turun seudun ulkoinen elinvoima final

VTT Timo Aro 28.5.2014

TURUN SEUDUN ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA

Elämän kolme tärkeintä kysymystä?

1. Missä asun? 2. Mitä teen? 3. Kenen kanssa?

MILLAINEN ON TURUN SEUDUN ELINVOIMA #Kilpailukyky #Vetovoima #Houkuttelevuus

POTENTIAALIN NÄKÖKULMASTA?

2010-‐luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1.  Kaupungistuminen ja kaupunkiseutu-

lähtöisyys: Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyntialuetta

2.  ”Aluekehityksen ekonomisaatio”: Suuruuden ekonomia. Talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla.

3.  Muuttoliikkeen ja työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton kasvava merkitys

4.  (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä.

5.  Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu henkisistä resursseista kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaatiot, osaajat, investoinnit ja luovuus

6.  Erottautuminen ja profilointi: Mieli- ja mainekuvan merkitys ihmisten valinnoissa, kovat tekijät versus pehmeät tekijä

Väestönmuutos 2012-‐2030,% (Kuntalii8o) ja Etelä-‐Suomen työssäkäyn?alue (Sotarauta & Kos?ainen 2008)

Etelä-Suomen työssäkäyntialue

•  Kehittyvät liikenneyhteydet Etelä- ja Länsi-Suomen keskusten välillä •  Keskusten väliset yhteydet •  Keskusten sisäiset yhteydet

•  Työn muutos: työllisten muutot suun-tautuvat erityisesti HHT-vyöhyk-keelle ja sen vaikutusalueelle

•  Kaupunkiseudut kilpailevat asumisella, palveluilla ja maine-kuvalla

•  Avainkysymys: Miten Turun seutu kiinnittyy entistä vahvemmin kaikin mahdollisin tavoin työssäkäyn-tialueen ytimeen?

Mitä on ulkoinen ja sisäinen elinvoima?

Ulkoinen elinvoima: Ø  Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaiku8avat

makrotekijät, jotka lii8yvät mm. elinkeino-‐ ja toimialarakenne-‐, väestö-‐, työllisyys-‐, yritys-‐ ja osaamiskehitykseen tai saavute8avuuteen.

Ø  Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku-‐ tai päätepisteLä vaikea todentaa

Ø  Ennakoima8omuus ja riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista

Sisäinen elinvoima: Ø  Isot sisäiset toimintaympäristöön vaiku8avat

mikrotekijät, jotka lii8yvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö-‐ ja luo8amuskul8uuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.

Ø  Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaiku8aa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä

Turun seudun elinvoima kolmesta eri näkökulmasta

3. Mainekuva

2. Sisäinen elinvoima

1. Ulkoinen elinvoima

8

5-15 Optimaalinen aikaväli analysoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa

9

SeutukunOen sijoitus ja kilpailukykypisteet kymmenellä makromuuLujalla vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesO suurinta seutukuntaa)

1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5

4 Tampereen seutukunta 82,75

5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8

Hämeenlinnan stk

68,25

9 Kuopion seutukunta 62,5

10 L-‐rannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75

12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5

14 Pietarsaaren seutukunta 55

15 Kotka-‐Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45

18 Rovaniemen seutukunta 43,25

19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75

21 Kemi-‐Tornion seutukunta 41

22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-‐Savon seutukunta 17,5

2000 1 Helsingin seutukunta 96,25

2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77

7 Hämeenlinnan seutukunta 71

8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5

11 Lappeenrannan seutukunta 60,75

12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25

14 Kotka-‐Haminan stk. 49,25

15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34

22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-‐Tornion seutukunta 26 25 Ylä-‐Savon seutukunta 14,75

2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78

7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25

8

Kuopion seutukunta

69,5

9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-‐Tornion stk. 29,25

23 Mikkelin seutukunta 29

24 Kotka-‐Haminan stk. 28

25 Ylä-‐Savon seutukunta 22,75

2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,0 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75

17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-‐Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-‐Savon seutukunta 27 25 Kotka-‐Haminan stk. 24,75

