Työsuhteen Top 10

Toimihenkilön on tärkeä tietää omista eduis-

taan ja oikeuksistaan työsuhteessa ja työpai-

kalla. On tärkeää myös oivaltaa, että omiin

oikeuksiin ja työpaikan asioihin voi vaikuttaa.

Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti perusasiat,

jotka sinun kannattaa muistaa työsopimusta

tehdessäsi ja myöhemmin työelämässä.

Toimihenkilön perusoikeuksia määrittelee:

• työlainsäädäntö

• työehtosopimukset ja paikalliset sopimukset

• työsopimus

• työpaikan työsäännöt

• työpaikan vakiintuneet käytännöt

• työnantajan käskyt

1. TYÖSOPIMUS 6

• Työsopimus kirjallisesti 6

• Toimenkuva ja toimipaikka 6

• Sovellettava työehtosopimus 6

• Vakituinen vai määräaikainen 6

• Koeaika 7

• Irtisanomisaika 7

• Palkka 8

• Kilpailukieltosopimukset 8

• Salassapitovelvollisuus 9

• Ammatillinen koulutus 9

• Muut edut 9

• Muistilista 9

2. TYÖAIKA 10

• Työaika 10

• ”Pekkaset” 10

• Ylityöt ja sunnuntaityö 10

• Liukuva työaika 10

• Lepoajat 11

• Elpymistauot 11

• Osa-aikatyö 11

• 0-työsopimus 11

3. PERHEVAPAAT 12

• Äitiys- ja isyysvapaa 12

• Vanhempainvapaa 12

• Hoitovapaa 12

• Osittainen hoitovapaa 12

• Perhevapaat ja palkanmaksu 12

• Vapaista ilmoittaminen 13

• Työhön paluu 13

• Raskauteen ja perhe-

vapaisiin liittyvä erityinen

irtisanomissuoja 13

• Tilapäinen hoitovapaa ja

lyhyt tilapäinen loma 13

4. MATKUSTAMINEN 14

• Matkustusvelvollisuus ja

matkakustannusten korvaus 14

• Matka-ajan palkka 14

• Päivärahat 14

• Oman auton käyttö 14

Sisältö

5. VUOSILOMA 15

• Vuosiloman määräytyminen 15

• Vuosilomapalkka ja lomaraha 16

6. SAIRAUSAJAN PALKKA 17

7. TYÖSUOJELU 18

• Työterveyshuolto 18

8. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 19

• Työntekijän irtisanoutuminen

ja työsuhteen purkaminen 19

• Työnantajan suorittama

työsuhteen päättäminen

työntekijästä johtuvista syistä 19

• Taloudelliset ja tuotannolliset

irtisanomisperusteet 20

• Eräiden erityisryhmien

irtisanomissuoja 20

• Työsopimuksen

päättämismenettely 20

• Työtodistus 21

• Lomauttaminen 21

9. TYÖPAIKKATOIMINTA JA

TU-KLUBIT 22

10. LUOTTAMUSMIES 23

• Tehtävät 23

• Valitseminen 23

• Koulutus 23

• Oikeudet 24

• Erimielisyydet 24

6

1. Työsopimus

Työsopimus kirjallisesti

Työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti,

vaikka suullinen on ihan yhtä pätevä. Sopimus

voidaan tehdä myös sähköpostitse. Työsopimuk-

sessa sovittuja ehtoja kumpikaan osapuoli ei voi

yksipuolisesti muuttaa.

Ennen työsopimuksen allekirjoittamista kannat-

taa ottaa yhteyttä luottamusmieheen (jos sellai-

nen työpaikalla on). Hänen kanssaan voi käydä

läpi työsopimuksen ehdot, saada lisätietoja työ-

paikasta, sen ilmapiiristä ja käytännöistä sekä

palkkatasosta. Palkoista ja työehtosopimuksista

löytyy tietoa myös TU:n kotisivuilta.

Tehtävä ja toimipaikka

Työsopimuksessa sovitaan siitä, mihin tehtävään

henkilö palkataan. Tämän lisäksi on tarpeen

laatia heti työsuhteen alussa toimenkuva, jossa

määritellään tarkasti tehtävä- ja vastuualueet.

Toimipaikka on se paikkakunta, jossa tointa hoi-

detaan.

Sovellettava työehtosopimus

Työnantaja on velvollinen noudattamaan työlain-

säädäntöä ja työehtosopimusta. Työehtosopi-

mus on ammattiliiton ja työnantajaliiton, joskus

yksittäisen työnantajan solmima sopimus, jossa

määritellään ne vähimmäisehdot, joita työsopi-

muksissa ja työsuhteissa noudatetaan. Sopimus

sitoo työnantajaliittoon kuuluvia työnantajia.

Myös työnantaja, joka ei kuulu työnantajaliittoon

on velvollinen noudattamaan työehtosopimus-

ta, jos alalla on ns. yleissitova työehtosopimus.

Työsopimuksessa ei saa olla ehtoja, jotka ovat

työntekijän kannalta heikompia kuin mainitussa

työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa.

Esim. kirjaus työsopimukseen: Työsuhteissa noudatetaan

puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta

seuraavaa työehtosopimusta: esim. teknologiateolli-

suuden toimihenkilöiden työehtosopimus.

Vakituinen vai määräaikainen

Lähtökohtana on, että työsopimus on toistaisek-

si voimassa oleva (ns. vakituinen). Määräaikai-

nen työsopimus voidaan tehdä vain perustellus-

ta syystä. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman

tarve, määräaikaisten sopimusten käyttö kysei-

sissä tehtävissä ei ole sallittua.

Esim. kirjaus työsopimukseen

Työsopimuksen kestoaika

toistaiseksi

määräajan

Määräaikaisuuden peruste

sijaisuus

kunnes yksilöity työtehtävä on suoritettu

harjoittelu

työn kausiluonteisuus

työntekijän oma pyyntö

muu yrityksen toimintaan liittyvä perusteltu syy,

mikä?

7

Ns. ketjuttaminen

Laki ei aseta mitään enimmäismäärää perättäi-

sille määräaikaisuuksille, mutta jokaiselle mää-

räaikaiselle sopimukselle on oltava peruste. Jos

määräaikaisia työsopimuksia on solmittu yksi

tai useampi peräkkäin ilman pätevää syytä, pi-

detään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana.

