työn ja päivätoiminnan valiokunta...2015/02/03 · henkilökohtainen apu, ohjaus ja valmennus...
TRANSCRIPT
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 1
Kokous 3.2.2015
KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 2
Asialista 1. Kokouksen avaus
2. Asialistan hyväksyminen
3. Läsnäolijoiden toteaminen
4. Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen
5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja ”maailmalta”
6. Vammaislainsäädännön uudistus (nk. Valas): tilannekatsaus
Erityishuollon ylläpitomaksut (nk. ateriamaksut): tuoreet linjaukset Lakimies Tanja Salisma, Kehitysvammaisten Tukiliitto
7. Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa –selvitys Tutkija Simo Klem, Kehitysvammaliitto
8. Päiväaikaisen toiminnan nykytila ja tavoitteet -kysely Työn ja päivätoiminnan valiokunnalle: tulosten yhteistä käsittelyä Projektipäällikkö Katri Hänninen, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö & työryhmä
9. Laatukriteerien yhteistä työstämistä laatukriteerityöryhmän johdolla
10.Seuraavan kokouksen (3.6.2015) sisältösuunnittelua
11.Muut asiat
12.Kokouksen päättäminen
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 3
• KVANK-konferenssi 14.-15.4.2015, Jyväskylä: ”Elämä on laiffii” - Elämänlaadun päivät - asuminen ja lähipalvelut – Järjestäjät: Kehitysvamma-alan asumisen
neuvottelukunta, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö, Savon Vammaisasuntosäätiö, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Kehitysvammaliitto
– http://ksvs.fi/palvelut/kehitysvamma-alan-konferenssi/
• TEOS-loppuraportti lausuttavana, lausuntoaika päättyy 6.2.2015 – http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot
– Valiokunnan jäsenorganisaatiot nostavat lausunnoissaan esiin mm. ikääntyvien/ikääntyneiden kehitysvammaisten tilanteen, matkakorvaukset, TE-palvelujen mukaantulon ja siellä oleva asiantuntemuksen. 3 kk:n avotyötoimintaa pidetään liian lyhyenä määräaikana. Työryhmän ehdotuksia pidetään kuitenkin linjauksiltaan hyvinä.
5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja ”maailmalta”
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 4
• Kehitysvammaliiton KIT-projekti
– Tutkimus kehitysvammaisten työllisyystilanteesta julkaistaan helmi-maaliskuussa 2015
– Tutkimus kehitysvammaisia työllistäneiden työnantajien näkemyksistä ja kokemuksista tekeillä
• Ajankohtaisen kakkosen a2 Kehitysvammais-ilta 10.2.2015 klo 21.00
– Studiossa mukana myös valiokunnan jäsenorganisaatioiden edustajia
– #kohtaamut-kampanja somessa
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 5
Lakimies Tanja Salisma, Kehitysvammaisten Tukiliitto
6. Vammaislainsäädännön uudistus (nk. Valas): tilannekatsaus Erityishuollon ylläpitomaksut (nk. ateriamaksut): tuoreet linjaukset
AJANKOHTAISTA VALAS-
UUDISTUKSESTA JA ERITYIS-
HUOLLON ATERIAMAKSUISTA
KVANK työn ja päivätoiminnan
valiokunta, 3.2.2015
Tanja Salisma
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
7
Vammaislainsäädännön uudistus
• STM asetti keväällä 2013 vammaislainsäädännön
uudistamistyöryhmän (ns. Valas-työryhmä), jonka tehtävänä on
– sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja
kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi
erityislaiksi eri vammaryhmien yhdenvertaisten palvelujen
turvaamiseksi,
– selvittää vammaisia henkilöjä koskevan erityislainsäädännön
muut uudistamistarpeet, ja
– tehdä selvityksen pohjalta hallituksen esityksen muotoon
laadittu ehdotus vuoden 2014 loppuun mennessä.
• KVTL:n johtava lakimies Sirkka Sivula on yksi työryhmän
sihteereistä.
8
Uudistuksen valmistelu
• 1. lakiluonnos julkaistiin kesällä 2014.
• Työryhmän työn määräaikaa on jatkettu 31.3.2015 saakka.
Työryhmä valmistelee lakiehdotuksen perusteluineen; tosin
jotkut sisältöasiat (apuvälineet, liikkumisen tuki) jäävät
jatkovalmisteluun.
• Tämän jälkeen lain valmistelua jatketaan virkatyönä STM:ssä.
• Lain meno eduskunnan käsittelyyn riippuu ennen muuta
poliittisesta tahdosta (hallitusohjelma!).
• Uusi laki tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2017.
• Työryhmän materiaalia löytyy STM:n nettisivuilta
(”vammaislakien uudistaminen”) sekä myös Vammaispalvelujen
käsikirjasta (”vammaislainsäädännön uudistus”).
9
Valmistelun keskeisiä linjauksia • Vahvistetaan vammaisten henkilöiden osallisuutta ja
itsemääräämisoikeutta.
• Erityislaista tulisi löytyä kaikki ydinpalvelut ja niiden olisi oltava
edelleen maksuttomia.
– Kehitysvammapalveluita saavat henkilöt eivät juuri ole ansiotyössä,
toimeentulon tilanne on usein erittäin huono.
• Ei erotella vammaisia ja vaikeavammaisia, vaan diagnoosin
sijasta lähtökohtana tulisi olla palveluiden tarve.
– Lievästi vammaisia ei voi rinnastaa keskenään.
• Kiinnitetään erityistä huomiota lasten, nuorten ja heidän
kauttaan myös perheiden palveluihin.
• Laki tarkoitus kirjoittaa niin, että vammaisella henkilöllä on
vahva oikeus saada juuri tarvitsemansa apu eikä niin, että
palveluiden eriasteinen järjestämisvelvoite määrittää, mitä
palveluita henkilö saa.
10
KVTL:n yleisiä kommentteja
• Tarpeet voisivat näkyä laissa vielä vahvemmin.
Palvelukeskeisyys korostuu yhä.
• Laadun lähtökohtana tulee olla oma valinta.
• Päätöksenteossa tukeminen pitää huomioida laissa. Ilman tätä
YK:n vammaissopimuksen 12 artikla ei toteudu.
• Otetaanko YK:n vammaisoikeussopimuksen sisältö laissa
riittävästi huomioon? Erityisesti asumisen kohdalla; vrt. CRPD
19 artikla vammaisen henkilön oikeudesta päättää, missä hän
asuu ja kenen kanssa. Sopimus sitoo Suomea, vaikka sen
ratifiointi on vielä kesken.
• Asumisen lisäksi keskeisiä palveluita esimerkiksi
henkilökohtainen apu, ohjaus ja valmennus sekä ”tilapäishoito”.
• Henkilökohtainen budjetointi olisi hyvä saada yhdeksi
palveluiden järjestämistavaksi.
• Asiakasmaksut ja suhde yleislakiin myös keskeisiä asioita.
11
Olennaisimmat erot
nykytilanteeseen
• Palveluiden järjestämisen perustana on työryhmän
ehdotuksessa tarvelähtöisyys, ei esim. diagnoosi tai
epämääräinen ”vaikeavammaisuus”.
• Laissa katsotaan asioita läpileikkaavasti nimenomaan
vammaisen henkilön näkökulmasta.
• Työryhmässä on käyty keskustelua siitä, pitäisikö
laissa aiemmasta poiketen tarkemmin normittaa
palveluiden laatua. Tämä on kuitenkin vielä auki.
• Yksittäisissä palveluissa tulee olemaan eroja
verrattuna nykytilanteeseen, samoin varmasti joissain
asiakasmaksuissa.
12
Pidemmälle valmisteltuja
pykäliä/asioita • Lain tarkoitus vastaisi pitkälti nykyistä VPL:ää.
• Lain soveltamisala: ikääntymisrajoitus on tarkoitus
ulottaa koko lakiin.
• Vammaispalvelujen toteuttamista koskeva luku:
– Osallistuminen, esim. päätöksenteossa tukeminen
– Palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma ja päätöksenteko
– Palvelujen olisi oltava asiakkaan yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisia
– Palveluiden olisi muodostettava muiden lakien nojalla saatavien palveluiden kanssa tarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus
– Lapset ja nuoret läpileikkaavasti huomioon
13
Henkilökohtaisen avun
säännökset muutoksessa
• Työstetty paljon, tosin monia asioita myös vielä auki.
