tekesin näköalat 4 2015

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 | 2015 näköalat

Skene-ohjelman tuella

Teema:Verkostoista voimaa

Suomi pelialan mallimaaksi

SIVUT 10-13

SIVUT 6-7

"Brändille oltava uskollinen"

Reiman Elina Björklund

2

02 pääkirjoitus

KU

VA

: MA

RKU

S SO

MM

ERS

Ilona Lundström

Suuret yritykset ja julkinen tutkimus -alueesta vastaava johtaja

Tekes

Menestyksen salaisuus on verkostoissa

S uomessa on maailman paras perusta innovaatiotoiminnalle ja tutkimukselle. Meiltä löytyy myös tätä perustaa innokkaasti hyödyntävät yritykset, isot ja pienet yhdessä. Meillä on maailman parhaimmaksi arvostettu koulutus ja

saatavilla olevat tutkijat, insinöörit ja tekniikka. Voimme olla ylpeitä siitä, kuinka paljon suomalaiset yritykset ja korkeakoulut tekevät yhteistyötä. Vuorovaikutusta mittaavissa vertailuissa olemme maailman terävin kärki.

Tekes on vahvasti mukana luomassa uusia verkostoja ja törmäyttämässä ihmisiä toisiinsa. Tutkimusrahoituksessa edellytämme yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kaiken kokoisten yritysten vuorovaikutusta. Rahoitusmallimme mahdollistaa rohkeiden, tulevaisuuteen kurottavien ja uutta osaamista synnyttävien ideoiden kokeilun tutkijoiden ja yritysten kesken.

Myös tulevaisuudessa tavoitteenamme on uudistaa Suomen elinkeinoelämää strategisesti tärkeissä teemoissa. Verkotamme yrityksiä, tutkimusryhmiä ja muita avaintoimijoita kansainvälisesti. Omassa toiminnassamme tiivistämme Team Finland -yhteistyötä ja tulevaisuudessa asiakkaamme saavat palvelun yhdeltä luukulta.

Uusi hallitusohjelma on kasvun kannalta hyvä, ja sen painotukset ovat suunnattu vahvistamaan Suomelle tärkeitä aloja. Tekes vie hallituksen kärkihankkeita käytäntöön uusilla toimilla. Uusilla toimintamalleilla innovaatiorahoitus tuottaa parhaan hyödyn Suomelle. Suuret yritykset ovat verkostovetureita ja osaamisen luojia, startupit rohkean kasvun siemeniä ja pk-yritykset ketteriä kansainvälistyjiä. Yhdessä olemme enemmän. n

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015 3

sisällys 03

Verkostoista voimaa

10-23Teema

VALOKEILASSA | ................................................ 04

TEKESIN UUTISIA | ............................................ 06

SUUNNANNÄYTTÄJÄ | Reima kasvoi suurten joukkoon ......................... 10

EU-RAHOITUS | MetGenin .................................. entsyymit tuovat metsäteollisuudelle miljoonasäästöt ..................................................... 26

KASVUYRITYKSEN TARINA | Bioyritys valmiina kasvuloikkaan ........................................ 28

RISTEYKSESSÄ | USA on meille ykköskumppani teollisessa internetissä ........ 32

TEAM FINLAND | Team Finlandin kansainvälistymispalvelut .................................. 33

NIMITYKSET ........................................................ 34

YHTEYSTIEDOT ................................................... 35

Reima kasvoi suurten joukkoon

Blueprint GeneticsKASVUYRITYKSEN TARINASUUNNANNÄYTTÄJÄTEEMA

Fazer teki kaurasta bisneksen

Joukkorahoitus - vain puoliksi pääomaa ......................................... 14

Kokeilualustoilla rakennetaan uutta 5G-verkkoihin perustuvaa liiketoimintaa ......... 15

Kaura on supervilja Fazer teki siitä bisneksen ................................... 16

Suurten ja pienten yritysten yhteistyö on energistä toimintaa .................... 20

Älykäs radio tietää mitä haluat kuunnella ......................................... 22

GALLUP | Mistä verkostosta yrityksesi hyötyy eniten? .................................... 23

Älykkäästi ohjatusta valaistuksesta Suomelle bisnestä ................................................ 24

1016 28


04 valokeilassaKOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN, TIINA LIFLÄNDER JA SOILE THALÉN0

4

MYYTTIÄ TYÖSTÄ

Oma Yritys-Suomi on yritykselle tai yrityksen perustajalle tarkoitettu verkkopalvelu yrityksen asioiden hoitamiseen. Palveluun kootaan yrityksen tilanteeseen parhaiten sopivat työkalut ja sähköiset asiointipalvelut helposti yhdestä paikasta saa-

vutettavaksi. Pankkitunnusten kautta toimiva työtila mu-kautuu yrittäjän toimialan, paikkakunnan ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Oma Yritys-Suomi tarjoaa neuvoja yrityksen perustamiseen ja toimintaedellytysten arvioi-miseen, liiketoimintasuunnitelman tekemiseen, yrityksen perustamisessa ja toiminnassa tarpeellisten ilmoitusten ja lupa-asioiden hoitamiseen. Oma Yritys-Suomi on osa Yritys-Suomi-kokonaisuutta, jota koordinoi työ- ja elin-keinoministeriö. §

YRITTÄJÄN TÄRKEIMMÄT

PALVELUT SAMASSA

PAKETISSA VERKOSSA

https://oma.yrityssuomi.fi

8Suomalainen ei osaa palvella eikä myydä, eikö? Suomalainen on ahkera työntekijä – onko todella? Työelämän yleisiä väit-tämiä ja uskomuksia testataan YleTV1:n uudessa sarjassa Kahdeksan myyttiä työstä.

