Tilinpäätös ja Toimintakertomus vuodelta 2016

Kunnanhallitus 27.3.2017 § 55 Valtuusto 12.6.2017 61

2

2

Sisällys1. JOHDANTO.............................................................................................................................................5

1.1. Tilinpäätössäännökset...................................................................................................................51.2. Tilinpäätösasiakirjat........................................................................................................................5

2. TOIMINTAKERTOMUS.........................................................................................................................62.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa....................................................................6

2.1.1 Kunnanjohtajan katsaus........................................................................................................62.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...............................................................102.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys...................................................................122.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa..............................................142.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä..................................................................172.1.6 Kunnan henkilöstö................................................................................................................182.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista.................................................................................................182.1.8 Ympäristötekijät.....................................................................................................................19

2.2 Selonteko Vimpelin kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä...........................................212.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus....................................................23

2.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen..................................................................................232.3.2 Toiminnan rahoitus...............................................................................................................25

2.4 Rahoitusasema ja sen muutokset..............................................................................................272.5. Kokonaistulot ja -menot...................................................................................................................292.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous..............................................................................................30

2.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä...........................................302.4.1 Konsernin toiminnan ohjaus................................................................................................312.6.3. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä.................................................................322.6.4. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat......................................................................342.6.5. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä................................................342.6.6. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut..............................................................................35

2.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet................................392.7.1. Tilikauden tuloksen käsittely...............................................................................................392.6.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet..............................................................................40

3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN.................................................................................................403.1 Tavoitteiden toteutuminen...........................................................................................................40

3.1.1 Keskusvaalilautakunta.........................................................................................................403.1.2 Tarkastuslautakunta.............................................................................................................403.1.3 Kunnanhallitus.......................................................................................................................413.1.4 Vesihuoltolaitos.....................................................................................................................453.1.5 Talous- ja velkaneuvonta.....................................................................................................483.1.6 Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta...........................................................................49

3.1.6.1 Hallinto............................................................................................................................503.1.6.2 Aikuispsykologiset palvelut..........................................................................................523.1.6.3 Vastaanottopalvelut......................................................................................................533.1.6.4 Erikoissairaanhoito.......................................................................................................543.1.6.5 Suun terveydenhuolto..................................................................................................543.1.6.6 Ympäristöterveydenhuolto...........................................................................................553.1.6.7 Aikuissosiaalityö............................................................................................................553.1.6.8 Perhepalvelut.................................................................................................................57

3

3

3.1.6.9 Hoito- ja hoivapalvelut sekä kuntoutus......................................................................583.1.6.10 Vammaispalvelut...........................................................................................................613.1.6.11 Työterveyspalvelut........................................................................................................63

3.1.7. Järvi-Pohjanmaan sivistyslautakunta.................................................................................653.1.7.1 Talousarvion toteutuminen..........................................................................................653.1.7.2. Sivistystoimen hallinto..................................................................................................673.1.7.3. Varhaiskasvatus............................................................................................................693.1.7.4. Perusopetus...................................................................................................................713.1.7.5. Alajärven lukio...............................................................................................................723.1.7.6. Vimpelin lukio................................................................................................................723.1.7.7. Alajärven musiikkiopisto...............................................................................................733.1.7.8. Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto.............................................................................743.1.7.9. Kirjastopalvelut..............................................................................................................753.1.7.10. Museopalvelut...............................................................................................................763.1.7.11. Kulttuuripalvelut.............................................................................................................79

3.1.8. Järvi-Pohjanmaan maaseutulautakunta............................................................................803.1.8.2. Toimintakertomus.........................................................................................................803.1.8.3. Maaseututoimen hallinto..............................................................................................813.1.8.4. Maaseututoimen luottamusmieshallinto....................................................................823.1.8.5. Tuki- ja viranomaistehtävät.........................................................................................823.1.8.6. Maaseudun kehittäminen.............................................................................................843.1.8.7. Maaseututoimien avustukset.......................................................................................853.1.8.8. Lomatoimen hallinto.....................................................................................................853.1.8.9. Lomituspalvelut / maatalousyrittäjät...........................................................................863.1.8.10. Lomituspalvelut / turkistuottajat..................................................................................87

3.1.9. Järvi-Pohjanmaan tekninen lautakunta.............................................................................883.1.9.2. Järvi-Pohjanmaan teknisen lautakunnan sitovat tavoitteet valtuustoon nähden.883.1.9.3. Tilapalvelu......................................................................................................................883.1.9.4. Ravintohuolto.................................................................................................................893.1.9.5. Puhdistuspalvelu...........................................................................................................893.1.9.6. Yhdyskuntasuunnittelu.................................................................................................903.1.9.7. Yhdyskuntatekniset palvelut........................................................................................90

3.1.10. Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikalautakunta..........................................................................913.1.10.2. Talousarvion toteutuminen..........................................................................................913.1.10.3. Hallinto............................................................................................................................913.1.10.4. Liikuntapalvelut ja liikuntapaikkojen hoito.................................................................923.1.10.5. Nuorisotoimi...................................................................................................................93

3.1.11. Järvi-Pohjanmaan rakennus- ja ympäristölautakunta.....................................................953.1.11.2. Rakennusvalvonta........................................................................................................953.1.11.3. Ympäristöpalvelut.........................................................................................................96

3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen............................................................................973.2.1. Käyttötalouden toteutuminen sitovuustasolla...................................................................973.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen.......................................................................................983.2.3. Investointien toteutuminen................................................................................................1003.2.4. Rahoitusosan toteutuminen...............................................................................................103

4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT.............................................................................................................1034.1. Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet.............................................................1034.2. Tuloslaskelma.............................................................................................................................1044.3. Rahoituslaskelma.......................................................................................................................1054.4. Tase..............................................................................................................................................106

4

4

4.5. Konsernilaskelmat......................................................................................................................1084.5.1. Konsernituloslaskelma.......................................................................................................1084.5.2. Konsernirahoituslaskelma.................................................................................................1094.5.3. Konsernitase........................................................................................................................110

5. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT....................................................................................................1125.1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät......................................................................................................1125.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot..........................................................................................113

5.2.1. Toimintatuotot......................................................................................................................1135.2.2. Verotulojen erittely..............................................................................................................1135.2.3. Valtionosuuksien erittely....................................................................................................1135.2.4. Palvelujenostojenerittely...................................................................................................1135.2.5. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista................................................1145.2.6. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot..........................................120

5.3. Tasetta koskevat liitetiedot........................................................................................................1215.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot..............................................................................121

5.3.1.1. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja sijoitukset...............................................1215.3.1.2. Arvonkorotukset..........................................................................................................1225.3.1.3. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset............................................1225.3.1.4. Omistukset muissa yhteisöissä.................................................................................1225.3.1.5. Saamisten erittely.......................................................................................................1235.3.1.6. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät.................................................................124

5.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot............................................................................1245.3.2.1. Oman pääoman erittely..............................................................................................1245.3.2.2. Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua.........................1255.3.2.3. Vieras pääoma, erittely..............................................................................................1255.3.2.4. Siirtovelkoihin liittyvät olennaiset erät......................................................................126

5.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot.............................................................1265.4.1. Vastuusitoumukset.............................................................................................................1265.4.2. Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista.........................................................1275.4.3. Muut kuntaa koskevat ulkopuoliset järjestelyt.....................................................................127

5.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot.................................................1276. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET..............................................................................................129

7. SUURTUOTETAULUKOT.................................................................................................................133

5

5

1. JOHDANTO

1.1. Tilinpäätössäännökset Kunnan tilinpäätöksen laadinnasta on säännökset kuntalaissa ja kirjanpitolaissa. Kuntalain (410/2015) 113 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraa-van vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

1.2. Tilinpäätösasiakirjat Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslas-kelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toi-mintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetie-doissa.

Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpää-tökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätökseen kuuluvat myös tarkastuskertomus ja tarkastuslauta-kunnan arviointikertomus. Nämä kertomukset esitetään erillisinä asiakirjoina.

6

6

2. TOIMINTAKERTOMUS

2.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

2.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2016 oli Vimpelin kunnalle monella tapaa juhlavuosi. Kunta täytti 150- vuotta ja koko vuoden mittaan oli erilaisia juhlavuoteen liittyviä tapahtumia, merkittävimpänä kansanjuhla toukokuussa Saarikentällä. Vimpelin kunnan tulevaisuuden kannalta merkittävin asia oli valtioneuvoston päätös 26.5.2016. Val-tioneuvosto hylkäsi erityisen kuntajakoselvittäjän esittämän Vimpelin kunnan kuntaliitoksen Alajär-ven kaupungin kanssa. Päätöksessä todettiin Vimpelin kunnan taloudellisen tilanteen kohenemisen vuoksi omaavan edelleen edellytykset asukkaidensa lakisääteisten palvelujen turvaamiseen. Lisäksi Valtioneuvoston päätöksen perustelujen mukaan Vimpelissä oli tehty todellisia ja merkittäviä talou-den sopeuttamistoimenpiteitä. Kriisikuntamenettely, joka alkoi 15.8.2014 ja päättyi 26.5.2016, sai vimpeliläisten kannalta hyvän lopun. Vuoden 2016 aikana kunnan merkittävimmät päätökset käsittelivät kunnan oman organisaation luo-mista vuoden vaihteessa toimintansa lakkaavan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen jälkeiseksi ajaksi. Sivistystoimen osalta Vimpelin kunnanvaltuusto päätti 29.3.2016 ostaa sivistystoimen palvelut 1.1.2017 alkaen ostopalvelusopimuksen kautta Alajärven kaupungilta. Perusteena sivistystoimen ostopalveluihin on se, että Vimpelin kunnan lukiokoulutuksen järjestämislupa on luovutettu yhteistoi-minta-alueen alkaessa 2009 Alajärven kaupungille ja muuta vaihtoehtoa tällä hetkellä lukiokoulutuk-sen järjestämiseen ei ole. Sivistystoimen alaisuuteen siirtyi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen toiminnan päättyessä uutena vapaa-aikalautakunnasta nuoriso- ja vapaa-aikatoimi. Vapaa-aikalau-takunnan liikuntapaikkojen hoito siirtyi puolestaan Vimpelin kunnan omaan tekniseen lautakuntaan. Perusturvan palveluja Vimpelin kunta ei voi PARAS -lainsäädännön mukaan tuottaa yksin, vaan ne on tuotettava yhteistoiminnassa jonkin yhteistoiminta-alueen kanssa. Perusturvan palveluiden koh-dalla kartoitettiin alkuvuodesta 2016 perusturvan vaihtoehtoisena yhteistyötahona Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palveluja, mutta vertailussa etenkin vuoden 2015 palvelujen kustannustasoon, to-dettiin Järvi-Pohjanmaan perusturvan palvelujen olevan Vimpelin kunnan kannalta kustannustehok-kaimmat. Vimpelin kunnanvaltuusto päätti 25.4.2016 järjestää perusturvan palvelut 1.1.2017 alkaen yhdessä Alajärven kaupungin kanssa. Merkittävin muutos kunnallisten palvelujen tuottamiseen Vimpelin kunnassa oli teknisen lautakunnan perustaminen Vimpelin kunnan omaan organisaatioon. Teknisen toimen palvelut on yhteistoiminta-alueen aikana tuottanut Soinin kunta koko Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle. Vuonna 2016 Vimpelissä luotiin omaa teknisen toimen organisaatiota ja oma tekninen johtaja aloitti työt 17.10.2016 Vimpelin kunnan palveluksessa. Talouden osalta Vimpelin kunnan tilinpäätös osoittaa edelleen talouden kohenemista. Vuoden 2016 tilinpäätöksen 1,48 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen jälkeen Vimpelin kunnan taseessa on enää -710.776,92 euroa alijäämää. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä alijäämä oli 3,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 aikana Vimpelin lainakantaa saatiin pienennettyä 2,2 miljoonalla eurolla, josta ylimää-räisiä lainanlyhennyksiä on 1,5 miljoonan euroa. Lyhennykset tehtiin ns. kuntatodistusohjelman kautta otettuihin lainoihin. Vuoden 2016 lopussa Vimpelin kunnassa lainaa oli 3.505 €/asukas.

7

7

Vimpelin kunnan verotulot kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 100.723 euroa ollen vuonna 2016 yh-teensä 10.629.629,28 euroa. Valtionosuudet vuonna 2016 olivat 8.227.134 euroa ollen 168.242 eu-roa enemmän kuin vuonna 2015. Lähes 1,5 miljoonan euron ylijäämää eivät siis kokonaisuudessaan selitä kasvaneet verotulot tai kohonneet valtionosuudet. Ylijäämäisen tuloksen taustalla vaikuttavat edelleen kunnan kriisikuntamenettelyn aikana tehdyt ta-louden sopeuttamistoimenpiteet niin perusturvan kuin sivistystoimen että kaikkien muidenkin hallin-tokuntien ja kunnan keskushallinnon palveluissa. Vimpelin kunnan vuoden 2016 toimintakate eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus oli -16 437 773 euroa. Ennen palvelurakenteeseen tehtyjä muutoksia vuonna 2014 toimintakate oli -17 928 357 euroa. Tehty perusturvan palvelurakenneuudistus tulee vaikuttamaan myönteisesti myös tulevassa SOTE -uudistuksessa kunnalle jäävissä valtionosuuksissa. Nyt tehty työ tulee kantamaan myös yli SOTE- ja maakuntauudistuksen. Tehdystä työstä kaikkia hallintokuntia, oman kunnan organisaatiota ja kuntapäättäjiä kiittäen! Anita Paavola kunnanjohtaja

8

8

Vimpelin kunnan talous tilinpäätöksen 2016 lukujen valossa Vuosikate ja tilikauden tulos Vuoden 2016 vuosikate oli 2.351.103,03 € ja tilikauden tulos 1.482.844,84 €. Toimintakate eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus on -16.437.772,92 € Verotulot ja valtionosuudet Vimpelin kunnan verotulojen kertymä (kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotosta ja kiinteistövero) oli yhteensä 10.629.629,28 €. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 8.227.134 €. Lainamäärä Kunnan lainakanta vuoden 2016 lopussa 10.605.989 € eli 3.505 €/asukas.

Taseen alijäämä Taseeseen kertynyt alijäämä supistui -710.776,92 euroon. Merkittävimmät investoinnit Vuoden 2016 merkittävimmät investoinnit liittyvät vesi- ja viemärilaitoksen saneeraukseen. Vimpelin kunnan investoinnit vuonna 2016 olivat yhteensä 476.633 euroa (netto). Vimpelin kunnan keskeisimpiä päätöksiä vuonna 2016 Kunnanvaltuusto hyväksyi 29.3.2016 Vimpelin kunnan organisaatiorakenteen vuodelle 2017. Kunnanvaltuusto päätti 25.4.2016 esittää Valtioneuvostolle, että Vimpelin kunta ei hyväksy erityisen kuntajakoselvittäjän 24.2.2016 tekemää kuntarakennelain mukaista esitystä eikä siihen liittyvää yh-distymissopimusta. Vimpelin kunta katsoi omaavansa edellytykset palvelujen järjestämiseen ja tur-vaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa.

Kunnanvaltuusto päätti 29.3.2016, että Vimpelin kunnan sivistys- ja vapaa-aikatoimen (pl. liikunta-paikkojen hoito) palvelut järjestetään 1.1.2017 alkaen ostopalveluna Alajärven kaupungilta. Kunnanvaltuusto päätti 25.4.2016, että Vimpelin kunta järjestää 1.1.2017 alkaen sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelut yhteistoiminnassa Alajärven kaupungin kanssa. Kunnanvaltuusto hyväksyi 25.4.2016 teknisen toimen organisaation ja henkilöstösuunnitelman vuo-delle 2017. Kunnanvaltuusto hyväksyi 16.5.2016 Vimpelin kunnan luottamushenkilöorganisaatiorakenteen 1.1.2017 lukien. Kunnanvaltuusto hyväksyi 20.6.2016 Vimpelin kunnan vuoden 2015 tilinpäätöksen sekä myönsi vas-tuuvapauden tilivelvollisille. Valtuusto myös merkitsi tiedoksi vuoden 2015 arviointikertomuksen. Kunnanvaltuusto merkitsi tiedoksi 20.6.2016 Valtioneuvoston päätöksen Vimpelin kunnan ja Alajär-ven kaupungin yhdistymistä koskevan esityksen hylkäämisestä.

Kunnanvaltuusto päätti 3.10.2016, että Vimpelin kunnanvaltuuston valtuutettujen lukumäärä on 1.6.2017 lukien 21 valtuutettua.

9

9

Kunnanvaltuusto hyväksyi 7.11.2016 Alajärven sivistyslautakunnan palveluita koskevan ostopalve-lusopimuksen.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 7.11.2016 maaseutu- ja lomahallinnon sekä maaseutuelinkeinojen kehit-tämistehtävien järjestämistä koskevan yhteistoimintasopimuksen. Sopimuksella Soinin ja Vimpelin kunnat antavat maaseutu- ja lomahallinnon sekä maaseutuelinkeinojen kehittämistehtävät Alajärven kaupungin maaseututoimen viranhaltijoiden hoidettavaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi 7.11.2016 Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakuntaa koskevan yhteistoi-mintasopimuksen. Sopimuksen mukaisen yhteistoiminnan järjestämisestä varten yhteisenä toimieli-menä toimii Järvi-Pohjanmaan perusturva. Kunnanvaltuusto hyväksyi 7.11.2016 sopimuksen ympäristöpalvelun viranomaistehtävistä Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan välillä. Ostopalvelusopimuksen mukaisesti Vimpelin kunta myy ym-päristöpalveluja Alajärven kaupungille. Kunnanvaltuusto päätti 7.11.2016 Vimpelin kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2017. Kunnanvaltuusto hyväksyi 19.12.2016 vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 - 2019 taloussuun-nitelman. Päätökset käsiteltiin uudelleen 23.1.2017 kokouksen laillisuudessa ja kokoon kutsumi-sessa havaitun virheen vuoksi.

Yleistietoja Vimpelin kunnasta

Perustettu 1866 Asukkaita 31.12.2016 3026 Henkilöstö 31.12.2016 10 Verot vuonna 2016: Veroprosentti 22,25 % Yleinen kiinteistövero - % 1,3 % Vakituisten asuinrakennusten vero-% 0,55 % Muiden asuinrakennusten vero - % 1,15 % Rakentamattomien tonttien (kaava-alue) 3,0 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero 0 %

10

10

2.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Vimpelin kunnassa vaalikaudella 2013 - 2016 valtuuston jäsenmäärä on 21.

Valtuusto vuonna 2016 Puolue Nimi Puheenjohtaja Keskusta Niemi Anne 1. varapuheenjohtaja YL HV Lassila Martti 2. varapuheenjohtaja VAS Rannanpää Eija valtuutettu Keskusta Ammesmäki Anita valtuutettu PS Hongisto Reijo valtuutettu Keskusta Hänninen Harri valtuutettu PS Kantola Ville valtuutettu YL HV Kjellbäck Matti valtuutettu Keskusta Koivukoski Yrjö valtuutettu Keskusta Koivuniemi Tiina valtuutettu Keskusta Laakso Marja-Leena valtuutettu YL HV Lapinkorpi Markku valtuutettu VAS Lehto Matti valtuutettu PS Niemitalo Harri valtuutettu Keskusta Metsäpelto Kati valtuutettu PS Raivio Antti valtuutettu YL HV Sova Pasi valtuutettu Keskusta Takala Hannu valtuutettu Keskusta Timonen Veikko valtuutettu YL HV Tuomisalo Seppo valtuutettu KD Vasalampi Lea

Kunnanhallitus vuonna 2016 Puolue Nimi Puheenjohtaja Keskusta Laakso Marja-Leena 1. varapuheenjohtaja YL HV Sova Pasi 2. varapuheenjohtaja Keskusta Koivukoski Yrjö valtuutettu PS Kantola Ville

PS Mattila Riitta 14.3.2016 saakka Niemitalo Anni 16.5.2016 alkaen

valtuutettu Keskusta Takala Hannu valtuutettu KD Vasalampi Lea

11

11

Tarkastuslautakunta 2016 Puolue Nimi Puheenjohtaja Keskusta Hänninen Harri 1. varapuheenjohtaja VAS Lehto Matti jäsen Keskusta Kivipelto Marjo jäsen YL HV Jukkala Veijo jäsen PS Moskajärvi Susanna

Järvi-Pohjanmaan rakennus- ja Puolue Nimi ympäristölautakunta 2016 Puheenjohtaja Keskusta Hänninen Jarmo, pj. 1. varapuheenjohtaja KD Keisala Kristian, I vpj. 2. varapuheenjohtaja Keskusta Anttila Loviisa, II vpj. jäsen PS Ilomäki Pilvi jäsen YL HV Uusitupa Jukka-Pekka jäsen SDP Huopana Aimo jäsen Keskusta Herttola Johannes jäsen PS Höykinpuro Heli jäsen Kok Seppälä Jarmo jäsen Vas Pahankala Tuula jäsen Keskusta Keisala Maija-Liisa jäsen Keskusta Ämmälä Asko

Vastuuviranhaltijat: /Tilivelvolliset viranhaltijat Kunnanjohtaja Anita Paavola Ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa Johtava rakennustarkastaja Pentti Honkola Tekninen johtaja Markku Leppäniemi 17.10.2016 alkaen (virassa 1.1.2017 alkaen)

12

12

2.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys

Tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien lainakanta oli vuoden 2016 päättyessä 16,0 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 0,5 miljardia euroa eli 3,4 pro-senttia. Kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, jolloin se oli 5,6 prosenttia.

Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta asukasta koh-den 2006–2016

Vuosien 2006–2015 väestötietona on käytetty kunkin vuoden väkilukua 31.12. Vuoden 2016 arviotiedoissa on käytetty väkilukua 31.12.2015.

Kuntien talous

Vuoden 2016 tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu toiminta-kate heikkeni 0,4 miljardia euroa eli 1,4 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 3,0 prosenttia edellis-vuodesta ja oli yhteensä 30,7 miljardia euroa. Verotulojen osuus verorahoituksen kasvusta oli 0,3 miljardia euroa ja valtionosuuksien osuus 0,6 miljardia euroa. Manner-Suomen kunnat saivat ve-rotuloja asukasta kohden 4 025 euroa ja valtionosuuksia 1 608 euroa. (Vimpelin kunnassa vero-tuloja oli 3.512,76 €/asukas ja valtionosuuksia 2.718,81 €/asukas).

Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden mu-kaan 26,8 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli yhteensä 2,4 miljardia euroa. Vuonna 2016 kaik-kiaan 18 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi, kun sitä edellisenä vuonna vuosikate oli toteutumatietojen mukaan negatiivinen 13 kunnalla. (Vuonna 2016 vuosikate oli Manner-Suo-messa asukasta kohden 440 euroa. (Vimpelin kunnassa vuosikate oli 777 euroa/asukas).

Manner-Suomen kuntien lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 16,0 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 0,5 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia. Kasvu oli edellisvuotta hi-taampaa, jolloin se oli 0,8 miljardia euroa eli 5,6 prosenttia. Asukasta kohden Manner-Suomen kuntien lainat olivat 2 938 euroa, kun edellisenä vuonna vastaava lainamäärä oli 2 841 euroa. (Vimpelin kunnan lainat olivat vuoden 2016 lopussa 3.505 €/asukas). (Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, Tilastokeskus, julkaistu 8.2.2017)

13

13

Alueelliset kehitysnäkymät Etelä-Pohjanmaalla ja Järviseudun seutukunnassa Väestö Järviseudun seutukunnassa asui vuoden 2016 lopussa tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 20 824. Vuoden aikana vähennystä oli 268 henkilöä. Vimpelin kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 3 026 henkeä, vähennystä väkiluvussa vuoteen 2015 verrattuna on 46 henkeä. Vuoden 2016 aikana Vimpeliin syntyi 17 lasta ja kuoli 32 henkeä. (lähde: tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat) Työllisyys Etelä-Pohjanmaan TE- toimistossa oli joulukuun lopussa 2016 yhteensä 9. 977 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta tilanteesta määrä laski 1.038 henkilöllä eli 9,4 prosentilla. Koko maassa työttö-mien määrä laski samalla ajanjaksolla 5,3 prosenttia. Järviseudun seutukunnassa työttömyyspro-sentti oli 31.12.2016 yhteensä 12,3 prosenttia. Vimpelissä työttömyysprosentti vuoden lopussa oli 10,9 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä laski lähes kaikissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa vuoden lopun ti-lannetta tarkasteltaessa, joissa suhteellisesti eniten Karijoella, Vimpelissä ja Soinissa. Isojoella ja Lappajärvellä työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi niukasti. Maakunnan alimmat työttömien työn-hakijoiden osuudet olivat Evijärvellä, Kauhavalla ja Kuortaneella. Korkeimmat osuudet olivat puoles-taan Soinissa, Alajärvellä, Ähtärissä ja Kauhajoella. (Lähde: Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus, joulukuu 2016) Avoinna olleiden työpaikkojen määrä oli vuonna 2016 Järviseudun seutukunnassa kasvusuunnassa. Työvoiman kysyntä on ollut kohtuullista lähinnä sosiaali- ja terveydenhoitoalan työssä, kaupallisessa työssä ja metalliteollisuudessa. Lähitulevaisuudessa työllisten määrän ennakoidaan kasvavan myös alumiiniteollisuudessa, sekä puu- ja sahateollisuudessa. (Lähde: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2017, Etelä-Pohjanmaan osuuden luonnos 22.3.2017) Tulevaisuuden näkymät ELY -keskuksen alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen mukaan elinkeinoelämän yleinen tunnelma Järviseudun alueella on positiivinen. Myös pk-barometrin tulosten mukaan yritysten suhdannenäky-mien odotusarvo on jonkin verran maakunnan keskimääräistä positiivisempi. Esimerkiksi uusi CLT-tuotantolaitos ja sen ympärille kehittyvä toimijaverkosto tarjoaa uusia työmahdollisuuksia alueella.

Hirsitaloteollisuudella, alumiinin jatkojalostuksella sekä metalli- ja rakennustuoteteollisuudella on suuri merkitys Järviseudun seutukunnalle. Myös alkutuotanto ja erityisesti turkistalous ovat alueelli-sesti merkittäviä elinkeinoja. Alueellisina uhkina koetaan epäsuotuisa ikärakenne ja negatiivinen muuttotase. Tämä heijastuu myös kuntien talouden pitoa koskeviin haasteisiin. Hirsitalo- ja sahateollisuudella on Järviseudun alueella pitkät perinteet. Alajärvellä on aloitettu mas-siivipuulevyn valmistus (CLT-cross laminated timber), joka sopii luontevasti alueen osaamiseen ja perinteeseen. Tuotantolaitos keskittyy erityisesti puurakentamisen arvoketjun hallintaan sekä tuote-kehitykseen. Työllistävä vaikutus arvioidaan jatkossa merkittäväksi, kun tehdas toimii täydellä kapa-siteetilla. Myös sahateollisuuden osalta tilannekuva on myönteinen. Keitele Timber Oy on kasvatta-massa tuotantoaan määrätietoisesti.

Alajärven ja Vimpelin rajalla on yksi Suomen kolmesta alumiiniteollisuuden keskittymistä, jonka nä-kymät ovat lupaavat. Keskittymässä on voimakas tahtotila kasvaa, kehittää alumiiniosaamista ja ra-kentaa alan toimijaverkostoja.

Perusmetalliteollisuuden osalta tilanteessa on edelleen kaksijakoisuutta, mutta suunta on parem-paan päin. Osaavan työvoimaan saatavuuskysymykset huolettavat alan toimijoita. Positiivisista sig-naaleista voidaan mainita Nordautomation Oy:n investoinnit ja tiivis yhteistyö sahateollisuuden toi-mijoiden kanssa. (Lähde: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2017, Etelä-Pohjanmaan osuuden luonnos 22.3.2017)

14

14

2.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2015 aikana Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kunnat irtisanoivat yhteistoiminta-alu-een sopimukset siten, että yhteistoiminta päättyi vuoden 2016 loppuun. Vuoden 2016 aikana kun-nissa laadittiin suunnitelmia toimintojen siirtämisestä omaksi toiminnaksi ja neuvoteltiin uusista yh-teistyömuodoista.

Perusturvan osalta Vimpelin kunnassa selvitettiin alkuvuodesta 2016 mahdollisuutta siirtyä kuntayh-tymä Kaksineuvoiseen ja palvelutuotannon siirtämistä kokonaisuudessa Kuntayhtymä Kaksineuvoi-sen palvelutuotantoon. Tehtyjen laskelmien perusteella Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunnan tuottamat palvelut olivat kuitenkin kustannustehokkaammat Vimpelin kunnan kannalta.

Maaseututoimen osalta tehtiin yhteistoimintasopimus Alajärven kaupungin kanssa. Yhteistoiminta-sopimuksessa maaseututoimessa on myös Soinin kunta.

Sivistystoimen palveluista vuoden 2016 aikana päätettiin siten, että Vimpelin kunta ostaa 1.1.2017 alkaen sivistystoimen palvelut Alajärven kaupungilta. Perusteena sivistystoimen ostopalveluihin on se, että Vimpelin kunnan lukiokoulutuksen järjestämislupa on luovutettu yhteistoiminta-alueen alka-essa 2009 Alajärven kaupungille ja muuta vaihtoehtoa tällä hetkellä lukiokoulutuksen järjestämiseen ei ole. Sivistystoimen alaisuuteen siirtyi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen toiminnan päätty-essä uutena vapaa-aikalautakunnasta nuoriso- ja vapaa-aikatoimi. Vapaa-aikalautakunnan liikunta-paikkojen hoito siirtyi puolestaan Vimpelin kunnan omaan tekniseen lautakuntaan. Teknisen toimen palvelut on yhteistoiminta-alueen aikana tuottanut Soinin kunta koko Järvi-Pohjan-maan yhteistoiminta-alueelle. Vuonna 2016 Vimpelissä luotiin omaa teknisen toimen organisaatiota ja tekninen toimi palautui takaisin Vimpelin kuntaan 1.1.2017. Teknisen toimen alaisuudessa on myös ympäristötoimi ja ympäristötoimen palveluja myydään Alajärven kaupungille. Maanmittaustek-nikon palvelut ostetaan puolestaan Alajärven kaupungilta. Vimpelin kunnan uusi tekninen johtaja palkattiin 17.10.2016 kokoamaan ja suunnittelemaan uuden organisaation toimintaa. Varsinaisesti virassaan tekninen johtaja aloitti 1.1.2017. Työntekijöitä Vimpelin kunnan uudessa organisaatiossa oli 1.1.2017 hallinnon henkilökunta mukaan lukien yhteensä 42 henkilöä. Vimpelin kunnan talous vahvistui edelleen vuonna 2016. Vuoden 2016 tilinpäätöksen ylijäämää 1.482.844,84 € on selittämässä edelleen kunnan alhaiset toimintakulut. Vuosikate on 2.351.103,03. Toimintatuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 178.296 euroa pienemmät kuin vuonna 2015. Toimin-tatuottoja vuonna 2016 Vimpelin kunnalle kertyi yhteensä 2.004.205 euroa. Toimintakulut vuonna 2016 laskivat 41.668 euroa, laskien siis edelleen vuodesta 2015. Vuonna 2016 toimintakulut olivat -18.441.978 euroa. Toimintakate vuonna 2016 oli -16.437.773 euroa.

Vimpelin kunnan verotulot kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 100.723 euroa ollen vuonna 2016 yh-teensä 10.629.629,28. Valtionosuudet vuonna 2016 olivat 8.227.134 euroa ollen 168.242 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Eräitä talouden volyymitietoja Seuraavassa taulukossa tuloslaskelmasta on poimittu eräitä keskeisiä tuloslaskelman tunnuslukuja, jotka kuvaavat kehitystä vuosina 2009 - 2016.

ulkoinen

TP2009 TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014

TP2015

TP2016Toiminta-tuotot

1892273 1756694 2014041 2048466 1851714 1855840

2182501

2004205

Toiminta-kulut

16990957 -17478079 -19003472 -19335343 -19665958 -19784197

-18483646

-18441978

Toiminta-kate

-15098648 -15721385 -16989431 -17286877 -17814244 -17928357

-16301144

-16437773

15

15

Verotulot Kuntien tuloista verotulojen osuus on keskimäärin puolet, joten verotuksella on merkittävä vaikutus kuntatalouteen. Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöveron osuudesta sekä kiin-teistöverosta. Kunta on myös verovelvollinen, sillä kunnat ovat liiketoiminnastaan arvonlisäverovel-vollisia ja joskus myös tuloverovelvollisia. Lisäksi kunnat joutuvat maksamaan tietyin poikkeuksin varainsiirtoveroa hankkimistaan arvopapereista. Verotulot TP2009 TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 TP2015 TP2016

Kunnan tulovero 7 985 507 7 889 123 7 837 900 8 250 870 9 042 115 8 849 337

9 147 885

9 192 000

Osuus yhtei-söveron tuotosta 1 019 619 1 381 512 1 360 898 451 432 422 491 550 011

614 662

571 187 Kiinteistö- vero 319 275 341 274 409 864 519 451 583 562 677 603

766 358

866 442

Yhteensä 9 324 383 9 611 909 9 608 662 9 221 753 10 048 168 10 076 951

10 528 906

10 629 629 Verotulot, €/as 2 827 2 953 2 982 2 877 3 169 3 243

3 426

3513

Muutos, % -6,3 4,4 1,0 -3,5 10,1 2,4

5,3

2,5

Vero% TP2009 TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 TP2015 TP2016

Kunnan tulovero 19,75 19,75 19,75 20,50 21,00 21,50

22,00

22,25

Kiinteistö- vero% ylei-nen 0,5 0,5 0,73 0,80 1,0 1,1

1,3

1,3

Vak.as.rak 0,3 0,3 0,37 0,5 0,5 0,5

0,55

0,55

Muu as. rak 0,8 0,8 0,93 1,1 1,1 1,1

1,15

1,15 Rakenta-matt. tontit

3,0

3,0

Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspal-velut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustan-nuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja.

Valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuu-kauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korva-merkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoi-tuksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät seuraavat valtionosuudet:

• sosiaali- ja terveydenhuolto • esi- ja perusopetus • kirjastot • yleinen kulttuuritoimi ja • taiteen perusopetus.

16

16

Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtion-osuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Tasaus perustuu kun-nan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta.

Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnal-lisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta las-kettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan ve-roprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai maksaman tasausvä-hennyksen määrään.

Lukion valtionosuus maksetaan Alajärven kaupungille, koska kaupungilla on myös Vimpelin kunnan lukiolupa. Valtionosuus ”jyvitetään” Vimpelin kunnalle lukion valtionosuuden laskentasääntöjen mukaisesti. Lukion valtionosuus vuonna 2016 oli 579.605 euroa, kun se oli edellisvuodelta 564 347 euroa.

Vuosi Peruspalv.vos Siitätasaus Opetus-jakultt.toim.vos Hark.var.vos Yhteensä

2010 7371521 944094 -963581 490000 68979402011 7775537 1065516 -1006942 67685952012 7802203 715638 -1117027 420000 71051762013 8493961 1082268 -960087 415000 79488752014 9382979 1626616 -1090186 446000 87387932015 8988222 2159172 -929330 80588922016 9118358 2161896 -891224 8227134

Toimintatuotot Vimpelin kunnan toimintatuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 2.004.205euroa. Laskua edelliseen vuoteen oli 178.297 euroa. Toimintatuotot muodostuvat seuraavista tuotoista: Myyntituotot Myyntituotot ovat tuloja tavaroiden ja palvelujen myynnistä, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsään-töisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Kunnan liiketoiminnan (mm. vesi-, energia-, jäte-huolto-, liikenne-, satamalaitos, kanttiini, pesula, autokoulu yms. liikeluontoinen toiminta) suoritteista perimät korvaukset merkitään kuitenkin myyntituottoihin riippumatta siitä, kattavatko ne tuotantokus-tannukset. Vimpelin kunnan myyntituotot olivat vuonna 2016 yhteensä 728.246 euroa, vuonna 2015 myynti-tuotot olivat 829.510 euroa, eli myyntitulot vuonna 2016 ovat 101.264 euroa vähemmän kuin vuonna 2015.

Maksutuotot Maksutuotot ovat asiakasmaksuja ja muita maksuja tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tar-koituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asi-akkaan maksukyvyn mukaan. Usein maksujen perusteista säädetään laissa tai asetuksessa. Vimpelin kunnan maksutuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 383.398 euroa. Vuonna 2015 ne olivat 285.170 euroa, eli maksutuotoissa oli nousua 98.228 verrattuna vuoteen 2015.

17

17

Tuet ja avustukset Tuet, avustukset ja muut tulon siirrot valtiolta, EU:lta ja muulta yhteisöltä silloin, kun tuki tai avustus ei ole kunnan suoritteiden perusteella saama korvaus eikä investoinnin rahoitusosuus. Vimpelin kunnan tuet ja avustukset olivat vuonna 2016 yhteensä 12.278 euroa. Vuonna 2015 tuet ja avustukset olivat 1.160 euroa eli vuonna 2016 tukia ja avustuksia saatiin 11.118 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Muut toimintatuotot Muihin toimintatuottoihin sisältyvät mm. vuokratuotot. Vuokratuotot sisältävät asuntojen, muiden ra-kennusten, maa- ja vesialueiden sekä koneiden ja laitteiden vuokratuloja. Vimpelin kunnan muut toimintatuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 885.862 euroa, kun ne vuonna 2015 olivat 779.664 euroa. Muutos verrattuna vuoteen 2015 oli siis nousua 76.198 euroa. Muut tuotot Muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin edellä mainitut säännöllisesti kertyvät toimintatuotot (vuokra-tuotot), esimerkiksi kirjaston myöhästymismaksut ja toimeentulotuen takaisinperinnän tuotot. Muissa tuotoissa esitetään myös olennaiset pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutusvoitot. Vimpelin kunnan muut tuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 24.421 euroa, kun ne olivat vuonna 2015 yhteensä 286.337 euroa. Vuoden 2015 poikkeuksellisen suuret muut tuotot johtuivat käyttöomaisuu-den myyntivoitoista.