SeutukunOen kilpailukykymiLaristo

2009-‐2012 Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012

1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon

2. Salon Salon Vaasan Vaasan

3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin

4. Vaasan Porvoon Oulun Tampereen

5. Porvoon Vaasan Salon Oulun

6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun

7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan

8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Lappeenrannan

9. Raahen Kaakkois-‐Pirkanmaan

Etelä-‐Pirkanmaan

Turunmaan

10. Jyväskylän Turun Turun Etelä-‐Pirkanmaa

11. Turun Kemi-‐Tornion Pietarsaaren Kokkolan

12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon

13. Rauman Raahen Kokkolan Porin

14. Varkauden Rauman Porin Rauman

15. Kemi-‐Tornion Lappeenrannan Äänekosken Raahen

16-‐67 27. Porin 22. Porin Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö www.satamittari.com

Turun seudun ulkoinen elinvoima

ALUE-‐ JA KUNTATALOUS

Saavute8avuus

Koulutus ja osaaminen

TYÖLLISYYS

Yritys

MUUTTO-‐VETOVOIMA

TKI

Muu

Lukuohjeet seuraavan analyysin osalta…

①  Seutukuntapohjainen analyysi (Turun seutukunta yksi 67 Manner-Suomen seutukunnasta)

②  Analyysin aikajänne 2000-luvun kehitys (2000-2012)

③  Turun seudun kehitystä ja muutosta verrataan suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin (13)

④  Analyysin pääpaino Turun seudun position ja muutoksen todentamisessa suhteessa muihin kaupunkiseutuihin 2000-luvun aikana

Seutukunta BKTA 2000 BKTA 2011 Muutos € 2000-‐2011

Muutos %

Vaasan 25201 41029 15828 62,8

Seinäjoen 19554 31243 11689 59,8

Kuopion 21238 33591 12353 58,2

Joensuun 19882 29034 9152 46

Jyväskylän 20411 29422 9011 44,1

Turun 23965 34030 10065 42

Porin 22033 31096 9063 41,1

Lahden 20509 28486 7977 38,9

Tampereen 25787 34904 9117 35,4

Hämeenlinnan 21736 29250 7514 34,6

Lappeenrannan 26017 34624 8607 33,1

Helsingin 36159 46999 10840 29,8

Oulun 28063 31845 3782 13,5

Aluetalouden kehitys 2000-‐2011 (BKTA)

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Kaupunki

Tuotannon jalostusarvo euroa per asukas 2006

Tuotannon jalostusarvo euroa per asukas 2012

Muutos euroa abs. 2006-‐2012

Muutos % 2006-‐2012

Turku 5220 6823 1603 30,7 Vaasa 11338 14737 3399 30,0

Seinäjoki 6213 6975 761 12,3

Vantaa 4977 4897 -‐79 -‐1,6

Lappeenranta 9490 9115 -‐375 -‐4,0

Kuopio 2903 2784 -‐118 -‐4,1

Pori 6678 6343 -‐334 -‐5,0

Jyväskylä 3827 3418 -‐410 -‐10,7

Joensuu 6049 4844 -‐1204 -‐19,9

Lah? 6524 5153 -‐1370 -‐21,0

Tampere 10053 7818 -‐2234 -‐22,2

Hämeenlinna 8352 6391 -‐1961 -‐23,5

Oulu 8120 4964 -‐3156 -‐38,9

Helsinki 4867 2762 -‐2105 -‐43,2

Espoo 10246 4081 -‐6164 -‐60,2

Tuotannon jalostusarvo kaupungeiLain 2006-‐2012 (€ per asukas)

