työllisyys, terveys ja hyvinvointi paltamon työllistämismallin ......3 terveyden ja hyvinvoinnin...

1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • National Institute for Health and Welfare

Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki, puh/tel +358 20 610 6000

Työllisyys, terveys ja hyvinvointi

Paltamon työllistämismallin

vaikutusten arviointitutkimus Väliraportti 30.11.2011

Pirjo-Liisa Kotiranta ja Riitta-Liisa Kokko (toim.)

Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 9.11.2011

2



Sisältö Johdanto ..................................................................................................................................................................... 3

Tutkimuskokonaisuus ................................................................................................................................................ 4

Havaintoja Työtä kaikille -hankkeesta työterveyslääkärin silmin ............................................................................. 7

Osatutkimuskatsaus 1.6. – 30.11.2011 .................................................................................................................... 15

Osatutkimus A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset ........................................................................................... 15

Osatutkimus B: Paltamon työllistämismallin kuntoutusvaikutusten arviointi ..................................................... 17

Osatutkimus C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen ............................................................................................... 19

Osatutkimus D: 25 – 50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi .................................................................... 21

Osatutkimus E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut .................................................................................. 24

Osatutkimus F: Mallin prosessiarviointi .............................................................................................................. 25

Osatutkimus F: Paltamon työnhakuklubit syksy 2011 ......................................................................................... 26

Osatutkimus G: Työvoimatalon itsearviointi ....................................................................................................... 28

Osatutkimus H: Tulonsiirrot ja kannustavuus ..................................................................................................... 30

Osatutkimus I: Kuntatalous ja taloudellinen vaikuttavuus .................................................................................. 32

Osatutkimus J: Arviointimallin kehittäminen ...................................................................................................... 37

Liite osahankkeeseen D, Lapin yliopisto ................................................................................................................. 38

Osatutkimustahojen yhteystiedot ............................................................................................................................. 47

3



Johdanto

Tämä on Työllisyys, terveys ja hyvinvointi – Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointi-tutkimuksen kolmas väliraportti, jossa kerrotaan osatutkimusten tilanteesta marraskuussa 2011. Tutkimus on alkanut v. 2009 ja päättyy v. 2013. Tutkimuksessa selvitetään Paltamon täystyöllistä-mismallin vaikutuksia kainuulaisen Paltamon kunnan työikäisen väestön terveyteen ja hyvinvoin-tiin, kuntatalouteen ja sosiaalietuuksiin. Tutkimuskokonaisuuteen osallistuvat Terveyden ja hyvin-voinnin laitos, Kansaneläkelaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Lapin yliopisto sekä sosiaa-lipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja tutkimusryhmineen. Seurantatutkimus on monitieteistä yh-teistyötä, jossa käytetään useita tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja sekä yhdistetään tietorekiste-rejä. Tutkimuskokonaisuuden rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaeläkelaitos ja tutkimustahot.

Paltamon kunta Kainuussa on päättänyt poistaa työttömyyden kokeilemalla vuosina 2009 - 2013 työttömyyden hoitamisessa TYÖTÄ KAIKILLE -täystyöllisyysmallia, jolla on merkittävät työlli-syys-, sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet. Malli merkitsee työttömien työnhakijoiden siirtymää passiivisen tuen piiristä työllistymiseen ja aktiivitoimiin sekä työttömien sosiaaliturvaan uutta ra-kenteellista ratkaisua. Työttömistä tulee työllisiä, he siirtyvät palkkatyöhön välityömarkkinoille, josta heidän odotetaan siirtyvän vähitellen avoimille työmarkkinoille. Sosiaalietuudet muutetaan palkaksi ja työsuhteen perusteella kertyy eläkettä. Tavoitteena on, että tulonsiirrot – työmarkkina-tuki, asumistuki ja toimeentulotuki tulisivat tarpeettomiksi. Väli- tai siirtymätyömarkkinoina toimi-vien Paltamon työnhakuklubin ja Paltamon työvoimayhdistys ry:n työvoimatalon avulla pyritään työllistämään kaikki kunnassa asuvat työttömät työnhakijat.

Työllisyys, terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Terveysongelmista, työttömyydes-tä ja syrjäytymisestä koituu kustannuksia palvelujen ja etuuksien muodossa. Työttömyyttä vähen-tävillä ratkaisuilla odotetaan olevan vaikutuksia yksilöihin, palveluihin ja julkistalouteen. Paltamon työllistämismallin tavoitteena on auttaa Paltamon työvoimatalon työntekijöitä parantamaan elä-mänlaatuaan ja työkykyään, kehittämään työvalmiuksiaan ja hakeutumaan avoimille työmarkki-noille. Mallin odotetaan tuottavan huomattavia kustannussäästöjä ja pienentävän Kainuun maa-kunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysmenoja.

Arviointitutkimuskokonaisuus koostuu terveys- ja hyvinvointivaikutusten, kuntoutusvaikutusten, nuorten työllistymisen, yli 50-vuotiaiden työllistymisen ja 25-50 -vuotiaiden työllistymisen koke-muksellisen hyvinvoinnin arvioinnista, työllistämismallin toteutusprosessin arvioinnista ja sen it-searvioinnista sekä toimeentulo-, kannustavuus- ja taloudellisten vaikutusten arvioinnista. Lisäksi kehitetään tutkimukseen osallistuvien tahojen yhteistyönä työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli.

Arviointitutkimus on edennyt ajallisesti yli puolen välin. Aineiston keruu on edelleen menossa ja osasaas osatutkimuksia on jo saatavana alustavia tuloksia. Tutkimuskokonaisuuden väliraporteissa seurataan osatutkimusten etenemistä. Aikaisemmat väliraportit ovat 1.1.2011 ja 30.6.2011. Ne löytyvät tutkimushankkeen verkkosivuilta www.thl.fi/paltamo.

http://www.thl.fi/paltamo

4



Tutkimuskokonaisuus

Kuvio 1 Osatutkimukset

Tavoitteet Tutkimuskokonaisuudella on kaksi kärkitavoitetta:

1) arvioida työllistämismallin toimivuutta ja vaikutuksia 2) kehittää työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli.

Arviointihankkeessa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä:

1. Millaisia terveyteen, hyvinvointiin ja elintapoihin liittyviä eroja työnhakijoiden ja työssäkäyvien välillä on lähtötilanteessa eli ennen työllistämismallin piiriin tuloa?

2. Miten henkilön työllistyminen vaikuttaa hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa? 3. Millä tavoin työvoimatoimisto, Työnhakuklubi, Työvoimatalo ja avoimet työmarkkinat toimivat? 4. Mitä vaikutuksia mallilla on Paltamon työllisyyteen? 5. Miten työllistyminen vaikuttaa Kelan ja muiden sosiaaliturvaetuuksien tarpeeseen? 6. Miten Paltamon työllistämismalli vaikuttaa ja millä tavoin malli ja työllistymisprosessi ovat yleistettävissä

ja sovellettavissa muissa toimintaympäristöissä? 7. Mitä annettavaa mallilla on työllisyyspolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan yleisemmin?

8. Mitkä ovat kehittämishankkeen arvioinnin kriteerit yleisemmin ja kuinka toteuttaa pätevä arviointitutki-

mus?

5



Seminaarit ja tapahtumat 2009-2011

Tutkimushankkeen Työllisyys, terveys ja hyvinvointi -kutsuseminaari pidettiin 2.6.2010 Helsingissä. Seminaarissa luotiin katsaus välityömarkkinoihin Suomessa, kuultiin kokemuksia työpankkikokeilusta, selvitettiin Paltamon täystyöllisyyskokeilua kunnan näkökulmasta sekä tarkasteltiin talouden muutoksen haasteita työllisyydelle ja hyvinvoinnille.

Tutkimusseminaarin yhteydessä julkaistiin Työllisyys, terveys ja hyvinvointi -arviointitutkimuksen I osaraport-ti, jossa tarkastellaan työllisyyttä, työvoimapolitiikkaa ja välityömarkkinoita sekä aikaisempaa tutkimustietoa työllisyyden vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Osaraportissa kerrotaan Paltamon täystyöllistämismallin synnystä, tavoitteista ja toimintatavoista. Arviointitutkimuksen osalta kuvataan tutkimuskokonaisuus, tutkimus-kysymykset sekä osatutkimusten lähtökohdat ja tavoitteet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjesti Paltamon Työvoimatalossa 16.6.2011 tilaisuuden, johon kutsut-tiin erityisesti Paltamon työvoimataloon tai Työvoimatalon kautta työllistyneitä henkilöitä kuulemaan ja keskus-telemaan Työllisyys, terveys ja hyvinvointi -arviointitutkimuksen mahdollisuudesta tuottaa luotettavaa tietoa Paltamon täystyöllistämismallista. Tilaisuuteen kutsuttiin työntekijöiden lisäksi alueellisia ja paikallisia viran-omaisia ja luottamushenkilöitä sekä elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin ja median edustajia.

Keskustelutilaisuuden yhteydessä julkaistiin Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -osatutkimuksen ensimmäinen raportti. Siinä arvioidaan Paltamon työttömien työnhakijoiden terveyttä ja hyvinvointia Paltamon työllistämis-mallin alkuvaiheessa. Raportissa kuvataan lähtötason tilannetta käyttäen vertailuryhminä otosta Paltamon työs-säkäyvästä väestöstä ja Sonkajärven työttömistä työnhakijoista.

Tilaisuudessa jaettiin kaikkien Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -osatutkimuksen toiseen tiedonkeruuseen osallistuneiden henkilöiden kesken arvotut palkinnot.

Muut tutkimushankkeen esittelyt 2009-2011

Seppo Koskinen THL:stä esitteli Paltamon mallin terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimussuunnitelman

9.2.2009 Sosiaalipoliittinen yhdistys ry:n ja Hyvinvointivaltion vaalijat ry HYVAn järjestämässä PALTAMON MALLI:

TYÖTÄ KAIKILLE? –seminaarissa Helsingissä. Eila Linnanmäki THL:stä esitteli Työllisyys, terveys ja hyvinvointi –

arviointitutkimukseksi muotoutuneen tutkimuskokonaisuuden etenemistä 16.2.2011 Sosiaalipoliittinen yhdistys

ry:n PALTAMON MALLI – MITÄ KAHDEN VUODEN KOKEMUS KERTOO? -seminaarissa Helsingissä. Tellervo Neno-

nen THL:stä esitteli Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -tutkimuksen lähtötason tuloksia Terve-Sos-tapahtuman

posterinäyttelyssä 24.-25.5.2011 Espoon Otaniemessä. Pirjo-Liisa Kotiranta, Lars Leemann ja Riitta-Liisa Kokko

THL:stä esittelivät arviointitutkimusta 14.-15.9. 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastolla Kuntamarkki-

noilla Helsingissä. Lars Leemann esitteli 21.9.2011 Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -tutkimuksen lähtötason

tuloksia Employment, Health, and Well-being. Evidence from the Paltamo employment model evaluation Espoon

Hanasaaressa pidetyssä “4th International Conference on Unemployment, Job Insecurity and Health, UJIH2011” –

kongressissa.

Raportit 2009-2011

Työllisyys, terveys- ja hyvinvointi -arviointitutkimuksessa on ilmestynyt marraskuu 2011 loppuun men-

nessä seuraavat julkaisut:

Tutkimuskokonaisuus 1. Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.)(2010). Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämis-

mallin arviointitutkimus 2009–2013. I osaraportti 2.6.2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Avauksia 17/2010. Yliopistopaino. Helsinki.

Verkkojulkaisu: www.thl.fi/julkaisut ja www.thl.fi/paltamo

http://www.thl.fi/julkaisut


6



2. Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.)(2011). Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitut-kimus. Väliraportti 1.1.2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, pdf. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/paltamo

3. Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.)(2011). Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitut-kimus. Väliraportti 30.6.2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, pdf. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/paltamo

Osatutkimukset A-osatutkimus:

Tellervo Nenonen, Lars Leemann, Tommi Härkänen, Ulla Tyyni, Risto Kaikkonen, Seppo Koskinen, Riitta-Liisa

Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta, Eila Linnanmäki. (2011) Terveys- ja hyvinvointivaikutukset – lähtötason tilanne

2009-2010. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus 2009-2013. Ter-

veyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 22/2011. Unigraf Oy. Helsinki.

Verkkojulkaisu: www.thl.fi/julkaisut ja www.thl.fi/paltamo

Verkkosivut Työllisyys, terveys ja hyvinvointi -arviointitutkimuksen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.thl.fi/paltamo.






7



Havaintoja Työtä kaikille -hankkeesta työterveyslääkärin silmin

Raija Kerätär työterveyshuollon erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys, hallinnon erityispätevyys työnohjaaja STOry

Oorninki Oy

Työterveyshuollon järjestämistapa Paltamon työvoimayhdistyksessä

Työnantajalla on mahdollisuus järjestää työterveyshuolto kolmella eri tavalla: palkkaamalla työterveyshuollon

ammattihenkilöt itse, ostamalla palvelut terveyskeskuksesta tai ostamalla palvelut yksityiseltä palveluntuottajal-

ta (Työterveyshuoltolaki). Paltamon työvoimayhdistyksessä päätettiin työntekijöiden työterveyshuoltoa varten

palkata oma terveydenhoitaja ja ostaa työterveyslääkäripalvelu ulkopuoliselta palvelun tuottajalta. Toimihenki-

löiden työterveyshuolto ostettiin Kainuun maakuntakuntayhtymältä. Tässä raportissa käsitellään vain työnteki-

jöiden työterveyshuoltoa.

Oorninki Oy on tuottanut työntekijöiden työterveyshuoltoon työterveyslääkäripalvelut kesäkuusta 2009 alka-

en. Tämä palvelu sisältää työnantajan pyynnön mukaisesti vain lakisääteisen työterveyshuollon tason ilman sai-

raanhoitoa. Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää 1) työpaikan terveysriskien tunnistamisen työpaikkaselvityk-

sin sekä tarvittavan ohjauksen ja neuvonnan terveysvaarojen vähentämiseksi, 2) työntekijöiden terveyden tar-

kastukset ja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisyn neuvonnalla ja ohjauksella, 3) vajaakuntoisten työnteki-

jöiden terveyden ja työkyvyn seurannan ja kuntoutukseen ohjauksen. Työterveyslääkärin työpanos Paltamon

työvoimayhdistyksessä on ollut noin 25 prosenttia kokoaikaisesta työajasta jaettuna kahden lääkärin kesken.

Työvoimatalon terveydenhoitaja on alusta alkaen tehnyt myös sairaanhoitoa ja työterveyshuoltolain ter-

mein ”muuta terveydenhuoltoa”, joka on sisältänyt elintapaneuvontaa yksilöllisesti ja ryhmissä.

Syksyllä 2010 työvoimataloon palkattiin toinen terveydenhoitaja. Maaliskuussa 2011 toinen terveydenhoita-

jista siirtyi muihin tehtäviin ja tilalle tuli työterveyshoitajan koulutuksen saanut terveydenhoitaja.

Työterveyshuoltolain mukaan työnantaja vastaa siitä, että työpaikalla on pätevä, koulutettu ja riittävä am-

mattihenkilöstö toteuttamaan eri säädöksillä tarkemmin määriteltyä työterveyshuoltoa. Pätevyyden yksi keskei-

nen piirre on ammatillinen riippumattomuus niin työnantajasta kuin työntekijöistäkin.

Se, minkälaisia työterveyspalveluita käytännössä tuotetaan, pohjautuu työterveyshuoltohenkilöstön työpai-

kalla tekemiin selvityksiin ja alan kokemuksiin sekä näiden pohjalta laadittuihin toiminnan tavoitteisiin ja sisäl-

töihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että havaitut terveys- tai työkykyriskit kirjataan tavoitteiden ja toimen-

piteiden muodossa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joka toimii sopimuksena tehtävistä toimenpiteistä

työnantajan kanssa. Myös Kela edellyttää, että työpaikalla tehtävät työterveystoimet kirjataan työterveyshuollon

toimintasuunnitelmaan.

Työterveyshuollon tavoitteet ja sisältö alkutilanteessa

Työterveyslääkäreiden aloittaessa Paltamossa kesällä 2009 nousi Paltamon työvoimayhdistyksen johdossa huoli

siitä, että osalla työntekijöistä oli havaittu runsasta alkoholinkäyttöä, jopa työmaajuopottelua oli esiintynyt. Tar-

ve päihdeohjelman laatimiseen oli ensisijainen ja mitä kiireellisin. Esimiehille haluttiin tueksi yhtenäiset toiminta-

tavat ja yhtenäinen työpaikan päihteiden käytön politiikka. Päihdeohjelmassa määriteltiin myös työterveyshuol-

lon tehtävät päihderiippuvaisen ohjaamisessa. Ensimmäisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman lähtökohtana oli tutkimustieto pitkään työttömänä ol-

leiden terveyden ja työkyvyn erityispiirteistä: runsaasta sairastamisesta, vähäisestä terveyspalveluiden käytöstä, epäterveellisistä elintavoista ja siitä, että heillä on todettu olevan runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöi-tä. Arvioitiin, että päihderiippuvaisten lisäksi myös heikkolahjaisia ja oppimishäiriöisiä löytyisi työllistettyjen joukosta. Työntekijöiden monialaisten ongelmien vuoksi verkostoyhteistyö niin työvoimayhdistyksen sisällä kuin

8



asiakkuuksien vaatimassa ulkoisessa verkostossa nähtiin tärkeäksi. Taulukossa 1 esitetään ensimmäiseen työter-veyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatut työterveyshuollon tavoitteet.

Taulukko 1. Työterveyshuollon tavoitteet v. 2009-2010.

Työntekijäkohtainen työskentely:

• Työ- ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden tunnistaminen – Näkökulma on holistinen ja toimintakykyä kokonaisuutena painottava

• Työntekijän ohjaaminen hoitoon ja kuntoutukseen, jos hänen työkykynsä on heikentynyt • Vajaakuntoisten työkyvyn seuranta, kuntoutuksen suunnittelu ja kuntoutukseen ohjaus • Päihteiden käytön vähentäminen • Työkyvyttömyyden toteaminen työkyvyttömillä, ohjaaminen eläkkeenhaussa • Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen • Ammatillisen kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutussuunnitelmissa tukeminen

– terveydellisten, psykologisten ja kognitiiviset ominaisuuksien osalta • Työstä johtuvan sairastumisen ehkäisy • Terveyttä tukevien elintapojen tukeminen • Terveyspalveluiden (mm. työterveyspalveluiden) käytön ohjaus

Työympäristö • Työympäristön turvallisuuden parantaminen • Terveyttä vaarantavien tekijöiden minimointi ja työsuojelu

Työyhteisö • Verkostoyhteistyön kehittäminen niin työvoimayhdistyksen sisäisessä kuin asiakkuuksien vaatimas-

sa ulkoisessa verkostossa • Päihteiden käytön vähentämisohjelman ja yhdistyksen yhteisen päihdepolitiikan kehittäminen

Työhöntulotarkastuksen sisältö suunniteltiin vastaamaan tavoitteita. Tarkastus sisälsi muun muassa työkykyin-

deksin (Työterveyslaitos), alkoholinkäyttöä koskevan Audit-kyselyn, depressioseulan ja verikokeina runsaasta

alkoholinkäytöstä kertovat testit. Terveydenhoitaja toteutti tarkastukset ja ohjasi tarvittaessa työntekijän työ-

terveyslääkärin vastaanotolle. Muutaman kuukauden kuluttua havahduttiin tilanteeseen, jossa työterveyslääkä-

rille ohjattuja päihde- ja mielenterveyshäiriöistä kärsiviä oli erittäin vähän. Heikkolahjaisia, kehitysvammaisia ja

oppimishäiriöistä kärsiviä ei ollut tavattu yhtään. Sen sijaan vaikeista somaattisista sairauksista kärsiviä oli tar-

kastuksissa käynyt runsaasti. Ensimmäisten kuukausien aikana ohjattiin paljon työntekijöitä terveyskeskukseen ja

erikoissairaanhoitoon somaattisten sairauksien hoitoon. Näitä olivat verenpainetaudin ja diabeteksen lisäksi

vaikeat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Esimerkiksi keinonivelleikkauksiin ohjattiin useita henkilöitä.