• Voimavararajaus on tarkoitus poistaa (?). Henkilön olisi jatkossakin kyettävä kuitenkin jollain tavoin ohjaamaan avustajaa.
• Työnantajamallin yksityiskohtia viilataan.
• Avun käyttämisestä aiheutuvat kustannukset korvattaisiin eri järjestämistapojen osalta yhdenvertaisesti.
• Tarjolla olisi oltava myös muut järjestämistavat (palveluseteli tai avustajapalvelu) kuin työnantajamalli.
• Toisen puolesta työnantajana voisi toimia vain lapsen huoltaja/laillinen edustaja.
14
Ohjaus ja valmennus
• Osittain uusi palvelu, jonka alle pyritään saamaan
nykyisten kehitysvammalain ja vammaispalvelulain
alta esimerkiksi vammaisten henkilöiden ja myös
perheiden ohjausta ja tukea (mm. kommunikaatio-
ohjaus) sekä sopeutumis- ja asumisvalmennusta.
• Tarkoitus olla joustava palvelu käytettäväksi joko
osana muita palveluita tai itsenäisenä palveluna.
• Tärkeä palvelu itsemääräämisoikeuden
vahvistamiseksi.
15
Asumisen tuki työn alla
• Lähtökohtana tarvittavan avun saaminen omaan itse
valittuun kotiin.
• Huomioidaan Kehas-ohjelma, esim. puhuttaisiin
tavanomaisesta asumis- ja toimintaympäristöstä.
• Pohdinnassa maksimimäärä samassa yksikössä
asuville lapsille.
• Myös tuki esteettömään asumiseen: asunnon
muutostyöt ja tekniset ratkaisut itsenäisen asumisen
tueksi.
• Järjestetäänkö joidenkin vammaisten henkilöiden
asuminen jatkossa SHL:n perusteella?
16
Muuta keskeneräistä
• Päiväaikainen toiminta: rajanveto Teokseen; vain vaikeimmin
vammaisten henkilöiden päiväaikainen toiminta Valaksen alta?
Asiakkaan etu ratkaisee toiminnan määrän, mutta joka
tapauksessa tarkoitettu vammaisen henkilön palveluksi, ei
”päivähoitopaikaksi”.
• Lyhytaikainen huolenpito ja sijaishoito: esim. nykyisten ap/ip-
hoidon, loma-aikojen hoidon sekä viikonloppu- ym.
lyhytaikaishoidon tilalle.
• Liikkumisen tuki: isompien uudistusten osalta jatkovalmisteluun.
Esim. esitetty ajatus ”kilometritilistä”.
• Apuvälineet: sosiaali- vai terveydenhuollosta? Prosessia tulisi
yksinkertaistaa ja selkeyttää. Oikeusturvakysymys tärkeä.
17
KHO:2014:186:
erityishuollon ateriamaksut
• KHO:n 22.12.2014 antama vuosikirjaratkaisu, jolla se halusi
täsmentää sitä vuosien varrella vaihtelevasti tulkittua asiaa, mitä
erityishuollon palveluista perittäviin ateriamaksuihin saa sisältyä
• KHO:n edellisiä v. 2011 ylläpitomaksuratkaisuja oli hallinto- ja
oikeuskäytännössä tulkittu pitkälti niin, etteivät erityishuollon
asiakasmaksut saisi sisältää mitään työn tai palvelun osuutta;
esim. Valviran ohje 1/2012
Ateriamaksujen osalta maksut voisivat tällöin perustua
lähinnä ruoan raaka-ainekustannuksiin
• KHO katsoi nyt yllä mainitun tulkinnan virheelliseksi, vedoten
ennen muuta normaalisuusperiaatteeseen
• Ratkaisun taustalla myös julkisuutta saaneet ateriamaksujen
palautusprosessit (?)
18
KHO:2014:186
• Ratkaisun perusteella erityishuollon ateriamaksuihin saa sisältyä
muitakin kohtuullisia aterioiden tuottamisesta aiheutuvia todellisia
kustannuksia kuin ruoan raaka-ainekustannukset, PAITSI JOS
asiakasta osana erityishuollon palvelua avustetaan tai tulisi avustaa
oman ruokansa valmistamisessa
• KHO antoi merkitystä sille, onko ruoan valmistuksessa tukemista tai
ohjaamista kirjattu asiakkaan EHO:on
Ateriamaksujen perusteet edellyttävät tapauskohtaista arviointia
EHO:t tulisi tehdä tältä osin nykyistä yksityiskohtaisemmiksi
Lisätyötä kunnille ja todennäköisesti myös valitusviranomaisille
Yhdenvertaisuus kärsii?
Ateriamaksuja saatetaan korottaa, palautusprosesseja keskeytyy ja
palautuksia saatetaan jopa yrittää periä takaisin
Kuntaliitolta ja Valviralta tulossa tiedote tästä ennakkopäätöksestä
Olisiko KHO:n tulkinta sama, jos asuminen tapahtuisi VPL:n nojalla?
Vaikutukset Valakseen ja asiakasmaksulain uudistamistyöhön?
Kiitos mielenkiinnosta!
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 20
Lounastauko 11.45-12.45
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 21
Tutkija Simo Klem, Kehitysvammaliitto
7. Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa -selvitys
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja
työhönvalmennus sosiaalihuollossa
3.2.2015
Simo Klem tutkija
Kehitysvammaliitto
Toteutus
• Kyselyssä kartoitettiin sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevien palvelujen tilannetta ja järjestämistapoja Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä.
– Sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä tukeva toiminta
– Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta
– Kehitysvammalain mukainen työtoiminta ja työhönvalmennus
– Kuntouttava työtoiminta
• Sähköposti-informoitu internet-kysely 1. – 24.2.2013
• Lomake lähetettiin kaikille Suomen kunnille
• Vastaajia 122, edustettuna 129 kuntaa (38 % Suomen 336 kunnasta vuonna 2012)
– Edustetuissa kunnissa asui vuoden 2012 lopussa yhteensä 2 715 286 henkilöä eli 50 % koko Suomen väestöstä
– Vastanneissa mukana 11 eri kuntayhtymää, joiden vastuulla on yhteensä 56 kunnan sosiaali-/terveyspalvelut
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
36 %
32 %
19 %
10 %
3 %
34 %
28 %
16 %
17 %
5 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
alle 4000
4000–9999
10000–24999
25000–99999
yli 100000
Kunnan asukasluku Kartoituksessa edustetut kunnat, n = 129
Kaikki Suomen kunnat, n = 320
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
Kuntakartoitus
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
• Heikko työllisyystilanne
• Erityisesti räätälöidyistä ja matalan kynnyksen työpaikoista pula
• Asiakkaiden heikko kunto, vaikea elämäntilanne tai motivaation puute
• Kunnan resurssit toteuttaa palvelua
• Palveluja ei pystytä tarjoamaan kaikille tarvitseville
• Sisältö ei vastaa tarvetta: monipuolisempi palvelutarjonta
• Etenemisen tukeminen, yksilöllisempi palvelu
• Enemmän resursseja
• Työhönvalmennukseen
• Koulutustarjontaan
• Mm. erityisammattikoulujen aloituspaikat ja erityisammatinvalinnan ohjaus
• Kuntoutuspalveluihin
• Työkyvyn arviointipalveluihin
Miksi tavoitteet eivät toteudu?
• Työnantajiin vaikuttaminen
• Työnantajien tukeminen, yhteistyön parantaminen, kannustimien parantaminen
• Asenteiden muokkaus ,erityisesti kehitysvammaisia kohtaan
• Tieto tukimuodoista
• Aluksi parempi korvaus työllistämisestä
• Työpaikkojen räätälöinti
• Palkan ja eläkkeen yhteensovittaminen
• Työtoimintaa pitäisi kehittää enemmän työelämään suuntaavaksi palveluksi
• Kuty-jaksot liian lyhyitä työhön kuntoutumiseen • Mm. päihde- ja mielenterveysongelmat hidastavat
Miksi tavoitteet eivät toteudu?
