© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Heli Viiri, Otso Huitu, Tuula Piri

Metsätuhoseminaari, Lahti 7.3.2017

Ilmaston muutoksen vaikutukset

metsätuhoihin

1 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

CO2 pitoisuuden kehitys

2 8.3.2017

1800-luvulta voimakas muutos

© Luonnonvarakeskus 3 8.3.2017

Vuosi 2016 oli maailmanlaajuisesti lämpimin vuosi sitten 1800-

luvun lopun, jolloin lämpötilojen systemaattiset mittaukset

aloitettiin.

© Luonnonvarakeskus

Suomen ilmasto lämmennyt

• Suomen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta

150 vuodessa.

• Voimakkainta lämpeneminen on ollut alkutalvella,

erityisesti joulukuussa: lähes viisi astetta.

• Vähiten on lämmennyt loppukesä, noin 0,7 astetta

• Keskimääräinen keväinen lehtien puhkeaminen on

vuosina 1864-2005 varhentunut noin 12 vuorokaudella.

Muissa ilmaston piirteissä ei ole havaittu pitkäaikaista

muutosta – vaihtelua kylläkin.

4 8.3.2017

Lähde: Mikkonen S, Laine M, Mäkelä H.M. Gregow H, Tuomenvirta H, Lahtinen

M & Laaksonen a. 2015. Trends in the average temperature in Finland, 1847-

2013. Stocastic Environmental research and Risk Assessment.

© Luonnonvarakeskus

Ilmaston lämpeneminen lisännyt puiden kasvua

• Suomen metsien kasvu on kiihtynyt erityisesti 1990-luvulta

lähtien ja yli kolmannes kasvun noususta on ympäristön

muuttumisen (erityisesti ilmaston lämpenemisen) seurausta.

• Koko Suomessa ympäristönmuutos on nostanut metsien

kasvua kivennäismailla keskimäärin 0,7 m³/ha.

• Ilmaston lämpeneminen tärkein kasvun muutokseen

vaikuttava tekijä. Muita tekijöitä typpilaskeuma ja ilmakehän

hiilidioksidipitoisuuden nousu.

• Metsien tihentymisen ja metsänhoidon ansiota lähes kaksi

kolmannesta.

5 8.3.2017

Lähde: Henttonen H M, Nöjd P & Mäkinen h. 2017. Environment-induced growth

changes in the Finnish forests during 1971-2010 – An analysis based on National

Forest Inventory. Forest Ecology and Management 386: 22-36.

© Luonnonvarakeskus

Ilmastonmuutoksen moninaiset

vaikutusmekanismit tuhonaiheuttajiin

6 8.3.2017

• Puulajisuhteet muuttuvat

• Metsätalous ja metsänhoito muuttuvat

• Eliöiden kehitysnopeus tai elinkierto

muuttuu

• Ravintokasvien saatavuus ja laatu muuttuu

• Trofiatasojen väliset suhteet muuttuvat

• Erilaiset vaikutukset kesä- ja talvikaudella

tapahtuvilla muutoksilla

© Luonnonvarakeskus

Mitä Suomella edessä?

7 8.3.2017

• Lämpötila

– Lämpötila nousee lähitulevaisuudessa 0.4±0.1 astetta / vuosikymmen

– Etenkin talvilämpötilat kohoavat

– Hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat

– Hellejaksot yleistyvät

– Kaikkein korkeimmat lämpötilat kohoavat

– Kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi

• Sademäärät

– Sateet lisääntyvät talvella ja tulevat yhä useammin vetenä

– Rankkasateet voimistuvat enemmän kuin keskimääräiset sateet

– Talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät

– Kesällä ei niin suuria muutoksia kokonaissademäärissä, mutta kuivien jaksojen ja rankkasateiden vaihtelua.

© Luonnonvarakeskus

Lämpötilan nousu ja kuivuusjaksot – vaarallinen

yhdistelmä

Lehtipuut havupuita alttiimpia kuivuudelle. Kuusi alttiimpi kuin mänty.

Pitkään jatkunut kuivuus lisää puiden alttiutta tuhohyönteisille ja

taudinaiheuttajille

– Lisää juurikääpä- ja mesisienituhoja

– Lämmin ja kuiva kesä → kaksi kirjanpainajan sukupolvea

Kuivuus yhdessä syksyllä pitkään jatkuneen lämpimän jakson kanssa

voi heikentää talveentumista, mikä altistaa puut pakkasvaurioille.

Uusien lajien leviäminen Suomeen (esim. Hollanninjalavatauti).

Nykyisten tuhonaiheuttajien levinneisyysalueen laajeneminen

pohjoisemmaksi (esim. juurikäävät).