Seutukunta Kunnallis-‐verot € 2000

Kunnallis-‐verot € 2012

Muutos €/as. 2000-‐2012

Muutos % 2000-‐2012

Lappeenrannan 1680 2849,9 1170 69,6

Kuopion 1695,7 2871,7 1176 69,4

Porin 1616,5 2730,9 1114 68,9

Lahden 1663,1 2807,2 1144 68,8

Hämeenlinnan 1729,6 2905 1175 67,9

Tampereen 1835,6 3027,1 1192 64,9

Seinäjoen 1586,9 2610,5 1024 64,5

Vaasan 1829,8 2989,6 1160 63,4

Joensuun 1538,3 2466,8 929 60,4

Jyväskylän 1746,9 2738,4 992 56,8

Turun 1870,6 2929,1 1059 56,6 Oulun 1918,8 2906,2 987 51,4

Helsingin 2439,4 3673 1234 50,6

Kunnallisverojen kehitys vuosina 2000-‐2012

Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset

Seutukunta Kuntalainat € 2000

Kuntalainat € 2012

Muutos €/as. 2000-‐2012

Muutos % 2000-‐2012

Porin 961 1684,5 724 75,3

Seinäjoen 916,2 1815,8 900 98,2

Turun 816,8 1885,8 1069 130,9 Lahden 1194,6 2761,2 1567 131,2

Joensuun 640,7 1495,6 855 133,4

Vaasan 720,1 1748,3 1028 142,8

Jyväskylän 844,1 2169,9 1326 157,1

Oulun 653,2 1863 1210 185,2

Tampereen 408,9 1567 1158 283,2

Helsingin 531,4 2064,8 1533 288,5

Lappeenrannan 603 2450 1847 306,3

Kuopion 444,9 1874,1 1429 321,2

Hämeenlinnan 506,9 2439,2 1932 381,1

Kuntalainojen määrän kehitys vuosina 2000-‐2012

Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset

Työpaikkakehitys vuosina 2000-‐2011

Turun seudun työpaikkojen määrä

kasvoi noin

9000:lla vuosina 2000-2011

Turun seudun työpaikkojen muutos

% oli

4:nneksi heikoin suurista

seuduista vuosina 2000-2011

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Seutukunta Työpaikat 2000

Työpaikat 2011

Työpaikkojen muutos abs.

Muutos %

Jyväskylän 63919 74445 10526 16,5

Oulun 83734 97125 13391 16,0

Tampereen 146769 170121 23352 15,9

Kuopion 49120 56200 7080 14,4

Hämeenlinnan 34173 38601 4428 13,0

Vaasan 43166 48470 5304 12,3

Seinäjoen 49105 54044 4939 10,1

Helsingin 676432 738326 61894 9,2

Joensuun 44606 48481 3875 8,7

Turun 130410 139285 8875 6,8

Lappeenrannan 35312 37132 1820 5,2

Porin 54478 55294 816 1,5

Lahden 80882 79660 -‐1222 -‐1,5

TYÖPAIKKAKEHITYS TURUN SELVITYSALUEEN KUNNISSA VUOSINA 2000-‐2011

Kunta Työpaikkojen määrä 2000

Työpaikkojen määrä 2011

Työpaikkojen muutos abs. 2000-‐2011

Työpaikkojen muutos % 2000-‐2011

Lieto 4507 5464 957 21,2

Raisio 8538 10226 1688 19,8

Rusko 1441 1717 276 19,2

Masku 2230 2505 275 12,3

Naantali 5508 6155 647 11,7

Aura 1189 1326 137 11,5

Kaarina 8571 9487 916 10,7

Nousiainen 1057 1124 67 6,3

Turku 91275 96080 4805 5,3

Tarvasjoki 556 555 -‐1 -‐0,2

Pöytyä 2862 2841 -‐21 -‐0,7

Vehmaa 822 785 -‐37 -‐4,5

Mynämäki 2257 2113 -‐144 -‐6,4

Sauvo 845 754 -‐91 -‐10,8

Paimio 4181 3660 -‐521 -‐12,4

Taivassalo 573 491 -‐82 -‐14,3

Kustavi 423 324 -‐99 -‐23,4

•  Työpaikkojen määrä lisääntyi noin 8 800:lla Turun selvitysalueella vuosina 2000-‐2011

•  Kehitys oli kaksijakoinen selvitysalueen sisällä: yhdeksässä kunnassa työpaikkojen määrä lisääntyi ja kahdeksassa väheni

•  Työpaikkojen määrä lisääntyi suhteellises? eniten Liedossa, Raisiossa ja Ruskossa