Palvelun saatavuus
Palvelua pystytään järjestämään kaikille tai lähes kaikille sitä tarvitseville
Työtoimintapaikkoja on riittävästi, ja ohjautuminen palveluun toimii
Henkilöstö ammattitaitoista, osaavaa, sitoutunutta, motivoitunutta ja uudistushaluista
Palvelu asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja monipuolista
Asiakkaille on tarjolla erilaisia työtehtäviä kykyjen mukaan
Pieni asiakasmäärä mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen
Avotyötoimintapaikkoja on runsaasti tarjolla ja niihin on onnistuttu ohjaamaan paljon asiakkaita
Osassa kunnista palvelua on kehitetty enemmän työelämään suuntaavaksi
Tuetun työllistymisen mallia on kehitetty ja työhönvalmennusta lisätty
Tarjoaa asiakkaille mielekästä tekemistä sekä sosiaalisia suhteita ja ylläpitää päivittäisiä taitoja
Hyvät puolet KVL
Avotyötoiminnan, tuetun työn ja työhönvalmennuksen kehittäminen
Avotyötoimintapaikkoja tarvittaisiin enemmän, ja niihin pitäisi ohjata asiakkaita aktiivisemmin työhönvalmentajien avulla.
Tuettua työtä ja työhönvalmennusta haluttaisiin lisätä ja kehittää monessa kunnassa, mutta usein henkilöresurssit eivät siihen riitä.
Lievästi kehitysvammaisille nuorille työtoiminta ei ole tyydyttävä ratkaisu, vaan he haluavat oikeaan työelämään.
Työhönvalmennusta pitäisi kehittää yhteistyössä TE-toimistojen kanssa.
Sopivien työpaikkojen löytyminen avoimilta työmarkkinoilta
Työtoiminnan monipuolistaminen
Asiakkaille enemmän mahdollisuuksia valita mieleisensä työtoimintapaikka
Enemmän resursseja, erityisesti henkilöresursseja
Kehittämiskohdat KVL
Yhteenveto
Kyselyn päätulokset ovat samankaltaiset kuin vuonna 2010 toteutetussa lähes vastaavanlaisessa kyselyssä:
• Palvelut toteutetaan pääosin työtoimintana työllistämisyksiköissä
• Palkkatyöhön ohjaavaa yksilöllistä palvelua on harvoin tarjolla
• Kuntien merkittävimmät haasteet palvelujen järjestämisessä ovat
niukat resurssit ja vaikeus löytää kohderyhmälle soveltuvia työpaikkoja
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet • Vaihtelevat kunnittain
Palveluja on kunnassa ylipäätään saatavilla. Niukat resurssit: palveluja ei ole mahdollista tarjota kaikille niitä
tarvitseville. Paras tilanne kehitysvammalain mukaisessa toiminnassa.
Toimintakyvyn ylläpito
Palvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintakykyä ja päivittäisiä taitoja, tarjoavat yhteisön, johon kuulua ja antavat mielekästä tekemistä päiviin.
Pystytään ehkäisemään syrjäytymistä ja muiden palvelujen tarvetta. • Esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukainen vammaisten henkilöiden
työtoiminta nähdään merkittävänä mielenterveyskuntoutujien avohuollon tukitoimena.
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet
Toimintakyvyn ylläpito
Kuntouttavan työtoiminnan osalta palvelun hyvinvointivaikutukset havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa (mm. Luhtasela 2009, Tammelin 2010) • Päivärytmin vakiinnuttaminen, rytmiä elämään • Sosiaalisten suhteiden luominen
• Yhteisöön kuuluminen, työyhteisön tuki
• Mielekäs työ ja sisältöä arkeen • Taloudelliset etuudet • Osaamisen lisääminen • Asiakkaiden aktivoituminen
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet Palvelujen laatu
SHL- ja KVL-työtoiminta • Asiakaslähtöistä, yksilöllistä, monipuolista ja joustavaa • Henkilöstö ammattitaitoista, osaavaa, sitoutunutta, motivoitunutta ja
uudistushaluista
KVL-työtoiminta ja –työhönvalmennus • Avotyötoimintapaikkoja on kunnassa runsaasti tarjolla ja niihin on
onnistuttu ohjaamaan paljon asiakkaita • Kunnan myönteinen asenne palvelun kehittämiseen • Palvelun innostava ja kehitysmyönteinen ilmapiiri
• Palvelua on kehitetty enemmän työelämään suuntaavaksi • Tuetun työllistymisen mallia on kehitetty ja työhönvalmennusta lisätty
KUTY • Mahdollisuus yksilöllisiin ja räätälöityihin ratkaisuihin työtoiminnan
toteuttamisessa • Palvelua järjestävät useat eri toimijat, jolloin asiakkaille on tarjolla
monipuolisesti erilaisia tehtäviä
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet Yhteistyö • Todettiin, että toimiva yhteistyö viranomaisten välillä on edellytys
palvelujen toteutuksen onnistumiselle
Monissa kunnissa yhteistyö koettiin hyväksi, useimmin kehitysvammalain mukaisen ja kuntouttavan työtoiminnan kohdalla
Kehittämiskohdaksi koettiin usein yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveystoimen, TE-toimiston, Kelan ja muiden toimijoiden välillä Erityisesti sosiaalitoimen ja TE-toimiston välistä yhteistyötä ja työnjakoa
pitäisi kehittää ja selkiyttää Kunnan eri hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen on jäänyt osassa
kuntia vähäiseksi Nykyään eri tahot tekevät työtä yksin saman asiakkaan kanssa Kunnassa pitäisi olla toimijoita kokoava ja koordinoiva taho
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet Resurssit • Palvelujen laadukas ja eteenpäin ohjaava toteutus vaatii resursseja
SHL-työtoiminta
• Pitäisi olla laajemmin tarjolla, jotta pystyy vastaamaan mm. mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeeseen • Erityisesti resursseja tarvitaan työllistymisen tukemiseen
KUTY • Lisää kuntouttavan työtoiminnan paikkoja • Lisää henkilöstöä
• Erityisesti asiakkaiden jatko-ohjaukseen
• Palvelujen arvioinnin ja seurannan lisääminen -> vaikuttavuus • Enemmän päihde- ja mielenterveyspalveluja ja yhteistyötä niiden
kanssa
Siirtymät
• Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut toteuttavat enemmän
sosiaalipoliittisia kuin työllisyyspoliittisia tavoitteita • Havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa (mm. Ala-Kauhaluoma ym. 2004;
Keskitalo 2008)
• Vaikka palveluilla tavoitellaan myös työllistymistä, ne toteutuvat lähes
kokonaan toimintakyvyn ylläpitona ja arviointina • Toimintakyvyn arviointi toteutuu monesti useammin kuin sitä on tavoiteltu
• Työllistymistavoite mahdollistaa työhön halukkaiden ja kykenevien
etenemisen työelämään, mutta väärä tavoite voi vääristää toimintaa • Ratkaisuksi on esitetty palvelujen eriyttämistä toimintakykyä ylläpitäviin
palveluihin ja työelämään siirtäviin palveluihin, joiden välillä liikkuminen olisi helppoa ja joustavaa
Siirtymät • Palvelujen pitäisi olla enemmän tavoitteellisia ja avoimille
työmarkkinoille suuntaavia • Työhönvalmentajan tuen tarjoaminen • Työnantajayhteistyön lisääminen
Palkkatuettujen työpaikkojen ja työkokeilupaikkojen määrän kasvattaminen
• Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille enemmän siirtymävaihtoehtoja toimintajakson jälkeen
• Myös KVL-toiminnan haasteena työhönvalmennuksen kehittäminen
• Nykyään käytetään monesti asiakkaiden ohjaamiseksi avotyötoimintaan • Tuettua työtä ja työhönvalmennusta haluttaisiin lisätä ja kehittää monessa
kunnassa • Esimerkiksi lievästi kehitysvammaiset nuoret haluavat oikeaan työelämään • Henkilöresurssien niukkuus kuitenkin monesti esteenä
Etenemisen esteet • Asiakkaiden heikko kunto, vaikea elämäntilanne ja motivaation puute
• Ammatilliseen kuntoutukseen ei tutkituista palveluista kuitenkaan juuri siirrytä • Onko asiakkaille annettu riittävästi tietoa TE-toimiston ja ammatillisen
kuntoutuksen palveluista, niiden käytön mahdollisuudesta ja niiden kautta avautuvista mahdollisuuksista?
