raahen seudun vÄestÖllinen kilpailukykyanalyysi

RAAHEN SEUDUN

KILPAILUKYKY-ANALYYSI

VÄESTÖLLISESTÄ JA

ALUEELLISESTA NÄKÖKULMASTA

______________________________

VTT Timo Aro

3 1 ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN ISO KUVA 2010-LUVULLA

2

3

4 RAAHEN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY RAKENTEELLISESTA NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2007-2011

RAAHEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMAN EVÄÄT 2010-LUVULLA

RAAHEN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MÄÄRÄLLISESTÄ NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000-2013

5

Tämän aamupäivän tavoite

I. Tunnistaa ja tunnustaa Raahen seudun kuntien asema väestöllisen kilpailukyvyn näkökulmasta

II. Käydä avointa, rohkeaa ja eteenpäin katsovaa rakentavaa keskustelua niistä keinoista, joihin on mahdollista vaikuttaa omin teoin ja päätöksin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

4

1. ALUE- JA VÄESTÖ-KEHITYKSEN ISO KUVA

6

”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään” - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -

2

”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota ja kivuttava uudelleen hevosen selkään”

- Argentiinalainen sananlasku -

3

Globalisaatio, ilmastomuutos ja muuttoliike = LISÄÄNTYVÄ KESKINÄISRIIPPUVUUS

ASIANTUNTIJAT

FYYSISET VIRRAT

Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen

OPISKELIJAT

MATKAILIJAT

YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT

Piilaakso

Beijing

Soeul

Lontoo Pietari

RAAHE

PÄÄOMA

VIRTUAALISET VIRRAT

TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO

KULTTUURILLISET SISÄLLÖT

7

Kansalliset muutosvoimat

8

5 alue- ja väestökehitykseen

vaikuttavaa muutosvoimaa

① PIIKIKKYYS: kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys versus harvenemis- ja autioitumiskehitys samanaikaisesti

② EPÄSYMMETRISYYS: alueiden toimialarakenteen monipuolisuus versus yksipuolisuus, vaikeasti siirrettävät toiminnot versus helposti siirrettävät toiminnot

③ VYÖHYKKEISYYS: saavutettavuuteen, liikku-miseen ja Liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva kehitys

④ LIIKKUVUUS: muuttoliikkeen, maahanmuuton ja pendelöinnin lisääntyminen

⑤ POLARISAATIO: kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu osaajista, pääomasta, luovuudesta jne. alueiden välillä

9

Virallinen aluehierarkia

Suuralueet

– Viisi suuraluetta (läänit)

Maakunnat

– 19 maakuntaa

Seutukunnat (kaupunkiseudut)

– 70 seutukuntaa

– (Työssäkäyntialueet)

– (Toiminnalliset alueet)

Kunnat

– 320 kuntaa, joista 300 Manner-Suomessa

10

Aluehierarkia de facto

Metropolialue – Metropolialue erityiskysymyksenä – Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä)

Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden,

Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Vaasan seudut

– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet

Seutukaupungit – Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia (esim.

Raahe) – Maakuntien 2- tai 3 –keskukset

Muut kunnat – Pienet kunnat – Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja

supistuvia)

11

Muuttoliikkeen erityispiirtet 2000-luvulla

2000-luvun kolme keskeistä kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta:

①Keskittymis-, autioitumis- ja eriytymiskehityksen voimistuminen

①Valikoiva muuttoliike ja pendelöinnin kasvu kaupunkiseutujen sisällä ja välillä

②Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä.

Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013 12

Pendelöinnin erityispiirteet 2000-luvulla

2000-luvun kolme keskeistä kehitystrendiä pendelöinnin näkökulmasta:

①Pendelöijien määrän jatkuva kasvu: 33 % työllisistä pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle

②Pendelöintietäisyyksien jatkuva kasvu ja pendelöintivyöhykkeiden laajeneminen

③Pendelöijien tulot keskimäärin kolmanneksen suuremmat kuin omassa asuinkunnassaan työskentelevien

Kunnan ulkopuolella ansaittujen työtulojen osuus (%) kaikista kunnan työtuloista

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 13

Miksi muuttoliike on niin pirullinen yhteiskunnallinen ja alueellinen ilmiö?

