Tietoja paineilmajärjestelmänsuunnittelijalle.

Lämmön talteenoton suunnittelus-sa tarvittavia tietoja

Perusteet

Paineilmakompressori on energiaa kulut-tava laite, jonka elinaikaiset käyttökustan-nukset tulevat moninkertaisiksi hankinta-ja asennuskustannuksiin verrattuina. Valit-semalla oikea kompressorijärjestelmä voi-daan täyttää paineilmatarpeet ja silti pitääenergia- ja huoltokustannukset alhaisina.Tarpeettoman suuri kompressori toimii al-haisella kuormitusasteella lisäten energia-ja pääomakustannuksia. Liian pienenkompressorin valinta johtaa vastaavastikompressorin lisätarpeeseen.

Selvitettävät perusasiat

• maksimikulutus• kulutuksen vaihtelu• verkoston paine• tarvittava minimipaine• vuotuinen käyttöaika• paineilman saatavuuuden merkitys• puhtausaste• kastepiste• käyttöolosuhteet• kustannukset• lämmön hyväksikäyttömahdollisuudet• automatiikka ja valvonta

Tarvittava käyttöpaine

Kompressorien tuottopainetta määritettäessäon huomioitava putkiston ja tarvittavien jäl-kikäsittelylaitteiden aiheuttamat painehäviöt.Laitteiden paineilman kulutus on suoraanverrannollinen absoluuttiseen paineeseeneikä ylimääräisellä paineella saavuteta kus-tannuksia vastaavaa etua. Alemmalle pai-neelle mitoitetut laitteet ovat vastaavastisuurempia kooltaan ja ilmantarve vastaa-vasti kasvaa. Jos laite toimii alunperin n. 7bar paineella ja voi kuitenkin toimia kun-nollisesti 6 bar paineessa, paineen alenta-misesta saatava säästö on n. 14 - 19 %.Jos paineen tarve on vain 5 bar, säästötovat 20 - 35 %.

Vuotuinen käyttöaika

Jos kompressori käy jatkuvasti täydellä tuo-tolla, on pienikin hyötysuhteen ero ratkai-seva taloudellisuuden kannalta. Käynti-aika täydellä tuotolla vaikuttaa myös itsekompressorin mekaaniseen ja toiminnalli-seen kestävyyteen.

Paineilman saatavuus

Monien tuotantolaitoksien toiminta keskey-tyy tai häiriintyy vakavasti, jos paineilmaaei ole käytettävissä. Saatavuus voidaanvarmistaa esim. kolmen tai kahden komp-ressorin järjestelmällä, jossa yksi tai kaksikompressoria riittää täyttämään paineilmantarpeen ja kolmas toimii varakompres-sorina. Usein kompressorit kytketään siten,että kukin niistä voidaan valita vuorollaantoimimaan varakompressorina.

Käyttöolosuhteet

Kompressori tuottaa lähes akselitehonsaverran lämpöä. Tämän johdosta komp-ressori tulee asentaa sellaiseen tilaan jo-hon voidaan järjestää riittävä ilmanvaihto.Riittämätön ilmanvaihto merkitsee komp-ressorin käyttötaloudellisuuden huonone-mista ja suodatus ja kuivauslaitteidenylikuomittumista, jonka seurauksena tuo-tetun paineilman laatu heikkenee olellisesti.

Ilmajäähdytteisen kompressorin jäähdytys-ilman lämpötila tulisi aina olla +1-+25°C.Vesijäähdytteisen kompressorin jäähdytys-veden lämpötila tulisi olla +1-+25°C.Pölyisessä ympäristössä ilmajäähdytteistenkompressorien jäähdyttimet eivät toimi kun-nolla ja imusuodattimien nopea tukkeutu-minen aiheuttaa lisäkustannuksia. Jäähdy-tysveden saatavuus, hinta tai laatu saatta-vat rajoittaa vesijäähdytteisten kompres-sorien käyttöä.

Pääomakustannukset

Pääomakustannukset, kuten hankintahin-ta sekä asennus- ja rakennuskustannukseton kytännöllisintä jakaa vuosittaisiksi kus-tannuksiksi esimerkiksi yrityksen käyttämälläsisäisellä korolla. Vastaavasti käyttöajanlopun jäännösarvo ja purkamiskustan-nukset on huomioitava, mikäli arvioitukäyttöaika on lyhyempi kuin kompressorintaloudellinen käyttöikä.

2000 käyttötuntia

4000 käyttötuntia

7500 käyttötuntia

Pääoma Ylläpito

Pääoma Ylläpito

Pääoma Ylläpito

Energia 65%

Energia 76%

Energia 85%

Kompressorin käyttökustannukset

Energiakustannukset

Kompressorien osuus on yli 90 % paine-ilman kehittämiseen ja käsittelyyn käytetys-tä energiasta, kuten myös saatavastalämmöstä. Kompressorin tuottopaineennousu lisää energian tarvetta 7 – 9 % ku-takin paineen nousun bar kohti ja vastaa-vasti paineilman kulutus on suoraan ver-rannollinen käytettyyn absoluuttiseen pai-neeseen. Siten oikean käyttöpaineen japutkistokoon valinnalla voidaan ratkaise-vasti vaikuttaa paineilman tuotto-kustannuksiin. Myös usein toistuvat kuor-mitus- ja tyhjäkäyntijaksot lisäävät merkit-tävästi sekä energian kulutusta että huolto-kustannuksia. Mitä lähempänä kompres-sorien tuotto on paineilman kulutusta, sitäalhaisemmat ovat tuotetun paineilman kus-tannukset. Kuormitus- ja tyhjäkäyntiaikoihinvaikuttavat eniten kompressorien koko jalukumäärä sekä säiliöiden ja putkistojenkoko.

Lämmön hyötykäyttö

Kompressorista on poistettava lämpönälähes kokonaan sen ottama energiamäärä.Mikäli kompressorien läheisyydessälämmitettäviä tiloja, voidaan jäähdytysilmanlämpöenergiaa käyttää edullisesti hyödyk-si lämmityskaudella. Kustannuksina ovatvain ilmanjakokanaviston hankinta- jaasennushinta.

Vesijäähdytteisissä kompressoreissa läm-mön talteenoton esteenä pidetään yleensäsaatavan veden alhaista, 40...50°C läm-pötilaa. Kompressorien jäähdyttimiäsuurentamalla voidaan veden lämpötilanostaa +70°C:een ja samalla veden kulu-tus vähenee (EWA-PRE ratkaisu). +W-ratkaisua hyväksi käyttäen, voidaanilmajäähdytteisesen kompressorin tehostaottaa tarvittaessa veteen n. 70 %, eikä vet-tä kulu kuin käytetyn kuuman veden mää-rä.

