– Päästöt ovat tärkeä kriteeri esimer-kiksi auton hankinnassa. Samoin tulisi olla energiantuotannossa, TM Voima Oy:n toimitusjohtaja Kim Tahkonie-mi toteaa.

Kasvihuonekaasujen vähentäminen on avainasemassa ilmastonmuutok-sen hillitsemiseksi. Suomi ja muut EU-maat ovat siihen myös yhteisesti sitoutuneet.

Kustannustehokkaimpia keinoja päästöjen hillitsemiseksi on energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Toinen tehokas keino on hyödyntää nykyistä enemmän uu-

siutuvia energianlähteitä.Etenkin tuulivoimalla on todettu

olevan merkittävää potentiaalia pääs-töjen vähentämisessä. Tuulivoiman osuus Suomen energiantuotannosta on tähän asti ollut vielä pieni, mutta sen lisääminen on keskeinen tavoite.

Toimintavarmuus tärkeääTuulivoiman eduista tärkeimpiä on sen ekologisuus: polttoaine eli tuu-li on ilmaista. Tahkoniemi muistut-taa, että myös alan teknologia on kehittynyt viime vuosina vauhdilla.

– Nykyaikaiset voimalat pystyvät hyödyntämään tuulioloja aivan eri tavalla kuin vanhat. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa voimaloista tu-lee kannattavia yhä aikaisemmassa vaiheessa.

Uusimpien voimaloiden käyttö-varmuus on Tahkoniemen mukaan jo 97 prosentin luokkaa. Korkea toi-mintavarmuus on tärkeää, sillä voi-maloiden kannattavuus on sidoksis-sa siihen että ne jauhavat sähköä.

– Myös yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että rakennetut voimalat ovat tehokkaassa käytössä.

Lisää kotimaista tuotantoaVaikka kasvihuonekaasupäästö-jen vähentäminen on tärkeimpänä pontimena, uusiutuvien energian-lähteiden lisäämisellä on myös ta-loudellista ja strategista merkitystä.

– Uusiutuvan energian parissa tehdään paljon tutkimusta ja ke-hittämistyötä, mikä poikii myös uutta yritystoimintaa ja työpaik-koja. Pienikin yritys pystyy toimi-maan valtakunnallisesti ja laajem-minkin, jos sillä on erityisosaamis-ta, Tahkoniemi korostaa.

Tärkeitä näkökohtia ovat myös energian huolto- ja toimitusvar-muus sekä energiantuotannon merkitys kansantaloudelle. Esi-merkiksi vuonna 2014 Suomessa käytettiin noin 10 miljardilla eurolla ulkomailta tuotuja energiatuotteita.

– Kotimaisena energiamuotona tuulivoima vähentää riippuvuut-ta tuontipolttoaineista. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, vaan tarvi-taan muutakin uusiutuvaa koti-maista energiantuotantoa. Siinä kokonaisuudessa jokainen palik-ka on tärkeä.

Ilmastonmuutos potkii vauhtia energiavalintoihin

TUULESTA VOIMAA

Teknologian kehitys tekee tuulivoimaloista yhä tehokkaampia uusiutuvan energian tuottajia

Ylivieskalainen TM Voima Oy rakentaa tuulivoimaa jokilaaksojen alueelle

● Ihmisen aiheuttama ilmas-tonmuutos johtuu kasvi-huonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin (CO2) määrän lisääntymisestä ilmake-hässä.

● Nykytahdilla kasvihuoneil-miön voimistuminen nostaa

maapallon keskilämpötilaa useilla asteilla, mikä lisää sään ääri-ilmiöitä. Ilmaston-muutoksella voi olla myös laajoja taloudellisia ja yh-teiskunnallisia seurauksia.

● Kasvihuonekaasupäästöis-tä noin 80 prosenttia on

peräisin energian tuotan-nosta ja kulutuksesta, mu-kaan lukien liikenne.

● Suomi on muiden EU-mai-den tavoin sitoutunut vä-hentämään kasvihuone-päästöjä ja lisäämään uu-siutuvien energianlähtei-

den osuutta vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin tuotetusta energiasta.

● Uusiutuva energia on pe-räisin auringosta, tuulesta, vedestä, maaperän varas-toimasta lämmöstä ja bio-massoista.

● Energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan perustuva ns. cleantech-liiketoiminta työllistää 50 000 ihmistä Suomes-sa. Alalle odotetaan syn-tyvän 40 000 uutta työ-paikkaa vuoteen 2020 mennessä.

MAINOS

Tuulivoimaloiden kokoaminen on käynnissä Pajukoskella. KUVA CARITA MANNINEN

Suomi on sitoutunut päästöjen vähentämiseen

Voimalat nousevat PajukoskelleYlivieskan Pajukosken tuulivoimala-alue valmistuu aikataulussa. Ensim-mäiset voimalat ovat Sievintien var-ressa sijaitsevalla alueella saatu pys-tyyn, ja työ jatkuu loppukesän ajan.

Kaikki yhdeksän tuulivoimalaa ovat pystyssä syyskuuhun mennessä, eli noin vuoden sisällä siitä kun ensim-mäiset maansiirtokoneet ilmestyivät alueelle. Sähköntuotanto alkaa kui-tenkin jo kesän aikana ensimmäisten voimaloiden valmistuttua.

Yhden voimalan pystytys kestää noin viikon ajan. Sääolot vaikuttavat työn etenemiseen: kovalla sateella

ja tuulella joudutaan odottamaan.Suomalaiset nostoalan yritykset

ovat tällä hetkellä täystyöllistettyjä, joten Pajukosken työmaalla voima-loiden nostourakasta vastaa tans-kalainen BMS. Muutoin alue on ra-kennettu lähes täysin kotimaisten yritysten voimin: valtaosa urakoit-sijoista on noin sadan kilometrin säteeltä. Rakennusvaiheessa koti-maisen työn osuus on yltänyt yli 10 miljoonaan euroon, josta suuri osa koskettaa alueen yrityksiä. Parhaim-millaan työmaalla on ahkeroinut yhtä aikaa 130 ihmistä.

Lisää Pajukosken tuulivoimalahankkeesta sisäsivuilla

3

Jokaisen tuulivoimalan rakentamis-ta edeltävät perusteelliset selvitykset sen vaikutuksista maisemaan, ympä-ristöön ja asumiseen. Nämä selvityk-set tehdään kaikkien, myös osayleis-kaavalla toteutettavien hankkeiden yhteydessä.

Laajempi ympäristövaikutusten arviointi (yva) tehdään lain mukai-sesti, kun voimaloita on enemmän kuin yhdeksän. Yva tehdään myös silloin kun on syytä arvioida useam-man lähekkäin sijaitsevan voimala-alueen kokonaisuutta.

– Yvan tarkoitus on lisätä kansa-laisten mahdollisuuksia osallistua. Jo suunnitteluvaiheessa ihmiset pää-sevät kertomaan huolensa ja anta-maan palautetta hankkeesta. Päät-täjille ja kaavoittajalle yva-menettely on merkittävä apuväline, sillä se tuo laajasti tietoa päätöksenteon poh-jaksi, sanoo projektipäällikkö Leila Väyrynen FCG Suunnittelu ja tek-niikka Oy:sta.

Väyrynen vetää parhaillaan Pa-jukoski II:n yva-selvitystä. Kyseessä on Ylivieskan alueella ensimmäinen tuulivoimalahanke, jonka yhteydessä näin laaja selvitys tehdään. Parhail-laan on menossa raportin kokoami-nen, ja lopullinen arviointiselostus

valmistuu alkusyksystä.