Jatkuva liike ja liikkuminen: noin 900 000 muuttoa vuodessa

Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita

Vain joka kolmas kunta ja neljäs kaupunkiseutu saa muuttovoittoa

Muovaa aluerakennetta eriytyneempään suuntaan: kasvavat ja supistuvat alueet karkaavat kauemmaksi toisistaan

Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä

Valikoiva muuttoliike: muuttojen ja muuttajien valikoivuus

14

Eri ikäryhmien muuttoalttius 1970-luvulta 2000-luvulle

Muuttoalttius eli muuttajien määrä

suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä

Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto-alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna

Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana

Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla

0

50

100

150

200

250

15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat

30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat

15

Kuntien välinen nettomuutto määrällisesti vuosina 2009-2013

Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013.

Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki

20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia

Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo

20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna-alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena vain Vantaa!

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

16

Kaupunkiseutujen välinen nettomuutto määrällisesti vuosina 2009-2013

Vain 17 kaupunkiseutua sai yhteenlaskettuna määrällistä muuttovoittoa vuosina 2009-2013 ja kaikkiaan 53 seutua muuttotappiota

Helsingin seutu sai yhteensä 14 644 henkilöä muuttovoittoa ja muut 16 muuttovoittoista seutua 26 299 henkilöä: kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat 89,1 % kaikista muuttovoitoista

Määrällistä muuttovoittoa saaneet seudut keskittyvät erityisesti HHT-käytävän vaikutus-alueelle ja muille suurille tai keskisuurille korkeakouluseuduille (pl. Tunturi-Lapin seutu ja Ahvenanmaa)

Määrällisesti eniten muuttotappiota saivat maakuntien 2- tai 3-keskusten ympärillä olevat kaupunkiseudut (Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren, Varkauden jne.)


17

Kuntien välisen nettomuutto suhteellisesti vuosina 2009-2013

Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa

asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.

Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.

Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.

Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.

Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola.


18

ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löyty-vän potentiaalisimmat työmahdollisuudet

JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä

Muuttavatko ihmiset työn perässä vai työpaikat ihmisten perässä?

19

Kuntien nettomuuton ja liikennekäytävien välinen yhteys

• Muuttovoittoiset alueet keskittyvät suurten kaupunkien asteittain laajenevalle vaikutusalueelle ja keskeisten liikennekäytävien varrelle

• Kaupunkiseutujen välillä korostuvat liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avain-roolissa tunnin aikaetäisyys keskei-siin asutus- ja työpaikkakeskitty-miin

• Kaupunkiseutujen sisällä keskei-

sessä roolissa sujuva ja toimiva sisäi-nen liikenne, asemanseutujen infra-struktuurin kehittäminen sekä liikku-vuuden edistäminen kaikessa.

20

Rautatie-, lento- ja laivaliikenteen matkat liikenneverkon mukaan 2011

Suomen kasvukäytävä –verkosto (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere)

Päärata Helsinki-Oulu

Helsinki-Pietari

Raahe –samanaikaisesti lähellä ja kaukana pääradasta

Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011

Lähde: ALLI-kartasto 21

Saavutettavuus korostuu…

• Tunnin aikaetäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta

• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen

• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen

22

Potentiaalinen saavutettavuus ja vyöhykkeisyys

Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työ-paikkakeskittymien ja liikkuvuu-den näkökulmasta: ① Etelä- ja Lounais-Suomen

työssäkäyntialue

② Pohjanmaan työssäkäyntialue

③ Keskisen ja itäisen Suomen työssäkäyntialue

④ Oulun työssäkäyntialue

Analyysi: Timo Aro 2014

Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos 23

Vyöhykkeisyys ja vaikutusalueiden laajeneminen

Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:

Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta

Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta

Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla

asuu noin 90 % koko maan väestöstä

Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uuden- laisia toiminnallisia koalitioita.