Miltä asiakkaiden jatkopolut näyttäisivät, jos he saisivat etenemiseen riittävästi ohjausta, motivointia ja tukea ja sen lisäksi eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen tehtäisiin joustavammaksi?
• Alueen heikko työllisyystilanne • Erityisesti pula räätälöidyistä ja matalan kynnyksen työpaikoista • Kuinka suuri este todellisuudessa on?
• Tarjolla osa-aikaista työvoimaa, jonka rekrytointiin on mahdollista saada yhteiskunnan taloudellista ja muuta tukea
• Mitä jos työnantajille annettaisiin tietoa tuista ja rekrytointikanavista, tehtäisiin rekrytointiprosessi helpoksi ja tarjottaisiin tukea aktiivisesti?
Saisiko tuloksia aikaan riittävällä ja osaavalla henkilökunnalla, tavoitteellisella, suunnitelmallisella ja eteenpäin suuntaavalla palvelulla ja aktiivisella työnantajayhteistyöllä?
Etenemisen esteet Osatyökykyisten työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä selvittänyt työryhmä:
• Työnantajilla ja työpaikoilla ei ole tietoa siitä, miten yhteiskunnan järjestämillä palveluilla ja taloudellisilla tuilla voidaan tukea työnantajaa ja työyhteisöä.
• Tiedottaminen ja viestintä on keino lisätä työvoiman kysyntää.
• Lisäksi tarvitaan konkreettista apua sekä osatyökykyiselle että työnantajalle. • Konkreettista apua työnantajalle voivat tarjota esimerkiksi työhönvalmentajat. • Osalla osatyökykyisistä työsuhteiseen työhön työllistyminen edellyttäisi, että
heille etsittäisiin ja tarvittaessa räätälöitäisiin työvoimapalvelujen (esim. työkokeilu, palkkatuettu työ ja työvalmennus) ja ammatillisen kuntoutuksen palvelujen avulla työpaikkoja tehtävistä, jotka vastaavat heidän työkykyään ja/tai joihin heidän suorittamansa tutkinto tai tutkinnon osa antaa riittävät valmiudet.
• Lainsäädännön pirstaleisuus
• Palvelujen jakautuminen diagnoosin ja statuksen perusteella
• Yhteistyö
• TE-hallinto
• Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen joustavuutta
• Resurssit
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet
• Lainsäädännön pirstaleisuus
Lakien kirjavat tulkinnat ja erilaiset toimintakäytännöt eri kunnissa
Vaikeus päättää, mitä lakia kullekin asiakkaalle tulisi soveltaa
Erityisesti asiakkaan on vaikea hahmottaa, mihin palveluihin hän on oikeutettu ja kuka vastaa palvelujen järjestämisestä
Asiakaskunta heterogeenistä: vaikea saada aikaan niin spesifiä lainsäädäntöä, että kaikki erityisryhmät tulisivat erikseen huomioiduiksi
Eri lakien perusteella toimintayksikköön tulevat asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa mm. etuuksien suhteen
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet
• Palvelujen jakautuminen diagnoosin ja statuksen perusteella
Rajoittaa palvelujen tarkoituksenmukaista käyttöä sekä asiakkaiden mahdollisuuksia siirtyä palveluista eteenpäin
Johtaa väliinputoamisiin
Siirtymäkynnykset palvelusta, etuudesta tai palvelupisteestä toiseen
Voisiko työ- ja toimintakykyä tukevia palveluja voisi yhdistää siten, että asiakkaalle voisi tarjota palveluja enemmän yksilöllisen tarpeen mukaan, ei niinkään diagnoosin tai työmarkkinastatuksen perusteella?
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet
• Yhteistyö
Kunnan sosiaali- ja terveystoimi, TE-toimisto, Kela ja muut toimijat
Typ-mallia pidettiin toimivana yhteistyön rakenteena
Erityisesti sosiaalitoimen ja TE-toimiston välistä yhteistyötä pitäisi kehittää ja työnjakoa selkiyttää
• Yhteinen keskustelupinta on ohut, ja aina ei ole selvää, kuka on vastuussa kunkin asiakkaan prosessista
TE-hallinnon organisaatiomuutoksissa ei ole kuultu riittävästi kuntia
Myös kunnan eri hallintokuntien välistä yhteistyötä pitäisi kehittää
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet
• TE-hallinto
TE-hallinnon byrokratia raskas ja toimenpiteitä koskevat säännökset rajoittavia
• Erityisesti kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen kaivattiin enemmän joustavuutta
TE-hallinnon organisaatiomuutokset
• TE-palvelut siirtyvät kauemmaksi asiakkaista, ja TE-virkailijoiden paikallistuntemus heikkenee.
• Vakiintuneet sosiaali- ja TE-toimen yhteistyömuodot ovat vaarassa paikallisten TE-toimistojen lakkauttamisen myötä
TE-toimistoa ja kuntia koskeva erilainen lainsäädäntö ja toisistaan poikkeavat katsantokannat hankaloittavat palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä
TE-toimiston ja kunnan yhteistyötä, työnjakoa ja rahoituskuvioita pitäisi selkeyttää
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet
• Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen joustavuutta
Mahdollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa myös yrityksissä.
• Ainakin kuntien omistamissa yrityksissä: monissa kunnissa kunnan toimintoja on yhtiöitetty
Toimintaan pitäisi päästä helpommin ja joustavammin
Kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun välillä liikkuminen tulisi tehdä helpommaksi tukien maksamisen osalta
Toimintaan pitäisi sisällyttää joustavammin kuntoutus- ja koulutuspalveluja
Lyhyet palkkatyöjaksot olisi sallittava toiminnan aikana
Toiminnan sisälle asiakasta kannustava järjestely
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet
• Resurssit
Asiakkaiden yksilölliseen ohjaamiseen, työtoiminnan seurantaan ja kuntoutumisen edistymisen arviointiin enemmän henkilöresursseja
Kuntouttava työtoiminta: valtion korvaus on pysynyt samana, vaikka järjestämiskustannukset ovat kasvaneet
Monen kunnan heikko taloudellinen tilanne rajoittaa palvelujen järjestämistä
• Työtoimintapaikkojakaan ei aina ole tarjolla kaikille niitä tarvitseville
Erityisesti pienemmissä kunnissa on pulaa myös lääkäreistä tai päihde- ja mielenterveyspalveluista
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet
Lisätietoa:
Klem, Simo:
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
Kuntakartoitus 2013
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:23
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name=DLFE-27231.pdf
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 60
Projektipäällikkö Katri Hänninen, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö & työryhmä
https://report.webropolsurveys.com/reports/Report.do?key=e9a50492-af38-4866-8b25-1208eec3fb88
(salasana: KVANKtp2015)
8. Päiväaikaisen toiminnan nykytila ja tavoitteet -kysely Työn ja päivätoiminnan valiokunnalle: tulosten yhteistä käsittelyä
Kyselyn yhteenvetoa
KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 3.2.2015
Mitkä tekijät mielestäsi edistävät näiden tavoitteiden toteutumista?