Mielenterveyspotilaiden, päihderiippuvaisten ja heikkolahjaisten puuttuminen vastaanotoilta ihmetytti. Ky-

syimme kriittisesti: Teemmekö oikeita asioita? Toisaalla työssämme ja tutkimuksessamme olimme todenneet,

että pitkäaikaistyöttömät jäävät hoito- ja kuntoutusjärjestelmän ulkopuolelle, koska nämä sairaudet aiheuttavat

vetäytymistä, paitsi sosiaalisesta toiminnasta, myös terveyspalveluiden käytöstä (Kerätär, Karjalainen 2010).

Jouduimme toteamaan, että työterveyshuollon perinteinen keinovalikoima (terveystarkastukset ja vajaakuntoi-

sen työntekijän työkyvyn seuranta) ei ehkä tavoitakaan näitä henkilöitä. Terveydenhoitaja raportoi samaan ai-

kaan, että kaikki työntekijät eivät halunneet tulla terveystarkastukseen ja terveystarkastuksen alkuun pääsemi-

seksi tarvittiin hoitajalta hyvin aktiivista otetta. Ei ollut epätavallista, että terveydenhoitaja haki työntekijän työn

äärestä vastaanotolle, koska tämä oli jättänyt tulematta hänelle varattuna aikana. Näytti myös siltä, että huoli-

matta suunnatusta terveystarkastuksen sisällöstä, se ei toiminut heikentyneen työkyvyn tunnistamisessa lain-

kaan, kun työkykyä heikensi mielenterveyshäiriö tai päihdeongelma tai kognitiiviset heikkoudet. Totesimme, että

työterveyshuollon perinteiset työtavat toimivat ehkä parhaiten silloin, kun työntekijät ovat suhteellisen terveitä,

aktiivisia ja työmotivoituneita. Paltamon täystyöllisyysmallissa työntekijät poikkeavat tässä suhteessa tavan-

omaisista työterveyshuollon piirissä olevista työntekijöistä, eivätkä nämä perinteiset toimintatavat riitä pitkään

työttömänä olleille.

9



Taulukko 2. Toimintamalli työkyvyn tukemiseksi prosessina (Oorninki Oy)

Työkyvyn tukeminen ja työkykyarvion ja kuntoutuksen suunnittelun käynnistäminen -toimintamalli esimiehille, työntekijöille ja työterveyshuollolle

Var

hai

sen

tu

en t

oim

inta

mal

li

Työ

kyvy

n a

rvio

inti

ja k

un

tou

tuks

en s

uu

nn

itte

lu

Jatk

osu

un

nit

elm

at

Varhaisen tuen (VATU) toimintamalli käynnistetään kun esimies tai työntekijä itse

havaitsee ongelmia työssä selviytymisessä

Työpaikalla tehtävät tukitoimet ja muutokset

Kun työpaikan omat keinot ja VATU eivät riitä

Työntekijän huoltoryhmä

Työjärjestelyjen ja johtamisen välineet Syytä epäillä, että työntekijä ei mahdollises-

ti selviä avointen työmarkkinoiden töistä

Esimies ja työntekijä täyttävät työssä selviy-

tymisen arvioinnin lomakkeen

Lisätutkimukset, esim:

-laboratorio ja röntgen

-fyysisen toimintakyvyn tutki-

mukset

-psyykkisen toimintakyvyn

selvitykset

-erikoislääkärikonsultaatiot

-kuntoutustutkimukset Työntekijä varaa ajan työterveyshoitajalle

(työkykyarvion suunnittelu)

Työterveyslääkärin (ttl) vastaanotto

Kuntoutusryhmän neuvottelu - työntekijä, esimies, työterveyshoi-

taja, kuntoustusohj, työterveyslääkäri + tarvittaessa muu

Työkykyinen

-jatkaa työtä / työllis-

tymisen suunnitelmia

entiseen tapaan

Tarvitsee hoitoa tai kun-

toutusta

-työjärjestelyt omassa

työssä, hoitosuunnitel-

mat, kuntoutussuunni-

telmat

Työkyvytön

- työkyvyttömyys-

eläkehakemus

Osatyökykyisen työkyvyn ja kuntoutumisen seuranta

10



Heikentyneen työkyvyn tunnistamiseen uusia välineitä

Näytti ilmeiseltä, että heikentyneen työkyvyn tunnistamiseen tarvitaan yhteistyötä esimiesten ja ohjaajien kans-

sa. Oorninki esitteli toiminnanjohtajalle ja toimihenkilöille keväällä 2010 uudeksi toimintamalliksi ”Työkyvyn

tukeminen ja työkykyarvion ja kuntoutuksen suunnittelun käynnistäminen - toimintamalli esimiehille, työnteki-

jöille ja työterveyshuollolle” (Taulukko 2). Se hyväksyttiin otettavaksi käyttöön toukokuussa 2010. Siinä johtoaja-

tuksena oli, että heikentynyt työkyky tunnistetaan parhaiten työpaikalla ja sen jälkeen asiaa voidaan lähteä tut-

kimaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Samaan aikaan tuotiin apuvälineeksi työssä suoriutumisen arvi-

ointilomake, joka toimii strukturoituna havainnoinnin apuna kun työssä suoriutumista arvioidaan (Liite 1). Arvi-

oinnin tekevät sekä esimies että työntekijä ja sen jälkeen havainnoista keskustellaan.

Muutamia työntekijöitä ohjattiin edellä mainitun mallin mukaiseen prosessiin kesän ja alkusyksyn aikana.

Samaan aikaan epävirallisissa keskusteluissa tuli esille, että esimiehet olivat keskuudessaan arvioineet jopa lähes

puolet työntekijöistä sellaisiksi, jotka eivät ehkä selviäisi avointen työmarkkinoiden töistä. Mallin mukaiseen

prosessiin ei kuitenkaan ohjautunut näitä työntekijöitä ja toisaalta työterveyslääkäreiden vastaanotoilla saattoi

olla vapaita aikoja. Tämä muuttui vasta keväällä 2011, kun koulutettu työterveyshoitaja aloitti työnsä. Hänen

roolinsa olla silminä ja korvina työyhteisössä ja työntekijän aktiivisena ohjaajana työterveyslääkäreiden vastaan-

otoille näkyi työkyvyn arviointien lisääntymisenä.

Kuntoutukseen ohjaamisen haasteita

Täystyöllisyyshankkeen alusta alkaen yhteisenä tavoitteena oli tunnistaa kuntoutuksen tarpeessa olevat työnte-

kijät ja ohjata heitä talon omaan ja Kelan järjestämään kuntoutukseen. Varsin pian kävi kuitenkin selväksi, että

työntekijät eivät suinkaan olleet valmiita lähtemään Kelan järjestämiin kuntoutuksiin. Lääkinnällisen kuntoutuk-

sen suunnitelmien hyväksyminen vaikutti helpolta, mutta ammatillisen kuntoutukseen lähtemisen vastahakoi-

suus tuli toistuvasti vastaanotoilla esille.

Kysyimme jälleen itseltämme: Mistä oikein on kysymys? Työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista alkoi

löytyä yhteisiä sävyjä ja tunnelmia. Näitä olivat muun muassa työntekijän oman arvon tunteen vähäisyys, epäus-

ko omiin mahdollisuuksiin ja turvallisuushakuisuus niihin olosuhteisiin, jotka ovat olemassa. Olimme törmänneet

syrjäytyneen ja osattoman maailmaan.

Kelan kuntoutuksen maailma näytti usein olevan aivan liian kaukana tästä osattomuuden maailmasta. Mikä

nyt neuvoksi?

Kelan kuntoutukseen osallistumisen mahdollistamiseksi näytti tarpeelliselta kuntoutuksen aloittaminen jo

Työvoimatalolla. Tämä tarkoitti sitä, että hankkeen sisälle olisi saatava voimaannuttavia ja osallisuutta lisääviä

elementtejä. Esittelimme helmikuussa 2011 toiminnanjohtajalle ajatuksen ”Kuntoutuksen portaat Paltamossa”,

jossa osallisuutta pyritään lisäämään rakenteellisilla ja ohjauksellisilla uudistuksilla. Työllistymiskykyä ja ammatil-

lista kehittymistä kohennettaisiin työntekijän osallisuuden, itsetunnon ja varmuuden lisääntymisen kautta, jol-

loin hän voisi kyetä hyödyntämään paremmin yhteiskunnassa jo olemassa olevia palveluita (kuva 1). Liitteessä 2.

esitetään kunkin portaan tavoitteet, sisältö ja päättyminen. Malli esitettiin myös Paltamon täystyöllisyyshank-

keen ohjausryhmässä 8.6.2011. Tuolloin esitimme huolen hankkeen vähäisestä kuntoutusosaamisesta ja työnte-

kijöiden osallisuutta mahdollistavien rakenteiden tarpeesta.

11



Kuva 1. Kuntoutumisen portaat Paltamossa

Työnhakuklubi

Alkuvaihe 0-3kk•Toiminnallinen kartoitus-jakso työvoimatalossa

Urasuunnitteluvaihe ”Kiikarointi” 6-12kk•Tavoitteet ja suunnitelma

Tuumasta toimeen vaihe

”Suurennuslasi” 6-12 kk

Eiku menoksi- vaihe•Suunnitelmien toteutus ja seuranta

Työkyvyn arviointi ei onnistu, jos työpaikalla ei tarvitse tehdä työtä

Työkyvyn arviointi on työntekijän toimintakyvyn ja siinä olevien haittojen tunnistamista ja näiden suhteuttamista

hänen työssään oleviin suoritusvaatimuksiin. Työssä suoriutumisen vaatimuksia ovat fyysisen suoriutumisen

lisäksi osaamiseen ja psykososiaaliseen suoriutumiseen liittyvät vaatimukset. Paltamon työvoimatalolla työkyvyn

ja työkyvyttömyyden arviointi on vaikea, koska työssä suoriutumisen vaatimukset eivät vastaa yleensä työmark-

kinoilla vallitsevia olosuhteita. Tämä on tarkoittanut sitä, että työterveyshuollossa havaittu työntekijän työkyvyt-

tömyys ei ole välttämättä johtanut siihen, että henkilö olisi hakenut sairauspäivärahaa ja eläkettä, koska hän on

halunnut käydä Työvoimatalolla. Huolimatta tämän henkilön olemattomasta työssä suoriutumisesta hänen työ-

suhteensa on jatkunut. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kroonikkoalkoholistit ja heikkolahjaiset sekä psyki-

atrisesti sairaat henkilöt. Oletamme, että työkyvyn arviointiin ohjaamisen vähäisyys johtuu osittain myös siitä,

että heikko suoriutuminen työtehtävissä on Paltamon työvoimatalolla hyvin yleistä ja sallittua. Sama koskee

myös runsaita sairauspoissaoloja sekä luvattomia poissaoloja. Näihin työntekijöihin ei työterveyshuollossa ole

ollut mahdollisuutta tarttua riittävästi, koska heikkoon työssä selviytymiseen ei työpisteissä välttämättä reagoida.

Jos työpaikalla ei ole työssä suoriutumisen vaatimuksia, työkyvyn arvioinnilta ja työkyvyn tukemiselta putoaa

pohja pois. Samalla tavalla runsaasti työstä poissa olevan henkilön tilanteen selvittäminen työterveyshuollossa

on turhaa, jos poissaolot sallitaan työpaikalla.

Työkyvyn arviointi on työkyvyttömyyden arvioinnin lisäksi työkyvyn tukitoimien tarpeen arviointia. Työkykyi-

syys muodostuu terveyden lisäksi työmotivaatiosta, ammatillisesta osaamisesta ja psykososiaalisista olosuhteista.

Työterveyshuollon vastaanotoilla on toistuvasti tullut esille työntekijöiden heikko työmotivaatio, jonka he kerto-

vat johtuvan työn vähäisyydestä. Työn mielekkyyden kokemuksen ja ammatillisen urasuunnittelun kannalta tä-

mä on hyvin huolestuttavaa. Työllisyyskokeilun rakenteissa on hyvin vähän työntekijöiden osallisuutta tukevia

ratkaisuja, pikemminkin on helpompi löytää sitä vastaan toimivia toimintatapoja. Jo se, että paltamolaisen työt-

tömän edellytetään osallistuvan työllisyyskokeiluun etujen menettämisen uhalla, antaa huonon lähtökohdan

hänen oman äänensä mukaan eteneviin urasuunnitelmiin. Työyhteisössä tämä ristiriita on näkynyt negatiivisena,

jopa aggressiivisena suhtautumisena hankkeen pyrkimyksiin.

12



Työyhteisöstä

Työyhteisö, jossa usealla jäsenellä on päihderiippuvuus, on hyvin haastava työpaikka. Työyhteisöilmiöitä tutkiva

voi löytää yksittäisten jäsenten, jopa yhteisön asiakkaiden ongelmien ikään kuin tarttuvan yhteisöllisiksi ominai-

suuksiksi. Tätä kutsutaan paralleeliksi ilmiöksi. Päihderiippuvaisen henkilön ohjaaminen on erittäin haastavaa ja

vaatii erityistä ammattitaitoa eikä sen hallintaa helpota se, jos työyhteisössä usealla on alkoholi-, lääke- tai huu-

meriippuvuus. Paltamon työvoimatalon työyhteisöä osittain sisältä, mutta osittain ulkoa seuranneena on synty-

nyt oletus siitä, että päihderiippuvaisuuteen kuuluvat piirteet, kuten esimerkiksi vaikeiden asioiden kieltäminen,

syyllisen näkeminen oman itsensä ulkopuolella tai itseriittoisuuden ja kaikkivoipaisuuden tunne, mutta myös

pelko ongelman paljastumisesta, ovat siirtyneet työyhteisön tunnelmiksi, jotka ohjaavat jokapäiväistä toimintaa.

Työyhteisö pystyy estämään tällaisen tartunnan vain, jos se pystyy kriittisesti tarkastelemaan toimintaansa ja

puhumaan asioista avoimesti. Paltamon työvoimatalolla on mielestämme syytä arvioida, onko näissä onnistuttu.

Yhteistyöstä

Työterveyshuolto yrityksen sisäisenä riippumattomana asiantuntijana on lähtökohtaisesti erikoinen yhteistyö-

kumppani. Työterveyshuoltolain mukainen riippumattomuus on ainoa mahdollinen edellytys sille, että työnteki-

jät pystyisivät luottamaan terveydenhuoltohenkilöstöön vaikeissakin tilanteissa. Terveydenhoitajien rooli ei Pal-

tamon työvoimatalolla ole ollut tässä suhteessa työterveyshuoltolain mukaista. Päihtyneenä työssä olleiden

työntekijöiden puhalluttaminen ja ”puhuttaminen” on esimiestyöhön kuuluvaa kontrollointia, joka sopii huonos-

ti riippumattomalle asiantuntijalle, sille samalle taholle, jolle työntekijän olisi voitava tulla kertomaan syvistä

murheistaan tai huolistaan. Olemme ymmärtäneet, että terveydenhoitajilta on Paltamon työvoimatalolla edelly-

tetty edellä mainittuja tehtäviä työsuhteeseen kuuluvina.

Työterveyshuoltolain mukaan toiminta lähtee työpaikan terveysriskien ja työkyvyn tukemisen tarpeista ja

tämän arvioiminen on työterveyshuoltohenkilöstön tehtävä. Paltamon työvoimatalolla työpaikkaterveydenhuol-

lon suunnitelmat on tehty osittain ilman koulutetun työterveyshuoltohenkilöstön osallistumista keskusteluun.

Tästä on esimerkkinä terveydenhoitajan toteuttamat ryhmät ja terveysneuvonta sekä päihderyhmä. Viimemaini-

tusta työterveyslääkärit kuulivat vasta ryhmän ollessa jo hyvästi käynnissä. Lopulta päihderyhmä oli lopetettava,

koska siihen valitut henkilöt kokivat muun muassa valintamenettelyn loukanneen törkeästi heidän oikeuksiaan.

Terveyspalveluiden toteuttamisessa on huomioitava myös palveluiden kokonaisuus ja toimintojen priorisointi.

Työterveyshuollossa se tarkoittaa lakien määrittelemien palveluiden ensisijaisuutta ja sen jälkeen vaikutuksiltaan

mahdollisimman oikein valittuja palveluita suhteessa työntekijöiden tutkittuihin terveys- ja työkykytarpeisiin.

Tämän vuoksi terveyspalveluiden johto ja koordinointi kuuluu terveydenhuoltoon koulutetulle henkilöstölle.

Tämä ei ole onnistunut siitä huolimatta, että asia nähtiin tarpeelliseksi kirjata Oorninki Oy:n ja Paltamon työvoi-

mayhdistyksen väliseen palvelunhankintasopimukseen v. 2011 alussa.

Liitteet

Liite 1: Työssä selviytymisen arviointi -lomake

Liite 2: Kuntoutumisen portaat Paltamossa: tavoitteet sisältö ja päättyminen

13



Liite 1: Työssä selviytymisen arviointi -lomake

Työssä selviytymisen arviointi Esimies täyttää Työntekijä täyttää

Työntekijä: Nimi:______________________________ Syntymäaika:________________________

Mitä työtä on tehnyt? ________________________________________________________________

Työ alkanut (pvm): ___/___ _____ Työaika/vrk_____________________________

Esimies:_____________________________ Pvm tänään_______________

(X) mielestäsi sopivaan kohtaan

Huono

(1)

Tyydyttävä

(2)

En osaa

sanoa(3)

Hyvä (4) Erittäin

hyvä (5)

Työelämävalmiudet

Työaikojen noudattaminen

Työpaikalle sopiva ulkoasu

Käyttäytyminen ja toisten kohtaaminen

Työpaikan pelisääntöjen noudattaminen /alaistaidot

muu (mikä?)