Työsuhteen keston mukaan määräytyvät edut

lasketaan ensimmäisen työsuhteen alusta. Täl-

laisia etuja ovat esim. vuosiloma ja sairausajan

palkka. Työnantaja ei muutenkaan saa soveltaa

epäedullisempia työsuhteen ehtoja määräaikai-

siin tai osa-aikaisiin. Määräaikainen työsuhde

päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyes-

sä. Kumpikaan työsopimuksen osapuolista ei voi

irtisanoa määräaikaista työsopimusta, ellei siitä

ole erikseen työsopimuksessa sovittu.

Koeaika

Koeajasta on sovittava erikseen ja sen pituus voi

olla enintään 4 kuukautta. 8 kuukautta lyhyem-

mässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeai-

ka voi olla enintään puolet sopimuksen kestos-

ta. Koeaika on pääsääntöisesti vain työsuhteen

alussa. Jos toimihenkilön kanssa solmitaan pian

edellisen sopimuksen päätyttyä uusi työsopimus

samoista tai samantyyppisistä tehtävistä, uudes-

sa sopimuksessa ei voida käyttää koeaikaa. Koe-

ajan aikanahan kumpi tahansa voi purkaa työ-

suhteen välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Syy

ei kuitenkaan saa olla epäasiallinen esim. iän,

perhesuhteiden tai ay-toiminnan takia.

Irtisanomisaika

Irtisanomisajat on määritelty työsopimuslaissa ja

työehtosopimuksissa. Irtisanomisajoista voidaan

sopia myös työsopimusta tehdessä. Tällöin voi-

daan poiketa lain mukaisista irtisanomisajoista.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan saa sopia 6 kuu-

kautta pidemmäksi eikä toimihenkilön nouda-

tettavaksi tulevaa irtisanomisaikaa voida sopia

pidemmäksi kuin mitä työnantajan on noudatet-

tava työsopimusta irtisanoessaan.

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat

työsuhteen keston mukaan:

Kun työnantaja irtisanoo

alle 1 vuosi = 14 päivää

1–4 vuotta = 1 kuukausi

4–8 vuotta = 2 kuukautta

8–12 vuotta = 4 kuukautta

yli 12 vuotta = 6 kuukautta

Kun työntekijä irtisanoutuu

alle 5 vuotta = 14 päivää

yli 5 vuotta = 1 kuukausi

8

Palkka

Suomen laki ei tunne minimipalkkaa. Vähim-

mäispalkasta on sovittu Toimihenkilöunionin

solmimissa työehtosopimuksissa. Laissa sano-

taan, että jos työehtosopimus puuttuu, työstä on

maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Kussakin Toimihenkilöunionin työehtosopimuk-

sessa on sovittu palkkausjärjestelmästä, jonka

mukaan toimihenkilön vähimmäispalkka mää-

räytyy. Uusissa palkkausjärjestelmissä toimihen-

kiöiden palkka muodostuu toimen vaativuuteen

perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta sekä

työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteel-

la määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta

sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta.

Työsuhteen keston perusteella maksetaan palve-

lusvuosilisää.

Miesten ja naisten samapalkkaisuudella tarkoi-

tetaan sitä, että palkka, joka maksetaan työn

tuloksen perusteella, lasketaan saman mitta-

yksikön mukaan ja palkka, joka maksetaan työ-

hön käytetyn ajan perusteella, on samasta tehtä-

västä sama eri sukupuolten välillä. Työnantajan

menettelyä pidetään sukupuolisyrjintänä, jos

työnantaja soveltaa työntekijään sukupuolen pe-

rusteella epäedullisempia palkka- tai muita pal-

velussuhteen ehtoja kuin samassa tai samanar-

voisessa työssä olevaan vastakkaista sukupuolta

edustavaan työntekijään.

Palkka on maksettava palkanmaksukauden vii-

meisenä päivänä, jollei toisin sovita. Tuntipalkka

tulee maksaa vähintään kahdesti kuukaudessa

ja kuukausipalkka kerran kuukaudessa. Provi-

siopalkkaisille ja muille suorituspalkkaustyössä

työskenteleville tulee palkka maksaa kahdesti

kuukaudessa, ellei suoritusta ole sovittu makset-

tavaksi kuukausittain. Jos osa palkasta määräy-

tyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vas-

taavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi

olla pidempi, kuitenkin enintään 12 kuukautta.

Kilpailukieltosopimukset

Pääsääntöisesti työsopimuksella ei voida rajoit-

taa toimihenkilön oikeutta mennä kilpailevan

yrityksen palvelukseen tai itse ryhtyä harjoitta-

maan kilpailevaa toimintaa työsopimuksen päät-

tymisen jälkeen. Poikkeuksen tästä muodostaa

nimenomainen kilpailukieltosopimus. Työnan-

tajan toimintaan liittyvästä erityisen painavas-

ta syystä työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia

kilpailukieltosopimuksesta, jolla rajoitetaan toi-

mihenkilön oikeutta harjoittaa itse työnantajan

kanssa kilpailevaa toimintaa tai mennä kilpai-

levaa toimintaa harjoittavan yrityksen palveluk-

seen. Tämä rajoitus voi olla voimassa enintään

6 kuukautta työsopimuksen päättymisestä (tie-

tyissä tapauksissa rajoitus voi olla voimassa vuo-

den verran). Kilpailukieltosopimuksen solmi-

minen edellyttää aina erityisen painavaa syytä.

Tällä viitataan siihen, että henkilöllä, jonka kans-

sa kilpailukieltosopimus solmitaan, on työnsä

kautta käytössään sellaista työnantajan liiketoi-

mintaa tai asiakassuhteisiin liittyvää tietoa, että

henkilön välittömästä siirtymisestä kilpailijan

palvelukseen tai ryhtymisestä itse kilpailevaan

toimintaan voisi aiheutua merkittävää haittaa

työnantajan liiketoiminnalle. Yleisimmin kilpai-

lukieltosopimuksia solmitaan erilaisissa tuote-

kehitys- ja myyntitehtävissä toimivien toimihen-

kilöiden kanssa.

9

Salassapitovelvollisuus

Työntekijä ei saa työsuhteen aikana käyttää hyö-

dykseen tai ilmaista muille työnantajan ammat-

ti- ja liikesalaisuuksia kuten taloudellisia tai

teknisiä tietoja tai tietoja työmenetelmistä, tuo-

tantomääristä, kaavoista ja asiakasrekistereistä.

Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti,

kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jäl-

keen.

Ammatillinen koulutus

Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on

sovittu, että työnantajan järjestäessä toimi-

henkilölle ammatillista koulutusta tai lähettä-

essä hänet ulkopuoliseen koulutukseen, mak-

saa työnantaja kaikki koulutuksesta aiheutuvat

suoranaiset kustannukset.