Vaikutukset selvitetään laajastiYvan teettämisestä vastaa tuulivoi-mayhtiö, mutta varsinaisen työn te-kevät eri alojen asiantuntijat. Esi-merkiksi Pajukosken selvitystä on ollut tekemässä toistakymmentä ammattilaista, joukossa biologe-ja, maantieteilijöitä, vesi- ja geo-ympäristötekniikan asiantuntijoita. Ely-keskus valvoo prosessia, ja sillä on lopullinen päätösvalta selvityk-sen hyväksymisestä.

– Selvityksen laatijat ovat puolu-eettomia tutkijoita ja tekevät pal-jon muutakin kuin tuulivoimasel-vityksiä. Jokainen tarkastelee han-ketta puhtaasti oman ammattinsa näkökulmasta, Väyrynen korostaa.

Ympäristövaikutusten arvioin-ti tuo laajasti esille tuulivoimaloi-den vaikutukset alueen luonnolle, maankäytölle ja asumiselle. Samalla päättäjät ja asukkaat saavat myös tietoa siitä, miten suunnitellut voi-malat näkyisivät maisemassa.

– Valokuvasovitteet tehdään jo-ka puolelta aluetta niistä paikoista joihin voimalat näkyvät. Myös me-lusta tehdään mallinnukset, joissa

huomioidaan yhteisvaikutus Paju-koski I:n kanssa, Väyrynen kertoo.

Pajukoski II:n yvassa arvioitava-na on kolme eri vaihtoehtoa, jois-sa enimmillään on 18 uutta voima-laa. Väyrysen mukaan on tyypillis-tä, että alkuperäinen suunnitelma muuttuu selvityksen aikana. Voi-maloiden määrä saattaa vähentyä ja yksittäisten voimaloiden paikat hieman muuttua.

– On huomattava, että yva-proses-sissa tarkastellaan teoreettista mak-simivaihtoehtoa, joka on 18 voima-laa. Eri vaihtoehtojen ja yksittäisten voimalapaikkojen toteuttamiskel-poisuutta arvioidaan, ja lopullinen toteutettava määrä ratkeaa yva-pro-sessin jälkeen kaavoitusvaiheessa.

Kaikilla mahdollisuus kannanottoonPajukosken hanketta varten on pe-rustettu seurantaryhmä, johon on kutsuttu mukaan kuntien ja viran-omaisten edustajien lisäksi muun muassa yrittäjät, kyläyhdistykset, metsästysseurat ja luonnonsuoje-lujärjestöt. Kaikilta pyydetään yvan eri vaiheissa lausunnot. Seurantaryh-mää voidaan tarvittaessa täydentää. Myös yksityiset ihmiset ovat voineet

esittää mielipiteensä hankkeesta.– Kevään aikana tehtiin asukasky-

sely 500 kotitalouteen ja loma-asun-non omistajille. Kyselyn tuloksia kä-sitellään parhaillaan, ja ne liitetään osaksi arviointiselostusta.

Väyrynen on ollut mukana teke-mässä yva-selvityksiä ympäri Suo-mea. Hänen kokemuksensa on, että

yllättävänkin harvat ihmiset käyttävät tilaisuutta kantansa ilmaisemiseen.

– Yleisimpiä palautteen aiheita on metsästys- ja virkistyskäyttö. Tuuli-voimalahan ei sinänsä aseta sille es-teitä. Yksittäisten voimaloiden väliin jää laajasti koskematonta maastoa, mikä usein on suunnitelmia katsot-taessa hankalaa hahmottaa.

Tietoa ja vaihtoehtoja päätöksenteon pohjaksiYmpäristövaikutusten arvioinnissa myös asukkaat saavat äänensä kuuluviin

Ympäristövaikutusten arviointija kansalaisten osallistuminen

● Hankkeesta vastaava yhtiö toimittaa arviointiohjelman ely-keskuksel-le. Siinä kerrotaan hankkeen toteuttamisvaihdoista sekä siitä miten arviointi, tiedottaminen ja asukkaiden osallistuminen järjestetään.

● Kun arviointiohjelmassa esitetyt vaihtoehdot ja niiden vaikutukset on selvitetty, kootaan tieto arviointiselostukseen.

● Hankkeita on mahdollista kommentoida arviointiohjelman ja -selos-tuksen kuulemisaikoina.

● Ely-keskus tiedottaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen vireil-läolosta hankkeen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla ja paikal-lislehdissä.

● Yva-menettelyssä kannanottoja voivat esittää kaikki, joiden asumi-seen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloi-hin hanke saattaa vaikuttaa.

● Kannanotto pitää toimittaa kirjallisesti ely-keskukselle määräaikaan mennessä.

● Ely-keskus kokoaa hankkeesta annetut mielipiteet ja viranomaisten lausunnot sekä laatii oman lausuntonsa.

Ylivieskan ja Sievin välillä sijaitseva Pajukosken tuulivoimala-alue valmis-tuu kokonaisuudessaan ensi syyskuu-hun mennessä. Tavoitteena on, että sähköntuotanto alkaa jo heinäkuun lopulla ensimmäisten voimaloiden valmistuttua.

Alueen rakentaminen alkoi viime

syyskuussa, kun urakkasopimukset oli saatu tehdyksi. Urakkakilpailuun osallistui useita isoja infra-alan toi-mijoita

– Tarjousvertailuissa tietenkin ver-taillaan hintaa, teknisiä ratkaisuja se-kä toimittajien referenssejä. Myös tur-vallisuus- ja laatujärjestelmillä on iso

vaikutus toimittajien valintaan, TMV Service Oy:n projektipäällikkö Jukka Roponen kertoo.

Hankkeen kokonaistoimittajaksi valittiin Kalajoella toimivan Anda-ment Groupin tytäryhtiö Suomen Maastorakentajat Oy. Voimalaitosval-mistajaksi valittiin Vestas Finland Oy, jonka tanskalainen emoyhtiö on maa-ilman suurin tuulivoimalavalmistaja.

Rakentaminen vaihe vaiheeltaRakentaminen alkoi maanrakennus-töillä. Niitä seurasivat perustustyöt, kaapelointi sekä sähköaseman raken-

taminen. Koko projektia säätelevät tiukat laatu-, turvallisuus- ja ympä-ristötavoitteet.

– Urakoitsijat ovat hyvin ymmär-täneet nämä tavoitteet sekä yhteiset pelisäännöt, Roponen toteaa.

Maanrakennustöiden aikana vah-vistettiin alueen tiestöä sekä raken-nettiin uusia teitä. Lisäksi rakennet-tiin tuulivoimaloiden nostoalustat sekä tarvittavat varastoalueet.

Betoniperustusten rakentaminen on vaativaa työtä. Aikataulu pitää suunnitella tarkasti, sillä työ ei voi keskeytyä. Myös kaapeliverkon raken-taminen oli Roposen mukaan vaativa

projekti, sillä jo suunnitteluvaiheessa se päätettiin toteuttaa maakaapelil-la. Etäisyyttä Fingrid Oyj Uusnivalan sähköasemalle on noin 20 km.

– Kaivuutöiden aikana oli erittäin märkää, mutta itse kaivuu sujui hy-vin. Kaapeloinnit vietiin Kalajoen ja rautatien alitse. Omat haasteen-sa tuottivat myös kivikkoiset met-säosuudet.

Voimalaitososat on toimitettu alku-kesän aikana Kalajoen sataman kaut-ta työmaalle, ja nyt voimalaitosten asentaminen on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä ensimmäiset voimalat näkyvät jo maisemassa.

