1  

Terveyden tasa-arvon tulevaisuus

Demos briefing -julkaisutilaisuus

Juha Mikkonen Demos Helsinki associate

Arkadia International Bookshop

Helsinki, 14.1.2015

1  

“Tehtäväsi ei ole nähdä tulevaisuuteen, vaan tehdä se mahdolliseksi.”

-  Antoine de Saint-Exupéry

2  

2  

Tausta

•  Kirjoittaja •  Raportin syntyhistoria – 2002-2015

•  Miksi? – ”- - synnyttää keskustelua tulevaisuuden kannalta tärkeistä

yhteiskunnallisista teemoista.” – Uusia avauksia ja käsitteiden selventämistä – Terveyspolitiikan perimmäiset tavoitteet keskiöön

3  

4  

3  

Keskeiset jännitteet

1.   Terveyden tasa-arvo: terveyttä harvoille vai terveyttä kaikille?

2.   Näkökulma terveyteen: markkinahyödyke vai perusoikeus?

3.   Voimavarojen suuntaaminen: yksilön terveys vai väestön terveys?

5  

I OSIO: Terveyden

yhteiskunnallisuus

6  

4  

Terveyden yhteiskunnallisuus

Terveyden sosiaaliset määrittäjät Terveyden tasa-arvo Terveyserot Terveyden edistämisen etiikka Toimintamahdollisuudet ja terveys Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Yksilön ja yhteisön vastuusta Valinnanvapauden ongelmakohtia

7  

Dahlgren  &  Whitehead,  1991  8  

5  

Kaplan,  2002  9  

Ennaltaehkäisy

• Sisyfoksen työ – Kivi vierii aina takaisin – Sisyfos:

”Kaikista kuolevaisista viisain ja älykkäin”

10  

6  

Wikipedia  11  

Ennaltaehkäisy

•  Pitkät aikajänteet •  Hyötyjien epäselvyys •  Ei yksiselitteistä yksimielisyyttä keinoista

•  Menestyksekäs ennaltaehkäisy: ”… on näkymätöntä ja toteutuu ilman dramatiikkaa”

”… silti yksi terveyspolitiikan tärkeimmistä asioista.”

12  

7  

www.thinkupstream.net  13  

Oikeudenmukaisuus: haasteena terveyserot

•  Terveyserot tarkoittavat systemaattisia väestöryhmien välisiä eroja terveydentilassa, toimintakyvyssä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.

•  Tulotaso, varallisuus, koulutus ja ammattiasema (=sosioekonominen asema).

•  Tutkimuksissa aina toistuva havainto: – Mitä matalampi sosioekonominen asema,

sitä heikompi terveys. 14  

8  

Terveyserot Suomessa I •  Tulot: – Rikkaimman ja köyhimmän tuloviidenneksen erot

35-vuotiaiden eliniänodotteessa olivat miehillä 12,5 ja naisilla 6,8 vuotta vuonna 2007.

•  Erot kasvoivat miehillä 5,1 ja naisilla 2,9 vuotta vuosien 1988-2007 välillä.

15  

Terveyserot Suomessa II •  Ammattiasema: – 35-vuotiaan työntekijämiehen eliniänodote 74

vuotta vs. johtavassa asemassa 80 vuotta.

•  Koulutusaste: – Huono tai enintään keskitasoinen koettu terveys

perusasteella n. 30% vs. korkea-asteella n. 15%

16  

9  

Aineelliset selitysmallit Elin- ja työolojen erot eri väestöryhmissä

Elämänkulkuun liittyvät selitysmallit Elämäntapahtumien kasautuvat vaikutukset lapsuudesta vanhuuteen

Käyttäytymiseen liittyvät selitysmallit Terveyskäyttäytyminen ja siihen liittyvät kulttuuriset erot

Poliittiset selitysmallit Hallinnon rakentuminen sekä vallan ja vaikutusmahdollisuuksien erot eri väestöryhmissä

Psykososiaaliset selitysmallit Matalan sosiaalisen aseman aiheuttama stressi ja kuormitus

Terveyspalveluihin liittyvät selitysmallit Erot terveyspalveluiden laadussa ja saatavuudessa eri väestöryhmissä

Mistä terveyserot syntyvät?

17  

1. Terveyserojen syyt ovat moniulotteisia ja useat erilaiset toimenpiteet voivat olla tehokkaita, mutta niiden vaikuttavuuden osoittaminen on vaikeaa ongelman monimutkaisuudesta johtuen.

2. Terveyseroja kaventavaa politiikkaa tulisi panna toimeen suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä, mutta käytännössä politiikassa vaikuttavat lyhyet vaalikausien mittaiset aikavälit.

3. Aidosti poikkisektoriaalinen ja hallintorajat ylittävä terveyserojen kaventamistyö on haasteellista, vaikka yhteinen tahtotila toimenpiteiden tärkeydestä saavutettaisiin.

Miksi erojen kaventaminen on vaikeaa? I

Exworthy,  2008  18  

10  

Miksi erojen kaventaminen on vaikeaa? II

4. Muiden sektoreiden intressit ohittavat prioriteeteissa kansanterveydellisen intressin. 5. Syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja toimenpiteiden seurauksia on vaikea ennustaa. 6. Terveyseroista ja niiden kehityksestä ei ole runsaasti luotettavaa tietoa. 7. Globalisaatio ja desentralisaatio ovat kaventaneet yksittäisten valtioiden sekä hallitusten kykyä monimutkaisten politiikkahaasteiden ratkaisemiseksi. Exworthy,  2008  19  

Terveydenhuoltopolitiikka: perimmäiset tavoitteet

•  Terveyspalvelujen tulisi olla:

– Kaikkien kansalaisten saatavilla (universaalisuus) – Palvelujen piiriin pääsyn tulisi olla yhdenvertaista

(oikeudenmukaisuus) –  Palvelujen kustannukset tulisi jakaa maksukyvyn

mukaan (solidaarisuus)

•  Järjestelmän pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys

20  

11  

…todellisuudessa palvelut eivät kohdennu tarpeen mukaan

•  Perusterveydenhuollossa jakolinja on muodostunut hoidon tarvetta arvioidessa kääntäen: sairaimmat kohtaavat eniten esteitä hoitoonpääsyssä ja terveimmillä on nopein pääsy palveluihin.

