2015

kärkihankkeisiin

NÄKÖ-KULMA

2

Budjettileikkausten vaikutus Tekesin avustuksiinTekesin rahoituksesta 85% osuu kärkihankkeiden teemoihin. Tutkimusrahoituksen supistuminen vaikuttaa vakavasti resursseihin, joilla edistetään kärkihankkeiden alojen tutkimusta ja kehitystä Suomessa.

Rahoituksen väheneminen vuosittain

Nykyisen hallitusohjelman mukaan seuraavan neljän vuoden aikana

Biotalous ja puhtaat ratkaisut

Digitaalisuus

Hyvinvointi ja terveys

-25 miljoonaa euroa

-45 miljoonaa euroa

-11 miljoonaa euroa

-325 miljoonaa euroa

3

Sisältö

AVAUS | Pekka Soini Innovaatioiden voima kantaa ................................................................ 4

ANALYYSI | Yritysten liikevaihto törmää miljoonan lasikattoon ................................................................................. 6

PUHEENVUORO | Teija Lahti-Nuuttila Puhtaasti asiakkaan ehdoilla ................................................................. 8

ANALYYSI | Cleantech luo pk-yrityksille kasvua .................... 10

PUHEENVUORO | Mika Klemettinen Digitaalisuus ei ole pelkkää teknologiaa ..................................... 12

PUHEENVUORO | Auli Pere Yrittäjä, lääkäri, potilas, tutkija – terveysala tarvitsee yhteistyötä .................................................... 16

ANALYYSI | Suomalaisella terveysteknologialla on kysyntää maailmalla ......................................................................... 20

4

Pekka Soini Tekesin pääjohtaja

Innovaatioiden voima kantaa

AVAUS

5

Hallitus tähtää muutokseen ja uudistumiseen viidellä painopis-tealueella: työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hy-vinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitali-

saatio ja kokeilut ja normien purku. Näkökulma-katsauksemme katsoo kärkihankkeiden sisään, kasvualojemme nykyhetkeen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Tekesin toiminnan kolmekymmentäkolme vuotta ovat opettaneet, että valtion virasto voi ohjata varoja kansakunnalle merkittäviin hankkeisiin ja olla mukana luomassa menestystä. Rahoituksellamme on ollut merkittävä rooli esimerkiksi Nokian ja sen ympärille syntyneen ICT-osaamisen nousussa, metsäteollisuuden uudistumisessa ja startup-yritysten kansainvälisessä kasvussa.

Voimme iloksemme sanoa, että siellä missä suomalaiset yritykset ovat olleet kärjessä, Tekes on ollut tukena. Samalla tiedostamme, että uuden liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisessä valta on yrittäjillä ja tutkijoilla itsellään. Voimme rahoituksellamme ja asiantuntijoidemme avulla kannustaa yhteistyöhön isoja ja pieniä yrityksiä sekä tutkimusryhmiä. Voimme rikkoa työllistymisen raja-aitoja erilaisissa yrityksissä, toimia joustavasti ja madaltaa kansainvälistymisen riskejä.

Lahjakkaat, innostuneet ihmiset kasvuyrityksissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tietävät parhaiten, mihin suuntaan yrityksessä tai tutkimuksessa kannattaa lähteä. Me voimme rakentaa heille edellytyksiä, jotka auttavat löytämään läpimurtoratkaisuja.

Asiakkaiden kuuntelu ja uuden kokeilu on Tekesin strategian ydin. Menestymme ainoastaan älykkäämmällä tekemisellä ja rohkealla ajattelulla. Siksi lama-aikanakaan uskoa innovaatioiden voimaan ei kannata kyseenalaistaa.

6

Yritysten liikevaihto törmää miljoonan lasikattoonS uomen yrityskentän ongelma on keskikokoisten yritysten

puute. Saksassa tämä Mittelstand-joukko vähentää riippuvuutta yksittäisistä teollisuudenaloista ja suurista yrityksistä.

Lupaavasta startup-kentästämme voisi syntyä oma Mittelstandimme, mutta meidän on ymmärettävä ensin, mihin alkavien yritysten kasvu tyrehtyy.

Kun tarkastellaan kaikkien suomalaisten kasvuyritysten liikevaihdon kehitystä vuosina 2009–2013, on havaittavissa, että yritysten on hyvin hankalaa kasvaa yhden miljoonan ja viiden miljoonan liikevaihtorajojen yli. Kun yritys läpäisee nämä lasikatot, kasvu helpottuu.

Jos yritysjoukosta poimii Tekesin rahoittamat innovatiiviset kasvuyritykset, käyrä ei notkahda lainkaan. Innovaatiotoimintaan panostamalla rikomme kasvun lasikatot.

ANALYYSI

7

Suomen kasvuyritykset, jotka on valittu 2007–2009 Kauppalehden kasvajat -listalle.