24

2. RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MÄÄRÄLLISESTÄ NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000-2013

25

Muuttotappiokierteen noidankehä

1. Työ- ja koulutuspaikkojen

määrä vähenee

2. Työikäisten ja nuorten

lähtömuutot lisääntyvät

3. Alueen yksityiset ja julkiset palvelut

supistuvat

4. Lähtömuuttojen määrä lisääntyy,

tulomuutot vähenevät

5. Alueen yksityiset ja julkiset palvelut

supistuvat edelleen

6. Kuntatalouden ja palvelutuotannon

haasteet lisääntyvät

7. Alueen mainekuva ei

houkuttele uusia muuttajia/yrityksiä

26

Alueen kasvu perustuu viiteen kasvu- ja kilpailuetua tuottavaan tekijään

Alkuetu

Sijainti- tai

saavutettavuusetu

Demografinen etu

Rakennettu eli strateginen

etu

Mentaalinen etu

27

Raahen seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2013

Raahen seudulla asui 34 424 asukasta

syyskuun lopussa 2014. Raahen seutu oli väestöltään 34:nneksi suurin seutu asukasluvultaan (70 seudusta)

Raahen seudun väestö väheni noin 2300 henkilöllä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 163 henkilöä vuodessa, 13,6 henkilöä kuukaudessa ja 0,5 henkilöä päivässä

Väestö väheni kaikissa kolmessa kunnassa: Raahe (-1380), Siikajoki (-583) ja Pyhäjoki (-313)

HUONOA JA HYVÄÄ: Raahen seudun väestönvähennykset perustuvat ensi-sijaisesti muuttotappioihin kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Luonnollinen väestönlisäys (+1 954) ja siirtolaisuus (+983) on kuitenkin vahvasti positiivista Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta

-27

-315

29

1735

-3439

324

246

-1459

630

-4000 -3500 -3000 -2500 -2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000

Luonnollinen väestönlisäys

Kuntien välinen nettomuutto

Nettosiirtolaisuus

Siikajoki Raahe Pyhäjoki

28

Raahen seudun väestönkehitys osatekijöittäin suhteessa väkilukuun vuosina 2000-2013

Raahen seudun muuttotappiot kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli yhteensä -5 213 henkilöä: suhteessa asukas-lukuun muuttotappiot olivat suurimmat Siikajoella

Raahen seudun demografisena pelastusrenkaana on kansainvälinen muuttoliike ja luonnollinen väestön-lisäys

Luonnollinen väestönlisäys oli suhteessa asukaslukuun positiivisin Raahessa ja Siikajoella, mutta Pyhä-joella kuolevuus ylitti syntyneisyyden

Kansainvälinen muuttoliike oli suhteessa asukaslukuun suurin Siikajoella. Pyhäjoen ja Raahen muuttovoitto oli samalla tasolla.

-0,6

4,8

3

-6,5

-9,5

-18

0,6

0,9

7,8

-20 -15 -10 -5 0 5 10

Pyhäjoki

Raahe

Siikajoki

Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto

Luonnollinen väestönlisäys

Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta 29

OULU

30

Raahen seudun POIKKEUKSELLISEN SUURI Oulu -riippuvuus

Raahen seudun kuntien riippu-

vuussuhde on poikkeuksellisen suuri suhteessa Ouluun.

Oulun kaupunki sai Raahen seudun kolmesta kunnasta muuttovoittoa pe-

räti 2 787 henkilöä vuosina 2000-

2013 eli keskimäärin 199 henkilöä vuodessa.

Raahen seudun muuttotappiot Oululle olivat suurimmillaan vuosina 2000-2004 ja vuonna 2010. Vuoden 2012 muuttotappiot olivat pienimmät 2000-luvulla

Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta

296

196

252

178

274

227

126 144

154

210

247

173

116

194

0

50

100

150

200

250

300

350

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

31

Pyhäjoen nettomuutto kunnittain vuosina 2007-2013


12

11

8

7

7

6

6

6

5

5

-65

-18

-17

-12

-11

-10

-9

-9

-8

-8

-8

-70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20

Sievi

Hailuoto

Oulainen

Salo

Siilinjärvi

Kerava

Lahti

Lohja

Savonlinna

Kokkola

Oulu

Ylivieska

Raahe

Pyhäjärvi

Kuopio

Kalajoki

Jyväskylä

Siikajoki

Helsinki

Turku

Vantaa

Pyhäjoen tuloja lähtömuutot suuntautuvat omaan maakuntaan: seitsemän kymmenestä muuttajasta tulo- tai lähtöalue oli Pohjois-Pohjanmaa. Uudenmaan osuus oli 6-7 %:in luokkaa, mutta muiden maakuntien osuus oli vähäinen

Joka kolmas tulomuuttaja tuli Raahesta tai Siikajoelta ja joka viides Yivieskan seudulta. Seuraavaksi eniten tultiin Oulun seudulta (14 %) ja Helsingin seudulta (7 %).