Mikäli koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella

toimihenkilön vapaa-aikana, tulee asiasta pai-

kallisesti sopia ennen koulutukseen menoa si-

ten, että työnantaja maksaa peruspalkan mu-

kaisen korvauksen tai antaa muulloin vastaavan

vapaan. Mikäli työajan ulkopuoliseen koulutuk-

seen osallistumisesta aiheutuu toimihenkilölle

lisäkustannuksia, tulee niiden korvaamisesta

myös sopia ennalta.

Matkakustannukset maksetaan matkakorvaus-

määräysten mukaisesti, mutta matkoihin käyte-

tyltä ajalta ei korvausta suoriteta.

Muut edut

Palkan lisäksi sinulle voi kuulua muita työsuhde-

etuja ja luontoisetuja, kuten työpaikkaruokailu,

auto, puhelin, kotitietokone, virkistymismahdol-

lisuuksia tai normaalia pidempiä lomia. Rahan-

arvoisista työsuhde-eduista maksetaan veroa.

Muistilista

• Työnantajan nimi, y-tunnus, osoite, puhelinnumero

• Työntekijän nimi, henkilötunnus, osoite, verotuskunta

• Työsuhteen alkamispäivä

• Sovellettava työehtosopimus

• Tehtävät

• Toimipaikka

• Työsopimuksen kesto

• Irtisanomisaika

• Koeaika

• Työaika

• Palkka

• Vuosiloma

• Lomaraha

• Sairausajan palkka

• Kilpailukielto

• Salassapitovelvollisuus

• Koulutuskustannusten korvausvelvollisuus

• Matkustusvelvollisuus ja matkakustannusten

korvaus

10

Työaika

Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään

kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia

viikossa. Toimihenkilöillä työaika on usein sovit-

tu 7,5 tunniksi päivässä ja 37,5 tunniksi viikos-

sa, paitsi tuotannollisella osastolla, jossa se on 8

h/vrk ja 40 h/vko. Työaika voi joustaa päivittäin,

viikoittain ja kuukausittain, mutta säännöllisen

työajan on tasoituttava työaikalain ja työehtoso-

pimuksen mukaisesti.

”Pekkaset”

Toimihenkilöunionin työehtosopimuksiin sisäl-

tyy säännöksiä n. pekkasvapaista, mikä merkit-

see vuotuisen työajan lyhentämistä yhteensä 100

tunnilla eli 12,5 työpäivällä vuodessa. Pekkasva-

paamääräykset koskevat ainoastaan niitä työ-

aikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40

tuntia viikossa. Tarkista pekkasten määräytymi-

nen työehtosopimuksestasi.

Yli- ja lisätyöt ja sunnuntaityö

Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työ-

ajan enimmäismäärän yli. Lisätyö on työtä, jota

tehdään yli sovitun työajan ylittämättä kuiten-

kaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 viikossa. Siis,

jos säännöllinen työaikasi on 7,5 ja jäät ylitöihin,

ensimmäinen puoli tuntia lasketaan lisätyöksi, ja

vasta sen jälkeen kyseessä on varsinainen ylityö.

Ylityöstä maksetaan erillinen rahakorvaus, tai

erikseen sovittaessa se voidaan korvata myös

vastaavalla vapaalla. Korvattava ylityö edellyt-

tää työnantajan määräystä ja työntekijän suos-

tumusta.

Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on

sovittu, että vuorokautisesta ylityöstä maksetaan

kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu

palkka ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu

palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kah-

deksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu

palkka ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu

palkka. Kun jäät työpäivän jälkeen muutamak-

si tunniksi ylitöihin, kyseessä on vuorokautinen

ylityö. Jos taas tulet viikonloppuna tai muuna va-

paapäivänä ylitöihin, kyseessä on viikoittainen

ylityö. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 % koro-

tettu palkka. Lisäksi työehtosopimuksissa on so-

vittu muita ylityön tekemiseen liittyviä asioita,

tarkista ne työehtosopimuksestasi.

Yli-, lisä- ja sunnuntaityöstä maksettava korotet-

tu palkka voidaan sopia maksettavaksi erillisenä

kuukausikorvauksena. Tällöin työsopimukseen

kirjataan peruste ja suuruus.

Liukuva työaika

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa

työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä

päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

Tämä edellyttää sopimusta työntekijän ja työn-

antajan välillä. Sopimuksessa tulee määritellä

seuraavat asiat:

• kiinteä työaika, jolla tarkoitetaan sitä aikaa,

jolloin työntekijän tulee olla työpaikalla

• liukuma-aika, jolla tarkoitetaan aikaa, jonka

rajoissa työntekijä voi valita työhön saapumi-

sensa ja poistumisensa esim. saapuminen

klo 7–9 välillä ja poistuminen 15–19 välillä

• ruokailutauko, joka voi olla kiinteä tai liukuva

esim. klo 11-13 välillä

2. Työaika

11

Lepoajat

Mikäli vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pi-

dempi, työntekijälle on pääsääntöisesti annetta-

va vuorokauden aikana säännöllinen vähintään

tunnin kestävä lepoaika, jota normaalisti kut-

sutaan ruokatauoksi. Tällöin työntekijälle tulee

antaa esteetön mahdollisuus poistua työpaikal-

ta. Voidaan sopia myös lyhyemmästä lepoajasta,

mutta sen tulee kuitenkin olla vähintään puoli

tuntia. Tätä ei lasketa työajaksi.

Elpymistauot

Työturvallisuuslain mukaan työntekijälle on tar-

vittaessa järjestettävä työn lomaan mahdollisuus

sellaisiin taukoihin, jotka mahdollistavat tar-

peellisen, lyhytaikaisen poistumisen työpistees-

tä. Tauon aikana ei työntekijällä ole kuitenkaan

oikeutta poistua työpaikalta, minkä johdosta

taukoaika luetaan säännölliseen työaikaan.

Osa-aikatyö

Erityisesti osa-aikatyössä työajoista kannattaa

sopia tarkkaan. Yleensä osa-aikaiseksi määritel-

lään työ, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa. Jos

työnantajalla on myöhemmin tarvetta lisätyövoi-

maan, lisätyötä on tarjottava ensin osa-aikaiselle.

0-työsopimus

Nykyisin solmitaan paljon ns. 0-työsopimuksia

tai työsopimukseen kirjataan työajaksi ”kutsut-

taessa töihin tuleva”. Tällöin on syytä tarkastaa

työsuhteen ehdot luottamusmieheltä tai liitosta.