Suomi elää talouden murroskautta. Työelämään kohdistuu muutospaineita markkinoilta ja myös ihmis-ten omista toiveista. Miten asiat oikeasti ovat – ja miten niiden pitäisi olla? Käsityksemme työelämästä kaipaa-vat päivitystä. Se tehdään tässä keskusteluttavassa tv-sarjassa.

Jaksojen myytit ovat: Suomalainen on ahkera työntekijä, Yritysten ahneus tekee työttömiä, Suoma-lainen ei osaa palvella, Suomessa työllä ei saa rikastua, Mamut vievät meiltä työpaikat, Suomalainen ei osaa myydä, Yli 50-vuotiaat eivät saa työtä, Suomessa ei kannata valmistaa mitään.

12.1.2016 alkavassa ohjelmassa aluksi juontaja, Maaretta Tukiainen kiertää tapaamassa työntekijöitä, yrittäjiä, asiakkaita ja asiantuntijoita. Tämän jälkeen myyttejä puidaan studiossa muutaman vieraan kanssa ja päivitetään yleiset hokemat 2010-luvulle.

KU

VA

: AN

SSI K

ÖM

I

https://oma.yrityssuomi.fi

5

EU:ssa on käynnissä avoimia kilpailuja, joissa haetaan parasta ratkaisua esimerkiksi miten antibioottien turhaa käyttöä voitaisiin vähentää. Vain tavoite on etukäteen määritel-ty, innovatiivinen toteutustapa pitäisi löytyä ratkaisun esittäjältä. Avoinna on viisi kilpai-lua, joista myönnetään yhteensä 6 miljoonan euron innovaatiopalkinnot.

ESITÄ RATKAISU Osallistu innovaatiokilpailuun

Food scanner Kilpailussa etsitään mobiiliratkaisua, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida syödyn ruuan määrän ja laadun terveysvaikutuksia. Ratkaisuehdotus 9.3.2016 mennessä.

Breaking the optical transmission barriers Datansiirron kasvu lisää vaatimuksia optisten verkkojen kapasiteetille. Kilpailussa etsitään uusia ratkaisuja suorituskyvyn parantamiseksi. Ratkaisuehdotus 15.3.2016 mennessä.

Better use of antibiotics Haasteena on pikatestin kehittäminen terveydenhuollon käyttöön, jotta voidaan luotettavasti ja nopeasi määritellä milloin antibiootteja todella tarvitaan. Tavoitteena on antibioottien turhan käytön vähentäminen ja antibioottiresistanssin kasvun pysäyttäminen. Ratkaisuehdotus 17.8.2016 mennessä.

Materials for clean air Tavoitteena on löytää ratkaisuja kaupunki-ilmaa saastuttavien pienhiukkasten määrän vähentämiseksi. Ratkaisuehdotus 23.1.2018 mennessä.

Social innovationTavoitteena on löytää keinoja ikääntyvien elämänlaadun parantamiseen uusien teknologioiden avulla. Kilpailu on alkamassa ja lisätietoa löytyy komission verkkosivuilta.

LÄÄKITYS JA VOINTI KOHDALLEEN MONIAMMATILLISELLA YHTEISTYÖLLÄ

https://ec.europa.eu/research/horizonprize

Moni vanhus syö lääkkeitä vaivaan, joka on voinut hävitä jo vuosia sitten. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä lääkitystä järkeistetään hoitavan lääkärin, kotihoidon ja farmasian ammattilaisten yhteistyöllä. Saldona ovat pirteämmät asiakkaat sekä pienemmät hoiva- ja lääkekulut.

Usein hoitoketjussa kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa ja -vastuuta potilaan tilasta. Lisäksi tieto liikkuu huonosti potilaan ja hoitohenkilöstön, mutta myös valkotakkisen ammattikunnan kesken. "Moniammatillisuus ja yhdessä tekeminen ovat muutoksen keskeisiä työkaluja. Esimerkiksi kotisairaanhoidon, lääkärin ja farmasian ammattilaisen yhteisessä neuvonpidossa potilaan kokonaistilannetta voidaan tutkailla aivan eri tavalla kuin apteekin tiskillä tai lääkärin vastaanotolla", sanoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kehittämispäällikkö Antti Mäntylä. Hän on vetänyt "Moniammatillinen työ lääkkeiden järkevän käytön edistämiseksi" -tutkimusprojektia Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmassa. Projektin käytännön koekenttänä on ollut Itä-Savon sairaanhoitopiiri, jossa farmasian ammattilainen on siirretty terveydenhuollon yksikköön. Projektin johtopäätöksiä ja tuloksia hyödynnetään mm. tulevissa kansallisissa ohjeistuksissa. §

www.tekes.fi/sosiaalijaterveyspalvelut


https://ec.europa.eu/research/horizonprize

http://www.tekes.fi/sosiaalijaterveyspalvelut


06 tekesin uutisiaTEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: MINDFIELD GAMES