Toiminta työssä

Ohjeiden ymmärtäminen

Ohjeiden noudattaminen

Oma-aloitteisuus

Kyky itsenäiseen työskentelyyn

Kyky tehdä työ tavanomaisen perehdytyksen jälkeen

Työtaidot

Työmotivaatio ja aktiivisuus

Stressinsieto

Muu (mikä?)

Työssä näkyvä terveys

Työssä vaadittava fyysinen suorituskyky

muu (mikä?)

Käsitykseni selviytymisestä vastaavassa avointen työmarkkinoiden työssä

Työelämävalmiudet

Osaaminen ja ammattitaito

Terveys / työkunto

muu (mikä?)

Muita havaintojani tai heränneitä huolenaiheita työssä selviytymisessä:

____________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________(tarvittaessa jatka kääntöpuolelle)

14



Liite 2: Oorninki Oy Kuntoutumisen portaat Paltamossa: tavoitteet sisältö ja päättyminen

Vaihe Tavoitteet Sisältö Päättyy

Alkuvai-

he

0-3 kk

Työllistymiskyvyn ja kuntou-

tustarpeen perusselvittely • Koulutus- ja työuran

piirteet • Osaaminen • Sosiaalinen toimintakyky

/ tilanne • Terveydentila ja sen

taustatiedot • Työelämävalmiudet

Esimiehet:

Siirtymäkeskustelut /Sijoitus ”paja-työhön”/ Työelämävalmiudet?

Kuntoutusohjaaja:

kouluja työhistoriatiedot /Sosiaalinen tilanne

Terveydenhoitaja:

Terveyshistoria ja –dokumentit /Terveystarkastus

Työterveyslääkäri:

Laaja-alainen työllistymiskyvyn arvio / kuntoutustarve?

Siirtyminen kiikarointivaiheeseen,

työsopimus uusitaan

tai

Siirtyminen myöhempiin vaiheisiin

tai

Todetaan pysyvä työkyvyttömyys

Toimeentulo erillisen suunnitelman

mukaan

Ura-

suunnit-

teluvai-

he

6-12 kk

Oman aktiivisuuden, muutos-

valmiuden ja tulevaisuus-

orientaation lisääminen

Tuetaan työntekijän omaa

aktiivisuutta ja suunnan löy-

tämistä

Motivoiva ohjaus, kaikki toimihenkilöt

osaavat.

Ammatinvalinnan ohjaus

Sosiaalityö ja palvelusuunnitelma

Lääketieteelliset tutkimukset ja -hoidot,

lääkinnällinen kuntoutus.

Voi sisältää sairauslomia

Kuntoutusryhmän kokoukset

Työntekijähuoltoryhmän kokoukset

Työhön sijoitus on räätälöity ja amma-

tillista suunnitelmaa eteenpäin vievä.

Palkkaus kannustavampi kuin edellisis-

sä vaiheissa?

Suunnitelma ammatilliseen kuntou-

tukseen, työkokeiluun, työhön val-

mennukseen tai suoraan työllistymi-

seen

Siirtyy ”Tuumasta toimeen” –

vaiheeseen tai ”Eiku menoksi –

vaiheeseen”

tai

Siirtyy työelämän ulkopuolelle (työ-

kyvyttömyys)

tai

Siirtyy takaisin etsikkovaiheeseen

Tuumas-

ta toi-

meen -

vaihe

6-12 kk

Testata tehtyjen suunnitelmi-

en sopivuutta / toimivuutta /

realistisuutta

Rohkaista ja saada varmuutta

suunnitelmien viemiseen

eteenpäin

Työkokeilut (Kela, työnantajapaketit)

Työhönvalmennus

Koulutuskokeilut (Kela, työvoimahallin-

to)

Työllistyminen suoraan

Kuntoutusryhmän kokoukset

Muiden hoito-, kuntoutus- ja palvelu-

suunnitelmien toteutus

”Mitalikahvit” Työvoimatalolla

”Eiku- menoksi- vaihe”

Toimeentulo palkasta tai kuntoutus-

rahasta

tai

Palaa aikaisempiin vaiheisiin

Jatkaa työvoimayhdistyksen työssä

Eiku

menoksi

-vaihe

Työurasuunnitelmien toteut-

taminen ja vakiintuminen

Pärjäämisen varmuuden

lisääntyminen

Työ tai koulutus suunnitelmien mukai-

sesti

Hoito ja kuntoutus suunnitelmien mu-

kaisesti

Työvoimatalotreffit 2-3 kk välein ohjaa-

jan kanssa

Tarvittaessa yhteydet työterveyshuol-

toon / seuranta

Tarvittaessa kuntoutusryhmä

”Valmistumiskahvit ja diplomi” Työ-

voimatalolla

Työhön tai koulutukseen

Toimeentulo palkasta tai kuntoutus-

rahasta

Palaa aikaisempiin vaiheisiin

Jatkaa työvoimayhdistyksen työssä

15



Osatutkimuskatsaus 1.6. – 30.11.2011 Osatutkimus A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta, Lars Leemann, Ulla Tyyni, Eila Linnanmäki

THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto, Hyvinvointi ja terveyserot -yksikkö

Osatutkimus A on edennyt tutkimussuunnitelman mukaisesti, kenttätutkimuksen kolmatta vaihetta ja väestötut-kimusdatan tietojen käsittelyä koskevaa viivästystä lukuun ottamatta. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Pal-tamo-mallin terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Osatutkimuksessa tarkastellaan työttömien ja työssä käyvien lähtötason hyvinvointi- ja terveyseroja, työllistymisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä henkilön työllisty-mispolun ja terveyden, sosiodemografisen taustan tai henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutusta hyvinvoinnin paranemiseen ja työllistymiseen.

Osatutkimuksen ensimmäinen tiedonkeruu koski lähtötason tilannetta ja toteutettiin syksyn 2009 - kevään 2010 välillä. Tulokset on julkaistu verkkojulkaisuna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Raportti-sarjassa, Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -lähtötason tilanne 2009-2010, Raportti 22/2011 (www.thl.fi/julkaisut).

Seurantatutkimuksen toinen tiedonkeruu työllistämismallin vaikutusten arvioimiseksi toteutettiin syksyn 2010 - kevään 2011 aikana. Tässä tiedonkeruussa saadun seurantadatan käsittely THL:ssä on viivästynyt Palta-mo-tutkimuksesta riippumattomista syistä. VETO-osasto toteuttaa samanaikaisesti useita laajoja väestötutki-muksia, joiden ruuhkautuminen on johtanut viiveisiin sekä Paltamo-tutkimuksen kenttävaiheen toteuttamisessa että jo kerätyn datan käsittelyssä. Seuranta-aineisto on saatu Paltamo-tutkimuksen käyttöön syksyllä 2011 ja datan analysointi on meneillään.

Toiseen tiedonkeruuseen kutsuttiin 699 henkilöä ja tutkimukseen osallistui 428 henkilöä, joista 56 tuli mu-kaan tutkimuksen kuluessa kutsutun joukon ulkopuolelta. Osallistumisprosentiksi muodostui 56,7. Henkilöitä, jotka osallistuivat molempiin tiedonkeruisiin, oli yhteensä 359. Toiseen tiedonkeruuseen osallistui 69 henkilöä, jotka olivat mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa.

Tiedonkeruussa 2010 käytettiin kahta protokollaa siten, että sekä ensimmäisellä haastattelukierroksella pu-helimitse haastatelluilta että uusilta haastateltavilta kerättiin myös ensimmäiseen tiedonkeruuseen kuuluvia tietoja. Tavoitteena on saada eri vaiheissa tutkimukseen mukaan tulevista henkilöistä riittävät perustiedot katta-van vertailuaineiston saamiseksi. Taulukossa 1 on tiedot vuosien 2009 ja 2010 tutkimuksiin osallistuneitten mää-ristä. Vuoden 2010 luvut ovat ensimmäinen yhteenveto osallistumismääristä. Vertailutuloksia Paltamo-malliin työllistyneiden, Paltamon työssäkäyvien henkilöiden ja Sonkajärven työttömien työnhakijoiden mahdollisista terveys- ja hyvinvointimuutoksista saadaan vuoden 2011 lopussa.

Tiedonkeruun kolmas kenttävaihe tullaan toteuttamaan talvella 2012 ja aineisto analysoidaan kevään aikana. Seurantatutkimuksen 2009-2012, kaikkien kolmen tiedonkeruun tuottamia ensimmäisiä tuloksia, vertailutietoja ja tietoja työllistämismallin vaikutuksista saadaan tutkijoiden käyttöön kesällä 2012. Alustavia tutkimustuloksia raportoidaan väliraportissa kesällä 2012 ja vuoden lopulla 2012.


16



Taulukko 1 Tutkimukseen osallistuneet tutkimusryhmittäin 2009-2010

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset, haastattelututkimukseen osallistuneet 2009-2010 tutkimusryhmittäin

Aineisto

1.

Paltamo

työttö-

mät

2.

Sonka-

järvi

työttö-

mät

3.

Paltamo

työnhaku-

klubi /

työvoimatalo

(kuuluvat

otokseen)

4.

Paltamo

työlliset

5.

Paltamo

työnha-

kuklubi /

työvoi-

matalo

(eivät

kuulu

otok-

seen)

Yhteensä

(Suluissa

ryhmien

1+2+4

summat)

N N N N N N

Otos 2009 292 295 41 313 11 952 (900)

Otos 2010 234 224 30 241 26 755 (699)

Samoja henkilöitä 2009 ja 2010 180 152 14 175 4 525 (507)

Osallistuneet 2009 184 155 31 176 9 555 (515)

Osallistuneet 2010 134 108 30 130 26 428 (372)


Eri tiedonkeruisiin osallistuneita

Haastattelu 2009 181 153 31 175 9 549 (509)

Haastattelu 2010 130 107 26 130 17 410 (367)


Hyvinvointikysely 2009 162 125 27 154 8 476 (441)

Hyvinvointikysely 2010 99 80 21 108 19 327 (287)


Elämänlaatukysely 2009 167 131 31 162 8 499 (460)

Elämänlaatukysely 2010 106 90 21 117 20 354 (313)


Osallistumisprosentti % % % %

2009 63,0 52,5 56,2 58,3 (57,2)

2010 57,3 48,2 53,9 56,7 (53,2)

17



Osatutkimus B: Paltamon työllistämismallin kuntoutusvaikutusten arviointi

Riitta-Liisa Kokko, THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto, Hyvinvointi ja terveyserot -yksikkö

Peppi Saikku, THL, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto, Vähimmäisturvayksikkö Kuntoutusvaikutusten arviointitutkimuksessa työikäisten kuntoutusta, kuntoutumista ja kuntoutuksen roolia työ- ja toimintakyvyn edistämisessä tarkastellaan eri näkökulmista ja eri aineistoja hyödyntäen:

1) Tutkimuksessa mukana olevien ryhmien1 kuntoutustarpeita, kuntoutuksen hakeutumista ja siihen osallis-

tumista vertaillaan rekisteritietojen (Kela, Eläketurvakeskus, THL, TEM, Tilastokeskus) ja osatutkimuksessa A kerättävien haastattelu- ja kyselyaineistojen avulla. Tämä tutkimusosio sijoittuu arviointitutkimuksen loppuun vuoteen 2013, jolloin mahdollisimman ajantasaiset rekisteriaineistot ovat saatavilla.

2) Paltamon työllistämismallin kuntouttavaa vaikutusta yksilötasolla tarkastellaan vertailemalla malliin työllis-tyneiden henkilöiden lähtötason tuloksia heidän myöhempiin tiedonkeruutuloksiinsa työ- ja toimintaky-vyssä sekä muissa keskeisissä terveyttä ja hyvinvointia kuvaavissa muuttujissa sekä vertailuryhmiin kuulu-vien tuloksiin. Aineistona ovat osatutkimus A:n kysely- ja haastatteluaineistot. Tämän tutkimusosion ai-neisto tulee analysoitavaksi syksyn 2012 aikana kun viimeinen tiedonkeruu on saatu valmiiksi.

3) Paltamon työllistämismallin kuntoutuksen toimintakäytäntöjä arvioidaan tarkastelemalla Työvoimatalon työterveyshuollon toimintaa, kuntoutustarpeiden tunnistusta ja kuntoutukseen ohjausta sekä toiminnassa kehiteltyjä kuntouttavia toimenpiteitä. Aineistona ovat Työvoimatalon työterveyslääkärien, terveydenhoi-tajan ja kuntoutusohjaajan toteuttama asiakkaiden kuntoutusseuranta sekä kyseisten työntekijöiden haastattelut.

Osatutkimuksessa on vuoden 2011 aikana keskitytty erityisesti kuntoutuksen toimintakäytäntöjen arviointiin kolmannen tutkimustehtävän mukaisesti. Kuntoutusasioissa työskentelevää henkilökuntaa; työterveyslääkäreitä, terveydenhoitajaa, kuntoutusohjaajaa ja terveyskasvattajaa on haastateltu henkilökohtaisesti tapaamalla tai puhelimitse syksyn 2011 aikana. Osatutkimuksessa on myös jatkettu työterveyslääkäreiden ja kuntoutushenki-lökunnan toteuttamaa kuntoutusseurantaa. Työterveyslääkärit olivat kirjanneet 25.10.2011 mennessä seuran-taan 112 kuntoutukseen, toimintakyvyn/ työkyvyn kartoitukseen tai arviointiin, eläkeselvittelyyn tai erilaisiin kuntouttaviin toimenpiteisiin liittyvää asiakaskäyntiä. Terveydenhoitaja ja kuntoutusohjaaja olivat kirjanneet yhteensä 46 asiakaskäyntiä.

Niin tutkimuksen kuin erityisesti kuntoutuksen käytäntöjen kehittymisen näkökulmasta pulmallisena näyttäy-tyy työntekijöiden toistuva vaihtuvuus. Työterveyslääkärit, terveyskasvattaja ja terveydenhoitaja lopettavat työ-suhteen Työvoimataloon vuoden loppuun mennessä. Lopettamisen pääasiallisena syynä ovat Työvoimatalon yhteistyössä, tiedonkulussa ja johtamisessa esiin tulleet ongelmat. Myös kuntoutusohjaajan työsuhde päättyy vuoden lopussa, vaikka hän ja terveydenhoitaja ovat työskennelleet talossa vasta puolisen vuotta. Työterveys-huollon henkilövaihdokset vaikeuttavat työterveyshuollon ja kuntoutuksen toimintakäytäntöjen kehittämistä ja vakiinnuttamista. Työntekijöiden toistuva vaihtuvuus muodostuu esteeksi myös Työvoimataloon työllistettyjen kuntoutusprosessien jatkuvuudelle ja turvaamiselle.

Haastatteluista saatujen ensimmäisten havaintojen perusteella työterveyshuollon ja kuntoutusasioiden paris-sa työskentelevä henkilöstö on pyrkinyt kehittämään Työvoimatalolle selkeitä toimintakäytäntöjä muun muassa työkyvyn tukemiseen, työkyvyn arviointiin ja kuntoutukseen ohjautumiseen. Työterveyshuollossa on myös hah-moteltu Kuntoutumisen portaat Paltamossa -mallia ja laadittu kuntoutuksen toimintasuunnitelma. Kuntoutus-asioiden parissa työskentelevä henkilöstö on yhdessä kehittänyt lääkärivastaanottojen, työhöntulotarkastusten, työkykyneuvottelujen, sairauspoissaolojen myöntämisen ja seurannan sekä päihde- ja mielenterveystyön toimin-takäytäntöjä. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen henkilöstö on kehittänyt työntekijöiden kuntoutustarpeiden tunnistusta ja työterveyshuoltoon ohjausta on pyritty lisäämään yhteistyössä esimiesten ja ohjaajien kanssa.

1 Paltamon työttömät työnhakijat/ työllistetyt, Paltamon työlliset ja Sonkajärven työttömät työnhakijat

18



Toimintamallien käyttöönotto on kuitenkin ollut vaillinaista, koska johdolta ei ole saatu tähän tukea, eikä käytän-töjä ole omaksuttu riittävällä tasolla esimerkiksi esimiesten parissa.

Työllistettyjä on ohjattu ja saatu muun muassa ammatilliseen kuntoutukseen. Joillekin työllistetyille on haet-tu ja osalle myönnetty kuntoutustukea, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Työhyvinvointia ja ter-veyttä on pyritty edistämään muun muassa mahdollisuudella käyttää kuntosalia työaikana sekä järjestämällä ryhmämuotoista toimintaa. Haastatteluissa keskeisiksi työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi Työvoimatalossa on mainittu mielekkään työn puute sekä työilmapiiriongelmat. Työterveyshuollon piirissä työntekijöiden välinen yhteistyö on toiminut hyvin.

Haastattelujen ja seuranta-aineiston kerääminen ja analysointi jatkuu. Myös muita Työvoimatalolla työsken-televiä, kuten ohjaajia ja työhönvalmentajia tullaan haastattelemaan kuntoutuskäytäntöjen arvioimiseksi. Ta-voitteena on jatkaa kuntoutusseurantaa työterveyshuollon ja kuntoutuksen uusien työntekijöiden kanssa vuo-den 2012 loppuun. Toimintakäytäntöjen kehittymistä pyritään seuraamaan muun muassa haastatteluin koko tutkimuksen keston ajan vuoteen 2013 saakka.

19



Osatutkimus C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen

Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta, Tellervo Nenonen


Laadullisessa osatutkimuksessa C arvioidaan työttömyyden ja uudelleen työllistymisen vaikutuksia yli 50-vuotiaiden työntekijöiden elämäntilanteeseen, heidän kokemaansa hyvinvointiin ja asemaan työmarkkinoilla. Tutkimuskysymyksiä ovat:

Millä tavoin usein jo pitkän työuran tehneet ovat kokeneet aikaisemman työelämän, työttömyyden ja uudelleen työllistymisen?

Millaisia työelämän siirtymiä ja elämänmuutoksiin liittyviä kokemuksia on ikääntyneillä työntekijöillä?

Millaiset yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät edistävät tai estävät ikääntyvien työllisty-mistä?

Millaisia ovat yli 50-vuotiaiden Paltamon työllistämismalliin työllistyneiden kokemukset Työvoimatalosta ja Paltamo-mallista?

Osatutkimuksessa on haastateltu yhteensä 15 yli 50-vuotiasta Paltamon malliin työllistynyttä henkilöä. He edus-tavat noin puolta tähän ikäryhmään kuuluvista, jotka ovat antaneet suostumuksen tutkimukseen. Laadullinen tutkimus on toteutettu strukturoituna teemahaastatteluna Paltamossa vuosina 2009 ja 2011. Haastattelut on toteutettu yhdeksän pääteeman ja niihin liittyvien kysymysten pohjalta. Pääteemat käsittelevät 1) omaa taustaa, työhistoriaa ja työelämäkokemuksia, 2) kokemuksia työttömyydestä, 3) kokemuksia työnhausta ja työllistymises-tä, 4) koettua työ- ja toimintakykyä, 5) sijoittumista avoimille työmarkkinoille, 6) tulevaisuuden tavoitteita 7) työelämää koskevia näkemyksiä, 8) työssä koettua hyvinvointia ja 9) kokemuksia Työvoimatalosta ja Paltamo-mallista.