12

3. Perhevapaat

Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijällä on oikeus jäädä äitiysvapaalle vii-

meistään 30 arkipäivää ennen laskettua synny-

tysaikaa. Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää.

Isällä on oikeus pitää isyysvapaata enintään 18

arkipäivää äitiys- tai vanhempainvapaan aika-

na. Isä voi pitää isyysvapaan 1–4 jaksossa. Lisäksi

isyysvapaa pitenee vielä 1–12 arkipäivällä, jos isä

pitää vähintään 12 viimeistä arkipäivää koko- tai

osa-aikaista vanhempainvapaata. Pidennys tu-

lee pitää yhtenä jaksona heti vanhempainvapaan

päätyttyä. (Vuonna 2006)

Vanhempainvapaa

Äitiysvapaan jälkeen vanhemmat voivat pitää 158

arkipäivän pituisen vanhempainvapaan koko- tai

osa-aikaisesti. Molemmat vanhemmat voivat pi-

tää kokoaikaista vanhempainvapaata enintään

kaksi jaksoa. Jakson vähimmäispituus on 12 ar-

kipäivää. Vanhemmat eivät voi olla vapaalla yhtä

aikaa. Vanhemmat voivat pitää vanhempain-

vapaan myös osa-aikaisena siten, että kumpi-

kin tekee työnantajansa kanssa vähintään kaksi

kuukautta kestävän sopimuksen osa-aikatyöstä.

Työ katsotaan osa-aikaiseksi jos työntekijän ko-

koaikaistyöaika ja -palkka on vähentynyt 40–60

prosenttia.

Hoitovapaa

Hoitovapaata voi pitää siihen saakka, kun lap-

si täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan ajalta voi

saada Kelan maksamaa lasten kotihoidon tukea.

Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vä-

hintään kuukauden pituista jaksoa, jollei toisin

sovita.

Osittainen hoitovapaa

Osittaisessa hoitovapaassa työnantaja ja toimi-

henkilö sopivat työajan päivittäisestä (6 h / vrk)

tai viikoittaisesta (30 h / vko) työajan lyhentä-

misestä. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on

työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan

palveluksessa vähintään 6 kuukautta viimeksi

kuluneen 12 kuukauden aikana. Osittainen hoi-

tovapaa voi kestää lapsen toisen kouluvuoden

päättymiseen saakka. Alle kolmivuotiaan lapsen

sekä ensi- ja toisluokkalaisen vanhemmat voivat

saada lapsen hoidosta Kelalta osittaista hoitora-

haa.

Perhevapaat ja palkanmaksu

Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa velvolli-

suutta maksaa työntekijälle palkkaa perheva-

paiden aikana, vaan äitiys-, isyys- ja vanhem-

painvapaan ajalta maksetaan Kelan päivärahaa.

Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on

kuitenkin sovittu, että äitiysvapaan ajalta mak-

setaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.

13

Vapaista ilmoittaminen

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle perhe-

vapaiden käyttämisestä viimeistään kaksi kuu-

kautta ennen vapaan alkamista. Enintään 12

arkipäivää kestävistä vapaista ilmoitusaika on

kuitenkin kuukausi. Äitiysvapaa voidaan kuiten-

kin varhentaa ja synnytyksen yhteydessä pidet-

täväksi aiottu isyysvapaan ajankohta muuttaa

lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman ter-

veydentilan johdosta. Ajankohdan muuttamises-

ta työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle niin

pian kuin mahdollista. Muutoin työntekijä voi

muuttaa ajankohtaa vain perustellusta syystä. Il-

moitusaika on tällöin kuukausi.

Työhön paluu

Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työ-

hönsä perhevapaiden jälkeen. Mikäli tämä ei ole

mahdollista, on työnantajan tarjottava työnteki-

jälle aikaisempaa työtä vastaavaa työtä.

Raskauteen ja hoitovapaaseen liittyvä

erityinen irtisanomissuoja

Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden johdos-

ta eikä sillä perusteella, että hän on ilmoittanut

käyttävänsä perhevapaita tai on perhevapaal-

la. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai

hoitovapaalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa

taloudellisista ja tuotannollisista syistä vain, jos

työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Perhe-

vapaan päätyttyä työntekijä on normaalin työ-

suhdeturvan piirissä.

Tilapäinen hoitovapaa ja lyhyt tilapäinen loma

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus

saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työ-

päivää kerrallaan äkillisesti sairastuneen alle 10-

vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän

hoitamiseksi. Myös eri taloudessa asuva huolta-

ja voi käyttää tätä oikeutta. Lisäksi työntekijällä

on oikeus tilapäiseen poissaoloon, jolloin hänen

välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen per-

heettään kohdanneesta sairaudesta tai onnet-

tomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman

ja pakottavan syyn vuoksi esim. perheenjäsenen

kuolema tai lähiomaisen hautajaiset. Työnanta-

jalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tilapäi-

sen hoitovapaan ajalta tai poissaolosta pakotta-

vista perhesyistä.

Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on

sovittu lyhyestä tilapäisestä lomasta. Toimihen-

kilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus-

tapauksen tai läheisen kuoleman takia annetta-

vaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimi-

henkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä

omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puoli-

son vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja si-

saria.

Työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä

luotettava selvitys poissaolon perusteista esim.

lääkärintodistus.

14

Matkustusvelvollisuus ja

matkakustannusten korvaus

Työsopimuksessa voidaan sopia, että työtekijä

on velvollinen matkustamaan tarvittaessa työn

edellyttämässä laajuudessa. Matkakustannus-

ten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen

ja/tai yrityksen matkustusohjesäännön mukaan.

Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on

sovittu matkakorvauksista. Tarkista määräykset

työehtosopimuksesta, mutta seuraavassa muu-

tamia tärkeitä seikkoja:

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö

lähtee matkalle työpaikalta tai kotoaan ennen

säännöllisen työajan alkamista (sovittava erik-

seen). Matka katsotaan päättyneeksi, kun toimi-

henkilö palaa työpaikalleen tai kun hän säännöl-

lisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin.

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakus-

tannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat,

matkatavarakustannukset sekä milloin matka ta-

pahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat. Mat-

kasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee

tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle

lähtöä.

Matka-ajan palkka

Toimihenkilöunionin työehtosopimusten mukaan

jos toimihenkilö matkustaa vapaa-aikana, makse-

taan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvaukse-

na peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työ-

päivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaa

ei lueta työajaksi ylityötä laskettaessa.

Päivärahat

Työnantaja maksaa päivärahaa, mikäli erityinen

työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyy-

dellä varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.

