan nähdä koostuvan kahdesta yhtä tärkeästä elementistä: a) Työllistymisen/työkyvyn tukeminen b) Toimintakyvyn tukeminen

– Toimintakyvyn tukeminen tarkoittaa henkilön kokonaisvaltaista tukemista työllistymiseen ja työssä pysymiseen vaikuttavissa asioissa, esim.:

• Kehitysvammaisen henkilön tukeminen käsitteellisten toimintaympäristöjen konkretisoinnissa

• Kehitysvammaisen henkilön tukeminen uusien ja vaihtuvien tilanteiden hahmottamisessa

• Työnantajan antaman perehdytyksen konkretisointi kehitysvammaisen henkilön ymmärtämään muotoon

• Kehitysvammaisen henkilön tukeminen jo hankittujen taitojen hyödyntämiseessä juuri kyseisessä ympäristössä

• Kehitysvammaisen henkilön tukeminen työelämän edellyttämien sosiaalisten taitojen hankinnassa ja harjoittelussa

– Koska toimintakyvyn tukeminen on keskeinen edellytys kehitysvammaisen henkilön työllistymiselle ja työssä pysymiselle, tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelun (= työhönvalmentajan) tulee olla aina tarvittaessa saatavilla työhönvalmentajan pysyvä taustatuki tarvittaessa hyödynnettäväksi

– Työhönvalmentaja on kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä ja työssä pysymisessä välttämätön ”apuväline”, jolta edellytetään tarvittavaa ammatillista osaamista niin työkyvyn/työllistymisen kuin toimintakyvyn kokonaisvaltaisessa tukemisessa tuetun työllistymisen työhönvalmennus = sosiaalihuollon palvelu

A) Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta (1)


• Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemisessa hyödynnetään tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen lisäksi/rinnalla TE-hallinnon palveluja (esim. palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki)

• Työllistymistavoitetta ja työssä pysymisen tavoitetta tuetaan sosiaalihuollon palveluina: esim. työelämätaitojen harjoittelu, määräaikaiset, tavoitteelliset työharjoittelut ja palkkatyössä olevien henkilöiden vertaistuki esim. ”palkkatyöklubin” muodossa



• Kaikki kehitysvammaiset ihmiset eivät (ensisijaisesti) tavoittele työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Silti heilläkin tulee olla mahdollisuus määrittää omat tavoitteensa tekemänsä työn suhteen, etsiä omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksenkohteitaan ja määrittää omaa ammatti-identiteettiään (myös mahdollista myöhemmin avoimille työmarkkinoille pyrkimistä varten).

• Jotta heillä ei teetetä ”osallisuutta tukevan toiminnan” nimissä työtä, jonka taloudellinen tulos jää työn teettäjän hyväksi, osana työllistymistä ja työssä pysymistä tukevaa toimintaa voidaan järjestää: – Tuettuna osuuskuntatoimintana ja tuettuna toiminimellä tehtävää

työtä, jolloin työn taloudellinen tulos jää työn tekijän itsensä hyväksi. Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva palvelu tarjoaa tällöin tuen ja ”alustan” sille, että henkilö voi saada työnsä taloudellisen tuloksen itselleen, vaikka ei työllisty avoimille työmarkkinoille.

– Työsuhteista työtä (vrt. nykyinen sosiaalihuoltolain 27 d § 3 momentti: työ, jossa työntekijä on työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa palvelun tuottajaan)

– (Lisäksi osana osallisuutta tukevaa toimintaa voidaan järjestää työtä, jossa eivät täyty työsuhteen tunnusmerkit. Ks. tarkemmin dia 8.)