Haastattelut tuottivat yhteensä 205 sivua puhtaaksikirjoitettua tekstiä. Aineistolähtöisessä tutkimuksessa tekstit on alustavasti analysoitu käyttäen sisällönanalyysia. Monitahoisessa aineistossa haastateltavat ovat ku-vanneet omaa elämäntilannettaan, terveyttä ja työkykyä, työnteon merkitystä keskeisenä elämänsisältönä, epä-varmaksi koettua asemaa työmarkkinoilla ja erityisesti kokemuksiaan Paltamo-mallissa. Sisällönanalyysissa kes-keiset aihepiirit on poimittu tekstistä systemaattisesti, taulukoitu teemallisesti ja jäsennetty uudelleen 12-15 pääteeman alle. Jokainen haastattelu on tiivistetty omaksi tiedostoksi, mikä mahdollistaa haastattelujen keski-näisen vertailun, erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelun. Aineiston tarkempi analyysi jatkuu.

Haastateltavien keski-ikä oli 56 vuotta. Haastateltavista naisia oli 7 ja miehiä 8 henkilöä. Heistä Työvoimata-lossa työssä oli 7 henkilöä ja talon ulkopuolella Työvoimatalon palkkalistoilla 8 henkilöä. Haastatteluista saatujen ensimmäisten havaintojen perusteella yli 50-vuotiaiden työllistymisestä, työelämää koskevista näkemyksistä ja Paltamo-mallista saaduista kokemuksista nousee esiin muun muassa seuraavia seikkoja.

Yhteistä yli 50-vuotiaille haastatelluille on, että heillä on monipuolinen työhistoria ja laaja työkokemus. Useil-la heistä on takanaan ammattikoulutus tai useampikin tutkinto ja he ovat olleet töissä monilla aloilla. Joillakin on aikaisempaa yritystoimintaa tai taustalla toimintaa maatilalla. Osalla haastateltavista työsuhteet ovat olleet pit-kiä, he ovat olleet töissä Etelä-Suomessa ja jossakin vaiheessa palanneet takaisin kotiseudulle. Osa sen sijaan kertoo asuneensa ikänsä Paltamossa ja heillä työhistoria on enimmäkseen pirstaleinen työ- ja työttömyysjakso-jen vuorotellessa. Useilla työttömyys on ollut kausiluonteista, kesällä löytyy töitä, mutta talvella koittaa työttö-myys. Lähes kaikilla haastateltavilla on terveysongelmia. Vain kaksi pitää terveyttään hyvänä, 13:lla on mieles-tään heikko tai huono terveys. Monilla heistä on useita työntekoa rajoittavia vakavia sairauksia ja vaivoja, jotkut kertovat myös päihde- ja mielenterveysongelmista. Työttömyyden ja toimeentulovaikeuksien lisäksi tulee esiin myös velkaongelmia ja takausvastuita.

Työttömyys ahdistaa, masentaa ja huolestuttaa noin puolta haastatelluista. Työttömyys on shokki, koettelee itsetuntoa ja koetaan jopa häpeänä. Ansiosidonnaiselle päivärahalle oikeutetut sen sijaan pitävät työttömyyttä ansaittuna lepona ja lomana, joka mahdollisuus heiltä on nyt Paltamo-mallissa evätty. Lähes kaikki haastatellut korostavat, että työttömänä ollessaan he eivät ole olleet toimettomia. Moni kertoo tottuneensa tekemään töitä nuoresta pitäen, jopa 9-vuotiaasta lähtien, aikuisten töissä. Työnteolla on hyvin keskeinen merkitys heidän elä

20



mässään. Työ on tukipilari, mikä auttaa tuntemaan itsensä tarpeelliseksi, tuo elämään säännöllisyyttä, toimeen-tuloa, sisältöä ja ihmissuhteita. He kuuluvat ikäpolveen, joka on oppinut, että aina kuuluu olla jotakin tekemistä, riippumatta siitä onko palkkatyössä tai työttömänä. Elämäntapaan kuuluu myös elää lähellä luontoa, marjastaa, kalastaa, metsästää, viljellä ja hoitaa kasvimaata, mikä on samalla keino saada särvintä ruokapöytään.

Työnteon kokeminen velvollisuutena, työttömyys yhdistettynä huonoon terveyteen ja ikääntymisen muka-naan tuomat haitat ovat merkinneet ristiriitaa, johon on ollut sopeuduttava. Työmarkkinoilla he ovat oppineet sopeutumaan ja joustamaan, sinnitellen tilanteen mukaan. Työelämän vaatimukset, oman ammattitaidon van-heneminen ja uuden oppimisen hitaus tuovat epävarmuutta työnhaussa ja työssä. Vahvuuksina he pitävät kykyä kompensoida iän tuomia haittoja elämänkokemuksella, työkokemuksella, pitkäjänteisyydellä ja neuvottelutai-doilla. Yhteistä yli 50-vuotiaille työllistyneille vaikuttaisi olevan mentaliteetti selviytyä, ansaita itse toimeentulon-sa ja pitää työntekoa keskeisenä elämänsisältönä ja arvona sinänsä.

Tätä taustaa vasten haastateltujen asenne työllistämiseen vaikuttaa jokseenkin ristiriitaiselta. Osalla asenne työllistymiseen on myönteinen ja heistä useimmat ovat työllistyneet töihin Työvoimatalon ulkopuolelle. Osalla motivaatio työllistyä on heikko, hyvin kielteinen tai jopa ärtyisä. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta haastatellut pitävät ikää ja ikääntymistä esteenä työllistyä avoimille työmarkkinoille, jotkut puhuvat myös ikärasismista. Use-at ottavat esille mahdollisen eläkeiän noston ja pitävät sitä ristiriitaisena tavoitteena, koska se hidastaa nuorten pääsyä työelämään ja vie siten eväitä nuorten tulevaisuudelta. Koska töitä ei ole kaikille, heidän mielestään pitäi-si työllistää ensi sijassa nuoria ja varmistaa heidän pääsynsä työelämään. Lähes kaikki haastatellut ovat huolis-saan Paltamon nuorista ja heidän työmahdollisuuksistaan. Yhteistä haastatelluille on, että he pitävät asemaansa työmarkkinoilla epävarmana, sinnittelynä työn ja työttömyyden välillä. Osalla tulevaisuuden tavoitteet suuntau-tuvat jo osaeläkkeelle tai eläkkeelle, joillakin haastateltavilla myös koulutukseen.

Kokemukset Työvoimatalosta ja Paltamo-mallista vaihtelevat. Työllistyminen joko Työvoimataloon tai talon ulkopuolelle on ollut noin puolelle haastateltavista positiivinen kokemus. Erityisesti Työvoimatalon ulkopuolelle työllistyneet kertovat olevansa tyytyväisiä työtehtäviinsä, kokevat arvostusta ja hyvinvointia työssä. Heidän ko-kemuksensa Työvoimatalosta ovat kuitenkin kielteisempiä kuin talossa työskentelevien, heidän mielestään työ Työvoimatalossa ei ole oikeaa työtä, eivätkä he haluaisi työllistyä taloon. Työvoimatalossa työskentelevistä muu-tama kokee työtään arvostettavan, osan kokemus on kuitenkin hyvin kielteinen. Lähes kaikki haastateltavat tuo-vat esiin epäkohdan, että Työvoimatalossa ei ole kaikille työtä tai mielekästä tekemistä. Työllistymistä Työvoima-talosta avoimille työmarkkinoille useimmat pitävät epätodennäköisenä ja katsovat helpommaksi työllistyä itse-näisesti ilman välikäsiä.

Haastattelujen perusteella työnteko Paltamo-mallissa saa kolmenlaisia merkityksiä: osa työntekijöistä on työllistynyt Työvoimatalon ulkopuolelle mielekkääseen työhön, osa tekee enemmän tai vähemmän motivoi-tuneesti töitä Työvoimatalossa ja osalla työntekijöistä ei ole tekemistä. Erityisesti työn etsintään ja työmahdolli-suuksien luomiseen katsotaan Paltamo-mallissa olevan suuri tarve. Paltamo-mallin mukaista työllistämisideaa useimmat haastatellut pitävät sinänsä kannatettavana ja hyvänä, mutta ei toimivana. Haastateltavien mielestä työllistämismalli on mahdollisuus, jota tulisi kehittää.

Haastattelujen analysointi jatkuu ja haastatteluaineistoja täydennetään vuonna 2012 valmistuvilla osatutki-mus A:n kysely- ja haastatteluaineistoilla. Osatutkimuksen tuloksista raportoidaan arviointitutkimuksen loppura-portissa ja tarkoituksena on kirjoittaa aihepiiristä erillinen artikkeli. Lisäksi osatutkimus A:n tietojen pohjalta verrataan kolmen ikäryhmän – nuorten (osatutkimus E), parhaassa työiässä olevien (osatutkimus D) ja ikääntyvi-en (osatutkimus C) – työllistymiseen ja Paltamo-mallin toteutukseen liittyviä tietoja.

21



Osatutkimus D: 25 – 50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

Marika Kunnari, Asko Suikkanen

Lapin yliopisto

Tutkimuksen sisältö

Kyseessä olevassa osatutkimuksessa kokemuksellista hyvinvointia tarkastellaan hyvinvoinnin, elämänlaadun,

onnellisuuden ja tyytyväisyyden muodostamana kokonaisuutena. Tässä tutkimuksessa lähdemme siitä, ettei

rajanvetoa kyseisten tekijöiden välillä tarvitse tehdä silloin, kun puhutaan koetun hyvinvoinnin sisällöistä. Sen

sijaan nuo kaikki nähdään olennaisina koetun hyvinvoinnin sisältöinä ja koetun hyvinvointikokonaisuuden muo-

dostajina.

Tähän liittyen ovat esimerkiksi Marja Vaarama ym. todenneet, että materiaalisen elintason määritellessä ih-

misen hyvinvointia omalta osaltaan, määrittää sitä yhtälailla yksilön oma käsitys siitä, millainen hänen materiaa-

lisen elintasonsa tulisi olla. Kun elinolot ovat suhteellisen niukat, voidaan ne kokea täysin tyydyttäviksi, jos ne

vastaavat esimerkiksi ympäröivän yhteisön elintasoa tai yksilö ei juuri tiedä paremmasta eikä näin ollen odota

olemassa olevaa parempaa. (Vaarama ym. 2010, 13.)

Aki Siltaniemi ym. selventävät puolestaan, että ”absoluuttisena deprivaationa voidaan pitää tilannetta, jossa

henkilö on esimerkiksi ilman asuntoa, ja hyvinvointina sitä, että asunto täyttää tietyt minimivaatimukset ja laa-

tuna sitä, että yksilöllä on mahdollisuus halutessaan saada tilavampi, uudempi tai paremmin varusteltu asun-

to. Elämänlaatu antaa yksilölle mahdollisuuden kohentaa elämäänsä itse tärkeäksi kokemallaan alueella. Toisin

sanoen, vaikkapa paremmin varusteltu asunto ei merkitse välttämättä kaikille lisääntynyttä hyvinvointia tai elä-

mänlaatua, vaan sitä voi lisätä jokin muu seikka.” (Siltaniemi ym. 2007, 12-13.)

Edelleen Pauli Juutin mukaan ihmisten onnellisuutta mittaavien tutkimusten taustalla on ajatus ihmisen on-

nellisuuden määräytymisestä sen mukaan, miten hyvänä hän pitää elämänsä laatua kokonaisuudessaan. Onnelli-

suuden nähdään siten riippuvan siitä, kuinka paljon ihminen pitää tavastaan elää. Onnellisuus ei kuitenkaan ole

absoluuttisesti mitattavissa, vaan se on aina suhteellinen käsite. Lisäksi onnellisuus ei voi liittyä kollektiivisuuteen,

sillä vain yksilö voi olla onnellinen tai onneton. Voidaan sanoa, että ihminen on onnellinen elämässään, kun hän

haluaa elämäntilanteensa olevan sellainen kuin se jo on. (Juuti 1996, 148-149.)

Edellä kuvattuihin lähtökohtiin liittyen osatutkimuksessa D koetun hyvinvoinnin ymmärretään liittyvän lähei-

sesti siihen, mitä asioita kukin ihminen pitää omassa elämässään tärkeänä ja mitä elämänsisältöjä hän arvostaa.

Erityishuomio kiinnitetään siihen, miten ihmisen omien ihanteellisten elämänsisältöjen (ihanteet koskien työtä ja

toimeentuloa, asumista ja elinympäristöä, sosiaalisia suhteita ja ajankäyttöä sekä fyysistä terveyttä ja henkistä

vointia) ja toteutuneiden elämänsisältöjen laadun suhde liittyy ja vaikuttaa hyvinvoinnin kokemuksiin.

Tutkimuksessa keskitytään 25-50 -vuotiaisiin Paltamon työllistämismallissa mukana oleviin ihmisiin. Vertailu-

ryhminä toimivat 25-50 -vuotiaat Sonkajärven työttömät ja Paltamon työlliset. Aineistona käytetään kyseisille

ihmisille kohdistettua kaksiosaista kyselyä.

Edellä kuvattuun perustuen tutkimus tuo esiin

1) eri hyvinvointisisältöjen sekä ideaalitilanteen ja toteutuneen todellisuuden suhteen vaikutukset kokemuk-

selliseen hyvinvointiin,

2) vertailuryhmien väliset hyvinvointierot ja tämän myötä

3) kokemuksellisen hyvinvoinnin tilan Paltamon työllistämismallin kontekstissa.

Tutkimuksen tuloksia suhteutetaan tutkimushankkeessa kerättäviin objektiivisen hyvinvoinnin tietoihin.

Tutkimuksen nykytila

Tutkimuksen keskeinen nykytilasisältö on aineiston keruu. Kyselyn ensimmäinen osa lähetettiin vastaajille kesä-

kuussa 2011. Tässä ensimmäisessä osassa keskityttiin kokemukselliseen hyvinvointiin työn ja toimeentulon sekä

asumisen ja elinympäristön sisältöjen lähtökohdista.

22



Kyselyjä lähetettiin 77 henkilölle/vastaajaryhmä eli yhteensä 231 henkilölle. Vastaajilla oli mahdollisuus vas-

tata kyselyyn joko paperiversiona tai internetissä (webropol-kysely). Vastauksia tuli paperiversioina 87 kappalet-

ta ja internetin kautta 10 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui siten noin 42. Vastausaktiivisuus eri vastaa-

jaryhmien välillä vaihteli suuresti. Paltamon työllisten osalta vastausprosentti oli noin 57, Paltamon työllistämis-

mallissa mukana olevien ja Sonkajärven vastaajien vastausprosentin jäädessä alle 30 prosentin. Erityisesti työllis-

tämismallissa mukana olevien vastaajien vastausprosentin jäätyä alhaiseksi, päädyimme lähettämään kyselyn

ensimmäisen osan uudestaan vastaamattomille vastaajille vielä kerran lokakuussa 2011. Tämä vaihe on siis tällä

hetkellä (lokakuu 2011) menossa.

Alustavia tuloksia

Aineistonkeruu on edellä kuvatusti kyselyn ensimmäisen osan osalta vielä kesken, mutta joitakin hyvin alustavia

tuloksia on ensimmäisellä kyselykierroksella vastanneiden joukosta yhteen vedettävissä. Tässä yhteydessä on

kuitenkin korostettava, että kyse on vasta suuntaa antavista tuloksista, sillä ne perustuvat vielä suhteellisen pie-

nen vastaajamäärän vastauksiin.

Seuraavat tulokset koskevat ainoastaan niitä vastaajia, jotka ovat ilmoittaneet nykyiseksi

työtilanteekseen ”Olen työsuhteessa Paltamon työvoimayhdistykseen ja työskentelen Työvoimatalossa” (Liite,

kysymys numero 8) ja vertailuna työllisiä, jotka ovat ilmoittaneet työtilanteekseen ”Työskentelen avoimilla

työmarkkinoilla (myös yrittäjänä tms.)”.

Vastaajilta on kysytty muun muassa sitä, edistääkö nykyinen työ heidän hyvinvointiaan (Liite, kysymys nume-

ro 10). Työvoimatalossa työskentelevistä 33 prosenttia kokee työn edistävän hyvinvointia. Paltamon työllisistä

samoin kokee 87 prosenttia. Nykyistä työtään ei koe hyvinvointia edistäväksi Työvoimatalon työntekijöistä 50

prosenttia ja työllisistä kolme prosenttia. Edelleen on kysytty sitä, kuinka tyytyväinen vastaaja on nykyiseen työ-

hönsä (Liite, kysymys numero 11). Työvoimatalossa työskentelevistä tyytyväiseksi (hyvin tyytyväinen/melko tyy-

tyväinen) itsensä kokee 25 prosenttia ja työllisistä 85 prosenttia. Tyytymättömien osuus on Työvoimatalon vas-

taajista 42 prosenttia ja työllisistä kolme prosenttia.

Kyselyssä on kysytty myös vastaajien ihannetyön ominaisuuksia (Liite, kysymys numero 13). Työvoimatalossa

työskentelevät pitävät erityisen tärkeinä työn ominaisuuksina mahdollisuutta vaikuttaa työssä, oman työn arvos-

tamista, työpaikan toverihenkeä sekä esimiehen osoittamaa luottamusta työntekijöitä kohtaan. Kaikki ko. vas-

taajat pitävät näitä ominaisuuksia hyvin tärkeinä tai melko tärkeinä. Paltamon työllisistä työssä vaikuttamisen

mahdollisuutta pitää tärkeänä (hyvin tärkeä tai melko tärkeä) 92 prosenttia ja edelleen tärkeänä pitää oman

työn arvostamista 100 prosenttia, työpaikan toverihenkeä 97 prosenttia ja esimiehen osoittamaa luottamusta 97

prosenttia vastaajista.

Kun sitten tarkastellaan, miten samaiset ominaisuudet koetaan oman työn osalta (Liite, kysymys numero 14),

kokee 17 prosenttia Työvoimatalossa työskentelevistä vastaajista itsellään olevan mahdollisuus vaikuttaa työs-

sään. Työllisistä samoin ajattelee 62 prosenttia. Oman työn arvostamisen osalta tilanne näyttäytyy siten, että

Työvoimatalossa työskentelevistä 17 prosenttia kokee työhönsä kohdistuvan työpaikalla arvostusta, työllisistä

näin ajattelee 74 prosenttia. Työpaikalla kokee toverihenkeä Työvoimatalossa työskentelevistä 58 prosenttia ja

työllisistä 77 prosenttia. Esimiehen osoittamaa luottamusta työntekijöitä kohtaan kokee Työvoimatalossa työs-

kentelevistä vastaajista 67 prosenttia ja työllisistä 82 prosenttia.

Edellä kuvatuista luvuista on havaittavissa, että työhön liittyvien hyvinvointikokemusten erot ovat Työvoima-

talossa työskentelevien ja Paltamon työllisten välillä merkittävät. Kyse on siis kuitenkin suuntaa antavista tulok-

sista ja vasta aineiston keruun valmistuttua pystymme varmistamaan, pysyykö ero tällaisena.