Energiakustannukset

Moottorihäviöt 4-15%

Kompressorista poistuva lämpömäärä:

Kompressorin suhteellinen tehontarve paineen funktiona

Kompressorinöljynjäähdytin

Jälkijäähdytin

SäteilyPaineilmaan

Kesällä ulos

Korvaus-ilmaTalvella sisälle

Kompressorin tehontarpeeseenvaikuttavia tekijöitä

Paineilmakeskukssen käyttökustannustenmerkittävin erä on energiakustannukset. Erityyppisten kompressorien ominaisuudetmuuttuvat eri tavoin olosuhteiden mukaan.

Todellista tehontarvetta laskettaessa on li-sättävä tarvittavaan minimipaineeseensäätöpaine, yleensä noin 1 bar, mikälikompressoria ohjataan nk. kaksipiste-säädöllä. Imuilman lämpötilan aleneminenlisää kompressorin todellista tuottoa 1%/3°C. Tehontarve lisääntyy tällöinyksivaiheisissa kompressoreissa 1%/15°C jauseampi-vaiheisissa 1%/6°C.

Paineen vaikutus

Kompressorin tehontarve laskee 7- 9 %, kunpainetta alennetaan 1 barilla. Paineilmanjälkikäsittelyyn voidaan laskea tarvittavan0,5 - 1,4 bar lisäpainetta.

Tyhjäkäyntiteho

Tyhjäkäyntitehontarpeessa on otettava huo-mioon myös voimansiirron ja moottorinhyötysuhteet. Sähkömoottorien hyötysuhdealenee jyrkästi kuorman vähetessä.

Perinteinen säätötapa“kaksipisteohjaus”

Kompressorien tuottoa on perinteisesti sää-detty nk. kaksipisteohjauksella. Tällöinkompressori on ohjattu kevennykselle, kunsaavutetaan asetettu paineen yläraja ja kunpaine on taas laskenut alarajalle, onkompressori ohjattu taas tuotolle. Säätö-laitteistoon kuuluu toiminto joka pysäyttääkompressorin sähkömoottorin jos komp-ressori käy tyhjäkäynnillä yli asetetun ajan.Häviöistä johtuen on kompressorin ottotehokevennyksellä liki puolet täydestä tehon-tarpeesta, vaikka kompressori ei tällöin tuo-ta paineilmaa. Säätötapa on melko epä-edullinen, kun paineilman tarve on lähelläpuolta kapasiteetista, varsinkin jos säiliönja putkiston tilavuus on pieni kompressorinkokoon verrattuna.

Taajuusmuuttajaohjaus

Kompressorin säätöjärjestelmän tehtävänäon säätää kompressorin tuotto ilman-tarpeen mukaan ja saada tehontarve tuo-tettua ilmakuutiota kohden mahdollisimmanalhaiseksi. Kun kompressori käynnistetään,mikroprosessoriohjain säätää pyörimisno-peuden tasolle joka pitää kompressorinilmantuoton kulutusta vastaavana. Kun il-man kulutus laskee alle kompressorinminimituoton ja paine nousee asetellulleylärajalle, kompressori pysähtyy. Kompressorikäynnistyy automaattisesti uudelleen kunpaine laskee aseteltuun alarajaan. Taa-juusmuuttajaan sisältyvä “pehmokäyn-nistys” leikkaa tehokkaasti virrankulutus-huiput. Paineilman vekostopaine on ainatasainen ja ylipaineen pumpaamisenaiheuttamalta energian häviöiltä vältytään.Nykyaikaisen taajuusmuuttajan ohjaus -javalvontajärjestelmän avulla kompressorintuottoa voidaan rajoittaa ottotehon taikierrosluvun mukaan. Lisäksi valvonta-järjestelmä antaa erinomaiset mahdollisuu-det seurata kompressorin käyttötaloutta jatodellisia käyttötunteja.

Kuristussäätö

Kuristussäädöllä varustettu kompressori käypysähtymättä. Kompressorin imuventtiilikuristaa imuilman määrää, ja siten rajoit-taa kompressorin ilman tuottoa kun sää-detty paineen yläraja saavutetaan, ja avaaimuventtiiliä paineen laskettua säädettyynalarajaan, jollon kompressorin ilman tuot-to kasvaa. Kompressorin imuventtiilinä käy-tetään läppäventtiiliä joka mahdollistaa lä-hes portaattoman tuoton säädön, ilman ettäkompressori ohjataan tyhjäkäynnille.Kuristussäätö on edullinen vaihtoehto, joskulutus on yli 70 % kompressorin maksimi-tuotosta.

Pysäytyskäyttö

Pysäytyskäyttöisenä kompressori pysähtyyjälkikäynnin jälkeen, kun säädetty verkos-ton paineeen yläraja on saavutettu.Kompressori käynnistyy uudelleen auto-maattisesti kun paine on laskenut säädet-ylle alarajalle. Jälkikäynnin säädön avullavarmistetaan sähkömoottorille riittäväjäähdytys.

Ohjaustavat ja tehontarve

Tehopntarvevertailu eri säätötavoilla

Käynninohjausautomatiikka

Nykyinen mikroprosessoriteknologia antaamahdollisuuden toteuttaa kohtuullisin kus-tannuksin erittäin monipuolisia ohjaus- javalvontajärjestelmiä. Kehittynyt ohjaus-järjestelmä valitsee automaattisesti yhdentai useamman kompressorin säätötavansenhetkisen paineilmatarpeen mukaanoptimoiden energian kulutuksen ja käyttö-kustannukset.

Automatiikka helpottaa myös huollonsuunnittelua ja toteutusta. Kompressoreistasaadaan jatkuvasti eri toiminta-arvojentarkat mittaustiedot ja järjestelmä laskeevalmiiksi, miten ne ovat muuttuneet sekämillä aikavälillä todennäköisesti tarvitaanhuoltoa. Lisäksi on mahdollista kytkeäautomattinen raportointi yrityksen sisäiseentai modeemeja ja puhelinverkkoa käyttäenvaikka maailmanlaajuiseen keskitettyynvalvontajärjestelmään.

Normaalissa, paineeseen perustuvassasäädössä huomioidaan seuraavat tekijät:

Käyttökohteiden alin sallittu paine ( laitteet,käyttötarkoitus ).

Alhaisin hyväksyttävä paine paineilma-keskuksen jälkeen. ( Lisätään putkistonpainehäviöt.)

Kompressorien ohjauspaine-ero, joka onmallista ja säiliökapasiteetista riippuen 0,5– 1 bar.

Jos useamman kompressorin ohjaus pe-rustuu porrastettuihin paineisiin, on lisä-portaat huomioitava paineenmitoituksessa.- Paineen alentaminen alen-taa myös jälkikäsittelylaitteiden kapasiteet-tia sekä lisää niiden ja putkistojen paine-häviötä kääntäen verrannollisesti absoluut-tiseen paineeseen.

Alemmalla paineella laitteiden mekaaninenkuormitus vähenee ja siten käyttövarmuusparanee ja huoltokustannukset alentuvat.Kuitenkin mitä lähempänä alinta toiminta-painetta ollaan, sitä vähemmän on käytet-tävissä säiliökapasiteettia häiriötilanteissa.