Joka kolmas lähtömuuttaja lähti Raaheen tai Siikajoelle ja joka viides Ylivieskan ja Oulun seudulle. Helsingin seutu oli neljänneksi suurin lähtömuuttojen kohdealue (6 %).

Pyhäjoki sai kunnittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa Sievistä ja Hailuodosta. Muuttotappiot kohdistuivat ylivoimaisesti eniten Ouluun ja sen jälkeen Ylivieskaan ja Raaheen.

32

Raahen nettomuutto kunnittain vuosina 2000-2013


Kaksi kolmesta Raahen tuloja lähtömuutoista suuntautui omaan maakuntaan. Joka kymmenennen muuttajan tulo- tai lähtöalue oli Uusimaa. Muiden maakuntien osuus oli vähäinen.

Joka kolmas tulomuuttaja tuli Raaheen Oulun seutukunnasta. Seuraavaksi eniten Raaheen muutettiin Siikajoelta ja Pyhäjoelta. Noin joka kymmmenes tulija tuli joko Ylivieskan tai Helsingin seudulta.

Noin neljä kymmenestä raahelaisesta muutti Oulun seudulle. Yksi kymmenestä lähtijästä muutti sekä Siika- ja Pyhäjoelle että Ylivieskan seudulle.

Raahe sai kunnittain tarkasteltuna ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Siikajoelta. Muuttotappiot kohdistuivat ylivoimaisesti eniten Ouluun ja sen jälkeen muihin suuriin opiskelukaupunkeihin.

260

23

22

17

16

14

13

11

11

11

-848

-107

-97 -80

-66 -52

-50

-39

-38

-32

-1000 -800 -600 -400 -200 0 200 400

Siikajoki

Siikalatva

Kuusamo

Pyhäjoki

Taivalkoski

Tyrnävä

Muhos

Kemi

Kuhmo

Sievi

Oulu

Tampere

Helsinki

Jyväskylä

Hämeenlinna

Kokkola

Turku

Vaasa

Kuopio

Oulainen

33

Siikajoen nettomuutto kunnittain vuosina 2000-2013


Lähes neljä viidestä Siikajoen tuloja lähtömuutoista suuntautui omaan maakuntaan. Muiden maakuntien osuus oli vähäinen.

Neljä kymmenestä tulomuuttajasta tuli Siikajoelle Oulun seutukunnasta. Alle joka kolmas tuli Raahesta ja Pyhäjoelta. Muiden seutujen osuus oli vähäinen Helsingin seutua lukuun ottamatta.

Noin neljä kymmenestä lähtömuuttajasta muutti Oulun seudulle ja alle joka kolmas muihin Raahen seudun kuntiin.

Siikajoki sai kunnittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa Jämsästä, Limingasta ja Pyhäjoelta. Muuttotappiot kohdistuivat ylivoimaisesti eniten Ouluun ja Raaheen sekä sen jälkeen muihin suuriin opiskelukaupun-keihin.