• Työllistymistä ja työssä pysymistä tukevasta toiminnasta on tarvittaessa mahdollisuus siirtyä osallisuutta tukevaan toimintaan – Siirtymien mahdollistaminen



• Tavoitteellinen, mielekäs päiväaikainen toiminta – Sisältää myös myös laaja-alaisiin tuen tarpeisiin vastaamisen ja

kuntoutumisen tukemisen

• Toiminnan tavoite: mahdollistuminen, voimaantuminen • Kehitysvammaisten ihmisten osalta suurin osallistujavolyymi • Osallisuutta tukevan toiminnan keskeisiä periaatteita:

– Vuorovaikutuksen ja kommunikaation tukeminen – Tuettu päätöksenteko vaihtoehtojen kartoittamisen ja valintojen

ja päätösten tekemisen tukena; tietoisuuden lisääminen ja tukeminen siitä, että omaan elämään on mahdollista vaikuttaa ja valintoja on mahdollista tehdä

– Henkilökohtainen apu ja henkilökohtaiset budjetit yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöinnissä

– Erilaisten ja vaihtelevien sosiaalisten roolien mahdollistuminen – Toiminnan toteuttaminen erilaisissa ja vaihtelevissa (sosiaalisissa)

ympäristöissä – Yhteiskunnallisen osallisuuden ja kansalaisuuden tukeminen – Panoksen antaminen lähiyhteisöön – Kokeilut ja kokemusten aktiivinen hankkiminen ja saaminen – Keskeinen indikaattori: kontaktien määrä ympäröivään yhteisöön,

”muihin ihmisiin”

B) Osallisuutta tukeva toiminta (1)


• Osallisuutta tukevassa toiminnassa voidaan tehdä työtä, joka mahdollistaa itsensä toteuttamisen työn keinoin, mutta jossa eivät täyty työsuhteen tunnusmerkit (1. sopimus, 2. ansiotyön tekeminen, 3. työn tekeminen toiselle, 4. vastikkeellisuus ja 5. johdon ja valvonnan alaisuus eli työnantajan direktio-oikeus) – Osallisuutta tukevassa toiminnassa tehtävä työ on siis

työtä, 1. jonka tekemisestä ei tehdä sopimusta, 2. jota ei tehdä ansiotarkoituksessa, 3. jota ei tehdä toiselle, 4. jota ei tehdä vastiketta vastaan ja 5. jota ei tehdä johdon ja valvonnan alaisena.

– Em. työ on itsensä toteuttamisen keino, väline

• Osallisuutta tukevasta toiminnasta on mahdollisuus siirtyä työllistymistä ja työssä pysymistä tukevaan toimintaan – Siirtymien aktiivinen mahdollistaminen

B) Osallisuutta tukeva toiminta (2)


• Mitä ajatuksia/kysymyksiä kehittämisvisio herättää?

• Edetäänkö tältä pohjalta vai edellyttääkö kehittämisvisio muutoksia? Jos edellyttää, mitä muutoksia?

Pienryhmäpohdinta


• Hyvää se, että ne, jotka eivät pysty/halua työhön, voisivat osallistua osallisuutta tukevaan toimintaan + vapaaehtoistoiminnan kytkeminen

• Haettu paljon vaihtoehtoja • Avotyötoiminta karsittu kokonaan pois määräaikainen

työharjoittelu välivaiheena työllistymiseen • Hyvä pohja; hyvä kuva • Molemminsuuntainen työura-ajatus • Osallisuutta tukeva toiminta hyvä termi; antaa jo terminäkin vihiä

siitä, mitä voisi sisällöllisesti olla • Visiotyöryhmä mennyt eteenpäin työssään • Jaottelu osallisuutta/työllistymistä tukevaan toimintaan on hyvä • Sosiaalihuollon palvelu olisi tukeminen (ei niinkään työ tai

toiminta) • Työosuusrahan maksaminen? TEOS-linjaus: samansuuruinen

kulukorvaus (onko maksajana kunta vai valtio?) • Alueelliset erot esim. osallisuutta tukevan toiminnan

toteuttamisessa • Malli vaatii uutta ajattelua henkilöstöltä – on mallin toteutumisen

ensiedellytys (koulutus, opiskelu). Vaatiiko myös enemmän henkilökuntaa?