Kuivaimien energian kulutus lisääntyy jyr-kästi paineen laskiessa.

Käynnin ohjausautomatiikka

Paineilman kulutus

Kompressorien koko olisi valittava niin, ettäne pystyvät tuottamaan paineilmaa kulu-tuksen verran, mutta ei yhtään enempää.Käytännössä tämä on usein vaikeata, eten-kin uusissa laitoksissa, joissa ei tunnetapaineilman tarvetta eikä kulutuksen vaih-telua. Jo toimivissa laitoksissa on kulutuk-sen ja kulutusvaihtelujen määritys melkohelppoa seuraamalla kompressorien käynti-aikaa ja ilmanpaineen vaihtelua verkos-tossa.

Kompressorien koon valintaan kannattaakiinnittää erityistä huomiota, sillä väärinvalittu konekoko aiheuttaa turhia kulujaniin hankinnan yhteydessä kuin jatkuvinakäyttömenoinakin. Yleensä suurempienkompressorien hankintahinta ja tehontarvetuotettua paineilmakuutiota kohti on alhai-sempi kuin pienempien. Toisaalta taastehontarve tyhjäkäynnillä on suurillakompressoreilla suurempi.

Kompressorin kokoa valittaessa on pyrittä-vä löytämään merkittävimmät kulutus-kohteet, niiden käyttöaste ja todellinen kul-loinkin tarvittava ilmamäärä. On myös pi-dettävä mielessä, että eri laitteiden ilmankulutus, kulutusjaksojen pituus ja jaksojenväliajat ovat hyvin erilaisia.

Yleensä laitteet, joiden toiminta-aika onpitkä, ratkaisevat kompressorien koon. Yk-sittäisten lyhyiden kulutusjaksojen aiheut-tama huippukulutus voidaan tyydyttää käyt-tämällä varastosäiliötä ja putkistokapa-siteettia.

Joissakin laitoksissa on pidettävä yllä pai-netta verkostossa, vaikka kulutus on erit-täin pieni, esimerkiksi ilmastoinnin ohja-us- ja säätöilma. Yksinkertaisella auto-matiikalla ohjattu pieni “paineenpitokompressori” ja/tai oikein mitoitetut varas-to säiliöt alentavat tehokkaasti energiankulutusta ja parantavat tuotantokomp-ressorien käyttöolosuhteita.

Jaksottainen kulutuksen vaihtelu, esimer-kiksi tiettyjen tuotantojaksojen merkittävästisuurempi ilman tarve, johtaa useammankompressorin järjestelmään. Huippu-kulutuksen aikana on koko kapasiteetti käy-tössä ja automatiikka valitsee, kuinka montaja mitkä kompressorit ovat kullakinkulutuksella käytössä.

Paineilman kulutus

Eräitä tyypillisiä ilmankulutuskohteita

Puhallussuutin ilmankulutus l/min

Hiekkapuhallussuuttimienilman kulutus l/min

Paineilmasylinterien ilmankulutus l/cm männän liikettä

Laitteet ovat harvoin jatkuvasti toiminnas-sa, vaan on olemassa työtavalle tai laite-tyypille ominainen käyttöastekerroin, jollavoidaan määrittää keskimääräinen kulutus-taso.

Mikäli käytössä on useita laitteita yhtäai-kaisesti, voidaan maksimikulutusta arvioi-da nk. Yhtäaikaisuuskertoimen avulla, jol-loin maksimitarve jää merkittävästikulutusten yhteissummaa alemmaksi.

Saatuun paineilmatarpeeseen on vieläsisällytettävä lisät. Lisinä ovat vara-kapasiteetti, laajennusvara tulevia lisäyksiävarten ja varautuminen tuleviin vuotoihin.

Paineilman kulutuksen laskenta

Paineilmaverkoston rakenne jamitoitus

Paineilmaputkiston perusrakenne määräy-tyy suurelta osin käyttöympäristön javarmuusvaatimusten perusteella. Mikäli ilmamäärät ovat suuria, ja niilla on eri laatu-vaatimukset tai painetasot, kannattaa mie-luummin rakentaa useimpia rinnakkaisiapaineilmaverkostoja, kuin puhdistaa taituottaa koko paineilmamäärä korkeimpienvaatimusten mukaiseksi. Lisäksi saattaa osapaineilmasta, esimerkiksi instrumentti- taitoimilaiteilma, olla saatavuudeltaan ensi-sijaista, jolloin erillisillä putkistoilla javenttiilijärjestelyillä varmistetaan toiminnanturvallisuus häiriötilanteissa.

Paineilmaverkosto jaetaan toiminnan jasijoituspaikan mukaan paineilma-asemanputkistoon, runkoputkistoon, jakeluput-kistoihin ja liitäntäputkistoihin. Putkistot onmitoitettava niin, että kulutuspisteisiin saa-daan riittävän korkea paine myös kulutus-huippujen aikana. Hyvänä mitoituksenavoidaan pitää alle 0,3 bar painehäviötäpaineilmakeskuksen ja kulutuskohteidenvälillä.

Paineilma-aseman putkisto

Paineilma-aseman putkistolla yhdistetäänlaitteet, kompressorit, suodattimet, kuivaimetja säiliöt toimivaksi kokonaisuudeksi.Putkistolla varustetaan laitteet riittävillä huol-to-ohituksilla ja värähtelyn vaimentimilla.Lisäksi ensisijaisventtiileillä varmistetaan tär-keimpien kohteiden ilmansaanti.

Ohituslinjojen sijoitus ja rakenne on oltavasellainen, etteivät ne kerää normaalissakäytössä likaa ja nesteitä, jotka ohitus-tilanteessa pääsevät paineilmaverkostoon.Pääsääntöisesti linjat pitäisi sijoittaa kulke-maan paineilmalinjan yläpuolella tai linjasuuntautuu ylöspäin ohitusventtiilille saak-ka. Adsorptiokuivainten ohitusventtiilien onoltava höyrytiiviitä.

Häiritsevä värinä ja putkistomelu vaimen-netaan joustavilla putkilla ja tarvittaessa riit-tävän suurella säiliöllä, joka on varustettumolemmin puolin joustavilla yhdysputkilla.Putkistot olisi pyrittävä mitoittamaan siten,ettei painehäviö ylittäisi 0,1 bar.

Runkoputkistot

Paineilma siirretään runkoputkistoilla paine-ilma-asemalta kulutuskeskuksien jakelu-putkistoihin. Tavallisesti nämä putkistot ovatlyhyimpiä ja suurikokoisimpia. Paine-häviöiden pitäisi näillä osilla olla mahdol-lisimman alhaisia, 0,01 … 0,05 bar.