-325

-260

-53

-42

-27

-26

-20

-18 -15

-14

10

9

9

8

7

6

6

5

5

5

5

-350 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0 50

Oulu

Raahe

Helsinki

Tampere

Turku

Vantaa

Ylivieska

Rovaniemi

Jyväskylä

Kouvola

Jämsä

Liminka

Pyhäjoki

Kuusamo

Köyliö

Lappeenranta

Valkeakoski

Haapavesi

Kajaani

Kerava

Muhos

34

Raahen seudun muuttotappiot kunnittain vuosina 2007-2013

-85 Turku

-158 Helsinki

-1108 Oulu

-104 Jyväskylä

-38 Ylivieska

-47 Kokkola

-49 Kuopio


-149 Tampere

-66 Hämeen-

linna

35

Raahen seudun muuttovoitot kunnittain vuosina 2007-2013

11 Kemi


23 Siika- latva

14 Tyrnävä

10 Jämsä

11 Kuhmo

13 Muhos

16 Taival- koski

30 Kuusamo

23 Sievi

36

Raahen kaupungin määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin verrokkeihin verrattuna vuosina 2000-2013

Raahen kaupungin kehitystä verrattiin kaikkien väestönkehityksen osatekijöiden osalta verrokkeihin

Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen Kokkolassa, Raahessa ja Kajaanissa

Kaikki verrokkikaupungit saivat merkittävää muuttotappiota kuntien välisestä nettomuutosta ja muuttovoittoa siirtolaisuudesta

Kokkola oli ainoa verrokki-kaupungeista, jonka väestönlisäys oli positiivinen vuosina 2000-2013

Kunta Luonnollinen

väestönlisäys

vuosina 2000-

2013

Maan sisäinen

muuttoliike

abs. vuosina

2000-2013

Siirtolaisuus

abs. vuosina

2000-2013

Yhteensä abs.

Vuosina 2000-

2013

Iisalmi -156 -1281 247 -1190

Imatra -1646 -1907 925 -2628

Kajaani 1266 -4559 1893 -1400

Kokkola 2702 -951 1110 2861

Raahe 1735 -3439 324 -1380

Varkaus -972 -2481 451 -3002

Uusikaupunki -169 -1705 143 -1731


Raahen kaupungin suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin suhteessa verrokkikaupunkeihin vuosina 2000-2013

Kunta Luonnollinen

väestönlisäys

promillea

vuosina

2000-2013

Maan sisäinen

muuttoliike

promillea vuo-

sina 2000-2013

Siirtolaisuus

promillea

vuosina 2000-

2013

Yhteensä

promillea

vuosina

2000-2013

Iisalmi -0,5 -4,1 0,8 -3,8

Imatra -4,0 -4,7 2,3 -6,4

Kajaani 2,4 -8,6 3,5 -2,7

Kokkola 4,3 -1,5 1,8 4,5

Raahe 4,8 -9,5 0,9 -3,8

Varkaus -3,0 -7,5 1,4 -9,1

Uusikaupunki -0,8 -7,6 0,6 -7,7

Luonnollinen väestönlisäys oli positiivisin Raahessa ja negatiivisin Imatralla suhteessa keskiväkiluun

Raahe sai suhteessa väkilukuun eniten muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja Kokkola vähiten

Siirtolaisuus oli suhteessa asukas-lukuun positiivisin Kajaanissa ja Imatralla

Väestönlisäys oli positiivinen vain Kokkolassa. Raahen väestökehityksen tilanne oli kohtalainen Kajaanin ja Iisalmen tavoin. Demografinen haaste on suurin Varkaudessa.


3. RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY RAKENTEELLISESTA NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2007-2011

39

Muuttajien määrä

Muuttajien rakenne

40

MIKSI MUUTTAJIEN MÄÄRÄ ON TOISARVOINEN,

IKÄRAKENNE JA TYÖMARKKINA-ASEMA ENSIARVOINEN

Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat vuodessa noin 28 000 euroa

Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ovat noin 7 000 euroa vuodessa

Työllisen tulomuuttajan tulot ovat keskimäärin 4 kertaa korkeammat kuin ei-työllisten

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta 41

Raahen seudun työllisten nettomuutto vuosina 2007-2011

Raahen seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä (työssä olevista) vuosina 2007-2011: työllisten muuttotappiot olivat yhteensä -551 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla

Raahen seudun laskennallinen menetys työllisten muuttotappioiden vuoksi oli yhteensä 15,1 miljoonaa euroa vuosina 2007-2011 eli keskimäärin 3,1 miljoonaa euroa vuodessa

Raahen seutu sai samanaikaisesti muuttotappiota työttömistä työnhakijoista (-112 hlöä), joka osittain tasapainottaa tilannetta kuntatalouden näkökulmasta