Päivärahan suuruus määräytyy yleensä Vero-

hallituksen kulloinkin voimassa olevien matka-

kustannuskorvauspäätösten enimmäismäärien

mukaisesti, kotimaassa kotimaanpäiväraha ja

ulkomailla ulkomaanpäiväraha. Päiväraha on ve-

rovapaa.

Kun työmatka kestää yli 10 tuntia tai viimeinen

matkavuorokausi ylittyy vähintään 6 tuntia, mak-

setaan kokopäiväraha. Jos työmatka kestää yli 6

tuntia tai viimeinen matkavuorokausi ylittyy vä-

hintään kaksi tuntia, maksetaan osapäiväraha.

Päivärahaa alennetaan 50 %, jos yli 10 tunnin

työmatkan aikana on tarjottu kaksi ateriaa ja yli

6 tunnin aikana yksi ateria.

Jos työmatkalta ei makseta päivärahaa, saa ate-

riakorvauksen.

Oman auton käyttö

Jos työmatkalla on sovittu oman auton käytöstä,

maksetaan siitä kilometrikorvaus Verohallituk-

sen ohjeiden mukaisesti. Kilometrikorvausta ei

makseta kodin ja työpaikan välisestä matkasta.

4. Matkustaminen

15

5. Vuosiloma

Vuosiloman määräytyminen

Vuosiloma määräytyy pääsääntöisesti vuosilo-

malain mukaan. Lomaa ansaitaan 2 lomapäi-

vää kalenterikuukautta kohden, jos työsuhde on

kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden

päättyessä ja 2,5 lomapäivää, jos työsuhde on

kestänyt vähintään vuoden. Lomanmääräytymis-

vuodella tarkoitetaan 1.4.–31.3. välistä 12 kuu-

kauden ajanjaksoa.

Täydellä lomanmääräytymiskuukaudella tarkoi-

tetaan sellaista kalenterikuukautta, joka oikeut-

taa lomaan. Ansaintasäännöt:

• Jos työntekijä työsopimuksen mukaan tekee

vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa

työtä, ansaitsee hän palkallista vuosilomaa

(ensisijainen sääntö)

• Jos työntekijä työsopimuksen mukaan tekee

aina tai osittain alle 14 päivänä kalenterikuu-

kaudessa työtä, mutta hänelle kertyy työsopi-

muksen mukaan vähintään 35 työtuntia kalen-

terikuukaudessa, ansaitsee hän palkallista vuosi-

lomaa. 35 tunnin -sääntö tulee siis sovelletta-

vaksi esim. osa-aikatyössä.

• Jos työntekijä tekee kaikkina kalenterikuukau-

sina alle 14 päivää tai 35 tuntia, on silti oikeus

saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenteri-

kuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työ-

suhteessa.

Lomakausi on 2.5.–30.9. välinen ajanjakso, jon-

ka kuluessa loma on yleensä annettava. Talvilo-

makausi on 1.10.–30.4.

Lomapäiviä ovat arkipäivät mukaan lukien arki-

lauantait. Sunnuntait ja kirkolliset juhlapäivät

sekä itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto,

pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät ole loma-

päiviä, eivätkä näin ollen kuluta lomaa.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vuo-

siloman ajankohdasta, mikäli mahdollista kuu-

kautta ja kuitenkin viimeistään kahta viikkoa

ennen loman tai sen osan alkamista. Hänen on

annettava ennen loman määräämistä työnteki-

jälle tilaisuus esittää mielipide loman ajankoh-

dasta. Työnantajalla on kuitenkin viime kädes-

sä oikeus määrätä loman ajankohta edellyttäen,

että kesälomaosuus on lomakautena. Myös ke-

säloman pitämisestä lomakauden ulkopuolella

voidaan sopia. Työnantajalla ei ole yksipuolisesti

oikeutta jakaa työntekijän vuosilomaa. Työnteki-

jän suostumuksella voidaan 12 arkipäivää ylittä-

vä loma antaa lomakauden ulkopuolella yhdessä

tai useammassa jaksossa.

Mikäli työntekijä vuosiloman tai sen osan alka-

essa on työkyvytön, on loma siirrettävä myöhäi-

sempään ajankohtaan, jos työntekijä sitä pyytää.

Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi loman

alkamisen jälkeen ja työkyvyttömyys jatkuu yh-

täjaksoisesti yli seitsemän päivää, ei tämän ajan

ylittävää osaa lueta vuosilomaksi, jos työnteki-

jä ilman aiheetonta viivytystä pyytää tämän osan

siirtoa.

16

Työantaja ja työntekijä voivat sopia, että 18 päi-

vää ylittävä loman osa (eli 12 päivää) pidetään

seuraavalla lomakaudella tai säästövapaana.

Työntekijällä on oikeus säästää 6 päivää, jos siitä

ei aiheudu haittaa tuotanto- ja palvelutoiminnal-

le. Lisäksi hän voi työnantajan kanssa sopia siitä,

että lisä- ja ylityökorvauksena annettava vapaa

yhdistetään säästövapaaseen.

Vuosilomapalkka ja lomaraha

Työntekijä saa loma-ajalta saman palkan kuin

hän olisi saanut työssä ollessaan. Palkkaan kuu-

luvia luontoisetuja ei oteta huomioon vuosilo-

mapalkassa, vaan ne on annettava työntekijälle

loman aikana vähentämättöminä, paitsi ruokae-

tu, joka on korvattava rahakorvauksena.

Työehtosopimuksessa on sovittu lomarahasta,

joka on 50 % vuosilomapalkasta. Lomarahan

maksamisen edellytyksenä ei ole työhön paluu

lomalta, vaan tämä raha suoritetaan työntekijäl-

le lomapalkan maksamisen yhteydessä.

Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on

sovittu, että vuosilomapalkka maksetaan ennen

loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu

sen maksamisesta säännönmukaisena palkan-

maksupäivänä. Puolet lomarahasta maksetaan

vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puo-

let sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimi-

henkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jäl-

keiseltä työpäivältä maksetaan.

Lomakorvauksella tarkoitetaan loman korvaa-

mista rahana työsuhteen päättyessä.

17

6. Sairausajan palkka

Työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa,

kun työkyvyttömyyden on aiheuttanut sairaus tai

tapaturma. Palkan on oltava sama kuin hän työs-

sä ollessaan olisi saanut säännöllisenä työaika-

na. Saadakseen sairausajan palkkaa työntekijän

tulee viipymättä ilmoittaa työnantajalle sairau-

destaan ja siitä, milloin arvioi työkyvyttömyyden

päättyvän. Työntekijän on esitettävä työnantajan

vaatiessa työterveyslääkärin tai muu työnantajan

hyväksymä lääkärintodistus.