•  Työpaikkojen määrä väheni eniten Kustavissa, Taivassalossa ja Paimiossa


Yksityisen sektorin osuus työpaikkakehityksestä 2000-‐2011 Seutukunta Yksityisen

sektorin osuus % työpaikoista 2000

Yksityisen sektorin osuus % työpaikoista 2011

Muutos %-‐yksikköä vuosina 2000-‐2011

Kuopion 46,7 51,3 4,6

Joensuun 47,9 52,3 4,4

Vaasan 53,6 57,9 4,3

Porin 53,3 56,5 3,2

Seinäjoen 51,2 54,2 3,0

Jyväskylän 53,6 56,0 2,4

Hämeenlinnan 51,8 54,0 2,2

Oulun 56,3 57,7 1,4

Tampereen 60,4 61,6 1,2

Helsingin 62,9 63,8 0,9

Lappeenrannan 56,6 56,5 -‐0,1

Turun 59,7 58,8 -‐0,9

Lahden 61,5 52,4 -‐9,1

Turun seudun yksityisen sektorin työpaikkojen osuus

kaikista työpaikoista

3:nneksi korkein vuonna 2011

Turun seudun yksityisen sektorin

työpaikkojen osuuden muutos % oli

2:ksi heikoin vuosina

2000-2011


Työllisyysasteen kehitys vuosina 2000-‐2012

Turun seudun työllisyysaste oli

5:nneksi korkein vuonna 2012

Turun seudun työllisyysaste

kohentui suhteellisesti

3:nneksi vähiten vuosina

2000-2012

Lähde: Tilastokeskus, työvoimakatsaus

Seutukunta Työllisyysaste 2000

Työllisyysaste 2012

Muutos %-‐yksikköä 2000-‐2012

Kuopion 62 67,9 5,9

Porin 62,7 67,9 5,2

Hämeenlinnan 67,1 72,0 4,9

Vaasan 69,8 74,4 4,6

Seinäjoen 67,5 71,9 4,4

Joensuun 59,2 63,3 4,1

Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8

Jyväskylän 63,6 67,0 3,4

Tampereen 67,5 69,7 2,2

Lahden 65,3 67,4 2,1

Turun 68,3 69,9 1,6

Oulun 66,1 67,4 1,3

Helsingin 74,3 74,4 0,1

Kuinka vetovoimainen ja houkutteleva Turun

seutu on MÄÄRÄLLISESTI työvoima- ja muuttovirtojen näkökulmasta?

Seutukunta Väestön-‐lisäys 2000-‐2006 abs.

Väestön-‐lisäys 2000-‐2006 promillea

Väestön-‐lisäys 2007-‐2012 abs.

Väestön-‐lisäys 2007-‐2012 promillea

Muutos promillea 2000-‐2006 / 2007-‐2012

Vaasan 1363 14,6 4887 50,3 35,7

Seinäjoen 1517 12,6 4095 33 20,4

Porin -‐2580 -‐18,6 -‐387 -‐2,8 15,8

Kuopion 2906 23,4 4875 38,1 14,7

Joensuun 588 4,8 1862 15,2 10,4

Lahden 1888 9,5 3313 16,4 6,9

Hämeenlinnan 2986 33,6 3673 39,5 5,9

Helsingin 84634 64,4 97772 69,6 5,2

Turun 12874 43,4 11794 38,2 -‐5,2 Lappeenrannan 952 10,7 307 3,5 -‐7,2

Jyväskylän 11975 74,1 10797 62,5 -‐11,6

Tampereen 30149 87,7 24811 66,6 -‐21,1

Oulun 25391 123,8 19826 87,4 -‐36,4

Väestönlisäys vuosina 2000-‐2006 ja 2007-‐2012

Turun seudun väkiluku kasvo noin

25 000 hlöllä vuosina 2000-2012

Turun seutu on saanut tasaisesti

väestönlisäystä koko 2000-luvun ajan

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Seutukunta Muu8ovoi8o 2000-‐2006 abs.

Muu8ovoi8o 2000-‐2006 promillea

Muu8ovoi8o 2007-‐2012 abs.