Tuulipuiston rakentaminen kestää vuoden

Pajukoski I numeroina ● Voimaloita 9 kpl ● Yhden voimalan teho 3,3 MW ● Voimalan napakorkeus 137 m, siipien kanssa 200 m

● Yhden voimalan vaatima pinta-ala (teineen ja varastointialueineen) 5000 m²

● Rakennustyöt 10 kk ● Voimalaitosasennukset 2 kk ● Betonia 7000 m³ ● Terästä 700 000 kg ● Kaapelia 40 000 m ● Voimaloiden nosturi 750 tonnia ● Rakennusvaiheen aikana yli 130 työntekijää

● Omistus: Taaleritehdas (Suomi) 80 %, Reconcept GmbH (Saksa) 20 %

● Projektinjohtokonsultointi: TMV Service Oy

TM Voima Oy:n muut rakenteilla olevat tuulivoimala-alueetAlavieska / Kytölä

● 6 tuulivoimalaa, yksikköteholtaan 3,3 MW ● Alueen rakentaminen on parhaillaan käynnissä, tiestö pääosin valmiina ja perustukset valettuna.

● Viimeistelytyöt ja sähköverkon rakentaminen meneillään. ● Ensimmäinen voimala nostetaan syyskuussa, ja sähköntuotanto alkaa lokakuussa.

● TMV Service Oy toimii hankkeessa projektinjohtokonsulttina.

Alavieska / Saarenkylä ● Hankkeelle on myönnetty lainvoimaiset rakennusluvat 9 voimalalle osayleiskaavan mukaisesti.

● Alueen rakentaminen on parhaillaan käynnissä. ● TMV Service Oy avustaa hankkeen rakentamisessa.

Suunnitteilla olevat tuulivoimala-alueet: ● Alavieska/Tolosperä, Haapavesi/Rahkola, Sievi/Puutikankan-

gas, Ylivieska/Hirvineva, Ylivieska/Pajukoski II ● Lisäksi Nivalan Kukonahossa ja Ylivieskan Tuomiperällä hank-

keiden osayleiskaava hyväksytty, kaavasta jätetty valitus.Ensimmäisenä pystytetään tuulivoimaloiden jalustat. KUVAT CARITA MANNINEN

MAINOS2

Ympäristöministeriö on aset-tanut tuulivoimalle ulkome-lutason suunnitteluohjearvot. Vakituisen asutuksen osalta tuulivoiman tuottama ääni ei saa ylittää 40 desibeliä (dB) ta-lon ulkoseinällä. Vapaa-ajan-asunnoissa suositusraja ulko-seinässä on yöaikaan 35 dB.

Sosiaali- ja terveysministe-riö on asettanut raja-arvon,

jota tuulivoimalan tuottamat matalataajuiset äänitasot ei-vät saa ylittää.

Tuulivoimalan tuottama ääni mallinnetaan suunnit-teluvaiheessa. Matalataajuiset äänet mallinnetaan erikseen.

Esim. kuiskaus kirjastossa vastaa n 40 dB:n voimakkuut-ta, ja ruohonleikkurin tuotta-ma ääni on n. 90 dB.

Energia-alalla on ymmärrettävä sekä järkeä että tunnetta

Kun opiskelet sähkötekniikkaa, sinulle puhutaan alasta, jossa kaikki on järkevää. Päätökset tehdään fysiikan, teknologian ja laskelmien perusteella. Mut-ta elämä opettaa, että energiaan liittyy myös pal-jon inhimillistä.

Olen työskennellyt tuulivoima- ja muissa ener-giahankkeissa vuodesta 2003 sekä Virossa että Suo-messa. Virossa tarvittiin tuulivoimaa, koska EU:hun liittymisen ehtona oli nostaa uusiutuvan energian osuus viiteen prosenttiin sähköntuotannosta. Vi-ron alavat maastot sopivat tuulivoimalle, joten oli järkevää rakentaa sitä.

Siirryin Suomeen vuonna 2007 vastaamaan säh-köverkon rakentamisesta sekä kehittämään tuuli-voimapalveluita, kuten tuulimittauksia, infraraken-tamista, asennuksia ja kunnossapitoa eri puolilla maata. Niihin aikoihin suomalaislähtöinen Win-Wind kehitti 90 metrin korkuisen 3 MW:n tuuli-voimalan. Vastaavaa ei ollut markkinoilla, joten tuulivoimaloiden valmistuksesta odotettiin kas-vualaa. WinWind kuitenkin hiipui, ja odotukset työpaikoista aiheuttivat pettymyksen tuulivoima-alaan. Se on inhimillistä ja todellista, ja meidän insinöörien on syytä se tunnistaa.

Olen sitä mieltä, että energia-ala ja siihen liit-tyvä suunnittelu ovat vahvinta suomalaista osaa-mista. Siksi perustimme vuonna 2012 muutaman kollegan ja teollisuutta tuntevan sijoittajan kanssa TM Voiman tuulivoimahankkeiden luvittamiseen ja rakentamiseen sekä Suomen vanhenevan säh-könjakeluverkon ja kantaverkon uudistamiseen. Selvitämme myös aurinkoenergian, bioenergian ja energian varastoinnin mahdollisuuksia.

Viime vuosina on keskusteltu tuulipuistojen ym-päristövaikutuksista. Ongelmia voi esimerkiksi ää-nen suhteen tulla, jos voimala on muutaman sa-dan metrin päässä asutuksesta, mutta TM Voiman hankkeissa etäisyydet ovat 1-3 kilometriä. Voima-loiden toimintaa voi myös säätää yöaikaan alas-päin, kuten Tanskassa ja Saksassa paikoin tehdään.

Tuulipuisto tuo myös työtä ja toimeentuloa. Yh-deksän voimalan rakentaminen kestää noin 12 kuu-kautta, ja erityisesti infran rakentaminen, kuljetuk-set ja pystytykset työllistävät paikallisesti. Pajukos-ken tuulipuistoa rakensi enimmillään 130 ihmistä ja se toi alueelle noin 10 miljoonaa euroa palkkoi-na ja alihankintoina. Päämuuntajat toimitti ABB Vaasasta, kaapelit Reka Hyvinkäältä, ja suomalaiset yritykset Moventas, ABB ja the Switch sekä useat muut toimittivat osia valmistajille. Laitosvalmista-jat kouluttavat huoltotyöhön paikallista henkilös-

töä.Kymmenen voimalan tuulipuisto tarvitsee 3-4 huoltomiestä. Ehkä tästä syntyy ajan myötä tunne-side tuulivoimaan, kun maailman tuulia muute-taan sähköksi paikallisel-la työllä.

Kim TahkoniemiKirjoittaja on tietoteknii-kan diplomi-insinööri, sähkövoimatekniikan in-sinööri ja TM Voima Oy:n toimitusjohtaja

Kysymyksiä tuulivoimasta

Ylivieskalainen TM Voima -konserni suun-nittelee, rakentaa, varmistaa ja korjaa suo-malaista energiainfrastruktuuria. Konserni tarjoaa palveluja energia- ja verkkoyhtiöille sekä alan palveluyhtiöille muun muassa kanta- ja jakeluverkkojen uudistamiseen.