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

-1

-30

6 10

-5

-55

-23

-96

-84 -82

-33 -33

-2

-17

-24

-120

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

2007 2008 2009 2010 2011

Pyhäjoki Raahe Siikajoki

42

Raahen seudun kuntien työllisten nettomuutto työnantajasektorin mukaan vuosina 2007-2011

Työnantajasektorit voidaan jakaa palkansaajien mukaan yksityiseen, julkiseen ja kolmanteen sektoriin

Raahen seutu sai muuttotappiota työllisistä palkansaajista yhteensä -250 henkilöä vuosina 2008-2011: julkisen sektorin palkansaajista seutu sai muuttovoittoa 8 hlöä, mutta yksityisen sektorin palkansaajista (-275 hlöä) ja kolmannen sektorin palkansaajista muuttotappiota (-18 hlöä).

Raahen kaupunki sai muuttovoittoa julkisen sektorin palkansaajista. Siikajoki ja Pyhäjoki saivat muuttotappiota kaikkien sektoreiden palkansaajista vuosina 2008-2011

-20

-172

-58

-5

17

-4 -10

-204

-61

-250

-200

-150

-100

-50

0

50


Palkansaajat Julkinen sektori Yksityissektori


TOIMIALASEKTORI Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen

seutu

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 0 -14 -2 -16

B Kaivostoiminta ja louhinta -1 -1 4 2

C Teollisuus 1 -44 16 -27

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 0 0 -1 -1

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu

ympäristön puhtaanapito

-2 -1 0 -3

F Rakentaminen -4 -13 -22 -39

G Tukku- ja vähittäiskauppa -1 -51 -5 -57

H Kuljetus ja varastointi 2 -2 -5 -5

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta -1 -17 1 -17

J Informaatio ja viestintä -3 -17 2 -18

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2 -11 -1 -10

L Kiinteistöalan toiminta 0 -4 0 -4

M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 3 -12 -6 -15

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta -3 -44 -26 -73

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus -2 -9 -8 -19

P Koulutus 3 22 3 28

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut -5 5 -10 -10

R Taiteet, viihde ja virkistys 0 -12 1 -11

S Muu palvelutoiminta -6 -17 3 -20

T Kotitalouksien toiminta työnantajina 0 0 0 0

U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten

toiminta

0 0 0 0

X Toimiala tuntematon 2 -11 -9 -18

Yhteensä -15 -253 -65 -333

Raahen seudun kuntien työllisten nettomuutto toimialasektorin mukaan vuosina 2008-2011

Aineisto perustuu Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008)

Raahen seudun kunnat saivat muuttovoittoa toimialoittain tarkasteltuna koulutuksesta (+28) ja kaivannaistoiminnasta (+2)

Raahen seutu kärsi eniten muuttotappiota hallinto- ja tukipalveluista (-73), tukku- ja vähittäiskaupasta (-57) ja rakentamisesta (-39).

Raahen kaupunki sai muuttovoittoa koulutuksesta (+22) ja terveys- ja sosiaalipalveluista (+ 5)


Raahen seudun työllisten nettomuutto verrokkikaupunkeihin nähden vuosina 2007-2011

Varkaus kärsi työllisistä määrällisesti ja suhteellisesti eniten muutto-tappiota vuosina 2007-2011: Varkauden työllisten muuttotappiot olivat -658 henkilöä viiden vuoden aikana

Raahen kaupungin työllisten muuttotappiot olivat määrällisesti ja suhteellisesti toiseksi suurimmat

Iisalmen, Äänekosken ja Uudenkaupungin tilanne oli kohtalaisen hyvässä tasapainossa vuosina 2007-2011

Seutukeskus Työllisten

nettomuutto abs.

vuosina 2007-2011

Työllisten

nettomuutto

promillea

keskiväkiluvusta per

vuosi vuosina 2007-

2011

Iisalmi -119 -1,1

Imatra -405 -2,8

Raahe -422 -3,3

Varkaus -658 -5,8

Uusikaupunki -134 -1,7

Äänekoski -120 -1,2


Raahen seudun nettomuutto muuttajien ikärakenten mukaan vuosina 2007-2011

Muuttoliike on valikoivaa iän suhteen. Lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita.