Muu8ovoi8o 2007-‐2012 promillea

Muutos promillea 2000-‐2006/2007-‐2012

Vaasan -‐1629 -‐17,4 137 1,4 18,8

Porin -‐2627 -‐18,9 -‐185 -‐1,3 17,6

Kuopion -‐57 -‐0,5 1747 13,7 14,2

Seinäjoen -‐152 -‐1,3 1132 9,1 10,4

Lahden 273 1,4 2059 10,2 8,8

Joensuun -‐687 -‐5,7 -‐51 -‐0,4 5,3

Hämeenlinnan 2631 29,7 2621 28,2 -‐1,5

Helsingin 21663 16,5 15654 11,1 -‐5,4

Turun 6971 23,5 3816 12,4 -‐11,1

L-‐rannan 188 4,4 -‐625 -‐10,9 -‐15,3

Jyväskylän 6248 38,7 3492 20,2 -‐18,5

Tampereen 18705 54,4 11223 30,1 -‐24,3

Oulun 10879 53 4152 18,3 -‐34,7

MuuLovetovoima 2000-‐2006 ja 2007-‐2012


Turun seutu on saanut muuttovoittoa

maan sisältä noin

11 000 hlöä vuosina 2000-2012

Turun seutu sai määrällisesti

3:nneksi eniten muutto-voittoa vuosina

2007-2012

Turun seudun nettomuutto 2004-2011

Lähde: ALLI-kartasto

11681

4744

3428

2581

2123

1893

1821

1463

1296

1093

665

2336

949

686

516

425

379

364

293

259

219

133

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 15000

Helsinki

Tampere

Oulu

Turku

Kuopio

Seinäjoki

Lah?

Jyväskylä

Pirkkala

Hämeenlinna

…

Pori (18.) Muu8ovoi8o yht. Muu8ovoi8o per vuosi

MäärällisesO muuLovetovoimaisimmat kunnat (320) maan sisäisessä muuLoliikkeessä vuosina 2009-‐2013

88 kuntaa sai

muuLovoiLoa maan sisäisestä muuLoliikkeestä vuosina 2009-‐2013


Turku kaikista kunnista

4:nneksi MuuLovetovoi-‐maisin kunta

vuosina 2009-‐2013

6,5

4,4 4,1 3,9

3,6 3,6 3,3

2,9

2,2

1,6

0

1

2

3

4

5

6

7

MuuLovetovoimaisimmat yli 50 000 asukkaan kaupungit maan sisäisessä muuLoliikkeessä suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-‐2013


MuuLovetovoimaisimmat kunnat (320) suhteessa asukaslukuun maan sisäisessä muuLoliikkeessä vuosina 2009-‐2013 (promillea 1000 asukasta kohde per vuosi)

14,7

13,6

11,6

10,7

10,3

10,3

10

9,1

7,1

6,5

4

1,6

0 2 4 6 8 10 12 14 16

Pirkkala

Jomala

Kiclä

Kauniainen

Lempäälä

Lieto

Petäjävesi

Uurainen

Sipoo

Seinäjoki

….

Kuopio (26.)

Pori (60.)


Pirkkala oli asukaslukuun suhteuteLuna

muuLovetovoimai-‐sin kunta vuosina 2009-‐2013. Lieto

6:nneksi vetovoimaisin

Seinäjoki, Nokia ja Tampere olivat ainoita kaupun-‐keja 20 suhteessa vetovoimaisim-‐man kunnan joukossa

TURUN SELVITYSALUEEN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖN-‐KEHITYS VUOSINA 2000-‐2013

§  Turun selvitysalueen kun?en väestönlisäys oli noin 30 000 henkilöä vuosina 2000-‐2013

§  Turun selvitysalueen väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 26 % ja muu8oliikkeen 74 %

§  Turun selvitysalueen kaikki kunnat olivat väestöllisellä kasvu-‐uralla lukuun oLamaLa Vehmaata, Taivassaloa ja Kustavia

§  Turun kaupungin väestönlisäys oli noin kolmasosa koko selvitysalueen väestön-‐lisäyksestä


TURUN SELVITYSALUEEN SUHTEELLINEN VÄESTÖN-‐KEHITYS VUOSINA 2000-‐2013

•  Turun seudun väestönlisäys perustui ensisijaises? muu8oliikkeeseen ja toissijaises? luonnolliseen väestönlisäykseen