Yksilöllisyys • Asiakkaan toiveiden kuunteleminen • Asiakkaiden henkilökohtaiset tavoitteet, jokaisen
asiakkaan kohtaaminen yksilönä, hänen tavoitteidensa miettiminen yhdessä
• Asiakaslähtöisyys • Yksilökohtainen suunnittelu • asiakkaat ovat itse suunnittelussa mukana ja saavat
itse vaikuttaa päiväänsä • Yksilökeskeisen suunnitema ajantasalla yksiköissä • Asiakaslähtöisyys päivätoiminnan suunittelussa ja
toteutuksessa • ASIAKAS LÄHTÖINEN TYÖOTE, ASIAKKAAN
KUULEMINEN • Yksilöllinen ohjaus, yksilöllinen suunnitelma • asiakkaiden kuuleminen • Asiakkaille laaditut yksilölliset tavoitteet
päivätoimintaan • Asiakkaan tavoitteet auki, siihen sopiva resurssi ja
tuki • Luotu yksilölliset tavoitteet, kartoitettu toiveita
päiväaikaisen toiminnan sisällöstä,, erilaiset harrastetoiminnat
• Asiakkaiden kuuleminen ja toiminnan yhdessä suunnittelu
• tuettu päätöksenteko
• asiakkaiden kuunteleminen ja kohtaaminen • asiakkaan äänen todellinen kuuleminen asiakkaan
kommunikointitavasta tai tiedon vastaanottokyvyn tasosta/tavasta huolimatta
• Työntekijät tekevät työtään yksilökeskeisesti ja palvelunkäyttäjää kuullen Tunnemme asiakkamme ja heidä tavoitteet sekä tuentarpeet
• asukkaan valintojen / toiveiden huomioonottaminen
• Asikaan yksilöllinen kohtaaminen • Yksilöllisesti suunnatut tavoitteet, jotka on
ammattitaidolla laadittu • Asiakkaan yksilöllinen ohjaus • Asiakkaiden kanssa yhdessä tehtävä yksilöllinen
tavoitesuunnittelu. Asiakaslähtöinen toimintakulttuuri
• asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen
• yksilölliset palvelusuunnitelmat • asiakkaat ovat itse suunnittelussa mukana ja saavat
itse vaikuttaa päiväänsä • Yksilökeskeisen suunnitema ajantasalla yksiköissä • YKS-koulutukset henkilöstölle • Asiakaslähtöisyys päivätoiminnan suunittelussa ja
toteutuksessa • hyvä asiakastuntemus • Henkilökohtaiset TYPAt
Resurssit
• Riittävä henkilökuntamäärä X 2 • Sopivankokoiset ryhmät toimijoiden tasoon nähden edistää asiaa • Tarpeellinen määrä resurssointia toteutukseen • tarpeeksi henkilökuntaa • raha, sopivat tilat, sopivat välineet • Henkilökunnan määrä/ työvuoro • Ohjaajaresurssit tulisi olla maksimissaan, jotta kaikki tarvitsevat saisi yksilöohjausta ja tukea arjen haasteissa • oikein suunnatut rahavarat • Fyysisesti toimiva ympäristö • Riittävä henkilökunta. Varustetason tulisi olla ajan tasalla ja monipuolinen (esim apuvälineet vaikeavammaisille) • riittävä aika asiakkaille ja resurssit järkeviksi • Työntekijöiden riittävä resursointi • opiskelijoiden/harjoittelijoiden avulla voidaan panostaa yksilöllisempään pienryhmätoimintaan • päiväaikaisen toiminnan hintaa tulee nostaa jolloin voidaan lisätä henkilöstöresursseja • Oma auto ja riittävä henkilöstöresurssi autaa yhteiskuntaan osallistumisessa ja mahdollistaa pienet ryhmäkoot • Ohjaajaresurssit ja aika toteuttaa suunniteltuja toimintoja • uudet, monipuoliset ja toimintaa tukevat tilat • Raha • Riittävät toimintatilat ja resurssit • Riittävät resurssit • Sopivan kokonen ryhmä ja toimintakyvyn huomioiminen
Suunnitelmallisuus ja seuranta
• Vuosittaiset tavoitepalaverit ja päivittäiset keskustelut asiakkaiden kanssa pyritään huomioimaan viikko-ohjelmassa.
• Yhdessä sovittuja tavoitteita seurataan ja asiakasta kannustetaan saavuttamaan omia tavoitteita. • Tavoitteiden seuraaminen asiakastietojärjestelmässä päivittäin, vuosittaiset tavoitepalaverit • Palaverit • Ohjaussuunnitelmat ajantasalla • Päivätoiminnan suunnitelmallisuus • Kuntoutussuunnitelmat ja niiden mukainen toiminta • hyvin tehdyt hoito-, ohjaus- ja kuntoutussuunnitelmat ja TOIMET • oman ja yksikön toiminnan jatkuva arvionti • säännöllinen viikko-ohjelma • selkeät päivärytmit • Hyvä suunnittelu • Oikeanlaiset asiakasryhmäkokoonpanot • Asiakkaille laaditut yksilölliset asumisen ja päivätoiminnan suunnitelmat. Viikko-ohjelmat • Ohjaussuunnitelmat ajantasalla • Järjestelmällinen, tavoitteellinen toiminta • Laadukas tavoitteellinen ja suunnitelmallinen työskentely
Yhteistyö • Aktiivinen yhteistyö palvelun ostajakunnan kanssa • Yhteistyö asumisen/omaisten kanssa • Ohjaajien ja omaisten toimiva yhteistyö • MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ • Yhteistyö tahojen välillä • YHTEISTYÖVERKOSTO! • Hyvä yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa • luottamuksellinen suhde asiakkaiden ja heidän läheisten kanssa • Yhteistyö palvelukodin kanssa • Yhteistyö asumisyksiköiden, kaupungin ja kunnan ja omaisten kanssa • Avoin yhteistyö • Yhteistyö X 3 • hyvä yhteistyö omaisten / asumisen kanssa • hyvä tiedon jakaminen eri toimijoiden välillä • yhteistyö omaisten ja asumisen kanssa • Jatkuva tuki ja tiivis yhteistyö verkostojen kanssa, edesauttavat tavoitteeseen pääsemistä =
asiakkaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille • yhteistyö asiakkaan kotikunnan kanssa. Hyvä yhteistyö perheen/kotiväen/asumisyksikön
henkilökunnan kanssa • Hyvä yhteistyö kaikkien tahojen osalta • yhteistyö talon sisällä, keskustelu omaisten tai kotiväen kanssa, kuunnellen toiveita. • Yhteistyö eri toimijoiden välillä • Ohjaajien ja omaisten toimiva yhteistyö. • Omaiset ovat kertoneet kuinka paljon työtä arvostavat
Henkilökunnan yhteinen päämäärä
• tavoitteiden tuominen koko henkilökunnalle • yhteiset käytännöt ja työmenetelmät • yhteiset keskustelut, tavoitteiden luomiset • Yhtenäiset käytännöt • Yhtenäiset käytännöt ja niiden noudattaminen • Yhdessä sovitut tavoitteet • Yksikön yhteisesti sovitut pelisäännöt • Yhteiset sopimuksen, tavoitteellisuus, yhteisöllisyyden tunne • Työyhteisön yhteinen halu järjestää laadukasta päivätoimintaa • Työyhteisö haluaa, tarjota laadukasta päivätoimintaa ja kehittää sitä
hyvässä yhteistyössä • Tavoitteiden jatkuva peilaus, avoin keskustelu
Henkilökunta • motivoituneet työntekijät X 7 • Ammattitaitoinen henkilökunta • Hyvä työyhteisö • Osaamisen ylläpito koulutuksella, pätevän
henkilökunnan palkkaaminen • YKS-koulutukset henkilöstölle • Työyhteisön yhteinen halu järjestää laadukasta
päivätoimintaa • Osaava henkilökunta X 3 • Koulutettu henkilökunta jolla ajankohtainen
tieto/taito • motivoituneisuus, ammatillisuus • sitoutunut innostunut henkilökunta • hyvät kouluttautumismahdollisuudet • Osaavat ohjaajat • Tarvitaan myös kykyä muuntautua ja oppia uusia