Sairausajan palkka määräytyy työsopimuslain,

työehtosopimuksen tai yrityskohtaisen sopimuk-

sen mukaan.

Työsopimuslain mukaan palkkaa maksetaan 1+9

arkipäivää. Alle kuukauden jatkuneissa työsuh-

teissa on oikeus saada 50 % palkasta.

Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa palk-

kaa maksetaan työsuhteen keston mukaan pää-

sääntöisesti seuraavasti:

1 kk – 1 vuosi = 4 viikkoa

1 vuosi – 5 vuotta = 5 viikkoa

yli 5 vuotta = 3 kuukautta

Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa saira-

usajan palkka on pääsääntöisesti 50 % 1+9 ar-

kipäivän ajalta. Voi olla myös niin, että alle kuu-

kauden työsuhteissa ei ole laisinkaan oikeutta

sairausajan palkkaan. Tarkista määräys työehto-

sopimuksesta.

18

Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen

työympäristöön. Se koskee niin fyysistä kuin

henkistäkin työturvallisuutta. Työnantajan vel-

vollisuus on järjestää turvalliset työolot ja edis-

tää työntekijöiden hyvinvointia työssä. Työnanta-

jan on kohdeltava työntekijöitä samanveroisesti

iästä, sukupuolesta tai rodusta riippumatta.

Jokaisella työpaikalla on työnantajan nimeämä

työsuojelupäällikkö.

Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoilla

valitaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varaval-

tuutettua. Työsuojeluvaltuutettu yhdessä työsuo-

jelupäällikön kanssa huolehtii työolojen turvalli-

suudesta. Vähintään 20 työntekijän työpaikoilla

valitaan lisäksi työsuojelutoimikunta. Työsuoje-

lun toteutumista valvovat työsuojelupiirit.

Työterveyshuolto

Työnantajan on järjestettävä työterveyshuol-

to työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemi-

seksi. Työterveyshuolto on useilla työpaikoilla

ennalta ehkäisevää laajempaa eli kattaa myös

sairaudenhoidon. Työterveyshuolto voi toimia

kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisellä

terveysasemalla tai suurissa yrityksissä omalla

terveysasemalla.

7. Työsuojelu

19

Työntekijän irtisanoutuminen ja

työsuhteen purkaminen

Työntekijä ei tarvitse mitään irtisanomisperus-

teita irtisanoakseen työsopimuksen. Ainoa seik-

ka, jota hänen tulee noudattaa on irtisanomisai-

ka. Alle 5 vuoden työsuhteessa 14 päivää ja yli 5

vuoden työsuhteessa yksi kuukausi. Ilmoitus ir-

tisanoutumisesta on toimitettava työnantajalle

tai tämän edustajalle henkilökohtaisesti, tai jos

se ei ole mahdollista, postitse työnantajan osoit-

teeseen. Sama koskee työnantajaa työntekijää ir-

tisanoessaan.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomis-

aikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajal-

le kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan

palkkaa vastaavan määrän.

Työntekijällä ei ole vapaata oikeutta purkaa työ-

sopimusta päättymään ilman irtisanomisaikaa.

Työntekijä saa purkaa työsopimuksen, jos työn-

antaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai

laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikut-

tavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työnteki-

jältä voida kohtuudella edellyttää sopimussuh-

teen jatkamista edes irtisanomisajan pituista

aikaa.

Työnantajan suorittama työsuhteen

päättäminen työntekijästä johtuvista syistä

Työnantaja saa irtisanoa työntekijän vain asial-

lisesta ja painavasta syystä noudattaen irtisano-

misaikaa. Lain mukaan alle vuoden työsuhteessa

irtisanomisaika on 14 päivää, 1–4 vuotta 1 kuu-

kausi, 4–8 vuotta 2 kuukautta, 8–12 vuotta 4 kuu-

kautta ja yli 12 vuotta 6 kuukautta.

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen

noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava

työntekijälle korvauksena palkka irtisanomisai-

kaa vastaavalta ajalta.

Työsopimuksen päättämiseen oikeuttavia pe-

rusteita voivat olla mm. perusteeton poissaolo,

ohjeiden vastainen menettely, huolimattomuus

työssä, sopimaton käytös työssä, työvelvoitteen

laiminlyönti ja työstä kieltäytyminen, puutteel-

linen ammattitaito, soveltumattomuus työhön

ja heikot työsuoritukset, kilpaileva toiminta, sa-

lassapitovelvollisuuden rikkominen, rikollinen

toiminta, alkoholin käyttö työpaikalla, lahjusten

vastaanottaminen ja antaminen, työturvallisuu-

den vaarantaminen, olennainen harhaanjohta-

minen työsopimusta tehtäessä.

Perusteet, jotka pääsääntöisesti eivät oikeuta

työsopimuksen päättämiseen voivat olla esim.

sairaus, työntekijän osallistuminen lakkoon tai

muuhun työtaisteluun, työntekijän poliittiset,

uskonnolliset tai muut mielipiteet sekä osallis-

tuminen yhteiskunnalliseen toimintaan tai yh-

distystoimintaan, työntekijän raskaus ja perhe-

vapaalla oleminen, työntekijän turvautuminen

oikeuskeinoihin.

Työsopimus voi päättyä myös purkuun, jolloin ei

noudateta irtisanomisaikaa, vaan työsuhde päät-

tyy heti. Purkamisperusteiden tulee olla selvästi

painavammat kuin irtisanomiseen oikeuttavien

perusteiden. Mitä törkeämpi käytös on kysymyk-

sessä, sitä varmempaa on, että työnantajalla on

oikeus irtisanomisen sijasta purkaa työsopimus.

Viime kädessä purkamis- tai irtisanomisperus-

teen eron ratkaisee tuomioistuin ns. kokonais-

harkinnan perusteella.

8. Työsuhteen päättyminen

20

Työsopimusta voidaan pitää purkautuneena, jos

työntekijä on poissa töistä viikon (7 vrk) ilmoitta-

matta tästä työnantajalle.