Suomen peliala kasvoi kansainväliseksi me-nestystarinaksi Skenen toiminnan aikana vuosi-na 2012 ja 2015. Vuon-na 2012 tulevat mobiili-

pelimenestykset olivat vielä suunnitte-lupöydällä ja alan liikevaihto 250 mil-joonaa euroa. Tänä päivänä liikevaih-to ylittää kaksi miljardia euroa. Suoria pääomasijoituksia tehtiin Skenen aika-

SKENE-OHJELMA TUKI SUOMEN NOUSUA PELIALAN MALLIMAAKSI

Tekesin Skene – Games Refueled -ohjelman aikana miljardien arvoinen peliala on noussut globaaleihin parrasvaloihin, saanut sijoittajien huomion ja tuottanut merkittävästi taloudellista hyötyä yhteiskunnalle.

PARA

STAVOITTEENA

OLLA

na suomalaisiin peliyrityksiin yhteensä yli 70 miljoonaa euroa. Yritysten määrä nousi 55:stä yli 260:een ja työntekijöi-den määrä 1 800:sta 2 500:een.

Skene-ohjelman tavoitteena oli yh-dessä yritysten kanssa tehdä Suomes-ta maailman ykköspaikka peli- ja viih-deteollisuudelle. Ohjelmassa rahoitet-tiin yritysten kehitysprojekteja noin 30 miljoonalla eurolla. Yritykset investoi-vat Skenen projekteihinsa 28 miljoo-naa. Rahoitettuja yritysprojekteja oli 103 kappaletta ja tutkimusprojekteja 11. Skene tarjosi rahoituksen lisäksi muun muassa verkostoja, markkinaselvityk-siä sekä peliyritysten ja pääomasijoit-tajien tapaamisia.

Monipuolista pelinkehitystä

Skenen aikana globaalit peliyritykset, kuten EA, Ubisoft ja Unity, ovat rantautuneet Suomeen. Suurin osa alan


suunnannäyttäjä 22TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Helsinkiläinen Mindfield Games kehitti debyyttipeliään Pollenia Skenen projektissaan. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen Oculus Rift -virtuaalilaseille kehitettävä peli.

yrityksistä keskittyy mobiilipeleihin, mutta konsolit ja PC ovat myös hyvin edustettuna. Esimerkiksi 20-vuotiaan Remedyn ensi keväänä julkaisema Quantum Break on Suomen historian tähän asti arvokkain viihdetuotanto.

Rahoitetut projektit ovat kohdistuneet muun muassa pelimoottorin, pelinkehitystyökalujen tai uudenlaisten jakelualustojen kehitykseen. Skenessä on rahoitettu myös älykellopelien, sarjakuvien ja pelien yhdistelmän, episodipohjaisten pelien ja työhyvinvointipelien kehittämistä.

Peliliiketoiminnan kehitystä kannattaa rahoittaa

Tekes on rahoittanut Suomen pelialaa parikymmentä vuotta. Pelit ovat olleet mukana useassa ohjelmassa, mutta Skene oli niistä ensimmäinen pelkästään peleihin keskittynyt.

”Jokainen Tekesin peliyrityksiin laittama euro on tuonut yhteiskunnalle 6–24 euroa. Verotuloja on tullut satoja miljoonia euroja ja suurin osa pääomasijoituksia saaneista yrityksistä on saanut rahoitusta Tekesiltä. Näen Skenen suurimpana ansiona nimenomaan tuen peliliiketoiminnan kehittämiseen. Tällä on saatu etenkin startupit miettimään, miten tuote viedään markkinoille sekä miten se jaellaan ja markkinoidaan. Suurin osa Skenessä mukana olleista firmoista oli startupeja, mutta Tekesin rahoitus kannusti myös pidempään toimineita peliyrityksiä uusiutumaan”, kertoo Skenen päällikkö Kari Korhonen.

Elämä Skenen jälkeen

”Skene päättyy tänä vuonna, mutta varmaa on se, että Tekes jatkaa peli-liiketoiminnan kehityksen rahoitusta. Tavoitteena on 10 miljoonan euron

vuotuinen rahoitus parhaille peliyrityk-sille uusien konseptien kehittämiseen. Suomen maine maailmalla pelinkehi-tyksen to be -paikkana on vankka. Se yhdistettynä Tekesin rahoitukseen tuo meille parhaat osaajat ja kiinnostaa sijoittajia.”

Korhonen muistuttaa rahoituksen hakemista miettiviä: ”Yritys pystyyn, vakuuttava liiketoimintasuunnitelma kasaan, hyvä tiimi sitä toteuttamaan ja rahaa on löydyttävä myös omasta taskusta.”