Jakeluputkistot

Jakeluputkistolla johdetaan paineilmakäyttökohteen liitäntäpisteisiin. Painehäviöei saisi ylittää 0,1 …0,5 bar. Mikälijakeluputkisto voidaan rakentaa renkaaksi,jakautuu liityntäpisteiden huippukulutus ren-kaan molempiin haaroihin ja siten paineen-vaihtelu vaimenee. Rengaslinjan mitoi-tuksessa voidaan käyttää puolta kulutus-huipun virtausta. Lisäksi varusta-malla ren-gas jakoventtiileillä, voidaan osa renkaastasulkea huolto- ja muutostöitä varten pysäyt-tämättä koko alueen toimintaa. Jakelu-putkistojen ääripäät olisi varustettava alas-päin lähtevillä tyhjennyspisteillä mahdolli-sesti kerääntyvän lian ja kondens-sivedenpoistamiseksi.

Paineilmaputkisto

Kertavastusten vaikutuspainehäviöön

Putken osat, haarat, käyrät, supistukset javenttiilit aiheuttavat kertaluonteisenpainehäviön. Kertavastusten huomioiminenputkiston mitoituksessa saadaan parhaitenilmoittamalla vastuksen vaikutus vastaavan-kokoisen putken vastaavana pituutena.

PainehäviötPutkiston painehäviö riippuu paineilmanvirtausnopeudesta, lämpötilasta ja painees-ta, putken mitoista (sisähalkaisija ja pituus)ja pinnan karheudesta sekä virtaustilan-teesta. Putkivirtauksen painehäviö saadaankaavalla:

∆p= f x (L/D) x ñw2

2

f = dimensioton vastuskerroin. Kerroin huo-mioi virtaustilanteen ja putkistonpoikkeamisen ideaalista. Se määräytyyReynoldin luvun ja suhteellisen karheudenperusteella. Lisäksi painehäviöön vaikuttaavirtaustilanteen muutokset, kutenvirtaussuunnan -tai nopeuden vaihtelu.

Erill isten osien (putkenliitososat jaarmatuurit) vaikutus voidaan ottaa huomi-oon kokemusperäisillä putken vastavillapituuksilla. Tämä tapahtuu sijoittamallaosan vastus osaksi putkistoa. Laskelmissalisätään putkipituuteen osan vastaava pi-tuus. Tätä ajateltua kokonaispituutta,ekvivalenttia pituutta käytetään laskennas-sa putkipituutena.

Armatuurien ja putkenosien vastuskertoimet ja vastaavuuspituudet [m].

Putkien mitat

Putkimateriaalit

Paineilmaputkisto

Mikäli ei tunneta osan vastusta, voidaanse laskea likikaavalla:

Le = K x ft x d1,2

Le = Vastaavan painehäviön aiheuttama putken pituus mK = Keroin (0,0246 metrisessä järjestel mässä)ft = Laitekohtainen vastuskerroin (esim.putkikaari)d = Putken (armatuurin) sisähalkaisija, mm

Putkiston painehäviöt

Paineilmaputkiston painehäviö voidaan las-kea riittävällä tarkkuudella seuraavillalikikaavoilla.

Pienehköille kupari- ja muoviputkille:Dp = 2,9 x 105 x Q1,85 x L/(D5 x pe)

Teräsputkille:

Dp = 8,4 x 104 x Q1,86 x L/(D4,86 x pe)joissa Dp = Painehäviö (bar)

Q =Virtausmäärä (m3/min)L = Putkiston vastaavuuspituus (m)[kertavastukset on huomioitu]d = Putken sisähalkaisija(mm)pe = Käyttöpaine (bar)

Kaavoilla laskeminen jokainen putkiston osaon melko työlästä. Yleensä mitoituksessakäytetään laskentaohjelmia, nomogram-meja tai valmiiksi laskettuja taulukoita.

Ruostumattomasta putkesta tehtyjen linjo-jen valmistuskustannukset ovat n. 1,3-kertaiset verrattuna teräsputkiin. Kuitenkinteräsputkien tarvitsema huolto (määräaikai-nen maalaus ja puhdistus) tasoittavat kus-tannukset jo noin viidessä vuodessa.

* Mitattu pituus + osien (liitososien jaarmatuurien) vastaavuuspituus =vastaavuuspituus.

** Rengaslinjassa käytetään puoltanimellispituudesta ja puolta virtausta.>> pituus on yli 1000 m

Putken vastaavuuspituus,( ∆p=0,05 bar)6 bar paineella *) **)

Putken vastaavuuspituus,( ∆p=0,1 bar) 6 bar paineella *)**)

Paineilmaputkiston mitoitus

Putkiston mitoitusnomogramminkäyttö

Putkiston mitoituksessa voidaan käyttää allaolevaa nomogrqammia, jonka lähtötietoinaovat siirrettävän paineilman paine japutkiston avulla siirrettävä ilmamäärä. Put-ken painehäviön määritys aloitetaan lähte-mällä työpaineesta (A), josta vedetään vii-va ylöspäin. Siirrettävä ilmamäärä katso-taan taulukon oikeasta reunasta (B) ja muo-dostetaan paineen ja ilmamäärän leikka-uspiste. Viivaa jat ketaan 45 asteen kul-massa ylös vasemmalle, kunnes saavutaanvaakasuoralle osalle, jota jatketaan ja muo-dostetaan ylhäältä aiemmin lasketunkokonaisputkenpituuden ja vaakasuoranviivan leikkauspiste. Tästä jatketaan 45 as-teen kulmassa valitun putkikoon tasolle.Nomogrammin vasemmassa pystyreunassaon putkenhalkaisija. Piirretään vaakasuoraviiva valitusta putkihalkaisijasta. Aikai-sernmin piirretyn alaviistoon kulkevan vii-van ja vaakaviivan leikkauskodasta alaspiirretty viiva osoittaa putken aiheuttamanpainehäviön. Jos painehäviö ylittää salli-tun arvon, valitaan seuraava suurempivakioputken halkaisija, ja tarkistetaanpainehäviö uudelleen.

Putkiston mitoitusnomogrammi

AAAAA

BBBBB

Säiliöstä hyödynnettävän vapaanilman määrä lasketaan yhtälöllä:

Säiliöt

Tarvittava säiliökoko riippuu käyttö-tarkoituksesta; käytetäänkö säiliötävarastona, vai vain painepulssienvaimentamiseen, kuten voimakkaastisykkivästi toimivien mäntäkompressorienyhteydessä.

Ruuvikompressoreille säiliö on ensisijaises-ti paineilmavarasto, jolloin sillä on kaksitehtävää. Se tasoittaa paineen vaihtelunmahdollisimman pieneksi kulutuksen vaih-dellessa. Toiseksi säiliön koko ja paine-suhteet määräävät kompressorinkäynnistymis- tai tuotolle ohjautumis-tiheyden. Nykyaikaisissa täysautomaattisis-sa kompressoreissa pyritään paine pitämäänmahdollisimman alhaisena ja siten myösohjausdifferenssi mahdollisimman pienenä.Tämä johtaa lyhyisiin kuormitus- jakevennysaikoihin. Kuitenkin tehontarpeenaleneminen kevennyksellä vie aikaa, ennenkuin on saavutettu täydellinen kevennystila.Mikäli säiliö on pieni ja paineenohjausdifferenssi kapea, saattaa jollakinkulutuksella kompressori käydä hyvin lyhyitäkevennys- ja tuottojaksoja ja tehontarvevastaa lähes täyttä kuormitusta.