Tuulivoiman lisäksi yhtiön palveluliike-toiminta ulottuu myös muihin energiamuo-toihin. Toimiala: Energiarakentaminen, -korjaami-nen ja kunnossapitoKotipaikka: Ylivieska

Perustettu: 08/2012Tytäryhtiöt: TM Voima Invest Oy, TMV Ser-vice Oy, TMV Line Oy sekä tuulivoimahan-keyhtiötTuulivoimahankeyhtiöiden sijainti: Ala-vieska, Haapavesi, Nivala, Sievi ja YlivieskaLaatusertifikaatit: ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001Omistajat: Teuvo Rintamäki, Kim Tahkonie-mi, Jussi Rintanen sekä yrityksessä työs-kenteleviä henkilöitäHallitus: Jussi Rintanen, Teuvo Rintamäki,

Tomi Mäkipelto ja Kim TahkoniemiTM Voima Oy on keskittynyt tuulivoima-hankkeiden luvittamiseen. Tällä hetkellä kehityshankkeita on Alavieskan, Haapave-den, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kuntien alueilla.TMV Service Oy tarjoaa projektijohto- ja rakennuttamispalveluita voimalaitosten ja sähköverkon omistajille.TMV Line Oy tarjoaa voimajohtojen suun-nittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalve-luita verkkoyhtiöille.

TM Voima -konserni uudistaa energiantuotannon

perusrakenteita

Vuoden 2014 lopussa Suomes-sa oli 260 tuulivoimalaa, joi-den kapasiteetti oli yhteensä 627 MW. Tuulivoimalla tuotet-tiin 2014 lopussa noin 1,3 % Suomen sähkönkulutuksesta (noin 1,1 TWh). Suomen ta-voitteena on nostaa tuulivoi-masähkön tuotanto 9 terawat-tituntiin vuoteen 2025 men-

nessä. Tämä tarkoittaa tuo-tantokapasiteetin nostamis-ta noin 3 000 MW:iin kyseisenä ajanjaksona.

Koko maailman tuulivoima-kapasiteetti vuoden 2014 lo-pulla oli noin 370 000 MWh. Suurimmat tuottajamaat tällä hetkellä ovat Kiina, Usa, Saksa, Espanja ja Intia.

Yhden 3 MW:n tuulivoima-lan vuodessa tuottama sähkö vastaa 4500–5500 kerrosta-lokaksion vuosikulutusta tai 500–600 omakotitalon vuo-

sikulutusta. Eli yksi voima-la tuottaa sähköä vuorokau-dessa keskimäärin 1,5 oma-kotitalon vuotuisen tarpeen edestä.

Tuulivoima saa tuotantotukea niin sanottuna syöttötariffina, jonka tarkoituksena on lisätä uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantoa ja kannustaa teknologian kehit-tämiseen. Syöttötariffin piiriin kuuluvat tuulivoima, metsä-hake, biokaasu ja puupoltto-aineet.

Tuulivoimaloille tukea mak-setaan laissa määritellyn tavoi-

tehinnan ja sähkön markkina-hinnan erotuksena. Tavoite-hinta on nyt 105,3 euroa/MWh ja ensi vuoden alusta se laskee 83,5 euroon/MWh. Voimalai-tos voi saada tukea 12 vuoden ajan. Jos sähkön markkinahin-ta laskee alle 30 euroon/MWh, tukitaso ei siitä kuitenkaan kasva. Vuonna 2014 tuulivoi-man tukia maksettiin yhteensä 55 miljoonaa euroa.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että megawattiluo-kan tuulivoimala tuottaa sen raaka-aineiden louhintaan, voimalan valmistamiseen, kuljettamiseen ja pystyttä-miseen kuluneen energi-

an takaisin sijoituspaikasta riippuen 6–9 kk:n kuluessa voimalan käynnistymisestä. Tämän jälkeen tuulivoima-la tuottaa CO2-vapaata säh-köä lopun elinikänsä, noin 20 vuotta.

Tuulivoimalan käyttöikä on n. 20 vuotta. Kun voimala saa-vuttaa elinkaarensa loppu-pään, tulevat kysymykseen seuraavat vaihtoehdot: voi-malan modifiointi ja paran-nuskorjaukset, voimalan uu-siminen tai voimalan purku.

Mikäli purkamiseen pää-dytään, toimijaa velvoittavat kaava- ja rakennusmääräyk-

set. Jokaista voimalaa kohden on perustettu purkuvakuus-rahasto. Purkamisen mak-saa ensisijassa tuulivoimalan omistaja, ei maanomistaja.

Tuulivoimala on kierrä-tettävää materiaalia lähes 100-prosenttisesti, ja se si-sältää noin 630 000 kg teräs-tä, alumiinia ja kuparia.

Ensimmäisenä Pajukoskella valmistui voimala numero 9. KUVA HANNA PERKKIÖ

Miten suuri osuus sähköstä tuotetaan tuulivoimalla?

Paljonko yksi tuulivoimala tuottaa sähköä?

Miten pian tuulivoimala tuottaa takaisin sen rakentamiseen käytetyn energian?

Jokamiehenoikeudet säilyvät tuulivoimalan valmistumi-sen jälkeen. Marjastus, sie-nestys, kalastus ja metsästys ovat alueella edelleen mah-dollisia. Rakentamisen ai-kana turvamääräykset kui-tenkin estävät alueella kul-kemisen.

Tuulivoimalan käyttö ei vaikuta sen ympärillä ole-vaan kasvillisuuteen, ja myös metsänhoitoa ja maanvilje-lyä voidaan jatkaa normaa-listi. Metsästyksen osalta on todettu, että esim. hirvien liikkuminen ei vähene tuu-lipuistoalueella.

Voiko tuulivoimala-alueella retkeillä, marjastaa tai metsästää?

Miten tuulivoiman tuotantoa tuetaan?

Minkä verran tuulivoimalasta saa kuulua ääntä?Mitä tapahtuu kun tuulivoimalan käyttöikä loppuu?

Auringon paistaessa tuulivoi-malan taakse syntyy varjoja. Kun tuulivoimalan roottori pyörii, siipien liike aiheuttaa liikkuvan varjon. Tätä vaikutus-ta kutsutaan välkevaikutuksek-si. Sen voi havaita enimmillään 1-2 km päähän tuulivoimalas-ta. Välke on kuitenkin havait-tavissa vain aurinkoisimpina

päivinä, vain tiettyinä tuntei-na vuorokaudessa sekä vain alueella, joissa ei ole korkeita esteitä kuten puustoa. Välke-vaikutukset mallinnetaan lä-hialueelle ja tehdään tuntia/vuosi -tarkkuudella. Voimalan vieressä välkevaikutus on n. 20 tuntia / vuosi ja 1,5 km:n etäi-syydellä 1 tunti / vuosi.

Millaista välkettä tuulivoimala tuottaa?

Lähteet: motiva.fi, energiavirasto.fi, vtt.fi

MAINOS

3

Jokaisen tuulivoimalan rakentamis-ta edeltävät perusteelliset selvitykset sen vaikutuksista maisemaan, ympä-ristöön ja asumiseen. Nämä selvityk-set tehdään kaikkien, myös osayleis-kaavalla toteutettavien hankkeiden yhteydessä.

Laajempi ympäristövaikutusten arviointi (yva) tehdään lain mukai-sesti, kun voimaloita on enemmän kuin yhdeksän. Yva tehdään myös silloin kun on syytä arvioida useam-man lähekkäin sijaitsevan voimala-alueen kokonaisuutta.

– Yvan tarkoitus on lisätä kansa-laisten mahdollisuuksia osallistua. Jo suunnitteluvaiheessa ihmiset pää-sevät kertomaan huolensa ja anta-maan palautetta hankkeesta. Päät-täjille ja kaavoittajalle yva-menettely on merkittävä apuväline, sillä se tuo laajasti tietoa päätöksenteon poh-jaksi, sanoo projektipäällikkö Leila Väyrynen FCG Suunnittelu ja tek-niikka Oy:sta.