• Osallisuutta tukeva toiminta: liikunta-, kulttuuri-, terapiapalveluiden rooli?

Pienryhmäpohdinnan purku


• Vapaaehtoistoiminta: tuen antaminen/valmentaminen siihen, että ihmiset voivat hakeutua vapaaehtoistoiminnan piiriin tien avaaminen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen

• Avotyötoiminta: riittääkö kantti lopettaa toiminta yks kaks? Edellyttää kuntien sitoutumista asiaan. Niin kauan kuin annamme itse ymmärtää, että asia on ihan ok esim. kuntatalouden takia, niin kauan toiminta jatkuu muuttumattomana.

• Malli on hyvä ja tämän pohjalta voidaan jatkaa • Hyvää: selkiyttää keskustelua, antaa selkeät koordinaatit • Valtaistuminen kansalaisena, yksilölliset suunnitelmat: ihmisten

itsensä täytyy voida tietää, meidän täytyy antaa mahdollisuus tietää, mitä vaihtoehtoja heillä on käytettävissään, mihin he voivat pyrkiä ja mitä tavoitella

• Kaavakuvaa ei saa nähdä putkena, jossa edetään vasemmalta oikealle omannäköisten ratkaisujen/kokonaisuuksien rakentaminen yksilöllisten suunnitelmien pohjalta, ihminen itse aktiivisesti rakentamassa itselleen omannäköistä elämää

• Työosuusraha: vääristänyt palveluja käyttävien ihmisten ja työntekijöiden käsitystä siitä, mistä oikeastaan onkaan kyse (leikitään muka-työtä muka-rahaa vastaan) työn ja korvauksen välinen suhde selkeämmäksi

• Rajapinta TE-hallinnon ja vammaispalvelujen välillä: ei rakenneta rajaa, vaan joustavia yhteistyökäytäntöjä selvästi enemmän kosketuspintaa TE-hallinnon palveluihin

• Yksilöllinen tavoitesuunnitelma – valtaistuminen kansalaisena Valtaistuminen kansalainen – yksilöllinen tavoitesuunnitelma (sanojen järjestys kuvassa)


• Kysymyksiä:

– Tarvitaanko sosiaalihuollon puolelle määräaikainen työharjoittelu, vai riittäisikö TE-hallinnon työkokeilu, jos siihen liittyisi sosiaalihuollon puolelta työhönvalmentajan tuki?

– Miten visio organisoidaan käytäntöön? Millaisilla organisaatioilla visiota toteutetaan?


• Kokemuksia KVANK Yksilöllisen tuen laatukriteerien työstämisestä Muuttovalmentaja Pirjo Valtonen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri/Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus

Kehittämisvision jatkotyöstämisestä sopiminen


• Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun tuottajien, kunnan ja valvontaviranomaisten käyttöön.

• Kriteerit on laadittu erityisesti asumista tukeville palveluille, mutta ne soveltuvat myös muiden palvelujen määrittelyyn ja arviointiin.

• Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lähtökohtana ovat henkilön yksilölliset tarpeet.

• Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle oman näköisen elämän.

• Kriteeristö koostuu kolmesta osasta: - Yleinen osio, jossa kuvataan laatukriteerit yksilön, palvelujen

tuottamisen ja järjestämisen ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulmista

- Liitetaulukko, jossa on määriteltynä keskeisimmät laatuvaatimukset

- Selkokielinen kuvaversio, jossa tiivistetään asiakkaan näkökulmasta laatukriteeristön keskeisin viesti.