Raahen seudun kuntien neljä viidestä tulomuuttajasta (79,6 %) ja lähtömuuttajasta (79,4 %) olivat alle 35-vuotiaita.

Raahen seutu sai vuosina 2007–2011 muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi

lapsista eli alle 15-vuotiaista.

Neljä viidesosaa Raahen seudun muuttotappiosta selittyy nuorten muuttotappioilla. Toiseksi eniten seutu menetti 55-64 –vuotiaita ja kolmanneksi eniten yli 65-vuotiaita.

Raahen muuttoliike oli sen sijaan lähes tasapainossa aktiivi-ikäisten 25–44 -vuotiaiden osalta: Raahe sai muuttotappiota vain 17 henkilöä aktiivi-ikäisistä vuosina 2007–2011.


-1200

-1000

-800

-600

-400

-200

0

200


46

Raahen seudun kuntien nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2007-2011

Koulutustaso vaikuttaa muuttoalttiuteen: mitä korkeampi koulutus on muuttajalla, sitä todennäköisemmin ja useammin muutetaan. Koulutettujen liikkuvuudella on olennainen merkitys alueen nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta.

Raahen seutu sai muuttotappiota kaikkien koulutusasteiden muuttajista. Muuttotappiot painottuivat keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin (-1 059) ja vähiten korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin (-91).

Raahen seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttotappiot ovat varsin maltilliset.


3

-89

9

76

-774

-105

-320

-196

5

-850

-800

-750

-700

-650

-600

-550

-500

-450

-400

-350

-300

-250

-200

-150

-100

-50

0

50

100

150

Perusaste Keskiaste Korkea-aste


47

Raahen seudun kuntien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina 2007-2011

Muuttoliikkeen vaikutus kuntatalouteen on periaatteessa yksinkertainen: jokainen muuttaja aiheuttaa kunnalle sekä tulo- että menovaikutuksia niin luovuttavassa kuin vastaanottavassa kunnassa.

Raahen seutu sai vuosina 2007-2011 muuttotappiota kaikista tuloluokista lukuun ottamatta yhden henkilön muuttovoittoa 32 000-41 999 euroa ansaitsevista.

Raahen seudun muuttotappiot painottuivat pienituloisimpiin ryhmiin, erityisesti alle 12 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Tämä selittyy muuttotappioiden painottumisella nuoriin opiskelulähtöisiin ikäluokkiin.

-76

-1

10 1

-14

-394

-198

-47

4

-83

-234

-38

-4

-4

-11

-450

-400

-350

-300

-250

-200

-150

-100

-50

0

50

2-11 999 12 000-21 999 22 000-31 999 32 000-41 999 Yli 42 000



Raahen seudun tuloja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2007-2011

Tulo- ja lähtömuuttajien keskimää-räisten tulojen erotus kertoo, saako kunta tulohyötyjä vai menorasitteita muuttoliikkeen rakenteen vuoksi.

Raahen seudun kuntien osalta tilanne oli tasapainoisin Siikajoella: tulo-muuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 104 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien vuosina 2007–2011.

Raahen erotus oli noin -1 300 euroa eli jokaisen vuosina 2007-2011 lähtö-muuttaneen keskimääräiset tulot olivat keskimäärin – 1294 euroa korkeammat kuin vuosina 2007-2011 tulomuutta-neen keskimääräiset tulot.

Kunta Tulomuuttajien

keskimääräiset

tulot vuosina

2007-2011

Lähtömuuttajien

keskimääräiset

tulot vuosina 2007-

2011

Tulo- ja

lähtömuuttajien

keskimääräisten

tulojen välinen

erotus vuosina

2007-2011 /

muuttaja

Pyhäjoki

13 676 13 800 -124

Raahe 12 406 13 690 - 1 284

Siikajoki

12 518 12 411 -107


Raahen seudun kuntien nettomuutto laskennallisen tulokertymän perusteella vuosina 2007-2011

Muuttajien laskennallinen tulokertymä tarkoittaa alueen jokaisen tuloja lähtömuuttajan yhteenlaskettuja tuloja kalenterivuoden aikana. Tulo- ja lähtömuuttajien tulojen välinen erotus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Muuttajien tulokertymä on toisin sanoen eräänlainen raaka- tai pohjaluku ennen valtion suorittamia tasaustoimenpiteitä (valtionosuudet, verotulotasaukset).