Tekesin vuosina 2007–2009 rahoittamat pk-yritykset.

8070605040302010

0

Kasv

ajie

n os

uus

(%)

500–

600

600–

700

700–

800

800–

900

900–

1000

1000

–110

0

1100

–120

0

Miljoonan lasikatto

Yrityksen liikevaihto tuhansina euroina

Yrityksen liikevaihto miljoonina euroina

908070605040302010

0

3,5–

4

4–4,

5

5–5,

5

5,5–

6

6–6,

5

6,5–

7

7–7,

5

7,5–

8

Viiden miljoonan lasikatto

Kasvajien osuus tarkoittaa prosenttiosuutta yrityksistä, jotka pystyvät vähintään 25 % liikevaihdon kasvuun neljän vuoden ajanjaksolla 2009–2013.

Kasv

ajie

n os

uus

(%)

8

Teija Lahti-NuuttilaJohtaja, Kestävä talous

Puhtaasti asiakkaan ehdoilla

PUHEENVUORO

9

Cleantechistä on povattu pelastajaa korvaamaan kuihtuvia teollisuudenaloja Suomessa. Mihin suuntaan alaa pitäisi kehittää?

Digitaaliset kuluttajapalvelut lisääntyvät nopeasti. Ne toimivat mobiilisti ja liittyvät esimerkiksi energiankäytön hallintaan, liikkumiseen, kierrätykseen tai tavaroiden jakamiseen. Ostopäätöksissä yhdistyvät helppous, säästöt ja hyvän tekeminen ympäristölle. Maailmalla älyratkaisuja energiatehokkuuteen tarjoava Nest ja Uber-kyytipalvelu ovat luoneet miljardien bisneksen uudella liiketoimintamallilla. Suomessa uudenlaista palvelua edustaa PiggyBaggy-tavarakimppakyyti, jossa ihmiset kuljettavat tavaroita omien matkojensa ohessa. Asiakkaan ajattelua on ymmärrettävä, jos haluamme menestyä uusilla kasvumarkkinoilla.

Osaamme Suomessa hyödyntää luonnonvaroja ja prosessoida niitä kestävällä tavalla. Olemme kärjessä biopolttoaineiden tuotannossa, hyviä etäluettavissa sähkömittareissa ja teollisuuden energiatehokkaissa ratkaisuissa. Mutta osaammeko kuunnella, mitä asiakkaamme eri puolilla maailmaa haluavat meiltä ostaa?

Emme voi enää myydä Cleantech-osaamistamme vain raaka-aine tai prosessi edellä. On siirryttävä asiakaskeskeisempään suuntaan ja suunniteltava kokonaisratkaisuita ja palveluita, joilla asiakkaat saavat enemmän arvoa.

Suomi pienenä maana on oiva kenttä kehittää ja kokeilla yhdessä. Joskus kokeiluissa tarvitaan myös muutoksia lupakäytäntöihin. Valtiovallan tulisikin luoda alustoja, joiden avulla eri teknologioita voidaan yhdistellä ja kokonaisratkaisuja kokeilla. Tekes uudistaa ohjelmiaan tukemaan uusien liiketoimintaryhmittymien kehittymistä. Pilottina on biotalous, ja se toteutetaan kärkihankkeiden sateenvarjon alla.

Cleantechin kasvu ulottuu monille aloille

ANALYYSI

10

Tekes on rahoittanut viiden viime vuoden aikana yli 1400 yrityksen ympäristö- ja energia-alan tutkimus- ja kehitysprojekteja.

Tekesin rahoittamat cleantech-alan pk-yritykset ovat vuoden 2010 jälkeen:

• luoneet 3000 työpaikkaa

• kasvattaneet liikevaihtoaan yli miljardilla eurolla

• lisänneet vuosittaista vientiämme yli 400 miljoonalla eurolla

Milj. euroa

Cleantech luo pk-yrityksille kasvua

11

Cleantech-alan pk-yritysten viennin kehitys 2010–2014

1600

1500

1400

1300

1200

1100

10002010 2011 2012 2013 2014

Milj. euroa

12

Mika Klemettinen Tekesin 5thGear-ohjelman ohjelmapäällikkö

Digitaalisuus ei ole pelkkää teknologiaa

PUHEENVUORO

13

“You’re either with us or against us”. Tähän vedotaan hetkinä, kun maailmamme mullistuu. Digitalisaatio ravistelee kaikkea kiihtyvällä vauhdilla. Voimme valita, hidastammeko vai vauhditammeko muutosta.