Väyrynen vetää parhaillaan Pa-jukoski II:n yva-selvitystä. Kyseessä on Ylivieskan alueella ensimmäinen tuulivoimalahanke, jonka yhteydessä näin laaja selvitys tehdään. Parhail-laan on menossa raportin kokoami-nen, ja lopullinen arviointiselostus

valmistuu alkusyksystä.

Vaikutukset selvitetään laajastiYvan teettämisestä vastaa tuulivoi-mayhtiö, mutta varsinaisen työn te-kevät eri alojen asiantuntijat. Esi-merkiksi Pajukosken selvitystä on ollut tekemässä toistakymmentä ammattilaista, joukossa biologe-ja, maantieteilijöitä, vesi- ja geo-ympäristötekniikan asiantuntijoita. Ely-keskus valvoo prosessia, ja sillä on lopullinen päätösvalta selvityk-sen hyväksymisestä.

– Selvityksen laatijat ovat puolu-eettomia tutkijoita ja tekevät pal-jon muutakin kuin tuulivoimasel-vityksiä. Jokainen tarkastelee han-ketta puhtaasti oman ammattinsa näkökulmasta, Väyrynen korostaa.

Ympäristövaikutusten arvioin-ti tuo laajasti esille tuulivoimaloi-den vaikutukset alueen luonnolle, maankäytölle ja asumiselle. Samalla päättäjät ja asukkaat saavat myös tietoa siitä, miten suunnitellut voi-malat näkyisivät maisemassa.

– Valokuvasovitteet tehdään jo-ka puolelta aluetta niistä paikoista joihin voimalat näkyvät. Myös me-lusta tehdään mallinnukset, joissa

huomioidaan yhteisvaikutus Paju-koski I:n kanssa, Väyrynen kertoo.

Pajukoski II:n yvassa arvioitava-na on kolme eri vaihtoehtoa, jois-sa enimmillään on 18 uutta voima-laa. Väyrysen mukaan on tyypillis-tä, että alkuperäinen suunnitelma muuttuu selvityksen aikana. Voi-maloiden määrä saattaa vähentyä ja yksittäisten voimaloiden paikat hieman muuttua.

– On huomattava, että yva-proses-sissa tarkastellaan teoreettista mak-simivaihtoehtoa, joka on 18 voima-laa. Eri vaihtoehtojen ja yksittäisten voimalapaikkojen toteuttamiskel-poisuutta arvioidaan, ja lopullinen toteutettava määrä ratkeaa yva-pro-sessin jälkeen kaavoitusvaiheessa.

Kaikilla mahdollisuus kannanottoonPajukosken hanketta varten on pe-rustettu seurantaryhmä, johon on kutsuttu mukaan kuntien ja viran-omaisten edustajien lisäksi muun muassa yrittäjät, kyläyhdistykset, metsästysseurat ja luonnonsuoje-lujärjestöt. Kaikilta pyydetään yvan eri vaiheissa lausunnot. Seurantaryh-mää voidaan tarvittaessa täydentää. Myös yksityiset ihmiset ovat voineet

esittää mielipiteensä hankkeesta.– Kevään aikana tehtiin asukasky-

sely 500 kotitalouteen ja loma-asun-non omistajille. Kyselyn tuloksia kä-sitellään parhaillaan, ja ne liitetään osaksi arviointiselostusta.

Väyrynen on ollut mukana teke-mässä yva-selvityksiä ympäri Suo-mea. Hänen kokemuksensa on, että

yllättävänkin harvat ihmiset käyttävät tilaisuutta kantansa ilmaisemiseen.

– Yleisimpiä palautteen aiheita on metsästys- ja virkistyskäyttö. Tuuli-voimalahan ei sinänsä aseta sille es-teitä. Yksittäisten voimaloiden väliin jää laajasti koskematonta maastoa, mikä usein on suunnitelmia katsot-taessa hankalaa hahmottaa.

Tietoa ja vaihtoehtoja päätöksenteon pohjaksiYmpäristövaikutusten arvioinnissa myös asukkaat saavat äänensä kuuluviin

Ympäristövaikutusten arviointija kansalaisten osallistuminen

● Hankkeesta vastaava yhtiö toimittaa arviointiohjelman ely-keskuksel-le. Siinä kerrotaan hankkeen toteuttamisvaihdoista sekä siitä miten arviointi, tiedottaminen ja asukkaiden osallistuminen järjestetään.

● Kun arviointiohjelmassa esitetyt vaihtoehdot ja niiden vaikutukset on selvitetty, kootaan tieto arviointiselostukseen.

● Hankkeita on mahdollista kommentoida arviointiohjelman ja -selos-tuksen kuulemisaikoina.

● Ely-keskus tiedottaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen vireil-läolosta hankkeen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla ja paikal-lislehdissä.

● Yva-menettelyssä kannanottoja voivat esittää kaikki, joiden asumi-seen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloi-hin hanke saattaa vaikuttaa.

● Kannanotto pitää toimittaa kirjallisesti ely-keskukselle määräaikaan mennessä.

● Ely-keskus kokoaa hankkeesta annetut mielipiteet ja viranomaisten lausunnot sekä laatii oman lausuntonsa.

Ylivieskan ja Sievin välillä sijaitseva Pajukosken tuulivoimala-alue valmis-tuu kokonaisuudessaan ensi syyskuu-hun mennessä. Tavoitteena on, että sähköntuotanto alkaa jo heinäkuun lopulla ensimmäisten voimaloiden valmistuttua.

Alueen rakentaminen alkoi viime

syyskuussa, kun urakkasopimukset oli saatu tehdyksi. Urakkakilpailuun osallistui useita isoja infra-alan toi-mijoita

– Tarjousvertailuissa tietenkin ver-taillaan hintaa, teknisiä ratkaisuja se-kä toimittajien referenssejä. Myös tur-vallisuus- ja laatujärjestelmillä on iso

vaikutus toimittajien valintaan, TMV Service Oy:n projektipäällikkö Jukka Roponen kertoo.

Hankkeen kokonaistoimittajaksi valittiin Kalajoella toimivan Anda-ment Groupin tytäryhtiö Suomen Maastorakentajat Oy. Voimalaitosval-mistajaksi valittiin Vestas Finland Oy, jonka tanskalainen emoyhtiö on maa-ilman suurin tuulivoimalavalmistaja.

Rakentaminen vaihe vaiheeltaRakentaminen alkoi maanrakennus-töillä. Niitä seurasivat perustustyöt, kaapelointi sekä sähköaseman raken-

taminen. Koko projektia säätelevät tiukat laatu-, turvallisuus- ja ympä-ristötavoitteet.

– Urakoitsijat ovat hyvin ymmär-täneet nämä tavoitteet sekä yhteiset pelisäännöt, Roponen toteaa.

Maanrakennustöiden aikana vah-vistettiin alueen tiestöä sekä raken-nettiin uusia teitä. Lisäksi rakennet-tiin tuulivoimaloiden nostoalustat sekä tarvittavat varastoalueet.

Betoniperustusten rakentaminen on vaativaa työtä. Aikataulu pitää suunnitella tarkasti, sillä työ ei voi keskeytyä. Myös kaapeliverkon raken-taminen oli Roposen mukaan vaativa

projekti, sillä jo suunnitteluvaiheessa se päätettiin toteuttaa maakaapelil-la. Etäisyyttä Fingrid Oyj Uusnivalan sähköasemalle on noin 20 km.