2.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Valtioneuvoston päätös 26.5.2016 kuntajakoselvittäjän kuntaliitosesityksen hylkäämisestä oli mer-kittävä Vimpelin kunnan tulevaisuuden kannalta. Päätöksen jälkeen Vimpelin kunnassa aloitettiin aivan uudella pohjalla tulevaisuuden ja oman edelleen itsenäisen kunnan toiminnan suunnittelu. Tulevaisuuden suunnitteluun on antanut lisäpontta kunnan vahvistuva talous. Toinen peräkkäinen vuosi, jolloin kunta tekee huomattavan ylijäämäisen tuloksen, on tulevaisuuden näkymien kannalta erinomainen asia. Tulos on saavutettu palvelutuotantoon tehtyjen muutosten kautta, joten on lupa odottaa kattamattoman alijäämän, vielä tällä hetkellä 710.776,92 euroa, tulevan katettua vuoden 2018 tilinpäätöksessä. Vimpelin kunnan lainakantaa on pystytty lyhentämään erityisesti lyhytaikaisten lainojen osalta. Vuo-den 2016 aikana lyhytaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 1,5 miljoonan euron arvosta. Lyhytaikai-sia lainoja eli kuntatodistusohjelman kautta hankittuja lainoja on edelleen 4,5 miljoonaa euroa. Lai-nan korkojen ollessa tällä hetkellä miinusmerkkisiä, ei lainoista koidu taloudellista kuormitusta kor-kojen muodossa. Lainojen korot tulevat kuitenkin nousemaan nykyisestä ja siksi on ensisijaisen tär-keää, että lyhytaikaisten lainojen osuutta pyritään edelleen pienentämään Vimpelin kunnan lainakan-nasta. Sote- ja maakuntauudistus tulevat tuomaan huomattavia muutoksia kuntien talouteen ja palvelura-kenteeseen. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyö aiheuttaa kunnille vuosina 2017 ja 2018 huomattavaa työmäärää niin selvitystyön kuin toimintojen siirtämisen suunnittelun kannalta. Lisäksi kuntien muutostyölle antama työpanos ja muu resurssointi on huomattavaa.

18

18

2.1.6 Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen päätoimisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 1 172 henkilöä, joista vakinaisten osuus on 949 henkilöä ja määräaikaisia 220 henkilöä. Lisäksi sivutoimisia oli 83 henkilöä. Vakinaisten osuus koko henkilöstöstä oli 81 %. Kunnissa keskimäärin vakinaisen henkilöstön osuus vuonna 2016 oli 78,5 % (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilasto).

Henkilöstömäärältään suurin toimiala vuoden 2016 lopussa oli perusturva, jossa Järvi-Pohjanmaan päätoimisesta henkilöstöstä työskenteli 38,1 %. Sivistystoimialalla työskenteli 34,6 %, teknisellä toimialalla 15,9 %, maaseututoimessa 5,5 %, hallinnon toimialalla 2,7 %, vapaa-aikatoimessa 2,8 % ja rakennus- ja ympäristötoimessa 0,4 %.

TAULUKKO1:HENKILÖSTÖNMÄÄRÄ31.12.2016

2.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organi-saation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhal-linta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida, hallita ja raportoida toi-mintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Riskienhallinta käsittää kuntakonsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategiset, taloudelliset, toiminnalliset ja vahinkoriskit, jotka voivat olla ulkoisia tai sisäisiä. Riskienhallinta kohdistuu koko kuntakonserniin sekä ulkoistettuihin palveluihin. Riskienhallinta on osaltaan kytketty osaksi johtamista sekä toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus-, seuranta- ja raportointiprosesseja. Sisäisistä riskeistä nousee esiin kunnan taloudellinen tilanne. Huolimatta vuoden 2016 tilinpäätök-sen ylijäämästä, taseessa on edelleen 710.777 euron alijäämä. Palvelutuotanto on välttämättä kyet-tävä järjestämään niin, että alijäämä saadaan katetuksi vuoden 2018 aikana, jotta kunnan taloutta saadaan valmistettua SOTE- ja maakuntauudistusta varten. Talouden tasapainottamistoimikunnan on edelleen työstettävä kunnan talouden tasapainottamistoi-menpiteitä ja seurattava jo tehtyjen päätösten toteuttamista. Lisäksi yhteistyötä perusturvan ja sivis-tystoimen toimijoiden kanssa on jatkettava edelleen rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kunnan oman teknisen lautakunnan perustaminen vuoden 2017 alusta on vaatinut huomattavaa suunnittelua ja muutostyötä. Kunnan omaan palvelutuotantoon siirryttäessä on otettava huomioon

Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yht. Sivutoimiset Kaikki yht.

Alajärvi 765 168 0 933 82 1015

Soini 174 52 3 229 1 230

Vimpeli 10 0 0 10 0 10

Yht. 949 220 3 1172 83 1255

19

19

kaikki lakisääteiset ja muut välttämättömät toiminnot oman teknisen organisaation uudelleen käyn-nistämisessä. Vimpelin kunnan strategia saatiin valmiiksi syyskaudella 2016, ja vahvistettiin vuoden ensimmäi-sessä valtuustossa 2017. Strategia vaatii jatkuvaa päivittämistä ja se on uuden valtuuston ensim-mäisiä tehtäviä syksyllä 2017. Kunnan asukasmäärän väheneminen on riskitekijä. Asukasmäärän positiivinen kehitys riippuu mo-nista tekijöistä, joista keskeisimpiä ovat työpaikkatilanne, asumismahdollisuudet ja erilaiset viihty-vyystekijät. Positiivisen väestökehityksen aikaansaaminen vaatii systemaattista ja pitkäjänteistä työtä, jota kunnassa tulee tehdä joka organisaatiotasolla. Ulkoisista riskitekijöistä kiinnittyy huomio Sote- ja kuntarakenneuudistusten epäselvään tilanteeseen maassa ja sen vaikutuksiin kuntien suunnittelutyöhön. Vastaava koko kuntakenttää koskeva tekijä on myös julkisen talouden tasapainottaminen, joka edelleen jatkuu.

2.1.8 Ympäristötekijät Ympäristömenoihin sisällytetään vain yksilöitävissä olevat lisäkustannukset, joilla pyritään pääsiassa torjumaan, korjaamaan tai lieventämään ympäristövahinkoja. Ympäristömenoihin ei sisällytetä me-noja, jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassa edistämään muita tarpeita kuten yrityksen kannattavuutta, työturvallisuutta ja –terveyttä, yrityksen tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta. Ympäristönsuojelun investointimenoiksi lasketaan menot, jotka syntyvät ympäristöhyötyjen tuotta-miseksi, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai korjaamiseksi, tulevan ym-päristönsuojelun tason parantamiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi hankituista hyödykkeistä. Inventoinneissa huomioidaan varsinaisten ympäristönsuojeluinvestointien lisäksi ym-päristönsuojelun tasoa parantavista osa-inventoinneista johtuva lisämeno. Ympäristömenojen vasti-neeksi kunta voi saada ympäristötuloja. Niitä ovat esimerkiksi jätehuolto- ja jätevesimaksut. Vuodesta 2009 alkaen on ympäristöpalvelut kerännyt Järvi-Pohjanmaan ympäristötilinpäätöksen tie-dot yhteen ja vienyt ne edelleen hallituksille tiedoksi. Jätevesien käsittely

• Jätevesirunkolinjaa on kasvatettu Sääksjärvellä Vanhanpihan alueelle n. 1,2 km ja Jo-kiahon alueelle n. 250 m. Näille alueille on tullut uusia liittyjiä.

• Kuluneen vuoden aikana jätevesiverkkoon on liittynyt 18 uutta asuin- ja vapaa-ajan raken-nusta.

• Jäteveden puhdistamolla käsiteltiin jätevesiä 301.476 m3, joka on 30.000 m3 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

• Jätevesipumppaamoja ja tarkastuskaivoja sekä viemäriverkostoa uusittiin ja jätevedenpuh-distamoa saneerattiin.

• Sako- ja umpikaivolietettä on ajettu jätevedenpuhdistamolle 585 m3. Tuodun lietteen määrä on pieni, koska viemäriverkkoon on liittynyt tämän ja edellisvuoden aikana paljon asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia.

• Jätevesipuhdistamon puhdistetun jäteveden tarkkailun hoitaa Ahma Ympäristö Oy. Jäteve-denpuhdistamon näytteistä maksettiin Ahma Ympäristölle 6.600,-

• Ähtävänjoen vesistöyhteistarkkailun hoitaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.

20

20

Jätehuolto • Kirkonkylän suljetun kaatopaikan tarkkailun hoitaa Ahma Ympäristö Oy ja yhteistarkkailua

koordinoi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry • Alajärven kaupungille maksetaan osuus Järviseudun jätelautakunnan kustannuksista. • Jätehuoltoyhtiö Millespakka Oy:lle maksetaan kunnan kiinteistöjen ekomaksut ja erilliset

maksut sinne toimitetuista rakennus- ym. jätteistä. • Kunnan kiinteistöjen jätekuljetukset hoiti Jätehuolto Neulaniemi Oy. • Puhdistamon kuivattu liete kuljetetaan Alajärven kompostikentälle.

Muuta huomioitavaa

• Intervallin kattoremontin yhteydessä yläpohja lisälämmöneristettiin. • Aapiskujan sekä yhteiskoulun lattiaremonttien yhteydessä poistettiin asbestilaatoitus. Myös

nuorisotilan ulko-oven vaihtaminen pienentää lämmityshukkaa.

21

21

2.2 Selonteko Vimpelin kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Kunnan sisäinen valvonta on vuoden 2016 aikana järjestetty Sisäisen valvonnan ohjeen linjausten sekä 1.12.2014 voimaan tulleiden Vimpelin kunnan ja kuntakonsernin Sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan perusteiden mukaisesti. Sisäinen valvonta on osa kunnan ja kuntakonsernin johtamisjärjestelmää sekä johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäinen valvonta käsittää (1) luottamushenkilöille kuuluvan seurannan, (2) esimiesten suorittaman toiminnan tarkkailun sekä (3) sisäisen tarkastuksen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Vimpelin kunnan ja kuntakon-sernin • toiminta on taloudellista ja tuloksellista • päätösten perusteena oleva tieto on oikeaa, riittävää ja luotettavaa • toiminnassa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita, sääntöjä, toimielinten päätöksiä ja

johdon ohjeita • omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnanhallitus ohjaa ja valvoo kunnan ja sen toimintayksikköjen toimintaa. Kunnanhallitus ja kun-nanjohtaja vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallintokunnat valmistelevat kunnanhallitukselle osaltaan se-lonteossa esitettävät tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Tuotteiden vas-tuuviranhaltijat järjestävät, hoitavat ja valvovat johtamansa yksikön sisäistä tarkkailua, ja toimittavat tilinpäätöksen yhteydessä selonteot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toteu-tumisesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi Vimpelin kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arviointi perustuu vastuuviranhaltijoiden ja hallintokuntien tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tekemiin selontekoihin sekä sisäisen tarkas-tuksen toimintavuoden aikana tekemiin arviointeihin. Selonteoissa arvioitiin sisäistä toimintaympä-ristöä ja toimintarakenteita, tavoitteiden asettamista, riskien tunnistamista ja hallintaa, valvontatoi-menpiteitä sekä tiedonkulkua ja informaation käytettävyyttä. Sisäinen toimintaympäristö ja toimintarakenteet Kunnan toimintayksiköissä on yhteiset pelisäännöt ja arvot, joiden mukaan toimitaan melko hyvin. Henkilöstö tuntee yhteiset talous-, henkilöstö-, tietoturva- ym. menettelyjä koskevat ohjeistukset koh-tuullisen hyvin. Sääntöjen vastaiseen toimintaan puututaan pääsääntöisesti johdonmukaisesti. Yksiköiden toiminta-kulttuureissa kehittämiskohteiden tai puutteiden esiintuomista arvostetaan. Organisaatiorakenteet koetaan selkeiksi ja toimiviksi. Vastuuviranhaltijoiden selonteoissa joidenkin yksiköiden osalta nousi esiin henkilöiden tehtävänkuvien dokumentoinnin kehittämisen tarve sekä joidenkin yksiköiden hen-kilöstövoimavarojen riittämättömyys suhteessa tehtäviin. Pääosin yksiköissä resurssit koettiin kui-tenkin riittäviksi. Selontekojen mukaan yksiköissä on käytössä tehtävien edellyttämä osaaminen. Tavoitteiden asettaminen

22

22

Selontekojen mukaan organisaatiolla on selkeä perustehtävä ja tehtävää tukevat strategiset tavoit-teet. Strategiset tavoitteet on viestitetty eri yksiköille ja yksikön toimintaa suunnitellaan eri organi-saatiotasoilla. Tehtävien, tavoitteiden ja resurssien yhteensopivuuden ja realistisuuden arviointi toi-minnan suunnittelussa koetaan toteutuvan pääosin melko hyvin, mutta joidenkin yksiköiden osalta vain kohtuullisesti. Tavoitteiden priorisoimista, aikatauluttamista ja vastuuttamista tulee edelleen ke-hittää joissain yksiköissä, samoin tavoitteiden viestittämistä henkilöstölle. Riskien tunnistaminen ja hallinta Yksiköiden riskejä tunnistetaan menettelyillä, jotka kattavat toiminnan laillisuuteen, tuloksellisuuteen ja raportointiin liittyvät riskit. Tunnistettujen riskien merkitystä, esiintymistodennäköisyyttä ja vaiku-tuksia, arvioidaan ja olennaisista riskeistä raportoidaan johdolle kohtuullisesti tai melko hyvin. Ris-keistä johdolle raportoiminen tulisi saada yhä paremmin osaksi yksiköiden toimintakulttuuria. Olen-naisille riskeille määritellään hallintamenettelyt ja -vastuut. Valvontatoimenpiteet Ostolaskujen asiatarkastus ja hyväksymisoikeudet sekä näiden toimintojen varahenkilöjärjestelyt ovat ajan tasalla. Asiatarkastajan ja hyväksyjän roolit ja vastuut ovat selvillä. Maksullisen toiminnan laskutusprosessi on sujuva ja saatavat peritään viipymättä. Tavaroiden ja palveluiden hankintapro-sessit on määritelty pääosin selkeästi. Hankintaosaamisen varmistamiseen tulee joissain yksiköissä kiinnittää huomiota. Selontekojen mukaan sopimusten noudattamista seurataan ja sopimuksille on määrätty valvontavastuulla olevat henkilöt. Valvontatoimenpiteitä ja olennaisia kontrolleja tulee arvioida säännöllisemmin. Johto arvioi toimin-nan tuloksellisuutta sekä seuraa jatkuvasti määrärahojen käyttöä. Tiedonkulku ja informaation käytettävyys Selontekojen mukaan sisäinen ja ulkoinen tiedonkulku toimivat pääsääntöisesti hyvin. Yksiköt saa-vat riittävästi tietoa suunnitelmista, niiden muutoksista ja suunnitelmiin vaikuttavista tekijöistä. Yksi-köillä on toimivat tiedonkulkua ja vuorovaikutusta tukevat menettelyt. Selontekojen mukaan yksiköillä on myös järjestelmälliset tavat raportoida ja tiedottaa toiminnastaan suurelle yleisölle ja erityisille kohderyhmille. Poikkeustilanteiden viestintää varten tulee edelleen kehittää valmiutta. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on avustaa kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa heidän valvontateh-tävässään. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Sisäinen tarkastus on aktiivista, systemaattista, avointa ja julkista toimintaa jota suoritetaan aina toimivan johdon toimeksiannosta ja alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukai-suutta ja riittävyyttä sekä suorittaa tarkastussuunnitelman mukaiset ja muut kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan määräämät tarkastustehtävät. Sisäinen tarkastus antaa vuosittain raportin tarkas-tuksistaan. Järvi-Pohjanmaan neuvosto on (30.10.2012) päättänyt sisällyttää aluevaliokunnan sihteerin ja val-mistelijan/esittelijän tehtäviin kunnan sisäisen tarkastajan tehtävät. Yhteenveto Kunnanhallitus toteaa arvionaan, että kunnan hallinto on toiminut pääosin toimintaa velvoittavien lakien ja säännösten mukaisesti. Yleisesti ottaen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukai-sesti järjestetty.

23

23

2.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

2.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tulot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattami-seen.

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ulkoinen 2016 2015 1 000 € 1 000 € Toimintatuotot 2 004 2 183 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -18 442 -18 484 Toimintakate -16 438 -16 301 Verotulot 10 630 10 529 Valtionosuudet 8 227 8 059 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 2 Muut rahoitustuotot 24 40 Korkokulut -77 -107 Muut rahoituskulut -15 -6 Vuosikate 2 351 2 216 Poistot ja arvonalentumiset -868 -818 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 483 1 398 Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 483 1 398 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2016 2015 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 10,9 11,8 Vuosikate/Poistot, % 270,8 270,9 Vuosikate, euroa/asukas 777 721 Asukasmäärä 3026 3073

24

24

Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan ly-hennyksiin.

Vimpelin kunnan vuosikate oli 2 351 103 euroa vuonna 2016, kun se edellisenä vuonna oli 2 215 621 euroa. Vuosikate prosenttia poistoista on tunnusluku, joka osoittaa kunnan tulorahoituksen riittävyyden investointeihin. Tunnusluvun ollessa 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

Vimpelin kunnan vuosikate poistoista on 270,8 % vuonna 2016, kun se edellisenä vuonna oli 270,9 %.

Vuosikate euroa / asukas on tunnusluku, jota käytetään tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä.

Vimpelissä vuonna 2016 vuosikate per asukas oli 777 euroa.

25

25

2.3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki rahan lähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattu-jen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli rahoituslaskelma kertoo. lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana.

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2016 2 015 1000 € 1000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 351 2 215 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -23 -273 Investointien rahavirta Investointimenot -492 -1 836 Rahoitusosuudet investointeihin 282 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 38 370 Toiminnan ja investointien rahavirta 1874 758

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 122 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -708 -829 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1500 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutokset 5 -6 Pitkäaikaisten saamisten muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutokset -272 -27 Korott. pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutokset 370 -734 Rahoituksen rahavirta -2 105 -1 474

Rahavarojen muutos -231 -716

Rahavarat 31.12. 1 225 1 456 Rahavarat 1.1. 1 456 2 172 -231 -716

26

26

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2016 2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -3 662 -7 039 Investointien tulorahoitus, % 477,9 142,6 Lainanhoitokate 1,06 2,48 Kassan riittävyys, pv 23 25 Asukasmäärä 3026 3073

Investointien tulorahoitus – Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lai-nalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.

Investointien tulorahoitusprosentti Vimpelissä oli 477,9 %.

Pääomamenojen tulorahoitus - Tunnusluku kertoo, kuinka paljon pääomamenoista (omahankin-tamenot, antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennykset) on rahoitettu tulorahoituksella.

Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoi-maan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.

Vimpelin kunnan lainahoitokate oli 1,06 %, kun se edellisenä vuonna oli 2,48 %. Vuoden 2016 aikana lainoja maksettiin pois yhteensä 2,2 milj.€. Lainoja maksettiin pois talouden kannalta suurimmalla mahdollisella tasolla. Tämän vuoksi lainanhoitokate laski vuodesta 2015, jolloin lainoja maksettiin pois vain lainasuunnitelman mukaisesti.

Kassan riittävyys (pv) – tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kun-nan rahavaroilla.

Kassan riittävyys kunnalla oli 31.12.2016 yhteensä 23 päivää. Kassan riittävyys vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna 2 päivää.

27

27

2.4 Rahoitusasema ja sen muutokset

Tase ja sen tunnusluvut

VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 2015

1 000 € 1 000 €

A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA

I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma 10 970 10 970

Muut pitkävaikutteiset menot 23 36 II Arvonkorotusrahastot

III Muut omat rahastot

II Aineelliset hyödykkeet IV Edell. tilikausien yli-/ali-jäämä -2 194 -3 591

Maa- ja vesialueet 2 072 2 087 V Tilikauden yli-/alijäämä 1 483 1 398

Rakennukset 10 276 10 426

Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 381 3 615 B POISTOERO JA VAPAA-

Koneet ja kalusto 62 99 EHTOISET VARAUKSET

Enn.maksut ja keskener. hank. 102 44

C PAKOLLISET VARAUK-SET

III Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 4 001 4 001 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Muut lainasaamiset 632 632 Valtion toimeksiannot

Muut saamiset 96 96 Lahjoitusrahastojen pää-omat 50 50

Muut toimeksiantojen pää-omat 4 4

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 10 15 E VIERAS PÄÄOMA

Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 40 40 I Pitkäaikainen

Lainat rah.- ja vak.laitok-silta 5 541 6 106

C VAIHTUVAT VASTAAVAT

I Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä

Saadut ennakot

II Saamiset Liittymismaksut ja muut velat 1 122 1 048

Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat

Lyhytaikaiset saamiset II Lyhytaikainen

Myyntisaamiset 776 474 Lyhytaik. joukkovelkakirja-lainat 4500 6000

*

Lainasaamiset 63 45 Lainat rah.- ja vak.laitok-silta 565 708

Muut saamiset 7 Lainat julkisyhteisöiltä

Siirtosaamiset 42 83 Saadut ennakot 1

Ostovelat 332 190

Liittymismaksut ja muut ve-lat 46 22

III Rahoitusomaisuusarvopaperit Siirtovelat 382 250

IV Rahat ja pankkisaamiset 1 225 1 456

VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 801 23 156 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 22 801 23 156

28

28

TASEEN TUNNUSLUVUT: 2016 2015

Omavaraisuusaste, % 44,99 37,90 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 59,86 68,97 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € -711 -2 194 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas -234,89 -713,84 Lainakanta 31.12., 1000 € (sis. lyh. aik) 10 606 12 814 Lainakanta 31.12., €/asukas(sis. lyh. aik.) 3 505 4 170 Lainasaamiset, 1000 € 632 632 Asukasmäärä 3026 3073 *Vertailutietoa korjattu lyhytaikaisten joukkovelkakirjalainojen osalta

Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuuden, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä taloudellisista sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste on erinomainen, mikäli se on yli 50 % ja normaali, jos se on 30–50%. Alle 20 % omavaraisuusaste on heikko.

Vimpelin kunnan vuoden 2016 tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 44,99 %, kun se vuoden 2015 lopussa oli 37,90 %.

Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vie-raan pääoman takaisinmaksuun.

Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella Suhteellisen velkaantumisen tunnusluku 31.12.2016 oli 59,86 % ja vuonna 2015 se oli 68,97 %.

29

29

2.5. Kokonaistulot ja -menot

Kokonaistulojen ja – menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat

KOKONAISTULOT JA -MENOT (ulkoinen) TULOT 1000 € % MENOT 1000 € 0,02

Toiminta Toiminta Toimintatuotot 2 004 9,59 Toimintakulut 18 442 86,85

Verotulot 10 630 50,86 - Valmistus omaan käyttöön

Valtionosuudet 8 227 39,36 Korkokulut 77 0,36

Korkotuotot Muut rahoituskulut 15 0,07

Muut rahoitustuotot 24 0,11 Satunnaiset kulut

Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät

Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos

- Pysyvien vastaavien - Pakoll. varausten lis. (+), väh. (-)

hyödykkeiden luovutusvoitot -23 -0,11 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot

Investoinnit Investoinnit

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 Investointimenot 492 2,32

Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 38 0,18 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 708 3,33

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1 500

Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset

Kokonaistulot yhteensä 20 900 100,00 Kokonaismenot yhteensä 21 234 100,00

30

30

2.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous

2.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Yhdistelykonsernitilinpäätökseen

Yhdistelty(kpl) Eiyhditelty(kpl)

Tytäryhteisöt

Yhtiöt

Kiinteistö-jaasuntoyhtiöt 3

Kunnallistaliiketoimintaa 1

harjoittavatyhtiöt

Muutyhtiöt

Osuuskunnat

Yhdistykset

Säätiöt

Kuntayhtymät 5

Osakkuusyhteisöt

Muutomistusyhteysyhteisöt

Yhteensä 9 Kuntalaissa (410/2015) on säännökset kuntakonsernista ja kunnallisista liikelaitoksista. Kun-nan, joka 16a §:n tarkoittamalla tavalla muodostaa tytäryhteisöineen kuntakonsernin, tulee laatia konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laadintavelvollisuus koskee kuntaa, jolla on yksi tai useampia tytäryhteisöjä. Kuntalain 47 §:ssä säädetään kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeesta: Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomi-oon kuntakonsernin kokonaisetu. Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyt-tämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omis-tajaohjaukseen. Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta; 2) konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä; 3) tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta; 4) velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa; 5) konsernin sisäisistä palveluista; 6) kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä; 7) kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Kuntalain 48 §:n mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja muut hal-lintosäännössä määrätyt viranomaiset. Hallintosäännössä määrätään konsernijohdon tehtävistä ja toi-mivallan jaosta.

31

31

Konsernijohto vastaa kuntakonsernissa omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä konsernivalvon-nan järjestämisestä, jollei hallintosäännössä toisin määrätä.

2.4.1 Konsernin toiminnan ohjaus Vimpelin kunnan kuntalain (519/2007) mukaiset konserniohjeet on hyväksytty 13.12.2010 Konserniohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kuntakonserni on määritelty kuntalain 6 §:ssä. Kon-sernikäsitteellä kuvataan kunta-alalla kunnan tai kuntayhtymän määräysvallassa olevien yhteisöjen muodostamaa kokonaisuutta. Määritelmä vastaa kirjanpitolain tarkoittamaa konsernia. Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omis-tajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osak-kuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistaja-ohjausta ja tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä Kuntayhtymissä ja kunnan osakkuusyhteisöissä kunnan edustajien tulee pyrkiä siihen, että kunnan konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Kunta tai kuntayhtymä on konsernin emoyhteisö ja sen tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kunnalla tai kuntayhtymällä on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa mää-räysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan emoyhteisön oikeutta käyttää yli puolta kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Määräysvalta voi tarkoittaa myös oikeutta nimittää tai erot-taa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä tai toi-mielimessä, jolla on tämä sama oikeus. Määräysvalta voi perustua myös muihin seikkoihin, jotka luovat kunnalle oikeuden tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa kohdeyhteisössä. Kuntakonsernissa hyväksyttyjä konserniohjeita noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Kunnan toimielinten vastuunjako konsernin toiminnan seurannassa ja raportoinnissa

Valtuusto • määrittelee kunnan tavoitteet ja sen mukaiset kunnan omistajapolitiikan linjaukset • päättää kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista • nimeää kunnan edustajat kuntayhtymien valtuustoihin/ yhtymäkokouksiin • hyväksyy konserniohjeet. • valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien

tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. • valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimie-

limissä. • Valtuusto voi ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteen-

asettelussa.

32

32

Kunnanhallitus • nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin. • antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kuntaa edustaville henkilöille kunnan

kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, jollei ohjeiden antamista ole johtosäännöllä annettu kunnan muulle viranomaiselle

• seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-eh-dotuksia havaitsemistaan epäkohdista

• vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä • antaa valtuustolle selvityksen tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kunnan tilinpäätöksen

yhteydessä. • kunnanhallitus antaa kuntaa eri yhteisöjen, laitosten tai säätiöiden hallintoelimissä edustaville

henkilöille ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. • kunnanjohtajalla on puolestaan oikeus käyttää kunnan puhevaltaa kunnanhallituksen puo-

lesta.

Kunnanjohtaja • johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan konsernipolitiikkaa • vastaa konserniohjeen mukaan kunnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä • seuraa kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kunnanhallitukselle • seuraa kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia kon-

sernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kunnanhallitukselle.

2.6.3. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Yhtiöiden yhteiset tavoitteet: - Kunnanhallitukselle raportoidaan vuosittain yhtiölle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten ta-voitteiden toteutumisesta. - Tytäryhteisöjen tulee toimittaa maksukausittainen toimintakatsaus, jossa on arvioitu tavoitteiden toteutumista koko kuluvalla suunnittelukaudella ja mahdollisia poikkeamia tavoitteista sekä tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin. - Yhtiöt raportoivat toiminnastaan kunnanhallitukselle maksukausittain. Maksukaudet ovat 1.1 - 30.4., 1.5. - 31.7. ja 1.8. - 31.12. Raportointi tapahtuu kauden päättymisestä seuraavan toisen kuu-kauden 20. päivään mennessä. - Raportoinnin yhteydessä yhtiöiden toimitusjohtajat esittelevät kunnanhallituksen kokouksessa sekä välintilinpäätökset, tilinpäätökset ja tulevien vuosien budjetin ja investointisuunnitelmat. - Vimpeli-konsernin talousarvion ja -suunnitelman valmistelun yhteydessä pidetään kunnan ja ty-täryhteisöjen välinen suunnittelu- ja neuvottelutilaisuus talouden ja toiminnallisten tavoitteiden yh-teensovittamiseksi. Arvio: Raportointiin liittyvät tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet - Tytäryhteisö toimittaa kunnanhallitukselle tiedoksi 4-vuotisen taloussuunnitelman sekä taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. - Taloussuunnitelmasta tulee käydä ilmi valtuuston tytäryhteisölle asettamat toimintatavoitteet. In-vestointiohjelman suunnittelukauden tulee olla 4 vuotta ja se tulee toimittaa kunnanhallitukselle tie-doksi. Taloussuunniteluun liittyvistä käytännöistä ja suunnittelumalleista päättää viimekädessä tytär-yhteisön hallitus. - Henkilöstösuunnitelma Arvio: Taloussuunnitteluun liittyvät tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet

33

33

- Yksityiskohtaiset ohjeet konsernitilinpäätöksen tietojen sisällöstä, muodosta ja aikataulusta anne-taan tytäryhteisöille ja osakkuusyhteisöille vuosittain ennen tilikauden päättymistä. Ohjeet antaa kun-nanjohtaja. - Tytäryhteisöjen tulee toimittaa tilinpäätöstietonsa kunnanjohtajalle helmikuun loppuun mennessä. Tiedot tulee toimittaa niin, että emoyhteisö pystyy laatimaan konsernitaseen, konsernin tuloslaskel-man ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Lisäksi tulee toimittaa henkilöstötilinpäätös. - Yhteisöt, joilta tytäryhteisöjen lisäksi pyydetään tiedot konsernitaseen, tuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman ja liitetietojen laatimiseksi, ovat kuntayhtymät, osakkuusyhteisöt ja yhteisöt, joissa kunnalla on merkittävä omistusosuus. - Tytäryhteisön hallituksen on annettava muitakin kuin varsinaisiin tilinpäätösasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Laajennettua tiedonantovelvollisuutta tulee tällöin arvioida siinä tarkoituksessa, onko tieto tarpeellinen kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimisessa tai toiminnan tuloksen laskemi-sessa. Tilinpäätökseen sisältymätön tieto, joka voi olla tarpeen konsernin taloudellisen aseman ar-vioimisessa ja tuloksen laskemisessa, on esimerkiksi tytäryhteisön tilinpäätöksen laatimisen jälkeen toteutunut, määrältään merkittävä luottotappio tai vahingonkorvausvastuu. Arvio: Tilinpäätökseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet Yhtiökohtaiset tavoitteet:

Tytäryhteisöt kunnan omistusosuus Kiinteistö Oy Rentolankartano 100,00 % Vimpelin Lämpö Oy 70,80 % Vimpelin Keskuskiinteistöt Oy 59,20 % Asunto Oy Kotipiha 100,00 %

Kuntayhtymät kunnan omistusosuus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky 2,16 % Eskoon sosiaalipalvelujen ky 1,88 % Etelä-Pohjanmaan liitto 1,75 % Järviseudun koulutuskuntayhtymä 10,11 % Järviseudun Sähkövoiman ky 33,33 %

Kiinteistö Oy Rentolankartano

- Yhtiön tulee tehdä positiivinen tulos - toteutui - Käyttöaste 100 % - ei toteutunut - Vuokrasaatavien seuranta tiukemmaksi - toteutui - Kuntotarkastuksen tulosten toteuttaminen budjetin rajoissa. Suunnitelma 5 vuo-

delle.- toteutui - Yhtiö voi realisoida harkintansa mukaan omistamiaan asuntoja yksityisoikeudelli-

silla kaupoilla markkinahintaan mikäli se asukastilanteen ja yhtiön talouden kan-nalta on perusteltua - ei toteutunut

- Yhtiön tervehdyttämisohjelman toteuttaminen - toteutui Vimpelin Lämpö Oy

- Osinkotuottoa omistajille tilikaudelta 2015 - ei toteutunut - Lämmön myynnin kasvattaminen resurssien mukaan - toteutui

Vimpelin Keskuskiinteistö Oy

- Käyttöaste 100 % - toteutui - Yhtiön tulee tehdä positiivinen tulos - toteutui - Osakkeiden myynti - ei toteutunut

34

34

Asunto Oy Kotipiha - Asunto Oy Kotipiha siirtyi Vimpelin kunnan omistukseen 100 % osuudella vasta

15.12.2015, joten tavoitteiden asettelua ei ollut talousarviossa vuodella 2016

Muut Konserniyhtiöt - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky - Eskoon sosiaalipalvelujen ky - Etelä- Pohjanmaan liitto - Järviseudun koulutuskuntayhtymä - Järviseudun Sähkövoiman ky

Mainittujen yhtiöiden ja yhteisöjen toiminnan ja talouden seuranta – toteutui

2.6.4. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Asunto Oy Kotipiha hankittiin kunnan omistukseen vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 aikana ei ollut olennaisia konsernia koskevia tapahtumia

2.6.5. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kiinteistö Oy Rentolankartano Yhtiön taloudellinen tilanne on kohentunut talouden tervehdyttämisohjelman toteuttamisen myötä. Yhtiön taloudellinen tilanne on edelleen joiltain osin huolestuttava, mutta toimenpiteitä tilanteen pa-rantamiseksi on tehty ja suunnitelmissa on edelleen toiminnan järkevöittäminen ja tervehdyttäminen. Vimpelin Lämpö Oy Tilanteessa ei ole näköpiirissä erityisiä muutoksia. Vimpelin Keskuskiinteistö Oy Tilanteessa ei ole näköpiirissä erityisiä muutoksia.

35

35

2.6.6. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut

KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2016 2015 Toimintatuotot 11 941 12 213 Toimintakulut -28 088 -28 329 Osuus osakkuusyht.voitosta (tappiosta) 6 9 Toimintakate -16 143 -16 107 Verotulot 10 630 10 529 Valtionosuudet 8 813 8 737 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 7 Muut rahoitustuotot 40 69 Korkokulut -147 -188 Muut rahoituskulut -29 -21 Vuosikate 3 166 3 026 Poistot ja arvonalentamiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 499 -1 450 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 1 667 1 576 Tilinpäätössiirrot 10 -4 Tilikauden vero -7 Laskennalliset verot -3 -4 Vähemmistöosuudet -28 -2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 639 1 566 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2016 2015 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 43 43 Vuosikate/Poistot, % 211 209 Vuosikate, euroa/asukas 1 046,00 985,00 * Asukasmäärä 3 026 3 073

*Vertailutietokorjattu2015osalta

36

36

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2016 2015 1 000 € 1 000 € Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 166 3026 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden verot -7 Tulorahoituksen korjauserät 13 -282 Investointien rahavirta Investointimenot -1 419 -2447 Rahoitusosuudet investointeihin 0 285 Pys. vastaavien hyödykk. luovutustulot 17 100 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 23 273 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 793 955 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainsasaamisten vähennys 2 2 Antolainauksen muutokset yhteensä 2 2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 757 349 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 364 -1201 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 500 -5 Lainakannan muutokset yhteensä -2 107 -857 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 2 -4 Vaihto-omaisuuden muutos -9 5 Saamisten muutos -195 175 Korottomien pitkä-ja lyhytaik.velkojen muutos 251 -905 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 49 -729 Rahoituksen rahavirta -2 056 -1 584 Rahavarojen muutos -263 -629 Rahavarat 31.12. 2 291 2 554 Rahavarat 1.1. 2 554 3 183 Rahavarojen muutos -263 -629 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2016 2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -6 062 132 -7 854 652 Investointien tulorahoitus % 223 122 Lainan hoitokate 2,2 2,31 Kassan riittävyys (pv) 26,93 29,19

37

37

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 121 123 Muut pitkävaikutteiset menot 24 36 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 285 2 277 Rakennukset 18 130 17 981 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 486 3 719 Koneet ja kalusto 769 885 Muut aineelliset hyödykkeet 31 16 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 469 242 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 110 104 Osakkeet ja osuudet 1 911 1 994 Lainasaamiset 7 9 Muut saamiset 131 131 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 21 29 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 53 53 Muut toimeksiannot 1 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus 139 130 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 623 1 267 Lainasaamiset Muut saamiset 82 87 Siirtosaamiset 85 138 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Muut arvopaperit 147 12 Rahat ja pankkisaamiset 2 148 2 543 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 773 31 777

38

38

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 10 970 10 970 Muu oma pääoma 33 22 Edellisten tilikausien yli (alijäämä) -2 060 -3 628 Tilikauden yli (alijäämä) 1 639 1 566 VÄHEMMISTÖOSUUDET 321 293 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 0 0 Vapaaehtoiset varaukset 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 251 209 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 12 18 Lahjoitusrahaston pääomat 57 56 Muiden toimeksiantojen pääomat 13 12 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 059 11 504 Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Muilta luotonantajilta Saadut ennakot 0 0 Ostovelat 0 0 Muut velat 1 122 1 049 Laskennalliset verot 18 15 Lyhtyaikainen Joukkovelkakirjalainat 4 500 6 000 * Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 542 1 685 * Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 56 50 Ostovelat 664 480

Muut velat 545 498 Siirtovelat 1 031 978 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 773 31 777 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2016 2015 Konsernin omavaraisuusaste % 33 29

Konsernin lainakanta 31.12. 17 101 145 19 189 086

Konsernin lainat €/as 5 651 6 244 Konsernin lainasaamiset 31.12. 6 505 8 729 Asukasluku 31.12. 3 026 3 073 Suhteellinen velkaantuneisuus% 65,26 70,55 * Kertynyt yli- alijäämä 1000 € -421,00 -2 062,00 * Kertynyt yli- alijäämä €/asukas -140,00 -680,00 * *Vertailutieto korjattu. Kuntatodistukset siirretty Joukkovelkakirjalainat (l.a) * Vertailutieto korjattu, laskettu suhteellinen velkaantuneisuus v. 2015 * Vertailutietoon lisätty kertynyt yli-alijäämä

39

39

2.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntalain 110.3 §:n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvista-mista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toi-menpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Kuntalain 115.2 §:n mukaan jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuk-sessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa ole-van taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi.

Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esi-tettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Erillisessä toimenpideohjelmassa voidaan tehdä periaateratkaisut tarvittavien toimenpiteiden määrästä ja rahamääräisestä tasosta, vaikka niiden kohdistumista tehtävittäin ei vielä olisikaan ratkaistu.

Vimpelin kunnan talouden tasapainottamisohjelma toteutui vuoden 2016 tilinpäätöksessä suunnitel-mien mukaisesti. Tilikauden tulos on ylijäämäinen 1.482.844,84 euroa. Ylijäämäinen tilinpäätös on tulosta rakenteellisista uudistuksista palvelutuotannossa, joten nyt tehdyt rakenteelliset uudistukset tuottavat todennäköisesti suunnitelmakauden aikana edelleen ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.

Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.

2.7.1. Tilikauden tuloksen käsittely Vimpelin kunnan taseen alijäämän muodostuminen vuodesta 2011 lukien näkyy seuraavasta taulu-kosta. Kunnanhallitus esittää, että vuoden 2016 tilikauden tulos 1.482.844,84 euroa siirretään edel-lisen tilikauden yli/-alijäämätilille. Tilikauden tuloksen siirron jälkeen alijäämää on taseessa -710.776,92 euroa.