•  Alueellisten erojen ja hoidon saavutettavuuden lisäksi kyse on palvelujärjestelmien eriytymisestä julkiseen, yksityiseen ja työterveyshuoltoon.

21  

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku

•  Terveyden tasa-arvo ei toteudu Suomessa, tai se voisi ainakin toteutua paljon paremmin.

Paluu todellisuuteen: •  Jotta tasa-arvopainotteinen terveyspolitiikka ei jäisi

vain poliittisten puheiden ja asiakirjojen retoriikaksi olisi löydettävä vahva tahto, että eroihin aiotaan aidosti puuttua sektorirajat läpäisevällä politiikalla (tavoitteet, keinot, toimeenpano, seuranta)

22  

12  

II OSIO: Megatrendit ja

terveyden tasa-arvo

23  

Megatrendit ja terveyden tasa-arvo

Yksilöllistyminen Markkinaehtoistuminen Digitalisaatio

24  

13  

25  

26  

14  

Digitalisaatio I

•  Terveyspalveluiden tuotanto •  Sairauksien hoito •  Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen

•  Terveysteknologia: potentiaalinen kasvuala •  Haasteet tuotteistamisessa ja markkinoinnissa

27  

Digitalisaatio II

•  Kohdentaa huomion yksilötason terveysindikaattorien mittaamiseen ja seurantaan sekä itsehoitoon kannustamiseen

•  Paljon avoimia eettisiä ongelmia ja tietosuojakysymyksiä

•  Terveysteknologian harkitsematon ja vähäiseen terveyshyötyyn pohjautuva käyttöönotto on vaarassa kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia

28  

15  

Digitalisaatio III

•  Terveyspoliittisessa mielessä vaarana huomion liiallinen kiinnittyminen riskikäyttäytymiseen taloudellisten ja sosiaalisten riskiolosuhteiden sijaan

•  Pohdinta: Miten uudet teknologiat on mahdollista saattaa palvelemaan myös heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevia väestöryhmiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa?

29  

Tulevaisuuden jännitteet: kolme suositusta

1.   Terveyden tasa-arvo: terveyttä harvoille vai terveyttä kaikille?

2.   Näkökulma terveyteen: markkinahyödyke vai perusoikeus?

3.   Voimavarojen suuntaaminen: yksilön terveys vai väestön terveys?

30  

16  

1. SUOSITUS – Tasa-arvo TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS

•  Lähivuosien tavoitteena tulee olla terveydenhuollon

monikanavarahoituksen purkaminen ja rahoitusjärjestelmän selkiyttäminen.

•  Ohjaavina periaatteina: kokonaistaloudellinen kestävyys, ennaltaehkäisy sekä palveluiden yhdenvertainen laatu ja saatavuus kaikille sosioekonomiselle ryhmille.

31  

2. SUOSITUS – Näkökulma VAIKUTTAVUUS JA TERVEYSHYÖTY

•  Terveysmarkkinoiden kasvua voidaan hillitä ohjaamalla terveyspalveluiden tuottamista kohti parasta mahdollista tietoa verorahoitteisesti tarjotun hoidon kustannusvaikuttavuudesta ja todellisesta terveyshyödystä.

•  Markkinat voivat toimia renkinä mutta eivät isäntänä. Esimerkiksi tehdyt toimenpiteet tai tarjottujen palveluiden määrä eivät ole terveydenhuollon tehokkuuden mittareita.

32  

17  

3. SUOSITUS – Voimavarat ENNALTAEHKÄISY

•  Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn panostuksia merkittävästi nykyistä enemmän. Toiminnan tulee ylittää perinteiset hallintorajat muodostamalla uusia terveyden edistämisen kumppanuuksia (esim. Health in All Policies).

•  Uusia teknologisia innovaatioita tulee hyödyntää ennaltaehkäisyssä yhä vahvemmin.

•  Suurin terveyshyöty on tavoitettavissa koko väestöön keskittyvillä terveyden edistämisen strategioilla.

•  Toimien vaikuttavuutta tulee arvioida ennen kaikkea terveyserojen kaventamisen näkökulmasta.

33  

Niukkuuden jakamisen aikakausi

•  Voimavarojen sijoittaminen toimintaan, jonka kautta on mahdollista saavuttaa suurin mahdollinen terveyshyöty koko väestölle.

•  Taloudellisia resursseja ei ole tuhlattavaksi tehottomiin palveluketjuihin ja hyödyltään kyseenalaisiin terveyspalveluihin (-> tuotantorakenne).

•  Pyrkimys sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvaan integraatioon sekä ennaltaehkäisevien toimien korostamiseen.

34  

18  

Mitä seuraavaksi?

•  Terveyden tasa-arvo on liian iso asia jätettäväksi vain “perinteisille” terveyden edistäjille.

Hallitusohjelma •  Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen yhtenä

kärkenä (sote-uudistus yksi mutta ei ainoa keino). •  Mikäli ohjaus- ja valvontavastuu olisi valtioneuvostossa

niin eri hallinnonalojen toimenpiteille voitaisiin saada merkittävästi enemmän vaikuttavuutta ja seurantavastuu olisi tarpeeksi korkealla tasolla.

35