– Kaivuutöiden aikana oli erittäin märkää, mutta itse kaivuu sujui hy-vin. Kaapeloinnit vietiin Kalajoen ja rautatien alitse. Omat haasteen-sa tuottivat myös kivikkoiset met-säosuudet.

Voimalaitososat on toimitettu alku-kesän aikana Kalajoen sataman kaut-ta työmaalle, ja nyt voimalaitosten asentaminen on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä ensimmäiset voimalat näkyvät jo maisemassa.

Tuulipuiston rakentaminen kestää vuoden

Pajukoski I numeroina ● Voimaloita 9 kpl ● Yhden voimalan teho 3,3 MW ● Voimalan napakorkeus 137 m, siipien kanssa 200 m

● Yhden voimalan vaatima pinta-ala (teineen ja varastointialueineen) 5000 m²

● Rakennustyöt 10 kk ● Voimalaitosasennukset 2 kk ● Betonia 7000 m³ ● Terästä 700 000 kg ● Kaapelia 40 000 m ● Voimaloiden nosturi 750 tonnia ● Rakennusvaiheen aikana yli 130 työntekijää

● Omistus: Taaleritehdas (Suomi) 80 %, Reconcept GmbH (Saksa) 20 %

● Projektinjohtokonsultointi: TMV Service Oy

TM Voima Oy:n muut rakenteilla olevat tuulivoimala-alueetAlavieska / Kytölä

● 6 tuulivoimalaa, yksikköteholtaan 3,3 MW ● Alueen rakentaminen on parhaillaan käynnissä, tiestö pääosin valmiina ja perustukset valettuna.

● Viimeistelytyöt ja sähköverkon rakentaminen meneillään. ● Ensimmäinen voimala nostetaan syyskuussa, ja sähköntuotanto alkaa lokakuussa.

● TMV Service Oy toimii hankkeessa projektinjohtokonsulttina.

Alavieska / Saarenkylä ● Hankkeelle on myönnetty lainvoimaiset rakennusluvat 9 voimalalle osayleiskaavan mukaisesti.

● Alueen rakentaminen on parhaillaan käynnissä. ● TMV Service Oy avustaa hankkeen rakentamisessa.

Suunnitteilla olevat tuulivoimala-alueet: ● Alavieska/Tolosperä, Haapavesi/Rahkola, Sievi/Puutikankan-

gas, Ylivieska/Hirvineva, Ylivieska/Pajukoski II ● Lisäksi Nivalan Kukonahossa ja Ylivieskan Tuomiperällä hank-

keiden osayleiskaava hyväksytty, kaavasta jätetty valitus.Ensimmäisenä pystytetään tuulivoimaloiden jalustat. KUVAT CARITA MANNINEN

MAINOS2

Ympäristöministeriö on aset-tanut tuulivoimalle ulkome-lutason suunnitteluohjearvot. Vakituisen asutuksen osalta tuulivoiman tuottama ääni ei saa ylittää 40 desibeliä (dB) ta-lon ulkoseinällä. Vapaa-ajan-asunnoissa suositusraja ulko-seinässä on yöaikaan 35 dB.

Sosiaali- ja terveysministe-riö on asettanut raja-arvon,

jota tuulivoimalan tuottamat matalataajuiset äänitasot ei-vät saa ylittää.

Tuulivoimalan tuottama ääni mallinnetaan suunnit-teluvaiheessa. Matalataajuiset äänet mallinnetaan erikseen.

Esim. kuiskaus kirjastossa vastaa n 40 dB:n voimakkuut-ta, ja ruohonleikkurin tuotta-ma ääni on n. 90 dB.

Energia-alalla on ymmärrettävä sekä järkeä että tunnetta

Kun opiskelet sähkötekniikkaa, sinulle puhutaan alasta, jossa kaikki on järkevää. Päätökset tehdään fysiikan, teknologian ja laskelmien perusteella. Mut-ta elämä opettaa, että energiaan liittyy myös pal-jon inhimillistä.

Olen työskennellyt tuulivoima- ja muissa ener-giahankkeissa vuodesta 2003 sekä Virossa että Suo-messa. Virossa tarvittiin tuulivoimaa, koska EU:hun liittymisen ehtona oli nostaa uusiutuvan energian osuus viiteen prosenttiin sähköntuotannosta. Vi-ron alavat maastot sopivat tuulivoimalle, joten oli järkevää rakentaa sitä.

Siirryin Suomeen vuonna 2007 vastaamaan säh-köverkon rakentamisesta sekä kehittämään tuuli-voimapalveluita, kuten tuulimittauksia, infraraken-tamista, asennuksia ja kunnossapitoa eri puolilla maata. Niihin aikoihin suomalaislähtöinen Win-Wind kehitti 90 metrin korkuisen 3 MW:n tuuli-voimalan. Vastaavaa ei ollut markkinoilla, joten tuulivoimaloiden valmistuksesta odotettiin kas-vualaa. WinWind kuitenkin hiipui, ja odotukset työpaikoista aiheuttivat pettymyksen tuulivoima-alaan. Se on inhimillistä ja todellista, ja meidän insinöörien on syytä se tunnistaa.

Olen sitä mieltä, että energia-ala ja siihen liit-tyvä suunnittelu ovat vahvinta suomalaista osaa-mista. Siksi perustimme vuonna 2012 muutaman kollegan ja teollisuutta tuntevan sijoittajan kanssa TM Voiman tuulivoimahankkeiden luvittamiseen ja rakentamiseen sekä Suomen vanhenevan säh-könjakeluverkon ja kantaverkon uudistamiseen. Selvitämme myös aurinkoenergian, bioenergian ja energian varastoinnin mahdollisuuksia.

Viime vuosina on keskusteltu tuulipuistojen ym-päristövaikutuksista. Ongelmia voi esimerkiksi ää-nen suhteen tulla, jos voimala on muutaman sa-dan metrin päässä asutuksesta, mutta TM Voiman hankkeissa etäisyydet ovat 1-3 kilometriä. Voima-loiden toimintaa voi myös säätää yöaikaan alas-päin, kuten Tanskassa ja Saksassa paikoin tehdään.

Tuulipuisto tuo myös työtä ja toimeentuloa. Yh-deksän voimalan rakentaminen kestää noin 12 kuu-kautta, ja erityisesti infran rakentaminen, kuljetuk-set ja pystytykset työllistävät paikallisesti. Pajukos-ken tuulipuistoa rakensi enimmillään 130 ihmistä ja se toi alueelle noin 10 miljoonaa euroa palkkoi-na ja alihankintoina. Päämuuntajat toimitti ABB Vaasasta, kaapelit Reka Hyvinkäältä, ja suomalaiset yritykset Moventas, ABB ja the Switch sekä useat muut toimittivat osia valmistajille. Laitosvalmista-jat kouluttavat huoltotyöhön paikallista henkilös-

töä.Kymmenen voimalan tuulipuisto tarvitsee 3-4 huoltomiestä. Ehkä tästä syntyy ajan myötä tunne-side tuulivoimaan, kun maailman tuulia muute-taan sähköksi paikallisel-la työllä.

Kim TahkoniemiKirjoittaja on tietoteknii-kan diplomi-insinööri, sähkövoimatekniikan in-sinööri ja TM Voima Oy:n toimitusjohtaja

Kysymyksiä tuulivoimasta

Ylivieskalainen TM Voima -konserni suun-nittelee, rakentaa, varmistaa ja korjaa suo-malaista energiainfrastruktuuria. Konserni tarjoaa palveluja energia- ja verkkoyhtiöille sekä alan palveluyhtiöille muun muassa kanta- ja jakeluverkkojen uudistamiseen.