Laatukriteerien käyttötarkoitus


1. Palveluni vastaavat minun yksilöllisiä tarpeitani. (yksilölliset palvelut)

2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea. (tuettu päätöksenteko)

3. Minua kohdellaan kunnioittavasti. (kunnioittava kohtelu)

4. Palveluni ovat riittäviä ja lainmukaisia. (lainmukaiset palvelut)

5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni. (ihmisoikeuksien turvaaminen)

6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa. (osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa)

Kriteeristön osa-alueet


• Yksilön kannalta miten tuodaan esiin yksilön oikeudet, tuentarpeet ja voimavarat? Käyttäjänäkökulma

• Palveluntuottajan kannalta miten palvelut saadaan tuotettua niin, että ne vastaavat yksilöllisiä palvelujen tarpeita kaikin puolin? Palveluntuottajan näkökulma

• Yhteiskunnan kannalta miten osallisuus mahdollistetaan ympäröivään lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan? Valtakunnallinen näkökulma

Kriteeristö työstettiin kolmella osa-alueella


• Pienryhmiä, joissa oli puheenjohtaja koordinoimassa työstämistä työpareille.

• Kaikki kuusi kohtaa työstettiin kolmen eri näkökulman kautta

– Keinot, miten saavutetaan

– Olemassa olevat työvälineet ja hyvät käytännöt

– Muut tärkeät näkökulmat

• Isoissa kokouksissa pienryhmät esittivät tuloksiansa.

• Valtakunnallisessa seminaarissa laatukriteereitä tehtiin tutuksi suurelle yleisölle.

• Kuusi alueellista juurruttamisseminaaria laatukriteerien valmistuttua.

Käytännön toteutus

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 30

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Laatukriteerien käyttötarkoitus:

• Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun tuottajien, kunnan ja valvontaviranomaisten käyttöön.

• Kriteerit on laadittu erityisesti asumista tukeville palveluille, mutta ne soveltuvat myös muiden palvelujen määrittelyyn ja arviointiin.

• Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lähtökohtana ovat henkilön yksilölliset tarpeet.

• Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle oman näköisen elämän.

• Kriteeristö koostuu kolmesta osasta: – Yleinen osio, jossa kuvataan laatukriteerit yksilön, palvelujen

tuottamisen ja järjestämisen ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulmista

– Liitetaulukko, jossa on määriteltynä keskeisimmät laatuvaatimukset

– Selkokielinen kuvaversio, jossa tiivistetään asiakkaan näkökulmasta laatukriteeristön keskeisin viesti.

Laatukriteerien valmisteluprosessi

• Laatukriteerit on laadittu kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa.

• Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen, kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta.

• Laatukriteerien valmisteluun osallistui palvelujen käyttäjien edustajia, työntekijöitä, johtoa, järjestöjen, kuntien ja eri palvelujen tuottajien edustajia.

• Laatukriteerit on tehty kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta, mutta ne soveltuvat myös muiden erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien ihmisten tuen ja palvelujen laadun arviointiin.

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu 2011 33

Kriteeristön osa-alueet

1. Palveluni vastaavat minun yksilöllisiä tarpeitani. (yksilölliset palvelut)

2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea.

(tuettu päätöksenteko)

3. Minua kohdellaan kunnioittavasti. (kunnioittava kohtelu)

4. Palveluni ovat riittäviä ja lainmukaisia. (lainmukaiset palvelut)

5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni. (ihmisoikeuksien turvaaminen)

6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa. (osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa)


1. Yksilölliset palvelut

Yksilön taso:

• Minulla on oikeus valita erilaisista vaihtoehdoista, missä ja kenen kanssa asun.

• Osallistun tukeni ja palvelujeni suunnitteluun ja päätöksentekoon: mm. avun ja tuen tarpeen arviointi, avustajien hankinta, avustustuntien käyttö, palvelusuunnitelma, erityishuolto-ohjelma, palvelusopimus ja vuokrasopimus. Voin käyttää tarvittaessa apunani minun asiani hyvin tuntevaa edustajaa.