Tilinpäätöstenjataseenyli-/alijäämät TP2011alijäämä -1.335.917,82Alijäämätaseessa31.12.2011 -1.187.049,06TP2012alijäämä -1.655.612,09TP2013alijäämä -527.547,56TP2014alijäämä -221.139,17TP2015ylijäämäTP2016ylijäämä

1.397.726,121.482.844,84

Taseenalijäämä31.12.2016 -710.776,92

40

40

2.6.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.1.2017 vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 - 2019 talous-suunnitelman.

Talouden tasapainottamistoimenpiteet suunnitelmakaudelle 2016 – 2018 on koottu erilliseen asia-kirjaan, joka on liitetty talousarvion ja vuosien 2018 - 2019 taloussuunnitelmaan.

.

3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

3.1 Tavoitteiden toteutuminen Valtuustoon nähden tilivelvollisia ovat kaikki toimielinten jäsenet lukuun ottamatta valtuutettuja. Vi-ranhaltijoista tilivelvollisia ovat toimielinten vastuuviranhaltijat.

3.1.1 Keskusvaalilautakunta Vuonna 2016 ei ollut vaaleja.

3.1.2 Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunta

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot Menot -10 384,00 -9 290,00 -6 531,42 70,3 -2 758,58 -3 852,58 Netto -10 384,00 -9 290,00 -6 531,42 70,3 -2 758,58 -3 852,58

Vimpelin kunnalla on sopimus tilintarkastuksen järjestämisestä Oy Audiator Ab:n kanssa. Vastuulli-sena tilintarkastajana on toiminut Tuula Ylikangas. Tarkastuslautakunnan talousarvio alittui 29,7 %.

Tavoite: Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset ta-voitteet toteutuneet. Tilintarkastuksen tehtävänä on hyvän tilintarkastustavan mukaisesti tarkastaa, onko kunnan hallintoa ja taloutta hoidettu kunnanvaltuuston päätösten mukaisesti sekä muutoin asi-anmukaisesti.

Arvio: Tilintarkastus toteutui vuonna 2016 asianmukaisesti ja hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

41

41

3.1.3 Kunnanhallitus

Yleishallinto

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot 373 932 7 280 10 325,93 141,8 -3 045,93 363 606,26 Menot -719 603 -672 780 -629 918,29 93,6 -42 861,71 -89 684,71 Netto -345 671 -665 500 -619 592,36 93,1 -45 907,64 273 921,55

Yleishallintoon sisältyvät seuraavat kustannuspaikat: valtuusto, kunnanhallitus, hallinto- ja toimisto, muu toiminta, nuorten työllistäminen, löytöeläinten säilytys, yhteiskuntasuhteet, toimikunnat, cate-ring ja kunnan markkinointi.

Tavoitteet: Valtuusto pyrkii määrärahoja osoittaessaan ja tavoitteita määritellessään siihen, että kunnan asukasluku, työllisyys ja elinkeinoelämä kehittyvät siten, että Vimpeli on jatkossakin hyvä paikka asua ja yrittää.

Arvio: Tavoitteet toteutuivat osittain. Asukasluku on edelleen laskussa.

Kunnanhallitusta ja valtuustoa koskevat tavoitteet:

Tavoitteet TP

2014 TP

2015 TA

2016 TP

2016 Kunnanhallitus/kokouksia kpl 22 19 15 18 Valtuusto/kokouksia kpl 9 11 8 9

Nuorten kesätyöllistämisen tavoitteet: TP

2014 TP

2015 TA

2016 TP

2016 Nuorten kesätyöllistäminen/kpl 30 25 21 27 Yrityksille maksettava tuki/kpl 12 20 21 18

Arvio: Tilaajaorganisaatiolle asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Asiat ja päätösten täytäntöönpanot saatiin hoidettua määräajoissa. Lähes kaikki, ehdot täyttäneet, kesätyötä hakeneet nuoret hakijat työllistyivät joko kuntaan tai yrityksiin. Tavoitteet Kunnanhallitus pyrkii omalta osaltaan edistämään elinkeinojen kehittymistä kunnassa. Elinkeinopalvelut ja osa kehittämispalveluista ostetaan Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:ltä. Ta-lousarvioon on varattu 10 000 euron määräraha aluemarkkinointiin. Järvi-Pohjanmaan Yrityspal-velu Oy vastaa ko. hankkeesta. Yritystoimintaan liittyviä hankkeita käsitellään entiseen tapaan kes-ken talousarviovuottakin. Arvio: Tavoite toteutui. Elinkeinopalvelut ja osa kehittämispalveluista ostettiin Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:ltä. Yritystoimintaan liittyviä hankkeita käsiteltiin myös kesken talousarviovuotta ja talousarvioon varattua määrärahaa käytettiin aluemarkkinointiin varatusta määrärahasta vain osa eli 2 486 euroa. Määrärahan vähäinen käyttö perustuu aluemarkkinointiin liittyvän hankkeen onnis-tuneesta tulokertymästä.

42

42

Keskeisimmät tavoitteet suunnitelmakaudella ovat seuraavat: a) työpaikkojen määrän positiivinen kehitys, b) asukaskehityksen kääntäminen positiiviseksi, c) kunnan talouden saaminen tasapainoon, d) peruspalvelujen säilyttäminen omassa kunnassa. Arvio: Asukaskehitystä koskevat tavoitteet eivät täyttyneet. Asukaskehitys on ollut edelleen las-kussa. Kunnan taloudellinen tulos oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä erittäin hyvä ja alijäämä supistui 0,7 miljoonaan euroon. Kunnanhallituksen kokousten vähentäminen ei onnistunut, mutta vuoden aikana toiminnan rakenteellisiin uudistuksiin liittyen kokousten pitäminen on ollut perusteltua.

Toimistopalvelut

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot 32 064 25 190 31 631,61 125,6 -6 441,61 432,39 Menot -63 387 -66 800 -57 529,44 86,1 -9 270,56 -5 857,56 Netto -31 323 -41 610 -25 897,83 62,2 -15 712,17 -5 425,17

Toimistopalveluihin kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: Tilitoimistopalvelut ja atk-palvelut (Järvinet) ja postitus. Henkilöstöpalvelut

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot Menot -1 841 -1 880 -1 488,88 79,2 -391,12 -352,12 Netto -1 841 -1 880 -1 488,88 79,2 -391,12 -352,12

Henkilöstöpalvelut sisältävät Alajärveltä kaupungilta ostettavia henkilöstöhallinnon palveluita.

Virastokiinteistöt

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot 23 544 23 015 24 704,16 107,3 -1 689,16 -1 160,16 Menot -35 253 -34 060 -38 734,66 113,7 4 674,66 3 481,66 Netto -11 709 -11 045 -14 030,50 127,0 2 985,50 2 321,50

43

43

Asuinkiinteistöt

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot 49 016 184 185 50 537,64 27,4 133 647,36 -1 521,16 Menot -22 359 -58 810 -49 104,47 83,5 -9 705,53 26 745,47 Netto 26 657 125 375 1 433,17 1,1 123 941,83 25 224,31 Muut kiinteistöt

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot 18 492 17 877 17 757,37 99,3 119,63 734,63 Menot -23 391 -23 120 -25 705,47 111,2 2 585,47 2 314,47 Netto -4 899 -5 243 -7 948,10 151,6 2 705,10 3 049,10 Liiketoiminnan kiinteistöt

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot 354 790 358 560 357 575,41 99,7 984,59 -2 785,41 Menot -267 656 -261 640 -259 797,36 99,3 -1 842,64 -7 858,64 Netto 87 134 96 920 97 778,05 100,9 -858,05 -10 644,05 Perusturvan kiinteistöt

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot 217 088 277 444 299 267,36 107,9 -21 823,36 -82 179,36 Menot -137 750 -123 352 -126 576,31 102,6 3 224,31 -11 173,69 Netto 79 338 154 092 172 691,05 112,1 -18 599,05 -93 353,05 Sivistystoimen kiinteistöt

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot 99 067 85 044 85 896,88 101,0 -852,88 13 170,12 Menot -23 925 -26 250 -33 990,50 129,5 7 740,50 10 065,50 Netto 75 142 58 794 51 906,38 88,3 6 887,62 23 235,62

44

44

Liikuntatoimen kiinteistöt

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot 27 905 27 906 27 905,00 100,0 1,00 0,00 Menot -27 825 -27 380 -23 109,93 84,4 -4 270,07 -4 715,07 Netto 80 526 4 795,07 911,6 -4 269,07 -4 715,07

Eri kiinteistöjen kustannuspaikoilla on kunnan omistamia liikekiinteistöjä, vuokra- ja asuntokiinteis-töjä ja kunnan palvelutoimintaan liittyviä kiinteistöjä. Kustannuksissa on mukana vuokratuottoja ja kulupuolella teknisen lautakunnan kiinteistöhoitosopimusten mukaiset menot sekä hoito- ja rahoitus-vastikkeita liikekiinteistöistä ja asunto-osakkeista. Tavoite: Kiinteistöjen osalta tavoitteeksi tulee asettaa vuokratason nostaminen siten, että kiinteistöjen kus-tannukset ja korjauskustannukset saadaan katettua vuokratuotoilla. Arvio: Tavoitteen toteutumista tulee tarkastella asuinkiinteistöjen ja liiketoiminnan kiinteistöjen osalta. Asetettu tavoite on toteutunut. Muu yhteistoiminta

ulk/sis TP 2015 TA 2016 TP 2016 %:a

TA:sta TP 2016 / TP 2016 / TA 2016 € TP 2015 € Tulot Menot -416 222 -426 915 -393 785,14 92,2 -33 129,86 -22 436,86 Netto -416 222 -426 915 -393 785,14 92,2 -33 129,86 -22 436,86

Muu yhteistoiminta sisältää Järvi- Pohjanmaan Yrityspalvelun kustannukset ja Järvi- Pohjanmaan neuvoston sekä pelastuslaitoksen menot. Lisäksi ko. kustannuspaikka sisältää velkaneuvonnan ja projektien kuntaosuudet.

45

45

3.1.4 Vesihuoltolaitos

Toiminnalliset ja taloudelliset toteutumat

Vimpelin kunta Vesihuoltolaitos 2016

Taloudelliset toteutumat

Vesilaitos Toteutunut 2016 Toteutunut 2015

Kuluttajamyynti Myydyn veden määrä/m³ 191 020 192 495

Veden myynti

215 901 216 413 tuotto/€

Perusmaksut/€ 75 598 68 918

Tukkumyynti (Peltokangas, Kiuttu) Myydyn veden määrä/m³ 31 840 26 792

Veden myyntituotto (OSK) / € 10 008 6 976

Pumpattu vesimäärä / m³ vedenottamoilta (raakavesi) 314 693 268 980

Ostettu vesi / m³ 3 747 1 446

Hukkavesimäärä / m³ (sis. vesijohdon rikkou-tumisvuodot) 91 833 57 208

Hukkavesiprosentti (%) 27 21,2

Uusia liittyjiä / kpl 58 6

Liittymismaksut / € 45 425 5 202

Viemärilaitos Toteutunut 2016 Toteutunut 2015

Laskutetun jäteveden määrä / m³ (kuluttajat) 135127 120 655

Laskutetut jätevesimaksut/€ 318 900 316 321

Laskutetut perusmaksut / € 54 632 50 888

Tukkujäteveden määrä / m³ (OSK) (Itäkylä) 12 520 13 499

Laskutettu tukkujätevesi € (OSK) 29 627 31 858

Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä / m³ (sis. vuotoveden, ei sis. sako-/umpi-lietteitä) 301 476 330 844

Vuotoveden määrä / m³ 153 829 196 690

Vuotovesi - % 51 59,5

Sakokaivolietettä vastaanotettu / m³ 172 268

Umpisäiliölietettä vastaanotettu / m³ 412 297

Vastaanottomaksut / € 4453 5 800

Uusia liittyjiä / kpl 18 24

Liittymismaksut / € 32 318 35 856

Vesihuoltolaitos yhteensä 2016 2015 Liikevaihto 671 219 660 106 Liikeylijäämä (-alijäämä) 60 952 76 955 Peruspääomankorko -48 308 -48 307 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 12 644 28 647 Investointimenot 246 383 345 891 Vesihuoltolaitoksen tase (31.12.) 3 112 341 3 023 504 Vesihuoltolaitoksen taseen muutos 88 837 71 300

46

46

Vimpelin kunnan vesihuoltolaitoksen toimintakertomus Vimpelin kunnan vesihuoltolaitos on kunnan muu taseyksikkö, joka vastaa vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon järjestämisestä Vimpelin kunnan alueella. Toimintakertomus on tehty Vesihuoltolain 681/2014 20a § periaatteiden mukaisesti. Hallinto Tekninen toimi hoitaa vesihuoltolaitoksen operatiivisen toiminnan. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asettaa kunnanvaltuusto, sekä päättää taksoista ja mak-suista. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos jakautuu kahteen osaan, vesilaitos ja viemärilaitos. Vesilaitos vastaa puhtaanveden hankinnasta sekä jakelusta kuluttajille. Viemärilaitos vastaa jäteveden viemäröinnistä sekä käsittelystä puhdistamolla. Talousvesi Vimpelin kunnan vesihuoltolaitoksen talousvesi on kaikki pohjavettä. Vesihuoltolaitoksella on yksi vesilaitos/alkalointilaitos, jossa pohjavesi johdetaan kalkkikivisuodatuksen kautta pH:n nosta-miseksi. Muuta käsittelyä ei tarvita. Vedenottokaivoja on kolme kappaletta. Pieni osa talousvedestä ostetaan Alajärven kaupungin vesilaitokselta, joka käytetään Hallapuro-Koskela alueella. Jätevesi Jätevesi puhdistetaan Vimpelin kunnan omalla jätevedenpuhdistamolla. Veden kulutus ja myynti Vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon ja viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä ai-kavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uusrakennus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän perusteella. Käyttömaksu oli vuonna 2016 talousvedellä 1,15 €/m3 (alv 0 %) ja jätevedellä 2,36 €/m3 (alv 0 %) + perusmaksut, vesi 50,55 ja jätevesi 50,55 €/kiinteistö (alv 0 %) Talousvettä toimitettiin yhteensä 222.860 m3. Vettä pumpattiin vedenottamoilta 314.693 m3, sekä ostettiin 3.747 m3. Talousveden myyntituotot vuonna 2016 olivat 301.507 euroa. Uusia vesiliittymissopimuksia tehtiin 58 kappaletta, joista 52 liittymää Pokelan vesiosuuskunnan alu-eelta ja vesiliittymismaksutulot olivat yhteensä 45.425 euroa. Hukkaveden määrää on nostanut Hallapurolla Kosken alla oleva putkivuoto, joka korjattu syksyllä 2016. Jätevettä johdettiin vuonna 2016 puhdistettavaksi 301.476 m3, sako- ja umpisäiliölietteitä vastaan-otettiin puhdistamolla 584 m3 ja Lappajärven Itärannan jätevesiosuuskunnalta otettiin jätevesiä vas-taan 12.520 m3. Jätevesimaksuja laskutettiin vuonna 2016 yhteensä 403.159 euroa. Uusia viemäriliittymissopimuksia tehtiin 18 kappaletta ja viemäriliittymismaksutulot olivat 32.318 eu-roa. Vuotovesimäärä on laskenut 8,5 % edellisvuodesta.

47

47

Investoinnit ja kunnossapito Investoinnit Vesihuoltolaitoksen investointien nettomenot vuonna 2016 olivat 246 383 euroa. 25.000 euron avus-tus tuloutuu vuodelle 2017. Merkittävimpiä investointeja olivat viemäriverkoston laajentuminen sekä jätevedenpuhdistamon ja -verkoston korjaukset. Kunnossapito Vesihuoltolaitoksen kunnossapidon hoitaa kaksi laitosmiestä, jotka myös päivystävät. Päivystys on yhdistetty osaksi kiinteistöpäivystystä, jolloin päivystysringissä on yhteensä seitsemän henkilöä. Talous Vimpelin kunnan vesihuoltolaitoksen liikevaihto vuonna 2016 oli 671.219 euroa. Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää 12.644 euroa (2015 ylijäämää 28.647). Taseenloppusumma 31.12. on 3.112.341 euroa, jossa muutosta tilikauden aikana 88.837 euroa. Vesilaitoksen kirjanpidossa on huomioitu korvaus peruspääomasta eli korkoa kunnan sijoittamalle pääomalle 48.308 euroa. Vuoden 2016 tavoitteiden toteutuminen Vesihuoltolaitoksen tavoitteena oli käyttöveden korkea laatu ja vesihuoltolaitoksen tulos positiivi-nen. Nämä tavoitteet toteutettiin.

48

48

3.1.5 Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen palvelu ylivelkaantuneiden auttamiseksi. Talous- ja velkaneuvonnassa hoidettiin Alajärven, Alavuden ja Ähtärin kaupunkien sekä Kuortaneen, Soinin ja Vimpelin kuntien asukkaiden talous- ja velkaneuvonta. Vuoden aikana asiakkaita velkaneuvonnassa oli 219 henkilöä. Asiakkaille haettiin tuomioistuimen vahvistamaa velkajärjestelyä tai vaihtoehtoisesti laadittiin vapaaehtoinen velkajärjestelyohjelma tai avustettiin muutoin ylivelkatilanteessa. Pelkästään puhelinneuvontaa saaneita henkilöitä ei tilastoitu. Valtio osallistui vuonna 2016 velkaneuvonnan palkkauskustannuksiin 30 973 eurolla. Muu osa toimintakustannuksista jaettiin yhteistoiminta-alueen kuntien kesken asukaslukujen mukaisessa suhteessa.

49

49

3.1.6 Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta

Perusturvalautakunnan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2016

Järvi-Pohjanmaan perusturva on toteuttanut vuoden 2016 aikana mittavaa toiminnallista ja taloudel-lista palvelurakennemuutosta, minkä johdosta koko lautakunnan tasolla tilinpäätös oli 2,55 miljoonaa euroa talousarviota pienempi. Kaikkien 11 suurtuotteen osalta toimintaa on pyritty arvioimaan ja te-hostamaan eri palvelujen osalta. Rakennemuutosta tehtäessä keskiössä ovat olleet asiakkaan etu, hyvä palvelu ja lakiuudistusten mukanaan tuomat uudet toiminta- ja palvelumallit. Palvelurakenne-muutoksessa on huomioitu kuntien talouden tasapainottamisvelvoitteet. Asiakasmaksuja on pyritty tarkistamaan ja yhdenmukaistamaan valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti. Merkityksellistä on, että yhtään perusturvan työntekijää ei ole irtisanottu palvelurakennemuutoksen vuoksi.

Avopalveluja sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on kehitetty suurtuotteittain. Aikuisten psyko-sosiaalisissa palveluissa suurimmat muutokset tapahtuivat Vimpelin kuntoutuskodin ja Soinin Etapin toiminnan lakkautumisen myötä. Lisäksi vuoden aikana valmisteltiin psykiatrisen kotihoidon yhdistä-mistä somaattiseen kotihoitoon. Aikuissosiaalityössä kehitettiin pitkäaikaistyöttömien aktivointia mm. järjestämällä ryhmätoimintaa sekä käynnistämällä TE-toimistojen, kuntien ja Kelan yhteispal-veluun perustuva toimintamalli, TYP-toiminta. Myös perustoimeentulotuen siirtoon Kelalle valmis-tauduttiin kuluneen vuoden aikana. Perhepalveluissa vahvistettiin ennaltaehkäiseviä palveluja sekä tehtiin rakenteellisia muutoksia varhaisen tuen tarjoamiseksi asiakkaille. Vastaanottopalvelujen pal-veluprosessia kehitettiin käynnistämällä hoitaja-lääkäri-työparimallin mukainen toimintamalli. Lähes koko vuoden lääkäritilanne oli haastava, minkä vuoksi lääkäripäivystys ja osittain myös kiirevastaan-oton lääkäripalvelut ostettiin yksityiseltä palveluntuottajalta. Hoito- ja hoivapalveluissa jatkettiin jo aiemmin käynnistynyttä vahvaa rakennemuutosta siten, että lautakuntatasolla kustannukset laskivat 1,3 miljoonaa euroa. ”Kotona asuminen läpi koko elämän” on ollut kaikkien suurtuotteiden johtolan-kana.

Vuoden 2016 aikana valmisteltiin myös Soinin sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtoa Kuusiolin-naan/Kuussoteen sekä suun terveydenhuoltopalvelujen ottamista omaksi toiminnaksi. Terveyskes-kusta Kuusiokuntiin vaihtaneiden kustannuksia on ollut alajärveläisillä 210 000, soinilaisilla 225 000 ja vimpeliläisillä 500 euroa. Omaa palvelutuotantoa on sopeutettu tilanteeseen esimerkiksi akuutti-osastolla.

Loppuvuodesta käynnistyi kolmivuotinen terveyskeskuksen saneerausprojekti hammashoitolan sa-neerauksella. Lisäksi useat perusturvan työntekijät osallistuivat aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan sosi-aali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuen useisiin eri sotetyöryhmiin. Projekti on edennyt kansallisten linjausten mukaisesti. Syksyllä valmis-tuneessa väliraportissa tarkasteltiin työryhmien työn tulosten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen kannalta alueen kuntien taustatietoja, kansallista uudistusta sekä esitet-tiin tarvittavat alueelliset päätöksenteon linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen etenemiselle.

50

50

3.1.6.1 Hallinto Vuonna 2016 perusturvalautakunta kokousti 11 kertaa. Vammaisneuvosto kokoontui kaksi kertaa, samoin kuin vanhusneuvostokin. Asiakaspalvelujen kehittämistyötä tehtiin mm. Osku- ja Parempi arki -hankkeissa. Näiden lisäksi päätettiin osallistua myös Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden (Lape) kehittämishankkeeseen, joka kuuluu valtakunnallisiin kärkihankkeisiin lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman osalta.

Osku -hankkeen kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat pitkä-aikaistyöttömät, jotka ovat saaneet vähintään 500 päivää työttömyysetuutta, sekä osatyökykyiset, vammaiset ja ikääntyneet. Hankkeen tarkoituksena on luoda maakunnallinen työllisyyden hoidon, sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalisen työllistämisen verkosto. Maakunnallista yhteistyötä tehdään Lapuan ja Alavuden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa työ- ja toimintakykyisyyttä sekä yhteiskunnal-lista osallisuutta kehittämällä kohderyhmää tukevia kuntouttavia palveluita ja niiden sisältöjä.

Keskeiset tulokset:

§ Maakunnallinen sosiaalisen työllistämisen ja kuntoutuksen verkosto – TYSO: Verkoston luo-minen aloitettiin Innokylä – alustan luomisella. Innokylä toimii tiedon välittämisen ja verkos-toitumisen välineenä.

PerusturvanhallintoTP2014

TP2015

TA2016

TOTEUMA1-12/2016 Muutos-%

Perusturvalautakunta 29341 26988 33921 25216 74,3%Vammaisneuvosto 1087 468 2124 478 22,5%Vanhusneuvosto 1415 629 3043 1157 38,0%Yhteensähallinto 31844 28085 39088 26852 68,7%

*KustannuksetjaetaantasankunnilleProjektitPohjanmaanPotkuII -1590Kampa-hankePKanTa-aluehankeAdelante(2014ja2015kuntaosuudet) 3624Osku-hanke 1995 12140 9732Parempiarki 1694 12608 5527

-1590 7313 24748 15259 61,7%*Kustannuksetjaetaanasukasluvunsuhteessa

YHTEENSÄHALLINTO+PROJEKTITAlajärvi 9578 14152 29239 18949 64,8%Soini 10383 10422 16618 11156 67,1%Vimpeli 10293 10824 17979 12006 66,8%Yht. 30253 35398 63836 42110 66,0%

51

51

§ Ryhmätoimintojen kehittäminen: Hankkeessa on kehitetty erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen tai kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä. Ryhmiä on luotu asiakassegmentoinnin kautta ja vas-tattu näin kohderyhmän erilaisiin tarpeisiin. Ryhmien teemoina ovat olleet mm. arjen- ja elä-mänhallinta, terveys, päihteet, työelämävalmiudet, taidelähtöiset menetelmät.

§ Työtoiminnan sisällöllinen kehittäminen: Kehittämisprosessi käynnistyi keväällä 2016. Alajär-vellä luotiin tai päivitettiin vanhoja työtoiminnan lomakkeita, mm. läsnäololomakkeita, palau-telomakkeita jne. Järvi - Pohjanmaalle muodostui lähityönohjaajille jaettavaksi ”Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja” – esitteet, jossa kerrataan lyhyesti työtoimintaan liittyvät tärkeimmät käytännön asiat. Kehitystyön edetessä ja asiakastyön päästessä hankkeessa vauhtiin työtoi-mintaan alkoi muodostua erilaisia sisältöalueita. Yhteistyössä hanketyöntekijöiden sekä ke-hittäjäryhmän kanssa niistä muodostui ”Työtoiminnan sisällöt”, jotka ovat;

ü Elämänhallinnan vahvistaminen

ü Työelämävalmiuksien edistäminen

ü Itse työn tekeminen

§ Hanke on koostanut sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen parissa toimiville työkansioita, jotka ovat kuntien työntekijöiden käytössä yksilöohjauksen ja työvalmennuksen tukena.

Parempi arki -hanke on tarkoitettu kotona asuvien, paljon erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja käyttävien yhteisasiakkaiden palveluiden integroimisen kehittämi-seen. Järvi-Pohjanmaalla kohderyhmäksi on valittu mielenterveys- ja päihdeasiakkaat. Hanke on alkanut 1.3.2015 ja kestää 31.10.2017 saakka. Parempi arki on myös mukana kehittämässä yh-teistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa.

Keskeiset tulokset:

§ Parempi arki- hankkeessa on kehitetty päihde- ja mielenterveysasiakkaan sekä ammattilais-ten yhteistyön toimintamalli. Hankkeen koulutuksiin Hämeenlinnassa, Tampereella ja Seinä-jolla ovat osallistuneet päihdetyöntekijä, osaston vastaava hoitaja, sosiaalityöntekijä, sai-raanhoitaja ja psykiatrisen kotihoidon vastaava. Alajärvellä järjestettiin alueen työntekijöille kaksi koulutuspäivää yhteistoimintamallin käyttöönotosta.

Lape -hankkeen ensisijaisena kehittämiskokonaisuutena on koko maakunnan kattavan perhekes-kusmallin luominen, mihin on sisällytetty erityistason palvelujen uudistaminen. Yhteistyörakenteiden syntyminen varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten kanssa varmistetaan perhekeskustoiminta-mallin kehittämisen ja erityispalveluiden uudistamisen yhteydessä. Toimintakulttuurin muutos toteu-tuu hankkeessa läpileikkaavana periaatteena ja siihen sisältyviä välineitä ja toimintatapoja jalkaute-taan osaksi maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä, seurantaa ja arviointia. Muutostyöhön osallistuu laaja kunta- ja kuntayhtymäorganisaatioista sekä järjestöistä ja yrityksistä koostuva toimijajoukko. Lape-hanke kattaa Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat kaikki peruspalveluja tuottavat kunnat ja kuntayhtymät. Kyseisen hake on vasta käynnistymässä, joten siitä ei ole tullut kustannuksia vuonna 2016.

52

52

3.1.6.2 Aikuispsykologiset palvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut sisältävät aikuisille tarjottavat päihde- ja mielenterveyspalvelut. Palveluiden tavoitteena on vahvistaa asiakkaan asemaa, edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä ongelmien ehkäisyä. Päihde- ja mielenterveystyö on pääsääntöisesti avohoitoa, jolla tarkoite-taan psykiatrisen sairaanhoitajan, depressiohoitajan tai päihdetyöntekijän yksilötapaamisia sekä pari-, perhe- tai verkostotapaamisia. Työskentelyssä korostuu tarpeenmukaisesti tehtävä moniam-matillinen yhteistyö. Vuoden 2016 aikana tapahtuneet suurimmat toiminnalliset muutokset ovat Vimpelin kuntoutuskodin ja Soinin Etapin toiminnan lakkautuminen ja niistä syntyneet kustannussäästöt, vuositasolla yh-teensä n. 110 000€. Vuoden 2016 aikana on valmisteltu psykiatrisen kotihoidon yhdistymistä 1.1.2017 sosiaalipalveluista hoivan ja hoidon tulosalueelle / somaattiseen kotihoitoon. Muutos kos-kee psykiatrisen kotihoidon tiimin ja Harjulanpirtin henkilökuntaa. Muutoksen tavoitteena on yhdistää psykiatrisen tiimin ja somaattisen kotihoidon osaamista. Kotihoidossa on koettu tarvetta psykiatri-selle osaamiselle. Psykiatrisen kotihoidon asiakkaista iso osa on kroonistuneita yli 65 -vuotiaita ja muutoinkin yhteisiä asiakkuuksia on useita somaattisen kotihoidon kanssa. Psykiatrinen kotihoidon erityisosaaminen ja sen tarve säilyy jatkossa, vaikka se sulautuu osaksi somaattisen kotihoidon tii-miä. Työntekijöiden työtehtävät ovat jatkossakin psykiatrisen kotihoidon osaamista vaativia, mutta elleivät psykiatriset asiakkuudet riitä, työntekijöitä voidaan käyttää myös somaattisen kotihoidon to-teutukseen. Lähtökohtana muutokselle on se, että asiakkaat hoidetaan kotikäynneillä kokonaisval-taisesti. Haasteina aikuisten psykososiaalisissa palveluissa on asiakkaiden tarpeiden ennakointi sekä riittävä ja oikea-aikainen palvelun tarjoaminen, jolla pystytään ehkäisemään laitoshoidon tarvetta. Palve-luohjauksella ja palvelutarpeen arvioinnilla on keskeinen merkitys. Vimpeli Aikuisten psykososiaalisten palveluiden toteuma vuoden 2016 ylittyy suhteessa talousarvioon ja ver-rattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Psykiatrisen avohoidon asiakasmäärä on vähentynyt verrat-tuna edelliseen vuoteen, mutta palveluasumisen tarve on pysynyt samoissa määrissä. Psykiatri-sessa avohoidossa on jouduttu tekemään sijaisjärjestelyjä, joka on osaltaan nostanut kustannuksia. On myös huomioitava, että hoitopäivien kustannukset ovat hieman nousseet. Päihdehuollon osalta sekä avohuollon että päihdekuntoutuksen asukasmäärät ovat vähentyneet verrattuna edeltävään vuoteen, mutta laitoskuntoutuksen hoitopäivämaksut ovat nousseet.

Tavoite Toimenpide Mittari Toteuminen 1-12/2016

Turvata väestölle oikea-ai-kaiset ja tarpeenmukaiset palvelut Kehittää avohoitoa edelleen laatusuositusten mukaisesti Vähentää erikoissairaanhoi-don kustannuksia ja päällek-käisiä asiakkuuksia Nopeuttaa laitoshoidosta avohoitoon siirtymistä

Palveluohjaus Mielenterveys- ja päihde-työn avohoito, psykiatrinen kotihoito Yhteistyö erikoissairaanhoi-don kanssa, palveluohjaus, avohoidon kehittäminen Palveluohjus, avohoidon ja palveluasumisen kehittämi-nen

Asiakkuuksien ja laitospäivien tarkistelu vuosien vaihteessa. Palvelusuunnitelmien määrän tarkastelu Asiakastyytyväisyyskyselyn to-teuttaminen ja tulosten vertaa-minen verrokkikuntaan Asiakkuuksien tarkastelu Laitospäivien määrän vertaa-minen aiempiin vuosiin

Palveluohjausta on vahvistettu. Palvelusuunni-telmien tekeminen/tarkistaminen puolivuosittain tai kerran vuodessa. Palvelusuunnitelmat on tehty kaikille laitos /palveluasumispaikassa ole-ville. Psykiatrisen kotihoidon asiakkaille tehty hoito/palvelusuunnitelma tarkistus/päivitys ker-ran vuodessa. Asiakkuuksia on aloitettu tarkastelemaan tar-kemmin vuoden 2016 aikana psykiatrisen koti-hoidon siirtyessä vuoden 2017 alussa somaatti-seen kotihoitoon. Päihdehuollon laitoskuntoutus on noussut muu-tamalla asiakkaalla lukuunottamatta Vimpelin kuntaa verrattuna edeltävään vuoteen. Asiakastyytyväisyyskyselyä vuonna 2016 ei ole toteutettu.

53

53

3.1.6.3 Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluissa käynnistettiin vuoden 2016 aikana hoitaja-lääkärityöpari -toimintamalli, jossa asiakkaat ottavat yhteyttä oman palvelualueen sairaanhoitajaa ”ei kiireellistä hoitoa” vaativissa asi-oissa. Yhteistoiminta-alue jaettiin viiteen eri palvelualueeseen (Alajärven pohjoisen, keskustan ja eteläisen palvelualueet sekä Vimpelin ja Soinin palvelualueet). Kullakin alueella lääkärit hoitavat po-tilaita kokonaisvaltaisesti yhteistyössä vastuuhoitajan kanssa.

Lähes koko vuoden lääkäritilanne oli haastava, mikä osaltaan lisäsi päivystyskäyntien määrää ja vähensi normaalien lääkärivastaanottokäyntien määrää edelliseen vuoteen verrattuna. Tilanteen normalisoimiseksi lääkäripäivystys ja osittain myös kiirevastaanoton lääkäripalvelut päätettiin ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta syksystä lähtien. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostettiin Seinäjoen kaupungilta ja yöpäivystys Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Terveys- ja hoitosuunnitelmia teh-tiin vuonna 2015 yhteensä 987.

Terveyspalvelujen valinnanvapauden myötä Järvi-Pohjanmaalla vaihtaneita on yhteensä 453 henki-löä. Kuusiokuntiin vaihtaneista alajärveläisiä on 266 ja soinilaisia 167 henkilöä. Muualle on vaihtanut 20 henkilöä. Järvi-Pohjanmaan terveyskeskukseen on vaihtanut 45 henkilöä.

Keskeisten tavoitteiden toteutuminen:

§ Hoitotakuun ja asetuksen toteutumista seurataan terveydenhuoltolain mukaisesti peruster-veydenhuollon ei-kiireelliseen hoitoon pääsyn osalta. Vuoden 2016 aikana hoitotakuun mää-räajat ovat toteutuneet asetuksen mukaisesti. Määräaikoja koskevat tiedot julkaistiin neljän kuukauden välein.

§ Rekrytointiongelmien vuoksi neuvolan asetus ei toteutunut alkuvuodesta, mutta marras-kuusta lähtein neuvola-asetusta on toteutettu kokonaisuudessaan (myös 18 kk:n ikäisten las-ten laajat terveystarkastukset tehdään).

§ Kouluterveyskyselyä ei tehty, sillä ne toteutetaan joka toinen vuosi. Seuraava kysely toteu-tetaan vuonna 2017 peruskoulun 4. ja 5. vuosiluokan oppilaille, heidän huoltajilleen sekä 8. ja 9. vuosiluokan ja 1. ja 2. lukiokoulutuksen oppilaille.

§ Ammatillista osaamista lisättiin vuonna 2016 täydennyskoulutuksella. 3 pv:n tavoite ei toteu-tunut koko vastaanotto henkilöstön osalta.

Alla taulukko vuoden 2016 toteutuneista lääkäri- ja hoitajapalveluista.

2015 2016 Lää-

käri-pal-velut

Hoitajapalve-lut

PäivystysAlajärventk

Lääkäripalve-lut

Hoitajapalve-lut

PäivystysAlajärventk

Käynnit15585 17792 13812 10772 18968 15684

joistaAlajärvenkäynnit 9772 10130 10950 6226 10820 12246Vimpelinkäynnit 3557 4284 1127 3203 4742 1450Soininkäynnit 2030 3123 1168 1249 3164 1375muidenulkokuntienkäynnit 226 255 567 94 242 613

54

54

3.1.6.4 Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidon palvelut ostettiin pääsääntöisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, li-säksi erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin tarvittaessa sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ja yksi-tyisiltä palvelun tuottajilta. Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelumaksut laskivat Alajär-ven osalta 5,8 %. Soinin osalta palvelumaksut nousivat 0,1 % ja Vimpelin 2,2 % edelliseen vuo-teen verrattuna. Tavoitteena oli hillitä menojen kustannuskasvua vuoden 2016 aikana. Peruster-veydenhuollon puolella olemme mm. tarkastelleen lähetekäytäntöjä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö jatkui AKSILA-hankkeessa.

3.1.6.5 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon tehtävänä on kuntalaisten hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta huolehtimi-nen sekä valistus- ja ennaltaehkäisevä työ. Yhteistoiminta-alueen suun terveydenhuollon palvelut on järjestetty ostopalveluna Mehiläinen Oy:ltä. Suun terveydenhuoltoa on järjestetty Alajärven, Leh-timäen, Soinin ja Vimpelin terveysasemilla. Käyntejä on omissa yksiköissä toteutunut n. 15 989 kpl (taulukko). Oman toiminnan kustannukset kohdentuvat kunnille asiakkuuksien suhteessa. Kuu-siokuntiin terveyskeskusta vaihtaneita oli käyttänyt suun terveydenhuollon palveluita yhteensä 132 henkilöä ja 329 käyntiä. Hoitotakuu on toteutunut kaikkien asiakkaiden kohdalla. Vuoden aikana valmisteltiin suun terveydenhuollon palveluiden omaksi toiminnaksi ottamista 1.1.2017 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asetuksen mukaista kiireellistä suun terveydenhuol-toa yöpäivystystä lukuun ottamatta on ostettu Seinäjoen kaupungilta.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriJäsenkunnilta laskutetut palvelumaksut 12 / 2016

As.luku

Kunta

Palvelumak-sut ja

korjaukset

Lääkin-nällinen

kuntoutus

Alueelli-nen

apuväline-keskus

Erityisvel-voite-maksu

Ulkopuolel-ta ostetut palvelut Ensihoito

Hyvitys esh ostop.TAYS Euroa

Euroa / Asukas 1/2016

Alajärvi 8 916 440 2 038 281 694 694 070 1 285 249 453 935 0 11 633 426 1162 10014

Soini 2 311 732 201 62 561 154 145 375 519 100 814 0 3 004 972 1351 2224

Vimpeli 3 209 077 0 86 443 212 990 438 224 139 299 -179 4 085 855 1330 3073

ESHP Yhteensä 188 808 789 50 239 5 363 639 13 684 774 29 592 723 8 950 091 -6 832 246 443 424 1248 197 443

Muutos v. 2015

Kunta

Palvelumak-sut ja

korjaukset

Lääkin-nällinen

kuntoutus

Alueellinen apuväline-

keskusErityisvel-

voite-maksu

Ulkopuolel-ta ostetut palvelut Ensihoito

Hyvitys esh ostop. TAYS Euroa %

Euroa / Asukas

Alajärvi -495 137 0 -4 094 33 066 -180 819 -63 922 275 -710 632 -5,8 % -71

Soini 23 417 201 -1 428 6 144 -10 624 -15 136 0 2 573 0,1 % 1

Vimpeli 59 890 0 -832 11 128 37 234 -18 847 -179 88 394 2,2 % 29

ESPH Yhteensä -3 792 777 -13 978 -14 520 799 080 -324 266 -1 145 059 7 680 -4 483 840 -1,8 % -23

Oma toiminta Yhteensä

Oma toiminta Muutos yhteensä

55

55

3.1.6.6 Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä- ja ympäristöterveydenhuollon palvelut ostetaan Seinäjoen kaupungilta.

Eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan kuntiin kohdistuneisiin käynteihin, joissa käyntiin kuluvaa työaikaa ei oteta huomioon. Käynniksi lasketaan samanarvoisesti sekä praktikkokäynti eläi-men/eläinten luona tai vastaanottokäynti riippumatta siitä, onko omistajalla hoidettavanaan saman-aikaisesti yksi tai useampi eläin.

Yleisen terveysvalvonnan ja ympäristöpalvelujen hallinnon kustannukset jaetaan asukasluvun suh-teessa.

EläinlääkärikäynnitEläinlääkintä ja ympäristöterveyden-huoltokokonaiskustannukset

2015 2016 2015 2016Alajärvi 3203 3167 325678 327123Soini 506 571 54953 61236Vimpeli 654 684 72110 75551 Yhteensä 4363 4422 452740 463910

3.1.6.7 Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö on yli 18-vuotiaiden kanssa tehtävää suunnitelmallista sosiaalityötä, jonka tavoit-teena on vahvistaa asiakkaan omaa toimintakykyä, osallisuutta ja ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntyä kartoittamalla asiakkaan elämäntilannetta, vahvuuksia ja voimavaroja. Asiakkaan kanssa yh-dessä etsitään vaihtoehtoja elämäntilanteen parantamiseksi ja motivoidaan asiakasta muutokseen. Aikuissosiaalityö on asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön ja perheen tarpeita vas-taava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus. Työssä tehdään moniammatillisella yhteistyötä ja hyödynnetään myös muita psykososiaalisia- ja perhepalveluita. Aikuissosiaalityö sisältää esimer-kiksi asiakkaan aktivoimista työelämään, koulutukseen tai työkyvyn arviointiin ja päihteiden käytön seuraamista sekä hoitoon ohjaamista. Asiakasta tuetaan ja autetaan asumiseen ja arjen ongelmiin liittyvissä asioissa. Aikuissosiaalityöntekijät tekevät myös tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden ja esim. kolmannen sektorin kanssa.

Omatoiminta 2015 2016

Hammas-lääkäri

Suuhygie-nisti

Erikois-hammashoito

Hammas-lääkäri

Suuhygie-nisti

Erikois-ham-mashoito

Käyntienmääräyhteensä 10953 3273 1840 11215 2785 1672joistaAlajärvenkäynnit 7313 2026 1287 7606 1743 1182Vimpelinkäynnit 1962 779 327 1984 614 335Soininkäynnit 1529 430 200 1521 414 131muidenulkokuntienkäynnit 149 38 26 104 14 24

56

56

Aikuissosiaalityössä on tapahtunut rakenteellisia muutoksia vuoden 2016 aikana. Aikuissosiaalityö-hön on perustettu uusi sosiaaliohjaajan virka ja sosiaalityöntekijän virka on muutettu sosiaalityönte-kijä-sosiaalityön palveluvastaavan viraksi. TE-toimistojen, kuntien ja Kelan yhteispalveluun perus-tuva toimintamalli (TYP-toiminta) on käynnistynyt. Kehittämistyötä on tehty mm. Osku-hankkeen myötä, jonka avulla on parannettu työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn paranta-mista. Pitkäaikaistyöttömille / vaikeasti työllistettäville on järjestetty ryhmätoimintaa pyrkien vakiin-nuttamaan sitä. Perustoimeentulotuen siirtoon Kelalle vuoden 2017 alusta on valmistauduttu vuoden 2016 aikana. Vimpeli Aikuissosiaalityön osalta menot ovat kokonaisuudessaan alittuneet (7,8 %) verrattuna edellisen vuo-den toteumaan. Toteuman alitus kertoo asiakasmäärän vähentymisestä sekä siitä, ajanvarausjär-jestelmä on toiminut, jonka myötä asiakasvirtaa on pystytty hallitsemaan. Toimeentuloturvan määrä on laskenut lukuun ottamatta ehkäisevää toimeentulotukea. Myös työmarkkinatuen kuntaosuuksien määrä on laskenut. TYP (työvoiman palvelukeskus) -toiminta on käynnistynyt 2/2016. Toimintaan suunnattu työpari re-surssi vie sosiaaliohjaajalta 8 työpäivää kuukaudessa. TYP -toiminnan alkaessa palvelua tarvitse-vien asiakasmääräksi arvioitiin Alajärvellä 107, Vimpelissä 35 ja Soinissa 19. Asiakkaita ollut palve-lussa vuoden 2016 aikana Alajärvellä 82, Vimpelissä 35 ja Soinissa 13; yhteensä 130 asiakasta. Pitkäaikaistyöttömien kokonaismäärä on vähentynyt hieman verrattuna edellisen vuoden vastaa-vaan ajankohtaan. Työllistämistoiminnan piirissä on ollut toteuman seuranta-aikana enemmän asi-akkaita verrattuna edelliseen vuoteen. Asiakkaiden osallistuminen ryhmätoimintaan on ollut haasta-vaa, johtuen mm. kuljetukseen liittyvistä ongelmista.

Tavoite Toimenpide Mittari Toteutuminen 1-12/2016

Työmarkkinatuen kuntaosuuk-sien pieneneminen Kuntouttavan/ sosiaalisen kun-toutuksen ryhmien lisääntyminen Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeseen (Osku) osallistu-neille rakentuu yksilöllinen ja ta-voitteellinen jatkopolku

Ryhmätoiminta, Osku-hanke, yksilökohtainen kuntouttava työ-toiminta Hanketyö yhdessä sosiaalityön kanssa

Kuntaosuuden määrä verrattuna vuoden 2015 tilinpäätöksessä olevaan määrään Ryhmien määrä 4/vuosi Asiakkaiden määrä/ hanketavoit-teiden toteutuminen

Työmarkkinatuen kunta-osuudet ovat pienenty-neet Alajärvellä ja Vim-pelissä, mutta Soinin kuntaosuudet ovat kas-vaneet verrattuna edelli-seen vuoteen. Ryhmätoiminnan käyn-nistäminen on toteutu-nut. Ryhmiä on ollut yh-teensä 7. Ryhmätoi-minta on suunnattu pit-käaikaistyöttömille / vai-keasti työllistettäville. Osku-hankkeen tavoit-teet toteutuneet: - 31 yksilöohjausta - 15 asiakasta ryhmä-

toiminnassa

57

57

3.1.6.8 Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on tukea ja auttaa perheitä suunnitelmallisesti ja moniammatil-lisesti. Työn painopiste on sekä varhaisessa tuessa että korjaavassa työssä. Perhepalvelu-jen työmuotoja ovat sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden sosiaalityö (mm. taloudelli-nen tuki, tukihenkilö- ja perhetoiminta), lastenvalvojan palvelut (perheasiain sovittelu, ela-tussopimukset), kasvatus- ja perheneuvolapalvelut (tutkimus- ja terapiapalvelut ml. puhete-rapia, kuntoutus), lastensuojelutyö (mm. lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet sekä sijaishuolto) ja perhetyö (lapsiperheiden kotipalvelu, varhaisen tuen perhetyö ja lastensuo-jelun perhetyö). Perhepalveluissa vuonna 2016 käytännössä tapahtuneet muutokset: § Perheneuvolan sosiaalityöntekijän virkaan on liitetty osana rakennemuutosta lasten-

valvojan tehtävät (isyysselvitykset, lasten huolto,- tapaamis- ja elatussopimukset), työ-ajan ollessa tähän tehtävään 50 %.

§ Koulukuraattorit (2) siirtyivät sivistystoimeen, minkä vuoksi on vähennystä ehkäise-vässä lastensuojelun sekä kustannuksissa että asiakkuuksissa.

§ Puheterapeutit ja terveyskeskuspsykologi siirtyvät kuntoutuksesta perhepalveluihin § Yksi lastensuojelun sosiaalityöntekijän virka on muutettu varhaisen tuen sosiaaliohjaa-

jan viraksi uuden SHL:n edellyttämien tehtävien mukaisesti, siirtämällä kustannuksia lastensuojelun sosiaalityöstä.

Vimpeli Perhepalvelujen vuoden 2016 toteuma alittuu (2,4 %) suhteessa talousarvioon. Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat olleet arvioitua pienemmät, mutta varhaisen tuen perhetyön kustannukset ovat arvioitua suuremmat. Sen sijaan lastensuojelun oman perhetyön kustannukset jäävät seuran-nassa alle arvion, joka kuvaa sitä, että varhaisen tuella on pystytty auttamaan perheitä ehkäisevästi ja painopistettä on pystytty siirtämään varhaiseen tukeen tavoitteen mukaisesti. Tukihenkilö- ja per-hetoiminta on alittunut, mutta tämä ei kerro palvelun tarpeesta, vaan siitä, että tukihenkilöitä ja/tai -perheitä ei ole ollut käytettävissä. Laitoshoidon tarve sekä jälkihuollon taloudellinen tuki ovat ylittä-neet hieman arviota.

Tavoite Toimenpide Mittari Toteutuminen 1-12/2016

Tarjota varhaista tukea lapsille, nuorille ja perheille sosiaalityön kei-noin ja yhteistyössä muiden perus-tason toimijoiden kanssa ilman las-tensuojelun asiakkuutta Perustason monialaisen perhekun-toutusmallin luominen suuren huo-len perheille Lastensuojeluilmoitusten käsittely ls-lain edellyttämässä enintään 7 päivän määräajassa Palvelutarpeen arvioinnit 3 kk:n määräajassa ilmoituksesta/ muusta tiedonsaannista Asiakkaiden tyytyväisyys palvelui-hin

Palvelutarpeen arvioinnit, muut tukitoimet Mallin kehittäminen Asiakaskysely

Palvelutarpeen arviointiin oh-jautuneet lapset, nuoret ja perheet (määrä) Mallin toteutuminen ja kuntou-tuksen kohteena olleiden per-heiden määrä. Seurantatiedot ohjelmasta puolivuosittain (THL, Valvira) Seurantatiedot ohjelmasta puolivuosittain (THL, Valvira) Havaittu kyselyn tulos

Palvelutarpeen arviointi tehdään pääsääntöisesti aina sosiaalihuoltolain mu-kaisesta yhteydenotosta / lastensuojeluilmoituksesta. - Sosiaalihuoltolain mu-

kaisten ilmoitusten määrä: Alajärvi 37 (vuonna 2015: 10), Soini 2 (vuonna 2015: -): ja Vimpeli 4 (vuonna 2015:3)

- lastensuojeluilmoitusten määrä: Alajärvi 152 (vuonna 2015:152) Soini 22 (vuonna 2015:27) ja Vimpeli 18 (vuonna 2015:17)

Palvelutarpeen arviointien määrä on noussut verrat-tuna edelliseen vuoteen.

58

58

Avoperhekuntoutuksen mallinnusta ei ole tehty, mutta työskentely intensiivi-sesti mallin mukaisesti on käynnistynyt. Lastensuojeluilmoitusten käsittely ja palvelutarpeen arvioinnit ovat toteutuneet määräajoissa. (THL/Val-vira, seurantatiedot) Asiakaskysely toteutettu. Saatu palaute on positii-vista ja palveluihin ollaan palautteiden perusteella tyytyväisiä. Perheitä on au-tettu palautteiden perus-teella oikea-aikaisesti, per-heiden / asiakkaiden tilan-teita on käsitelty monipuoli-sesti. Perheitä / asiakkaita oli kuultu ja he olivat itse voineet vaikuttaa siihen, miten heitä autetaan.

3.1.6.9 Hoito- ja hoivapalvelut sekä kuntoutus Hoivan ja hoidon palvelut on tuotettu vanhuspalvelusuunnitelman mukaisesti. Ennaltaehkäisevään toimintaan on kiinnitetty huomiota enemmän juuri riskiryhmien osalta, kuten äskettäin leskeytyneet ja muistihäiriöiset. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä on tehty 40 asiakkaalle. Muistihoitajan luona asi-akkaita oli vuoden aikana 34, joista lähetettiin jatkotutkimuksiin 30. Seniorineuvolassa tehtiin ter-veystarkastuksia 1 omaishoitajalle. Alajärvellä pidettiin ensitietopäivä muistisairaille ja läheisille, joissa kuulijoita oli yhteensä 20 eri kunnista. Omaishoitajien palvelusuunnitelmia päivitettiin 16 omaishoitajalle ja ensikäyntejä tehtiin 5. Perhehoi-tajiksi koulutettiin alueella neljä henkilöä, joista yksi on kiinnostunut toimimaan perhehoitajana. Ikäihmisten liikunnan edistämistä kehitettiin asumisyksikössä. Kuntohoitaja on edistänyt asukkaiden kuntouttamista Venla ja Väinö-kodissa. Henkilökuntaa on ohjattu päivittäiseen asukkaiden kuntou-tukseen. Päivätoiminnan vankka kuntouttava toimintamalli on edesauttanut ikäihmisten kotona asu-mista. Tiimipalavereita ei ole pidetty viikoittain. Omaistapaamisia ei ole pidetty toivotulla tavalla, mutta omaisia on kutsuttu asukkaiden virkistymistapahtumiin. Omaistapaamiset on sovittu pidettäväksi jatkossa. Asiakaspalautekyselyt on tehty ja kehittämiskohteista keskusteltu tiimipalavereissa ja lai-tettu toimintaan. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän ensitiedot kirjattiin järjestelmään, toiminta käynnistyi vuo-den 2017 alusta. Välittömän työn osuus ei kehittynyt toivotulla tavalla 65-70%:ksi. Kehittäminen jat-kuu edelleen toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Kotikuntoutus ei ole toiminut Vimpelin alueella toivotulla tavalla. Toiminta aloitetaan vuoden 2017 keväällä kuntohoitajan toimesta.

59

59

Palautteita kotiin kuljetettavista aterioista tuli Vimpelissä vuoden aikana 2 kpl, jotka koskivat lihan/ka-lan puutetta ja perunoiden runsasta määrää. Ateriapalvelujen kehittämisessä tehtiin yhteistyötä tek-nisen toimen kanssa tavoitteena ravintorikkaammat ateriat. Tulokseksi saatiin suunnitelma, joka to-teutunut lähes täysin. Asiakkaille on hoitajien toimesta tehty MNA-mittauksia, jotka kertovat mahdol-lisesta aliravitsemuksesta. Tarvittaessa ravitsemukseen on puututtu. Asumispalveluyksikön toiminnan laatuun on kiinnitetty huomiota ja tarkistus tehty. Laatutarkistuk-sissa käytettiin samaa vaatimustasoa kuin ostopalveluyksiköissä. Yksikkö täytti pääosin laatuvaati-mukset ja puutteisiin on määräajan puitteissa vastattu korjaavasti. Fysioterapian toiminnot ovat pysyneet lähes budjetoidussa. Ryhmätoimintoja on järjestetty läpi vuo-den. Matalan kynnyksen selkävastaanotto ei käynnistynyt toivotulla tavalla. Henkilökunnan pitkien sairauslomien suuri määrä ja sijaisten puute vaikeutti toimintojen järjestämistä ja kuormitti töissä olevia. Kuntoutusasiakkaiden määrä kasvoi kuitenkin vuoden aikana. Henkilökunta on järjestelmäl-lisesti ja vaikuttavasti järjestänyt Intervalli- ja kuntoutusosaston, osittain Venla ja Väinö-kodin sekä päivätoiminnan kuntoutusta. Kuntoutuksen osa-alueet, kuten toimintaterapia, laitoskuntoutus ja lääkinnällinen avokuntoutus sekä apuvälinelainaus ovat pysyneet suunnitellussa budjetoinnissa. Kaikki kunnat Akuuttiosasto on toiminut tehokkaasti, jolloin sijaisten/henkilökunnan määrää on arvioitu tilanteiden mukaan. Useampi hoitaja on ollut lomalla neljän viikon vähennetyn (25) paikkaluvun aikana, jolloin sijaisten määrä vähentynyt. Esimiehet ovat sitoutuneet vahvasti talouden tasapainottamiseen ja budjetissa pysymiseen. Toimin-taa on seurattu tarkemmin ja arvioitu aina sijaisten tarve asiakasmäärän mukaisesti. Kotihoidon asi-akkaiden määrä vaihtelee, jolloin sijaiset otetaan tarpeen mukaan. Kotihoidossa myös henkilökunta siirtyy auttamaan toista yksikköä, jos työt ovat vähentyneet. Ennaltaehkäi-sevätyö

Toimenpide Mittari Alajärvi Vimpeli Soini

Riskiryhmientunnistaminen

Ennaltaehkäise-vätkotikäynnit

Käyntienmäärä

Muistihoitajanasiak-kaat

Omaishoitajienpalve-lusuunnitelmienpäivit-täminen/ensikäynnit

22

71

20/3

57

34

16/5

2

7

-

Ikääntyvienlii-kunnanedistä-minen

Kuntoilulaitteetasumisyksiköihin

Kunnonhoitajienosaaminenkäyt-töön

Palveluprosessinseu-rantatiimipalaverit

Kuntoilulaitteitahankittu5,kun-touttavatyönte-kijä1xvko47tiimipalaveria

lähespäivittäintoteutuvaliikun-taa45tiimipalaveria

lähespäi-vittäinto-teutuvaaliikuntaa50tiimipa-laveria

60

60

Osallisuusjatoi-mijuus

Tavoite Toimenpide Mittari Alajärvi Vimpeli Soini

Omaisetmukanaikäihmistenar-jessa

omaistapaamisetyksiköissä

tapaamistenmäärä/osallistujat

6/80 4/25 5/15

Asiakasosallis-tuupalvelujensuunnitteluun

asiakaspalautteetjaniidenkäsittely

palautteidenmääräjatehdyttoimenpiteet

45,palautteetkä-siteltytiimeissä

28,palautteetkä-siteltytiimeissä

19,palaut-teetkäsi-teltytii-meissä

Asuminenjaympäristö

Tavoite Toimenpide Mittari Alajärvi Vimpeli Soini

Viihtyisätasumis-palveluyksiköt

Kultakämme-nenjaWilhel-miinanperus-korjaussuunni-telma.Piha-alueidenraken-taminen

Suunnitelma2017-2019/toteutus

Piha-japuutarha-alu-eenvalmistuminen2016

tehty/eitoteu-tettueitoteutunut

--

--

Ikäihmisilletarjollaryhmäasumistajayhteisöllistäpalve-lua

Kaupinkarta-nonkehittämi-nenpalveluta-loksi;keittiönuudistaminen,yhteisöllisetti-laisuudet

Vuokra-asuntojenmäärä/Tilaisuuksienmäärä

44/44

keittiötilastalat-tiauusittu,yh-teisiätilaisuuk-sia52,

ulkopuolisilleeitoteutunut

- -

Kotihoito

Tavoite Toimenpide Mittari Alajärvi Vimpeli Soini

Kotihoitotoimivaksi Toiminnanoh-jauskäyttöön

Käyntimäärienseu-ranta,

välittömäntyönseu-ranta,

matkojenseuranta

toiminnanoh-jauseikäynnis-tynyt,alkuval-misteluttehty

käyntienmäärä80822

Välitöntyö45%,(tavoite65-70%)

toiminnanoh-jauseikäynnis-tynyt,alkuval-misteluttehty

käyntienmäärä15312

Välitöntyö45%

(tavoite65-70%)

toiminnan-ohjauseikäynnisty-nyt,alkuval-misteluttehty

käyntienmäärä26894

Välitöntyö55%

(tavoite65-70%)

61

61

Kotikuntoutuslisääkotonaasuvantoi-mintakykyä

Lisätäänkoti-kuntoutustakotihoidonjafysioterapianyhteistyönä

Asiakaskäyntienmäärä

Vaikuttavuudenseu-ranta

25

asiakkaatasu-vatkotonatairyhmäasumi-sessa

- -

Laadunjaturvalli-suudenvarmistami-nenateriapalveluissa

Ikäihmistentervey-denedistäminen,ali-ravitsemuksenehkäi-seminen

Kotiinkuljetettavatateriatkylminä3/vko,energiatar-peenlisääntyminenhuomioidaan,koti-hoidonMNAseu-rannatjapaino

Asiakaspalautteet

Aterioidenmää-rät

Mittauksetjapai-not

5

toteutunut

5

toteutunut

2

toteutunut

Ympärivuorokau-tinenhoiva

Palvelujenlaatuto-teutuu

Asumisyksiköidenlaadunvalvonta

Laatukriteeristö valvontasuori-tettu,

hyväksytty

valvontasuo-ritettu,

hyväksytty

valvontasuo-ritettu,

hyväksytty

Ympärivuorokauti-nenhoiva10%:lleyli75-vuotiaista

Vähennetäänhoi-vapaikkoja

Alajärvellä10,Soi-nissa9

Hoivapaikkojenmäärä

toteutunut10 - Toteutunut6

3.1.6.10 Vammaispalvelut

Vammaispalvelujen tehtävänä on järjestää ja tuottaa vammaispalvelulain ja -asetuksen ja kehi-tysvammaisten erityishuollosta annetun lain sekä omaishoidon tuesta annetun lain ja perhehoi-tajalain mukaisia palveluja. Vammaispalvelujen vastuualueeseen sisältyvät vammais- ja kehitys-vammahuolto, joita tarjotaan kyseisiä palveluja ohjaavien lakien edellyttämällä tavalla, asiakas ja hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden. Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaisten vam-maispalvelujen ja tukitoimien tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vam-maisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Palvelujen ja tukitoimien tulee edesauttaa vammaisen henkilön omatoimista suoriutumista. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Kehitysvammapalveluiden tehtävänä on tuottaa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia palveluja, mikäli muut palvelut tai vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai soveltuvia henkilölle. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja, joihin asiak-kaalla on subjektiivinen oikeus ovat: palveluasuminen, kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt sekä henkilökohtainen apu. Harkinnanvaraisia eli määrärahasidonnaisia palveluja ovat: omais-hoidontuki, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä muut avustukset. Määrärahasidonnaisten palvelujen osalta pyritään seuraamaan talousarviota ja määrärahan loppuessa voidaan tehdä määrärahatilanteeseen vedoten hakemuksiin kielteisiä päätöksiä / myöntää avustus, kun mää-rärahaa on jälleen käytettävissä. Avustukset painottuvat tämän vuoksi tyypillisesti alkuvuoteen. Vuonna 2016 tapahtuneita rakenteellisia muutoksia ovat olleet kuljetuspalvelujen osittainen yh-distäminen sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetus- ja asiointiliikenteeseen sekä vammaispalve-luiden rakenteiden tarkastelu ja tehostaminen niiltä osin, kun se on ollut mahdollista.

62

62

Vimpeli Vuoden 2016 toteuma on ylittynyt suhteessa talousarvioon sekä reilusti (23,5 %) verrattuna edel-lisen vuoden toteumaan. Kehitysvammaisten asiakkaiden laitoshoitopäivien tarve on lisääntynyt sekä vaikeavammaisten asiakkaiden palveluntarve erityisesti subjektiivisten palvelujen osalta. Subjektiivisten palvelujen osalta henkilökohtaisen avun palvelujen tarve on lisääntynyt. Henkilö-kohtainen apu muuttui subjektiiviseksi oikeudeksi 2009, mikä on lisännyt kysyntää ja kustannuk-sia. Tarpeen kasvun lisäksi tämä selittyy osittain kotihoidon kriteerien tiukentuminen ja tiukka resursointi aiheuttaa sen, että välttämättömän avun tarpeeseen joudutaan vastaamaan entistä useammin henkilökohtaisen avun palvelua lisäämällä. Palveluasumiseen kotona on jouduttu rekrytointiongelmien ja perhetilanteiden vuoksi käyttämään tilapäisesti yksityisiä palveluntuotta-jia, joka lisää kustannuksia. Kuitenkin erittäin vaikeavammaisten lasten hoitojärjestelyt lasten kotona säästävät kalliita laitoshoitokustannuksia. Myös ryhmälomituksen kustannukset ovat nousseet. Tilapäisten asumispalvelujen ja laitoshoidon osalta tarve on lisääntynyt. Yksittäiset asiakkaat ovat tarvinneet runsaasti tilapäishoitopalveluita mm. kriisiytyneiden tilanteiden joh-dosta. Myös tutkimus- ja neuvolapalveluiden tarve on ylittänyt arvion. Kuljetuspalvelua on pyritty vähentämään lisäämällä asiointi- ja palveluliikennettä, mutta tavoitteeseen ei ole vammaispal-veluissa vielä päästy, vaan kuljetuspalvelujen menot ovat arviota suuremmat. Kutsuttua palvelua suositellaan myös vaikeavammaiselle kuljetuspalveluasiakkaalle, silloin kun sillä pystytään vas-taamaan palvelun tarpeeseen. Palvelu ei ole vielä tavoittanut vaikeavammaisia ja muutokset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä.

Tavoite Toimenpide Mittari Toteutuminen 1-2/2016

Laadukkaiden vammaispalvelu-jen tarjoaminen kuntalaisille. Valtakunnallisten ja paikallisesti hyväksyttyjen toimintasuunnitel-mien toteuttaminen. Avohoidon vahvistaminen vam-maispalveluja järjestettäessä. Kehitysvammaisten asumis-palve-lujen lisääminen

Palveluohjaus Palvelujen oikea-aikainen tarjonta Toimintasuunnitelmien mukainen toiminta. Palveluohjaus Laitoshoitoa ostetaan vain välttä-mätön tarve. Kevyemmän asumispalvelutar-peen uudelleenkartoitus. Asumisyksikön suunnittelutyön jatkaminen

Asiakastyytyväisyyskyselyn tekemi-nen. Palvelusuunnitelmien määrän tarkas-telu. Eri palvelujen määrän tarkastelu ja vertaaminen valtakunnallisiin tilastoi-hin. Tilapäislaitosvuorokausien vähentä-minen. Omien yksiköiden käyttöaste 100%. Asumispalvelutarpeen vertaaminen Järvi-Pohjanmaalla oleviin palvelu-asumisen paikkamäärään.

Asiakastyytyväi-syyskysely ei ole toteutunut. Kysely toteutetaan ke-väällä 2017, kun sähköinen palaute-järjestelmä (EPSHP/HairPro) on saatu toimin-taan. Tehtyjen palvelu-suunnitelmien määrä: 66 (vuonna 2015:19) Tilapäislaitosvuo-rokausien määrä: Alajärvi: 542 (vuonna .2015: 271), Vimpeli: 211 (vuonna 2015: 166) Omien yksiköiden käyttöaste (100 %) on toteutunut, lu-kuun ottamatta asukkaiden yksit-täisiä poissaoloja. Laitoshoidon asia-kasmäärä on kas-vanut Alajärvellä ja Vimpelissä muuta-malla asiakkaalla.

63

63

Hoitopäivät Ala-järvi: 1994 (vuonna 2015: 1566), Vim-peli: 505 (vuonna 2015: 111) ja Soini: 340 (vuonna 2015: 363). Palveluasumisen tarve tulee kasvamaan. Tehostetun palveluasumisen tarve vuonna 2020 arvioidaan Alajärvellä kasvavan 13 paikasta 20 paikkaan. Palveluasumisen arvioidun paikkamäärän arvioidaan nousevan nykyisestä 22 paikasta 25 paikkaan. Tukiasuntojen määrä arvioidaan olevan tulevaisuudessa 7-10 asuntoa. Kotona asuu tällä hetkellä 10 henkilöä, jotka tulevat tarvitsemaan eri muotoisia asumispalveluja.

3.1.6.11 Työterveyspalvelut Työterveyshuollon palveluita tuotetaan Järvi-Pohjanmaan alueella työnantajille, yrittäjille ja maanvil-jelijöille, jotka ovat tehneet sopimuksen palvelujen ostamisesta. Osa sopimuksista koskee vain laki-sääteistä työterveydenhuoltoa, mutta suurin osa sopimuksista sisältää myös sairaanhoidon. Omaa työterveyslääkäriä perusturvalla ei ole, joten lääkäripalvelut on hankittu Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen yksityisiltä lääkäriasemilta. Vuoden 2016 aikana perusturva neuvotteli yksityis-ten palveluntuottajien kanssa työterveyslääkäripalvelujen ostamisesta. Lisäksi pohdittiin työterveys-huoltopalvelujen järjestämistä tilanteessa, jossa sairaanhoidolliset palvelut olisi pitänyt yhtiöittää. Kuntaliiton antaman ohjeistuksen mukaisesti yhtiöittämisvelvoitetta siirrettiin 1.1.2019, joten suunni-telmat keskeytettiin. Laadukkaiden työterveyspalvelujen tuottamisen lisäksi tavoitteena oli, että työterveyshuollon kulut kyetään kattamaan toiminnasta saatavilla tuloilla. Tavoite ei toteutunut asiakkaiden vähentymisen vuoksi. Kuluja syntyi n. 35 000 euroa.

64

64

Lakisääteisiä sopimuksia työterveyshuollossa oli yhteensä 186 ja sairaanhoitosopimuksia 463. Yh-teensä sopimuksia oli 649 ja asiakkaita 2919.

2013 2014 2015 2016 Sopimuksia (kpl) 677 672 677 649 Sopimuksen alaisia työtekijöitä (hlö) 2849 2941 2971 2919

65

65

3.1.7. Järvi-Pohjanmaan sivistyslautakunta

3.1.7.1 Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuminen Järvi-Pohjanmaan sivistyslautakunnan talousarvio 28.107.210 € alittui 1.190.997 € (4,2%). Kunnit-tain talousarvio 2016 toteutui seuraavasti: Alajärvi toteuma 97,4%. Alitus 510.952 € johtui pääosin varhaiskasvatuksen menojen alittumisesta. Soini toteuma 95,1 %. Alitus 170.796 € johtui pääosin perusopetuksen ja kansalaisopiston menojen alittumisesta. Vimpeli toteuma 89,6 %. Alitus 509.246 € johtui pääosin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen menojen alittumisesta. Sivistystoimen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle 2016 / toteutuminen Perusopetuksen 9. luokalta päättötodistuksen saaneista oppilaista 100 % aloittaa toisen as-teen syksyllä 2016 Kaikki Alajärven yläkoulun (110 oppilasta), Soinin yhtenäiskoulun (45 oppilasta) ja Vimpelin yhteis-koulun (35 oppilasta) 9. luokan oppilaat saivat päättötodistuksen keväällä 2016. Järvi-Pohjanmaan alueen perusopetuksen 9. luokalta päättötodistuksen saaneista 190 oppilaasta kaikki aloittivat toisen asteen syksyllä 2016. Tavoite toteutui Muodollisesti pätevän henkilöstön määrä on 98 % Hallinto 100 % Varhaiskasvatus 91 % Opetus Alajärvi 99 % Opetus Soini 100 % Opetus Vimpeli 96 % Ohjaajat perusopetus 100 % Kansalaisopisto 100 % Alajärven musiikkiopisto 100 % Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto 91 % Kirjastotoimi 100 % Kulttuuri- ja museopalvelut 100 % Asetettu tavoite 98% ei toteutunut. Museopalvelut Varastojen ja arkiston tehostettu tutkimuskäyttö; painotus Eero Nelimarkan taiteen ja Alvar Aallon elämäntyön yhdistämisessä. Kävijämäärä 5800.

66

66

Varastojen ja arkiston käyttö tehostui. Varastoa ja arkistoa hyödynsivät oman tutkimuksen (paino-tus Nelimarkan ja Aallon elämäntyössä) lisäksi myös vierailevat tutkijat, esimerkiksi liittyen Helsin-gin taidemuseon tulevaan Eero Nelimarkka-näyttelyyn. Varastoon sijoitettiin Pohjalaisen taiteilijalii-ton kokoelma, joka nostaa aluetaidemuseon profiilia ja johtaa näyttely- ja tutkimusresurssien para-nemiseen.

Kävijöitä oli yhteensä 6 767, joista museolla 5 886, Villa Nelimarkassa 476 ja Väinölässä 405.

Tavoite toteutui

Kirjastot

Kirjastopalvelut pysyvät kirjastopoliittisen ohjelman suositusmäärissä ja läänin keskitasolla.

Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön laatusuosi-tukset

E-P:n maa-kunnan kes-kiarvo (vuosi 2015)

Alajärvi Soini Vimpeli Toteutuma

Fyysiset käynnit 10 kpl/asukas/vuosi

8,20 11,42 9,74 6,52 Opetus- ja kulttuuriminis-teriön suosi-tukseen pääsi Alajärvi. Ala-järvi ja Soini ylsivät myös maakunnan keskiarvoon.

Lainaukset 20 lai-naa/asukas/vuosi

17,48 16,76 15,33 13,01 Tavoitteita ei saavutettu.

Verkkoasiointitapahtumia

10/asukas/vuosi

- 3,21 1,37 1,36 Tavoitetta ei saavutettu.

Henkilöstömäärä 0,8-1 htv/1000 asukasta

0,76 0,66 0,92 0,80 Soini ja Vim-peli pääsivät tavoitteisiin, Alajärvi ei.

Kirjahankinnat 300-400 kirjaa/1000 asukasta

431,00 367,58 477,52 496,26 OKM:n suosi-tus tavoittee-seen päästiin kaikkien osalta. Soini ja Vimpeli ylsi-vät myös maakunnan keskiarvoon.

Lehtivuosikertoja 15-20 kpl/1000 asukasta

16,88 15,09 53,96 16,92 OKM:n suosi-tus tavoittee-seen päästiin kaikkien osalta. Soini ja Vimpeli ylsi-vät myös

67

67

maakunnan keskiarvoon.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskiarvoluvut ovat vuoden 2015 lukuja, koska vuoden 2016 lu-kuja ei ole vielä käytössä.

Tavoite ei toteutunut

Kulttuuritoimen tuotettavien tilaisuuksien osallistujamäärän kasvattaminen pääsymaksutto-muuden avulla

Sivistyslautakunta päätti 26.8.2015 (§ 41) muuttaa kulttuuripalvelujen tuottaman ohjelmatarjonnan pää-symaksuttomaksi ajalla 1.1.2016–31.12.2018.

Tavoite toteutui osittain.

SUURTUOTTEET

3.1.7.2. Sivistystoimen hallinto Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Sivistystoimen hallinnon talousarvio ylittyi 871 € (0,14 %). Yhteistyö Hallinnon yhteistyö on ollut tiivistä ja haastavaa kuluvan vuoden aikana. Sekä talousarvion 2016 toteuttaminen että Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminnan päättymisetä aiheutunut uuden lautakunnan toimintamalli suunnittelu lisäsi työmääriä. Työntekijöiden kuuleminen toteutettiin uuden lautakunnan organisaatiota laadittaessa. Osaava-hankkeen puitteissa (Osaava VI) jatkettiin koko Etelä-Pohjanmaan yhteistyönä tehtävää esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta OPS 2016. Opetussuunnitelma valmistui ja otettiin käyttöön perusopetuksen 1-6 luokilla 1.8.2016 alkaen. 7-9 vuosiluokkien opetussuunnitel-man uudistaminen jatkuu edelleen. Laadukkaat sivistyspalvelut Toiminnan laadun kehittämiseksi ja taloudellisuuden parantamiseksi sivistystoimi on pyrkinyt edel-leen aktiivisesti hakemaan harkinnanvaraista rahoitusta Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuri-ministeriön hankkeista sekä muista lähteistä. Varhaiskasvatuksen hankkeisiin rahoitusta myönnettiin seuraavasti: -Kasvatukselliset kahvilat 19.460 €. -Kaksikielisen opetuksen käynnistäminen Järvi-Pohjanmaalla 20.000 €. Perusopetukselle rahoitusta myönnettiin lukuvuodelle 2016-2017 seuraavasti: -Koulutuksellinen tasa-arvo- hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa 30.6.2107 saakka. Hankkeelle myönnetty 60.000 € v. 2015. -Tutoropettajien koulutus ”Oppia ikä kaikki” 6.300 € -Tutoropettajien toiminta 17.500 € -ICT-osaamisen kehittämiselle myönnetty 9.800 € hanke sai jatkoaikaa lukuvuoden 2016-2017 lop-puun asti. -Perusopetuksen kerhotoimintaan 22.000 € (Alajärvi 15.000, Soini 3.000 ja Vimpeli 4.000 €)

68

68

Lukiotoiminnalle haettuja avustuksia myönnettiin lukuvuodelle 2016-2017 seuraavasti: -Silta Japaniin-hanke II-vaihe 8.000 €, lisäksi hanke sai Scandinavia-Japan Sasakawa Foundation, Suomen osastolta 8.000 € avustuksen. -Lukion TVT-strategia 52.000 €

69

69

Kirjastotoimi -Alajärven omatoimikirjaston perustaminen. Aluehallintoviraston avustus 20.000 € Museotoimi -Aallokko kutsuu – hanke. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Leader. Aisapari ry. 72.000 € -Elävä Aalto-hanke. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Leader. Aisapari ry. 42.160 € Sivistystoimen yksiköihin on jatkettu suunnitelmallisesti moniammatillisen työryhmän sekä aluehal-lintoviraston suorittamia tarkastuksia. Tarkastusten tarkoituksena on taata työntekijöille ja asiak-kaille turvallinen ja laadukas työ- ja toimintaympäristö työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät nä-kökulmat huomioon ottaen. Henkilöstö Osaava-ohjelman V ja VI jaksot ovat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama määräaikainen, val-takunnallinen opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelma. Ohjelmalla on edelleen tuettu paikallisesti ja alueellisesti osaamisen kehittämisessä tarvittavien rakenteiden, suunnitelmien ja toimintamallien luomista. Osaava-ohjelman lisäksi henkilöstölle voitu tarjota täy-dennyskoulutusta Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämillä hankeavustuk-silla. Myös valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman valmistelun jatkoa toteutetaan Etelä-Pohjanmaalla Osaava-hankkeen puitteissa. Taloudellisuus Talouden suunnittelua on vaikeuttanut uuden organisaation toiminnan ennakointi ja mahdollisesta rakennemuutoksesta aiheutuvat kustannusvaikutukset. Kuljetusten kilpailuttaminen aloitettiin alueellisena kokonaisuutena yhdessä Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin sekä Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Sivistyslautakunta on kokoontunut vuoden 2016 aikana 10 kertaa ja käsitteli 72 pykälää.

3.1.7.3. Varhaiskasvatus Talousarvion toteutuminen Järvi-Pohjanmaa 91,3% alitus 603.335 € Alajärven kaupunki 91,2% alitus 417.624 € Soinin kunta 97,6% alitus 23.750 € Vimpelin kunta 86,8% alitus 161.961 € Varhaiskasvatuksen talousarvio alittui kaikissa kunnissa. Alajärvellä talousarvio alittui eniten perhepäivähoidon ja kotihoidon tuen osalta. Perhepäivähoidon alitus muodostui pääasiassa henkilöstökuluista: vuoden 2016 lopussa Alajärven kaupungin alueella työskenteli enää 13 omassa kodissaan toimivaa perhepäivähoitajaa. Kotihoidon tuen menojen alitus johtui tuen arvioitua vähäisemmästä käytöstä. Päiväkotihoidon ja varhaiskasvatuksessa tapahtuvan esiopetuksen kulut toteutuivat lähes suunnitellusti. Soinissa talousarvion aliukset johtuivat kotihoidon tuen käytön vähenemisestä. Päiväkotihoito ylittyi henkilöstökulujen osalta.