Kyselyssä kysytään lisäksi ”Jos olette tällä hetkellä TYÖSUHTEESSA PALTAMON TYÖVOIMAYHDISTYKSEEN …….

mitä mieltä olette seuraavista työhönne liittyvistä väittämistä?” Poimintoina näistä väittämistä Työvoimatalossa

työskentelevien osalta (Liite, kysymys numero 20) voidaan todeta seuraavaa:

Vastaajat ovat erityisen tyytyväisiä tarjotun työn riittävyyteen (59 % vastaajista), koulutukseen liittyvään oh-

jaukseen (50 %) sekä työ-, koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksia koskevaan tiedonsaantiin (50 %). Tyytymät-

tömyys kohdistetaan erityisesti tarjotun työn mielekkyyteen (45 %). Edelleen 58 prosenttia vastaajista kokee

23



työsuhteensa myötä taloudellisen toimeentulonsa kehittyneen entistä turvatummaksi. Kuitenkin 41 prosent-

tia vastaajista kokee asian päinvastoin.

Tutkimuksen tulevaisuus

Kyselyn toinen osa odottaa lähettämistään tammikuussa 2012. Tässä jälkimmäisessä kyselyssä keskitymme ko-

kemukselliseen hyvinvointiin niin ikään ihanteen ja toteutuneen todellisuuden lähtökohdista sosiaalisten suhtei-

den ja ajankäytön sekä terveyden ja henkisen voinnin sisällöin. Alkuvuodesta 2012 saamme siten kokoon aineis-

tomme kokonaisuudessaan, jonka jälkeen tuotamme varsinaisen aineiston analyysin. Analyysin rinnalla viimeis-

telemme tutkimuksemme teoreettista viitekehystä raportoitavaan muotoon. Vuonna 2013 jatkamme tutkimuk-

semme viimeistelyä sekä raportointia. Tutkimuksesta on tarkoitus tuottaa internet-/artikkelijulkaisu hankekoko-

naisuuden yhteisen loppuraportin lisäksi.

Lähteet

Juuti, Pauli. 1996. Suomalainen elämänlaatu. Tammer-Paino Oy. Tampere.

Siltaniemi, Aki & Perälahti, Anne & Eronen, Anne & Londén, Pia. 2007. Hyvinvointi, palvelut ja elämänlaatu Keski-

Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki.

Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari. 2010. Johdanto. Teoksessa Vaarama, Marja & Moisio, Pasi &

Karvonen, Sakari (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsin-

ki, 10-18.

Liite: Kyselylomake, osa 1 löytyy sivulta 38.

24



Osatutkimus E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut

Minna Ylikännö

Kansaneläkelaitos

Tässä osatutkimuksessa Paltamon täystyöllistämishanketta tarkastellaan nuorten näkökulmasta. Tutkimuksessa

kysytään, miten tällainen uusi malli vaikuttaa nuoren työttömän koettuun hyvinvointiin ja elämänhallintaan.

Voisi ajatella, että nuoren kannalta on myönteistä tulla työllistetyksi Työvoimataloon, jolloin hänen pitää olla

aktiivinen ja tulevaisuuteen suuntautuva. Toisaalta, jos hanke ei onnistu löytämään nuorelle uutta suuntaa elä-

mässä, eivät tulokset välttämättä ole niin myönteisiä, että hanke siltä osin puolustaa paikkaansa.

Osahanke etenee suunnitellusti. Seuraavat haastattelut tutkimusta varten tullaan tekemään alkuvuodesta

2012 ja niiden tuloksista raportoidaan tarpeen mukaan väliraporteissa. (Edellisen haastattelukierroksen alusta-

vista tuloksista on raportoitu edellisessä osaraportissa.) Lopulliset tulokset tutkimuksesta tullaan raportoimaan

koko tutkimushankkeen loppuraportissa.

25



Osatutkimus F: Mallin prosessiarviointi

Jouko Kajanoja

Prosessiarvioinnin vastuututkija

Prosessiarvioinnin ensimmäinen kyselykierros tehtiin vuodenvaihteessa 2009 – 2010. Sen tuloksia raportoitiin

ensimmäisessä osaraportissa. Kyselyssä hankkeen toimeenpanon arvioitiin sujuneen ripeästi ja ennakko-

odotuksia vastaavaksi. Suurimmiksi ongelmiksi arvioitiin taloon luotavien ja talon ulkopuolelta saatavien työteh-

tävien riittävyys ja mielekkyys suhteessa työllistettyjen osaamiseen ja intresseihin sekä työvalmennuksen ja oh-

jauksen voimavarojen riittävyys ja osaaminen. Työvoimatalon luonteesta suhteessa siellä luotavien välityömark-

kinatyöpaikkojen pysyvyyteen ilmeni ristiriitaisia käsityksiä. Hankkeen ei arvioitu ainakaan merkittävästi häirin-

neen kilpailutilannetta ja kokemukset hankkeen tiedottamisesta ja yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa

olivat enimmäkseen myönteisiä. Hanketta pidettiin kannatettavana.

Seuraavan kyselyn työllistettyjä koskeva osuus on sovittu toteutettavaksi työvoimatalon luottamusmiehen

avustuksella. Luottamusmies jakaa kyselylomakkeen noin 50 työllistetylle, jotka palauttavat lomakkeen suljetus-

sa kirjekuoressa luottamusmiehelle ja lähetettäväksi tutkijalle. Työllistetyt jaetaan ryhmiin niin, että mukaan

tulee nuoria ja ikääntyneitä, taloon tullessaan pitkäaikaistyöttömiä (500-päiväisiä) ja muita työttömiä, klubin

kautta ja klubin ohi tulleita, erilaisen ammatillisen ja koulutustaustan omaavia, naisia ja miehiä, ohjauslisän saa-

jia sekä talon sisällä ja sen ulkopuolella työskenteleviä ja kunkin ryhmän sisältä arvotaan ne, joille lomake anne-

taan täytettäväksi. Jaettavan lomakkeen kysymyksistä on käyty keskusteluja muiden tutkimusryhmien kanssa ja

lomakkeen kysymysluonnokset ja menettelyn yksityiskohdat ovat parhaillaan (27.10.2011) luottamusmiehen

kommentoitavana. Kommenttien saamisen jälkeen kysely pannaan toimeen. Kyselyn toimeenpanossa kuitenkin

odotetaan, että Lapin yliopiston toimesta tehtävän Paltamon työllistettyihin kohdistuvan kyselytutkimuksen

viimeisen karhukierroksen toteuttamisesta on kulunut riittävä aika. Kyselyvastausten analysoinnin jälkeen harki-

taan täydentävien haastattelujen ja keskustelujen toteuttamista ensimmäisen kyselykierroksen tapaan, jolloin

Paltamossa järjestettiin keskustelutilaisuus kyselyn tuloksista.

Työvoimatalon toimihenkilöille ja talon sidosryhmille tehtävän kyselyn sisältöjä valmistellaan. Kysely pannaan

toimeen työllistettyjä koskevan kyselyn jälkeen. Kyselyn sisällöstä ja menettelystä käydään parhaillaan keskuste-

luja tutkimukseen osallistuvien muiden tutkimusryhmien kanssa. Erityisesti talon toimihenkilöitä koskevan osuu-

den toimeenpanossa harkitaan haastattelumenettelyä kuntoutusta koskevassa tutkimusosuudessa saatujen

kokemusten perusteella.

Nyt meneillään olevan kysely- ja haastattelukierroksen jälkeen viimeinen tutkimuskierros toteutetaan vuoden

2012 lopulla. Seuraavat prosessiarvioinnin tulosten raportit tuotetaan nyt meneillään olevan kierroksen jälkeen

vuoden 2012 alussa sekä viimeisen kyselykierroksen jälkeen vuoden 2013 alussa.

Vuonna 2011 on tutkimusosion toimesta järjestetty asiantuntijoiden keskustelutilaisuuksia ja osallistuttu tu-

tustumiskäynteihin, joissa on arvioitu hankkeesta saatuja kokemuksia sekä vertailtu Paltamon työllistämiskokei-

lua työ- ja elinkeinoministeriön toimenpidevalikoimaan sekä muihin työllistämiskokeiluihin (mm. Tanskan malliin,

sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutettuihin työpankkeihin, Helsingin kaupungin PosiVire Oy:öön,

Vantaan, Tampereen ja Kaarinan kokemuksiin ja vastaaviin). Erityisen arvokasta on ollut tutustuminen Aalto-

yliopiston kauppakorkeakoulun toimesta PosiVire Oy:ssä tehtyyn työllistettyjen haastatteluun ja siinä käytettyi-

hin menetelmiin. Tutkimusosion toimesta on käyty esittelemässä Paltamon hanketta asiantuntijatilaisuuksissa.

Myös kainuulaisiin sidosryhmiin on pidetty yhteyttä. Kuva Paltamon työllistämiskokeilun erityisistä ominaisuuk-

sista suhteessa muihin aktiivisen työllistämispolitiikan toimenpiteisiin on selkiytynyt ja samalla prosessiarvioinnin

kysymyksenasettelu on jäsentynyt.

26



Osatutkimus F: Paltamon työnhakuklubit syksy 2011

Riitta Romppainen, vastaava kouluttaja, työhön valmentaja

Koulutusavain Oy

Yleistä

Syksyn ensimmäinen Työnhakuklubi aloitti 29.8. Klubikoulutuksen aloitti kahdeksan paltamolaista työtöntä

työnhakijaa. Syksylle 2011 on sovittu toteuttavaksi vielä kaksi klubia ajanjaksoilla 24.10. – 18.11. ja 21.11. –

19.12. Klubien määrä ja ajankohta on sovittu yhdessä Paltamon TE-toimiston virkailijan kanssa. Klubien määrä

on pienempi kuin aikaisempina lukukausina. Keskusteluissa TE-toimiston virkailijan kanssa on tullut esille, että

osallistujia on entistä vaikeampi rekrytoida klubeihin. Rekrytointivaikeuksien syynä ovat osaksi työttömien työn-

hakijoiden vähäinen määrä, osaksi se, että paltamolaisista työttömistä työnhakijoista osa on käynyt vastaavan

laisen työnhakuvalmennuskoulutuksen viime vuosina ja he kokevat, että koulutus on heille tarpeeton. Nämä

henkilöt siirtyvät pääsääntöisesti suoraan Työvoimatalolle työsuhteeseen. Pieni osa paltamolaisista työnhakijois-

ta on ilmoittanut TE-toimistoon, etteivät tule osallistumaan työnhakuklubiin lainkaan.

Klubien osallistujat

Syksyn ensimmäiseen klubiin osallistui 8 paltamolaista työnhakijaa. Osallistujien ikäjakauma oli 19 – 52 ikävuosi-

en välillä niin, että osallistujista viisi oli alle 25-vuotiaita. Näillä viidellä osallistujalla oli joko kuluvan vuoden ke-

väällä tai muutoin suhteellisen tuore ammatillinen tutkinto suoritettuna. Muilla osallistujilla oli myös toisen as-

teen tai vastaavan tasoinen tutkinto suoritettuna.

Osallistujien määrittelemät ensisijaiset tavoitteet jatkopolkujen päämääriksi:

Työllistyminen avoimille työmarkkinoille 6

Lisäkoulutuksen hankkiminen tai uuden tutkinnon suorittaminen 2

Osallistujien tavoitteet suuntaavat klubikoulutuksen sisällön painotuksia. Tässä ryhmässä keskityttiin työnhaun

keinoihin ja menetelmiin sekä oman osaamisen tunnistamiseen, tunnustamiseen ja markkinointiin. Osa klubilai-

sista haki erittäin aktiivisesti töitä koko klubiajan hakemuksia lähettämällä ja yhteydenotoilla työnantajiin. Yksi

osallistujista työllistyi, oma-aloitteisin yhteydenoton ansiosta, avoimille työmarkkinoille koulutustaan vastaavaan

työhön ja yksi osallistujista aloitti koulutuksen klubin puolessa välissä.

Koulutuksen sisältö

Klubikoulutuksen sisällön painopisteet määräytyvät osallistujien tavoitteiden mukaisesti. Syksyn toteutuneessa

koulutuksessa jokaiselle osallistujalle laadittiin henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa tavoite Työvoimatalon

työjaksolle sekä kartoitettiin koulutusvaihtoehtoja, määriteltiin toiveita työtehtäviksi (Työvoimatalolla) oma

tavoite huomioiden sekä osallistujat arvioivat tämän hetkisiä työllistymismahdollisuuksiaan sekä siihen vaikutta-

via positiivisia ja negatiivisia seikkoja.

Syksyn toteutuneessa koulutuksessa painottuivat tehokas työnhaku ja sen menetelmiin tutustuminen sekä

rekrytointiprosessiin paneutuminen ja sen eri näkökulmiin tutustuminen.

Kokonaisuutena koulutus jakaantuu neljään osioon, joiden pituudet vaihtelevat osallistujien tarpeiden mukai-

sesti. Koulutusosiot ovat: orientaatio, yleiset työelämävalmiudet, työnhakuvalmennus ja atk sekä yksilökeskuste-

lut ja jatkopolkujen määrittely.

Osallistujien palaute

Klubikoulutuksen viimeisenä päivänä käydään ryhmänä palautekeskustelu sekä jokainen osallistuja antaa kirjalli-

sen palautteen koulutuksesta ja sen eri osioista. Kirjallisen palautteen perusteella työnhakuklubissa parasta oli:

kaikki, se koettiin paikkana, jossa kuluttaa aikaa, hyvänä koettiin uudet ihmiset ja se, että sai kerrattua eri asioita,

sai uutta tietoa asioista, kannustaminen omien vahvuuksien ja osaamisen löytämiseksi ja hoksaamiseksi, positii

27



visuus, oikeita apuja työnhakuun, asioiden selvitys, tiedon hankinta, omien jatkopolkujen selvitys, ryhmän koko

sekä jokainen pääsi ilmaisemaan asiansa ja ryhmän vetäjä oli kannustava ja rempseä. Kirjallisen palautteen kri-

tiikki (kysymys: mikä ei toiminut) kohdistui atk-tunteihin niillä, jotka olivat nopeita ja osaavia samoin yksi osallis-

tuja koki, että valmennus sai pään sekaisin kun selvät suunnitelmat sekoittuivat sekä päivien aikataulutus toivot-

tiin sellaiseksi, ettei jäisi luppoaikaa. Osallistujien kirjalliset palautteet lähetetään klubikoulutuksen jälkeen Pal-

tamon TE-toimistoon.

28



Osatutkimus G: Työvoimatalon itsearviointi

Leila Pölkky-Pieskä

Paltamon työvoimayhdistys ry.

Paltamon työvoimayhdistys ry:n vuosina 2009 – 2013 toteuttama Työtä kaikille -hanke on ohittanut puolivälin. Tähän mennessä on tehty 329 työsopimusta entisten työttömien kanssa. Heistä alle 25 -vuotiaita on 81, yli 50 -vuotiaita 90 ja 25 – 50 -vuotiaita 158. Niin sanottujen 500-päiväisten kanssa on tehty 99 työsopimusta. Siirtymä Avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen on siirtynyt 77 henkilöä. Eläkkeelle on päässyt kaksi henkilöä ja elä-keselvittelyissä on tällä hetkellä kolme työntekijää. Kuntouttavassa työtoiminnassa on nyt kolme henkilöä.

Työvoimayhdistyksen työtoiminnan paikat ovat lisääntyneet kevään ja alkusyksyn aikana. Työntekijät voivat työskennellä seuraavissa paikoissa:

Tekstiilipajassa suunnitellaan ja ommellaan monenlaisia tuotteita, joista osa on tilaustöitä ja osa omissa myymälöissä myytäviä tuotteita. Kangaspuilla kudotaan muun muassa mattoja ja kankaita suosittuihin läppä-rilaukkuihin. Tekstiilipajassa käytettäviä muita tekniikoita ovat neulominen ja huovutus. Lisäksi siellä valmis-tetaan niin sanottuja sesonkituotteita, esimerkiksi joulukoristeita ja -kortteja.

Entisöintipajassa korjataan asiakkaiden huonekalujen puuosia ja vaihdetaan tarvittaessa verhoilut. Puu-työpajassa valmistetaan myös sekä tilaustöitä että tehdään omaa tuotantoa, esimerkiksi Paltamo-kelloja ja Palta-sarjaa. Pullateria on työpaikkaruokala ja sen lisäksi siellä tehdään sekä omiin myymälöihin että tilauk-sesta monenlaisia tuotteita. Pullateria vastaa sekä Työvoimayhdistyksen omista kokoustarjoiluista että ulko-puolisten varausten tarjoiluista Ideariihessä. Näprinki on Työvoimatalolla sijaitseva omien tuotteiden myymä-lä. Toinen myymälä, Infoteria Paltamo, sijaitsee Paltamon torilla. Myymälän lisäksi siellä on Paltamon kunnan infopiste ja pienimuotoinen kahvila.

Pyöräpajalla tehdään erilaisia kunnostus- ja koontitöitä. Esimerkiksi rikkinäisistä polkupyöristä kunnoste-taan ajokelpoisia, korjataan moottorisahoja, kootaan osista mopoja, skoottereita sekä riksoja ja metsähiihto-sauvoja. Kalastustarvikepajassa valmistetaan vaappuja ja katiskoja. Katiskoja tehdään sekä alihankintana että omien myymälöiden myyntiin. Alihankintapajassa on sukitettu kondensaattoreita lähes toiminnan alusta al-kaen. Lisäksi siellä kootaan muun muassa lumenpudottajia.

Taloustoimiston avustavat tehtävät liittyvät muun muassa työajanseurantaan ja sisäisen infopisteen toi-mintaan. Siivouspalvelua tuotetaan Paltamon kunnalle ja Kainuun Maakunta -kuntayhtymälle tiloissa, jotka sijaitsevat Työvoimatalolla. Kiehrinki on kierrätyskeskus, jossa tarvittaessa kunnostetaan tuotteita ennen myyntiä. Itsepalvelukirppikseltä voidaan vuokrata myyntipöytiä vähintään viikoksi kerrallaan. Myynnistä huo-lehtivat talon työntekijät. Itsepalvelukirppiksen yhteydessä toimii huonekalujen kierrätys.

Työvoimayhdistyksen www -sivujen ylläpito toteutetaan omin voimin. Työvoimayhdistykseltä voi tilata ta-lon ulkopuolelle urakkana tai tuntityönä muun muassa rakennuksen remontointi- ja maalaustöitä tai halutes-saan työntekijän voi ottaa omalle palkkalistalle tarvittavaksi ajaksi. Myös siivoustyöhön Työvoimayhdistyksel-tä voi tilata työvoimaa. Työvoimayhdistys osallistuu sekä kunnan tapahtumien suunnitteluun että niiden to-teutukseen omien tapahtumien järjestelyn lisäksi.