•  Väestönlisäys oli asukaslukuun suhteute8una suurinta Maskussa, Liedossa, Kaarinassa, Aurassa ja Ruskossa

•  Väestö väheni asukaslukuun suhteute8una eniten Kustavissa

•  Turun kaupungin väestönlisäys perustui ensisijaisesO siirto-‐laisuuteen ja kehyskunOen maan sisäiseen muuLoliikkeeseen


Turun selvitysalueen kunOen neLomuuton riippuvuus Turusta vuosina 2008-‐2012

>100 %

Aura, Kaarina, Nousiainen,

Pöytyä, Raisio, Rusko ja Tarvasjoki

92,9 %

Lieto

62,9 %

Masku

59,4 %

Naantali

32,4 %

Paimio

30,4 %

Kustavi

11,4 % Sauvo


TURUN KAUPUNGIN JA TURUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO 2000-‐2013

-‐800

-‐700

-‐600

-‐500

-‐400

-‐300

-‐200

-‐100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Turun kaupunki Turun seutu ilman Turkua


•  Turun kaupungin muu8ovoitot maan sisäisestä muu8oliikkeestä ovat kasvaneet merki8äväs? vuoden 2009 jälkeen

•  Turun seudun muiden kun?en muu8ovoitot ovat vähentyneet yhtäjaksoises? vuoden 2005 jälkeen

•  Samankaltainen kehityspiirre muilla suurilla kaupunkiseuduilla: keskuskaupunkien muu8ovoitot ovat 2-‐3 kertaistuneet vuoden 2010 jälkeen

•  KESKEINEN KYSYMYS: Onko kyse väliaikaisesta taloudellisiin suhdannevaihteluihin vai pysyvästä asumispreferensseihin ja arvoihin lii8yvästä käänteestä?

Kuinka vetovoimainen ja houkutteleva Turun seutu ”oikeasti” on?

MIKSI MUUTTAJIEN MÄÄRÄ ON TOISARVOINEN, IKÄRAKENNE

JA TYÖMARKKINA-‐ASEMA ENSIARVOINEN!

•  Työllisten tulomuuLajien keskimääräiset tulot ovat vuodessa

noin 28 000 euroa

•  Ei-‐työllisten muuLajien keskimääräiset

tulot ovat noin 7 000 euroa vuodessa

•  Työllisen tulomuu8ajan tulot ovat keskimäärin 4 kertaa korkeammat kuin ei-‐työllisten

•  Turun seudulla esim. Turku saa muu8ovoi8oa ainoastaan 15-‐24-‐vuo?aista ja kaikista muista ikäryhmistä muu8otappiota. Turun kehyskunnat saavat taas eniten muu8ovoi8oa 25-‐44-‐vuo?aiden ikäryhmässä

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta

Työllisten muuttovirrat tuleva elinvoiman indikaationa?

Ø  Työllisten muuttovoitot keskittyvät ensisijaisesti Helsinki-Turku-Tampere-Lahti-

Loviisa –kehän sisään Ø  Työllisistä saivat muuttovoittoa

lisäksi pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat

Ø  Työllisten muuttovoitoilla

merkittävä kerrannaisvaikutus alueiden tulevaan ostovoimaan ja kysyntään

TURUN KAUPUNGIN TYÖLLLISTEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN KESKUSKAUPUNKEIHIN VUOSINA 2007-‐2011

•  Viisi suurinta keskuskaupunkia saivat muu8ovoi8oa työllisistä noin 1400 henkilöä vuosina 2007-‐2011: tosin muu8ovoi8o perustui vain ja ainoastaan Helsingin vetovoimaan.