70

70

Vimpelin kunnan varhaiskasvatuksessa kaikki tuotteet alittuivat. Perhepäivähoidossa alitus johtui pääasiassa henkilöstökulujen vähenemisestä. Päiväkotihoidon kokonaisuuden alitukseen vaikuttivat ennakoitua suuremmat tuotot päivähoitomaksuista ja esioppilaiden kerhotoiminnasta. kaikkien kuntien erityisvarhaiskasvatukseen oli vuodelle 2016 budjetoitu rahaa toisen kiertävän eri-tyislastentarhanopettajan palkkaamiseen: paikkaa ei saatu yrityksistä huolimatta täytettyä, jonka vuoksi erityisvarhaiskasvatuksen kulut alittuivat. Tavoitteiden toteutuminen: Päivähoitoasetusta muutettiin 1.8.2016 alkaen siten, että yhdellä hoito-ja kasvatusvastuussa ole-valla aikuisella saa olla aiemman seitsemän lapsen sijasta vastuullaan kahdeksan kolmevuotiasta tai sitä vanhempaa lasta. Varhaiskasvatuslakia muutettiin siten, että kaikilla lapsilla on huoltajien elämäntilanteesta riippumatta oikeus osallistua varhaiskasvatukseen vähintään 20 h viikossa. Alu-een kunnissa ei tehty laista tai asetuksesta poikkeavia päätöksiä. Lapsiryhmät täytetään kuitenkin edelleen siten, että sijoituspäätöksiä tehtäessä huomioidaan toimintaympäristö, käytettävissä olevat resurssit sekä lasten mahdolliset erityistarpeet toiminnan turvallisuuden ja laadun takaamiseksi. 20 viikkotunnin ylittävää laajennettua varhaiskasvatusoikeutta koskien luotiin tarvittavat yhtenäiset käy-tännöt. Päiväkotien johtamismallia muutettiin siten, että alueen päiväkodeilla on yksi yhteinen päiväkodin johtaja. Yksiköissä työskentelevä henkilöstö saa keskittyä lapsiryhmätyöskentelyyn ja päiväkodin johtaja vastaa hallinnollisista töistä. Muutos lisää tasapuolisuutta ja edesauttaa yhteisten toimintata-pojen ylläpitämistä. 2017 talousarvion valmistelun yhteydessä aloitettiin neuvottelut perhepäivähoitajien palkkausmallin muutoksesta. Vuoden 2016 lopussa käytiin paikalliset neuvottelut, joiden tuloksena perhepäivähoi-tajien palkkausmallia muutettiin työntekijän kannalta kannustavammaksi. Tavoitteena on työn mie-lekkyyttä lisäämällä huolehtia perhepäivähoidon säilymisestä toisena pääasiallisena hoitomuotona päiväkotihoidon rinnalla. Perhepäivähoitajat osallistuvat muun varhaiskasvatuksen henkilöstön ta-voin Opetushallituksen tukeman varhaiskasvatuksen kehittämishankkeen koulutuksiin. Varhaiskas-vatuksen johtamisorganisaation muutoksen myötä Alajärven ja Vimpelin perhepäivähoitajilla on yksi yhteinen päivähoidon ohjaaja, joka edesauttaa verkostoitumista ja lisää yhteistyötä perhepäivähoi-tajien kesken. Varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön uudet sähköiset palvelut lokakuussa 2016. Lasten läsnäolo-jen sähköinen seuranta vapauttaa henkilöstön aikaa muihin tehtäviin. Uudet ohjelmistot mahdollis-tavat hoitopaikan hakemisen ja hoitoaikojen ilmoittamisen sähköisesti, joka helpottaa huoltajien asi-ointia. Asiakaspalvelua parantaa myös yhteydenottojen ja neuvonnan keskittäminen varhaiskasva-tuksen palveluohjaajalle. Vimpelin kunnassa Metsätarhan päiväkotiin kaavailtu neljännen ryhmätilan käyttöönotto jäi toteutu-matta. Alajärvellä uuden päiväkodin rakennustyöt aloitettiin syksyllä 2016. Rakennustyöt etenevät aikataulussa ja toiminta uudessa kiinteistössä alkaa elokuussa 2017.

71

71

3.1.7.4. Perusopetus Talousarvion toteutuminen Järvi-Pohjanmaa 98,2% alitus 273.471 € Alajärvi 100,3% ylitys 34.456 € Soini 95,3% alitus 100.112 € Vimpeli 93,1% alitus 207.815 € Alajärven perusopetuksen toteutui lähes odotetusti. Ylitys johtui koulukuljetuskustannusten kas-vusta. Soinin perusopetuksen alitus johtui henkilöstökulujen laskusta. Vimpelin perusopetuksen alitus johtui pääosin opetushenkilöstön ja aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön kulujen laskusta sekä tukipalvelujen kustannusten laskusta. Toiminnalliset tavoitteet Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma 2016 otettiin käyttöön 1.8. alkaen kaikissa alueen 1.-6. luokkien opetusta antavissa kouluissa. Opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kaikkien Etelä-Pohjanmaan maakunnan kuntien kanssa. Järvi-Pohjanmaalla työtä on johtanut perusopetuksen johtoryhmä ja työ on vaatinut suuren työpanoksen koko perusopetuksen henkilöstöltä. Järvi-Pohjanmaalla perusopetuksen 9. luokalta keväällä 2016 kaikki saivat päättötodistuksen ja aloittivat toisen asteen opinnot syksyllä. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue on mukana kerhotoiminnan hankkeessa. Osaava V ja VI- hankkeen kautta on järjestetty alueellamme edelleen koulutustilaisuuksia ja maakunnallinen ope-tussuunnitelmatyö etenee em. hankkeen ohjauksessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa on järjestetty eri kouluilla kysynnän mukaan. Kuntoutusluokan toiminta on vakiintunut Paavolan koulun uudisosaan ja luokan oppilaspaikat ovat olleet täynnä. JOPO-opetusta järjestettiin sekä Alajärven yläkoulussa että Soinin yhtenäiskoulussa.

Perusopetuksen toteuttamista haitannut Alajärven koulukeskuksen kunnostus on saatu päätök-seen. Liikuntasalin peruskorjaus on suoritettu ja auditorio-osan peruskorjaus jatkuu kesällä 2017

Oppilasmäärä 31.12.2016 (sulkeissa 31.12.2015, 31.12.2014, 31.12.2013, 31.12.2012, 31.12.2011 ja 31.12.2010)

alakoulut yläkoulut lukio esioppilaat päi-

väkodeissa Yht.

Alajärvi 2016 884

(873, 869, 856, 861, 907, 908)

367

(344, 433, 422, 450, 418,419)

186

(180, 183, 204, 221, 213,222)

6

(18, 21, 40, 36, 30, 32)

1443

Soini 130

(124,146, 154, 175, 176, 180)

116

(127, 96, 88, 99, 101, 108)

-- 21

(26,15, 21, 17, 20, 20)

267

72

72

Vimpeli 251

(243, 266, 269, 280, 267,255)

104

(110,102, 112, 117,122,116)

67

(68,54, 53, 73, 78, 84)

0

(0, 0, 0, 0, 3, 2)

422

J-P yht. 1265

(1240,1281, 1279, 1316, 1350, 1343)

587

(581,631, 622, 666, 641, 643)

253

(248, 237, 257, 287, 291, 306)

27

(44, 36, 61, 53, 53, 54)

2132

3.1.7.5. Alajärven lukio Talousarvion toteutuminen Alajärvi 96,3% alitus 57.232 € Vimpeli 94,6% alitus 39.616 € Alajärven lukio Toimintakulujen osalta käyttöaste oli 97,5 %, jolloin talousarvioon varatuista toimintakuluista jäi käyt-tämättä 38.764 euroa. Henkilöstökulut alittuivat hieman, 19.693 euroa. Palveluiden ostoissa sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoissa oli yhteensä alitusta 20.245 euroa, mikä koostuu monelta eri me-nokohdalta.

3.1.7.6. Vimpelin lukio Vimpelin lukio Vimpelin lukion vuoden 2016 tilinpäätös alittui budjetoidusta. Vimpelin lukion toimintakulujen käyttö-aste oli 95,5 %, jolloin talousarvioon varatuista toimintakuluista jäi käyttämättä 33.318 euroa. Henki-löstökulut alittuivat hieman (17.484 euroa) talousarviosta, johon olivat vaikuttamassa mm. talkoo-vapaat. Palveluiden, aineiden ja tarvikkeiden ostoissa on alitusta yhteensä 14.717 euroa, mikä koos-tuu monelta eri menokohdalta. Valtionosuutta Alajärven kaupunki sai Vimpelin lukion osalta 579.605 euroa (67,6 opiskelijaa). Vim-pelin kunta maksaa Alajärven kaupungille valtionosuuden ylimenevän osan. Vuonna 2016 maksu-osuus on 114.026 euroa (TA2016: 216610). Ennakoitua pienempi maksuosuus johtuu ennakoitua suuremmasta opiskelijamäärästä ja toimintakulujen säästöistä. Alajärven ja Vimpelin lukioiden tavoitteiden toteutuminen Opiskelijoilla on mahdollisuus luoda omia oppimispolkuja ja osan kursseista voi suorittaa virtuaali-sesti, videoneuvotteluopetuksen välityksellä tai verkko-opiskeluna. Koulu on valmistautunut vähitellen digioppimisen haasteisiin. Sähköisen opiskelun edistämiseksi hankittiin opiskelijoiden käyttöön kannettavia tietokoneita. Uutta kansainvälisyyshanketta on käynnistelty Japanin suuntaan. Suunnitelmien pohjalta koulujen välinen opiskelijavaihto tokiolaisen Jiyu Gakuen – koulun kanssa käynnistyi vuonna 2015 Alajärvi ja 2016 Vimpeli. Tämän hankkeen suunnitteluun ja alkuun saattamiseen Järvi-Pohjanmaan lukiot ovat saaneet OPH:n hankerahoitusta.

73

73

Järviseudun lukioiden opetuksellinen yhteistyö on tiivistä, mikä mahdollistaa lukioiden laajan kurssi-tarjonnan. Vuonna 2016 yhteistyökursseja on ollut venäjän ja ranskan kielissä, kemiassa ja biologi-assa. Lukiot markkinoivat toimintaansa yksin ja yhdessä mm. Opinlakeusmessuilla. Lukiota markkinoidaan mm. naapurikuntien vanhempainilloissa ja 9. luokkien oppilaiden tutustumispäivillä. Vimpelin lukiota on erityisesti markkinoitu Vetelin ja Halsuan suuntaan. Lukion palloilulinjaa on mark-kinoitu koko Suomeen henkilökohtaisilla kirjeillä ja sähköposteilla. Opiskelijoiden oppimistulokset ovat olleet keskinkertaisia, mikäli sitä mitataan yo-kirjoitustuloksilla. Opiskelijat sijoittuvat hyvin jatko-opiskelupaikkoihin ja lukio-opiskelun keskeyttäneiden määrä on vä-häinen. Henkilökunnan rekrytointi on onnistunut hyvin, koska on saatu töihin motivoituneita ja osaavia opet-tajia. Henkilökunta on saanut koulutuksellista tukea mm. Opinlakeus-verkoston ja Osaava-hankkeen kautta.

3.1.7.7. Alajärven musiikkiopisto Talousarvion toteutuminen 2016 Järvi-Pohjanmaan musiikki-opetus 96,2 %, alitus 27.816 € (ei sis. Jalasjärven yksikköä) Alajärven musiikkiopiston vuoden 2016 talousarvion toteuman kuntaosuudet toteutuivat seuraavasti: Alajärvi 98,3 % alitus 10.503 € Soini 65,6 % alitus 13.949 € Kurikka (Jalasjärvi) 100,6 % ylitys 1.012 € Vimpeli 95,1 % alitus 3.364 € Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto hoiti opetuksen Vimpelissä. Valtionosuus vuonna 2016 oli 504.178 €. Se on 37.630 € suurempi kuin edellisenä vuonna. Valtion-osuuden nousuun vaikutti se, että Alajärven musiikkiopistolle myönnettiin enemmän valtionosuus-tunteja ja yksikköhinta nousi hieman. Valtionosuus maksettiin kokonaisuudessaan Alajärven kau-pungille. Valtionosuudesta Alajärven yksikön osuus 308.355 € ja Jalasjärven yksikön osuus 195.580 €. Toiminta-alueen kuntiin asukasluvun suhteessa kuuluvat tunnit Alajärvi 61,14 % Jalasjärvi 38,86 % Soinin osuus Alajärven tunneista 23 % Alajärven toimipisteen bruttomenot opetustuntia kohden olivat 93,65 €, joka on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Alajärven ja Soinin toimipisteiden kokonaismenot olivat hieman alle suunni-telmien ja tavoitteiden. Tämä johtuu siitä, että hallinnosta säästyi ja valtionosuutta saatiin enemmän sekä toteutuneesta opetustuntimäärästä. Opetustuntimäärän suunnitelma pohjautui talousarvioon, jossa ei huomioitu valtionosuuden kasvua. Jalasjärven opetustuntimäärä oli suurempi kuin edelli-senä vuonna, joten koko Alajärven musiikkiopiston bruttomenot opetustuntia kohden olivat vain 55,32 €.

74

74

Tavoitteiden mukaan opettajat hyödynsivät nuotinkirjoitusohjelmaa omassa työssään. Tämä näkyi mm. opetusmateriaalina oppilaille. Musiikkiopiston perustason suoritti tavoitteiden mukaisesti 12 op-pilasta. Alajärven toimipisteeseen hankittiin investointirahalla uusia soittimia. Investointisuunnitelmaa jou-duttiin muokkaamaan hieman siksi, että investointirahaa myönnettiin vähemmän kuin mitä suunni-telmassa oli. Lisäksi remontin myötä musiikkiopistolle saatiin yksi uusi luokkahuone, jonka kalusta-miseen tarvittiin resursseja. Jalasjärvellä soitinhankinnat tehtiin käyttötalousmenoista ja soitinhan-kintoihin osallistui myös kunnan ulkopuolisia tahoja. Yhteistyö erilaisten instituutioiden kanssa toteu-tui suunnitelmien mukaan. Jalasjärvi-Kurikan kuntaliitoksen myötä Alajärven kaupunki haki Opetus- ja kulttuuriministeriöltä Ku-rikan kaupungin musiikkiopiston opetustuntien siirtoa Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistolta Alajärven musiikkiopistolle. Myönteinen päätös asiasta tuli vasta joulukuussa 2016 ja tunteja siirtyi 3765.

3.1.7.8. Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto Talousarvion toteutuminen Järvi-Pohjanmaa 87,5% alitus 86.778 € Alajärvi 89,5% alitus 61.761 € Soini 62,5% alitus 18.104 € Vimpeli 88,1% alitus 6.913 € Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston vuoden 2016 talousarvion toimintatuotot alittuivat, koska kurs-simaksutuotot alittuivat ennakoidusta pienentyneen opiskelijamäärän takia n. 17 000 eurolla. Myös kansalaisopiston toimintakulut alittuivat budjetoidusta. Tämä johtuu pääosin siitä, että kansa-laisopiston suunnitelluista kursseista normaalia enemmän ei käynnistynyt ilmoittautuneiden opiske-lijoiden vähäisyyden takia tai siksi, että kursseja jouduttiin lopettamaan opiskelijoiden keskeyttämis-ten takia. Kursseja suunniteltiin 9 283 opetustunnin mukaan, mutta niitä toteutui 7 996 opetustunnin edestä. Toiminta-alueen väestön pitkään jatkunut väheneminen ja myös kiristynyt kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on mm. laskenut opiskelijamääriä. Opetuksen vähentyessä opettajien palkkakulujen lisäksi myös henkilöstösivukulut ja opettajille maksettavat matkakulut ovat pienentyneet suunnitel-lusta. Ja kun ulkopuolisia opetustiloja on tarvittu opetukseen entistä vähemmän, niin mm. puhtaa-napitopalveluissa sekä alueiden ja rakennusten kunnossapitopalveluissa on tullut lähes yhtä suuri säästö kuin opettajien henkilöstökuluissa. Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston vuoden 2016 tilinpäätös alittuu verrattuna talousarvioon kaik-kien kuntien eli Alajärven, Soinin ja Vimpelin osalta. Tavoitteiden toteutuminen

• Opiskelijoita (netto-opiskelijat) vähintään 2 200 / vuosi, toteuma 2077 / vuosi. • Nettokustannukset enintään 300 € / opiskelija, toteuma 292 € / vuosi. • Kurssilaisia vähintään 4 000 / vuosi, toteuma 3 565 / vuosi. • Nettokustannukset enintään 170 € / kurssilainen, toteuma 170 € / kurssilainen. • Opetukseen käytetään 9 000 tuntia / vuosi, toteuma 7 996 t / vuosi. • Nettokustannukset enintään 80 € / opetustunti, toteuma 76 € / opetustunti. • Kussakin toimialueen kunnassa käytetään opetukseen asukasluvun mukainen osuus tun-

neista; Alajärvi osuus väestöstä 65,39 %, osuus opetuksesta 66,31 %, Soini osuus väestöstä

75

75

14,53 %, osuus opetuksesta 12,68 %, Vimpeli osuus väestöstä 20,08 %, osuus opetuksesta 21,01 %.

• Opetuksen peittävyys toimialueen asukkaista vähintään 15,0 %, toteuma 13,6 %. • Tuotot kuluista vähintään 12,0 %, toteuma 13,0 %. • Vuosittain tarjotaan Avoimen yliopiston opetusta vähintään yhden arvosanan verran, to-

teuma tarjottu opetusta kasvatustieteessä, mutta ei toteutunut, koska opiskelijoita ei ollut tar-peeksi.

• Kurssien aloittaneista vähintään 80 % suorittaa kurssin loppuun, toteuma 76 %. • Laadunarvioinnin toteuttaminen, toteuma yhdessä Lakeudenportin kansalaisopiston kanssa

tehty opistoille Kansalaisopistojen CAF –itsearviointimalli.

3.1.7.9. Kirjastopalvelut Järvi-Pohjanmaan kirjastot Talousarvion toteutuminen Järvi-Pohjanmaa 94,7% alitus 53.876 € Alajärvi 97,2% alitus 17.082 € Soini 91,3% alitus 16.747 € Vimpeli 90,5% alitus 20.047 € Sivistystoimen strategiset tavoitteet vuodelle 2016 painopistealueiden ja painopisteiden perusteella kirjastojen osalta. Tavoite: Muodollisesti pätevän henkilöstön määrä on 98% Toteutuma: Järvi-Pohjanmaan kirjastojen (Alajärvi-Soini-Vimpeli) henkilöstö on muodollisesti päte-viä 100%. Tavoite: Kirjastopalvelut pysyvät Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksissa ja maakunnan keskitasolla. Toteutuma:

Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön laatusuosituk-set

E-P:n maa-kunnan kes-kiarvo (vuosi 2015)

Alajärvi Soini Vimpeli Toteutuma

Fyysiset käynnit 10 kpl/asukas/vuosi

8,20 11,42 9,74 6,52 Opetus- ja kulttuuri-ministeriön suosi-tukseen pääsi Ala-järvi. Alajärvi ja Soini ylsivät myös maakunnan kes-kiarvoon.

Lainaukset 20 lainaa/asu-kas/vuosi

17,48 16,76 15,33 13,01 Tavoitteita ei saa-vutettu.

Verkkoasiointitapahtumia 10/asukas/vuosi

- 3,21 1,37 1,36 Tavoitetta ei saavu-tettu.

76

76

Henkilöstömäärä 0,8-1 htv/1000 asukasta

0,76 0,66 0,92 0,80 Soini ja Vimpeli pääsivät tavoittei-siin, Alajärvi ei.

Kirjahankinnat 300-400 kirjaa/1000 asukasta

431,00 367,58 477,52 496,26 OKM:n suositus ta-voitteeseen päästiin kaikkien osalta. Soini ja Vimpeli yl-sivät myös maa-kunnan keskiar-voon.

Lehtivuosikertoja 15-20 kpl/1000 asukasta

16,88 15,09 53,96 16,92 OKM:n suositus ta-voitteeseen päästiin kaikkien osalta. Soini ja Vimpeli yl-sivät myös maa-kunnan keskiar-voon.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskiarvoluvut ovat vuoden 2015 lukuja, koska vuoden 2016 lu-kuja ei ole vielä käytössä. Lainausten määrä on hieman laskenut Soinin ja Vimpelin kirjastoissa verrattuna vuoteen 2015. Kä-vijöiden määrä on Alajärven ja Vimpelin kirjastoissa noussut. Ainoastaan Soinissa kävijöiden määrä on laskenut verrattuna vuoteen 2015. Kävijämäärän lisäykseen on vaikuttanut Alajärven osalta oma-toimikirjastojen aukiolotuntien lisääntyminen. Lehtimäen omatoimikirjasto toimi koko vuoden ja Ala-järven omatoimikirjasto avattiin 1.12.2016. Vimpelin kirjaston aukiolotuntien lisääntyminen on vaikut-tanut myös kävijämäärään. Alajärven ja Vimpelin kirjastoissa aukiolotunteja (toimintatunteja) on ollut vuonna 2016 enemmän kuin vuonna 2015. Alajärvellä aukiolotunteja on ollut enemmän +4.100 tuntia ja Vimpelissä +20 tun-tia. Alajärven aukiolotuntien lisäykset johtuvat omatoimikirjaston aukiolotunneista, joita oli Alajärvellä ja Lehtimäellä yhteensä 4.802 tuntia. Soinissa aukiolotunteja oli -102 tuntia (-5 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjastojen kiinnipitämiseen on vaikuttanut henkilökunnan vuosilomat, jolloin au-kioloaikoja on jouduttu supistamaan.

3.1.7.10. Museopalvelut

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Nelimarkka-museo ja Nelimarkka-residenssi ja Villa Neli-markka

Järvi-Pohjanmaa 91,2% alitus 28.663 € Alajärvi 91,4% alitus 27.369 € Vimpeli 80,7% alitus 1.294 € Taidevaraston käyttö tehostui vuonna 2016. Varastoon sijoitettiin aluetaidemuseolle merkittävä Poh-jalaisen taiteilijaliiton kokoelma. Residenssitaiteilijoiden kiertonäyttelyä lainattiin alueen palvelutaloi-hin osana Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -kuntapilottia. Nelimarkka-residenssin toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Kuvataidekoulu kokoontui säännöllisesti (kevät- ja syyslukukausi yht. 639). Museon työpajat (63/1373) ylittivät tavoitteen (23/570). Ulkomai-

77

77

sia taiteilijoita ei majoittunut residenssitalossa sen käyttökiellon vuoksia, mutta vuoden aikana resi-denssitaiteilijoita oli yhteensä 9 ja he yöpyivät Villa Nelimarkassa. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin majoitustilaa on. Villa Nelimarkan suunniteltu käyttö toteutui. Näyttelyiden määrä (1+2) toteutui, tilaisuuksien luku-määrä (6/143) ylitti tavoitteen (2/50). Villassa järjestettiin esim. näyttelyitä, opastuksia, työpajoja, kokouksia ja joulujuhlat. Huvilaa vuokrattiin myös yksityiskäyttöön. Kävijämäärässä (476) päästiin tavoitetasoon (300). Villa Väinölän portaikko entisöitiin ja yläkerran kunnostusta suunniteltiin. Väinölän alakertaa pidettiin auki kesällä keskustan tapahtumien yhteydessä, jolloin tilassa järjestettiin valokuvanäyttely, opas-tuksia, työpaja ja konsertti (kävijät yht. 405). Nelimarkka-museon näyttely- ja tapahtumatavoitteet toteutuivat. Perusnäyttelyitä oli 1 ja vaihtuvia 5. Opastuksien (79/1670, tavoite 50/1800) ja tapahtumien 19 (tavoite 5) määrä ylittyi. Museolla järjes-tettiin esimerkiksi konsertteja yhteistyössä musiikkiopiston kanssa, Eero Nelimarkan syntymäpäivä-juhlat, Seurat Alaviitalan tapaan ja muita tilaisuuksia. Museopedagogiikan tavoitteet ylittyivät. Koululaistyöpajoja oli 44/1054 (tavoite 23/570) ja muita työ-pajoja 19/319 (tavoite 10/175). Aluetaidemuseotoiminta noudatti tavoitetta. Alueellisia tapaamisia pidettiin esim. alueen museope-dagogien kesken ja Etelä-Pohjanmaan liiton sekä alueen taidetoimijoiden kesken. Kuntien taideko-koelmien selvitystä ja dokumentointityötä jatkettiin suunnitelmien mukaan ja neuvontaa annettiin alu-een museoille sekä yksityishenkilöille. Mittarit Varastojen ja arkiston tehostettu käyttö toteutui. Varastoa ja arkistoa hyödynsivät oman tutkimuksen (painotus Nelimarkan ja Aallon elämäntyössä) lisäksi myös vierailevat tutkijat, esimerkiksi liittyen Helsingin taidemuseon tulevaan Eero Nelimarkka-näyttelyyn. Varastoon sijoitettiin Pohjalaisen tai-teilijaliiton kokoelma joka nostaa aluetaidemuseon profiilia ja johtaa näyttely- ja tutkimusresurssien paranemiseen. Kävijätavoite 5 800 ylittyi, kävijöitä oli yhteensä 6 767, joista museolla 5 886, Villa Nelimarkassa 476 ja Väinölässä 405. Taloudellinen tavoite toteutui. Museopalveluiden talous koostui kaupungin oman rahoituksen lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön tuesta (OKM avusti Nelimarkka-museon toimintaa 4 laskennallisen henkilötyövuoden verran täydennettynä 10 % aluetaidemuseolisällä). Nelimarkka-Rahasto säätiö tuki konservointia, laitehankintoja sekä koululaiskuljetuksia. Lisäksi saatiin apurahaa Eero Nelimar-kan syntymäpäiväjuhliin (SKR) ja kuntapilottiin (Etelä-Pohjanmaan liitto). Museotyön vaikuttavuus ei ole mitattavissa pelkästään kävijämäärissä ja euroissa, vaan muitakin mittareita (1.) tarvitaan.

78

78

2016 Tavoitetaso Toimenpiteet Määrälliset

tavoitteet Toteutunut

Varastojen ja arkiston tehostettu tutkimus-käyttö

Taidevaraston ja -arkiston tutkimuskäy-tön lisääminen; painotus ”Eeron ja Alva-rin” elämäntyössä. Residenssitaiteilijoi-den kokoelmateoksista lainattava näyt-tely.

5 1

? 1

Nelimarkka-residenssi-talo

Käyttö: ke kl–sl taiteen perusopetus Museon työpajat sop. mukaan Ulkomaiset taiteilijat

15 + 16/320 23/570 5

17 + 16/639 63/1373 -

Villa Nelimarkka Näyttelyt (perus- ja vaihtuvat) Alajärven kuvataideyhdistyksen työs-kentely sop. muk. Tapahtumat:

- yhteistyössä huvilaseuran kanssa

- yhteistyössä musiikkiopiston ja kuvataidekoulun kanssa

Residenssitaiteilijat Muut kävijät

1+2 kl +sl 2/50 8 300

1+2 6/143 9 333

Villa Väinölä Portaikon entisöinti Yläkerran kunnostus (2016-2017) Näyttely Tapahtumat yhteistyössä kaupungin kulttuuritoimijoiden kanssa

100 % 70% 1 2/100

100% - 1 6/274 (405)

Nelimarkka-museo Näyttelyt (perus- ja vaihtuvat) Opastukset Konsertit ja muut tilaisuudet

1+4 50/1800 5

1+5 79/1670 19

Museopedagogiikka Koululaistyöpajat Muut työpajat

23/ 570 10/175

44/1054 19/319

Aluetaidemuseotoi-minta

Tapaamiset Museoiden välinen yhteistyö:

- residenssiyhteistyö Lapuan taidemuseon kanssa

- Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Vuoden nuori taiteilija 2016 -kilpailun tuomarointi ja näyttelyn järjestäminen.

1

5

79

79

3.1.7.11. Kulttuuripalvelut Talousarvion toteutuminen Järvi-Pohjanmaa 91,7% alitus 8.868 € Alajärvi 91,7% alitus 5.826 € Soini 100,9% ylitys 197 € Vimpeli 78,5% alitus 3.239 € YLEISTÄ Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen purkautumisen myötä uuden organisaation valmistelussa kulttuuripalvelut integroitiin museo- ja kulttuuripalvelujen yhteyteen 1.1.2017 alkaen. Kulttuuripalvelujen tuottama sisällöntarjonta koostuu ulkopuolisilta toimijoilta ostopalveluina hankit-tavista konsertti-, teatteri- ym. vierailuista. Suurin osa (mm. kouluille, päiväkoteihin ja asumispalve-luyksiköihin) tuotettavasta ohjelmatarjonnasta on ollut aina kohderyhmille ilmaista. Kulttuuriavustusta sai Alajärvellä 22, Soinissa 10 ja Vimpelissä 9 yksityistä tai yhteisöä. Kulttuuritoimen järjestämien tilaisuuksien tuloilla ei ole ollut todellista vaikutusta kulttuuripalvelujen talousarvion toteutumiseen, joten sivistyslautakunta päätti 26.8.2015 (§ 41) muuttaa kulttuuripalve-lujen tuottaman ohjelmatarjonnan pääsymaksuttomaksi ajalla 1.1.2016–31.12.2018. Sitovana tavoitteena valtuustoon nähdenolikulttuuritoimen tuotettavien tilaisuuksien osallistujamää-rän kasvattaminen pääsymaksuttomuuden avulla VIMPELI Kulttuuripalvelujen toimesta paikkakunnalle tuotettiin yhteensä 10 vierailuesitystä, -konserttia tai muuta tilaisuutta. Vapaaehtoissektorin toimijat (yhdistykset, yksityishenkilöt ja rekisteröimättömät toimintaryhmät tuot-tivat kulttuuripalvelujen kohdeavustusten tai muun tuen turvin yhteensä 8 matkaa tai tapahtumaa.

80

80

3.1.8. Järvi-Pohjanmaan maaseutulautakunta Maaseutulautakunnan strategiset tavoitteet vuodelle 2016

• Tukien maksatus ensimmäisenä maksupäivänä • Maaseudun kehittämiseen liittyvien kontaktien ja tilaisuuksien määrä • Lomituspalveluiden 100 % kattavuus

3.1.8.2. Toimintakertomus Toimialan yleistilanne vuonna 2016 2015 – 2016 talvi oli poikkeuksellinen. Vuodenvaihteen aikoihin lunta ei juurikaan ollut kasvuston suojana kovia pakkasia vastaan. Eniten pakkasesta kärsivät puutarhakasvit mansikka ja vadelma. Järvi-Pohjanmaalla kylvöille päästiin huhti - toukokuun vaihteessa. Jälleen kerran hyvän alun jäl-keen tuli pidempi sadejakso. Viimeiset kylvöt saatiin tehtyä ennen juhannusta. Sateet olivat rank-koja, joten kasvustot hukkuivat tai kuorettuivat useissa paikoissa. Sateinen ja viileä sää jatkui koko kesän. Elokuun loppupuolella alkanut parempi sääjakso mahdollisti sadon valmistumisen. Sato-määrissä oli erittäin suuria vaihteluita eri alueilla ja jopa lohkon sisällä.

Maatalouden markkinatilanne jatkui vaikeana koko vuoden. Venäjän talouspakotteiden vaikutus näkyi toden teolla maataloustuotteiden hinnoissa ja viljelijöiden taloudessa. Maatalouden kannatta-vuuskriisiin vaikutti vuoden 2015 maataloustukien siirtyminen vuoden 2016 alkukesään. Kauppojen keskinäinen kilpailu ruuan halpuuttamisessa pienensi viljelijöiden tulosta.

Maaseututoimen hallinnon osalta Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintasopimusten irtisanominen oli kohtalaisen työläs prosessi. Uuden organisaation luominen sekä siihen liittyvien sopimusten uudel-leen tekeminen ja hyväksyttäminen niin kunnilla kuin Mavilla ei ollut pikku juttu.

Maakuntaan 2019 siirtyvien maaseutu- ja lomituspalveluiden valmisteleviin työryhmiin on ollut edustus ja näin on pystytty tuomaan Järvi-Pohjanmaan näkemys uudistukseen.

EU:n ohjelmakauden 2014 - 2020 ympäristökorvauksen yksityiskohdat olivat edelleen hukassa ja niiden säätäminen jatkui pitkälle kevääseen. Ehdot muuttuivat niin paljon, että osa tiloista joutui muuttamaan lohkokohtaisia toimenpiteitä. Osa ei tiedä vieläkään mihin kaikkeen on sitoutunut. Uu-tena ympäristökorvauksessa oli viisivuotisen viljelysuunnitelman palauttaminen huhtikuun loppuun mennessä, joidenkin osalta muistutuksia tarvittiin useampia. Tukiehdot kiinnostivat yrittäjiä ja niistä kyseltiin paljon. Tukikoulutuksia järjestettiin ja niihin osallistui hyvin viljelijöitä.

Mavin kuuluisa viljelijätukiohjelman ongelma jatkui, joten kevään tukihaku siirtyi perinteisestä huhti-kuun lopusta kesäkuun 15. päivään. Viljelijöiden käyttämä vipu-palvelu toimi, mutta siinä olevat tarkistustoiminnot eivät kaikilta osin toimineet.

Viljelijätukien tarkastus muuttui entistä työläämmäksi. Sähköinen tukihaku lisäsi runsaasti paperi-määrää maaseutuhallinnossa, kun jokaiselle tuenhakijalle jokaisesta maksettavasta tuesta tehtiin oma tarkistusluetteloasiakirja. Maksatusaikataulut olivat edelleen kireitä, pahimmillaan muutaman päivän varoitusajalla maksettava tuki oli saatava maksatuskuntoon. Ennakoinnilla ja henkilöstön venymisellä pystyttiin tuet maksamaan ajallaan. Työpanoksen keskittämien tuki- ja viranomaisteh-täviin näkyi niin kehittämisessä kuin hallinnossa.

Maatalouden tuotantoinvestointien suunniteltiin ja valmisteltiin monella tilalla, mutta rahoituspää-töksiä alueellemme ei kovin paljoa tullut vuodelle 2016.

81

81

Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen leikkaukset alkoivat näkyä lomituspäivien määrän vähenemi-senä. Eniten valtion säästötoimenpiteet näkyivät maksullisen sijaisavun ja tuetun maksullisen lomi-tuksen käytössä. Äitiyslomia ei pidetty täysimääräisesti ja yrittäjät tekivät töitä sairaana. Maatalous-yrittäjien vuosilomapyynnöt vähenevät muutenkin talvikuukausina, joten maatalouslomittajien työl-listäminen oli välillä tosi haasteellista.

Vuoden 2016 alusta tulleita lomituspalvelulain muutoksia päivitettiin Lomitusnettiin pitkin vuotta ja ohjelmassa oli käyttökatkoja lähes päivittäin. Lakimuutokset ja sähköisen ohjelman puutteellisuus lisäsivät neuvontaa ja paperityötä lomatoimistossa. Sijaisapu piti nyt hakea kirjallisesti ennen lomi-tustöiden aloittamista, kun tähän asti riitti pelkkä ilmoitus ja itse järjestetty lomitus piti nyt ostaa en-nakkoperintärekisteriin merkityltä palveluntuottajalta, kun tähän asti lomittaja on voinut olla työsuh-teessa maatalousyrittäjään.

Maatalouslomittajien koulutuksiin panostettiin lomitettavien tilojen kasvun ja koneellistumisen myötä normaalia enemmän.

Maaseutulautakunnan palvelut tuotettiin Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle kokonaisuudes-saan tilauksia edullisemmin. Henkilöstö on osallistunut säästötalkoisiin käyttämällä ns. talkoovapaita sekä tekemällä tarvittavat sijaisuudet.

3.1.8.3. Maaseututoimen hallinto Maaseututoimen hallinto vastaa Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta sekä tuottaa yhteistoiminta-alu-een tilaajakunnille niiden tilaamat palvelut ja tekee muut yhteistoimintasopimuksessa ja johtosään-nössä määrätyt asiat. Hallinto tukee toiminnallaan maaseutulautakunnan muiden tuotteiden ja toi-mintojen tehokasta tuottamista. Järvi-Pohjanmaan strategiassa asetettuun tavoitteeseen (maa- ja metsätalouden työpaikkojen säilyttäminen vuoden 2008 tasolla) vastataan maaseututoimen strate-gisilla tavoitteilla.

Maaseututoimen hallinto vastaa toimialajohtajan johdolla sidosryhmätyöstä, tiedottamisesta, perus-kuntien avustamisesta sekä toimialansa yleisestä valvonnasta ja kehittämisestä. Maaseutulauta-kunta vastaa maaseutuelinkeinojen hallinnosta ja kehittämisestä siten kuin maaseutuelinkeinojen hallinnon järjestämisestä kunnissa annetussa laissa (210/2010) on määrätty tai muutoin on määrätty sekä maatalousyrittäjien lomituspalveluista Alajärven paikallisyksikön alueella siten, kuin lomituspal-velulaissa (1231/96) ja turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) on määrätty.

Toiminnalliset tavoitteet 2016 ja 2017 - 2020

Vuoden 2016 aikana Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen hallinto jatkoi toimintansa kehittämistä niin, että päätöksenteko, valmistelun taso ja päätösten vaikuttavuuden arviointi ovat entistä paremmalla tasolla. Yhteistoiminta-alueen vision ja strategian jalkauttamista jatkettiin.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Maaseutulautakunnan hallinto tuotti palvelut sovitusti vuoden 2016 aikana. Toiminnassa on otettu huomioon Järvi-Pohjanmaan ja kuntien strategiat ja tavoitteet. Hallinnon haasteena oli Järvi-Pohjan-maan yhteistoimintasopimusten irtisanominen ja siitä johtuvan uuden organisaation luominen, sopi-musten sekä johtosääntöjen että tilikarttojen uusiminen. Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelu alkoi keväällä ja jatkuu edelleen. Järvi-Pohjanmaan maaseutulautakunnan henkilöistä maaseututoimenjohtaja on ollut maaseuturyhmässä sekä siihen kuuluvassa maaseutuhallinto, vilje-lijätukitehtävät ja viljelijätukivalvonta alatyöryhmässä. Lomatoimenjohtaja on puolestaan ollut maa-seuturyhmän lomituspalvelut alatyöryhmässä. Edustuksella on viety Järvi-Pohjanmaan näkemys ryhmiin ja maakuntauudistukseen.