Kompressorin täysautomaattiseen 2-pisteohjaukseen tarvittava tyypillinensäiliötilavuus eri paineen vaihteluilla

Putken säiliökapasiteetti

Taulukko antaa sopivan säiliön ja putkiston tilavuuden, kun kompressoreja käytetääntäysautomaattisella pysäytyskäytöllä. Säiliötä ei tarvita, jos tuottoa säädetään kuristamallatai tajuusmuuttajalla. Tällöin ilmaa säädetään koko ajan vastaamaan verkoston painetta.Mäntäkompressoreissa ei yleensä voida käyttää kuristussäätöä ja siten on käytettävä säi-liötä tasoittamaan hetkellisiä tuoton vaihteluita.

Äkillisten huippukulutusten pisteissä saattaa erillinen säiliö riittää antamaan tarvittavanylimääräisen hetkellisen tehon.

Säiliöstä hyödynnettävä hetkellinen iimamäärä

Paineilmasäiliöt

Q

T=VS x Dp

Q =Kompressorien tuoton ylittäväkulutus ( m3/min vapaata ilmaa)

t =Tuottoaika ( min)

V =Käytettävissä oleva ilmamäärä( m3 vapaata ilmaa)Vs =Säiliön tilavuus ( m3 )Dp =Sallittu paineen lasku ( bar )

Aika, jona säiliötä voidaan käyttääpaineilman “tuottajana”, saadaanyhtälöstä:

V=VS x DP

Vanhemman mallisten kuivainten paine-ilman kulutus 0,03-0,07 m3/min, mikä mer-kitsee kokonaiskulutusta 0,006...0,011kWh/m3 (kastepiste –30°C) eli n. 6-12 %.Nykyaikaiset alipainessa elvytettävatkuivaimet eivät kuluta lainkaan paineilmaa.

Paineilmalla elvytettävät kuivaimet

Kuivausaineen elvytys tapahtuu kuivatunpaineilman avulla. Lisälämmittimiä ei tar-vita ja laitteista on yksinkertainen, mutta tar-vittava ilmankulutus on n.15 % mitoi-tustehosta, mikä nostaa energiankulutuksenarvoon n. 0,013...0,015 kWh/m3. Jatku-van ilmankulutuksen takia koko komp-ressorilaitos on vastaavasti ylimitoitettava.Kuivaimen ilmakulutus on jatkuvaa eikäelvytysilman määrä säädy paineilman ku-lutuksen mukaisesti.

Paineilman suodatus jakuivauslaitteiden valinta

Kompressorin imuilmassa on aina kosteut-ta. Puristettaessa ilmaa korkeampaan pai-neeseen ja jäähdytettäessä saavuttaa paine-ilma kastepisteen, jonka seurauksena paine-ilmasta tiivistyy nestemäistä vettä. Öljy-voidelluista kompressoreista joutuu paine-ilmaan öljyä. Säiliöistä ja putkistoista irto-aa mekaanisia hiukkasia korroosion ja ku-lumisen seurauksena. Paineilman puhtau-den arvioimiseen käytetään muun muassaISO 8573.1 laatuluokitusta.

Tuotetun paineilman kosteussisältö, (kaste-piste) määritetään paineilmaa käyttävienlaitteiden tai prosessin vaatimusten mukai-sesti. paineilman kosteussisältöä voidaanjoutua rajoittamaan myös käyttöympäristönasettamien vaatimusten johdosta, esim. joskäyttölaitteet on asennettu kylmiin tiloihinja putkistot kulkevat ulkona. Tuotetunpaineilman kastepisteen tulisi olla vähin-tään 10 °C alempi, kuin alin vallitseva-ympäristön lämpötila. Mikäli halutaan vält-tyä korroosion vaikutuksilta, on paineilmansuhteellinen kosteus saatava alle 50 %.

Kuivaintyyppien energiankulutus

Jäähdytyskuivaimet

Jäähdytyskuivaimissa on jäähdytyskompres-sori ja yleensä vastavirtatoiminen läm-mönsiirrin. Kastepiste saadaan välille+3...+5°C eli soveltuvaksi sisäpuolisiinputkistoihin. Jäähdytyskuivainten energian-kulutus on n. 0,002 ... 0,0028 kWh/m3,mikä merkitsee n. 2 % paineilman tuotta-misen energiankulutuksesta.

Adsorptiokuivaimet

Adsorptiokuivaimilla saavutetaan –30°C, –75°C kastepiste. Tällä menetelmällä voi-daan taata myös ulos sijoitetun verkostonja kylmissä tiloissa olevien laitteidenhäiriötön toiminta. Adsorptiokuivaintenenergiankulutuksen kannalta oleellista onkuivausaineen elvytystapa.

Lämmöllä elvytettävät kuivaimet

Näissä kuivain malleissa kuivausainettalämmitetään sähkövastuksilla kuumenne-tulla ilmalla. Lämmitysenergian kulutus onn. 0,003-0,004 kWh/m3.

Kastepisteohjaus

Kuivainten tarvitsema elvytysilman määrä onverrannollinen paineilman virtaamaan,käyttöpaineeseen ja syötettävän paineilmanlämpötilaan. Paineilmajärjestelmät ovatharvoin stabiileita, jossa ilman virtaus, läm-pötila ja paine on muuttumaton. Tuotetunpaineilman lämpötila muttuu vuodenaiko-jen vaihdellessa.Kaikki muuttujat voivatmuuttua useita kertoja päivässä.Tämän joh-dosta kiinteä elvytysilman määrän säätötapakuluttaa paineilmaa aina enemmän kuinolisi todella tarpeen.

Kastepisteohjaus laitteisto mittaa ulos tule-van paineilman kastepistettä ja säätääkuivaimen kuivausjaksoja vallitsevan kuor-mituksen mukaan. Tällä menetelmällä saa-vutetaan huomattavaa säästöä kaikkienkuivaintyyppien elvytysilman ja elvytykseenkäytettävän sähkoenergian kulutuksessa.

Paineilman kuivaimet

Kuivatun paineilman ominaistehontarve

Paineen vaikutus jälkikäsittelylaitteidenvirtauskapasiteetteihin

Suht

eelli

nen

kapa

site

etti

kWh/

m3

Paine bar

Paine bar

Suodattimet

Tuotetun paineilman mukana kulkeutuvatepäpuhtaudet, kuten ruoste, vesi jakompressorin öljy voivat yhdessä muodostaaerittäin kuluttavia yhdisteitä. Valmiin tuotteenkanssa kosketuksiin joutuvalle ilmalle, instru-mentti-ilmalle, hengitysilmalle tai muita puh-dasta ilmaa tarvitseviin kohteisiin on aiheel-lista asentaa mikro-suodattimet.