Toiminnan päätavoitteena on saada työntekijät siirtymään työhön avoimille työmarkkinoille tai suorittaman ammatillista tutkintoa. Työllistymistä ja opiskelemaan lähtemistä edesautetaan valmennuksellisin menetelmin. Valmennusprosessin ensimmäinen versio on saatu kuvatuksi. Päivityksiä siihen tehdään toimintojen kehittyessä ja niitä muutettaessa.

Hankkeen hyviä käytäntöjä/onnistumisia

Ihmiset on saatu liikkeelle kotoaan ja heille on syntynyt säännöllinen elämänrytmi. Työn saantia on seu-rannut säännöllinen palkka, sosiaaliset suhteet, yhteisöön kuuluminen ja syrjäytymisriskin väheneminen. Työllä on lisäksi positiivinen vaikutus terveyteen.

Työntekijä kohdataan yksilöllisesti ja hänen kanssaan käydään paljon erilaisia keskusteluja.

29



Työvoimatalo on onnistunut työn ja toiminnan keskus, joka pitää sisällään mm. seuraavia asioita: työ-toiminta, valmennus, lyhytkoulutus, työpaikkaruokailu, ryhmätoiminnot, koulutukseen ja työhön ohjaus, kuntoutukseen ja eläkkeelle ohjaus, työterveyshuolto, työkyvyn arviointi, ylläpito ja kehittäminen.

Yhden luukun systeemi, jolloin työntekijöiden ei tarvitse kulkea luukulta toiselle hakemassa sosiaa-lietuuksia.

Työntekijät voivat käyttää ns. työnantajapaketteja eli työskennellä yrityksessä kuukauden ajan Työvoi-mayhdistyksen palkalla. Sinä aikana yrittäjä näkee onko työntekijä sopiva henkilö täyttämään yrityksen henkilöstötarvetta. Työntekijä voi näin esim. löytää oman alan, jolle haluaa kouluttautua. Kukin työnte-kijä voi käyttää kolme työnantajapakettia eri alojen yrityksissä.

Siirtymäkeskustelun/työpaikkahaastattelun aikana selviää alustavasti työnhakijan työllistymis- ja koulut-tautumistoiveet ja muut suunnitelmat. Ennen työsopimuksen tekemistä Työvoimatalolla ehditään va-rautua työntekijän tuloon ja perehdytykseen.

Työntekijä voi helposti esimiehen kanssa sovittuaan siirtyä osastolta toiselle ja kokeilla halutessaan mo-nenlaisia työtehtäviä. Työntekijä voi halutessaan välittömästi siirtyä avoimille markkinoille tai koulutuk-seen ilman irtisanomisaikaa. Ulkopuolinen lyhytaikainenkin työ kannattaa ottaa vastaan. Sovitellun päi-värahan käytölle ei ole tarvetta.

Esiin tuleviin ongelmiin pystytään reagoimaan nopeasti.

Toimihenkilöiden käytössä oleva ATK-sovellus on hyvä työkalu.

Säännölliset kokouskäytännöt edesauttavat yhteistyötä ja ovat sisäisen tiedotuksen suora kanava.

Eläkkeelle johtaneet ja käynnissä olevat eläkeselvittelyt olisivat voineet jäädä tekemättä ilman Työvoi-mayhdistyksen ammattilaisten apua.

Yrityskartoitukset ja työnetsintä tuottavat työpaikkoja, jotka ovat Työvoimayhdistyksen tiedossa ennen avointa hakua. Samalla selviää työnantajapakettien käyttömahdollisuus ja yrityksen tarpeet tarvittavan työntekijän koulutuksen ja osaamisen suhteen.

Paltamon kyläkuva on siistiytynyt, tyhjillään olevia kouluja on otettu hyötykäyttöön ja torialueen elävöit-täminen on aloitettu.

On useita esimerkkitapauksia ja menestystarinoita raitistumisista, työllistymisistä ja opiskeluun liittyen.

Hankkeessa kehitettävää/pohdittavaa

Onko hyvä, että kaikki ohjataan töihin (päihdeongelmaiset, työkyvyttömät, heikkolahjaiset, ansiosidon-naisella päivärahalla olevat)?

Palkkarakennetta tulee kehittää.

Mitä tapahtuu vuoden 2013 jälkeen? Ovatko vaihtoehdot pysyvä Työvoimatalo ja/tai yhteiskunnallinen yritys, alihankintatoiminnan keskus?

Jatkon rahoitus on epäselvä.

Onko syytä nivoa kuntouttava työtoiminta muuhun toimintaan?

Joitakin nuoria, ei kaikkia, voisi auttaa matalan kynnyksen toiminta, jolloin nuorten omat toiveet tulisi-vat enemmän esille.

Miten nuorten huumeongelmaan voidaan tehokkaasti puuttua?

Pitäisikö Työvoimayhdistyksestä eläkkeelle siirtyneille ja pitkällä sairauslomalla oleville tarjota jotakin toimintakykyä ylläpitävää toimintaa?

Paltamon työvoimayhdistys ry:n tiedotus 3.11.2011 Työvoimatalon hallitus on purkanut toiminnanjohtajan työsopimuksen 3.11.2011, koska toimintaa ei oltu kehi-tetty muun muassa kuntouttavan toiminnan ja hankeyhteistyön osalta tavoitteiden mukaisesti ja koska jo pit-kähkön ajan jatkunut johtamisongelma oli vaarantamassa koko hankkeen menestyksellistä toteutusta. Muun muassa työterveyshuolto sekä neljä toimihenkilöä oli jättämässä hankkeen sen vuoksi. Kyseinen tilanne on hai-tannut toimintojen kehittämistä vuoden 2011 aikana, varsinkin loppuvuonna. Uusi toiminnanjohtaja on haussa ja paikka pyritään täyttämään mahdollisimman nopeasti.

30



Osatutkimus H: Tulonsiirrot ja kannustavuus

Jouko Karjalainen, Pasi Moisio, Katri Hannikainen-Ingman

THL, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto, Vähimmäisturvayksikkö

Paltamo-mallin yhtenä keskeisenä perusteluna on ollut se, että sen avulla toimeentulotuen tarve vähenee. Vuo-den 2010 ennakkotietojen mukaan tilanne ei ole aivan yksiselitteinen, sillä toimeentulotukea saaneiden kotita-louksien määrä on Paltamossa vähentynyt edellisestä vuodesta vain neljä prosenttia, kun taas vertailukunnassa Sonkajärvellä peräti 15 prosenttia. Sonkajärvellä kotitalouksien määrä on vähentynyt kaikissa toimeentulotuen lajeissa, mutta Paltamossa täydentävää tukea on saanut kuusi kotitaloutta enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimeentulotuen bruttomenot ovat vähentyneet Paltamossa kahdeksan prosenttia ja Sonkajärvellä 18 prosent-tia. Paltamossa täydentävän tuen bruttomenot ovat lisääntyneet 38 000 eurosta 46 000 euroon. Sonkajärvellä menot ovat laskeneet kaikissa toimeentulotukityypeissä.

Asumistuen ja toimeentulotuen yhteiskäytön osalta käytössämme on tietoja vain vuoteen 2009 saakka. Vuonna 2008 yleistä asumistukea saaneista paltamolaisista 45 prosenttia sai myös toimeentulotukea ja vuonna 2009 heitä oli 47,3 prosenttia. Kaiken kaikkiaan yleisen asumistuen saajien määrä oli kuitenkin Paltamossa vä-hentynyt. Sonkajärvellä yleisen asumistuen saajista 38,1 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2008 ja vuonna 2009 heitä oli 48,1 prosenttia tuen saajista. Sonkajärvellä yleisen asumistuen saajien määrä lisääntyi vuodesta 2008 vuoteen 2009. Koko maassa yleisen asumistuen saajista 39,5 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2008 ja seuraavana vuonna 41,6 prosenttia.

Toimeentulotuen saannin eli toimeentulon kannalta työllisyyskokeilun tulokset ovat vielä saavuttamatta, mutta toisaalta käytettävissä olevien aineistojemme valossa ei ole syytä tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä. Toisaalta työntekijät näkevät, että yhden luukun systeeminä mainostettu järjestelmä ei kuitenkaan toimi, sillä iso osa työntekijöistä joutuu hakemaan muun muassa toimeentulotukea. Työpalkan riittämättömyys toimeentulon saavuttamiseksi on tekemiemme haastattelujen perusteella suurin ongelma Tämän lisäksi kokeilun kannustin-vaikutusten toinen ulottuvuus, työllistymisedellytysten parantuminen ja toisaalta Työvoimatalolla tehtävän työn mielekkyys, näyttävät toteutuvan heikosti. Turhautuminen on välittynyt vahvasti haastatteluissamme.

Työvoimataloa luonnehditaan mallin aineistoissa työpaikkana, jossa ovat voimassa normaalin työpaikan vel-voitteet ja edut. Monet työntekijät kuitenkin kokevat, että velvollisuuksia kyllä korostetaan, mutta unohdetaan oikeudet. Etenkin miestyöntekijät kokevat, että heiltä puuttuu oikeus mielekkääseen tekemiseen eikä työnteki-jöiden ehdotuksia työn kehittämisestä huomioida. Vakavimpien syytösten mukaan talolla on vallalla pelon ilma-piiri ja kritiikin pelätään johtavan henkilökohtaisiin sanktioihin. Työllisyys – ja toimeentulomallin ytimeen osuu kritiikki, jonka mukaan toimeentulon rajalla eläviä ihmisiä pakotetaan tekemään merkityksetöntä työtä vailla mahdollisuutta kehittää ammattitaitoaan. Myös muiden seurantatutkimuksen osahankkeiden kautta on välitty-nyt samanlaisia viestejä Paltamon työvoimatalolta. Mallin käytännön toteutuksen ilmeisistä ongelmista on tar-peen lisätä keskustelua niin tutkimus- kuin ohjausryhmässäkin.

Kesäkuussa 2011 tehdyt haastattelut vahvistavat yllä olevaa peruskuvaa. Käytännössä ainoastaan nuoret, joil-la ei ollut aikaisempaa työkokemusta, olivat tyytyväisiä palkkatasoon. Työvoimatalon minimipalkka ylittää kan-nustinlisän ansiosta kaikkien osalta toimeentulotuesta ja muusta sosiaaliturvasta saatavat tulot ja etenkin koto-na asuville nuorille se on "suorastaan lottovoitto", kuten eräs nuori itse totesi. Työelämässä jo olleiden haasta-teltavien palaute oli selvästi kaksijakoisempaa. Useimmat haastatelluista pitää työpalkkaa riittämättömänä ja muutoksia palkan määrittelyssä ei ymmärretty. Muutoksista puhui melko moni, ja ainakin tuntien kirjaamisessa tuntui olleen erilaisia tulkintoja. Yksi erimielisyyksien aihe liittyi ohjaavan työn lisän uudelleen määrittelyyn. Vuoden 2010 aikana ohjaavan työn lisän saajia oli kaikkiaan 27 eli melko merkittävä osa työllistetyistä. Vuoden 2011 alussa lisää on voinut saada vain Talolla tapahtuvan työn ohjaamisesta, mikä on merkinnyt sitä saavien määrän putoamista kymmeneen. Osatutkimuksemme kesäkuussa 2011 haastattelemista henkilöistä heitä oli kolme, mikä vastaa aika hyvin heidän osuuttaan koko Talon ohjaavan työn lisää saaneista. Ohjaavan työn lisän saamisen ehdot ovat myös muuttuneet matkan varrella. "Nykymuodossa ohjaavan työn lisä lakkaa kaikilta vuo-den lopussa. Luottamusmiehet ja toiminnanjohtaja ovat yhdessä määrittäneet ohjaavan työn myöntämisen edel

31



lytykset 1.1.2011 alkaen." (Ohjausryhmä 3.6.2010). Toistaiseksi käytössämme olleiden dokumenttien avulla muutoksen toteutuksesta ei voi sanoa enempää. Kaikki kolme haastateltua piti lisän poistamista vääränä ja ai-emmin tehtyjen sopimusten vastaisena, mikä ei liene yllätys.

Tutkimuksen etenemisen kannalta on kaiken kaikkiaan ollut hankalaa se, että palkanmäärityksestä ei ole saa-tu tarpeeksi tarkkoja tietoja. Syksyllä 2011 Työvoimatalolta saatiin lopulta joitakin yhteenvetotietoja, mutta edel-leen odottelemme yksilöllisiä palkanmääritystietoja, joista selviää palkan perusteena ollut sosiaaliturva, työhisto-ria ainakin Työvoimatalon ajalta ja työpalkan muutokset.

32



Osatutkimus I: Kuntatalous ja taloudellinen vaikuttavuus Kari Hämäläinen, Ulla Hämäläinen, Antti Moisio

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Kansaneläkelaitos

Työllisyyskokeilun ensivaiheen vaikutuksia työttömyyteen liittyviin etuuksiin

Osahankkeen tilanne

Paltamon työllisyyskokeilu on alkanut toimia täysimääräisenä kuluvan vuoden aikana. Työllisyyskokeilun rekiste-

riaineistoihin perustuva arviointi on aineistojen valmistumisviiveestä johtuen kuitenkin takapainotteista. Viimei-

simmät tällä hetkellä käytettävissä olevat tiedot koskevat vuotta 2010, joten ensimmäiset täysimääräistä kokei-

lua koskevat arviot ajoittuvat vuoden 2012 lopulle. Tällöinkään valtaosa rekisteriaineistoista ei ole valmistunut.

Tutkimusryhmä käyttääkin vuosille 2012 ja 2013 sovitut, projektisuunnitelman mukaiset 1+1 vuosityökuukautta

per henkilö mahdollisimman pitkälle katsovien vaikuttavuusarvioiden muodostamiseen.

Aineistojen valmistumista odotellessa osatutkimus I on koonnut kattavan kuntatason pohjatutkimusaineiston,

jota päivitetään uusien tietojen saapuessa. Aineistossa on satamäärin erilaisia tietoja Suomen kuntien toiminnas-

ta, demografiasta, elinkeinoelämästä, väestön terveydentilasta ja toimeentulosta sekä erilaisista kuntatason

rahavirroista. Pisimmillään kuntien aikasarjat lähtevät vuodesta 1990. Alustavia analyysejä on edellisen välira-

portin jälkeen tehty jo kymmenistä tekijöistä, joihin työllisyyskokeilun voidaan olettaa vaikuttavan. Tässä välira-

portissa esittelemme muutamia näistä alustavista kokeiluista. Valintakriteereinä ovat olleet tietojen saatavuus

vuodelta 2010 sekä tarkasteltavien ilmiöiden yhteys täystyöllisyyskokeiluun ja työttömyysasteen laskuun. Väli-

raportoinnissa pidämme tarkoituksella havaittujen muutosten taustalla olevat selitykset minimissään. Tulosten

raportointi tapahtuu pelkästään kuvioiden kautta. Kirjoituksen pääasiallinen tarkoitus on havainnollistaa valitun

arviointikehikon hyödyntämismahdollisuuksia taloudellisten vaikutusten arvioinnissa.

Lyhyt katsaus arviointikehikkoon

Paltamon työllistämiskokeilun vaikuttavuuden selvittäminen vaatii käsitystä siitä, mitä Paltamossa olisi tapahtu-

nut ilman kokeilua. Vaikuttavuusarvion pohjaksi tarvitaan vertailukohta, johon kokeilu ei ole vaikuttanut ja jonka

kehitys kokeilun aikaisen talouskriisin pyörteissä olisi vastannut Paltamon kehitystä ilman työllistämiskokeilua.

Yhtä yksittäistä Paltamoa vastaavaa kuntaa ei ole olemassa. Tästä syystä työllistämiskokeilun vaikuttavuuden

arvioinnissa hyödynnetään eri kuntien yhdistelmää. Ajatusta hyödyntävä tutkimuskehikko on kuvattu Abadie ym.

(2010)2 artikkelissa, jossa sitä sovelletaan Kalifornian tupakkalain kiristysten vaikutusarvioinnissa.

Paltamolle muodostettava vertailukohta, jota kirjallisuudessa kutsutaan synteettiseksi kontrolliyksiköksi

(synthetic control unit), perustuu eri kuntien optimaalisesti painotettuun keskiarvoon. Painot optimoidaan siten,

että havaitut, ennen kokeilua vallitsevat erot kohdekunnan ja painojen avulla muodostetun vertailukunnan välil-

lä jäävät mahdollisimman pieniksi. Muodostettu vertailukunta kykenee tasapainottamaan havaitut erot ja tutki

tavan ilmiön historiallisen kehityksen vain, jos se onnistuu tasapainottamaan myös kuntien välillä esiintyvät ha-

vaitsemattomat erot3.

2 Abadie-Diamond-Heinmuller (2010): Synthetic Control Methods for Comparative Case Studies: Estimating the Effect

of California’s Tobacco Control Program, Journal of the American Statistical Association, 105, 493-505.

3 Lähtökohtana optimaalisen vertailukunnan muodostamisessa on tutkittavan ilmiön hajottaminen muotoon

, missä ensimmäinen termi kuvaa kaikille yhteisiä ajassa tapahtuvia muutoksia, Zi pitää

sisällään kuntakohtaiset havaitut muuttujat, kolmas termi kuvastaa ajassa muuttuvia havaitsemattomia tekijöitä ja

viimeinen termi vastaa havaitsemattomia tilapäisiä muutoksia. Menetelmällä haetaan optimaaliset painot w*, joilla

esimerkiksi Z1 = , kun koekunta on kuntanumero 1 ja kaikkiaan kuntia on K+1 kappaletta, ks. tarkemmin

Abadie ym. (2010).

33



Alustavia tuloksia

Selvimmin Paltamon työllisyyskokeilun vaikutuksen pitäisi näkyä kunnan työttömyysasteessa, jossa virallisten

määritelmien mukaisesti työvoimataloon työllistettyjä henkilöitä ei lasketa työttömiksi. Vaikutus ilmenee selväs-

ti kuviossa 1, jossa Paltamon kuvaaja on erotettu muista viivoista värityksen ja rastereiden avulla. Vasemman

puoleinen kuvio kuvaa Paltamon toteutuneen työttömyysasteen vuosina 1991–2010 ja arviointikehikon tuotta-

man vertailukunnan työttömyysasteen samalle ajanjaksolle. Oikean puoleinen kuvio puolestaan esittää kunnan

toteutuneen työttömyysasteen eron arviointikehikon antamaan optimaaliseen vertailukuntaan. Paltamon ta-

paan jokaiselle analyysissä mukana olleelle kunnalle on muodostettu oma vertailukuntansa4. Tästä muodostuu

oikean puoleiseen kuvioon piirretyt 219 erotusta todellisen ja vertailukunnan työttömyysasteiden välillä. Kuvi-

oon piirretyt, muita Suomen kuntia kuvaavat mustat viivat antavat osviittaa siitä, millaisia vuosittaisia muutoksia

työttömyysasteissa havaitaan ilman työllisyyskokeilua. Tämä tarjoaa pohjan Paltamon muutosten tilastollisen

merkitsevyyden arvioinnille. Tätä voidaan pitää arviointikehikon erityisenä vahvuutena, sillä tavallisesti tapaus-

tutkimukseen pohjautuvissa vertailuissa ei kyetä arvioimaan havaittujen muutosten merkitsevyyksiä.