Tuulivoiman lisäksi yhtiön palveluliike-toiminta ulottuu myös muihin energiamuo-toihin. Toimiala: Energiarakentaminen, -korjaami-nen ja kunnossapitoKotipaikka: Ylivieska

Perustettu: 08/2012Tytäryhtiöt: TM Voima Invest Oy, TMV Ser-vice Oy, TMV Line Oy sekä tuulivoimahan-keyhtiötTuulivoimahankeyhtiöiden sijainti: Ala-vieska, Haapavesi, Nivala, Sievi ja YlivieskaLaatusertifikaatit: ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001Omistajat: Teuvo Rintamäki, Kim Tahkonie-mi, Jussi Rintanen sekä yrityksessä työs-kenteleviä henkilöitäHallitus: Jussi Rintanen, Teuvo Rintamäki,

Tomi Mäkipelto ja Kim TahkoniemiTM Voima Oy on keskittynyt tuulivoima-hankkeiden luvittamiseen. Tällä hetkellä kehityshankkeita on Alavieskan, Haapave-den, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kuntien alueilla.TMV Service Oy tarjoaa projektijohto- ja rakennuttamispalveluita voimalaitosten ja sähköverkon omistajille.TMV Line Oy tarjoaa voimajohtojen suun-nittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalve-luita verkkoyhtiöille.

TM Voima -konserni uudistaa energiantuotannon

perusrakenteita

Vuoden 2014 lopussa Suomes-sa oli 260 tuulivoimalaa, joi-den kapasiteetti oli yhteensä 627 MW. Tuulivoimalla tuotet-tiin 2014 lopussa noin 1,3 % Suomen sähkönkulutuksesta (noin 1,1 TWh). Suomen ta-voitteena on nostaa tuulivoi-masähkön tuotanto 9 terawat-tituntiin vuoteen 2025 men-

nessä. Tämä tarkoittaa tuo-tantokapasiteetin nostamis-ta noin 3 000 MW:iin kyseisenä ajanjaksona.

Koko maailman tuulivoima-kapasiteetti vuoden 2014 lo-pulla oli noin 370 000 MWh. Suurimmat tuottajamaat tällä hetkellä ovat Kiina, Usa, Saksa, Espanja ja Intia.

Yhden 3 MW:n tuulivoima-lan vuodessa tuottama sähkö vastaa 4500–5500 kerrosta-lokaksion vuosikulutusta tai 500–600 omakotitalon vuo-

sikulutusta. Eli yksi voima-la tuottaa sähköä vuorokau-dessa keskimäärin 1,5 oma-kotitalon vuotuisen tarpeen edestä.

Tuulivoima saa tuotantotukea niin sanottuna syöttötariffina, jonka tarkoituksena on lisätä uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantoa ja kannustaa teknologian kehit-tämiseen. Syöttötariffin piiriin kuuluvat tuulivoima, metsä-hake, biokaasu ja puupoltto-aineet.

Tuulivoimaloille tukea mak-setaan laissa määritellyn tavoi-

tehinnan ja sähkön markkina-hinnan erotuksena. Tavoite-hinta on nyt 105,3 euroa/MWh ja ensi vuoden alusta se laskee 83,5 euroon/MWh. Voimalai-tos voi saada tukea 12 vuoden ajan. Jos sähkön markkinahin-ta laskee alle 30 euroon/MWh, tukitaso ei siitä kuitenkaan kasva. Vuonna 2014 tuulivoi-man tukia maksettiin yhteensä 55 miljoonaa euroa.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että megawattiluo-kan tuulivoimala tuottaa sen raaka-aineiden louhintaan, voimalan valmistamiseen, kuljettamiseen ja pystyttä-miseen kuluneen energi-

an takaisin sijoituspaikasta riippuen 6–9 kk:n kuluessa voimalan käynnistymisestä. Tämän jälkeen tuulivoima-la tuottaa CO2-vapaata säh-köä lopun elinikänsä, noin 20 vuotta.

Tuulivoimalan käyttöikä on n. 20 vuotta. Kun voimala saa-vuttaa elinkaarensa loppu-pään, tulevat kysymykseen seuraavat vaihtoehdot: voi-malan modifiointi ja paran-nuskorjaukset, voimalan uu-siminen tai voimalan purku.

Mikäli purkamiseen pää-dytään, toimijaa velvoittavat kaava- ja rakennusmääräyk-

set. Jokaista voimalaa kohden on perustettu purkuvakuus-rahasto. Purkamisen mak-saa ensisijassa tuulivoimalan omistaja, ei maanomistaja.

Tuulivoimala on kierrä-tettävää materiaalia lähes 100-prosenttisesti, ja se si-sältää noin 630 000 kg teräs-tä, alumiinia ja kuparia.

Ensimmäisenä Pajukoskella valmistui voimala numero 9. KUVA HANNA PERKKIÖ

Miten suuri osuus sähköstä tuotetaan tuulivoimalla?

Paljonko yksi tuulivoimala tuottaa sähköä?

Miten pian tuulivoimala tuottaa takaisin sen rakentamiseen käytetyn energian?

Jokamiehenoikeudet säilyvät tuulivoimalan valmistumi-sen jälkeen. Marjastus, sie-nestys, kalastus ja metsästys ovat alueella edelleen mah-dollisia. Rakentamisen ai-kana turvamääräykset kui-tenkin estävät alueella kul-kemisen.

Tuulivoimalan käyttö ei vaikuta sen ympärillä ole-vaan kasvillisuuteen, ja myös metsänhoitoa ja maanvilje-lyä voidaan jatkaa normaa-listi. Metsästyksen osalta on todettu, että esim. hirvien liikkuminen ei vähene tuu-lipuistoalueella.

Voiko tuulivoimala-alueella retkeillä, marjastaa tai metsästää?

Miten tuulivoiman tuotantoa tuetaan?

Minkä verran tuulivoimalasta saa kuulua ääntä?Mitä tapahtuu kun tuulivoimalan käyttöikä loppuu?

Auringon paistaessa tuulivoi-malan taakse syntyy varjoja. Kun tuulivoimalan roottori pyörii, siipien liike aiheuttaa liikkuvan varjon. Tätä vaikutus-ta kutsutaan välkevaikutuksek-si. Sen voi havaita enimmillään 1-2 km päähän tuulivoimalas-ta. Välke on kuitenkin havait-tavissa vain aurinkoisimpina

päivinä, vain tiettyinä tuntei-na vuorokaudessa sekä vain alueella, joissa ei ole korkeita esteitä kuten puustoa. Välke-vaikutukset mallinnetaan lä-hialueelle ja tehdään tuntia/vuosi -tarkkuudella. Voimalan vieressä välkevaikutus on n. 20 tuntia / vuosi ja 1,5 km:n etäi-syydellä 1 tunti / vuosi.

Millaista välkettä tuulivoimala tuottaa?

Lähteet: motiva.fi, energiavirasto.fi, vtt.fi

MAINOS

4

Tuulivoimalan työllistävä vaikutus on suurimmillaan alueen rakenta-misvaiheessa. Vaikka kyse on koko-naisuutena isoista työmaista, ne on mahdollista pilkkoa kohtuullisen ko-koisiin urakoihin. Tästä syystä tuu-livoiman rakentamisessa voidaan työllistää merkittävästi paikallisia yrityksiä näiden koosta riippumatta.

– Hyvä että täällä sivummalla pie-netkin yritykset saavat urakoita hoi-dettavakseen, toteaa alavieskalainen maansiirtoyrittäjä Markku Myntti.