Digitalisaatio ei tunne rajoja toimialojen tai toimintojen välillä. Liian kapea lähestymistapa on silloin, kun digitalisoituminen nähdään vain teknologioina. Espoolainen Enevo mullistaa globaalin jätekeräysalan langattomalla jätteenkeräyspisteiden seurantapalvelulla, joka raportoi, milloin jäteastiat pitää tyhjentää. Konepaja Pesmel voi huoltaa ja ohjata Etelä-Pohjanmaalta käsin koneita toisella puolella maailmaa. Vaasalaisen Anvia Securin ratkaisulla hoitajille jää enemmän aikaa kotihoidossa oleville senioreille, kun ovet aukeavat kännykällä avainten sijaan.

Pian iso osa esineistä toimii verkossa. Voittajia ovat ne, jotka osaavat hyödyntää yhteyksiä, kerätä tietoa ja muotoilla ne palveluiksi. Valtion kannattaisi investoida digitaaliset ratkaisut mahdollistaviin teknologioihin: yhteyksiin ja tietoliikenteeseen, kyberturvallisuuteen ja big dataan. Näin luomme digitalisoitumisen peruskiveä, jonka päälle yritykset ja yhteisöt voivat rakentaa ratkaisunsa. Lisäksi kunnat ja valtionhallinto voivat auttaa yrityksiä vientimarkkinoille ohjaamalla julkisia hankintoja järkevästi. Tämä parantaisi julkisia palveluita ja antaisi kasvuyrityksille mahdollisuuden hankkia tärkeitä referenssejä.

Suomessa olisi hyvä olla digital first -periaate, jossa viisi prosenttia julkisista hankinnoista käytettäisiin uusien sähköisten ratkaisujen kehittämiseen esimerkiksi kouluissa tai terveydenhoidossa. Haaste- ja ideakilpailuja voisi käyttää apuna tarkkaan valikoiduissa hankinnoissa.

14

2010

2010

2011

2011

2012

2012

2013

2013

Liikevaihto

Palkansaajien lukumäärä

1,30

1,25

1,20

1,15

1,10

1,05

1,00

1,07

1,06

1,05

1,04

1,03

1,02

1,01

1,00

Liikevaihto muut

Liikevaihto digiyritykset

Palkansaajien lukumäärä muut

Palkansaajien lukumäärä digiyritykset

INDEKSI 2010=1

INDEKSI 2010=1

15

Tekes analysoi 1000 pk-yritysten digitalisoitumiseen liittyvää projektia ja katsoi, miten toimintaansa digitalisoineet yritykset kehittyivät vuosina 2010–2013. Tarkastelujaksolla yritysjoukko lisäsi taloudellisesta taantumasta huolimatta liikevaihtoaan 25 %, EU-vientiä 24 % ja liikevoittoaan huimat 600 %. Toiminnan digitalisoimisesta huolimatta työpaikkojen määrä kasvoi 6 %.

16

Auli PereTekesin Terveyttä biteistä -ohjelman ohjelmapäällikkö

Yrittäjä, lääkäri, potilas, tutkija - terveysala tarvitsee yhteistyötä

PUHEENVUORO

17

Terveysalalla valtavaa liiketoimintapotentiaalia.Terveysteknologiassa on meneillään ennenäkemätön startup-buumi – sanotaan että Suomessa on väkilukuun suhteutettuna eniten terveysalan startup-yrityksiä maailmassa.

Meillä on ehdottomia vahvuuksia: mobiili- ja IT-teknologiat, lääketieteellinen osaaminen, edelläkävijyys biopankeissa ja terveystietoja sisältävät rekisterit. Mutta miksi moni suomalainen terveysalan uusi tuote tai palvelu jää tähdenlennoksi tai ei menesty kansainvälisillä markkinoilla lainkaan?

Pahin pullonkaula on asiakaslähtöisen kehittämisen puute. On välttämätöntä, että lääkärit, hoitajat ja potilaat eli asiakkaat kehittävät kansainvälisesti skaalautuvia ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. Tarvitsemme sairaaloihin yhteiseen kehittämiseen sopivia ympäristöjä ja kehitteillä olevien ratkaisujen testausalustoja. Valtion aktiivisella osallistumisella ja erityisesti ministeriöiden yhteistyöllä on tärkeä rooli.

Digitaalisuus voi mullistaa terveydenhoitomme, jos vain tahdomme. Etälääkäripalvelut ovat jo tätä päivää. Oman terveyden seurantaan on tarjolla monenlaisia välineitä, joita myös suomalaiset yritykset ovat kehittäneet. Näillä laitteilla koottavan tiedon yhdistäminen terveydenhuollon kokoamiin tietoihin tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia terveyden ylläpitoon ja sairauksien hoitoon.

Tekesin Terveyttä biteistä -ohjelma rahoittaa terveysalan digitalisoitumista noin 50 miljoonalla eurolla. Se suuntaa rahoitusta nimenomaan yhteiskehittämishankkeisiin, joissa syntyy kansainvälisiä digiterveyden menestystarinoita. Niihin talkoisiin tarvitaan kaikkia mukaan.