Steriilisuodattimet

Steriilisuodattimet on kehitetty poistamaanpaineilmasta mikro-organismeja, kuten sie-niä , bakteereita, viruksia ja baktee-rifaageja.Yleisimmin esiintyvät bakteerit ovat kooltaan0,2 - 4µm= 0,0002..0,004 mm. Virukset ovatläpimitaltaan pienempiä kuin 0,3 µm =0,0003mm. Bakteerifaagit voivat olla niinkin pieniäkuin 0,01 µm.

Yleisimmin käytettäviäsuodatinkarkeuksia

Karkeasuodatus

• Suodatusteho 99,99% 3 µm

Esi ja jälkisuodatus, pölysuodatus

• Suodatusteho 99,99 % < 1 µm• Öljyjäämä 0,5 mg/m3

Hienosuodatus ja öljynerotus

Suuritehoiseen öljynerotukseen jahienosuodatukseen. Vaativiin käyttö-kohteisiin kun paineilmalta vaaditaan suur-ta puhtausastetta.

• Suodatusteho 99,9999 % < 0,01 µm.• Oljyjäämä 0,01 mg mg/m3

Aktiivihiilisuodatin/hienosuodatinyhdistelmä

Yyhdistelmä voidaan saada teknisesti öljyttöntäpaineilmaa, joka täyttää hengitysilmalle ase-tetut BS 4275 ja DIN 3188 vaatimukset öljy-pitoisuuden suhteen, ellei suodatettavanpaineilman CO tai C02 määrä ylity.

• Öljyn jäännöspitoisuus 0,005 mg/m3

Paineilman öljyjäämät ei suodatusvaiheiden jälkeen

Kastepisteen ohjearvoja eri käyttökohteille

Paineilman suodattimet

Jäähdytysilman lämpötilan nousu∆t voidaan laskea kaavalla:

Ulkoa otetun jäähdytysilman lämpötila nos-tetaan sopivaksi sekoittamalla siihenlämmitettyä ilmaa. Lämmitykseen saatavailmamäärä ja sen lämpötila saadaan kaa-voista:

∆t (°C) = Lämpötilan nousuP (kW) =Jäähdytysilmaan siirtynyt lämpö teho

C (kJ/m³°C) =Ilman ominaislämpö ( 1,25 kJ/m³°C)

V (m³/s) =Jäähdytysilman määräVL (m³/s)=Lämmitykseen saatava ilma- määräts (°C) =Sekoitetun ilman lämpötilatn (°C) =Ulkoilman lämpötila

Lämmön talteenotolla saatava hyöty:

K = 0,072 x k1 x P x Tk x TLtaiK = 0,3 x k2 x P x Tk x TL

K (mk/a) = Lämmöstä saatava hyötyk1 (mk/Mcal) =Lämpöenergian hintak2 (mk/MJ) = Lämpöenergian hintaP (kW) = Saatava lämpötehoTk (h/a) = Vuotuinen käyttöaikaTL (kk/a) = Vuotuinen lämmitysaika

Paineilmakeskuksen lämmöntalteenotto

Teollisuuden käyttämästä sähköenergiastakuluu n. 5 % paineilman tekemiseen. Tästäsuurin osa vapautuu paineilmakeskuksessalämpöenergiana, joka oikealla suunnitte-lulla ja toteutuksella voidaan käyttää tehdas-tilojen tai veden lämmitykseen.

Kompressoriasemia suunniteltaessa on tär-keää muistaa, että lähes kaikki käytetty ener-gia vapautuu lämmöksi, joka on käytettä-vissä hyödyksi pienillä kustannuksilla, muttajoka on myös huomioitava ilmanvaihdonmitoituksessa. Ilmanvaihdon suunnittelus-sa on pyrittävä mahdollisimman viileäänlopputulokseen, ei kuitenkaan 0°C alapuo-lelle. Kuuma jäähdytysilma aiheuttaa tuo-tetun paineilman lämpötilan kohoamisen,jonka seurauksena Öljynerottimien öljy-päästöt lisääntyvät ja paineilman kuivaimetylikuormittuvat. Ilmanvaihdon mitoituksessaon kompressorien lisäksi huomioitavajäähdytyskuivaimien (6-10 % kompres-soritehosta ) ja adsorptiokuivaimien (0 – 3% ) lämmittävä vaikutus

Tärkeitä perusasioita

1. Estä konehuoneen jäätyminen talvi-aikoina. (+1ºC min)

2. Kompressori antaa täyden lämpötehon

vain käydessään tuotolla.

3. Kompressorin tuottama lämpöteho

vähenee osakuormalla

4. Huomioi kanavien läpivienneissä

palomääräykset

5. Kompressorin käyntilämpötila on oltava

80-85 ºC6. Kompressorin jäähdytysilman lämpötila

on oltava 1+..+25ºC

7. Kompressorin tuottama kuuma

paineilma lisää kuivauskustannuksia

8. Jäähdytysilman otto talvella rakennuk-

sen sisältä

9. Jäähdytysilman otto kesällä ulkoseinältä

10. Mitoita korvausilman tuloaukot ja

kanavat riittävän suureksi

11. Kompressorihuone ei saa ollaalipaineinen

12. Liitä kanava kompressoriin siten että

öljynjäähdytin voidaan helposti

puhdistaa (huoltoluukku).

tL = ts + ∆t

Lämmön talteenotto

Tyypillinen ja yksinkertainen lämmöntalteenottoratkaisu.

Kesällä ulos

Korvaus-ilma

Talvella sisään

Vakiomallit EANA

Jäähdytysilmatiedot. Vakiomallit EA ja +W

EAA/EANA ilmajäähdytys

Vakiorakenteinen kompressori, jossa sekäöljyn jäähdytin että jälkijäähdytin ovatilmajäähdytteisiä. Kompressorista poistuvanjäähdytysilman lämpötilan nousu on n. 20°C. Kompressorin sisäinen automatiikkasäätää oikean käyntilämpötilan. Joustavatliitäntämahdollisuudet helpottavat lämmönhyväksikäyttöä, Pitkille siirtomatkoille tarvi-taan erillinen kanavapuhallin.

1. Imusuodatin

2. Imuventtiili

3. Ruuviyksikkö4. Öljysäiliö/keskipakoiserotin

5. Ölynerotinelementti

6. Minipaine/suuntaventtiili

7. Öljysuodatin

8. Öljynjäähdytin

9. Jälkijäähdytin

10. Termostaattiventtiili

11. Paineilman ulostulo

12. Kondenssiveden poistin13 +W Ilmajäähd. öljynjäähdytin

+W-mallit. Jäähdytysilma -ja vesitiedot.Tulovesi 50ºC poistuva vesi 70ºC

+W ilmajäähdytys + vesijäähdytys

+W-järjestelmässä ovat öljyn jäähdytin jajälkijäähdytin ilmajäähdytteisiä ja öljynjäähdytyspiiriin on kytketty ylimääräinenvesijäähdytteinen lämmönvaihdin.Öljynjäähdytinpiiristä saadaan jopa 75 °Cvettä. Jäähdytysveden lämpötila saa olla 50°C ja lämpöä voidaan ottaa haluttu mää-rä, lopullinen jäähdys tapahtuu ilmalla.