Markku Myntti Ky on vastannut alihankkijana kiviaineksen toimit-tamisesta Pajukosken tuulivoimala-alueen maanrakentajille. Toimeksi-anto tuli 10–15 työntekijän yrityk-selle hyvään aikaan.

– Talvi olisi muuten ollut hiljainen, mutta nyt omalle väelle pystyttiin tarjoamaan työtä koko ajaksi. Tämän kokoisella yrityksellä urakat vaikut-tavat suoraan siihen miten pystytään työllistämään.

Talviajan lomautukset ovat maan-

siirtoalalla yleisiä, sillä työt painottu-vat kesäaikaan. Lisäksi kiviainesten toimitus on hyvin paikallista: kovin kauas ei tavaraa kannata lähteä kul-jettamaan.

Työtä monille eri aloilleMyntin yritys oli ensimmäistä ker-taa mukana tuulivoimalatyömaalla. Viiden kuukauden ajan liikenteessä oli parhaimmillaan yhdeksän autoa.

– Viime talvi oli töiden kannalta hyvä, sillä lumi ja pakkaset eivät hai-tanneet. Kaikki eteni aikataulussa, joka muutoinkin oli hyvin mitoitet-tu, Myntti sanoo.

Pajukosken rakennustyöt ovat siir-tyneet jo uuteen vaiheeseen, ja nyt Myntin yritys urakoi kaksoisraide-työmaalla. Kyseiset hankkeet vaikut-tavat yrittäjän mukaan paikalliseen elinkeinoelämään paljon laajemmin kuin päältä päin näyttää.

– Tällaiset työmaat tuovat työtä myös monille sellaisillekin yrittäjil-le, jotka eivät ole suoraan tekemisis-

sä rakentamisen kanssa, esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla.

Kiviurakasta työtä koko talveksiPaikallisilla urakoitsijoilla iso rooli tuulivoimala-alueen rakentamisessa

Markku Myntin yritys on yksi paikallisista aliurakoitsijoista Pajukosken työmaalla.

Alueen yritykset

rakentamassaPajukosken tuulivoimala-alueen rakentamisessa on mukana noin 45 yritystä, jotka joitakin poikke-uksia lukuun ottamatta ovat kaik-ki Kalajokilaaksosta ja lähialueel-ta. Parhaimmillaan työmaalla on talven aikana työskennellyt 130 henkilöä.

Hankkeen projektinjohtokon-sulttina toimii ylivieskalainen TMV Service Oy. Alueen maa-rakennustöiden pääurakoitsija-na on toiminut kalajokisen An-dament Groupin tytäryhtiö Suo-men Maastorakentajat ja aliura-koitsijana Nivalan Maanrakennus. Perustusten betonit on toimitta-nut Ylivieskan Rudus ja kiviaineet

sieviläinen Kallion Murske. Beto-nointityöt taas on tehnyt ylivies-kalainen Lattianvalu ja rakennus-palvelu Kuula Oy.

Alueen sisäisestä sähköverkos-ta sekä kaapeloinnista valtakun-nan verkkoon vastaa kalajokinen HSK Sähkö.

Kansainvälisiä yhtiöitä ovat sähköaseman rakentaja ABB se-kä laitetoimittaja Vestas, jotka käyttävät myös suomalaisia kom-ponenttivalmistajia. Nostourakas-ta vastaa tanskalainen BMS.

Voimaloiden käyttövaiheessa kymmenen voimalan huolto työl-listää vuosittain normaalitilan-teessa 3–4 henkilöä.

Tuulivoimalan rakentaminen on mo-nessakin mielessä kauaskantoinen teko. Paitsi että se muokkaa maise-maa, sen on myös määrä tuottaa säh-köä ja taata omistajalleen kannattava liiketoiminta.

Julkisia varoja ei tuulivoiman ra-kentamiseen käytetä, vaan raken-tamisessa riski on täysin tuulivoi-mayhtiöllä. Yhtiö investoi hankkee-seen pääosin pankkien ja rahoituslai-tosten myöntämien lainojen turvin.

Siinä vaiheessa kun voimala nou-see pystyyn, takana ovatkin pitkät ja perusteelliset selvitykset sen kannat-tavuudesta. Rahoittajat arvioivat lä-pikotaisin jokaisen hankkeen riskit ja menestymisen mahdollisuudet: rakennettavan kohteen on oltava sel-

lainen, että investointi maksaa aika-naan itsensä takaisin.

– Pisimmillään tämä arviointi kes-tää vuoden päivät. Asiantuntijat sel-vittävät investoinnin järkevyyttä niin taloudellisista kuin teknisistäkin läh-tökohdista, TMV Servicen projekti-päällikkö Olli Malkamäki toteaa.

Kannattavaa myös tulevaisuudessaUusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle maksetaan tuotantotukea niin sanottuna syöttötariffina. Sen tarkoituksena on lisätä tuulivoimalla, metsähakkeella, biokaasulla ja puu-polttoaineella tuotetun sähkön tuo-tantoa. Voimalaitos voi saada tukea 12 vuoden ajan.

Siinä vaiheessa kun tariffiaika päättyy, tuulivoimalainvestoinnin pi-täisi laskelmien mukaan olla maksa-nut itsensä jo takaisin. Tuulivoiman ylläpito- ja käyttökulut ovat alhai-set, ja sen tuotannon pitääkin tästä eteenpäin olla taloudellisesti kan-nattavaa ja voittoa tuottavaa.

– Jokaisen osapuolen, niin yhtiön kuin sijoittajienkin, intressinä on rakentaa voimalat niin, että niiden käyttö on kestävää ja kannattavaa pitkällä aikavälillä, Malkamäki ko-rostaa.

Yhtiö itse kantaa myös riskin ja vastuun siitä, että laitteet toimivat ja tuottavat sitä kautta tuloa. Jokai-nen pysähdys tarkoittaa takaisin-maksuajan pitenemistä.

Pikavoittojen sijaan pitkäaikaista sijoittamistaTuulivoimahankkeen on tuottaakseen oltava kestävällä pohjalla Osa laajempaa

elinkeinopolitiikkaaKuntatalouteen tuulivoimala-alu-een rakentaminen vaikuttaa ve-rotulojen, maanvuokrauksen ja työllistävän vaikutuksen kautta.

Esimerkiksi Pajukoski I:n raken-nusvaiheessa kotimaisen työn osuus oli yli 10 miljoonaa euroa. Käyttövaiheessa sen osuudeksi on arvioitu 1,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntien kannalta tuulivoiman merkitys nähdään usein vain sen tuomien eurojen kautta. Ylivies-kan kaupunginjohtaja Terho Ojan-perä haluaa kuitenkin nostaa esil-le laajemman elinkeinopoliittisen

näkökulman.– Kaupungin tehtävänä on sal-lia eri yrityksille yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoittaa liike-toimintaa.

Toki veroilla ja vuokratuotoilla-kin on oma merkityksensä. Alku-vaiheessa kunta saa tuulivoima-la-alueista kiinteistöveroa noin 10 000 euroa vuodessa yhtä voi-malaa kohti.

– Sen jälkeen vero alenee vuo-sittain, kuten muidenkin kiinteis-töjen kohdalla. Jos voimala sijait-see kaupungin omistamalla maal-la, siitä syntyy myös vuokratuloja.

• Julkaisija: TM Voima Oy • Vastaava toimittaja: Kim Tahkoniemi • Toimitus: Hanna Perkkiö • Taitto: Sanomalehti Kalajokilaakso, Jaakko Uusitalo• Painosmäärä: 40.000 •Paino: Botnia Print Oy Ab, Kokkola

MAINOS