ajattelutapoja • Monipuoliset työtehtävät ja
etenemismahdollisuudet • Hyvä yhteishenki henkilöstössä, ammattitaito • halu kehittyä ja kokeilla uusia asioita • Motivoitunut, innostunut, moniammatillinen ja
innovatiivinen työyhteisö
• Työyhteisön ja esimiehen välinen toiminta. Koulutukset. Työyhteisön toimivuus
• Ammattitaitoinen henkilökunta • ammattimainen toiminta • Pitkäaikainen henkilökunta • Henkilökunnan oikea asenne ja motivaatio • työntekijöiden innostus • Innostunut ja innostava henkilökunta joilla
on oikeat arvot ja asenne • Työntekijöiden motivaatio ja laaja osaaminen
sekä tietotaito • työntekijöiden motivaatio ja laaja-alainen
osaaminen sekä tietotaito • Hyvä asenne, tieto ja koulutustaso • Motivoitunut ja kehittämismyönteinen
henkilökunta • henkilökunnan hyvä ammattitaito • Osaamisen ylläpito koulutuksella. Pätevän
henkilökunnan palkkaaminen • luova ja rento työote
Kehittäminen
• Kehittäminen, kokeileminen
• Asiakasryhmiä ja toimintoja kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti. Kokeillaan eri toimintoja, jotta löydettäisiin vaikeavammaisille mielekästä toimintaa. Uskallus ottaa riskejä ja kokeilla uutta
• Oman päivätoiminnan kehittäminen kehittyminen
• yritämme kehittää työtämme jotta asiakkailla olisi mielekästä päivätoimintaa
Muuta • yhteiskunnallinen muutos • Yksikön yhteisöllisyys • Tarjoamme paikan jossa viettää päivä • Hyvä ohjaus ja mielekäs tekeminen erittäin tärkeitä kehitysvammaisille henkilöille, varsinkin niille jotka vaativat
paljon tukea. Vain harvat pystyvät ns. oikeisiin töihin. Riittävä työnohjaus niille, jotka kykenevät tuettuun työhön • Hyvä työyhteisö • säännöllinen turvallinen ympäristö, jossa voi halutessaan tehdä työtä, jolla on tarkoitus • Työ- ja päivätoiminnan monipuolisuus edistäisi sen että jokainen asiakas löytäisi itselleen toimintaa jota tekee • Mielekkään tekemisen löytäminen, taitojen kartuttaminen • avoin mieli, avoimuus, ennakkoluulottomuus • Riittävästi mielekästä alihankinta työtä • . Riittävät päivätoimintapäivät (4-5/vko). ja vaihtevuus, toimintaa tapahtuu paljon yksikön seinien ulkopuolella., • Monipuolisuus toiminnassa, aktiivinen tuki (mm. ulospäin suuntaava toiminta), • Aika vapaat kädet toiminnan suhteen • Avoin ja osallistavat ilmapiiri • tutut ohjaajat ja työkaverit
tuttu ympäristö • Mielekäs tekeminen • avoin ja luottamusta herätäävä työilmapiiri jossa sekä asiakas että työntekijä tulee kohdatuksi ja kuulluksi • Sisällöltään rikkaan ja vaihtelevan sisällön tarjoaminen • Tapaamme asiakkaitamme säännöllisesti (työhönvalmennus) • Hyvä työilmapiiri • Työntekijöillä lämmin ja avoin suhtautuminen asiakkaisiin. • Monipuoliset työtehtävät ryhmässä
Mitä mielestäsi pitäisi tapahtua, jotta toiminta yksikössäsi vastaisi paremmin mielekkäälle
päiväaikaiselle toiminnalle annettuja suuntaviivoja?
Yksilöllisyys • Asiakkaan toiveita pitäisi saada enemmän esille ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen tulisi olla
enemmän aikaa. • Toiminnan ja työtehtävien suunnittelussa huomioidaan entistä paremmin asiakkaan valmiudet ja
kehittymiskohteet • Asiakkaat saisivat itseään vielä paremmin ilmaistua • yksilöllistä ohjausta • asiakkaan oman äänen kuuleminen/tarttuminen päivittäiseen toimintaan, ohjaten sitä. • . Asiakkaan etu ja yksilölliset tarpeet sekä myös läheisten mielipiteet ja toiveet on otettava • huomioon ja ne on kirjattava palvelusuunnitelmaan sekä erityishuolto-ohjelmaan • Asiakaslähtöisyys on tärkeä päivätoiminnan kehittämisessä. • Monipuolisen toiminnan järjestämisen jossa aidosti kuullaan asiakkaan tarpeita ja kykyjä, ei vain
"säilötä” päivätoiminnassa • Asiakkaita pitäisi kuulla enemmän, henkilökunnan pitäisi asettaa aina asiakas etusijalle oman edun
sijaan • Asiakkaiden tavoitteet ja kyvyt esiin. Asiakkaan mahdollisuus valita paikka jos toiminta on....jne • Asiakkaiden toiveet saataisiin muokattua päiväaikaisiksi toimintatuokioiksi • annetaan asiakkaalle entistä enemmän oikeuksia päättää omasta päivästään ja jätetään
vähemmälle omaisten ja kunnan pakottamat tavoitteet • Yksilökeskeisten tarpeiden kuuleminen lisääntyisi • Asiakkaiden sijoittamista eri päivätoimintapaikkoihin pitäisi miettiä tarkemmin ja ottaa paikkaa
valitessa huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja esim. ryhmässä toimiminen. Kiinnittämällä enemmän huomiota paikan valintaan, päästäisiin mielestäni kaikille suotuisampiin ratkaisuihin, joista hyötyisivät niin asiakas itse, kuin myös muut päivätoiminnan asiakkaat, perheet ja työntekijät.
Henkilökunta • Henkilökunta pysyisi, ei sairastelisi koskaan, olisi entistä paremmin motivoitunutta • Tilanteen tasalla oleva esimies. • Onnistunut henkilöstön rekrytointi. • Enemmän ammattitaitoista kokenutta henkilökuntaa, henkilökunnan kehitysvamma- ja vammaispalvelulain
tunteminen. • Koulutettu henkilökunta • Henkilökunnan asenteissa pitäisi tapahtua suuri muutos. Nyt elämme aikaa, jolloin itsemääräämisoikeusasiat • ovat paljon pinnalla. Tähän asiaan henkilökunnan kouluttaminen ja ymmärryksen saaminen myös • asenteelliselle tasolle vietynä!! • Tarvitaan asennemuutosta koko maassa, myös alan työntekijöiden keskuudessa, että tuetusta työstä tulisi • normaali käytäntö siihen pystyville ihmisille • koulutusta lisäämällä • Koulutusta siitä, miten kuulla palvelunkäyttäjää, jolla ei ole kuin oma kieli • Lisäkoulutusta ohjaajille, joilla ei ole sosionomin tai lähihoitajankaan tms. koulutusta, kaikkien sitoutuminen • pitkäjänteiseen toiminnan suunnitteluun, asiakkaiden tuen tarpeita silmällä pitäen mm. henkilökohtaisten
avustajien pysyvyys • Lisäkoulutusta ja erityisesti asennemuokkausta. Uuden esimiehen myötä muutos on jo alkanut mutta vie aikaa • Työntekijöiden ajatusmallin muuttuminen pois toimintakeskus keskeisyydestä • koulutusta, toimintatapojen muuttamista, avointa keskustelua, rohkeutta muuttua • vanhoista tavoista/perinteistä/ajattelusta irroittautuminen. • Mielikuvituksen käyttö ja raja-aitojen rikkominen (hoitaja/ohjaaja) akselilla • suurin vaikuttava tekijä on työntekijöiden arvot ja asenteet ja ne meillä on kunnossa • asiakkailla menee hyvin, jos henkilökunta voi hyvin. Kaikkien tahojen tyky toiminta. Voisiko päivän aikana olla niska
hartia hierontaa kaikille???