Skene-ohjelman koordinaattorei-na toimivat Suomen pelialan keskus Neogamesin KooPee Hiltunen ja Suvi Latva. n

www.tekes.fi/skene

http://www.tekes.fi/skene


08 tekesin uutisia

PIKAKURSSI PIILAAKSOSSA

Seuraa meitä Twitterissä: Ajankohtaista Tekesin rahoituksesta ja palveluista startupeille @TekesStartup

Piilaakson kuulumisia ja tietoa kiihdyttämöohjelmista: tekes.fi/usa

TEKSTI JA KUVA: MARITA SEULAMO-VARGAS

M2Talentin perustaja Mikko Armila oli tyytyväinen tiiviiseen kaksiviikkoiseen ohjelmaan.

“Kun otetaan yhteen paikkaan 15 yrittäjää eri puolilta maailmaa, tapahtuu oivalluksia. Kävimme laajasti läpi, miten Piilaakso ja sen markkinakanavat toimi-vat. Henkilöstö, puhujat ja mentorit olivat vahvaa joukkoa.”

Palo Altossa toimiva Blackbox on yksi monista vaihtoehdoista, joita ulkomaiset startupit voivat hyödyntää pyrkiessään Yhdysvaltain markkinoille. Yrityskiihdyttämöt ja -hautomot tarjo-avat kehikon, jolla pääsee kiinni paikalli-seen ekosysteemiin.

Armila sai heti toimivia kontakteja ja pääsi esimerkiksi tapaamaan kumppa-nuusehdokasta Stanfordin yliopistossa.

Upotuskasteen Piilaaksoon saivat tänä kesänä myös Antti Rikkinen Zero Keybordista ja SportConnectin Tomi Terentjeff.

Terentjeff jäi Kaliforniaan jatka-maan kontaktien ja kumppanien kerää-mistä. Hän muistuttaa, että verkosto vaatii ylläpitoa.

“Ei riitä, että tapaat ihmisen ker-ran. Kontaktit ovat vähän kuin tiimala-sin hiekka: jos et käännä sitä tarpeeksi usein, niin kupu tyhjenee.”

Läsnäolo on ratkaisevan tärkeää, Terentjeff uskoo. “Et voi mitenkään ke-hittää juuri näille markkinoille sopivaa tuotetta olemalla muualla.”

Zero Keyboardin Rikkinen suosit-telee Blackboxia yrittäjille, jotka ovat menossa Yhdysvaltain markkinoille tai

hakemassa sieltä rahoitusta. “Se on hyvä ja kova koulu. Yrittäjille

osoitetaan aika selkeästi, mitkä ovat yrityksen tarinan heikkoudet.”

Tarinan pitäisi mieluiten olla huikea, sillä Piilaaksossa vaatimattomuus ei kaunista.

“Me suomalaiset usein kerromme vain sen, mitä on jo olemassa. Emme ole oppineet hehkuttamaan isoa visiota. Piilaaksossa hehkutus on täysin normaa-lia ja siten syntyy ratkaisuja, jotka todella muuttavat ihmisten tapoja toimia”, Rikkinen painottaa.

Blackboxin perustaja Fadi Bishara on ollut rakentamassa useita startup-peja. Hän patistaa yrittäjiä rohkeuteen. “Pohjoismaalaiset ovat hyvin valmistau-tuneita ja haluaisin nähdä heissä enem-män kunnianhimoa.”

Kaksiviikkoinen kurssi maksaa 15 000 dollaria, johon kuuluvat matka-kulut kotimaasta Palo Altoon, koko oh-jelma sekä yöpyminen ja ateriat. Haki-joita on ollut tuhansia ja seula on tiukka. Huomiota kiinnitetään erityisesti perus-tajien tasoon.

“Pidämme yrittäjistä, joilla on tun-neside ongelmaan, jota he ovat ratkaise-massa. Yrittäjät, jotka luovat lisäarvoa ja sitoutuvat, voittavat aina enemmän kuin ne, jotka vain seuraavat trendiä tai tilai-suutta tienata rahaa”, Bishara sanoo.

Blackboxin huipennuksena kurssilai-set esittävät ehostetun kutsunsa sijoitta-jille. Yrityksen ydin pitäisi mahtua seitse-mään sanaan. Näin suomalaiskolmikko tiivisti myyntipuheensa:

M2Talent: MAZHR-applikaatio – Personal headhunter in your pocket.

Zero Keyboard: Most powerful way to input information on mobile.

SportConnect: Engagement plat-form for sports and fitness influen-cers. n

Vaatimattomuus ei kaunistaMiten kerrot yrityksesi tarinan seitsemällä sanalla? Kolme suomalaista yrittäjää muokkasi tätä ja startupin muita avainkysymyksiä elokuussa Blackbox-kiihdyttämössä Kalifornian Piilaaksossa.

http://tekes.fi/usa


uusia julkaisuja

Cleantech takes over consumer marketsCleantech muuttuu digitaalisuuden kautta läpileikkaavaksi teemaksi niin valmistavassa teollisuudessa kuin palvelualan liiketoiminnassakin, mutta erityisesti jokapäiväisessä elämässämme: asumisessa, liikkumisessa ja syömisessä. Kuluttaja siirtyy kiertotalouteen.