Kaksi jäähdytysjärjestelmää antaa kaikissatilanteissa erinomaisen käyttövarmuuden.riötilanteet paineilman tuotolle tai laadulle.+W -järjestelmä sallii lämmön talteenotonvaihtoehtoisesti käyttöveteen taijäähdytysilmaan. Käyttöveden lämpötilannoustessa säädettyyn arvoon, kompressorisiirtyy automaattisesti ilmajäähdytteiseksi.

7

126

9

1

3

2

10 11

8

5

4

VESI SISÄÄN

VESI ULOS

1

2

3

4

5

6

7

8

10

9

3

11

12

13

Vesijäähdytteinen paineilma-keskus

Paineilmakeskuksen lämpötila on pidettä-vä yli 0°C, ja joka tapauksessa alle 40°C.Ilmanvaihdon mitoituksessa on huomioita-va että myös vesijäähdytteiset laitteetlämmittävät ympäristöään. Ilmanvaihdontoteutuksessa on huomioitava että vesiputketja lämmönvaihtimet eivät pääse jäätymäänlaitteiston ollessa pysäytettynä.

Vesijäähdytysjärjestelmän mitoituksessa onhuomioitava jäähdytysveden lämpötilanvaihtelu vuodenaikojen mukaan, sekä jääh-dytysveden lämpötilan-vaihteluiden aiheut-tamat kuormitustekijät paineilman suodatusja kuivauslaitteistolle. Suljetuissa järjestel-missä on huomioitava jäätymisenestones-teiden lämmönsiirtokykyä alentava vaiku-tus (glykoli). Suljetut järjestelmät on syytävarustaa kahdennetuilla kierrätyspumpuillatai suoralla varajäähdytysmahdollisuu-dellariittävän luotettavuuden saavuttamiseksi.

Vesijäähdytteinen paineilmakeskus

Vesi-glykooliseokesen ominai-suuksia jäähdytysväliaineena

Etyyleeniglykoolia käytetään jäätymisenestoon suljetuissa jäähdytyspiireissä. Tarvit-tava glykoolin osuus seoksessa määräytyyalimman lämpötilan mukaan. Jäähdytysjär-jestelmää mitoitettaessa on otettava huo-mioon seoksen heikentynyt lämmönsiirto-kyky veteen verrattuna. Samoin pumppu-jen ja putkistojen mitoituksessa on huomi-oitava glykooliseoksen suurempivirtaushäviö ja lämpölaajenema.

Etyleeniglykoolin teknisiä ominaisuuksia

Vesijäähdytteisistä kompressoreista saadaanvakiolaitteistolla n. 40... 50°C vettä,syötettävän jäähdytysveden ollessa +5ºC-+25ºC. Vakiomallisia kompressoreita käy-tettäessä on syytä pyrkiä mahdollisimmankylmän jäähdytysveden käyttöön paineilmantehokkaan jälkijäähdytyksen varmistamisek-si. Kompressorista poistuvan paineilmanlämpötila on n 10-15ºC korkeampi kuinsyötettävän jäähdytysveden lämpötila.

1. Imusuodatin

2. Imuventtiili

3. Ruuviyksikkö

4. Öljysäiliö/keskipakoiserotin

5. Ölynerotinelementti

6. Minipaine/suuntaventtiili

7. Öljysuodatin8. Öljynjäähdytin

9. Jälkijäähdytin ja vedenerotin

10. Termostaattiventtiili

11. Paineilman ulostulo

12. Kondenssiveden poistin

EWA-mallit. Tulovesi 20ºCpoistuva vesi 50ºC

EWA ,EWA-PRE ja DIR-mallien jäähdytysvesitiedot.

EWA-PRE-mallit.Tulovesi 20ºCpoistuva vesi 70ºC

EWA-DIR-mallit.Tulovesi 50ºCpoistuva vesi 70ºC

EWA-PREEWA-DIR

DIR vesijäähdytysDIR-järjestelmässä ovat öljyn jäähdytin jajälkijäähdytin vesijäähdytteisiä, erijäähdytyspiireihin kytkettyjä lämmön-vaihtimia.. Öljynjäähdytinpiirissä käytettä-vän jäähdytysveden lämpötila saa olla jopa50 °C. Kompressorin sisäinen automatiik-ka säätää oikean käyntilämpötilan.Jälkijäähdyttimelle on käytettävä mahdolli-simman kylmää vettä. Jäähdytysveden tar-vittava paine-ero on n. 1,5 bar.

EWA vesijäähdytysVakiorakenteinen kompressori, jossa sekäöljyn jäähdytin että jälkijäähdytin ovatvesijäähdytteisiä, Kompressorista poistuvanjäähdytysveden lämpötilan nousu on n. 30°C. Kompressorin sisäinen automatiikkasäätää oikean käyntilämpötilan. Jäähdytys-veden tarvittava paine-ero on n. 1,5 bar.Lämmönvaihtimia on saatavissa erikoisti-lauksesta eri rakenne- ja materiaaleistavalmistettuina. Lämmönvaihtimet voidaanmitoittaa myös tapauskohtaisesti halutunlopputuloksen aikaansaamiseksi.

PRE vesijäähdytysPRE-järjestelmässä sekä öljyn jäähdytin ettäjälkijäähdytin ovat vesijäähdytteisiä, sarjaankytkettyjä lämmönvaihtimia.. Kompressoristapoistuvan jäähdytysveden lämpötilan nou-su on n. 50 °C. Kompressorin sisäinen au-tomatiikka säätää oikean käyntilämpötilan.Jäähdytysveden tarvittava paine-ero on n.1,5 bar.

8

6

3

12

5

11

1

2

7

9

10

4°

Vesi ulos

8

6

3

12

5

11

12

7

910

4

Vesi sisään Vesi sisään

Vesi ulos

Kompressorin jälkijäähdyttimessätiivistyvän veden määrä eri imuja loppulämpötiloilla

t1ºC = imulämpötilat2ºC = loppulämpötila jäähd.jälkeenImuilman suht. kosteus 70%

Kondenssiveden poisto

Kondenssiveden määrä

Kompressorien jälkijäähdyttimissä ja muis-sa paineilman jälkikäsittelylaitteissa syntyymerkittäviä määriä kondenssivettä. Suomes-sa vallitevissa olosuhteissa paineilman läm-pötila voidaan ilmajäähdytteisilläkinjälkijäähdyttimillä alentaa 30-35 °C alapuo-lelle. Jäähdytyksellä saavutettuun tulokseenvaikuttaa lisäksi monet ympäristötekijät ku-ten vuodenaikojen lämpötila ja kosteus-vaihtelut, asennuspaikka ja asennusjär-jestely, jäähdyttimen puhtaus jne.Jälkijäähdytetyn mutta kuivaamattomanpaineilman vesihöyrypitoisuus on n 35-50g / m3. Jäähdytyksen jälkeen paineilmansuhteellinen kosteus on useimmiten 100%.