Resurssit • Kunnat maksaisivat yksilöohjaajan kaikille tukea tarvitseville, kunnes he olisivat valmiita siirtymään vähemmän tuettuun toimintaan :) • lisää tilaa ja enemmän eriytettyjä ryhmiä • Ryhmä kokoja pitäisi pienentää ja tarvitsisimme paljon uutta materiaalia josta työstää asiakkaille mielekkäitä tehtäviä • Aikaa suunnitella asiakkaalle mielekästä tekemistä • lisää henkilökuntaresursseja ja lupa ottaa sijaisia henkilökunnan poissaoloihin • lisää resursseja, virkoja ja tiloja • tilojen ja välineiden pitäisi vastata asiakkaiden tasoa • Parempi budjetti • paremmat puitteet • Ryhmäkoot asialliselle tasolle • Henkilöstöresurssit kuntoon • Uudet/uudistetut ajanmukaiset tilat ja varusteet olisi edellytys hyvälle päivätoiminalle tulevaisuudessa • Mahdollisuus käyttää päivätoiminnassa erillisiä tiloja • Vähän resurssia lisää ja ostopalveluiden palvelumaksuja tulisi pystyä nostamaan • Parempi miehitys. Lisää vakansseja • Enemmän henkilöstöä • kädentaitoja omaavat lisäkädet tarpeen toiminnassa • Pienemmät ryhmäkoot mahdollistaisivat enemmän toimintoja, erityisesti eri paikoissa. • fyysiset tilat paremmiksi • henkilöstöresurssien pitäisi olla isommat • Enemmän ohjaajaresursseja, vähemmän tietokoneella kirjaamista • ohjaajaresurssien tarkistusprosessit • Riittävät tilat toiminnan toteuttamiseen • Hinnat oikealle tasolle, jotta palvelu olisi yksilökeskeisempää ja palvelunkäyttäjä saisi sellaista toimintaa ja aktiviteettia, josta pitää ja hyötyy • Lisäresurssit auttaisivat laadun parantamisessa • Resursseja lisätä • Lisääntyväville suunnittelu ym.tehtäville on osoitettava aikaa • ohjaaja resurssia talon ulkopuolisiin työtehtäviin, niiden asiakkaiden kanssa jotka eivät siellä yksin pärjää • Järkevät ryhmäkoot ja suhteessa toimintakykyyn • pienempiä ryhmiä X 2 suunnitteluaikaa • enemmän keskittymisaikaa kirjaus ym. tietokonehommille, jotta voisi keskittyä asiakkaisiin kunnolla kun he ovat paikalla • Kunnan ja palvelujen tilaajan tulisi huomioida tulevaisuuden suuntaviivat, jotta resurssit ja mahdollisuudet olisivat linjassa yksikön toiminnan
kehittämisen kanssa • Henkilökohtaisten avustajien lisääminen • Ryhmäkoot pidettäisiin inhimillisinä • tärkeää olisi myös se, että ryhmän kanssa olisi mahdollista päästä myös ulos ja ympäröivään yhteiskuntaan • Asumisesta erillistetty tila antaa enmmän mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan
Selkeä yhteinen päämäärä
• Säännöllinen ylemmältä taholta tiedottaminen yksiköihin organisaation strategian mukaisesta toiminnasta.
• Tavoitteiden selkeyttäminen myös työntekijä- ja asiakastasolle
• Työtä pitäisi selkeyttää. Päivätoiminta ja työtoiminta selvästi eriytettävä
• YHTEISEN TOIMINTA-AJATUKSEEN SITOUTUMINEN JA SEN NOUDATTAMINEN
• Yleiset laatukriteerit jotka koskevat kaikkia • tavoitteista keskustelua lisäämällä • samanlainen näkemys tulevaisuudesta
Toiminnan kehittäminen
• Toimintaa on jatkuvasti kehitetty, mutta koskaan ei pidä jäädä paikalleen. maailma muuttuu koko ajan ja meidän tulee vastata ajan haasteisiin.
• Toiminta tulisi päivittää vuodelle 2015, eikä toimia samalla lailla kuin 20 vuotta sitten • kuntien palvelupäätöksiin joustoa esim. henkilökohtainen budjetti • Työtoiminnan uudistaminen, integraation lisääminen suhteessa valtavirtaan, uusien tukikeinojen
kehittäminen • Rajojen rikkomista, innovatiivisuutta työlle, rohkeasti kokeilla uutta ja uudentyyppistä toimintaa,
yhdistää enemmän asumista ja päivätoimintaa. • Asenteiden muutosta kautta linjan • Palvelutarjonnan kehittäminen siihen suuntaan, että asiakkaalle on tukea avotyötoimintaan ja
palkkatyöhön siirtymiseen • Toiminta on kehittynyt nykyiselle tasolle vuosikymmenien kuluessa, joka pääosin on hyvin toimivaa
ja asiakkaat ovat siihen tyytyväisiä. Kehittämistä tulevaisuudessa tietysti riittää henkilökunna suhtaustumisessa, toiminnan päivittäsessä suunnittelussa. Mukana pitää olla myös virkistykseen liittyviä asioista, kuten ulkoilua, matkoja, kulttuuria yms
• Yhteiskunnan tukimuotoja myös toisenlaisen toiminnan tukemiseen • Tarvitaan entistä enemmän ympäröivään yhteiskuntaan liittymistä • Toiminnan pitäisi olla enempi toiminnallista arki-, työ- ja kouluelämän harjoitteluun painottuvaa
toimintaa • toimintaa monipuolistaa ja toiminta lähelle • toimintaamme tulisi selkeyttää, päivätoiminta ja työtoiminta tulisi erottaa omiksi yksiköiksi.
Niinkuin ne ennen olivat • vastaamaan ikäryhmää ja toimintakykyä
Yhteistyö
• Yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa pitäisi lisätä. Talon ulkopuoliset suhteet tärkeitä asiakkaille. Toisivat myös vaihtelua päiviin.
• Löytää lisää uusia yhteistyökumppaneita, kun osa jäänyt pois uudistusten myötä
• yhteistyö sujuvaksi Säätiön sisällä • Kehittämällä yhteistyömenetelmiä eri verkostojen välillä. Tukipalveluiden
saatavuuden ja joustavuuden tulisi lisääntyä, näin pystyisimme paremmin oikea aikaiseen reagointiin ja toimimiseen asiakkaan asian eteenpäin viemiseksi = asiakkaan tavoitteen saavuttaminen
• olla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa • Entisen ja nykyisen ajattelun pitäisi saada jotenkin vuoropuheluun • yhteistyötä! • avoin yhteistyö muiden tahojen kanssa • vankka tiivis yhteistyö koko kto:ssa sekä kaikkien asioiden avoin ja
rehellinen puhuminen
Muuta • Toiminta tulisi tapahtua hyvin vähäisin äkillisin muutoksin • Yhteisöllisyys • Ryhmän koko ja toimintakyky huomioiden • Sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvoinnoista on huolehdittava; ohjaajat ovat suorassa vastuussa
asiakkaistaan, työnantaja työntekijöistään. On tavattoman huono asia jos väsymys syö välittämistä ja voimia suunnata tulevaan
• Lisää helppoja mutta tärkeitä alihankinta töitä ja työossus raha järkevälle tasolle ei voi mahdottomia vaatia kun ei ole taidotkaan mutta jotain pitää ruuan jälkkeen jäädä
• Tarvittaisiin täsmempää ohjausta • saman tyyppisiä asiakkaita samaan ryhmään • Päiväaikaiselle työlle pitäsi olla vähintään 2 samaa työntekijää, jotta tavoitteiden seuraaminen sujuisi • Ryhmien jako - päivätoiminnat erilleen työtoiminnasta.. • Selkeämpi toimenkuva työlle, , ryhmäsuunnittelu, asiakas-henkilökuntasuhde, • vastaa jo hyvin • Päättäjien ymmärrys lisääntyisi siitä, millaista on olla ja elää, kun tarvitsee kaikessa toisten ihmisten apua ja tukea. • Paljon tapahtuu arjessa hyvää, mutta paljon on tehtävää. • Olen vielä sen verran uusi työntekijä työ- ja päivätoiminnassa etten oikein tiedä mitkä ovat tulevaisuuden
suuntaviivat. Aion ottaa siitä selvää ja yhdessä mahtavan työporukkamme kanssa pyrimme niitä kohti. Tärkeintä on, että asiakkaamme saa onnistumisen ja osallistumisen tunteita.
• Asiakkaamme ovat mukana suunnittelemassa toimintaa ja sen sisälttöä • Ei aliarviointia ja ennakkoluuloja • ohjaajien kuunteleminen/työnohjaus, • Luodaan ohjaajien työssäjaksamisen mittari.suurien muutosten aikana kuunnellaan henkilöstöä jotta ohjaajan
työstä muodostuu oikeanlainen kuva. • käytännön asioiden huolellinen suunnittelu ja toteutus. varsinaisen ohjaustyötä tekevän henkilökunnan
kuunteleminen sekä heidän työnsä arvostaminen, työrauhan salliminen ja vuorovaikutustaitojen paraneminen työnantajan ja henkilökunnan välillä.