82

82

3.1.8.4. Maaseututoimen luottamusmieshallinto

Yhteislautakunnan tehtävinä on vastata alueen maaseutu- ja lomituspalvelujen tuottamisesta ja maaseutuelinkeinojen hallinnosta. Talousarvio ja – suunnitelman laadinnassa on tärkeää huomioida, että edellytykset yhteistoiminnan ja lakisääteisten tehtävien hoitamiseen turvataan.

Tavoitteena on, että sopimuskunnat voivat tilata haluamansa palvelut yhteiseltä lautakunnalta siten, että peruskunnat kykenevät talousarvion yhteydessä tilauksia tehdessään vaikuttamaan oman kun-tansa palvelutasoon.

Yhteislautakunta päättää valtuustojen hyväksymien talousarvioiden puitteissa tehtäväalueidensa palveluista, palvelurakenteista ja palveluajoista sekä niiden muutoksista ja antaa lautakunnan toi-minnan johtamisessa tarvittavia ohjeita. Tämän lisäksi yhteislautakunta valmistelee toimialaansa koskevat jäsenkuntien hallitusten ja valtuustojen päätettävät asiat sekä vastaa käyttäjädemokrati-asta ja muusta yhteistyöstä palvelujen käyttäjien kanssa.

Toiminnalliset tavoitteet 2016 ja 2017 - 2020

Lautakunta tehtävänä oli kehittää ja uudistaa toimintaansa, jotta se pystyisi paremmin toteuttamaan sille määrätyt tehtävät maaseudunkehittäjänä yhteistyössä muiden osapuolten kanssa.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Lautakunta piti vuoden 2016 aikana 5 kokousta. Lautakunnan jäsenet osallistuivat edellisiä vuosia paremmin kokouksiin. Lautakunnassa käsiteltiin runsaasti maaseudun ja maatalouden kehittämis-asioita.

3.1.8.5. Tuki- ja viranomaistehtävät Tuki- ja viranomaistehtävät määräytyvät pääsääntöisesti maaseutuelinkeinojen hallinnon järjestämi-sestä kunnissa annetun lain perusteella. Päätehtävänä on ottaa vastaan, käsitellä ja tallentaa tu-kisovellutukseen EU- ja kansalliset maatalouden tukihakemukset, tehdä niihin päätökset, huolehtia maksatuksesta ja suorittaa tarvittaessa kuulemiset ja takaisinperinnät. Lisäksi maaseututoimi ylläpi-tää hallinnon ohjelmien vaatimia asiakas-, peltolohko-, tukioikeus- ja eläintenpitäjärekisteriä.

Maaseutuelinkeinoviranomainen tarkastaa ja tekee päätökset sato-, peto- ja hirvivahingoista sekä tarkastaa hukkakauratilat, antaa hukkakauran torjuntaohjeet ja tekee niistä tarvittaessa päätöksiä.

Toiminnalliset tavoitteet 2016 ja 2017 - 2020

Maksajavirastosopimuksen mukaista toimintaa kehitetään, koulutetaan henkilöstöä sekä järjeste-tään riittävä määrä osaavaa varahenkilöstöä käyttöön. Tukihakuun liittyviä valmistelutöitä pyritään aikaistamaan niin, että ne olisi käsitelty ennen tukihaun alkua. Tuenhakijoita koulutetaan sekä tiedo-tusta kehitetään vastaamaan nykyistä tarvetta.

Yhteistoiminta-alueella siirrytään entistä enemmän sähköiseen tukihakuun. Tavoitteena on saada sähköisiä hakemuksia vähintään 80 %.

Tukien maksatus ensimmäisenä maksupäivänä (seurattavat tuet tilatuki, luonnonhaittakorvaus ja ympäristökorvaus) vertailukohtana maksetut / myönnetyt tuet, tavoitteena saada 80 % myönnetyistä tuista maksuun ensimmäisenä maksupäivänä. 10 – 20 % tuen määrästä on yleensä kesken –tilassa valvontojen, ulosottojen ja takaisinperintöjen johdosta.

83

83

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Viljelijätukien tarkastus muuttui entistä työläämmäksi. Sähköinen tukihaku lisäsi runsaasti paperi määrää maaseutuhallinnossa, kun jokaiselle tuenhakijalle jokaisesta maksettavasta tuesta tehtiin oma tarkistusluetteloasiakirja. Maksatusaikataulut olivat edelleen kireitä, pahimmillaan muutaman päivän varoitusajalla maksettava tuki oli saatava maksatuskuntoon. Ennakoinnilla ja henkilöstön ve-nymisellä pystyttiin tuet maksamaan ajallaan. Työpanoksen keskittämien tuki- ja viranomaistehtäviin näkyi niin kehittämisessä kuin hallinnossa.

Lisämausteen toimintaan toi alueemme peltolohkojen digitoinnin ajantasaistus ja ns. 10 aarin lisäyk-set.

Henkilöstö on osallistunut sekä Mavin että Ely-keskuksen järjestämiin koulutuksiin. ProAgrian kanssa yhteistyössä järjestettyihin viljelijäkoulutuksiin osallistui yhteensä 120 henkilöä yhteistoi-minta-alueelta.

Alajärvellä järjestettiin viljelijöille tukihakukoulutus Lehtimäen kylässä ja Alajärvellä, koulutuksiin osallistui yhteensä 72 henkilöä. Tukea hakeneita tiloja vuonna 2016 Alajärvellä oli 396 kpl ja pelto-pinta-ala 13 649 ha.

Sähköisen tukihaun palautusprosentti oli Alajärvellä 96,7 %. Sähköisten hakemusten valtakunnalli-nen tavoite oli 80 % ja lopullinen palautusprosentti n. 86 %. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen keskiarvo sähköisissä hakemuksissa oli 95 %, joka oli samalla koko valtakunnassa kolmanneksi korkein luku. Asetettu 80 %:n tavoite toteutui.

Perus- ja viherryttämistuen ennakon maksatuksen toteutuminen ensimmäisenä mahdollisena mak-supäivänä (13.12.2016) toteutui 99,50 % tiloista (393/395). Luonnonhaittakorvauksen maksatuksen toteutuminen ensimmäisen mahdollisena maksupäivänä (ennakon maksupäivä 6.10.2016) oli 99,13 % tiloista (343/346) ja ympäristökorvauksen maksatuksen toteutuminen (ennakon maksupäivä 18.11.2016) oli 98,34 % tiloista (356/362). Tukien maksatuksen osalta tavoite saada 80 % maksa-tuksista toteutumaan ensimmäisenä mahdollisena maksupäivänä toteutui Järvi-Pohjanmaan yhteis-toiminta-alueella: Alajärven osalta oli 1103 tukihakemusta, joista maksettiin 1092 tukihakemusta, toteutumisprosentti oli 99 %.

Soinissa järjestettiin viljelijöille tukihakukoulutus, johon osallistui 10 henkilöä. Tukea hakeneita tiloja Soinissa oli 112 kpl ja peltopinta-ala 3 230 ha.

Sähköisen tukihaun palautusprosentti oli Soinissa 92,85 %. Sähköisten hakemusten valtakunnalli-nen tavoite oli 80 % ja lopullinen palautusprosentti n. 86 %. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen keskiarvo sähköisissä hakemuksissa oli 95 %, eli 80 %:n tavoite toteutui.

Perus- ja viherryttämistuen ennakon maksatuksen toteutuminen ensimmäisenä mahdollisena mak-supäivänä (13.12.2016) toteutui 99,06 % tiloista (105/106). Luonnonhaittakorvauksen maksatuksen toteutuminen ensimmäisen mahdollisena maksupäivänä (ennakon maksupäivä 6.10.2016) oli 100 % tiloista (103/103) ja ympäristökorvauksen maksatuksen toteutuminen (ennakon maksupäivä 17.11.2016) oli 95,05 % tiloista (95/101). Tukien maksatuksen osalta tavoite saada 80 % maksatuk-sista toteutumaan ensimmäisenä mahdollisena maksupäivänä toteutui Järvi-Pohjanmaan yhteistoi-minta-alueella: Soinissa oli 310 tukihakemusta, joista maksettiin 303 tukihakemusta, toteutumispro-sentti oli 97,74 %.

Vimpelissä järjestettiin viljelijöille tukihakukoulutus, johon osallistui 36 henkilöä. Tukea hakeneita ti-loja Vimpelissä on 94 kpl ja peltopinta-ala 3 835 ha.

Sähköisen tukihaun palautusprosentti oli Vimpelissä 90,4 %. Sähköisten hakemusten valtakunnalli-nen tavoite oli 80 % ja lopullinen palautusprosentti n. 86 %. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen keskiarvo sähköisissä hakemuksissa oli 95 %, eli 80 %:n tavoite toteutui.

84

84

Perus- ja viherryttämistuen ennakon maksatuksen toteutuminen ensimmäisenä mahdollisena mak-supäivänä (13.12.2016) toteutui 100 % tiloista (93/93). Luonnonhaittakorvauksen maksatuksen to-teutuminen ensimmäisen mahdollisena maksupäivänä (ennakon maksupäivä 6.10.2016) oli 100 % tiloista (81/81) ja ympäristökorvauksen maksatuksen toteutuminen (ennakon maksupäivä 17.11.2016) oli 98,9 % tiloista (79/80). Tukien maksatuksen osalta tavoite saada 80 % maksatuksista toteutumaan ensimmäisenä mahdollisena maksupäivänä toteutui Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella: Vimpelissä oli 254 tukihakemusta, joista maksettiin 253 tukihakemusta, toteutumisprosentti oli 99,60 %.

3.1.8.6. Maaseudun kehittäminen Maaseudun kehittäminen tapahtuu neuvontana meneillään olevia hankkeita ja muita ulkopuolisia rahoituslähteitä hyväksi käyttäen. Maaseudun kehittämistoimilla pyritään saamaan aikaan Järvi-Pohjanmaan alueella investointeja ja näin säilyttämään tuotannontaso niin pelto- kuin kotieläintuo-tannossa. Uusien maatalouden tuotantomuotojen ja –menetelmien jalkauttamista edistetään alu-eelle. Kehittämistoiminnan tärkeimpänä painopistealueena on edelleen kotieläintalous. Rahoitusläh-teiden selvittäminen investointeihin, avustaminen laskelmissa sekä muiden selvitysten tekeminen ovat kehittämisen perustehtäviä. Kehittämisen apuvälineeksi Järvi-Pohjanmaan alueen viljelijöillä on käytössä yritystulkkiAGRI –ohjelma sekä Yritys-Suomi portaali.

Tilojen kehittämisen tueksi järjestetään tilaisuuksia, joissa tuodaan asiantuntijat kertomaan alaan liittyvistä kehitysmahdollisuuksista. Uusien yhteistyömuotojen kehittymisen tueksi hankitaan asian-tuntijapalveluita tai muuta em. toimintaa tukevaa tietoa ja materiaalia. Erikoiskasvituotannon kehit-tymistä tuetaan samoin keinoin. Maatilojen sukupolvenvaihdoksien edistäminen, työhyvinvointi, tuot-teiden jalostusasteen nostaminen ja lähiruoka liittyvät oleellisesti maaseudun kehittämiseen.

Toiminnalliset tavoitteet 2016 ja 2017 – 2020

Jatketaan aktiivisten asiakaskontaktien ja tilaisuuksiin osallistuneiden määrän seuraamista. Maata-loustuotteiden jalostusastetta ja lähiruoan tuotantoa lisäävä kehityshanke aloitetaan tai osallistutaan koko maakuntaa käsittävään hankkeeseen.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Maatalouden kannattavuuskriisi jatkui myös vuoden 2016 ajan. Yleisesti kuitenkin arvioitiin pohjan olevan jo nähdyn ja pientä elpymistä olleen näköpiirissä. Vuoden 2016 aikana uusi rahoituksen ohjelmakausi pääsi virallisesti käyntiin ja investointi- sekä kehittämishankkeiden rahoituspäätöksiä pystyttiin tekemään. Toteutuneiden investointipäätösten kappalemäärä oli alueellamme kohtuullinen verrattuna muiden alueiden aktiivisuuteen, mutta euromäärät jäivät kuitenkin pieniksi.

Maatalouden kannattavuuskriisi yhdistettynä EU:n uuden ohjelmakauden 2014 - 2020 myöhästynyt käyttöönottoon vaikutti merkittävästi maatalouden ja maaseudunpienyritysten investointeihin. Koko Suomessa ensimmäiset investointitukipäätökset myönnettiin ns. paperipäätöksenä juuri ennen jou-lua, mutta viralliset päätökset siirtyivät vuodelle 2016. Investoinneille asetetut tavoitteet jäivät saa-vuttamatta.

Aktiivisia asiakaskontakteja oli edellisvuotta enemmän. Kontaktien aihe ei aina ollut kehittäminen vaan varsin usein keskusteltiin ja mietittiin yrityksen kannattavuuteen liittyviä asioita. Loppuvuodesta asiakkaita alkoi kiinnostaa maaseudun pienyritysten ja perusmaatalouden rahoitus. Rahoitushake-mukset ja investointipäätökset vielä puuttuvat. Toteutuneiden asiakaskontaktien lukumäärä oli 68 kpl.

85

85

Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 4 kappaletta, Tulivuori – keskuksessa aiheena oli maatilarahoitus, osallistujia oli 30 henkilöä. Lisäksi järjestettiin jokaisessa kunnassa ns. iltapäiväkahvi – tilaisuus, joissa keskusteluaiheina oli maatalouteen liittyviä aiheita. Alajärven tilaisuuteen osallistui 40 henki-löä, Soinin tilaisuuteen 25 henkilöä ja Vimpelin tilaisuuteen 16 henkilöä. Osallistujia oli jokaisessa tilaisuudessa yli kuntarajojen.

Maataloustuotteiden jalostusastetta ja lähiruoan tuotantoa lisäämiseksi on oltu mukana niin Lähituot-tajat-myymälän kuin Reko -ruokaringin taustatyössä. Alajärven Riistalihayhdistys Ry:n omistaman lahtivajan soveltuvuudesta osaksi elintarvikeketjua jatkettiin pitämällä tilaisuus alueen tuottajille sekä hankkimalla konsultointiapua Seinäjoen ympäristöterveydenhuollon hygieenikkoeläinlääkäriltä. Li-säksi on osallistuttu Etelä-Pohjanmaalla meneillään oleviin Elintarvikekehitys- ja Elintarvikeketjujen turvallisuuden edistäminen Etelä-Pohjanmaalla -hankkeisiin.

PuuLiike-hankkeen avulla on selvitetty alueen biojalostamoiden Pietarsaaren ja Äänekosken hyö-dyntämismahdollisuuksia. Hankkeen avulla on saatu selville alueen puuvirtojen määrät sekä mah-dolliset sivuvirrat. Sivuvirroista eniten kiinnostusta on herättänyt puru, kutterinlastu ja kuori. Sivuvir-tojen selvitystyö jatkuu vuoden 2017 puolelle.

3.1.8.7. Maaseututoimien avustukset Avustukset kohdennetaan lautakunnan päätöksen mukaisesti kuntakohtaisesti. Avustukset käyte-tään sähköisen EU-hakemusten täytön ohjaukseen, hyödyntäen tietotekniikkaa ja kunnissa olevia palvelupisteitä. Kalkitusta on edistetty myönnettävällä rahtiavustuksella, lisäksi peltojen viljavuustut-kimuksia on avustettu.

Toiminnalliset tavoitteet 2016 ja 2017 – 2020

Myönnetyt avustukset käytetään täysimääräisesti.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteisiin ei päästy, koska jokaisessa kunnassa arvioitua pienempi määrä tiloja kalkitsi peltojaan heikkojen levitysolosuhteiden takia. Tiedotuksesta huolimatta viljavuustutkimuksiin ja kalkitukseen myönnettävät avustusmäärärahat jäivät osittain käyttämättä.

3.1.8.8. Lomatoimen hallinto Alajärven lomituksen paikallisyksikön alue on sama kuin Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen. Loma-hallinnon tehtävät perustuvat lomituspalvelulakiin ja -asetukseen. Tehtävänä on ottaa vas-taan, käsitellä ja tallentaa vuosiloma- ja sijaisapuhakemukset sekä itse järjestettyjen lomitusten kor-vaushakemukset, tehdä niihin päätökset sekä huolehtia maksatuksesta ja laskutuksesta. Lomahal-linto ottaa vastaan myös lomittajien aiheuttamista vahingoista kertyneet asiapaperit, tekee niihin päätökset ja huolehtii korvausten maksamisesta maatalousyrittäjille sekä turkistuottajille.

Lisäksi lomahallinto päättää maatalouslomittajien töihin ottamisesta joko vakinaiseen tai määräai-kaiseen työsuhteeseen, töihin sijoittamisesta ja huolehtii työsuhteiden ilmoittamisesta ja palkka-ai-neiston välittämisestä kuukausittain tilitoimistoon palkanmaksua varten. Lomahallinto tekee henki-löstöä koskevat päätökset ja käy heidän kanssaan kehityskeskustelut.

Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrää pyritään vähentämään omalla aktiivisella toiminnalla. Loma-hallinnolla on päivittäisessä käytössä Melan ylläpitämä lomituspalveluohjelmisto, lomitusnetti.

86

86

Lomitushallinnon ja maatalousyrittäjän tavoitteet lomituksen onnistumiseksi kootaan lomitusta käyt-tävän tilan palvelusuunnitelmaan. Maatalouslomittajan työtehtävät ja tilalla vaadittava osaaminen kirjataan suunnitelmaan. Palvelusuunnitelman pohjalta Järvi-Pohjanmaan lomatoimi yhdessä maa-talousyrittäjän kanssa huolehtii siitä, että tilalle osoitetut maatalouslomittajat saavat tarvittaessa pe-rehdytystä tilan lomitustehtäviin.

Tilakoon suurenemisen ja koneellistumisen myötä muuttuu lomittajan työ entistä vaativammaksi. Lo-mittajan ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvalla täydennyskoulutuksella.

Mela on ottanut vuoden 2011 alussa käyttöön tilakohtaisen palvelusuunnitelman ja perehdyttämisen.

Toiminnalliset tavoitteet 2016 ja 2017 – 2020

Lomituspalveluohjelmisto otetaan täysimääräisesti käyttöön. Lomittajien ammattitaidon ylläpitä-miseksi järjestetään vähintään kaksi koulutustilaisuutta vuosittain. Kaikille lomituspalveluita käyttä-ville 157 maatilalle ja 15 turkistarhalle tehdyt palvelusuunnitelmat päivitetään kolmen vuoden välein.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Sähköisen palvelun, Lomitusnetin, hyödyntäminen vähentyi ja paperisten hakemusten ja päätösten käyttö lisääntyi, koska vuoden 2016 alusta tulleita lomituspalvelulain muutoksia päivitettiin lomitus-nettiin pitkin vuotta. Itse järjestetty lomitus hoidettiin kokonaan manuaalisesti ja kunnan lomituspal-veluja käyttävien maatalousyrittäjien piti hakea vuosiloma edelleen paperilla. Yli puolet tiloista pa-lautti asiakastyytyväisyyskyselyn. Arviointi asteikolla 5 (hyvä) - 1 (huono) vaihtelivat maatalouslomit-tajilla 4,1 – 4,4 ja lomatoimiston hallinnon väellä 4,2 - 4,6.

Maatalouslomittajille järjestettiin täydennyskoulutusta alkuvuodesta kuusi ja loppuvuodesta kaksi ti-laisuutta.

Melan 2011 vuoden alusta käyttöön ottamista palvelusuunnitelmista ja perehdytyksestä luovuttiin vuoden 2016 alusta. Joka kolmas vuosi tehtäviä työolosuhdekartoituksia tehtiin 38 tilalla eli 26 % kaikista tiloista.

3.1.8.9. Lomituspalvelut / maatalousyrittäjät Maatalousyrittäjät voivat hakea sähköisesti Lomitusnetin kautta vuosilomaa ja sijaisapua sekä teke-vät lomituspyyntöjä vuosiloman ja maksullisen lomituksen ajalle. Lomitusnetissä maatalouslomittajat pääsevät katsomaan omien tietojensa lisäksi työvuorosuunnitelmiaan ja lomitettavien tilojen tietoja.

Toiminnalliset tavoitteet 2016 ja 2017 – 2020

Lomituspalveluiden tavoite on, että lomaan oikeutetuista maatalousyrittäjistä kaikki käyttävät lomi-tuspalveluita. Kunnan järjestämät maatalouslomittajat lomittavat 80 % lomituspäivistä. Maatalous-yrittäjälle myönnetyistä 26 vuosilomapäivästä kaikki lomitetaan.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Lomaan oikeutetuista 232 yrittäjästä 225 käytti kunnan järjestämiä lomituspalveluita ja 7 yrittäjää järjesti lomituksen itse. Kunnan järjestämät maatalouslomittajat lomittivat 92,49 % (80 %) lomitus-päivistä. Tavoite ylittyi reilusti.

Maatalousyrittäjää kohti lomitettavia vuosilomapäiviä tavoitteena oli 26. Vuonna 2016 lomitettiin Ala-järvellä 25.71, Soinissa 25.37 ja Vimpelissä 25.76, keskiarvo 25.65 vuosilomapäivää yrittäjää kohti. Tavoite alittui hieman.

Lomitettavien tilojen 147 (-10) ja samalla yrittäjien määrä laski 232 (-9) yrittäjään, Alajärvi 153 (-7) Soini 40 (-2) ja Vimpeli 39 (-0). Lomituspäivien määrä väheni 10 685 (-1623) lomituspäivään, Alajärvi 7 876 (-766) Soini 1 536 (-515) ja Vimpeli 1 273 (-343).

87

87

3.1.8.10. Lomituspalvelut / turkistuottajat Turkistuottajien lomaoikeus käynnistyi vuoden 2010 alusta. Turkistuottajat ovat oikeutettuja 18 vuo-silomapäivään ja 120 tuntia lisävapaaseen.

Turkistilat järjestävät pääsääntöisesti lomituksen itse ja hakevat työntekijän palkkaan ja sosiaalitur-vakuluihin korvauksen kunnalta.

Toiminnalliset tavoitteet 2016 ja 2017 – 2020

Kaikki lomaan oikeutetut turkistuottajat käyttävät lainmukaiset vuosilomansa ja ne lomitetaan 100 %.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Lomaan oikeutetuista 14 turkistuottajasta 12 on pitänyt vuosilomansa, yhteensä 216 päivää (85 %). Kaksi tarhaajaa ei pitänyt lomaa, joten tavoita alittui hieman.

88

88

3.1.9. Järvi-Pohjanmaan tekninen lautakunta

3.1.9.2. Järvi-Pohjanmaan teknisen lautakunnan sitovat tavoitteet valtuustoon nähden

Lautakunnan toiminta-ajatus Järvi-Pohjanmaan tekninen lautakunta on Alajärven kaupungin, Soinin kunnan ja Vimpelin kunnan yhteislautakunta, joka tuottaa tai hankkii keskitetysti Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kun-tien tarvitsemat teknisen toimen viran-omaispalvelut sekä tukipalvelut. Teknisen toimen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää toimiva infrastruktuuri alueelle sekä luoda hyvät toimintaedellytykset muille tulos-alueille.

Yhteistoiminnan tavoitteita ovat kuntien elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen, itsenäis-ten kuntien yhteistyö, tasapuolisuus, lähipalvelujen säilyminen ja kustannusten jaon osalta nettokus-tannusperiaate. Yhteisen palvelutuotannon tavoitteena on tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä pienempi vaihtoehtoinen kustannusten kasvukehitys. Lautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Teknisen lautakunnan tavoitteet vuodelle 2016 - Liikennekuolemien / vakavien liikenneonnettomuuksien määrä 0 kpl kaava- ja yksityisteiden kun-nossapitoalueella. Tavoite on toteutunut. - Lautakunnan kokousten määrä 15 kpl vuonna 2016. Lisäksi käsitellään kiireelliset asiat. Lauta-kunta kokoontui 13 kertaa, käsiteltäviä asioita oli 101 pykälää. Tavoite on toteutunut Tekninen hallinto Tekninen hallinto on jaettu luottamusmieshallintoon ja muuhun hallintoon. Luottamusmieshallinto käsittää lautakunnan kokouksista aiheutuneet kulut, jotka jaetaan tasan kuntien kesken. Muu hallinto käsittää normaalit palvelujen tuottamisen vaatimat henkilöstö- ja sivukulut, Kuel-varhemaksut, hen-kilöstöhallinto-, tilitoimisto- ja atk-kustannukset. Muun hallinnon kustannukset on jaettu kuntien kes-ken sektorien keskiarvoprosentin mukaan: Alajärvi 61,57 %, Soini 15,61 % ja Vimpeli 22,82 %.

Rakennuttajapäällikön irtisanoutumisen jälkeen investointirakentamiseen liittyvät tehtävät on hoi-dettu omaa henkilöstöä sekä lisäresursseja käyttämällä. Rakennuttajapäällikön palkkakustannukset on jaettu kuntien kesken investointien toteuman suhteessa.

Luottamusmieshallinnon talousarvion toteutuma on 65 %. Säästöä on syntynyt 1.799 € vähenty-neestä kokoustarpeesta. Muun hallinnon toteutuma on 63.5 %. Säästö 12 496 € on muodostunut yhteisvastuullisten varhe-maksujen kirjausten korjauksesta v. 2013-2016 sekä palkkamenojen väli-aikaisesta vähentymisestä.

3.1.9.3. Tilapalvelu Tilapalvelu on huolehtinut kuntien omistamien kiinteistöjen ylläpidosta. Toimintaan on kuulunut ta-lonmiespalvelut, kiinteistön lämmitys, sähkö, vesi- ja jätevesihuolto, rakennuksen sekä rakennuksen alueiden kunnossapito, koneiden ja laitteiden korjaus- ja huoltotyöt sekä ostopalveluina sähkö- ja automaatiotyöt, iv-työt, nuohoukset (hormit ja ilmanvaihtokanavat) Kiinteistöjen alueiden kunnossapitotehtäviin kuuluvat auraukset, hiekoitukset, jätehuolto, nurmialu-eiden ja istutusten hoito sekä kenttien hoito. Tilapalvelun hallinto on haettu kuntien kesken neliöiden suhteessa: Alajärvi 61,79 %, Soini 12,99 % ja Vimpeli 25,22 %.

89

89

Tilapalvelun talousarvio toteutuma oli 87,2 %, joten säästöä syntyi 139 714 €.

3.1.9.4. Ravintohuolto Ravitsemuspalvelun yksiköt ovat tuottaneet ateriapalveluja perusturvan ja sivistystoimen asiakas-ryhmille . Asiakkaita ovat lasten päivähoitoyksikkö, oppilaitokset, terveysasema, intervalliosasto, asumispalveluyksikkö, kotona asuvat vanhukset sekä osittain henkilökunta. Elintarvikkeiden kilpai-lutuksen on toteuttanut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankintarengas. Ruokahuollon kustan-nuksista keskimäärin 88 % koostuu henkilöstö- ja elintarvikekuluista. Hallinto on jaettu kuntien kesken suoritteiden suhteessa: Alajärvi 67,35 %, Soini 13,88 % ja Vimpeli 18,77 %. Ravitsemuspalvelun talousarvio toteutui 101,2 % eli määräraha ylittyi n.11 000 €. Ateriamaksutulot ovat 37 980 €, joten ne alittuivat budjetista n. 7000 €. Aterioiden kuljetuskustannukset alittuivat budjetoidusta18 564 € ,koska viikonloppuisin ei aterioita kuljetettu. Ravitsemuspalvelussa on pyritty käyttämään kotimaisia elintarvikkeita ja kotimaisuusaste on 95 %.

3.1.9.5. Puhdistuspalvelu Puhdistuspalvelu on vastannut kuntien omistamien kiinteistöjen puhtaanapidosta tilaajan hyväksy-män tarjouksen mukaisesti. Puhdistuspalvelun kustannuksista suurin osa muodostuu henkilöstöku-luista. Kustannuksissa on mukana myös kiinteistöjen puhtaanapidossa tarvittavat siivous-, puhdis-tus-, suoja- ja hoitoaineet sekä siivousvälineet ja pehmopaperit (WC- ja käsipyyhepaperit). Hallinto jakaantuu puhdistuspalveluissa työskentelevien henkilöstömäärän mukaan: Alajärvi 66,31 %, Soini 15,48 % ja Vimpeli 18,21 %. Talousarvion toteutuma on Vimpelin osalta 85,7 % eli määrärahaa jäi käyttämättä 94 746 €. Puhdistuspalvelun talousarvion kulut alittuivat seuraavista syistä: Teknisen toimen ja puhdistuspalvelun oman hallinnon kulut alittuivat. Henkilöstökulut alittuivat useissa työkohteissa, sillä sijaisia ei aina ollut saatavilla (tilapäisjärjestelyt). Toiminnan kustannuksia vähentävät muutokset (esim. Nuorisotalo, Tuulikello ja Sääksjärven koulu). Puhdistuspalvelun tarvikehankintojen kulut alittuivat ja lähiesimies ja laitoshuoltajat ovat omalla toi-minnallaan vaikuttaneet myönteiseen tulokseen. Tulokseen on myös vaikuttanut työllistämistulot.

90

90

3.1.9.6. Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelun suurtuotteen toiminta-ajatus on alueen vetovoimaisuuden lisääminen, elin-keinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, asumisen eri muotojen kehittäminen sekä ilmasto-muutoksen haasteisiin vastaaminen alueiden käytön osalta. Yhdyskuntasuunnittelu käsittää hallin-non lisäksi kaavoituksen sekä mittauksen ja kartaston. Yhdyskuntasuunnittelun hallinto jakautuu kuntien kesken asukasluvun suhteessa: Alajärvi 65,21 %, Soini 14,56 % ja Vimpeli 20,23 % Yhdyskuntasuunnittelun toteutuma oli 83,8 %, joten määrärahoja jäi käyttämättä 7 535 €. Erillisiä kaavoitushankkeita ei ole toteutunut.

3.1.9.7. Yhdyskuntatekniset palvelut Yhdyskuntatekniset palvelut vastaa kuntien omistamien vesi- ja viemärilaitosten toiminnasta, ver-koston rakentamisesta sekä kunnossapidosta. Yhteistoiminta-alueen kunnat ostavat yhdyskuntatek-nistä palvelua varten tarvitsemansa työpanoksen tekniseltä lautakunnalta. Muut vesihuoltolaitoksen toiminnan vaatimat määrärahat, kuten laitoksen käyttökustannukset, liittymätulot sekä vesi- ja jäte-vesilaskutuksen tulot, ovat suoraan tilaajakunnan talousarviossa. Hallintomenot on jaettu kuntien kesken vesi- ja viemärilaitosten myydyn veden ja puhdistamon virtaamakuutioiden mukaisesti: Ala-järvi 46,19 %, Soini 17,15 % ja Vimpeli 36,66 %. Yhdyskuntateknisten palveluiden toteutuma on 106 %, sillä palkkojen kirjausvirheestä johtuen vesi-laitoksen menot ylittyivät 26 925 €, mutta sitävastoin viemärilaitoksen menot alittuivat 19 234 €. Yhteensä ylitystä on 7 326 € Yleiset alueet Yleiset alueet käsittävät liikenneväylien (kaava- ja yksityistiet, katuvalaistus), puisto-alueiden, maa- ja metsätilojen sekä muiden yleisten alueiden kunnossapidon ja rakentamisen talousarviossa vara-tun määrärahan puitteissa. Rakentamis- ja suuremmat kunnossapitotoimenpiteet on suoritettu ura-kalla ja pienemmät omana työnä. Tarvittava isompi kalusto on kilpailutettu/vuokrattu kuljettajineen ja pienempi kalusto on hankittu itselle. Yleisten alueiden hallinnon kustannukset on jaettu kuntien kesken kunnossapidettävien tiekilomet-rien suhteessa: Alajärvi 63,03 %, Soini 18,46 % ja Vimpeli 18,51 %. Yleisten alueiden määrärahat toteutuivat 83,1 % eli määrärahaa on jäänyt käyttämättä 37 180 €. Säästöjä on muodostunut hallinnon palkkakuluista, yksityisteiden ja puistojen kunnossapidosta. Määrärahat ovat ylittyneet kaavateiden rakennusmateriaalin osalta (sorastus). Kaavateiden kunnossapitoon varattu määräraha 68 000 € on ollut alimitoitettu. Määräraha ei ole riittänyt pakollisiin kunnossapitotoimenpiteisiin vaan määräraha on ylittynyt 7 139 €. Yksityisteiden kunnossapidosta selvittiin 19 518 € edullisemmin kuin talousarviossa. Valaistukseen varattu määräraha on ylittynyt vain 274 €:lla.

91

91

3.1.10. Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikalautakunta

3.1.10.2. Talousarvion toteutuminen Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikalautakunta on vuoden 2016 loppuun Alajärven kaupungin, Soinin kun-nan ja Vimpelin kunnan yhteislautakunta, joka tuottaa tai hankkii keskitetysti Järvi-Pohjanmaan yh-teistoiminta-alueen kuntien tarvitsemat nuoriso- ja liikuntapalvelut. Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikalautakunnan vuodelle 2016 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset ta-voitteet ovat toteutuneet lähes suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2016 aikana Vimpelin vapaa-aika-toimessa ei tapahtunut henkilöstömuutoksia ja toiminta oli vakiintunutta. Vapaa-aikalautakunnan valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 2016 Vuodelle 2015 vapaa-aikatoimen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet toteutuivat. Tavoitteina olivat tapahtumatarjonnan toteuttaminen elinvoimaisille kylille (yksi uusi tapahtuma) ja nuorisotakuun to-teuttaminen laadukkaammin (nuorisopaja). Järvi-Pohjanmaan starttipaja Laiturin toimintaan myön-nettiin valtionavustusta ja paja jatkoi vuonna 2015 alkanutta toimintaansa. Starttipaja on suunnattu alueen 15–25-vuotiaille nuorille, jotka ovat ilman työ- tai koulutuspaikkaa ja tarvitsevat tukea arjen-hallintaan sekä tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Nuoret ohjautuvat starttipajalle TE-palve-lujen tai sosiaalitoimen kautta useimmiten kuntouttavan työtoiminnan lähetteellä. Ohjautuminen starttipajavalmennukseen voi tapahtua myös ilman viranomaisen lähetettä. Vapaa-aikatoimi järjesti liikuntatapahtumia yhteistyössä kaikkiin kuntiin ja toteutti yhteisiä retkiä. Vuoden 2015 aikana vapaa-aikapalvelut teki yhteistyötä monen eri tahon kanssa, kuten hankkeiden, Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy:n sekä yhteistoiminta-alueen eri yhdistysten kanssa. Lisäksi va-paa-aikatoimi oli mukana erityisliikuntaa kuntiin 2013–2015 hankkeessa. Vuoden 2016 aikana Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, joka olihyväksytty sekä Järvi-Pohjanmaan va-paa-aikalautakunnassa että Vimpelin kunnanhallituksessa, eloitettiin toteuttamaan. Vuonna 2016 vapaa-aikatoimi järjesti hankkeen puitteissa eri tapahtumia, kuten seurafoorumin ja koulutuksia. Vimpeliin liikunta- ja kuntoilutapahtumiin osallistui kuntalaisia vuoden 2016 aikana kiitettävästi. Eri-tyisen suosittuja olivat Perjantai-Pinkaisut , Sääksjärven ympärijuoksu ja Lappajärven ympäripyö-räily. Lisäksi liikuntatoimi järjesti lapsille ja nuorille mm. uimakouluja, yleisurheilu- ja futiskerhoja.

3.1.10.3. Hallinto Talousarvion toteutuminen Vapaa-aikalautakunnan hallinnon suurtuotteeseen kuuluvat lautakuntahallinto, projektit ja muu hal-linto. Lautakuntahallinnon osalta säästöä syntyi noin 2000 euroa. Muun hallinnon osalta säästöä syntyi lähes 1000 euroa. Vapaa-aikatoimen hallintoon kuului vuonna 2016 kaksi nuorisotoimen projektia, etsivä nuorisotyö ja nuorten starttipaja. Etsivän nuorisotyön tehtävä on kaksivaiheinen: on tavoitettava palveluiden ulko-puolelle jääneet nuoret, jonka jälkeen yhdessä nuoren kanssa mietitään sopivia ratkaisuja ja palve-luja hänen tilanteeseensa. Etsivään nuorisotyöhön ohjautuu asiakkaita pääasiassa yhteistyökump-paneiden kautta. Suurin osa nuorista tulee koulujen, sosiaalitoimen ja te-palvelujen kautta. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on ensisijaisesti tukea niitä nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai joilla ei ole suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Etsivä nuorisotyö perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja tar-joaa tukea vain, jos nuori itse sitä haluaa. Etsivän nuorisotyön apu voi nuorelle olla hyvinkin pientä, mutta joskus asiakkuus kestää vuosia. Etsivä nuorisotyö on matalan kynnyksen palvelua, joka me-nee nuoren luokse ja auttaa siellä, missä on tarvetta.

92

92

Facebook on toiminut tärkeänä työvälineenä nuorten tavoittamisessa ja nuorten yksilöohjauksen to-teuttamisessa. Siellä tehdään tiedotusta työpaikoista, koulutuksista ja erilaisista palveluista sekä ta-pahtumista. Ask.fm-sovellus on myös käytössä, jonka kautta nuoret voivat ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön anonyymisti ja kysyä heitä askarruttavia kysymyksiä sitä kautta. Etsivillä on myös käytössä What`s Upp-sovellus, jonka kautta nuoret voivat pitää yhteyttä. Uutena kommunikointiväli-neenä Järvi-Pohjanmaalla on videoasiointipalvelu. Aikavälillä 1.1.- 31.12.2016 Järvi-Pohjanmaan etsivään nuorisotyöhön on ohjautunut yhteensä 53 nuorta. Soinista 6, Alajärveltä 33 ja Vimpelistä 14. Asiakkaista ohjautui toisen asteen kautta 7, työ- ja elinkeinohallinnon kautta 6 ja lukiosta 4. Suurimmalla osalla nuorista on ammatillinen perustutkinto jäänyt kesken. Etsivä nuorisotyö on ohjannut nuoria yhteensä 245 eri toimenpiteeseen. Toimenpi-teitä mm. tulevaisuustyöskentely 35, palveluohjaus 28, viranomaisverkoston luominen 16, toimeen-tuloon liittyvät palvelut 14, mielenterveyspalvelut 10. Nuorten starttipaja Laituri jatkoi toimintaansa. Starttipaja on suunnattu alueen 15–25-vuotiaille nuo-rille, jotka ovat ilman työ- tai koulutuspaikkaa ja tarvitsevat tukea arjenhallintaan sekä tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Nuoret ohjautuvat starttipajalle TE-palvelujen tai sosiaalitoimen kautta useimmiten kuntouttavan työtoiminnan lähetteellä. Ohjautuminen starttipajavalmennukseen voi ta-pahtua myös ilman viranomaisen lähetettä. Alajärven Nuorisovintti toimii starttipajan päätoimipaik-kana, osa toiminnasta on jalkautettu Soiniin ja Vimpeliin. Starttivalmennusjakso tarjosi nuorille paikallisista tarpeista lähtevää, matalankynnyksen toimintaa sekä ohjausta kohti yksilöllisiä jatkopolkuja. Valmennuksella pyrittiin vastaamaan nuorisotakuun ta-voitteisiin kartoittamalla ja aktivoimalla nuoren työ- ja toimintakykyä yhdessä nuoren kanssa. Pää-painoina oli sosiaalisen vahvistumisen tukeminen sekä arjenhallinnan kehittyminen asiakaslähtöi-sesti. Starttipajan toiminnan keskiössä oli yksilö- ja ryhmävalmennus. Yksilövalmennus piti sisällään mm. henkilökohtaisia keskusteluja, nuoren elämäntilanteen kartoitusta, tulevaisuuden suunnittelua sekä palveluohjausta. Ryhmävalmennuksessa kehitettiin mm. vuorovaikutustaitoja sekä elämänhal-lintaan liittyviä asioita, keskustellen, tutustuen ja tehden ryhmässä esim. retkiä oppilaitoksiin, yrityk-siin tai kunnan eri toimipisteisiin. Koulutus- ja työvalmennuksessa kartoitettiin ja tuettiin valmentau-tujan omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä harjoitettiin työelämävalmiuksia (CV, työhake-mus, työelämän pelisäännöt). Starttipajalla tehtiin syksyn aikana erilaisia sekatöitä, mitä esimerkiksi kaupungin ja seutukuntien työpisteistä tarjottiin. Yhteistyötä tehtiin alueen työpajojen kanssa (Soinissa Vipu, Alajärvellä Kipinä ja Vimpelissä Apaja), hyödyntämällä heidän työtiloja ja välineitä. Starttipaja Laituri teki tiivistä yhteis-työtä monialaisen verkoston kanssa. Tärkeitä yhteistyötahoja olivat Järvi-Pohjanmaan etsivä nuori-sotyö, TE-palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, alueen yrittäjät ja kunnat.