Biotalouden uudet liiketoiminnot

Biotalous on laaja aihealue, joka käsittää hyvin erilaisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Uudistuvas-sa ohjelmatoiminnassaan Tekes edistää entistä enemmän uusien liiketoimintaekosysteemien ke-hittymistä kansainvälisille kasvu-markkinoille.

Valmistelussa testataan uut-ta Team Finland -yhteistyömal-lia, jossa Tekes yhdessä kumppa-niensa kanssa aktivoi uudistavia visioita ja tukee näitä toteutta-via hankkeita. Tähtäimenä on no-peuttaa osaamisten muuntumis-ta kaupallisiksi ratkaisuiksi.

CleanWeb – Scale and profit

Valmisteilla olevan ohjelmatoi-minnan tavoitteena on synnyttää nopeasti skaalautuvaa cleantech-liiketoimintaa ja nopeuttaa cleantech-yritysten markkinoil-lemenoa.

Kuluttajakeskeiset liike-toimintamallit ovat globaalisti cleantechin kasvava ala, jossa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Esimerkkialueita ovat inter-netpohjaiset ratkaisut, älykkäät energiaverkot ja niiden globaalit liiketoimintaekosysteemit.

Esineiden internet

Tekes käynnisti 2015 alussa kol-me ohjelmaa, joissa digitaalisuus on uudenlaisen liiketoiminnan ydin. Ohjelmat keskittyvät teol-liseen internetiin, digitaaliseen terveydenhoitoon ja uuden suku-polven langattomiin tietoverkkoi-hin. Näiden ohjelmien teemoja, erilaisista laitteista tai ihmisistä antureilla kerättävä data, sen luotettava, turvallinen ja nopea siirtäminen sekä analysointi voidaan soveltaa suoraan uuteen Esineiden internet -ohjelmaan. Tekesin kolme digiohjelmaa, Finpron Industrial Internet – Capitalize your knowledge -kasvuohjelma ja muun muassa SHOKien digitaalisuutta käsitte-levät tutkimusohjelmat kytke-tään tiiviimmin toisiinsa osana Esineiden internet -ohjelmaa.

Tavoitteena on, että uudet ohjelmat käynnistyvät vuoden 2016 alussa. n

TEKES VALMISTELEE OHJELMATOIMINTAA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEISIINTekes valmistelee kahta ohjelmakokonaisuutta kärkihankkeen biotalous ja puhtaat ratkaisut -alueelle sekä ohjelmaa liittyen digitaalisuuden hyödyntämiseen. Toimia valmistellaan Team Finland -yhteishankkeina.

TEKSTI: SANNA NUUTILA JA KAJ NORDGREN

09

TEKESIN KATSAUKSIA

TEKESIN ESITTEITÄ

Tekes funding for companies – Renew, Test, Grow global Englanninkielinen rahoitusesite

Avustusta, lainaa vai molempia? Tekesin rahoituksen vaikuttavuus yritysten kasvuun 324/2015Selvityksen mukaan innovaation vaikuttavuus kasvaa, kun yritys panostaa tutkimuksellisuuteen alkuvaiheen kehityksessä. Paras tulos Tekesin rahoituksesta syntyy silloin, kun yritys saa avustusta alkuvaiheessa tutkimukseen ja myöhemmin lainaa markkinoille menoon.

YHTEISJULKAISUJA


10 suunnannäyttäjäTEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: MARKUS SOMMERS

kasvoi suurten joukkoonReimaKun lasten ulkoiluvaatteiden valmistajan Reiman johto tutustuu uusiin markkinoihin tai vierailee tutuilla markkinoilla, asiaan kuuluu kierros eri kaupoissa. Näin selviää parhaiten, mitä milläkin markkina-alueella arvostetaan.

”Ulkoilukulttuuri ja pu-keutumiskulttuu-ri ovat esimerkiksi Ranskassa kovin eri-

laisia kuin Suomessa. Lapset eivät me-ne ulos säällä kuin säällä. Ehkä viikon-loppuisin puistoon, tai saatetaan men-nä vuorille laskettelemaan. Ranskas-sa olemme enemmän laskettelubrändi”, Reima Oy:n toimitusjohtaja Elina Björk-lund sanoo.

Kun Reima lanseerasi itsensä Kii-nassa vuonna 2012, tulokulma siellä oli suomalaiset oppimis- eli PISA-tulokset: Kiinassa arvostetaan koulutusta. Björk-lundin mukaan on tutkimuksin todistet-tu, että lapsi nukkuu ja oppii paremmin ulkoiltuaan.

Reimalla on vain yksi valikoima, vaikka yritys onkin mukana monilla markkinoilla. Björklund tosin huomaut-taa, että jokin malli luultavasti tulee myymään hyvin esimerkiksi Venäjällä.