Kuvio 1 osoittaa, että arviointikehikon tuottama optimaalinen vertailukunta pystyy hienosti kuvaamaan Pal-

tamon toteutuneen työttömyysasteen. Työllisyyskokeilun alkaessa työttömyysasteet erkaantuvat. Paltamon

työttömyysaste laskee voimakkaasti vuosina 2009 ja 2010. Kokeilun alkuun ajoittuneen talouskäänteen seurauk-

sena työttömyysaste puolestaan nousee vertailukunnassa. Havainnon perusteella Paltamon työttömyysaste olisi

tällä hetkellä työllisyyskokeilua edeltävää aikaa korkeammalla tasolla, mikäli kokeilua ei olisi tapahtunut.

Kuvion 1 oikean puoleinen paneeli osoittaa työttömyysasteen vuotuisen vaihtelun olevan noin kahden pro-

senttiyksikön luokkaa suuntaan tai toiseen. Paltamon vuosikeskiarvona laskettu työttömyysaste eroaa muodos-

tetusta vertailukunnasta jo ensimmäisen kokeiluvuoden aikana kolmisen prosenttiyksikköä ja seuraavan kokeilu-

vuoden aikana jo kahdeksan prosenttiyksikköä. Mitään lähellekään vastaavaa kehitystä ei ole havaittavissa mis-

sään muussa kunnassa, joten vaikutusta voidaan pitää myös tilastollisessa mielessä merkitsevänä.

Työttömyysasteen kohdalla vaikuttavuusarvio tuottaa odotetun tuloksen. Jos tavoitteena on työllistää kaikki

työttömät, niin työttömyysasteen pitääkin laskea. Työttömyysasteen lasku on kuitenkin välttämätön ehto useille

muille vaikutuksille, joten sinällään oheinen harjoitus puolustaa paikkaansa. Tilannehan olisi lähtötilanteeltaan

ollut huomattavasti epäselvempi, mikäli työllisyyskokeilu olisi tapahtunut nousukauden aikana. Tällöin Paltamon

lisäksi olisi löytynyt useita kuntia, joissa työttömyysaste olisi laskenut kenties voimakkaastikin. Kokeilun todellis-

ten vaikutusten erotteleminen suhdannetekijöistä olisi ollut näissä oloissa vähintään yhtä tärkeää kuin nousevan

työttömyyden oloissa. Eikä ole aivan itsestään selvyys, mikä Paltamon työttömyysaste olisi tällä hetkellä ilman

työllisyyskokeilua. Muodostetun vertailukunnan perusteella Paltamossa puhuttaisiin tällä hetkellä 16–17 prosen-

tin työttömyysasteesta, mikäli työllisyyskokeilua ei olisi koskaan aloitettu.

4 Analyysistä on poistettu rannikon ruotsinkieliset maakunnat, joihin lukeutuvat Itä-Uusimaa, Uusimaa, Ahvenanmaa

ja Pohjanmaa. Mahdollisten vertailukuntien joukkoon ei ole myöskään otettu kuntaliitoskuntia.

34



Kuvio 1. Työllisyyskokeilun vaikutus työttömyysasteeseen

Huom: Vertailukunta vastaa ns. synteettistä kuntaa, joka on muodostettu 218 kunnan optimaalisesti painotettuna keskiarvona.

Tarkastelu muuttuu kuitenkin mielenkiintoisammaksi, kun otetaan seuraava askel eteenpäin. Perustuslain mu-

kaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Etenkin pitkäaikaistyöttömien koh-

dalla toimeentulo muodostuu useista palasista, joista koostuvat kuntatason rahavirrat ovat yksi osa Paltamon

työllisyyskokeilun taloudellisten vaikutusten arviointia. Väliraportin esimerkeissä tarkastelemme Kelan maksamia

työttömyysturvaetuuksia ja yleistä asumistukea sekä kunnan maksamaa viimesijaista toimeentulotukea.

Kaikki väliraportin tulokset ovat hyvin alustavia ja ne tarkentuvat tutkimusprojektin edetessä. Tällä hetkellä

kaikki viittaa kuitenkin siihen, että työllisyyskokeilu on vähentänyt Kelan Paltamon kuntaan maksamia työttö-

myysturvaetuuksia noin 130 eurolla asukasta kohti laskettuna (Kuvio 2). Paltamon kunnan tasolle muutettuna

tämä tarkoittaa sitä, että työllisyyskokeilu on alentanut Kelan maksamia työttömyysturvaetuuksia vuonna 2010

noin puolella miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa työllisyyskokeilua ei olisi aloitettu. Lisäksi Kelan

asukasta kohti maksama yleinen asumistuki on laskenut noin 20 eurolla (Kuvio 3). Alustavien analyysien perus-

teella muutoksia näissä etuuksissa voidaan pitää myös tilastollisesti merkittävinä.

Tavallisesti Kelan maksamien etuuksien pieneneminen heijastuu viimesijaisessa toimeentulotuessa. Täystyöl-

lisyyskokeilun alla näin ei periaatteessa pitäisi tapahtua, sillä työttömät on työllistetty työvoimataloon, joka mak-

saa heille hieman aiempia etuuksia korkeampaa palkkaa. Ensimmäisenä kokeiluvuonna Paltamon kunnan mak-

sama asukasta kohti laskettu toimeentulotuki kuitenkin kasvoi parikymmentä euroa enemmän kuin vertailukun-

nassa (Kuvio 4). Kenties työllisyyskokeilu on aktivoinut ihmisiä hakemaan heille kuuluvaa toimeentulotukea.

Ennen syvempiä analyysejä on kuitenkin syytä huomata, että kuvion 4 perusteella havaitut muutokset eivät ole

mitenkään poikkeuksellisia. Vaikka toimeentulotukimenot kasvoivat Paltamossa, ne kasvoivat heikon suhdanne-

tilanteen seurauksena myös useissa muissa Suomen kunnissa. Viimeisenä tarkasteluvuonna tapahtunut käänne

voisi viitata myös siihen, että työvoimatalon tarjoama palkka on työllisyyskokeilun laajentuessa kaventanut toi-

meentulotukimenojen eroa Paltamon ja vertailukunnan välillä.

10

15

20

25

tyotto

myysaste

(%

)

1990 1995 2000 2005 2010vuosi

-10

-8-6

-4-2

02

46

81

0

Ero

ve

rta

iluku

nta

an

(%

-yks)

1990 1995 2000 2005 2010vuosi

Paltamo vertailukunta (vas) tai vaikutus muissa kunnissa (oik)

35



Kuvio 2. Työllisyyskokeilun vaikutus Kelan maksamiin työttömyysturvaetuuksiin

Kuvio 3. Työllisyyskokeilun vaikutus yleiseen asumistukeen

100

150

200

250

300

Ke

lan m

aksa

ma

t ty

öttöm

yysetu

ude

t (€

/as)

1995 2000 2005 2010vuosi

-150

-100

-50

05

01

00

150

Ero

ve

rta

iluku

nta

an

(€

/as)

1995 2000 2005 2010vuosi


20

40

60

80

100

Yle

ine

n a

su

mis

tuki (€

/as)

1995 2000 2005 2010vuosi

-40

-20

02

04

0

Ero

ve

rta

iluku

nta

an

(€

/as)

1995 2000 2005 2010vuosi


36



Kuvio 4. Työllisyyskokeilun vaikutus toimeentulotukeen

Lopuksi

Edellä on tuotu esille useaan otteeseen se, että väliraportin tulokset ovat erittäin alustavia ja siksi niihin on syytä

suhtautua suurella varauksella. Tekstin tarkoitus on ensisijaisesti tuoda esille ajatuksiamme siitä, miten arviointi-

kehikkoa voidaan hyödyntää taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Tiedämme varsin tarkkaan Paltamon täys-

työllisyyskokeilun suorat kustannukset. Jos pystymme jollakin tavalla luotettavasti arvioimaan, miten täystyölli-

syyskokeilu on vaikuttanut mm. työttömyyteen liittyviin etuusmenoihin, kunnan saamiin valtio-osuuksiin, asuk-

kaiden verotettaviin ansioihin ja tätä kautta välillisiin veroihin, yksityisen sektorin työllisyyteen, työvoimahallin-

non palveluihin, terveydenhoitokustannuksiin sekä julkisten palveluiden menoihin, voimme antaa perustellun

arvion työllisyyskokeilun todellisista kustannuksista ja niiden jakautumisesta. Haaste on valtava, mutta aikomuk-

semme on arvioida Paltamon kokonaisvaltaisen työllisyyskokeilun vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tarvittaessa

osatutkimus I voi tuottaa myös terveyteen ja siihen liittyvien palveluiden käyttöä koskevia vaikuttavuusarvioita.

60

80

100

120

Toim

ee

ntu

lotu

ki (€

/as)

1990 1995 2000 2005 2010vuosi

-60

-40

-20

02

04

06

0

Ero

ve

rta

iluku

nta

an

(€

/as)

1990 1995 2000 2005 2010vuosi


37



Osatutkimus J: Arviointimallin kehittäminen

Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta


Arviointitutkimuksen toisena kärkitavoitteena on kehittää työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perus-malli, jota voidaan soveltaa myös muiden vastaavien yhteiskunnallisten interventioiden arvioinnissa. Perusmallin kehittäminen toteutetaan yhteistoiminnallisesti arvioinnin tutkimuskokonaisuuden kaikkien osatutkimusten (A-I) kanssa.

Arviointimallin kehittäminen on luonteeltaan monitieteistä ja osatutkimukset tuovat useita näkökulmia ja menetelmiä saman toiminnan arviointiin. Tavoitteena on kuvata ne arviointimenetelmät, joiden avulla toimin-nan, interventioiden ja toimijoiden panokset ja tuotokset saadaan näkyviin. Arvioinnin tavoite on kuvata, millai-nen on interventio ja mikä muuttuu sen seurauksena. Innovaatioprojektien tunnusmerkkejä ovat asiakaslähtöi-syys, yhteistyö, toimintamallien uudistaminen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen siten, että kaikki periaat-teet toteutuvat hankkeessa (Oinonen 2011).

Arviointimallin kehittämisessä keskitytään niihin tekijöihin, joiden avulla on mahdollista tarkastella arvioita-van toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuus merkitsee haluttua muutosta intervention kohteessa. Vaikutukset voivat syntyä prosessien tuloksena ja voivat olla odottamattomia tai yllättäviä. Arvioinnin tehtävä on osoittaa, onko muutos tavoitteen mukainen ja onko haluttu muutos saatu interventiolla aikaan. Lisäksi tulee arvioida, millaisia tarkoitettuja ja tarkoittamattomia vaikutuksia toiminnalla on. (ks. Karjalainen 2008.)

Varsinaisessa arvioinnissa ja arviointimallin kehittämisessä voidaan soveltaa hyvän käytännön prosessikuvus-ta. Sen keskeisiä vaiheita ovat toimintamallin tunnistaminen, arviointi, tiivistäminen ja siirtäminen. Käytäntö voidaan tunnistaa eri lähteistä saadun tiedon avulla. Eri arviointimenetelmillä tuotetaan erilaista tietoa ja ym-märrystä arvioitavasta kohteesta. Hyväksi arvioitu käytäntö tiivistetään, jotta se olisi siirrettävissä eteenpäin muille alan toimijoille. Käytännön siirtämisen yhteydessä puhutaan myös levittämisestä tai juurruttamisesta. Käytännön siirrettävyyden arviointi edellyttää sen osatekijöiden tunnistamista. (Stakes 2006.)

Paltamon työllistämismallin arviointi tuottaa kuvauksen muun muassa hankkeen toimintaympäristöstä, toi-mintamallista, toimijoista, toimintaprosesseista, resursseista ja vaikutuksista sekä millä ehdoilla ja edellytyksillä tulokset on saatu aikaiseksi. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös peruskäsitteisiin: tarve, tavoitteet, tuo-tokset, tulokset, vaikutukset, tehokkuus, hyödyllisyys ja pysyvyys. Peruskäsitteet auttavat ymmärtämään kul-loinkin arvioitavan toiminnan, toimintamallin, luonnetta ja arviointiasetelman toteuttamiskelpoisuutta (Virtanen 2007). Arvioitavaa käytäntöä voidaan kuvata yhdistäen eri arviointimenetelmiä, kuten prosessiarviointia, vaikut-tavuuden arviointia, taloudellista arviointia, asiakaslähtöistä arviointia ja itsearviointia. Arviointimallin kehittä-misessä kuvataan monitahoisen arvioinnin osa-alueet, arviointiprosessin vaiheet ja järjestys, käytetyt menetel-mät ja tiivistetään keskeiset arvioinnin työkalut.

Tämän arviointimallin kehittämisen painopiste ja ajankohta on tutkimuskokonaisuuden loppuvaiheessa, jol-loin osatutkimuksilla on arviointihankkeen toteutuksen tuottamaa tietoa Paltamon työllistämismallin ja siten laaja-alaisen yhteiskunnallisen intervention monitieteisestä arvioinnista. Kukin osatutkimus vastaa omalta osal-taan käyttämiensä arviointimenetelmien kuvaamisesta ja niiden perusteella kehitetään osatutkimus J:ssä yhte-näinen arviointimalli. Osatutkimusten tuotoksia tarkastellaan samalla kriittisyydellä kuin arvioinnin kohdetta. Arviointimallin kehittäminen toimii osaltaan myös tämän arviointitutkimuksen meta-arviointina.

Lähteet

Karjalainen, Pekka (2008) Stakes, FinSoc. Vaikutuksia ja vaikuttavuutta – ohjelmateoria apuun hyvän käytännön

arvioinnissa. Hyvät käytännöt -seminaari. 25.8.2008. Stakes.

Oinonen, Tero (2011) Tekes. Esitys sosiaalityön tutkimuksen tulevaisuus -seminaarissa 15.6.2011. Valtakunnalli-

sen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran seminaari. Helsinki.

Stakes (2006) Hyvän käytännön prosessi verkkosivusto. Verkko-osoitteessa

http://www.sosiaaliportti.fi/fiFI/hyvakaytanto/prosessi.

Virtanen P. 2007. Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki: Edita Prima Oy.

http://www.sosiaaliportti.fi/fiFI/hyvakaytanto/prosessi/luettu

38



Liite osahankkeeseen D, Lapin yliopisto

Lapin yliopiston Työllisyys, terveys ja hyvinvointi – Paltamon työllistämismallin vai-kutusten arviointitutkimus: 25 – 50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

Kyselylomake 1:

1 TAUSTATIEDOT

1. Sukupuolenne 1. Nainen

2. Mies

2. Kirjoittakaa syntymävuotenne _________

3. Asuinkuntanne 1. Paltamo 2. Sonkajärvi

3. Muu, mikä________________________________

4. Siviilisäätynne 1. Avo-/avioliitossa 2. Naimaton

3. Asumuserossa tai eronnut

4. Leski

5. Oletteko… 1. yksin asuva 2. yksinhuoltaja

3. avo-/avioliitossa, EI lapsia

4. avo-/avioliitossa JA lapsia 5. yhdessä vanhempien kanssa asuva

6. muuten asuva, miten? _____________________________________

6. Kotitaloudessanne asuvien lasten lukumäärä (Merkitkää numerolla, tarvittaessa kaikkiin kohtiin.) 1. 0 – 6 -vuotiaat _________

2. 7 – 17 -vuotiaat _________ 3. kotona asuvat 18-vuotiaat tai vanhemmat lapset __________

7. Korkein ammatillinen koulutuksenne 1. ei ammatillista koulutusta

2. ammatillinen kurssi 3. kansanopistotutkinto

4. ammattikoulututkinto (myös oppisopimuskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot)

5. opistoasteen tutkinto 6. ammattikorkeakoulututkinto

7. yliopistotutkinto

8. Nykyinen työtilanteenne (Ympyröikää itsellenne sopivin vaihtoehto, tarvittaessa useampi vaihtoehto)

1. Olen työsuhteessa Paltamon työvoimayhdistykseen ja työskentelen Työvoimatalossa. 2. Olen työsuhteessa Paltamon työvoimayhdistykseen ja työskentelen vuokratyöntekijänä

muussa kuin Työvoimatalon työssä.

3. Olen työsuhteessa Paltamon työvoimayhdistykseen ja työskentelen jatkosijoitettuna (kun-nassa, maakunta-kuntayhtymässä tai yleishyödyllisessä yhdistyksessä).

4. Olen työssä Sonkajärven Kehy-pajalla tai Pysäkillä. 5. Työskentelen avoimilla työmarkkinoilla (myös yrittäjänä tms.).

6. Olen työtön.

7. Olen eläkkeellä, millä (esim. osa- tai kokoaikainen työkyvyttömyyseläke)?______________ 8. Joku muu (työ)tilanne, mikä?_______________________________________________

39



9. Nykyinen ammattinimikkeenne/työtehtävänne:_______________________________

2 TYÖ JA TOIMEENTULO

10. Jos Teillä on tällä hetkellä työpaikka, edistääkö NYKYINEN TYÖNNE hyvinvointianne?

(Jos olette työtön tai eläkkeellä, siirtykää kysymykseen numero 12.)

1. Kyllä

2. Ei

3. En osaa sanoa

11. Kuinka tyytyväinen olette nykyiseen työhönne?

1. Hyvin tyytyväinen

2. Melko tyytyväinen

3. En tyytyväinen enkä tyytymätön

4. Melko tyytymätön

5. Hyvin tyytymätön

6. En osaa sanoa

12. Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä?

ANSIOTYÖ MERKITSEE

(MERKITSI, jos olette kokoaikaeläkkeellä) MINULLE HENKILÖKOHTAISESTI… :

Ympyröikää numero, joka vastaa mielipidettänne kussakin

väittämässä täysin

samaa

mieltä

melko

samaa

mieltä

en samaa

enkä eri

mieltä

melko

eri

mieltä

täysin

eri

mieltä

en

osaa

sanoa

1. …vain keinoa toimeentulon hankkimiseksi. 1 2 3 4 5 6

2. …itsearvostuksen merkittävintä lähdettä. 1 2 3 4 5 6

3. …arjen rutiinia, joka ei herätä suuria tunteita

mihinkään suuntaan. 1 2 3 4 5 6

4. …pakopaikkaa muun elämän vaatimuksilta. 1 2 3 4 5 6

5. …oman osaamispääoman kartuttamista. 1 2 3 4 5 6

6. …välttämätöntä pahaa, pakkopullaa jota on

pureksittava. 1 2 3 4 5 6

7. …yhteenkuuluvuutta työyhteisöä kohtaan. 1 2 3 4 5 6

8. …mieluisaa toimintaa, johon osallistuisin vaikka

en rahaa tarvitsisikaan. 1 2 3 4 5 6

9. …hyviä ihmissuhteita. 1 2 3 4 5 6

10. …alinomaisia muutoksia ja niistä aiheutuvaa

turvattomuutta. 1 2 3 4 5 6

13. Millainen merkitys Teille on seuraavilla työn/työpaikan ominaisuuksilla, kun mietitte omaa

IHANNETYÖTÄNNE? (ihannetyö= työ, jonka ominaisuudet vastaavat haaveitanne / toiveitanne Teille parai-

ten sopivasta työstä)

IHANNETYÖNI…

Ympyröikää numero, joka vastaa mielipidettänne kussakin väittämässä hyvin

tärkeä

merkitys

melko

tärkeä

merkitys

ei tärkeä

eikä merki-

tyksetön

melko

merki-

tyksetön

hyvin

merki-

tyksetön

en

osaa

sanoa

40



1. …työajat ovat säännölliset. 1 2 3 4 5 6

2. …työsuhde on vakinainen. 1 2 3 4 5 6

3. …on mielenkiintoista. 1 2 3 4 5 6

4. …sisältää hyvät lomaedut. 1 2 3 4 5 6

5. …on korkeasti palkattua. 1 2 3 4 5 6

6. …muutostilanteissa myös työntekijöil-lä on mahdollisuus vaikuttaa. 1 2 3 4 5 6

7. …sisältää mahdollisuuden kantaa vastuuta.