• Minulla on oikeus saada tietoa eri palveluista, palvelujen sisällöistä ja sekä siitä, miten minun osallisuuteni mahdollistetaan.

• Saan muuttovalmennusta ennen ja jälkeen muuton.

• Palveluni tukevat minulle tärkeiden asioiden toteutumista. Palveluissani otetaan huomioon minun elämäntyylini ja –tapani. Päivittäiset toimeni muodostuvat minun elämäntapavalinnoistani eivätkä henkilökunnan työvuoroista.



Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso: • Avun ja tuen tarpeen arviointi ja palvelusuunnittelu tehdään henkilön

ja häntä tukevien läheisten kanssa. Edustajaa käytetään silloin, kun henkilö ei pysty edes tuetusti osallistumaan omaan avun ja tuen tarpeen ja palvelujen suunnitteluun.

• Palvelujen sisältöjen kuvaus tehdään näkyväksi myös palvelujen käyttäjille. Palvelun sisältö kuvataan selkokielellä tai muilla asian ymmärtämistä ja siitä neuvottelemista tukevilla tavoilla.

• Resurssit ja työajan käyttö suunnitellaan asiakkaan palvelutarpeiden mukaan.

• Palvelut on mitoitettu yksilöllisinä palvelupaketteina/henkilölle varattuina tukitunteina.

• Työn järjestelyt (esim. työajat ja –vuorot) perustuvat aina ensisijaisesti asiakkaiden tarpeisiin työlainsäädännön vaatimukset huomioon ottaen.

• Hankintamenettelyssä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet. • Vuokrissa ja ylläpitomaksuissa ei ole piilotettuja kustannuksia.



Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso:

• Yksilöllinen tuki turvaa muutakin kuin ”hengissä pysymisen” ja toiminnan kodin sisällä (ns. välttämättömän avun periaate):

– henkilö pääsee ulos päivittäin niin halutessaan

– henkilö saa tarvittavan avun henkilökohtaisiin asiointeihinsa.

– henkilö saa tarvittavan avun vapaa-ajan toimintaan osallistumisessa kodin ulkopuolella

– henkilö saa tarvittavan avun kanssakäymiseen hänelle tärkeiden ihmisten kanssa

– henkilö saa tarvittavan avun yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa

• Vuotuinen palvelujen laadun arviointi sisältää aina vaiheen, jossa kerätään tietoa asiakaskokemuksista.

• Asiakkaille on kerrottu, miten palveluista voi antaa palautetta ja miten voi puuttua mahdollisiin epäkohtiin palveluissa.


Valtakunnallinen taso:

• Lait ja ohjeet takaavat palvelujen yhdenvertaisen laadun.

• Palvelujen valvonnassa käytetään yhdenmukaisia laatukriteerejä. Laatukriteerien toteutumista valvotaan eri näkökulmista (laaja-alaisen seurantaryhmän käyttäminen, asukas itse, kunnan edustaja, palvelujen tuottaja, valvontaviranomaiset)

• Asunnot ja palvelut erotetaan toisistaan. Henkilö tekee huoneenvuokralain mukaisen vuokrasopimuksen.

• Valtakunnallisissa asuntojen rakentamisohjelmissa ja kehittämisen rahoituksessa tuetaan uusien asuntomallien kehittämistä.

• Lainsäädännöllä mahdollistetaan henkilökohtainen budjetointi ja palvelusetelin käyttö.

• Valtakunnallinen seuranta ja tilastointi perustuu käsitteisiin, joissa on erotettu toisistaan asunto ja asumista tukevat palvelut.



2. Tuettu päätöksenteko

Yksilön taso:

• Saan tietoa eri palveluista, niiden sisällöistä ja tavoitteista itselleni ymmärrettävällä tavalla (selkokielellä, kuvakommunikaatiolla, tulkkipalveluna jne.)

• Voin tehdä valintoja eri vaihtoehdoista.