”Meidän tavoitekuluttajamme on urbaani perhe. Yhä enemmän ostopää-töksiä on tekemässä myös isä, kun ai-kaisemmin päätökset teki lähes sata-prosenttisesti äiti. Tavoiteperheemme asuu metropolissa ja vanhemmat to-dennäköisesti harrastavat liikuntaa. Tä-mä pätee niin Kanadassa, Kiinassa kuin Venäjälläkin.”

Eri markkina-alueiden sisälläkin nä-kyy eroja mieltymyksissä. Björklund mainitsee Kanadan Quebecin ja Onta-rion, joilla halutaan vaatteisiin moniväri-


Elina Björklund, 45Koulutus KTM 1994, IDBMpro 2003Ura Reima, toimitusjohtaja, 2012 - Konsulttina ja yrittäjänä Kiinassa,

2010–2012 Iittala ja Fiskars Home, useita ylimmän

johdon tehtäviä 2004–2010 Konsulttina ja yrittäjänä Suomessa,

2001–2004 Merita Pankkiiriliike, pääanalyytikko,

1996–1999Perhe mies ja kolme lastaHarrastukset juoksu, tennis, lukeminen


syyttä ja printtiä, kun taas länsirannikol-la arvostetaan yksivärisiä vaatteita.

Brändille oltava uskollinen

Björklund painottaa, että markkinoi-ta täytyy tunnustella tarkalla silmällä il-man, että brändin ydintä muutetaan. Hänen mukaansa omalle brändille pitää olla uskollinen.

Jotta bisneksestä saa kaupallises-ti toimivaa, haetaan skaalaetuja. Tehok-kuuden lisäksi Björklund korostaa brän-din edistämisessä itsenäisyyttä, oman ajattelun merkitystä. Brändin rakenta-minen ei ole mielikuvien maalailua vaan sitä, että tarjotaan ratkaisu kuluttajatar-peeseen.

Björklund tähdentää myös, että brändin rakentaminen on pitkäjänteis-tä työtä. Hänestä tuntuu, että maailma on pullollaan hyviä ideoita, mutta ideat pitää viedä myös käytäntöön ja seurata niiden toteuttamista.

Taito on tehdä sellaisia vaattei-ta, jotka mahdollistavat ulkoilun ja ovat

vanhemmista ja lapsista kivannäköisiä. Björklund tunnustaa, että muodin maa-ilma on visuaalinen ja että ihmiset vies-tivät pukeutumisellaan, mutta hän nä-kee kuitenkin, että Reima toimittaa lap-sen työvaatteita.

Talouden alamäissä Reima pär-jää Björklundin mukaan hyvin. Suomes-sa Reiman vuosikasvu on tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä 15 pro-senttia. Björklund pitää kasvua hurjana etenkin, kun lastenvaatteiden markkinat ovat Suomessa supistuneet samaan ai-kaan kahdeksan prosenttia. Koko maa-ilmassa Reiman volyymikasvu on parin-kymmenen prosentin luokkaa. Venäjällä yritys kasvaa tänäkin vuonna, myös eu-roissa mitattuna.

Osa Reiman vastuullisuuslupausta on Björklundin mukaan se, että yrityk-sen valmistamat vaatteet kestävät käy-tössä niin, että nuoremmat sisarukset-kin voivat niitä käyttää. Hänellä itsellään on kolme lasta, joista kolmas sai uusia Reima-vaatteita vasta, kun äidistä tuli toimitusjohtaja.

Test Patrol luotaa kuluttajien näkemyksiä

”Meillä on Test Patrol -ohjelma, jos-sa vanhemmat voivat arvioida Reiman vaatteita. Nyt syksyllä meillä on käyn-nissä esimerkiksi Ruotsissa rekrytointi-kampanja, johon hakee tuhansia ehdok-kaita viikottain. Lapset testaavat jotain uutta tuotettamme, ja vanhemmat ker-tovat kokemuksista Facebookin sulje-tussa ryhmässä, jota Reimalla seurataan tiiviisti. Ryhmän ansiosta ihmiset voi-vat myös kommentoida toistensa koke-muksia.”

Reima myy itse suoraan kuluttajil-le entistä enemmän. Tänä vuonna suo-ramyynnistä tulee noin 25 prosenttia. Noin 10 prosenttia tulee omasta on-line-myynnistä. Omia myymälöitäkin on, mutta Björklundin mukaan yrityksel-lä ei ole aikeissa avata sataa tai kahta-sataa omaa myymälää.

Omasta kanavasta yritys näkee he-ti, mikä myy. Sen sijaan silloin, kun toi-mitaan jälleenmyyjien kautta, ostajat ei-

”Olemme tavallaan kuin Nokian Renkaat, teemme lapsen työvaatteita.”


suunnannäyttäjä 22TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Reima on kehittänyt älyvaatteita Tekesin rahoituksella. Tuloksena syntyvissä ulkoiluvaatteissa käytetään esineiden internet -teknologiaa.

Vaatteisiin liitettyjen antureiden avulla vanhemmat voivat seurata sitä, kuinka paljon heidän lapsensa liikkuu. Liikkuminen on pelillistetty niin, että myös lapset voivat itse osallistua.