•  Muut keskuskaupungit saivat muu8otappiota työllisistä noin 8 000 henkilöä viidessä vuodessa

•  Turku sai muuLotappiota työllisistä yhteensä noin 2 500 henkilöä

•  Tampere sai työllisistä pientä muu8ovoi8oa vuosina 2000-‐ 2007, mu8a on vuoden 2008 jälkeen ollut muu8otappiolli-‐nen. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta

•  Helsingin seutukunta sai työllisistä muu8ovoi8oa yhteensä noin 21 200 henkilöä vuosina 2007-‐2011 eli keskimäärin 4 200 henkilöä vuodessa

•  Tampereen seutukunta sai työllisistä muu8ovoi8oa yhteensä noin 2 900 henkilöä vuosina 2007-‐2011

•  Turun seutukunta sai työllisistä

yhteensä muu8otappiota -‐124 henkilöä viidessä vuodessa: käänne vuoden 2008 jälkeen

•  Turun seudun tavoin Oulun ja Jyväskylän seutukun?en muu8otase työllisistä kääntyi nega?iviseksi 2010-‐luvun vaihteessa

TURUN SEUTUKUNNAN TYÖLLLISTEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN VUOSINA 2007-‐2011

Helsingin seudun laskennallinen

hyöty*

+593,7 miljoonaa euroa

2007-‐2011

*28 000 € (työllisen keskimääräiset tulot x 21 203 hlöä (työllisten ne8omuu8o)


SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN TYÖLLISTEN KORKEA-‐ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2007-‐2011

•  Helsingin seutu oli ainoa suurista kaupunkiseuduista, joka sai muu8ovoi8oa korkea-‐asteen tutkinnon suori8aneista työllisistä vuosina 2007-‐2011

•  Turun ja Jyväskylän seudut saivat eniten muu8otappiota korkea-‐asteen tutkinnon suori8aneista työllisistä muu8ajista

•  Turun seudun muu8otappiot työllisistä korkeakoulu-‐tutkinnon suori8aneista noin 400 henkilöä vuodessa

•  Tampereen seudun muu8otappiot korkea-‐asteen suori8aneista työllisistä olivat vähäiset

6633

-‐2026

-‐172

-‐1171

-‐1478

-‐2500 -‐1800 -‐1100 -‐400 300 1000 1700 2400 3100 3800 4500 5200 5900 6600

Helsingin

Turun

Tampereen

Oulun

Jyväskylän Turun seudun laskennallinen

menetys

-‐56,7 miljoonaa euroa

2007-‐2011

Helsingin seudun laskennallinen

hyöty


2007-‐2011


71

534

16

369 396

57 270

54 194

91 -‐25 70

115 -‐5 49

-‐2092

-‐21

-‐2400

-‐2200

-‐2000

-‐1800

-‐1600

-‐1400

-‐1200

-‐1000

-‐800

-‐600

-‐400

-‐200

0

200

400

600

800

Työlliset

Työ8ömät

TURUN SELVITYSALUEEN TYÖLLISTEN JA TYÖTTÖ-‐MIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2007-‐2011

•  Turun kaupunki sai työllisistä muu8otappiota noin -‐2 100 henkilöä ja samanaikaises? muu8ovoi8oa työ8ömistä työnhakijoista noin 400 henkilöä vuosina 2007-‐2011

•  Turun ydinalueen kunnat (Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Masku, Rusko ja Nousiainen) saivat samanaikaises? työllisistä muu8ovoi8oa noin 1700 henkilöä

•  Yhden työllisen tulomuu8ajan keskimääräiset vuositulot olivat noin 28 000 euroa vuodessa ja ei-‐työllisen noin 7 000 euroa vuodessa


”AKTIIVI-‐IKÄISTEN ” 25-‐44-‐VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA 2000-‐2010

•  Helsingin seutu sai muu8ovoi8oa yhteensä

noin 25 000 henkilöä 25-‐34 –vuo?aista vuosina 2000-‐2010

•  Tampereen ja Oulun seudut saivat muu8ovoi8oa ”ak?ivi-‐ikäisistä”: Tampereen seutu yhteensä noin 4600 henkilöä ja Oulun seutu noin 1000 henkilöä

•  Turun ja Jyväskylän seudut saivat muu8otappiota 25-‐34 –vuo?aista ja pientä muu8ovoi8oa 35-‐44 –vuo?aista muu8ajista