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 79
• Laatukriteerityöryhmän tähänastinen tuotos: New Directions – Irlannin työ- ja päivätoimintapalveluiden uudistamisohjelma: osa-alueet englannista suomeen käännettynä
– Lähetetty kokouskutsun liitteenä
• Tehtävät:
1. Konkreettisten esimerkkien/”arviointikriteerien” keksiminen laatukriteeristön kuhunkin osa-alueeseen
2. Erityiset haasteet laatukriteeristön osa-alueiden soveltamiseen käytännössä?
• Jako 3:een
– Ryhmä 1: osa-alueet 1-4 – Ryhmä 2: osa-alueet 5-8 – Ryhmä 3: osa-alueet 9-12 – Kirjuri ryhmän ajatusten kirjaaminen jaetuille papereille
Laatukriteerityöryhmä hyödyntää tuloksia kevään työskentelyssään
9. Laatukriteerien yhteistä työstämistä laatukriteerityöryhmän johdolla
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 80
• Ryhmä 1: osa-alueet 1-4 • Joustavuus työ- ja päivätoiminnan ja asumisen työntekijöiden välillä • Asiakkaan suunnitelman työstäminen ensin henkilön itsensä kanssa, vasta sen jälkeen läheiset mukaan
keskusteluun
• Ryhmä 2: osa-alueet 5-8 – Kaikkien osapuolten ymmärrys siitä, mitä tavoitellaan ja tehdään – Riittävä tuki asioiden toteuttamiseen – Uskallus ottaa riskejä – ei pelätä sitä, että jotain sattuu, vaan tiedetään, miten toimitaan, jos
sattuu – kokeileminen riskien hallinnassa (esim. bussilla kulkemisen harjoittelu) – Käytännön harjoittelu: asiakkaat mukana kaikessa toiminnassa (esim. hankintojen tekeminen
– rahan käyttö)
• Ryhmä 3: osa-alueet 9-12 – Laadun mittaaminen: esim. onko henkilöstössä tietyn asian osaajia – henkilöstön koulutus;
onko mahdollista käyttää omaa kommunikaatiomenetelmää; onko olemassa suunnitelma siitä, miten ko. asioita on tarkoitus toteuttaa
– Itsemääräämisoikeuden toteutuminen: tämä pitäisi näyttää toteen! – Haasteita: alueelliset erot suuria, työ- ja opiskelupaikkojen puute, asenneongelma (ei edes
ryhdytä tukemaan asiakasta)
• Yleiskommentteja – Pirusti töitä edessä! Asennetta pitää miettiä. Hienoja asioita, ihan mahdollisia toteuttaa – Tiivistetysti tärkeimmät asiat (A4:t) + pidempi ”mitä tämä tarkoittaa” -osio – Miten jalkautetaan – Kustannuskysymykset (esim. siirtymävaihe päivätoiminnasta koulutukseen) – Uuteen ajatteluun kannustavat käytännön esimerkit – näiden ideointi esim. organisaatioiden
kehittämispäivissä tiedoksi laatukriteerityöryhmälle
Nopeaa yhteenvetoa ryhmätöistä
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 81
• Ryhmä 1. Osa-alueet 1-4 – Tuki valintojen ja suunnitelmien tekemiseen
• Oma polku -suunnitelma: Jokainen tekee omaohjaajan Nuoren oman polun suunnitelma, Nopsi. Ensin omaohjaaja miettii vuorovaikutuksen, tuleeko kuvilla vai sanoilla. Tärkeää että nuori ensin määrittelee tavoitteet, tavoitekortti käytössä. Sitten isossa palaverissa vedetään yhteen tavoitteet. Siinä perhekin sitoutuu tavoitteeseen. Jotkut tykkäävät käydä tarkistamassa säännöllisesti mikä olikaan se minun tavoite. (Oma Polku)
• Ennen palvelusuunnitelmapalaveria, valmistaudutaan siihen yhdessä ohjaajan kanssa. Leikataan ja liimataan paperille asioita jotka tuovat esiin toiveista. (Joensuu)
• Yhteisökokouksissa suunnitellaan tekemistä, asiakkaat suunnittelevat.
– Tuki muutoksiin ja siirtymävaiheisiin • Kun ei ole kokeiltu, niin ei tiedetä. Pitäisi olla yritysten kanssa kokeiluja. • Kuntouttavan työtoiminnan palvelunkäyttäjiä on käytetty asiakkaiden tukena
tekemässä pieniä työkokeiluja. • 1½kk meni, kun asiakas päätti muuttaa omin päin eikä saanut tukea
asumisesta tai työ- ja päivätoiminnasta. • Parhaaseen lopputulokseen päästään kun ei mietitä kuuluuko tämän minun
toimenkuvaan. Kotikäynti voidaan tehdä työ- ja päivätoiminnasta ja asumisesta ohjaaja voi tulla työ- ja päivätoimintaan.
• Uimassa voidaan käydä myös työ- ja päivätoiminnasta, jotta päästään toiminnan alikuun, että saadaan tulemaan pois kotoa ja näkemään myös muuta tekemistä.
• EI näin: hoitakaa te se käytös kuntoon, meillä on täällä nollatoleranssi • Kun tuttu kauppa lopettaa ja ympäristö muuttuu, toimintakyvyn tukeminen
vaatii joustoa ja uudenlaisia keinoja. Tuo mielekkyyttä työhön myös.
Ryhmätöiden tuotokset
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 82
– Tuki lähiyhteisöihin liittymiseen • Kaveriprojekti lähti kaupungin nuorisotyön kanssa.
Kehitysvammaiset nuoret menivät kaupungin nuorisotoimen toimintaan mukaan. (Kehitysvammaisten tukiliitto) Tulos oli että tarvitaan ennen kaikkea kohtaamisia, toimimalla yhdessä opitaan.
• Tampereella myös samaa kokemusta. Nuorisotyöntekijöillä on tahtotila ok, mutta tukea tarvitaan kohtaamisiin muiden nuorten kanssa. On rankka ympäristö selvitä siellä, joskus on ollut työ- ja päivätoiminnasta, mutta enimmäkseen pitäisi olla henkilökohtaisen avun tai asumisen palvelua.
• Käydään kirjastoissa, taidenäyttelyissä, museoissa, liikutaan julkisilla kulkuvälineillä.
– Tuki opintoihin pääsemiseksi • Halu päästä ammattiin tai opiskelemaan konkretisoidaan
erilaisten kokeilujen avulla. Työhönvalmentajat tukevat pohtimaan omaa suuntaa ja taitojen kehittämistä. Kun tuetaan hakemaan henkilökohtaista apua, se auttaa saamaan opiskelupaikan. Oppilaitokset ottavat mielellään niitä, joilla on henkilökohtainen avustaja.
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 83
• Ryhmä 2. Osa-alueet 5-8
– Kaikkien ymmärrys
– Riittävä tuki
– Riskien ottaminen: toimitaan niin, että ”kun sattuu, ei satu”
– Asiakkaat mukaan tekemiseen
– Bussin käytön harjoittelu: ryhmä – pari - itse
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 84
• Ryhmä 3. Osa-alueet 9-12
– Tuki ammatillisiin opintoihin ja työhön pääsemiseksi
• Tukea ylipäätään tarjolla opiskeluun ja työhön
• Henkilöstön koulutus- ja osaamisvaatimukset
• On olemassa suunnitelma, jossa konkreettiset askelmat kohti työtä tai opintoja
• Pitäisi sisältää itsemääräämisoikeuden toteutumisen
• Haasteena: ei ole usein edes tukea saatavilla, alueelliset erot suuria opiskelu- ja työpaikkojen suhteen, asenne- ja osaamisen ongelmat ja toimintakulttuuri eivät tue eteenpäin
– Tuki itseilmaisuun ja luovuuteen
• Onko mahdollista käyttää omaa kommunikaatiotapaa itseilmaisuun? Saako siihen tukea ja osaamista?
• Onko suunnitelmaa luovuuden toteuttamiseen?
• Samat haasteet kuin edellä
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 85
• Kokouksen paikka:
– Tulppaanitalo, Pinninkatu 51, Tampere (Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö)
• Sisältötoiveita:
– Hankinnat, kilpailuttaminen (Markku Virkamäki?)
– Laatukriteerien yhteinen käsittely
– Kyselyjen yhteenvetojen käsittely (ks. kohta 8)
10. Seuraavan kokouksen (3.6.2015) sisältösuunnittelua
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 86
11. Muut asiat
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 87
Kohti kevättä!