Björklundin mukaan älyvaatteet ovat osa Reiman digistrategiaa, jota hän pitää yrityksen varsinaisena happo-testinä: ”Kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta asioiden tekeminen oikeasti vaatii uudelleenajattelua koko yrityk-sessä tuotekehityksestä ja logistiikasta markkinointiin.”

Älyvaatteet kehitteillä

vät välttämättä uskalla ottaa esimerkik-si uutta väriä myyntiin. Björklund antaa esimerkin valkoisesta parkatakista, jota ostajat eivät uskaltaneet ostaa värin li-kaherkkyyden vuoksi, mutta jonka yri-tys myi loppuun nopeasti omien kana-viensa kautta ja pystyi näin suosittele-maan mallia jälleenmyyjillekin seuraa-vana kautena.

Reima panostaa Björklundin mu-kaan näkyvyyteen verkossa. Yritys ha-luaa puhua suoraan kuluttajan kanssa. Reima myös testaa tuotteitaan päivä-kodeissa.

Reiman osake-enemmistön omis-taa amerikkalainen sijoitusyhtiö The Ri-verside Company. Reiman palveluk-sessa on suomessa noin 100 henkeä ja muissa maissa noin 120. Yhtiön liike-vaihto vuonna 2014 oli noin 75,4 mil-joonaa dollaria. Liikevaihto kasvoi 21 prosenttia edellisestä vuodesta. n


14 teemaTEKSTI: HANNA ARTMAN

J oukkorahoitus on vanhimpia tapoja rahoittaa hankkeita, mutta sellaisena kun se nykyään

tunnetaan, se syntyi vasta vuosina 2007-2008 Yhdysvaltain finanssikriisin myötä.

Joukkorahoituksessa rahoituksen annamme me tavalliset sukankulut-tajat sijoittajien sijaan. Pääomaa voi yrittää hakea kuka tahansa mistäpäin maailmaa tahansa millaiselle idealle tahansa. Me päätämme, mikä hanke saa rahoitusta.

Joukkorahoituksessa suhteilla ja verkostoilla on valtavasti merkitystä

Suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa joukkorahoituskampanjan onnistumi-seen, on kampanjan tekijöiden omien verkostojen laajuus ja niiden saaminen kampanjan tukijoiksi sen ensimmäisten päivien aikana.

Suomalaisen Ambroniten perus-tajiin kuuluvan Mikko Ikolan mukaan, keskimäärin kolmannes kampanjoiden joukkorahoituksesta tulee tutuilta, toi-nen kolmannes tuttujen tutuilta ja vain kolmannes generoituu joukkorahoitus-alustan kautta.

Yhteensä nämä kolme ryhmää sijoittivat joukkorahoitukseen viime vuonna 16,2 miljardia dollaria. Tämän vuoden kuluessa heidän odotetaan rahoittavan 34,4 miljardilla dollarilla erilaisia joukkorahoitushankkeita. (2014 Crowdfunding Report).

Suomelle joukkorahoituksessa liikkuva pääoma on merkityksellistä samasta syystä kuin Yhdysvalloillekin. Suuri osa joukkorahoitukseen laitetusta rahasta valuu kasvuyhtiöille, jotka luo-vat työpaikkoja ja innovaatioita.

Yritykselle joukkorahoitus on paljon muutakin kuin rahaa

Joukkorahoituskampanja voi olla huip-puluokan markkinointia. Kansainvälinen media seuraa suosituimpia joukko-rahoitusalustoja tarkkaan, ja nostaa mielenkiintoisia hankkeita ja tuotteita uutisiinsa tavan tästä.

Joukkorahoitus tarjoaa yrityksille myös luontevan keskusteluyhteyden potentiaalisiin asiakkaisiin. Tämän on sanottu kiinnostavan erityisesti isoja korporaatioita, jotka pääoman sijaan hakevat joukkorahoituskampanjoillaan ensisijaisesti tuntumaa potentiaalisiin markkinoihin ennen massatuotannon

aloittamista. Edelläkävijöitä tässä ovat olleet muun muassa Sony ja Honda.

Huolellisesti valmisteltu kampanja on kaiken ydin

Joukkorahoituksen tunnettuuden kasvaessa myös sitä hakevien yritysten määrä monipuolistuu ja moninkertais-tuu. Tämä lisää kilpailua.

Jotta kovenevassa kilvassa huo-miosta ja pääomasta voi pärjätä, oma kampanja pitää olla harkittu ja taiten toteutettu. Huolimaton kampanja voi pahimmillaan viedä yrityksen ahdinkoon pika-aikataululla muun muassa väärin mitoitetun lainan tai huolimattomasti laaditun osakassopimuksen myötä.

Askelmerkkejä joukkorahoitukseen: mitä, milloin, kenelle, miten

Team Finland Future Watch -palvelun uusi käytännönläheinen opas avaa joukkora-hoitusmuotojen hyötyjä ja riskejä ja antaa vinkkejä kampanjaa suunnitteleville. n

- vain puoliksi pääomaaJoukkorahoitus on tapa hakea rahoitusta kansan syviltä riveiltä. Vaikka volyymit ovat vielä maltillisia, ne tuntuvat tuplaantuvan vuosittain.