Taloudelliset ja tuotannolliset

irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun

tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannolli-

sista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjes-

telyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti

ja pysyvästi:

• työ on vähentynyt vähäistä suuremmassa

määrin

• työn vähentyminen ei ole luonteeltaan

tilapäistä

• työntekijää ei voida kohtuudella ammatti-

taitoonsa ja työkykyynsä nähden sijoittaa

uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Eräiden erityisryhmien irtisanomissuoja

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja henki-

löstön edustajat voidaan irtisanoa vain kahdessa

tapauksessa:

• Henkilöstä johtuvat syyt: on olemassa irti-

sanomisperuste ja niiden työntekijöiden

enemmistön suostumus, joiden luottamus-

miehenä tai työsuojeluvaltuutettuna ko. hen-

kilö on tai

• Taloudelliset ja tuotannolliset syyt: mikäli työ

kokonaan päättyy ja yhteisesti todetaan, ettei

luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle

voida järjestää muuta työtä, joka vastaisi hänen

ammattitaitoaan.

Mikäli työntekijä on raskaana, äitiys-, isyys-, van-

hempain- tai hoitovapaalla, nauttii hän erityistä ir-

tisanomissuojaa.

Työnantajalla ei ole oikeutta katkaista asevelvol-

lisen työsuhdetta palvelukseen astumisen tai sen

suorittamisen johdosta.

Opintovapaalain mukaan työnantaja ei saa irti-

sanoa tai purkaa työntekijän työsopimusta sillä

perusteella, että hän on hakenut tai käyttänyt

opintovapaata. Muut lailliset perusteet oikeutta-

vat irtisanomiseen opintovapaan aikana.

Työsopimuksen päättämismenettely

Työnantajan on suoritettava irtisanominen koh-

tuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomispe-

ruste on tullut työnantajan tietoon. Purkamis-

oikeutta tulee käyttää kahden viikon kuluessa

siitä, kun aihe purkamiseen ilmaantui tai jos syy

on jatkuva, kun saatiin tieto sen lakkaamisesta.

Ennen irtisanomisen toimittamista työnanta-

jan on varattava työntekijälle mahdollisuus tul-

la kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Tällöin

työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää

avustajaa. Tarkista luottamusmieheltä, että irti-

sanominen on asiallinen ja varmista palkkasaa-

tavasi. Älä allekirjoita sopimuksia, joista et ole

varma, mitä ne tarkoittavat.

21

Mikäli irtisanominen perustuu taloudellisiin tai

tuotannollisiin syihin, tulee sellaisessa yritykses-

sä, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään

30 työntekijää, ennen irtisanomista koskevaa

päätöksentekoa noudattaa yhteistoimintalaissa

säädettyä määrämuotoihin ja määräaikoihin si-

dottua neuvottelumenettelyä.

Jos irtisanomisen tai työsuhteen purun yhteydes-

sä jää työttömäksi, on välittömästi ilmoittaudut-

tava työvoimatoimistoon ja haettava ansiosidon-

naista työttömyyskorvausta työttömyyskassasta.

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus

saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen to-

distus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laa-

dusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä

todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen

päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidos-

ta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä

muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi.

Lomauttaminen

Lomauttaminen merkitsee työnteon ja palkan-

maksun osittaista tai täydellistä keskeyttämistä

toistaiseksi tai määräajaksi. Lomauttamisen ai-

kana työsopimussuhde on kuitenkin voimassa.

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamises-

ta työntekijälle henkilökohtaisesti vähintään 14

päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoituk-

sessa on mainittava lomautuksen peruste, sen

alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Joissain

Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on

sovittu, että lomautusilmoitusaika on alle vuo-

den työsuhteessa 14 päivää ja yli vuoden työsuh-

teessa kuukauden. Tarkista lomautusilmoitusai-

ka työehtosopimuksestasi.

Lomautuksen ajalta työntekijä voi hakea ansiosi-

donnaista työttömyysturvaa.

22

Kaikki TU:n jäsenet työpaikalla kuuluvat TU-klu-

biin. Klubi on vapaamuotoinen yhteenliittymä,

joka edistää työpaikan ja toimihenkilöiden hy-

vinvointia.

TU-klubi on keskustelua työpaikan asioista ja

vaikuttamista niihin:

• Miten meillä menee?

• Ovatko palkat kohdallaan ja toimivatko

kannustimet?

• Riittääkö työaika, korvataanko ylitöistä?

• Onko töihin kiva tulla,

jaksetaanko siellä olla?

• Uhkaavatko irtisanomiset, miten menetellä?

• Mitä me voimme tehdä yhdessä?

• Miten voimme auttaa luottamusmiestä,

onko meillä sellaista?

Mutkaton ja helppo TU-klubi

Klubin voi käynnistää kuka tahansa TU:n jäsen.

Toiminta voi alkaa vaikkapa rupattelusta kah-

vitauolla. Työajalla kokoontumiseen tarvitaan

työnantajan lupa, mutta omalla ajalla (tauoilla

tai työajan jälkeen) henkilöstöllä on oikeus ko-

koontua myös työpaikallaan.

Klubilaiset valitsevat keskuudestaan klubivastaa-

van ja sopivat tavoista toimia. Vastaava kutsuu

porukan koolle sekä pitää yhteyttä yhdistykseen

ja liittoon. Klubit toimivat yhdistyksen alaisuu-

dessa. Työpaikalla eri yhdistyksen jäsenet kuu-

luvat kaikki samaan klubiin. Mukaan voi kutsua

myös vielä järjestäytymättömät työkaverit.

TU tarjoaa

• työpaikan klubipaketin

• koulutusta klubi-iltaan

• tiedotusta

Katso lisää: www.tuklubi.fi

9. Työpaikkatoiminta ja TU-klubit

23

Luottamusmies on ensisijainen työntekijöiden

edustaja, jonka työntekijät valitsevat työehtoso-

pimusten määräysten perusteella. Luottamus-

miehen asema perustuu luottamusmiessopimuk-

siin (ammattiliiton ja työnantajaliiton solmimia)

sekä työsopimus- ja yhteistoimintalakiin. Luotta-

musmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan

ja työntekijöiden välisten neuvottelu- ja yhteis-

toimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen.

Luottamusmies edustaa neuvotteluissa vain jär-

jestäytyneitä eli ammattiliittoon kuuluvia työn-

tekijöitä. Yhteistoimintaneuvotteluissa hän voi

edustaa myös koko henkilöstöryhmää.

Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmies:

• edustaa työpaikan toimihenkilöitä

• valvoo ja soveltaa työehtosopimuksen ja

työlainsäädännön toteutumista työpaikalla

• neuvottelee kollektiivisesti työsuhdeasioista

työnantajan kanssa

• auttaa ja neuvoo yksittäisiä jäseniä

työsuhdekysymyksissä

Jos sinulla on esimiehesi tai työnantajasi kanssa

asia, jota et itse osaa ratkaista, kannattaa kään-

tyä luottamusmiehen puoleen. Jos asiat eivät rat-

kea työpaikan omin voimin, luottamusmies voi

ottaa yhteyttä ammattiliittoon, josta löytyy työ-

suhde- ja lakipalveluita. Jos työpaikallasi ei ole

luottamusmiestä, voit ottaa suoraan yhteyttä

omaan liittoosi.