Keskikokoisen kompressorin (16m3/min)jälkijäähdyttimessä voi poistua n 70 litraavettä yhden työpäivän aikana. Jäähdytys-kuivaimen avulla voidaan poistettavaa vesi-määrää lisätä vielä n 35 litralla ennenpaineilman syöttämistä putkistoon, ja näinehkäistä vesihöryn kondensoituminen paine-ilmajärjestelmään.

Paineilman puristamisessa syntyvienkondenssivesien merkittävästä määrästäjohtuen tulee paineilman tuotantolaitteistonvälittömään läheisyyteen asentaa viemäri-liitäntä tai muulla luotettavalla tavalla hoi-taa kondenssivesien poisvienti paineilmalaitteistolta.

Kondenssiveden poisto on tärkeäosa paineilman puhdistusprosessia

Paineilmaa puristettaessa ja jäähdytettäessäei kondenssiveden muodostumista voida,- eikä halutakkaan välttää. Jäähdytyksenseurauksena kondensoituneen veden jä öl-jyn poisto paineilmajärjestelmästä on oleel-linen osa paineilman puhdistusprosessia.Kondenssivesi sisältää useimmiten öljyä,likapartikkeleita ruostetta ja kaikki imuilmansisältämät epäpuhtaudet. Öljyvapaatkondenssivedet ovat useimmiten happamiaja siten agressiivisia nesteitä.

Elektronisesti ohjattu Bekomat

Ajastimella varustettumagneettiventtiili

Uimuripoistin

Paineilmakeskuksen vedepoistokohteet

Kompressori

VedenpoistinVedenpoistin

Vedenpoistin Vedenpoistin

Vedenpoistin

Jäähdytys-kuivain

Kondenssivettä muodostuu ainapaineilmaa pumpatessa

Paineilmaa pumpatessa ja jäähdytettäessä,kondenssiveden muodostumista ei voidavälttää. Kondenssivesi sisältää kompresso-rista peräisin olevaa voiteluöljyä, sekä imu-ilman sisältämiä epäpuhtauksia. Kondenssi-veden oljypitoisuus voi olla niinkin korkeakuin 10 000 mg/litra. Täydellisestivarusteltuun paineilmakeskukseen kuuluvatkompressorien lisäksi, suodatus ja kuivaus-laitteistot, säliö, lauhteenpoistimet sekäkondenssiveden käsittelyjärjestelmä.

Konsennsivesi on ympäristölle hai-tallista

Mineraaliöljyinen kondessivesi on vaikeas-ti puhdistettavissa biologisin menetelmin jasuurina määrinä vaikeuttaa biologisenvedenpuhdistuksen prosesseja. Tämän joh-dosta, useimmissa euroopan maissa onasetettu viemäröitävän veden mineraaliöljy-pitoisuuden ohjearvoksi enintään 20 mg/litra. Monet paikalliset viranomaiset ovatasettaneet tästäkin pienempiä ohjearvoja.Määräysten laiminlyöminen saattaa johtaarangaistuksiin yhtiötä, ja vastuuhenkilöitäkohtaan.

Puhdista öljypitoiset kondenssive-det siellä missä niitä syntyy.

Yksinkertaisin ja helpoin tapa on puhdis-taa kondessivedet siellä missä niitä syntyy,eli paineilmakeskuksessa. Näin vältytäänturhilta keräily, kuljetus varastointi ja on-gelmajätteiden käsittelystä syntyviltäkustannuksilta.

Öljyisten kondessivesien käsittely

Kondenssivesi pitää käsitellä en-nen viemäröintiä.

Useampien maiden lainsäädäntö rajoittaa,tai kieltää kokonaan mineraaliöljyjenpäästämisen vesistöihin ja muualle ympä-ristöön. Useimmissa maissa viemäriinpäästettävän öljyemulsion raja-arvoksion asetettu 20 mg mineraaliöljyä vesilitraakohden.

Tavallisesti paineilmasta erottuvakondenssivesi sisältää 99% vettä ja vain 1%kompressorista peräisin olevaa öljyä.Öljyisen kondenssiveden käsittely paikalli-sesti on halvempaa kuin öljyisen kondenssi-veden toimittaminen jätteenkäsittelylaitoksillehävitettäviksi.

Paineilmakeskuksen kondessivedenkäsittely

Kompressori

Vedenpoistin

Vedenpoistin

Vedenpoistin

Vedenpoistin

Vedenpoistin

Jäähdytys-kuivain

Öwamat -öljynerotin

Tamrotor ruuvikompressorit -luotettava ratkaisu kaikkiinteollisuuden paineilman tarpeisiin.

Tamrotor Kompressori Oy palvelee Suomenteollisuutta kaikissa paineilman tuottoon,jakeluun ja jalostamiseen liittyvissä kysymyk-sissä. Asiakaskuntamme koostuu useastatuhannesta paineilmaa käyttävästä teolli-suuslaitoksesta. Merkittävinä asiakas-ryhminä on konepaja kemia, puunjalos-tus, ja paperiteollisuus, joille olemme vuo-sikausia toimittaneet paineilman tuotanto-laitteita sekä huolto javaraosapalveluita.Tuhansia kappaleitaTamrotor ruuvikompres-soreja on niinikäänkäytössä valtion ja kunnallisissa laitoksissakaikkialla suomessa.

· Laitemyynti varaosapalvelu· Sunnittelu ja asennuspalvelu· Kompressorien ohjausjärjestelmät· Erikoiskuivaimien suunnittelu ja valmistus· Jäähdytyskuivaimet· Kompressorikoneikkojen valmistus· Hälytys ja ohjauskeskukset· Kompressorihuolto· Adsorptiokuivain huolto· Kuivausainepalvelu· Paineilman kulutus mittaukset

VVVVVantaaantaaantaaantaaantaa TTTTTampereampereampereampereampere TTTTTurkuurkuurkuurkuurku OuluOuluOuluOuluOulu

Martinkyläntie 39 Niittyhaankatu 8 Orikedonkatu 22 Paulaharjuntie 2201720 Vantaa 33720 Tampere 20380 Turku 90530 Oulu

Puh (09) 751 761 (03) 273 1738 (02)469 1490 (08) 349106

Fax (09) 751 762 95 (03) 273 1734 (02) 469 1494 (08) 349109

Internet: www.compressor.fi

Tuotevalikoimamme koostuu paineilma-tekniikan tunnetuimmista jaarvostetuimmista tuotteista. Toimintammekulmakivenä on ammattitaitoinen myynti,huolto ja varaosapalvelu kaikilleedustamillemme tuotteille.