• Saan tukea valintojeni seurausten ja mahdollisten riskien ymmärtämiseen ja vastuun ottamiseen asioistani.

• Voin käyttää apunani päätöksenteossa läheisiäni, puolueetonta tukihenkilöä tai edustajaa.

• Saan valita palvelujen tuottajista itselleni sopivimman.




• Organisaation kulttuuri tukee asiakkaan kanssa tehtävää yhteistyötä.

• Palveluprosessit on kehitetty siten, että asiakkaat voivat omien voimavarojensa mukaisesti osallistua suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja arviointiin.

• Palvelussa käytetään asiakkaan käyttämää kommunikaatiomenetelmää.

• Organisaation palvelua koskevat dokumentit on selkokielistetty tai kuvattu muuten asiakkaille ymmärrettävällä tavalla.




• Lainsäädäntö turvaa asiakkaiden kuulemisen.

• Lainsäädännöllä on varmistettu asiakkaiden oikeus tuettuun päätöksentekoon.

• Koulutusjärjestelmä tuottaa osaavaa henkilökuntaa, joka kykenee vastaamaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin.


3. Kunnioittava kohtelu

Yksilön taso:

• Minun itsemääräämisoikeuttani kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Minua ei kuitenkaan jätetä heitteille, jos en itse kykene kantamaan vastuuta tekemistäni valinnoista.

• Minua kuunnellaan ja minulle annetaan tietoa minua itseäni koskevissa asioissa.

• Yksityisyyteni on turvattu.

• Saan apua terveydentilani ja turvallisuuteni ylläpitämisessä.




• Organisaation kulttuuri tukee asiakasta arvostavaa ja kunnioittavaa kohtaamista. Avustamisen ja hoidon tilanteissa turvataan henkilön itsemäärääminen, autonomia ja intimiteetti.

• Kaikissa tilanteissa kunnioitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta. Mikäli henkilöä joudutaan rajoittamaan, perustellaan ja raportoidaan toimenpiteet asianmukaisella tavalla.

• Palvelujen laatua arvioidaan henkilön hyvinvoinnin ja elämänlaadun näkökulmista.




• Eettiset kriteerit on määritelty valtakunnallisella tasolla ja niiden toteutumista valvotaan.

• Lainsäädäntöön kirjoitetaan nykyistä vahvemmat kunnioittavaa kohtelua koskevat säädökset.


4. Lainmukaiset palvelut

Yksilön taso: • Perustuslailla säädetyt perusoikeuteni toteutuvat arjessa.

– Minulla on oikeus valita asuinpaikkani. – Liikkumistani kotona tai lähiympäristössä ei rajoiteta turhaan. – Minua kohdellaan yhdenvertaisesti ja ihmisarvoani kunnioittaen. – Turvallisuuteni, henkilökohtainen vapauteni ja

koskemattomuuteni on taattu. – Riittävät ja omia valintojani kunnioittavat palvelut antavat

minulle mahdollisuuden elää ihmisarvoista elämää. – Toimeentuloni on turvattu.

• Oikeuteni hyvää palveluun ja kohteluun toteutuvat Sosiaalihuollon

asiakaslain edellyttämällä tavalla. – Olen osallisena palveluideni suunnittelussa ja minun tarpeeni on

kirjattu palvelusuunnitelmaan. Tarvittaessa kuullaan läheisiäni. – Toivomukseni ja mielipiteeni otetaan huomioon ja minun

itsemääräämisoikeuttani kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. – Minun etuni on ratkaiseva tekijä päätöksenteossa ja

toiminnassa.



Yksilön taso: • Palveluni ja tukitoimeni järjestetään noudattaen lakia

– Palveluni edistävät edellytyksiäni elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

– Palveluni ehkäisevät ja poistavat vammaisuudestani aiheutuvia haittoja ja esteitä.

– Palveluni vastaavat yksilöllistä avun ja tuen tarvettani.