Luottamusmiehen valitseminen

Esimerkiksi teollisuuden toimihenkilöiden työ-

ehtosopimuksissa liittoon kuuluvilla toimihenki-

löillä on oikeus valita keskuudestaan luottamus-

mies ja varaluottamusmies. Erikseen sovittaessa

tai kun toimihenkilöitä on riittävästi, voidaan

valita osastonluottamusmies. Luottamusmiehet

toimivat pääsääntöisesti oman toimensa ohella.

Kokopäiväisiä luottamusmiehiä voi löytyä suu-

rimmilta työpaikoilta.

Luottamusmies valitaan työpaikalla vaalilla. Jä-

senillä tulee olla mahdollisuus osallistua vaaliin.

Yleensä järjestetään vaalikokous, jossa luotta-

musmiesehdokkaiden välillä suoritetaan vaali.

Joskus ehdokkaita on vain yksi. Hänet voidaan

valita suoraan, jos jäsenet niin haluavat.

Luottamusmiesten koulutus

Ammattiliitot järjestävät luottamusmiehille kou-

lutusta työlainsäädännöstä, työehtosopimusten

tulkinnasta ja neuvottelutilanteiden hoitami-

sesta. Ammattiliitot ja työnantajaliitot ovat so-

pineet, että luottamusmiehet voivat osallistua

koulutukseen työaikana.

10. Luottamusmies

24

Luottamusmiehen oikeudet

Luottamusmies nauttii lain ja sopimusten nojalla

irtisanomissuojaa: työnantaja voi irtisanoa luot-

tamusmiehen vain erityisen painavilla perusteil-

la. Luottamusmies on oikeutettu saamaan työs-

tään vapaata tehtäviensä hoitamiseksi ja yleensä

myös luottamusmieskorvausta. Esim. teollisuu-

den toimihenkilöiden työehtosopimuksissa kor-

vaus vaihtelee 40–300 euron välillä riippuen toi-

mihenkilöiden määrästä.

Erityisen tärkeää on, että luottamusmies saa

työnantajalta riittävästi tietoa tehtävänsä hoita-

miseksi. Työnantaja on velvollinen:

• huolehtimaan siitä, että luottamusmiehelle

ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa

vaiheessa työpaikan toimihenkilöitä välittö-

mästi tai välillisesti koskevista asioista

• erimielisyystapauksissa antamaan kaikki

tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot

• antamaan luottamusmiehelle sopimuksen

piiriin kuuluvista toimihenkilöistä palkka-

tiedot palkkakehityksen seuraamiseksi

Erimielisyydet

Erimielisyystilanteessa huomioitavaa:

• Erimielisyys voi olla mikä tahansa työsuhde-

etuuteen, työlainsäädännön ja työehtosopi-

muksen soveltamiseen liittyvä asia.

• Selvitä oikeutesi ja velvollisuutesi luottamus-

mieheltä. Jos työpaikalla ei ole luottamusmies-

tä, ota yhteyttä TU:n työsuhdepäivystykseen.

• Käy erimielisyys läpi ensin esimiehesi kanssa.

• Jos ette pääse yhteisymmärrykseen, pyydä

luottamusmiestä viemään asiaasi eteenpäin.

Hän neuvottelee puolestasi työnantajan

edustajan kanssa.

• Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä,

joudut jatkamaan itse neuvotteluja, mutta

voit pyytää koko ajan taustatukea liitosta.

• Jos asia ei ratkea työpaikalla, erimielisyys

siirretään Toimihenkilöunionin hoidettavaksi.

• Tämän jälkeen asiaasi vie eteenpäin liiton

asiamies. Hän neuvottelee työnantajaliiton

vastaneuvottelijan kanssa.

• Liiton asiamies voi neuvotella puolestasi

myös suoraan työnantajasi kanssa.

• Jos asia ei ratkea edes liittotasolla, se voidaan

viedä aina oikeuteen saakka, asian luonteesta

riippuen joko työtuomioistuimeen tai yleisiin

tuomioistuimiin.

Lisätietoja ja neuvontaa työsuhdeasioissa saat

Toimihenkilöunionista.

www.toimihenkilounioni.fi

www.tuklubi.fi

25

TYÖSOPIMUS

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet työsopimuksen seuraavin ehdoin. Sopimus on laadittu kahtenasamanlaisena kappaleena, joista yksi kummallekin sopijapuolelle.

Työsuhteessa sovelletaan Toimihenkilöunionin – _________________________________________________ välistä

____________________________________________________________________________ alan työehtosopimusta.

Toimen nimi _____________________________________________________________________________________________

Toimeen sisältyvät päätehtävät___________________________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________________

Työhönottopaikka (kaupunki/kunta) ______________________________________________________________________

Toimesta on tehty erillinen toimenkuvaus.

TYÖSUHDE ALKAA TYÖAIKA TYÖ ON

____ / ____ ____ ____ h/pv päivätyö ________________________

vuorotyö ________________________

liukuva työaika ________________________

TYÖSOPIMUS on voimassa toistaiseksi.

TYÖSOPIMUS on määräaikainen, joka päättyy _________________________________________________________

Määräaikaisen sopimuksen peruste ____________________________________________________________________

KOEAIKA ______________ kk

PALKKA ______________ euroa/kk Palkanmaksupäivä _____ / _____ _____

Palkkapankki ja tilinumero ____________________________________________

Toimen vaativuusluokka (TVL) __________ Vuosiloma ____________pv/kk

LUONTOISEDUT

Ruokaetu verotusarvo euroa/kk

Asunto vuokra euroa/kk

Autoetu verotusarvo euroa/kk

Muu etu verotusarvo euroa/kk

MUUT SOVITUT EHDOT________________________________________________________________________________________________

Toimihenkilölle on selvitetty sovellettava työehtosopimus ja neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

_______________________________________________ _____ / _____ ______Paikka ja aika_______________________________________________ _________________________________________Työnantaja/yritys Toimihenkilö

_______________________________________________ _________________________________________Osoite Osoite

Toimihenkilöunioni TU ry

Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki

puhelin (09) 172 731, faksi (09) 1727 3330

www.toimihenkilounioni.fi

2006