3.1.10.4. Liikuntapalvelut ja liikuntapaikkojen hoito Talousarvion toteutuminen Vapaa-aikalautakunnan liikuntapalvelut ja liikuntapaikkojenhoito -suurtuotteeseen kuuluvat sisälii-kuntatilat, muut liikunta-alueet, liikuntapalvelut ja seura- ja järjestötoiminta. Vuoden 2016 talousar-vion valmistelun yhteydessä hallintokuntia edellytettiin tasapainottamaan talouttaan. Vapaa-aikatoi-men osalta muutokset kohdistuivat liikuntapalvelujen suurtuotteeseen.

Liikuntatoimen taloudelliset tavoitteet toteutuivat lähes suunnitelmien mukaisesti. Järvi-Pohjanmaan kunnissa otettiin käyttöön vapaaehtoinen ulkoliikuntapaikkamaksu vuonna 2015. Kampanja ei tuot-tanut tulosta markkinoinnista huolimatta, joten tuloja ei kertynyt myöskään toimintavuonna 2016 ta-voitteen mukaisesti. Suurtuote kuitenkin alitti laaditun talousarvion noin 14 500 eurolla, sillä ulkolii-kuntapaikkojenhoidossa tuli säästöä lähinnä vähälumisen talven ansiosta. Liikuntapalvelut, liikuntatilat ja paikat Liikuntapalvelut, -tilat ja -paikat suurtuotteen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Suurtuotteen tavoit-teena vuonna 2016 oli aloittaa vuonna 2015 laadittujen liikuntapaikkojen kunnossapitosuunnitelmien toimeenpanoa.

93

93

Liikuntasihteeri toteutti ja järjesti monipuolista liikuntatoimintaa ympäri vuoden Vimpelissä kaiken-ikäisille. Vuonna 2016 toteutettiin nuoriso-, liikunta- ja terveysteematapahtumia yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien kanssa. Järjestettiin yhteisiä retkiä ja leirejä. Vapaa-aikatoimen organisaation sekä toiminnan kehittämiseksi myös henkilöstö kouluttautui. Tiedotusta ja markkinointia toteutettiin yhteistyössä. Tuotettiin uusia yleisötapahtumia, joita kohdistettiin koko perheelle. Retkeilytoimintaa ja ulkoilutapahtumia järjestettiin kaikissa kunnissa. Seuratapahtuma toteutettiin Järvi-Pohjanmaan yhteisenä. Yksittäisistä kuntoliikuntatapahtumista suosituimpia olivat keväällä järjestetyt Kuutamohiihto (60 osallistujaa), Viinilaaksohiihtely (60 osalli-sujaa), Sääksjärven ympärijuoksu ( 77 osallistujaa) , Lappajärven ympäripyöräily ! 100 osallistu-jaa),Vatpakan vaellus ( 163 osallistujaa) Sivistystoimen kannssa yhteistoiminnassa järjestettiin yksittäisinä tapahtumina temppurata liikunta-hallilla ja luistelukoulu urheilukentällä, joihin osallistui 30-40 lasta ja nuorta. Kouluissa järjestettyihin uinninopetuksiin osallistuivat kaikki 0-4 luokan oppilaat (yht. 140). Loppukevään ja alkukesän Perjantaipinkaisut olivat suosittuja. Kirjauksia tehtiin yhteensä 747. Koko vuoden säännöllisesti järjestettäviin Kuntoliikuntajumppa naisille ja miehille- tapahtumiin osal-listui säännöllisesti 35-40 naista ja miestä. Lisäksi Ukko Venyy – jumppaan osallistui 25 ukkoa. Liikuntapalvelut oli mukana valtakunnallisessa Kuntien erityisliikunnan kehittämishankkeessa 2013-2015, josta saatuja tietoja ja kokemuksia toteutettiin vuoden 2016 aikana. Myös erityisliikunnan ke-hittämissuunnitelman toteutusta jatkettiin. Liikuntasihteeri toteutti ja järjesti monipuolista liikuntatoimintaa ympäri vuoden Vimpelissä kaiken-ikäisille. Vuonna 2015 toteutettiin nuoriso-, liikunta- ja terveysteematapahtumia yhteistyössä Vapaa-aikalautakunta jakoi stipendejä sekä kohde- ja yleisavustuksia seuroille yhteensä n. 3100 euroa. Urheilijoiden palkitsemistilaisuus järjestettiin Vimpelissä joulunavausmarkkinoiden yhteydessä. Vimpeliin valmistui frisbeegolfrata vapaa-aikatoimen omana työnä vuonna 2015. Rata on saanut paljon hyvää palautetta ja kuntalaisia käy paljon pelaamassa frisbeegolfia. Vuonna 2016 järjestettiin toista kertaa frisbeegolfcup Vimpelissä, johon osallistui 20 kilpailijaa.

3.1.10.5. Nuorisotoimi Talousarvion toteutuminen Nuorisopalvelut-suurtuotteeseen kuuluvat nuorisotilat, nuorisotoiminta ja järjestöjen nuorisotoimin-nan tukeminen. Nuorisotoimen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mu-kaisesti. Suurtuotteen tilinpäätös 2016 on n. 5000 euroa arvioitua suurempi. Nuorisopalvelut Nuorisotyön tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kan-salaisuutta tukemalla nuorten vaikuttamista ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja tarjoamalla vaihtoehtoista toimintaa turvalliseen ja ohjattuun vapaa-ajan viettoon. Lähtökohtina ja tavoitteina olivat nuorison terveet elämäntavat, yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhden-vertaisuus ja tasa-arvo, ongelmien ennaltaehkäisy, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys sekä ym-päristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisolakiin on lisätty vuonna 2011 7 a §, jossa säädetään yksityiskohtaisesti monialaisesta yhteis-työstä nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puo-lustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten pal-veluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei kä-sittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.

94

94

Verkostotyöskentely alkoi. Vapaa-aikatoimi on ottanut vetovastuun verkostotyöskentelystä ja eri hallintokunnat nimesivät organisaatiostaan edustuksen verkostoon. Vuonna 2015 toteutettiin nuorisopalveluja yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien kanssa. Vapaa-aikatoimen organisaation sekä toiminnan kehittämiseksi myös henkilöstö kouluttautui. Tiedotusta ja markkinointia toteutettiin yhteistyössä. Vapaa-aikalautakunta jakoi nuorisotoimen kohde- ja yleis-avustuksia seuroille yhteensä n. 3 000 euron edestä. Vimpelin nuorisotilat olivat keskiviikko- ja perjantai-iltaisin auki ja illoissa kävi noin 15–30 nuorta / ilta. Aukiolot tarkistettiin ja todettiin niiden olevan sopivat kysyntään ja resursseihin suhteutettuina. Vapaa-aikatoimen hallintoon kuului vuonna 2016 kaksi nuorisotoimen projektia, etsivä nuorisotyö ja nuorten starttipaja. Etsivän nuorisotyön tehtävä on kaksivaiheinen: on tavoitettava palveluiden ulko-puolelle jääneet nuoret, jonka jälkeen yhdessä nuoren kanssa mietitään sopivia ratkaisuja ja palve-luja hänen tilanteeseensa. Etsivään nuorisotyöhön ohjautuu asiakkaita pääasiassa yhteistyökump-paneiden kautta. Suurin osa nuorista tulee koulujen, sosiaalitoimen ja te-palvelujen kautta. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on ensisijaisesti tukea niitä nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai joilla ei ole suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Etsivä nuorisotyö perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja tar-joaa tukea vain, jos nuori itse sitä haluaa. Etsivän nuorisotyön apu voi nuorelle olla hyvinkin pientä, mutta joskus asiakkuus kestää vuosia. Etsivä nuorisotyö on matalan kynnyksen palvelua, joka me-nee nuoren luokse ja auttaa siellä, missä on tarvetta. Facebook on toiminut tärkeänä työvälineenä nuorten tavoittamisessa ja nuorten yksilöohjauksen to-teuttamisessa. Siellä tehdään tiedotusta työpaikoista, koulutuksista ja erilaisista palveluista sekä ta-pahtumista. Ask.fm-sovellus on myös käytössä, jonka kautta nuoret voivat ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön anonyymisti. Etsivillä on myös käytössä What`s Upp-sovellus, jonka kautta nuoret voivat pitää yhteyttä. Uutena kommunikointivälineenä Järvi-Pohjanmaalla on videoasiointipalvelu. Aikavälillä 1.1.- 31.12.2016 Järvi-Pohjanmaan etsivään nuorisotyöhön on ohjautunut yhteensä 53 nuorta. Soinista 6, Alajärveltä 33 ja Vimpelistä14. Asiakkaita ohjautui toisen asteen kautta 7, työ- ja elinkeinohallinnon kautta 6 ja lukiosta 4. Suurimmalla osalla nuorista on ammatillinen perustutkinto jäänyt kesken. Etsivä nuorisotyö on ohjannut nuoria yhteensä 245 eri toimenpiteeseen. Toimenpi-teitä mm. tulevaisuustyöskentely 35, palveluohjaus 28, viranomaisverkoston luominen 16, toimeen-tuloon liittyvät palvelut 14, mielenterveyspalvelut 10. Nuorten starttipaja Laituri jatkoi toimintaansa. Starttipaja on suunnattu alueen 15–25-vuotiaille nuo-rille, jotka ovat ilman työ- tai koulutuspaikkaa ja tarvitsevat tukea arjenhallintaan sekä tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Nuoret ohjautuvat starttipajalle TE-palvelujen tai sosiaalitoimen kautta useimmiten kuntouttavan työtoiminnan lähetteellä. Ohjautuminen starttipajavalmennukseen voi ta-pahtua myös ilman viranomaisen lähetettä. Alajärven Nuorisovintti toimii starttipajan päätoimipaik-kana, osa toiminnasta on jalkautettu Soiniin ja Vimpeliin. Jaksoilla oli nuoria keskimäärin kahdeksan.

95

95

3.1.11. Järvi-Pohjanmaan rakennus- ja ympäristölautakunta

Järvi-Pohjanmaan rakennus- ja ympäristölautakunta kokoontui vuoden 2016 aikana 7 kertaa ja kä-sitteli yhteensä 188 §:ää.

3.1.11.2. Rakennusvalvonta Kokonaisuudessaan rakennusvalvonnan tilinpäätös vastasi hyvin talousarviota. Rakennusvalvon-nan tulot ylittyivät selvästi, sillä edelleen rakentaminen oli melko vilkasta koko yhteistoiminta-alu-eella. Menot rakennusvalvonnan osalta alittuivat suunnitellusta budjetista. Toteutuma kaikille rakennusvalvonnan tuotteille yhteensä: Rakyn luottamusmieshallinto Toimintakulut 92,9 % Muu hallinto Toimintakulut 69,8 % Rakennusvalvonta Toimintatuotot 92,5 % Toimintakulut 100,4 % Rakennusvalvonnan tulot Vimpelin kohdalla alittuivat n. 1500 € ja menot pysyivät lähes tarkalleen budjettiin varatuista menoista. Rakennuslupia myönnettiin saman verran kuin vuonna 2015, mutta kohteet olivat kerrosalaltaan pienempiä. Korjaus- ja energia-avustuksia myönnettiin Vimpelin alu-eella yhteensä 10 kpl. Rakennus- ja toimenpidelupapäätöksiä Vimpelin alueelle myönnettiin yhteensä 59 kpl, joista lauta-kunnan myöntämiä oli 6 kpl. Määrällisesti näitä myönnettiin saman verran kuin vuonna 2015. Ra-kennettavaa kerrosalaa, johon luvat kohdistuivat, oli yhteensä 9 591 m2 ja rakennuskuutioita 30 423 m3. Rakennuslupamaksut kattavat n. 30 % rakennusvalvonnan menoista. Rakennusvalvonnan maksut on sidottu rakennuskustannusten kokonaisindeksiin, jonka vuoksi maksut tarkistetaan vuosittain. Uusia asuin rakennuksia luvitettiin Vimpeliin 2 kpl. Katselmuksia Vimpelin alueella suoritettiin yh-teensä 40 kpl. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi Vimpelin kunnalle asuntojen korjausavustusta 23 668 euroa ja energia-avustusta 5 110 euroa. Nämä jakautuivat kymmenen kohteen kesken. Maalämpökaivojen- tai putkistojen rakentaminen oli edelleen vilkasta. Yhden tarkastajan viran täyttämättä jättäminen näkyy toiminnassa. Järvi-Pohjanmaan neuvoston pyynnöstä rakennus- ja ympäristölautakunta jatkoi ympäristökatsel-musten tekemistä. Katselmusten perusteella korjauskehotuskirjeitä lähetettiin Vimpelin alueelle yh-teensä 8 kpl. Koulutukseen käytettiin vuoden aikana yhteensä 3 työpäivää.

96

96

3.1.11.3. Ympäristöpalvelut Vimpelin ympäristöpalveluiden budjetti alittui n. 4 100 €. Alitus johtui toimintamenojen alittumisesta. Maa-aineslupamaksut ylittyivät budjetoidusta, mutta ympäristölupamaksut jäivät alle budjetoidun. Maa-aineslupia myönnettiin Vimpelin alueella kolme ja ympäristölupia yksi. Toteutuma kaikille ympäristöpalveluiden tuotteille yhteensä: Toimintatuotot 111,8 % Toimintakulut 82,7 % Rakennus-ja ympäristölautakunnan tavoitteet 2016: - Ympäristökatselmukset - Vieraslajien torjunta - Rakentamisen toimenpideluvan/ilmoituksen selkeytys ja keskeneräinen ja luvaton rakennuskanta - Soinin vesi-ja viemärilaitoksen toiminta-alueen liittymättömien kiinteistöjen kartoitus Rakennusvalvonnan toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: - Ympäristökatselmuksia suoritettiin Vimpelin alueella ja päähuomio oli rakennusten kunnossa sekä ympäristön siisteydessä. Kehotuskirjeitä lähetettiin kiinteistöjen omistajille 8 kpl. - Vieraslajien torjuntaa ei toteutettu, vain yksittäisiin ilmoituksiin annettiin ohjeita torjunnasta - Rakentamisen toimenpideluvasta/ilmoituksesta on annettu ohjeita hakijoille lupahakemusten yh-teydessä Ympäristöpalvelut Ympäristölain muutoksen johdosta maksutaksat tarkistettiin vuoden aikana. Lakimuutos antaa nyt mahdollisuuden periä maksuja mm. valvontaohjelman mukaisesti tehdyistä tarkastuksista. Lauta-kunta käsitteli yhdeksän ympäristölupaa vuoden aikana. Näistä yksi oli Vimpeliin. Maa-aineslain mu-kaisia lupia lautakunta myönsi yhdeksän kappaletta. Näistä kolme lupaa oli Vimpeliin. Lisäksi lauta-kunta käsitteli yhden ympäristöluvan raukeamista Vimpelissä. Maastoliikennelupia myönnettiin Vim-peliin yksi kappale. Lausuntoja tai vastineita annettiin kaikkiaan 10 kpl. Vuonna 2016 ympäristölupia ja maa-aineslupia kumpiakin myönnettiin neljä enemmän koko toimialueelle kuin vuonna 2015. Vimpelinjoen ruoppausta jatkettiin haastavista sääolosuhteista huolimatta. Ruoppaus saatiin päätökseen jokisuun alueella sekä kirkkosillan ja Saarikentän väliseltä alueelta. Ruoppausta jatketaan vuoden 2017 puolella, jolloin se on tarkoitus saattaa loppuun. Siivouskampanjoita on Järvi-pohjanmaalla järjestetty vuodesta 2011 alkaen joka kevät yhdessä tek-nisen toimen kanssa. Vimpelin kunnan työntekijät osallistuivat kampanjaan siivoamalla kunnanviras-ton ympäristöä.

97

97

3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

3.2.1. Käyttötalouden toteutuminen sitovuustasolla

(ulkoinen/sisäinen) TA 2016 Muutos TA+muutos Toteutuma Poikkeama Käyttö % Keskusvaalilautakunta

Toimintatuotot

Toimintakulut

Toimintakate

Tarkastuslautakunta

Toimintakulut -9290 0 -9290,00 -6531,42 -2758,58 70,3

Toimintakate -9290 0 -9290,00 -6531,42 -2758,58 70,3

Kunnanhallitus

Toimintatuotot 1685858 1685858,00 1660159,97 25698,03 98,5

Toimintakulut -18962749 -265000 -19227749,00 -18091382,55 -1136366,45 94,1

Toimintakate -17276891 -265000 -17541891,00 -16431222,58 -1110668,42 93,7

Rakennustoimi

Toimintatuotot 341965 0 341965,00 332580,28 9384,72 97,3

Toimintakulut -341965 0 -341965,00 -332599,20 -9365,80 97,3

Toimintakate 0 0 0,00 -18,92 18,92 100,0

Ympäristötoimi

Toimintatuotot 156176 14000 170176,00 119386,07 50789,93 70,2

Toimintakulut -156176 -20000 -176176,00 -119386,07 -56789,93 67,8

Toimintakate 0 -6000 -6000,00 0,00 -6000,00 100,0

Rahoitus

Toimintatuotot 0 0 0,00 0,00 0,0

Toimintakulut 0 0 0,00 0,00 0,0

Verotulot 10361000 10361000,00 10629629,28 -268629,28 102,6

Valtionosuudet 8161000 8161000,00 8227134,00 -66134,00 100,8

Rah.tuotot-jakulut -42700 -42700,00 -67884,48 25184,48 159,0

Vuosikate 18479300 0 18479300,00 18788878,80 -309578,80 101,7

VIMPELINKUNTA

Toimintatuotot 2183999 14000 2197999,00 2112126,32 85872,68 96,1

Toimintakulut -19470180 -285000 -19755180,00 -18549899,24 -1205280,76 93,9

Toimintakate -17286181 -271000 -17557181,00 -16437772,92 -1119408,08 93,6

Verotulot 10361000 10361000,00 10629629,28 -268629,28 102,6

Valtionosuudet 8161000 8161000,00 8227134,00 -66134,00 100,8

Rahoitustuotot-jakulut -42700 -42700,00 -67887,33 25187,33 159,0

Vuosikate 1193119 -271000 922119,00 2351103,03 -1428984,03 255,0

Poistotjaarvonalentum. -763110 0 -763110,00 -868258,19 105148,19 113,8

Satunn.tuototjakulut 0,00

Tilikaudenyli-/alijäämä 430009 -271000 159009,00 1482844,84 -1323835,84 932,6

98

98

3.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Tuloslaskelman toteutuminen ulkoinen/sisäinen

Alkuper. Muutokset TA + Toteutuma Poikkeama Tot. TA muutokset %

Toimintatulot Myyntitulot 1 040 994 1 040 994 821 411,51 219 582,49 78,9

Maksutulot 131 117 131 117 383 397,67 -252 280,67 292,4

Tuet ja avutukset 26 200 14 000 40 200 12 278,19 27 921,81 30,5

Muut toimintatulot 985 688 985 688 895 038,95 90 649,05 90,8

Valmistus omaan käyttöön

Toimintamenot

Henkilöstömenot -705 660 -705 660 -664 353,05 -41 306,95 94,1

Palvelujen ostot -18 184

318 -285 000 -18 469 318 -17 344 614,11 -1 124 703,89 93,9

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -109 358 -109 358 -109 812,65 454,65 100,4

Avustukset muille -200 910 -200 910 -153 848,14 -47 061,86 76,6

Avustukset liikelaitoksille

Muut toimintamenot -269 934 -269 934 -277 271,29 7 337,29 102,7

Toimintakate -17 286

181 -271 000 -17 557 181 -16 437 772,92 -1 119 408,08 93,6

Verotulot 10 361 000 10 361 000 10 629 629,28 -268 629,28 102,6

Valtionosuudet 8 161 000 8 161 000 8 227 134,00 -66 134,00 100,8

Rahoitustulot ja -menot:

Korkotulot muilta 6 300 6 300 220,25 6 079,75 3,5

Korkotulot liikelaitoksilta

Muut rahoitustulot muilta 44 500 44 500 23 918,09 20 581,91 53,7

Korv. per.pääomasta liikelaitoksilta

Korkomenot -90 000 -90 000 -76 909,21 -13 090,79 85,5

Muut rahoitusmenot -3 500 -3 500 -15 116,46 11 616,46 431,9

Vuosikate 1 193 119 -271 000 922 119 2 351 103,03 -1 428 984,03 255,0

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -763 110 -763 110 -868 258,19 105 148,19 113,8

Arvonalentumiset

Satunnaiset erät

Satunnaiset tulot

Satunnaiset menot

Tilikauden tulos 430 009 -271 000 159 009 1 482 844,84 -1 323 835,84 932,6

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 430 009 -271 000 159 009 1 482 844,84 -1 323 835,84 932,6

99

99

Verotulojen toteutuminen

Talousar-

vio- Talousarvio TA 2016 muutokset muut. jälk. Toteutuma Poikkeama Kunnan tulovero 9 010 000,00 9 010 000,00 9 191 999,98 181 999,98 Osuus yhteisöveron tuotosta 480 000,00 480 000,00 571 186,86 91 186,86 Kiinteistövero 871 000,00 871 000,00 866 442,44 -4 557,56

Muut verotulot Verotulot yhteensä 10 361 000,00 10 361 000,00 10 629 629,28 268 629,28

Valtionosuuksien toteutuminen

Talousar-

vio- Talousarvio

TA 2016 muutokset muut. jälk. Toteutuma Poikkeama

Kunnan peruspalvelujen 8 161 000,00 8 161 000,00 6 956 462,00

valtionosuus, ml. tasaukset 2 161 896,00

Opetus- ja kulttuuritoimen muut

valtionosuudet -891 224,00

Harkinnanvarainen

valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä 8 161 000,00 0,00 8 161 000,00 8 227 134,00 66 134

100

100

3.2.3. Investointien toteutuminen Investointientoteutuminen TA TA- TA 2016 muutos + muutos Tot. Poikk. Tot % 091104 Yksityisteiden peruskorjaus Menot -10 000 -10 000 Tulot 6 000 6 000 Investoinnit netto -4 000 -4 000 0,00 091201 Maa- ja vesialueet Menot Tulot 20 000 20 000 15 365,28 Investoinnit netto 20 000 20 000 15 365,28 -4 634,72 76,8 091311 Liikuntahallin katto/Led valot Menot -9 000 -9 000 Tulot Investoinnit netto -9 000 -9 000 0,00 091498 Vanhan paloaseman julkisivun kunnostus Menot -30 000 -30 000 Tulot Investoinnit netto -30 000 -30 000 0,00 091512 Nuorisotilat Menot -1 674,99 -1 674,99 Tulot Investoinnit netto 0 -1 674,99 -1 674,99 091515 Ent. Osuuskaupan asunto Menot -7 901 -7 901 -7 900,50 0,50 100,0 Tulot Investoinnit netto 0 -7 901 -7 901 -7 900,50 0,50 100,0 091516 Aapiskujan koulun remontti Menot -15 000 -15 000 -15 372,91 -372,91 102,5 Tulot Investoinnit netto 0 -15 000 -15 000 -15 372,91 -372,91 102,5 091517 Intervalliosaston katon korjaus Menot -64 000 -64 000 -71 379,43 -7 379,43 111,5 Tulot Investoinnit netto 0 -64 000 -64 000 -71 379,43 -7 379,43 111,5 091521 Yhteiskoulun kellaritil. korj. Menot -124 511 -124 511 -124 511,38 -0,38 100,0 Tulot Investoinnit netto 0 -124 511 -124 511 -124 511,38 -0,38 100,0 091488 Opintien silta + tiet Menot -3 447,73 -3 447,73 100,0 Tulot Investoinnit netto 0 -3 447,73 -3 447,73 100,0 091495 Riippusillan pk/Myllysillan korjaus Menot -10 000 -10 000 -5 060,35 4 939,65 50,6 Tulot Investoinnit netto -10 000 -10 000 -5 060,35 4 939,65 50,6

101

101

TA TA- TA 2016 muutos + muutos Tot. Poikk. Tot % 091497 Yhteiskoulun ikkunoiden uusim. Menot -30 000 30 000 Tulot Investoinnit netto 0 0 0,00 091507 Saarikentän korjaukset Menot -3 222,79 -3 222,79 100,0 Tulot Investoinnit netto 0 -3 222,79 -3 222,79 100,0 091511 Pururadan kunnostus Menot -11 000 -11 000 -13 045,02 -2 045,02 118,6 Tulot Investoinnit netto -11 000 -11 000 -13 045,02 -2 045,02 118,6 091641 Asunto-osakkeet Menot Tulot 50 000 50 000 Investoinnit netto 50 000 50 000 0,00 091711 Vesiliittymien rakentaminen Menot -10 000 -10 000 -33 042,44 -23 042,44 330,4 Tulot 10 000 10 000 Investoinnit netto 0 0 -33 042,44 -33 042,44 091714 Puhdasvesiliittymien saneeraus/korjaukset Menot -25 000 -25 000 Tulot Investoinnit netto -25 000 -25 000 0,00 091720 Toiminta-alojen määrittäminen /vesi- ja vie-märilaitoksella Menot -15 000 -15 000 Tulot 15 000 15 000 Investoinnit netto 0 0 0,00 091721 Viemäriliittymien rakentaminen Menot -20 000 -20 000 -11 649,47 8 350,53 58,2 Tulot 20 000 20 000 Investoinnit netto 0 0 -11 649,47 -11 649,47 100,0 091735 Sääksjärven viemärihanke

Menot -120 000 -120 000 -108 663,21 11 336,79 90,6

Tulot 60 000 60 000 Investoinnit netto -60 000 -60 000 -108 663,21 -48 663,21 181,1 091740 Jätevesipumppaamoiden saneeraus Menot -20 000 -20 000 -17 925,21 2 074,79 89,6 Tulot Investoinnit netto -20 000 -20 000 -17 925,21 2 074,79 89,6 091744 Puhdistamon saneeraus

Menot -200 000 -200 000 -75 102,99 124 897,01 37,6

Tulot

Investoinnit netto -200 000 -200 000 -75 102,99 124 897,01 37,6

091745 Jätevesiverk./kaiv. san. ja suunn. Menot -10 000 -10 000 Tulot 0 Investoinnit netto -10 000 -10 000

Investointimenot -520 000 -181 412 -701 412 -491 998,42 209 413,58 70,1

Investointitulot 181 000 181 000 15 365,28 -165 634,72 8,5

Investoinnit netto -339 000 -181 412 -520 412 -476 633,14 43 778,86 91,6

102

102

Investointien toteutuminen:

Yksityistiet - Vuoden 2016 aikana ei haettu avustuksia yksityisteiden peruskorjaukseen

Liikuntahallin katto/Led valot - Vuoden 2016 aikana todettiin, että nykyiset valot ovat edelleen toimintakunnossa ja siirtymisessä Led valoihin odotetaan edelleen hintojen alentumista. Vanhan paloaseman julkisivun kunnostus - ei toteutunut Nuorisotilat - investointi on loppulaskua vuoden 2015 lopussa aloitetusta rakennustyöstä Ent. osuuskauppa - investointi on loppulaskua vuoden 2015 lopussa aloitetusta rakennustyöstä Aapiskujan koulu, korjaustyöt - lisätalousarviossa on myönnetty tarvittavat lisämäärärahat Intervalli-osaston, korjaustyöt - lisätalousarviossa on myönnetty tarvittavat lisämäärärahat Yhteiskoulun kellari, korjaustyöt - lisätalousarviossa on myönnetty tarvittavat lisämäärärahat Opintien silta – suunnittelutyön loppulasku Riippusilta - toteutettiin kyläyhdistyksen hankkeena, hankeen kuntarahaosuudesta käytettiin noin puolet Yhteiskoulun ikkunat - Määräraha siirrettiin yhteiskoulun muuhun korjaustyöhön

Saarikentän korjaukset - Tuolien uusiminen 150-vuotisjuhlaan. Vesiliittymien rakentaminen - uusia vesiliittymiä rakennettiin 58, joista Pokelaan 52 liittymää ja muualle 6 liittymää. Liittymismaksutulot olivat yhteensä 45.425 €. Tulot eivät näy investointiosassa, vaan ne kirjautuvat taseeseen. Puhdasvesiliittymien saneeraus/ korjaukset – ei toteutunut Toiminta-alueen määrittäminen - ei ole vielä suunnitelmia Viemäriliittymien rakentaminen - uusia viemäriliittymiä rakennettiin 18 kpl. Liittymismaksutulot olivat 32.318 €. Tulot eivät näy investointiosassa, vaan kirjautuvat taseeseen. Sääksjärvi – toteutui Jätevesipumppamon saneeraus (Eli pumppaamoja pitkin kuntaa) tavoitteena saneerata 1 pump-paamo/vuosi - 2016 saneerattiin Lakaniemen pumppaamo puhdistamon saneeraus - Kattamisen urakasta maksettiin vain osa 2016, loput vuodelle 2017 Jätevesiverkoston kaivojen saneeraus ja suunnitelma - toteutus jää vuodelle 2017

103

103

3.2.4. Rahoitusosan toteutuminen

TALOUSARVION RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäi- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama nen talous- muutokset muutosten arvio jälkeen Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 193 119 -271 000 922 119 2 351 103 -1 428 984 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -120 565 -120 565 -23 366 -97 199 Investointien rahavirta Investointimenot -520 000 -181 412 -701 412 -491 998 -209 414 Rahoitusosuudet investointimenoihin 111 000 111 000 111 000 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 190 565 190 565 38 731 151 834 Toiminta ja investoinnit, netto 854 119 -452 412 401 707 1 874 470 -1 472 763 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille Antolainasaamisten lis. liikelaitoksille Antolainasaamisten vähennykset muilta Antolainasaamisten väh. liikelaitoksilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -710 000 -710 000 -708 434 -1 566 Lyhytaikaisten lainojen muutos -144 119 -144 119 -1 500 000 1 355 881 Oman pääoman muutokset Korottomien velkojen muutos 103 093 -103 093 Vaikutus maksuvalmiuteen -230 871 230 871

4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

4.1. Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja -tase sekä konsernin rahoituslaskelma. Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa sovelletaan kirjanpitolakia ja -asetusta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden ja laskelmakaavojen mukaisesti.

104

104

4.2. Tuloslaskelma TULOSLASKELMA

ulkoinen 2016 2015Toimintatuotot Myyntituotot 728 246,35 829 510,35 Maksutuotot 383 397,67 285 169,86 Tuet ja avustukset 12 278,19 1 160,41 Muut toimintatuotot 880 283,26 1 066 660,86 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -515 417,18 -537 302,05 Henkilösivukulut Eläkekulut -150 494,15 -178 877,45 Muut henkilösivukulut -12 065,83 -25 116,88 Henkilöstökorvaukset, meno 13 624,11 12 407,65 Palvelujen ostot -17 255 300,25 -17 182 910,90 Aineet , tarvikkeet ja tavarat -105 961,35 -120 983,12 Avustukset -153 848,14 -192 040,37 Muut toimintakulut -262 515,60 -258 822,67 Toimintakate -16 437 772,92 -16 301 144,31 Verotulot 10 629 629,28 10 528 905,71 Valtionosuudet 8 227 134,00 8 058 892,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 220,25 1 913,45 Muut rahoitustuotot 23 918,09 39 897,11 Korkokulut -76 909,21 -107 010,10 Muut rahoituskulut -15 116,46 -5 833,24 Vuosikate 2 351 103,03 2 215 620,62 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -868 258,19 -817 894,50 Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 482 844,84 1 397 726,12 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 482 844,84 1 397 726,12

105

105

4.3. Rahoituslaskelma

RAHOITUSLASKELMA ulkoinen 2016 2015Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 351 103,03 2 215 620,62 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -23 365,80 -273 498,35 Investointien rahavirta Investointimenot -491 998,42 -1 836 393,66 Rahoitusosuudet investointeihin 282 440,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 38 731,08 370 264,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 874 469,89 758 432,61 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 121 830,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -708 434,00 -828 905,75 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 500 000,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 5 153,45 -6 362,63 Pitkäaik. saamisten muutos Lyhytaik. saamisten muutos -272 678,76 -26 876,12 Korottomien velkojen muutokset 370 618,06 -734 023,42 Rahoituksen rahavirta -2 105 341,25 -1 474 337,92 Rahavarojen muutos -230 871,36 -715 905,31 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 225 357,69 1 456 229,05 Rahavarat 1.1. 1 456 229,05 2 172 134,36 -230 871,36 -715 905,31

106

106

4.4. Tase TASE ulkoinen VASTAAVAA 2016 2015 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 23 479,74 35 730,06 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 072 220,08 2 087 585,36 Rakennukset 10 276 197,12 10 426 588,79 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 380 743,24 3 615 405,81 Koneet ja kalusto 61 589,45 98 879,61 Enn.maksut ja keskener. hank. 102 078,01 43 743,06 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 4 001 030,01 4 001 030,01 Muut lainasaamiset 631 577,00 631 577,00 Muut saamiset 96 338,48 96 338,48 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 9 925,81 14 791,26 Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 39 462,19 39 504,71 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 775 935,47 474 238,52 Lainasaamiset 62 916,69 45 000,02 Muut saamiset 280,00 6 786,00 Siirtosaamiset 42 324,07 82 752,93 III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset 1 225 357,69 1 456 229,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 801 455,05 23 156 180,67

107

107

VASTATTAVAA 2016 2015 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 10 969 570,99 10 969 570,99 II Arvonkorotusrahastot III Muut omat rahastot IV Edell. tilikausien yli-/alijäämä -2 193 621,76 -3 591 347,88 V Tilikauden yli-/alijäämä 1 482 844,84 1 397 726,12 B POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET C PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 288,00 Lahjoitusrahastojen pääomat 50 242,19 50 284,71 Muut toimeksiantojen pääomat 4 185,59 4 185,59 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 5 540 855,00 6 105 989,00 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 300,00 583,40 Liittymismaksut ja muut velat 1 122 177,24 1 048 433,41 Siirtovelat II Lyhytaikainen Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat 4 500 000,00 6 000 000,00 * Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 565 134,00 708 434,00 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat 331 789,45 189 829,65 Liittymismaksut ja muut velat 45 925,73 22 131,14 Siirtovelat 381 763,78 250 360,54 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 22 801 455,05 23 156 180,67

*Vertailutietoakorjattulyhytaikaistenjoukkovelkakirjalainojenosalta

108

108

4.5. Konsernilaskelmat

4.5.1. Konsernituloslaskelma

KONSERNITULOSLASKELMA 2016 2015 Toimintatuotot 11 940 455,64 12 212 432,46 Toimintakulut -28 088 398,61 -28 329 329,53 Osuus osakkuusyht.voitosta (tappiosta) 5 477,15 9 411,55 Toimintakate -16 142 465,82 -16 107 485,52 Verotulot 10 629 629,28 10 528 905,71 Valtionosuudet 8 812 920,48 8 737 873,80 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 434,26 7 093,93 Muut rahoitustuotot 40 363,98 69 330,45 Korkokulut -146 587,81 -188 069,58 Muut rahoituskulut -29 564,98 -21 461,23 Vuosikate 3 165 729,39 3 026 187,56 Poistot ja arvonalentamiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 498 995,00 -1 449 724,70 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 1 666 734,39 1 576 462,86 Tilinpäätössiirrot 10 607,77 -4 393,07 Tilikauden verot -7 308,27 -165,01 Laskennalliset verot -3 116,80 -3 691,16 Vähemmistöosuudet -28 242,63 -1 576,51 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 638 674,46 1 566 637,11

109

109

4.5.2. Konsernirahoituslaskelma

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2016 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 165 729,39 3 026 187,56 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tilikauden verot -7 308,27 -165,01 Tulorahoituksen korjauserät 12 697,63 -282 499,80 Toiminnan rahavirta 3 171 118,75 2 743 522,75 Investointien rahavirta Investointimenot -1 418 954,05 -2 446 941,77 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 285 404,39 Pys. vastaavien hyödykk. luovutustulot 16 799,83 100 297,25 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 23 556,38 273 498,35 Käyttöomaisuuden myyntitulot 40 356,21 373 795,60 Investointien rahavirta -1 378 597,84 -1 787 741,78 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 792 520,91 955 780,97 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainsasaamisten vähennys 2 225,04 2 225,04 Antolainauksen muutokset yhteensä 2 225,04 2 225,04 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 757 448,02 349 488,39 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 363 908,53 -1 201 217,49 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 500 000,00 -5 503,56 Lainakannan muutokset yhteensä -2 106 460,51 -857 232,66 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 2 181,52 -3 943,81 Vaihto-omaisuuden muutos -8 949,77 4 835,03 Saamisten muutos -195 533,12 174 878,84 Korottomien pitkä-ja lyhytaik.velkojen muutos 251 050,23 -905 053,44 Muut maksuvalmiuden muutokset yht. 48 748,86 -729 283,38 Rahoituksen rahavirta -2 055 486,61 -1 584 291,00 Rahavarojen muutos -262 965,70 -628 510,03 Rahavarat 31.12. 2 291 537,00 2 554 502,70 Rahavarat 1.1. 2 554 502,70 3 183 012,73 Rahavarojen muutos -262 965,70 -628 510,03

110

110

4.5.3. Konsernitase

KONSERNITASE VASTAAVAA 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 121 347,43 123 098,27 Muut pitkävaikutteiset menot 23 479,74 35 834,81 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 284 831,11 2 276 704,86 Rakennukset 18 129 906,32 17 981 540,35 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 486 067,24 3 719 621,09 Koneet ja kalusto 768 774,77 884 831,17 Muut aineelliset hyödykkeet 31 339,35 15 758,03 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 468 430,37 241 740,68 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 110 446,50 104 079,68 Osakkeet ja osuudet 1 910 838,74 1 994 151,88 Lainasaamiset 6 504,91 8 729,94 Muut saamiset 131 480,39 131 480,39 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 20 955,18 28 672,72 Lahjoitusrahastojen eritysikatteet 52 944,27 52 774,44 Muut toimeksiannot 875,01 522,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus 138 905,65 129 955,87 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 622 790,42 1 267 942,09 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 82 242,66 87 512,82 Siirtosaamiset 85 233,89 138 140,08 Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Muut arvopaperit 147 116,91 11 841,38 Rahat ja pankkisaamiset 2 148 248,17 2 542 661,32 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 772 759,03 31 777 594,01

111

111

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 10 969 570,99 10 969 570,99 Muu oma pääoma 32 555,25 22 171,34 Edellisten tilikausien yli/alijäämä -2 060 430,56 -3 628 479,28 Tilikauden yli/alijäämä 1 638 674,46 1 566 637,11 VÄHEMMISTÖOSUUDET 321 225,30 292 982,48 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 251 085,62 209 354,45 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 12 156,46 17 658,51 Lahjoitusrahaston pääomat 56 596,78 56 371,44 Muiden toimeksiantojen pääomat 12 709,70 12 446,31 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 058 782,43 11 504 172,39 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta luotonantajilta Saadut ennakot 0,00 Ostovelat Muut velat 1 122 177,24 1 048 433,41 Laskennalliset verovelat 18 211,97 15 095,17 Lyhtyaikainen Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat 4 500 000,00 6 000 000,00 * Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 542 362,98 1 684 913,89 * Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 56 719,50 49 669,26 Ostovelat 663 900,00 479 937,19 Muut velat 544 917,66 498 473,52 Siirtovelat 1 031 543,25 978 185,83 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 772 759,03 31 777 594,01

* Vertailutietoa muutettu. Kuntatodistukset muutettu riville lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat

Konsernin taseessa oleva kattamaton alijäämä 421.756,10 € v. 2016

112

112

5. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

5.1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -me-netelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät

Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukai-sesti. Poistosuunnitelman mukaiset poistot on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suun-nitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO - periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushintaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä, paitsi kuntayhtymät, joissa kunnan omistusosuus on vähäinen eikä kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja veloista ole rahamäärältään olennainen konsernitilinpäätöksen kannalta. Keskinäisten omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty hankintamenomenetel-mällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty ja kunnan omistaminen kuntayhty-mien taseisiin merkityt olennaiset keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtu-mia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyvien vastaavien hyödykkeisiin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Sumupoistojen oikaisu Kiinteistöyhteisöjen pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistot on tehty suunnitelman mukaisena.