• Organisaatiot

– huolehtivat, että asiakkaan perusoikeudet toteutuvat

arjessa (PL 22 §)

– mahdollistavat riittävät ihmisarvoisen elämän edellyttämät palvelut asukkaille (PL 19 §)

– huolehtivat siitä, että palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan (VPL 3 §)

– edistävät asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun

(Sos. huollon asiakaslaki 1 §)

– ottavat huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat (VPL 7 §)

– valvovat asiakkaan oikeuksien toteutumista.




• Valtion budjettiin varataan riittävät määrärahat laadukkaiden asumispalveluiden rahoittamiseen.

• Kunnille varataan riittävästi aikaa valmistautua säädettäessä uusista tehtävistä.

• Vammaisten ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista tiedotetaan riittävästi ja ymmärrettävästi.

• Palvelujen tuottajien toimintaa valvotaan yhdenmukaisilla kriteereillä.

• Palveluiden kehittämistyöhön varataan riittävät resurssit.

• Asiakkaan toimeentulo on turvattu.


5. Ihmisoikeuksien turvaaminen

Yksilön taso:

• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää, että

– minua kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa ja ihmisarvoani kunnioitetaan (3 artikla)

– minulla on oikeus valita missä ja kenen kanssa asun ja kuinka asumisjärjestelyni toteutetaan (19 artikla)

– saan päättää omista asioistani ja saan siihen tarvittaessa tukea (12 artikla)

– saan tarvitsemani palvelut, joihin kuuluu myös henkilökohtainen apu (19 artikla)

– minulla on oikeus osallistua ja olla osallisena lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa laajemminkin (19 artikla)

– Henkilökohtainen koskemattomuuteni on turvattu (15-17 artiklat)




• Kunnalliset päätöksentekijät ja toimijat sekä asumispalveluiden tuottajat

– tuntevat YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja noudattavat sopimusta sekä edistävät sen toteutumista käytännössä

– varmistavat ihmisoikeuksien toteutumisen omassa päätöksenteossaan ja käytännön toiminnassaan

– varaavat raha- ja henkilöresurssit oikeuksien toteuttamiseksi

– varmistavat oikeuksien toteutumisen tiedottamalla ja valvomalla päätöksentekoa ja toimintaa




• Suomi ratifioi pikaisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja perustaa sopimuksen täytäntöönpanoon ja seurantaan tarvittavat mekanismit.

• Ihmisoikeuksista tiedotetaan ja niiden noudattamista valvotaan.

• Palveluiden tuottamiseen varataan riittävät resurssit.

• Lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan ihmisoikeussopimusten vaatimuksia.


6. Osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa

Yksilön taso:

• Minä osallistun ja toimin yhteisössäni ja käytän muiden kuntalaisten tavoin yleisiä palveluja.

• Asioin itse kaupassa, pankissa jne. ja saan siihen tuen ja avun.

• Käytän yleisiä vapaa-aika- ja harrastuspalveluja sekä saan tarvitsemani tuen yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa.

• Minä tapaan asuinyhteisöni ulkopuolella olevia ystäviäni ja läheisiäni ja minua tuetaan siinä.




• Kuntalaiset ovat yhdenvertaisia ja palvelut turvaavat kaikkien yhdenvertaisen osallisuuden

• Yleiset tilat ja palvelut ovat esteettömiä ja saavutettavia (design for all).

• Erilliset asunnot ja ryhmäasunnot sijaitsevat lähellä yleisiä palveluja.

• On tarjolla riittävä määrä yksilöllisiä palveluja ja avustajia, jotka turvaavat yksilölliset mahdollisuudet osallistua.

• Yhteiskunnallisen osallistumisen ja sosiaalisen liittymisen tukeminen on määritelty osaksi työntekijöiden työnkuvaa.

• Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa mahdollistetaan ihmisen oikeus myös mielekkääseen työhön tai päivätoimintaan.