2932

-‐5686

498

-‐4042

25078

1606

762

632

2

-‐3571

-‐7000 -‐4000 -‐1000 2000 5000 8000 11000 14000 17000 20000 23000 26000

Tampereen

Turun

Oulun

Jyväskylän

Helsingin

25-‐34 35-‐44

Turun seudun laskennallinen menetys 25-‐34 vuo?aiden ikäryhmästä

-‐131,5 miljoonaa euroa

2007-‐2011

Turun seudun laskennallinen hyöty 35-‐44 vuo?aiden ikäryhmästä


2007-‐2011


Lähde: Kytö ja Kral-Leszczynska 2013

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ VUOSINA 2001-‐2010

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ KESKUSKAUPUNGEISSA VUOSINA 2000-‐2010

KESKUS-‐ KAUPUNKI

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ MILJOONAA EUROA PER VUOSI (2000-‐2010)

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ € PER ASUKAS PER VUOSI (2000-‐2010)

HELSINKI -‐24,5 -‐43

TAMPERE -‐11,4 -‐56

TURKU -‐29,3 -‐168

OULU -‐5,5 -‐42

JYVÄSKYLÄ -‐6,3 -‐51

•  MuuLoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli negaOivinen kaikissa suurissa keskus-‐kaupungeissa.

•  Suurista ja keskisuurista keskuskaupungeista tulokertymä posi?ivinen vain Lahdessa, Porissa ja Seinäjoella

•  Viiden keskuskaupungin

tulokertymä keskimäärin -‐77 miljoonaa euroa nega?ivinen vuodessa 2000-‐luvun aikana

•  Turun kaupungin tulokertymä oli määrällisesO ja suhteellisesO selväsO negaOivisin verraLuna muihin suuriin keskuskaupun-‐keihin

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN KEHYSKUNNISSA VUOSINA 2000-‐2010

SUURTEN SEUTUJEN KEHYSKUNNAT

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ MILJOONAA EUROA PER VUOSI (2000-‐2010)

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ € PER ASUKAS PER VUOSI (2000-‐2010)

METROPOLI-‐ALUEEN KEHYSKUNNAT

102,0

TAMPEREEN KEHYSKUNNAT

43,2 291

TURUN KEHYSKUNNAT

21,3 169

OULUN KEHYSKUNNAT

18,5 240

JYVÄSKYLÄN KEHYSKUNNAT

7,6 185

•  MuuLoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteenlasket-‐tuna posiOivinen kaikissa suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa

•  Viiden suuren kaupunkiseudun kehyskun?en yhteenlaske8u tulokertymä keskimäärin

192,6 miljoonaa euroa posi?ivinen vuodessa 2000-‐luvun aikana

•  Turun seudun kehyskun?en tulokertymä määrällises? ja suhteellises? alhaisempi kuin muiden suurten kaupunki-‐seutujen kehyskunnissa


Suurten ja keskisuurten kaupunkien neLomuuLo ja vanhojen osakeasuntojen hintakehitys vuosina 2009-‐2013

•  Turku sai neljänneksi eniten muu8ovoi8oa kun?en välisestä muu8oliikkeestä vuosina 2009-‐2013

•  Turun vanhojen asuntojen neliöhinnat olivat kuudenneksi korkeimmat suurista ja keskisuurista kaupungeista vuonna 2013

•  Turun vanhojen asuntojen neliöhintojen muutosprosenc oli keskimääräistä alhaisempi

•  Vuosina 2009-‐2013 vanhojen asuntojen hinnat nousivat suhteellises? eniten Seinäjoella, Helsingissä, Vaasassa ja Kokkolassa

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja asuminen

Lopuksi…

①  ”Paikkojen sota” kiihtyy: aineellinen ja ei-aineellinen kilpailu alueiden välillä

②  ”Paikkojen laatu” ratkaisee alueiden tulevan menestymisen: mitä siellä on, keitä siellä on, mitä siellä tapahtuu ja miten sinne pääsee

③  Tuleva paikkaidentiteetti: yksittäisen kunnan edun vai seudun kokonaisedun ohjaamana

”Yhteistyöllä ei ole enää saata-‐vissa uusia villoja. Kampaviine-‐reitä on syöty rii9äväs:. Nyt pitää saada aikaan päätöksiä” -‐ Porin seudun PARAS -‐ohjausryhmän jäsenen kommenB 2007 -‐

KIITOS! 045 657 7890 [email protected] www.?moaro.fi

turun seudun ulkoinen elinvoima final

Data & Analytics