Raahen seudun muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 18,1 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina 2007–2011 eli keskimäärin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Muuttajien tulokertymä oli negatiivinen kaikissa seudun kunnissa: Pyhäjoella noin -860 000 euroa, Raahessa -13,8 miljoonaa euroa ja Siikajoella -3,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Kunta Nettomuuton

tulokertymä abs.

miljoonaa euroa

vuosina 2007-2011

Nettomuuton

tulokertymä euroa

asukasta kohden per

vuosi (2007-2011)

Pyhäjoki 860 000 (172 000 €

per vuosi)

-51 euroa per asukas

per vuosi

Raahe 13 800 000 (2 760

000 € per vuosi)

-96 euroa per asukas

per vuosi

Siikajoki 3 400 000 (680 000 €

per vuosi)

-120 euroa per

asukas per vuosi

Raahen seutu -18.100 000 ( 3.620

000 € per vuosi)


Yhteenveto

① Raahen seudun väestöllinen kilpailukyky heikko kuntien välisen muuttoliikkeen osalta, mutta demografisena pelastusrenkaana tasapainoinen luonnollinen väestönlisäys ja siirtolaisuus

② Suuret määrälliset muuttotappiot vääristävät ja harhaanjohtavat osittain tulkintoja sekä aiheuttavat henkisesti lamauttavaa negatiivista kierrettä: tilanne ei ole numeroiden takana eli muuttajien rakenteen osalta niin hälyttävä

③ Raahen seudun muuttotappiot painottuvat erittäin vahvasti nuoriin ja opiskeluikäisiin ikäluokkiin, mutta Raahen kaupungin kohdalla tilanne on lähes tasapainoinen aktiivi-ikäisten osalta

④ Raahen seudun erityispiirteenä poikkeuksellisen suuri Oulu –sidonnaisuus: samanaikaisesti alueen kannalta heikkous, mutta myös potentiaalia sisältävä mahdollisuus

⑤ Alueen kehittämistä ja tulevaan väestönkehitykseen vaikuttamista tukee ulkoiseen elinvoimaan liittyvä terve perusta ja strategiset toimialasidonnaiset vahvuudet (lisää tästä tulevaisuusseminaarissa)

⑥ Raahen seudun kehitys samankaltainen kuin valituissa verrokkikaupungeissa: jatkossa painopisteen siirto positiiviselle kehälle päässeille rakennemuutospaikkakunnille (esim. Pori, Rauma, Kokkola)

51

KESKUSTELUN POHJAKSI…

52

Raahen seudun väestöllinen kilpailukyky

Näihin asioihin

voimme

itse

vaikuttaa

Näihin asioihin

emme

voi

itse suoraan

vaikuttaa

53

Omat ensivaiheen suositukset

① Positiivinen retoriikka ja tulevaisuususkon määrätietoinen vahvistaminen: rakennetun ja mentaalisen edun yhdistäminen

② Potentiaalisten tulomuuttajien muuttovalintoihin liittyvien pehmeiden ja kolmansien tekijöiden korostaminen kovien tekijöiden sijaan

③ Aluemarkkinointiin liittyvien toimenpiteiden kohdentaminen valituille ikäryhmille (+30-) ja säännöllinen yhteys raahelaistaustaisiin opiskelijoihin isoissa korkeakoulukaupungeissa

④ Paluumuuttojen edistäminen valituille kohderyhmille ja valituille alueille

⑤ Case Oulu: saavutettavuus, yhteydet ja aikaetäisyys versus riippuvuuden vähentäminen

⑥ Case Ylivieska

54

KIITOS! @timoaro 045 657 7890 [email protected] www.timoaro.fi

mailto:[email protected]





raahen seudun vÄestÖllinen kilpailukykyanalyysi

Data & Analytics