8 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Kovat pakkasjaksot harvinaistuvat

Kovat pakkastalvet ovat tärkeä tekijä, joka rajoittaa tuholaisten ja

tautien esiintymistä.

• Esim. vuoristoniluri,

B.C., Kanada,

tappanut

16 milj. ha

55 milj. ha:sta

• Puusto samanikäistä

• Puut kuivuuden

heikentämiä

• Pakkasten puuttuminen

9 8.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Mitä Suomella edessä?

10 8.3.2017

• Lumipeite ja routa

– Lumipeiteaika lyhenee

– Lumen paksuus vähenee

– Routaa on nykyistä vähemmän

– Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein

märkä ja sen kantavuus on huono

• Tuulen nopeus

– Keväällä ja kesällä ei muutoksia

– Syksyllä ja talvella tuulet aavistuksen verran nykyistä

navakampia

© Luonnonvarakeskus

Pohjois-Eurooppa: mitä edessä?

11 8.3.2017

Gudrun-myrsky, Etelä-Ruotsi tammikuu 2005: max tuulennopeus 165

km/h, 75 milj. m3 metsää tuhoutui.

Tapani- ja Hannu-

talvimyrskyt 2011

kaatoivat metsää

yhteensä n. 3,5

miljoonaa

kuutiometriä.

© Luonnonvarakeskus

Puunkorjuu muuttuvassa ilmastossa

12 8.3.2017

• Lumettoman ja roudattoman

ajan osuus pitenee.

• Lauhojen ja sateisten talvien

aikana maaperä on usein

märkä ja sen kantavuus on

huono.

– Kesä- vai talvikorjuu?

– Metsätieverkoston ylläpito

Heli Viiri

© Luonnonvarakeskus

Metsänhoidon sopeuttaminen

13 8.3.2017

Harvennukset ajoissa

• Metsissä ajoissa suoritetut harvennukset ja muut

hoitotoimenpiteet vähentävät lehti- ja versotauteja, koska ne

pitävät metsiköiden mikroilmaston sienitaudeille

epäedullisena.

• Hyväkuntoinen puusto kestää parhaiten tuhoja.

• Vain yksi harvennushakkuu juurikääpätuhojen torjumiseksi.

© Luonnonvarakeskus

Metsänhoidon sopeuttaminen

14 8.3.2017

Metsänuudistamisaineiston oikea valinta

.

• Kasvupaikalle oikea puulaji ja alkuperä,

– Ei kuusta liian kuivalle kasvupaikalle

– Ei liian eteläistä alkuperää

– Lehtipuiden ja

sekametsien

suosiminen

→ hirvieläinkannan

säätely!

© Luonnonvarakeskus

Metsänhoidon sopeuttaminen

15 8.3.2017

Tuulituhoriskin pienentäminen

• Harvennus ajoissa

• Voimakkaiden harvennusten välttäminen etenkin

lannoituksen jälkeen

• Juurikäävän torjunnasta huolehtiminen (kantokäsittely)

• Suojavyöhykkeen jättäminen tuulelle arkaan

harvennuskohteeseen

• Avohakkuiden suunnittelu ja rajaus

© Luonnonvarakeskus

Metsänhoidon sopeuttaminen

16 8.3.2017

Lisäksi

• Metsähygieniasta huolehtiminen

• Kuljetetaan tuore kaadettu puutavara sekä

vahingoittuneet puut pois metsästä metsätuholaissa

säädettyihin määräaikoihin mennessä

• Lainsäädännön pitäminen ajan tasalla (mm. metsätuholaki)

• Kasvikauppaa rajoittavat toimenpiteet

© Luonnonvarakeskus

Ilmastonmuutos todennäköisesti alentaa puiden

vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan johtuen

talvikauden lauhtumisesta ja sateisuuden

lisääntymisestä, kesäaikaisista pitkäkestoisimmista

poutajaksoista sekä mahdollisesti myös maaperän

ravinne-epätasapainosta.

Useimmat sienitaudit hyötyvät lauhtumisesta ja

lisääntyvästä kosteudesta puiden lepokauden aikana

sekä kohonneista lämpötiloista kasvukauden aikana.

17 8.3.2017

Yhteenveto

© Luonnonvarakeskus 18 8.3.2017

• Monipuolinen puulaji- ja metsälörakenne paras tae selvitä muuttuvissa olosuhteissa uusia ja nykyisiä tuhonaiheuttajia vastaan

• Metsätalouden nykyinen kuusettuminen ei ole hyvää varautumista tulevaisuuden muuttuviin olosuhteisiin

• Hyvä puoli asiassa: Jokainen metsäalan ammattilainen voi todennäköisesti jonkinasteisesti vaikuttaa omassa työssään puulajisuhteiden monipuolistamiseksi

Yhteenveto

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

8.3.2017 19