• Lait ja ohjeet takaavat palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, käytettävyyden ja laadun.

• Lailla on turvattu ihmisen oikeus valita kotipaikkakuntansa ja lähiyhteisönsä.

• Tilojen ja palvelujen rahoituksen ehtona on niiden esteettömyys ja saavutettavuus eri näkökulmista (design for all).


• Irlannin työ- ja päivätoiminnan kehittämisen 12 periaatetta Muuttovalmentaja Pirjo Valtonen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri/Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus

Kehittämisvision jatkotyöstämisestä sopiminen

Presentation

on

New Directions

from

Anne Melly, Health Service Executive, Ireland

to

Council of Europe Workshop, Helsinki Thursday, 19th September, 2013

56

New Directions

The Recommended New Approach

Choice of 12 Personal Support

Services for Adults with

Disabilities underpinned by the

Core Values of:-

Person Centredness;

Community Inclusion and Active Citizenship;

Quality.

57

New Directions


58

New Directions


59

New Directions


60

New Directions


Em. 12 periaatetta vapaasti suomennettuna

• Tukea valintojen ja suunnitelmien tekemiseen • Tukea siirtymävaiheisiin ja etenemiseen • Tukea lähiyhteisöön liittymiseen • Tukea koulutukseen pääsemiseksi • Tukea mahdollisimman suureen itsenäisyyteen • Tukea henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen kehitykseen • Tukea terveyteen ja hyvinvointiin • Tukea valmentaviin ja kehittäviin koulutuksiin • Tukea ammatillisiin opintoihin ja työn mahdollisuuksiin • Tukea henkilökohtaiseen itseilmaisuun ja luovuuteen • Tukea merkityksellisiin ja sosiaalisiin rooleihin • Tukea vaikuttamismahdollisuuksiin palveluissa


• Visiotyöryhmän ehdotus jatkosta – Visiotyöryhmä jatkaa tarvittaessa henkilövaihdoksin/-

täydennyksin

– Tavoite: laatukriteerit visiojäsennyksen pohjalta kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoimintaan

– Jos tavoitteeksi asetetaan laatukriteerien työstäminen, visio-työryhmä tarvitsee valiokunnalta evästystä laatukriteereissä huomioitavista asioista

– Aikataulutavoite: laatukriteerit valmiina v. 2014 loppuun menenssä (8-10 työkokousta)

– Laatukriteerien työstämisen pilkkominen eri työryhmille valio-kunnan parissa?

– Laatukriteerien työstöprosessin aluksi pyydetään konsultaatio Susanna Hintsalalta, joka koordinoi KVANK:n yksilöllisen tuen laatukriteerien työstämistä: prosessista saadut opit, kokemukset ja käytännön vinkit


• Mitä sisältöjä/tavoitteita 2014 kokouksiin?

– TEOS-lopputulos

– Valas-työryhmä (Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävä työryhmä)

• Kuinka monta kokousta? Milloin kokoustetaan? Sovitut kevään 2014 kokoukset:

– Maanantai 10.2. klo 10-16, Kehitysvammaliitto: TEOS

– Maanantai 28.4. klo 10-16, Kouvola (Carea ja Kouvolan kaupunki)

8. Seuraavat kokoukset


• Missä kokoustetaan milloinkin (emännöinti/isännöinti)?

– Tila

– Tarjoilut

– Muut käytännön järjestelyt

– Mahdollinen tutustumiskäynti/muu paikallinen tapahtuma

– Emännöinti-/isännöintitarjokkaita

• Kouvola (Carea ja Kouvolan kaupunki) – 28.4.2014

• Rovaniemi (Kolpeneen palvelukeskus) – syksy?

• Tampere (KVPS) – syksy?

• Veijo Lehtonen (Turku)


Mukavaa joulunodotusta!

työn ja päivätoiminnan valiokunta€¦ · ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista...

Documents