18

2000

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Milj. euroa

Suomen terveysteknologian ulkomaankauppa 2000-2014

Vienti Tuonti Kauppatase

19

Terveysteknologian vienti maittain vuonna 2014

Eurooppa 37%

USA 33%

Singapore 0,5 %Intia 0,4 %

Etälä-Afrikka 0,4 %Hong Kong 0,4 %

Israel 0,4 %Yhdistyneet Arabiemiirikunnat 0,3%

Kazakstan 0,3 %

Venäjä 3,9 %

Kiina 6,1 %

(Lähde: FiHTA)

Australia 2,3 %Japani 2 %

Kanada 2 %Brasilia 1,6 %

Meksiko 1,4 %Saudi-Arabia 1,2 %

Etelä Korea 0,7 %Turkki 0,7 %

Muut 5,1 %

20

Suomalaisella terveysteknologialla on kysyntää maailmalla

ANALYYSI

Terveysteknologia on suurin huipputeknologian vientisektori, joka vastaa 47 prosenttia Suomen huipputeknologian kokonaisviennistä (3,8 miljardia euroa vuonna 2014). Alan yritysten tuotannosta jopa 95 prosenttia menee vientiin. Suomi on yksi harvoista maista, jotka vievät terveysteknologiaa enemmän kuin tuovat.

21

HYKS Syöpäkeskuksen ja Adelmann Healthcare Solutionsin yhdessä kehittämä mobiilipalvelu, joka tarjoaa rintasyöpäpotilaille mahdollisuuden kertoa voinnistaan hoitajalle ja lääkärille matkapuhelimen tai tietokoneen välityksellä ja hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden kutsua tapaamiseen ne potilaat, jotka sitä tarvitsevat.

Mobiilisovellus, jonka avulla lääkäriin saa chat- tai videoyhteyden mistä tahansa. Järjestelmä on käytössä mm. YTHS:ssä sekä Terveystalolla.

Eri seurantalaitteista saatavan elintapoja mittaavan tiedon yhdistävä palvelu. Mobiilisovelluksen kautta voi seurata hyvinvointiaan ja asettaa tavoitteita sekä halutessaan jakaa tietoja valmentajien tai terveydenhoitohenkilökunnan kanssa.

Vuoteeseen asennettava huomaamaton anturilaite ja analysointipalvelu unenlaadun seurantaan.

Suomalaisyrityksiä nousukiidossa

Innovaatiotoiminnan julkinen rahoitus Suomessa

Yritystukien muutos Suomessa 2012–2014

EnergiaMuut tarkasteltavat tuetLiikenneElinkeinopol. erityistoimetYleinen elinkeinopolitiikka Työllisyys- ja aluepolitiikka Tutkimus- ja kehitystoiminta ja kansainvälistyminen

+ 481+ 41+ 30+ 21- 25- 33

- 213

(Lähde: Ministeriöiden työryhmän arvio korjattuna toteutuneella TKI- verokannustimen käytöllä)

Miljoonaa euroa

Miljoonaa euroa

22

650

600

550

500

450

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

0-100-200-300 100 200 300 400 500

Tekesin myöntämä rahoitus innovaatiotoimintaan vähenee radikaalisti. Vähennyksen takia yli 2000 tutkijaa tai tuotekehitystyötä tekevää asiantuntijaa jää vaille rahoitusta ja vuosittain 250 patenttia, 30 pilotti- ja demonstraatiolaitosta, 500 opinnäytettä ja 200 uutta tuotetta tai palvelua jää syntymättä.

23

Yritystukien ja verotuksen muutokset 2015-2019

Verovähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajile + 130 sekä maa-, metsä- ja porotalouden harjoittajille

Metsätilojen sukupolvenvaihdoksen, perintöveron +60 ja metsävähennyksen verohelpotukset

Kaivostoiminnan sähköveroluokan +27 muutos kevyemmäksi

Osakeyhtiön tulonlähteiden tappiovähennys + 10

Yritysten investointi- ja kehittämisavustus -10

Kansainvälistymisavustus ja yritystukipalvelut -16

Uusiutuvan energian tuet -59

Tutkimus- ja kehitystoiminta – 100

Miljoonaa euroa

(Lähde: Hallitusohjelman elinkeinoelämälle kohdistetut sekä yritys- ja omaisuusverotuksen poliittiset toimet)

0-100-200 100 200

Tarjoamme monipuolista tietoa innovaatiotoiminnan, kasvun ja kansainvälistymisen tueksi.

Hyödynnä ennakointi- ja julkaisuaineistommetekes.fi/tekes/tietopankki

Mar

rask

uu 2

015

| K

irjap

aino

Mar

kprin

t Oy

| M

aino

stoi

mist

o Ca

ke O

y |

kuv

at:

Mar

kus S

omm

ers,

Sus

anna

Leh

to