1 2 3 4 5 6

8. …työpaikalla arvostetaan työtäni. 1 2 3 4 5 6

9. …työpaikalla vallitsee aito toverihenki, jota ilmentää keskinäinen avuliaisuus. 1 2 3 4 5 6

10. …esimies luottaa työntekijöihinsä. 1 2 3 4 5 6

11. …sisältää sen, ettei minun ja esimie-heni välillä ole ristiriitoja.

1 2 3 4 5 6

14. Jos Teillä on tällä hetkellä työpaikka, millainen on mielestänne NYKYINEN TYÖNNE? (Jos olette

työtön tai eläkkeellä, siirtykää kysymykseen numero 16.)

NYKYISESSÄ TYÖSSÄNI…

Ympyröikää numero, joka vastaa mielipidettänne kussakin väittämässä täysin

samaa

mieltä

melko

samaa

mieltä

en

samaa

enkä eri

mieltä

melko

eri

mieltä

täysin

eri

mieltä

en

osaa

sanoa

1. …työajat ovat säännölliset. 1 2 3 4 5 6

2. …työsuhde on vakinainen. 1 2 3 4 5 6

3. …työ on mielenkiintoista. 1 2 3 4 5 6

4. …on hyvät lomaedut. 1 2 3 4 5 6

5. …on korkea palkka. 1 2 3 4 5 6

6. …muutostilanteissa myös työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa.

1 2 3 4 5 6

7. …on mahdollisuus kantaa vastuuta. 1 2 3 4 5 6

8. …työpaikalla arvostetaan työtäni. 1 2 3 4 5 6

9. …työpaikalla vallitsee aito toverihenki, jota ilmentää keskinäinen avuliaisuus.

1 2 3 4 5 6

10. …esimies luottaa työntekijöihinsä. 1 2 3 4 5 6

11. …minun ja esimieheni välillä ei ole risti-riitoja.

1 2 3 4 5 6

15. Mitä mieltä olette seuraavista ANSIOTYÖN JA KOTIELÄMÄN SUHDETTA kuvaavista väittämistä?

Ansiotyö ja kotielämä Ympyröikää numero, joka vastaa mielipidettänne kussakin


samaa

mieltä

melko

samaa

mieltä

en

samaa

enkä

eri

melko

eri

mieltä

täysin

eri

mieltä

en

osaa

sanoa

41



mieltä 1. Olen töiden jälkeen niin väsynyt, etten jaksa teh-dä kotitöitä. 1 2 3 4 5 6

2. Työ tarjoaa minulle vastapainoa kodille/ perhe-elämälle.

1 2 3 4 5 6

3. Työni vie niin suuren osan ajastani, etten ennätä tehdä paljoakaan kotona tai vapaa-ajallani.

1 2 3 4 5 6

4. Ansiotyöni on hyvin tärkeää toimeentuloni / per-heeni toimeentulon kannalta. 1 2 3 4 5 6

5. Tunnen usein laiminlyöväni puolisoani työni vuoksi.

1 2 3 4 5 6

6. Työni vuoksi minulla ei ole riittävästi aikaa lapsil-le.

1 2 3 4 5 6

7. Perheeni vuoksi en pysty tekemään ylitöitä tai työhön liittyviä asioita vapaa-ajallani. 1 2 3 4 5 6

8. Perheeni vuoksi en ole saavuttanut työssäni kaik-kea tavoittelemaani.

1 2 3 4 5 6

9. Puolisoni ymmärtää ja tukee minua työhöni liitty-vissä asioissa tai tavoitteissa. 1 2 3 4 5 6

10. Löytäisin helposti puuhaa kodin/ystävien/ har-rastusten parissa, mikäli jäisin työttömäksi. 1 2 3 4 5 6

16. Kuinka usein olette ollut työttömänä tai lomautettuna? 1. Kerran alle 3 kuukautta 2. Useita kertoja alle 3 kuukauden kestoisia aikoja

3. Kerran yli 3 kuukautta 4. Useita kertoja yli 3 kuukauden kestoisia aikoja

5. En koskaan (siirtykää kysymykseen numero 19)

17. Miksi jouduitte viimeksi työttömäksi? 1. Määräaikainen työsuhteeni päättyi

2. Minut irtisanottiin 3. Joku muu syy, mikä? _________________________________________

18. Onko työttömyys ollut Teille KIELTEINEN kokemus?

(Ympyröikää itsellenne sopivin vaihtoehto tai tarvittaessa sopivat vaihtoehdot ja perustelkaa vastauksenne.

Jos vastaukselle varattu tila ei riitä, voitte jatkaa erilliselle paperille.)

1. Kyllä, miksi?______________________________________________

2. Ei, miksi ei? ______________________________________________

3. En osaa sanoa

19. Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä?

VÄLTTÄÄKSENI TYÖTTÖMYYDEN

OLISIN VALMIS HYVÄKSYMÄÄN…


samaa

mieltä

melko

samaa

mieltä

en

samaa

enkä eri

mieltä

melko

eri

mieltä

täysin

eri

mieltä

en

osaa

sanoa

1. …uusia taitoja vaativan työn.

1 2 3 4 5 6

2. …pienipalkkaisen työn. 1 2 3 4 5 6

3. …määräaikaisen työn. 1 2 3 4 5 6

42



4. …pitkän työmatkan. 1 2 3 4 5 6

5. …koulutustani vastaamattoman työn.

1 2 3 4 5 6

20. Jos olette tällä hetkellä TYÖSUHTEESSA Paltamon työvoimayhdistykseen (= Työvoimatalo) tai

TYÖSSÄ Sonkajärven Kehy-Pajalla tai Pysäkillä, mitä mieltä olette seuraavista työhönne liittyvistä

väittämistä? (Jos ETTE ole työsuhteessa/työssä edellä mainitusti,siirtykää suoraan kysymykseen nro 21.)

Työni Työvoimatalossa / Kehy-Pajalla / Pysäkillä

Ympyröikää numero, joka vastaa mielipidettänne kussakin


samaa

mieltä

melko

samaa

mieltä

en

samaa

enkä eri

mieltä

melko

eri

mieltä

täysin

eri

mieltä

en

osaa

sanoa

1. Olen tyytyväinen työhön liittyvään ohjaukseen. 1 2 3 4 5 6

2. Olen tyytyväinen koulutukseen liittyvään ohja-ukseen.

1 2 3 4 5 6

3. Olen tyytyväinen kuntoutukseen liittyvään ohjaukseen.

1 2 3 4 5 6

4. Olen tyytyväinen tiedonsaantiin työ-, koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksista.

1 2 3 4 5 6

5. Olen tyytyväinen minulle tarjotun työn mielekkyyteen.

1 2 3 4 5 6

6. Olen tyytyväinen minulle tarjotun työn riittä-vyyteen.

1 2 3 4 5 6

7. Työsuhteeni on edistänyt hyvinvointiani. 1 2 3 4 5 6

8. Työsuhteeni myötä taloudellinen toimeentuloni on entistä turvatumpi.

1 2 3 4 5 6

21. Haluaisitteko nykytilanteessanne jäädä eläkkeelle? Rengastakaa oikea vaihtoehto ja perustelkaa

vastauksenne. (Jos olette jo eläkkeellä, siirtykää suoraan kysymykseen numero 22.)

1. Kyllä, miksi?_________________________________________

2. En, miksi? __________________________________________

3. En osaa sanoa

22. Edistääkö nykyinen TALOUDELLINEN TILANTEENNE hyvinvointianne? 1. Kyllä

2. Ei 3. En osaa sanoa

23. Kuinka tyytyväinen olette taloudelliseen tilanteeseenne nykyisellään? 1. Hyvin tyytyväinen


3. En tyytyväinen enkä tyytymätön 4. Melko tyytymätön

5. Hyvin tyytymätön

43



6. En osaa sanoa

24. Kuinka hyvin taloutenne tulot riittävät elämiseen tarvittaviin menoihin? 1. Rahat riittävät hyvin omiin tarpeisiimme ja jää ylikin.

2. Rahat riittävät sopivasti omiin tarpeisiimme.

3. Joudumme tinkimään jossain määrin kulutuksesta. 4. Joudumme tinkimään paljon kulutuksesta, mutta tulemme toimeen.

5. Emme tule toimeen käytettäväksi jäävällä rahalla. 6. En osaa sanoa.

25. Millaisina arvioitte kotitaloutenne tulot 5 vuoden kuluttua verrattuna nykyisiin tuloihin? 1. Selvästi korkeammat

2. Jonkin verran korkeammat

3. Suunnilleen samat 4. Jonkin verran matalammat

5. Selvästi matalammat 6. En osaa sanoa

3 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ

26. Edistääkö nykyinen ASUMISTILANTEENNE hyvinvointianne? 1. Kyllä 2. Ei

3. En osaa sanoa

27. Kuinka tyytyväinen olette nykyiseen asumistilanteeseenne? 1. Erittäin tyytyväinen

2. Melko tyytyväinen 3. En tyytyväinen enkä tyytymätön

4. Melko tyytymätön 5. Erittäin tyytymätön

6. En osaa sanoa

28. Millainen merkitys Teille on seuraavilla asumiseen liittyvillä ominaisuuksilla, kun mietitte omaa

IHANNEASUNTOANNE? (ihanneasunto = asunto, jonka ominaisuudet vastaavat haaveitanne / toiveitanne

Teille parhaittensopivasta asunnosta)

IHANNEASUNTONI ON…

Ympyröikää numero, joka vastaa mielipidettänne kussakin väittämässä hyvin

tärkeä

merkitys

melko

tärkeä

merkitys

ei tärkeä

eikä merki-

tyksetön

melko

merki-

tyksetön

hyvin

merki-

tyksetön

en

osaa

sanoa

1. …kodikas. 1 2 3 4 5 6

2. …hieno. 1 2 3 4 5 6

3. …edullinen. 1 2 3 4 5 6

4. …turvallinen. 1 2 3 4 5 6

5. …rauhallinen. 1 2 3 4 5 6

6. …omassa omistuksessani. 1 2 3 4 5 6

7. …osa mukavaa naapurustoa. 1 2 3 4 5 6

29. Millainen on mielestänne NYKYINEN ASUNTONNE?

NYKYINEN ASUNTONI ON…


samaa

mieltä

melko

samaa

mieltä

en samaa

enkä eri

mieltä

melko

eri

mieltä

täysin

eri

mieltä

en

osaa

sanoa

44



1. …kodikas. 1 2 3 4 5 6

2. …hieno. 1 2 3 4 5 6

3. …edullinen. 1 2 3 4 5 6

4. …turvallinen. 1 2 3 4 5 6

5. …rauhallinen. 1 2 3 4 5 6

6. …omassa omistuksessani. 1 2 3 4 5 6

7. …osa mukavaa naapurustoa. 1 2 3 4 5 6

30. Valitkaa seuraavista omaa asumismuotoanne lähinnä oleva vaihtoehto: 1. Kerrostalo

2. Rivitalo 3. Omakotitalo

4. Muu asumismuoto, mikä? ____________________________________

31. Mikä on asuntonne omistussuhde? 1. Oma

2. Vuokra-asunto 3. Muu omistussuhde, mikä____________________________?

32. Edistääkö nykyinen ASUINKUNTANNE hyvinvointianne? 1. Kyllä

2. Ei

3. En osaa sanoa

33. Kuinka tyytyväinen olette nykyiseen asuinkuntaanne?

1. Erittäin tyytyväinen


3. En tyytyväinen enkä tyytymätön

4. Melko tyytymätön

5. Erittäin tyytymätön

6. En osaa sanoa

34. Oletteko aina asunut nykyisessä asuinkunnassanne? 1. Kyllä (siirtykää kysymykseen numero 36)

2. En

35. Kuinka kauan olette asunut nykyisessä asuinkunnassanne? 1. Alle vuoden 2. Vähintään vuoden, mutta alle 2 vuotta

3. Vähintään 2 vuotta, mutta alle 5 vuotta

4. Vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 5. 10 vuotta tai kauemmin

36. Millainen merkitys Teille on seuraavilla asuinkuntaan liittyvillä ominaisuuksilla, kun mietitte

omaa IHANNEASUINKUNTAANNE? (ihannekunta = asuinkunta, jonka ominaisuudet vastaavat haaveitan-

ne / toiveitanne Teille parhaiten sopivasta asuinkunnasta)

IHANNEASUINKUNNASSANI ON…

Ympyröikää numero, joka vastaa mielipidettänne kussakin väittämässä

hyvin

tärkeä

merkitys

melko

tärkeä

merkitys

ei tärkeä

eikä merki-

tyksetön

melko

merki-

tyksetön

hyvin

merki-

tyksetön

en

osaa

sanoa

1. …viihtyisää. 1 2 3 4 5 6

45



2. …turvallista. 1 2 3 4 5 6

3. …rauhallista. 1 2 3 4 5 6

4. …kehittämisen meininki. 1 2 3 4 5 6

5. …mukavat asukkaat. 1 2 3 4 5 6

6. …hyvät kauppapalvelut. 1 2 3 4 5 6

7. …helppo asioida (pankki, posti jne). 1 2 3 4 5 6

8. …hyvät julkiset palvelut (terveys- ja sosiaalipalvelut jne).

1 2 3 4 5 6

9. …hyvät harrastusmahdollisuudet. 1 2 3 4 5 6

10. …hyvät työssäkäyntimahdollisuudet. 1 2 3 4 5 6

11. …riittävästi julkisia kulkuvälineitä ja kulkuyhteyksiä.

1 2 3 4 5 6

12. …hyvät kulttuuripalvelut. 1 2 3 4 5 6

13. …hyvät liikuntapalvelut. 1 2 3 4 5 6

14. …hyvät koulutuspalvelut. 1 2 3 4 5 6

36. Millainen on mielestänne NYKYINEN ASUINKUNTANNE?

NYKYISESSÄ ASUINKUNNASSANI ON…

Ympyröikää numero, joka vastaa mielipidettänne kussakin väittämässä

täysin

samaa

mieltä

melko

samaa

mieltä

en samaa

enkä eri

mieltä

melko

eri miel-

tä

täysin

eri miel-

tä

en

osaa

sanoa

1. …viihtyisää. 1 2 3 4 5 6

2. …turvallista. 1 2 3 4 5 6

3. …rauhallista. 1 2 3 4 5 6

4. …kehittämisen meininki. 1 2 3 4 5 6

5. …mukavat asukkaat. 1 2 3 4 5 6

6. …hyvät kauppapalvelut. 1 2 3 4 5 6

7. …helppo asioida (pankki, posti jne.). 1 2 3 4 5 6

8. …hyvät julkiset palvelut (terveys- ja sosiaalipalvelut jne.).

1 2 3 4 5 6

9. …hyvät harrastusmahdollisuudet. 1 2 3 4 5 6

10. …hyvät työssäkäyntimahdollisuudet. 1 2 3 4 5 6

11. …riittävästi julkisia kulkuvälineitä ja kulkuyhteyksiä.

1 2 3 4 5 6

46



12. …hyvät kulttuuripalvelut. 1 2 3 4 5 6

13. …hyvät liikuntapalvelut. 1 2 3 4 5 6

14. …hyvät koulutuspalvelut. 1 2 3 4 5 6

38. Oletteko aikeissa muuttaa toiselle paikkakunnalle? 1. Kyllä, tänä vuonna

2. Kyllä, ensi vuonna

3. Kyllä 2 – 5 vuoden sisällä

4. Kyllä, myöhemmin

5. En ole aikeissa muuttaa

6. En osaa sanoa

39. Jos olette aikeissa muuttaa, mihin aiotte muuttaa? ________________________

40. Jos olette aikeissa muuttaa, mikä on muuttonne tärkein syy?

SUURI KIITOS VASTAUKSISTANNE!

Palauttakaa kysely oheisessa palautuskuoressa.

________________________________________

47



Osatutkimustahojen yhteystiedot

A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: [email protected] Puhelinnumero: 020 610 6000 Vastaava henkilö: tutkimusprofessori Seppo Koskinen Yhteyshenkilö: erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko

B: Kuntoutusvaikutukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL S-postiosoite: [email protected] Puhelinnumero: 020 610 6000 Vastaava ja yhteyshenkilö: erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko

C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen


D: 25 – 50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

Lapin yliopisto

S-postiosoite: [email protected]

Puhelinnumero: 016 341 341

Vastaava henkilö: professori Asko Suikkanen

Yhteyshenkilö: tutkija Marika Kunnari

E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut

Kansaneläkelaitos



Vastaava henkilö: osastopäällikkö Olli Kangas

Yhteyshenkilö: Tutkija Minna Ylikännö

F: Työllistämismallin prosessiarviointi

Jouko Kajanojan työryhmä

Vastaava henkilö: valtiot.tri Jouko Kajanoja


Puhelinnumero: 0400-605326

kouluttaja Anne Huotari


Puhelinnumero: 050-5578299

G: Työvoimatalon itsearviointi

Paltamon työvoimayhdistys ry

S-postiosoite:

[email protected]


Vastaava ja yhteyshenkilö: toiminnanjohtaja Leila

Pölkky-Pieskä

H: Tulon siirrot ja kannustavuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: [email protected] Puhelinnumero: 020 610 6000 Vastaava ja yhteyshenkilö: tutkija Jouko Karjalainen

I: Taloudellinen vaikuttavuus ja kuntatalous

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)



Vastaava ja yhteyshenkilö: johtava ekonomisti Kari

Hämäläinen

Kansaneläkelaitos



Vastaava henkilö: osastopäällikkö Olli Kangas

Yhteyshenkilö: tutkija Ulla Hämäläinen

J: Työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin pe-

rusmalli


K: Koordinaatio

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL S-postiosoite: [email protected] Puhelinnumero: 020 610 8836 Vastaava ja yhteyshenkilö: projektikoordinaattori Pirjo-Liisa Kotiranta

mailto:[email protected]













työllisyys, terveys ja hyvinvointi paltamon työllistämismallin ......3 terveyden ja hyvinvoinnin...

Documents