113

113

5.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

5.2.1. Toimintatuotot

Toimintatuotot tehtäväalueittain (ulkoiset) 2016 2015 Keskusvaalilautakunta 5 203,80 Kunnanhallitus 1 617 065,98 1 834 294,65 Rakennusvalvonta 282 717,28 262 429,62 Ympäristöpalvelut 104 422,21 80 573,41 Toimintatuotot yhteensä 2 004 205,47 2 177 297,68

5.2.2. Verotulojen erittely

Verotulojen erittely 2016 2015 Kunnan tulovero 9 191 999,98 9 147 885,03 Osuus yhteisöveron tuotosta 571 186,86 614 662,32 Kiinteistövero 866 442,44 766 358,36 Verotulot yhteensä 10 629 629,28 10 528 905,71

5.2.3. Valtionosuuksien erittely

Valtionosuuksien erittely 2016 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 6 956 462,00 6 829 050,00 Verotuloihin perustuva valt.osuuksien tas. (+/-) 2 161 896,00 2 159 172,00 Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -891 224,00 -929 330,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä 8 227 134,00 8 058 892,00

5.2.4. Palvelujenostojenerittely

Palvelujen ostojen erittely 2016 2015 Asiakaspalvelujen ostot 15 665 820,77 15 542 953,41 Muiden palvelujen ostot 1 589 479,48 1 639 957,49 Kunnan palvelujen ostot yhteensä 17 255 300,25 17 182 910,90

114

114

5.2.5. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Aineettomat oikeudet Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Liikearvo Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Laajat tietojärjestelmät Poistoaika 5 vuotta. Laajoilla tietojärjestelmillä tarkoitetaan tässä suurten asiakokonaisuuksien hal-lintaan tarkoitettuja tietojärjestelmiä, jotka ovat hankintahinnaltaan merkittäviä (yli 30 000 euroa, alv 0 %), ja joiden tekninen pitoaika on enemmän kuin 5 vuotta. Muut atk-ohjelmistot Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Muut Osuudet tai avustukset muiden yhteisöjen käyttöomaisuuden hankintamenoihin Poistoaika 5 vuotta. Esimerkiksi kaupungin avustamat jäähalli-, tie-, silta- ja tietoverkkohankkeet. Kyseisten käyttöomaisuushankintojen tekninen käyttöikä on pitkä ja taloudellinen vaikutusaika (pal-veluntuotantokyky) on myös pitkä, yleensä kymmeniä vuosia Muut pitkävaikutteiset menot Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja toimistorakennukset Hallinto- ja toimistorakennukset, kiviset Poistoaika 40 vuotta. Kivirakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaus-tarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Hallinto- ja toimistorakennusten käyttöaste on matala, jolloin myös käyttötilojen kuluminen on alhaista. Hallinto- ja toimistorakennukset, puiset Poistoaika 30 vuotta. Puurakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on kivirakenteisia lyhyempi. Peruskorjaustarve yleensä 30 – 40 vuoden välein. Hallinto- ja toimistorakennusten käyttöaste on matala, jolloin käyttötilojen kuluminen on alhaista. Koulurakennukset, kiviset Poistoaika 30 vuotta. Kivirakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaus-tarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Koulurakennusten käyttöaste on korkea, jolloin käyttötilojen kuluminen on korkeaa. Koulurakennukset, puiset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Päiväkodit, kiviset Poistoaika 30 vuotta. Kivirakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaus-tarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Päiväkotirakennusten käyttöaste on korkea, jolloin käyttötilojen kuluminen on korkeaa.

115

115

Päiväkodit, puiset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Sairaala- ja terveydenhuoltorakennukset, kiviset Poistoaika 30 vuotta. Kivirakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaus-tarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Sairaala- ja terveydenhuoltorakennusten käyttöaste on korkea, jolloin käyttötilojen kuluminen on korkeaa. Sairaala- ja terveydenhuoltorakennukset, puiset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Vanhainkodit ja palvelutalot, kiviset Poistoaika 35 vuotta. Kivirakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaus-tarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Vanhainkotien ja palvelutalojen käyttöaste on suhteellisen ma-tala, jolloin myös käyttötilojen kuluminen on alhaista. Vanhainkodit ja palvelutalot, puiset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Muut hallinto- ja laitosrakennukset, kiviset Poistoaika 30 vuotta. Kivirakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaus-tarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Muut hallinto- ja laitosrakennukset, puiset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Tehdas- ja tuotantorakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset, kivi / teräs Poistoaika 30 vuotta. Kivi- ja teräsrakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Pe-ruskorjaustarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Tehdas- ja tuotantorakennusten käyttöaste on suh-teellisen korkea, jolloin myös tilojen kuluminen on normaalia korkeampaa. Muut tehdas- ja tuotantorakennukset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Talousrakennukset Varastot, kivi / teräs Poistoaika 20 vuotta. Kivi- ja teräsrakenteisten varastorakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaustarve yleensä 30 – 40 vuoden välein. Varastorakennusten käyttöaste on suhteel-lisen korkea, jolloin myös tilojen kuluminen on normaalia korkeampaa. Varastot, puurakenteiset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Muut talousrakennukset, kiviset Poistoaika 20 vuotta. Kivi- ja teräsrakenteisten talousrakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaustarve yleensä 30 – 40 vuoden välein. Talousrakennusten käyttöaste on suhteellisen korkea, jolloin myös tilojen kuluminen on normaalia korkeampaa. Muut talousrakennukset, puiset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Vapaa-ajan rakennukset Uimahallit Poistoaika 25 vuotta. Nykytekniikalla rakennettujen uimahallien sekä tekninen että taloudellinen pi-toaika on korkeampi kuin 1970 – 1990 – luvuilla rakennettujen hallien, johtuen muun muassa ilman-vaihto- ja vedeneristystekniikan ja lämmitysjärjestelmien teknisestä kehityksestä. Nykyisissä uima-halleissa peruskorjaustarve on yleensä noin 30 vuoden välein. Käyttöaste uimahalleissa on suhteel-lisen korkea ja tilat altistuvat koko ajan kosteudelle.

116

116

Liikuntahallit Poistoaika 30 vuotta. Nykyaikaisten liikuntahallien peruskorjaustarve itse rakennuksen osalta on 30 – 40 vuoden välein. Käyttöaste on suhteellisen korkea, mutta käyttö sinänsä ei rasita rakennusta ja siihen liittyvää tekniikkaa, vaan lähinnä liikuntahalleissa käytettäviä kuntoilulaitteita. Urheilukenttien huoltorakennukset Poistoaika 25 vuotta. Huoltorakennusten peruskorjaustarve noin 30 – 40 vuoden välein. Käyttö koh-dentuu pääasiassa iltoihin ja on kausiluonteista. Virkistysalueiden mökit / saunamökit Poistoaika 30 vuotta. Virkistysalueiden mökit ja saunamökit ovat pääsääntöisesti hirsirakenteisia ja niiden käyttöaste on suhteellisen matala. Peruskorjaustarve nykyaikaisille mökeille on noin 35 – 40 vuoden välein. Muut vapaa-ajan rakennukset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Asuinrakennukset Kerrostalot, kiviset Poistoaika 40 vuotta. Kivirakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaus-tarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Kerrostalojen käyttöaste on suhteellisen korkea, jolloin myös käyttötilojen kuluminen on suhteellisen korkeaa. Nykyaikaisella rakentamisella kuitenkin voidaan välttää aikaisempien vuosien kosteus- ja homeongelmat muun muassa kehittyneemmän vedeneris-tys- ja putkitekniikan ansiosta. Kerrostalot, puiset Poistoaika 35 vuotta. Nykyaikaisten puurakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaustarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Kerrostalojen käyttöaste on suhteellisen korkea, jolloin myös käyttötilojen kuluminen on suhteellisen korkeaa. Nykyaikaisella rakentamisella kuitenkin voidaan välttää aikaisempien vuosien kosteus- ja homeongelmat muun muassa kehittyneemmän vedeneristys- ja putkitekniikan ansiosta. Rivi- ja pientalot, kiviset Poistoaika 35 vuotta. Kivirakenteisten rakennusten tekninen pitoaika on erittäin pitkä. Peruskorjaus-tarve yleensä 40 – 50 vuoden välein. Rivi- ja pientalojenkäyttöaste on suhteellisen korkea, jolloin myös käyttötilojen kuluminen on suhteellisen korkeaa. Nykyaikaisella rakentamisella kuitenkin voi-daan välttää aikaisempien vuosien kosteus- ja homeongelmat muun muassa kehittyneemmän ve-deneristys- ja putkitekniikan ansiosta. Rivi- ja pientalot, puiset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Rakennusten peruskorjaukset Rakennuksen perusparannusmeno voidaan joko lisätä rakennuksen poistamattomaan hankintame-noon tai kirjata erilliseksi pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintamenoksi, jolle määritellään oma poistosuunnitelma hyödykeryhmän mukaisesti. Kiinteät rakenteet ja laitteet Noudatetaan kunkin hyödykeryhmän kohdalla Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa tai menojäännöspoistoprosenttien ylärajaa. Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Puiset alukset ja muut uivat työvälineet Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Muut kuljetusvälineet Kuorma-autot

117

117

Poistoaika 7 vuotta. Kuorma-autojen tekninen pitoaika on yleensä yli 10 vuotta ja kaupungin käyttö-aste on huomattavasti yritysten käyttöasteita pienempi. Paketti- ja henkilöautot Poistoaika 5 vuotta. Paketti- ja henkilöautojen tekninen pitoaika on yleensä huomattavasti pidempi kuin 5 vuotta. Käyttöasteet kaupungilla ovat yritysten käyttöasteita pienemmät. Trukit ja traktorit Poistoaika 5 vuotta. Trukkien ja traktoreiden tekniset pitoajat ovat 10 – 20 vuotta ja kaupungin käyt-töasteet ovat yritysten käyttöasteita pienemmät. Mönkijät ja moottorikelkat Poistoaika 5 vuotta. Mönkijöiden ja moottorikelkkojen tekniset pitoajat ovat noin 10 vuotta ja kaupun-gin käyttöasteet ovat yritysten käyttöasteita pienemmät. Muut kuljetusvälineet Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Muut liikkuvat työkoneet, muut raskaat koneet, muut kevyet koneet Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Rtg-laitteet Poistoaika 10 vuotta. Röntgenlaitteiden tekninen pitoaika on 10 – 20 vuotta. Taloudellinen pitoaika 10 vuotta. Hammashoitoyksiköt ja autoklaavilaitteet Poistoaika 10 vuotta. Hammashoitoyksiköiden tekninen pitoaika on noin 15 vuotta ja taloudellinen pitoaika 10 vuotta. Muut sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Atk-laitteet ja muut laitteet ja kalusteet Noudatetaan Kuntajaoston suosituksen poistoaikojen alarajaa. Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen poisto. Arvo- ja taide-esineet Ei poistoaikaa. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoaikaa. Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Ei poistoaikaa. Pakollisten varausten muutokset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely

118

118

Poistosuunnitelma POISTOSUUNNITELMA Kuntajaoston suositukset Vimpelin kunta Vimpelin kunta

Kohteet ennen 1.1.2013 Uudet kohteet 1.1.2013

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet

Tasapoisto vuosi

Menojäännös Tasapoisto Menojään-nös

Tasapoisto Menojäännös

Kehittämismenot 2-5 v* ei suositella 5 v 2 v Aineettomat oikeudet 5-20 v* ei suositella 5 v 5 v Liikearvo 2-5 v* ei suositella 5 v 2 v Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot 2-5 v* ei suositella 5 v Laajat tietojärjestelmät 5 v Muut atk-ohjemistot Muut 2 -5 v* ei suositella 5 v 2 v Osuudet tai avust. muiden yhteisöjen käyttöom. hank. menoihin

5 v

Muut pitkävaikutteiset menot 2 v Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja toimisto rakennukset, kiviset

20 - 50 v 5 % - 10 % 50 v

Hallinto- ja toimisto rakennukset, kiviset

40 v

Hallinto- ja toimisto- rakennukset, puiset

30 v

Koulurakennukset, kiviset 30 v Koulurakennukset, puiset 20 v Päiväkodit, kiviset 30 v Päiväkodit, puiset 20 v Sairaala- ja terveydenhuolto- rakennukset, kiviset

30 v

Sairaala- ja terveydenhuolto- rakennukset, puiset

Vanhainkodit ja palvelutalot, kiviset

20 v

Vanhainkodit ja palvelutalot, puiset

25 v

Muut hallinto- ja laitos- rakennukset, kiviset

25 v

Muut hallinto- ja laitos- rakennukset, puiset

20 v

Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 - 30 v 10 % - 15 % 30 v Tehdas- ja tuotanto- rakennukset, kivi / teräs

30 v

Muut tehdas- ja tuotantorakennukset

20 v

Talousrakennukset 10 – 20 v 15 % -20 % 20 v Varastot, kivi / teräs 20 v Varastot, puurakenteiset 10 v Muut talousrakennukset, kiviset 20 v Muut talousrakennukset, puiset 10 v Vapaa-ajan raeknnukset 20 - 30 v 10 % - 15 % 30 v Uimahallit 25 v Liikuntahallit 30 v Urheilukenttien huoltorakennukset

25 v

Virkistysalueiden mökit / saunamök.

30 v

119

119

Muut vapaa-ajan rakennukset 20 v Asuinrakennukset 30 - 50 v 5 % - 10 % 50 v Kerrostalot, kiviset 40 v Kerrostalot, puiset 35 v Rivi- ja pientalot, kiviset 35 v Rivi- ja pientalot, puiset 30 v Rakennusten peruskorjaukset 30 v ** Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15 – 20 v 15 % - 20 % 20 % 20 % Sillat, laiturit, uimalat 10 – 30 v 10 % - 25 % 25 % 25 % Muut maa- ja vesirakenteet 15 – 30 v 10 % - 20 % 20 % 20 % Vedenjakeluverkosto 30 – 40 v 7 % - 10 % 10 % 10 % Viemäriverkko 30 - 40 v 7 % - 10 % 10 % 10 % Kaukolämpöverkko 20 – 30 v 10 % - 15 % 20 % 15 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet

15 – 20 v 15 % - 20 % 20 % 20 %

Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset

10 – 12 v 20 % - 22 % 22 %

Maakaasuverkko 20 - 25 v 12 % - 15 % 15 % Muut putki- ja kaapeliverkot 15 - 20 v 15 % - 20 % 20 % 20 % Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet

10 – 20 v 15 % - 25 % 20 v 10 v

Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 – 20 v 15 % - 20 % 15 v 15 v Liikenteen ohjauslaitteet 10 – 15 v 20 % - 25 % 10 v Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet

10 – 15 v 20 % - 25 % 15 v 10 v

Koneet ja kalusto Rautaiset alukset 15 – 20 v 15 % - 20 % 15 v Puiset alukset ja muut uivat työkoneet

8 – 15 v 20 % - 27 % 8 v

Muut kuljetusvälineet 4 – 7 v 25 % - 30 % 5 v Kuorma-autot 7 v Paketti- ja henkilöautot 5 v Trukit ja traktorit 5 v Mönkijät ja moottorikelkat 5 v Muut kuljetusvälineet 4 v Muut liikkuvat työkoneet 5 – 10 v 25 % - 30 % 5 v 5 v Muut raskaat koneet 10 - 15 v 20 % - 25 % 10 v 10 v Muut kevyet koneet 5 – 10 v 25 % - 30 % 5 v 5 v Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet

5 – 15 v 20 % - 30 % 10 v

Rtg-laitteet 10 v Hammashoitoyksiköt ja autoklaavilaitteet

10 v

Muut sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet

5 v

Atk-laitteet 3 – 5 v 30 % - 40 % 5 v 3 v Muut laitteet ja kalusteet 3 – 5 v 30 % - 40 % 5 v 3 v Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taideesineet

käytön mukainen poisto ei poistoaikaa

käytön mukainen poisto ei poistoaikaa

käytön mukainen poisto ei poistoaikaa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa

Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa

*) erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta **) Pysyvien vastaavien hyödykkeen perusparannusmeno voidaan joko lisätä sen poistamattomaan hankintamenoon tai kirjata erilliseksi pysyvien vastaavien hyödyk-keen hankintamenoksi, jolle määritellään oma poistosuunnitelma. Kunnanhallitus voi tarvittaessa tapauskohtaisesti määrittää joillekin hyödykkeille hyödykeryhmästä poikkeavat poistosuunnitelmat poistoaikoineen, kuitenkin Kuntaja-oston suosituksessa määriteltyjen poistoaikojen rajoissa. Poikkeamat kunnanvaltuuston hyväksymistä poistoajoista on perusteltava. Poistonalaisen hankintamenon raja on 10 000 euroa (alv 0 %).

120

120

5.2.6. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot- ja tappiot Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 23 365,80 7 044,88 23 365,80 7 044,88 Rakennusten myyntivoitot 10 290,58 10 290,58 Muut myyntivoitot 190,58 256 162,89 256 162,89 Myyntivoitot yhteensä 23 556,38 273 498,35 23 365,80 273 498,35 Muut toimintakulut x kiinteistön myyntitappio Myyntitappiot yhteensä

121

121

5.3. Tasetta koskevat liitetiedot

5.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

5.3.1.1. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja sijoitukset

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut Aineett.

pitkävaik. hyöd. menot yht. Poistamaton hankintameno 1.1. 35 730,06 35 730,06 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Tilikauden poisto -12 250,32 -12 250,32 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintament 31.12. 23 479,74 23 479,74

AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiint.

Maa-alueet Rakenn. rakent Koneet ja Keskener. Yhteensä ja laitteet ja kalusto hankinnat

Poistamaton hankintameno 1.1. 2 087 585,36 10 426 588,79 3 615 405,81 98 879,61 43 743,06 16 272 202,63

Lisäykset tilikauden aikana 0 205 466,30 207 981,40 78 550,72 491 998,42 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana -15 365,28 -15 365,28

Siirrot erien välillä 0,00 20 215,77 0,00 0,00 -20 215,77 0,00 Tilikauden poisto -376 073,74 -442 643,97 -37 290,16 -856 007,87 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 2 072 220,08 10 276 197,12 3 380 743,24 61 589,45 102 078,01 15 892 827,90

OSAKKEET JA OSUUDET Tytär- Kunta- Muut Muut

osakk. yhteisö- yhtymä- ja osuudet ja osuud. Osakkeet ja osakkeet osuudet osak. ja osuudet yht. om.yhteis. Poistamaton hankintameno 1.1. 749 136,15 2 243 035,22 992 058,64 16 800,00 4 001 030,01 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintamenot 31.12. 749 136,15 2 243 035,22 992 058,64 16 800,00 4 001 030,01

122

122

5.3.1.2. Arvonkorotukset Arvonkorotuksia ei ollut vuoden 2016 taseessa.

5.3.1.3. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Olennaisia kuntayhtymäosuuksien arvonmuutoksia ei ollut vuoden 2016 taseessa.

5.3.1.4. Omistukset muissa yhteisöissä

Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt 2016

Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus (1000 €) omistus- omistus- omasta vieraasta tilikauden

osuus % osuus pää-omasta

pää-omasta

voitosta/tappi-osta

Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Rentolankartano Vimpeli 100,00 100,00 101 784 3 288 192 59232 Vimpelin Lämpö Oy Vimpeli 70,80 70,80 460 175 470 441 56514 Vimpelin Keskuskiinteistöt Oy Vimpeli 64,17 64,17 386 385 5 597 3478 Asunto Oy Vimpelin Kotipiha Vimpeli 100,00 100,00 407 032 250 -30 Yhteensä 1 355 376 3 764 480 119194 Kuntayhtymät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Seinäjoki 2,16 2,16 1 303 883 3 582 610 91717 Eskoon sosiaalipalvelujen ky Seinäjoki 1,88 1,88 149 137 209 767 1730 Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 1,75 1,75 25 067 10 274 5268 Järviseudun koulutuskuntayhtymä Lappajärvi 9,74 9,74 935 819 90 902 -55963 Järviseudun Sähkövoiman ky Alajärvi 33,33 33,33 231 523 1 366 165 1667 Yhteensä 2 645 429 5 259 718 44419

123

123

5.3.1.5. Saamisten erittely

Saamisten erittely 2016 2015 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 183 258,36 123 182,80 Lainasaamiset 62 916,69 45 000,02 Muut saamiset 724 065,48 724 065,48 Siirtosaamiset Yhteensä 724 065,48 246 175,05 724 065,48 168 182,82 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 888,69 27 671,12 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 12 136,12 Yhteensä 888,69 39 807,24 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä 724 065,48 247 063,74 724 065,48 207 990,06

124

124

5.3.1.6. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Etukäteen maksetut vuokrakulut 0 0 0 0 Pitkäaikaiset siirtosaamiset yht. Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot 1 731,04 33 837,20 0,00 0,00 Kelan korvaus työterveydenhuollosta 2 282,41 1 855,03 2 282,41 1 855,03 EU-tuet ja avustukset 0,00 0,00 0,00 Muut tulojäämät 81 220,44 102 024,49 40 041,66 80 897,90 Tulojäämät yhteensä 85 233,89 137 716,72 42 324,07 82 752,93 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht. 85 233,89 137 716,72 42 324,07 82 752,93

5.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

5.3.2.1. Oman pääoman erittely

Oman pääoman erittely

Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015

Peruspääoma 1.1. 10 969 570,99 10 969 570,99 10 969 570,99 10 969 570,99 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12. 10 969 570,99 10 969 570,99 10 969 570,99 10 969 570,99 Muut omat rahastot 32 555,25 22 171,34 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 1.1. -2 061 842,17 -421 756,10 -2 193 621,76 -3 591 347,88 Muu lisäys tilikaudella 1 411,61 3 206 723,18 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 31.12. -2 060 430,56 -3 628 479,28 -2 193 621,76 -3 591 347,88 Tilikauden ali/ylijäämä 1 638 674,46 1 566 637,11 1 482 844,84 1 397 726,12 Oma pääoma yhteensä 10 580 370,14 8 929 900,16 10 258 794,07 8 775 949,23

125

125

5.3.2.2. Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Pitkäaikaiset velat 2016 2015 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 731 685,00 3 819 831,00 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 731 685,00 3 819 831,00

5.3.2.3. Vieras pääoma, erittely

Vieras pääoma 2016 2015 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen

Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot 0 0 Ostovelat 2 400,00 0,00 1 187,41 Muut velat ja liittymismaksut 32 809,94 Siirtovelat Yhteensä 32 809,94 1 187,41 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat 0 0 Muut velat ja liittymismaksut Siirtovelat Yhteensä 0 0 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat ja liittymismaksut Siirtovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä 0 2 400,00 32 809,94 1 187,41

126

126

5.3.2.4. Siirtovelkoihin liittyvät olennaiset erät

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukul. jaksotukset 96 545,80 112 798,27 96 545,80 112 798,27 Korkojaksotukset 13 927,50 17 037,22 13 927,50 17 037,22 Muut menojäämät 921 069,95 848 350,34 271 290,48 120 525,05 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 1 031 543,25 978 185,83 381 763,78 250 360,54 Siirtovelat yhteensä 1 031 543,25 978 185,83 381 763,78 250 360,54

5.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

5.4.1. Vastuusitoumukset

Vastuusitoumukset Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Takaukset samaan konserniin kuulu-vien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma

Jäljellä oleva pääoma 2 270 326,49 2 279 171,68 2 270 326,49 2 279

171,68 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma 459 209,33 463 258,41 459 209,33 463 258,41

127

127

5.4.2. Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista

Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2016 2015 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 14 817 937,00 14 812 201,07

Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. 0,00 0,00

Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 11 060,61 10 555,26

5.4.3. Muut kuntaa koskevat ulkopuoliset järjestelyt

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Koronvaihtosopimus -57923,00 0 0 0

Kuntayhtymänkoronvaihtosopimus.Markkina-arvo2681637,67€,jostakunnanomistusosuus2,16%.

Vuokravastuut Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015

Leasing vastuut - seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 9 983,45 24 735,83 4 670,10 4 670,10

- myöhemmin erääntyvät 22 835,18 15 328,08 7 398,72 12 068,82

Leasingvastuut yhteensä 32 818,63 40 063,91 12 068,82 16 738,92

5.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä 31.12.2016

Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yht. Sivutoimiset Kaikki yht.

Alajärvi 765 168 0 933 82 1015

Soini 174 52 3 229 1 230

Vimpeli 10 0 0 10 0 10

Yht. 949 220 3 1172 83 1255

128

128

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 2016 2015 Suomen Kristillisdemokraatit ry/Vimpelin paikallisosasto 262,50 335,00 Vasemmistoliitto ry/Vimpelin paikallisosasto 357,00 463,00 Kansallinen Kokoomus ry/Vimpelin paikallisosasto 0,00 18,00 Vimpelin Perussuomalaiset 294,00 564,00 Haloo Vimpeli 240,00 388,00 Etelä-Pohjanmaan Vihreät ry 24,00 24,00 Suomen Keskusta ry/Vimpelin paikallisosasto 1 513,00 2 018,00 Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 2 690,50 3 810,00

Tilintarkastuspalkkiot 2016 2015 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 3 290,00 4 625,00 Tilintarkastajan lausunnot 700,00 395,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin palkkiot 405,00 1 426,00 Muut palkkiot Palkkiot yhteensä 4 395,00 6 446,00

ARVONLISÄVERONPALAUTUSVASTUU31.12.2016

Hallintojalaitosrakennukset

Rakennus- Rakennus- Alv-vastuu

Hyödyke Nimi vuosi kustannus kokosumma Päättyy

652 Aisakellonperuskorjaus 2009 9590,72 757,79 2019 227,31

653 JärviseudunSairaalanpk 2009 6068,04 912,91 2019 273,87

733 Järviseudunsair.peruskorj. 2012 21920,26 4858,08 2022 2914,86

654 Järviseudunsair.tukitalo 2009 240291,82 51049,44 2019 15314,82

655 Sääksjärvenkoulupk 2009 32905,59 3457,84 2019 1037,34

675 Liikuntahallinkuntosali 2010 33304,63 7559,87 2020 151,20

677 Liikuntahallinkatto 2010 25586,23 4242,78 2020 1697,12

735 Liikuntah.Katto+salinlattia 2012 58748,25 12274,80 2022 7364,88

700 Lakaniemenkoulunmuut.työt 2011 156038,75 29228,78 2021 14614,40

727 Paloas.Remontti 2012 9441,95 1961,14 2022 1176,66

777 Vimpelinpalvelukeskus 2015 6064342,91 1358881,69 2025 1222993,53

781 Aapiskujanliik.salinlattiap. 2015 21149,60 3680,12 2025 3312,18

782 Liikuntahallinperuskorjaus 2015 15649,03 4973,67 2025 4476,33

806 Yhteiskoulunkellaritil.korj. 2016 124165,52 29115,76 2026 26204,22Arvonlisäveronpalautusvastuu31.12.,kunta 1301758,72

129

129

6. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET

Vesihuoltolaitos (vesilaitos + viemärilaitos) taseyksikkö

TULOSLASKELMA 2016 2015Liikevaihto 671218,80 660106,43Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -93 617,21 -106 191,36 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot -237 892,57 -331 509,78 -251 122,18 -357 313,54 Henkilöstökulut Palkat ja palvelut -600,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 863,36 -5 051,62 Muut henkilösivukulut -3 463,36 -5 051,62 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -274 737,30 -216 874,28 Arvonalentumiset -274 737,30 -216 874,28 Liiketoiminnan muut kulut -556,04 -3 911,79 Liikeylijäämä(-alijäämä) 60952,32 76955,20Rahoitustuotot ja - kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot -0,95 -1,20 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta -48 307,84 -48 307,84 Muut rahoituskulut -48 307,84 -48 307,84 Ylijäämä(alijäämä)ennensatunnaisiaeriä 12644,48 28647,36Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Ylijäämä(alijäämä)ennenvarauksia 12644,48 28647,36Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikaudenylijäämä(alijäämä) 12644,48 28647,36

130

130

Vesihuoltolaitos (vesilaitos + viemärilaitos) taseyksikkö

TASE VASTAAVAA 1.1.2016 31.12.2016 Muutos PYSYVÄT VASTAAVAT 2 764 493,33 2 736 139,35 -28 353,98 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet 2 764 493,33 2 736 139,35 -28 353,98 Maa- ja vesialueet 65 994,59 65 994,59 0,00 Rakennukset 0,00 0,00 0,00 Kiinteä laitteet ja rakenteet 2 698 498,74 2 595 041,77 -103 456,97 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 0,00 Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 75 102,99 75 102,99 VAIHTUVAT VASTAAVAT 259 010,83 376 201,42 117 190,59 Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 0,00 Valmiit tuoteet/tavarat 0,00 0,00 0,00 Muu vaihto-omaisuus 0,00 0,00 0,00 Saamiset 259 010,83 376 201,42 117 190,59 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 0,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 259 010,83 376 201,42 117 190,59 Myyntisaamiset 228 132,28 261 879,79 33 747,51 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 30 878,55 114 321,63 83 443,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 023 504,16 3 112 340,77 88 836,61

131

131

VASTATTAVAA 1.1.2016 31.12.2016 Muutos OMA PÄÄOMA 1 926 699,65 1 953 409,68 26 710,03 Peruspääoma 2 415 391,88 2 415 391,88 0,00 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -488 692,23 -488 692,23 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 26 710,03 26 710,03 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 0,00 Poistoero 0,00 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 0,00 Eläkevaraukset 0,00 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA 1 096 804,51 1 158 931,09 62 126,58 Pitkäaikainen 1 048 433,41 1 122 177,24 73 743,83 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 0,00 Muut velat 1 048 433,41 1 122 177,24 73 743,83 Lyhytaikainen 48 371,10 36 753,85 -11 617,25 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 0,00 Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 48 371,10 36 753,85 -11 617,25 Muut velat 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 023 504,16 3 112 340,77 88 836,61 Korvaus peruspääomasta 2%

132

132

Vesihuoltolaitos(vesilaitos+viemärilaitos)taseyksikkö RAHOITUSLASKELMA 2016 2015 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 60 952,32 76 955,20 Poistot ja arvonalentumiset 274 737,30 216 874,28 Rahoitustuotot ja - kulut -48 307,84 -48 307,84 Satunnaiset erät Tuloverot Tulorahoituksen korjauserät 287 381,78 245 521,64 Investointien rahavirta Investointimenot -246 383,32 -345 891,11 Rahoitusosuudet investointimenoihin 120 000,00

Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot -246

383,32 -225

891,11 Toiminnan ja investointien rahavirta 40 998,46 19 630,53 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys kunnalle Antolainasaamisten lisäys muilta Antolainasaamisten vähennys kunnalta Antolainasaamisten vähennys muilta 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 0,00

Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00 Saamisten muutos kunnalta -83 443,08 -30 878,55 Saamisten muutos muilta -33 747,51 -31 405,00 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta 76 192,13 -40 998,46 42 653,02 -19 630,53 Rahoituksen rahavirta -40 998,46 -19 630,53 Rahavarojen muutos Rahavarojen muuutos Rahavarat 31.12 Rahavarat 1.1

133

133

7. SUURTUOTETAULUKOT

Yhteenveto suurtuotteista

TP 2015 TA 2016 TA 2016 + TP 2016 Toteutuma

% Kasvu € Kasvu

% muutos TA2016 TP15/TP16

Rak. ja ymp.ltk Luottamusmieshallinto 3 045 3 389 3 389 3 149 92,9 104 3,4 Ympäristötoimi Ympärisöpaövelut 16 609 19 672 19 672 14 964 76,1 -1 645 -9,9 Rakennusvalvonta Rakennusvalv. hallinto 2 762 3 926 3 926 2 739 69,8 -23 -0,8 Rakennusvalvonta 37 934 44 735 44 735 43 975 98,3 6 041 15,9 Asuntoviranomaistehtävät Rak. ja ymp.ltk yht. 60 350 71 722 71 722 64 827 90,4 4 477 7,4

Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikatoimen hallinto 24 506 37 075 37 075 29 753 80,3 5 247 21,4 Liikuntapalvelut 227 500 228 678 228 678 215 374 94,2 -12 126 -5,3 Nuorisopalvelut 35 409 35 603 35 603 38 886 109,2 3 477 9,8 Vapaa-aikaltk yht. 287 415 301 356 301 356 284 013 94,2 -3 402 -1,2

Tekninen lautakunta Tekninen hallinto 45 073 41 526 41 526 27 231 65,6 -17 842 -39,6 Yhdyskuntasuunnittelu 35 550 44 640 44 640 37 105 83,1 1 555 4,4

Yhdyskuntatekniset palv. 132 066 123 802 123 802 131 128 105,9 -938 -0,7 Yleiset alueet 206 089 219 526 219 526 182 346 83,1 -23 743 -11,5 Tekninen ltk yht. 418 778 429 494 429 494 377 810 88,0 -40 968 -9,8

Maaseutulautakunta Maataloustoimen hallinto 10 161 10 948 10 948 10 267 93,8 106 1,0 Maatalouden tuki ja viran-omaistehtävät 45 859 50 704 50 704 41 847 82,5 -4 012 -8,7 Maaseutupalv. kehittämi-nen 4 322 5 072 5 072 4 370 86,2 48 1,1 Avustukset 341 1 000 1 000 966 96,6 625 Lomatoimen hallinto 3 954 8 040 8 040 6 306 78,4 2 352 59,5 Lomituspalvelut Maaseutultk yht. 64 637 75 764 75 764 63 756 84,2 -881 -1,4

Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto 79 246 122 374 122 374 120 344 98,3 41 098 51,9 Varhaiskasvatus 1 120 662 1 222 463 1 222 463 1 060 502 86,8 -60 160 -5,4 Perusopetus 2 928 314 2 997 981 2 997 981 2 790 166 93,1 -138 148 -4,7 Vimpelin lukio 127 541 216 610 216 610 114 026 52,6 -13 515 -10,6 Musiikkiopisto 63 442 68 001 68 001 64 637 95,1 1 195 1,9

134

134

TP 2015 TA 2016 TA 2016 + TP 2016 Toteutuma

% Kasvu € Kasvu

% muutos TA2016 TP15/TP16

Kansalaisopisto 46 894 58 252 58 252 51 339 88,1 4 445 9,5 Kirjastopalvelut 174 213 210 936 210 936 190 889 90,5 16 676 9,6 Kulttuuripalvelut 12 353 15 067 15 067 11 828 78,5 -525 -4,2 Museopalvelut 5 787 6 714 6 714 5 420 80,7 -367 -6,3 Ammattioppilaitokset 0 0 Sivistysltk yht. 4 558 452 4 918 398 4 918 398 4 409 151 89,6 -149 301 -3,3

Perusturvalautakunta Hallinto 10 841 17 979 17 979 12 006 66,8 1 165 10,7 Aikuispsykosos.palvelut 438 896 406 433 441 433 456 244 103,4 17 348 4,0 Vastaanotto 906 833 959 664 959 664 955 157 99,5 48 324 5,3 Erikoissairaanhoito 4 111 115 3 982 000 4 062 000 4 203 521 103,5 92 406 2,2 Hammashoito 250 427 280 215 250 215 241 474 96,5 -8 953 -3,6 Kuntoutus 252 943 211 488 228 488 235 680 103,1 -17 263 -6,8 Eläinlääk.+ ymp.terv.h. 75 239 75 048 75 048 78 651 104,8 3 412 4,5 Aikuissosiaalityö 306 480 321 517 321 517 296 451 92,2 -10 029 -3,3 Perhepalvelut 510 945 622 646 565 646 495 617 87,6 -15 328 -3,0 Hoito-ja hoivapalvelut 3 232 700 3 528 335 3 528 335 3 117 343 88,4 -115 357 -3,6 Vammais- ja keh.vammah. 882 519 906 242 1 126 242 1 089 917 96,8 207 398 23,5

Työterv.huollon nettotulos -3 026 0 0 6 987 -3 026,4 10 013 -330,9 Perusturvaltk yht. 10 975 912 11 311 567 11 576 567 11 189 048 96,7 213 136 1,9

Kaikki lautakunnat yhteensä 16 365 544 17 108 301 17 373 301 16 388 605 94,3 23 061 0,1