Joukkorahoitus

Lue opas verkossa: www.tekes.fi/joukkorahoitus

http://www.tekes.fi/joukkorahoitus

KOKEILUALUSTOILLA RAKENNETAAN UUTTA 5G-VERKKOIHIN PERUSTUVAA LIIKETOIMINTAA


AmbroniteVastikepohjainen joukkorahoituskampanja Indiegogossa

Kerätty pääoma: 91 897 euroa

Pääoman ohella kampanja oli markkinointiteko, joka poiki näkyvyyttä kansainvälisissä medioissa kuten Time, Forbes, Wired ja Business Insider. Kansainvälisen median huomaama kampanja on sittemmin auttanut yhtiötä pääsijoittajatapaamisissa Piilaaksossa.

MobidiagLainapohjainen joukkorahoituskampanja Vaurauden avulla.

Nostettu laina: 200 000 euroa

Joukkorahoituksen avulla nostettu laina mahdollisti tuotteen kehittämistyön katkotta.

CityvarastoOsakepohjainen joukkorahoituskampanja Invesdorissa

Kerätty pääoma: 1 008 385 euroa

Pääoman ohella kampanjan haluttiin laajentavan yhtiön omistuspohjaa ja antavan tukea valuaation määrittelyssä lähitulevaisuuden listautumista ajatellen.

5GTNF kokoaa Suomen tärkeimmät 5G-testiverkot yhdeksi ko-keilualustaksi. Tällä edistetään digitaalisuus-alueen tutkimus- ja kehitystoimintaa yli perinteisten toimialarajojen. Kyse on maail-man ehdotonta huipputasoa olevasta hankkeesta. Testialustoilla yritykset voivat kehittää uusia ideoita ja liiketoimintamalleja, joil-la voidaan vauhdittaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Esi-merkkejä ovat tulevaisuuden liiketoimintamallien pilotointi to-sielämää vastaavissa käyttötilanteissa sekä olemassa olevien ja uusien radiotaajuuksien tehokas hyödyntäminen digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin.

”5G Test Network Finlandissa ovat edustettuina niin tietolii-kennealan suuret globaalit toimijat, pk-yritykset, verkko-operaat-torit, viranomaiset, yliopistot kuin tutkimuslaitoksetkin. Ainut-laatuista 5GTNF:ssä on lisäksi se, että maailman kolme suurinta verkkovalmistajaa Nokia, Ericsson ja Huawei tekevät testiympä-ristössä yhteistyötä. 5GTNF on osoitus Suomen houkuttelevuu-desta globaalina osaamiskeskittymänä ja se luo vahvan pohjan digitaaliselle tulevaisuudellemme”, kertoo Tekesin 5thGear-ohjel-man päällikkö Mika Klemettinen.

TEKSTI KAJ NORDGREN KUVA: SUSANNA LEHTO

www.5gtnf.fi www.tekes.fi/5g

Tietoliikennealan globaalit kärkiyritykset, tutkimuslaitokset ja valtio yhdistävät voimansa Tekesin 5thGear-ohjelman laajassa 5G Test Network Finland (5GTNF) -testiympäristössä.

5G

http://www.5gtnf.fi

http://www.tekes.fi


16 teemaTEKSTI: ANNA-MAIJA IKONEN KUVAT: MARKUS SOMMERS, ISTOCKPHOTO

On tärkeää, että teollisuuden edustajat istuvat samassa pöydässä tutkijoiden kanssa, vaikka siitä ei aina heti euroja synny


– Fazer teki siitä bisneksen

KAURAKaura on tiedetty terveelliseksi jo pitkään. Aivan uuden merkityksen sen terveysvaikutuksille antaa kaurasta erotettavat aineosat beta-glukaani, kauran proteiini ja öljy. Fazer Mylly on aloittanut näiden aineosien tuotannon, jonka teknologia perustuu Teknologian tutkimuskeskukselta (VTT) lisensoituun menetelmään.


Terveysvaikutteisten elintar-vikkeiden ja niiden raaka-ai-neiden kysyntä alkoi huimasti kasvaa maailmalla, myös

suomalaiselle tärkeän kauran. Vastatak-seen kauran kysynnän kasvuun Fazer rakennutti kauramyllyn 2013. Fazer Mylly, joka on toiminut vuodesta 1971 Lahdessa valmistaa viljaraaka-aineita vehnästä, rukiista ja kaurasta niin omille leipomoille kuin laajentuneeseen vientiin.

EU on hyväksynyt kauran terveys-väittämät. Sen sisältämä beta-glukaani alentaa veren kolesterolia ja tasapai-nottaa verensokeria. Kaurajyvän kuidun on todettu lisäävän vatsan ja suoliston hyvinvointia.

”Kauramyllyn käyttöönoton jälkeen Fazer halusi päästä seuraavalle tasolle ja päätti ryhtyä valmistamaan kaurasta terveysvaikutteisia raaka-aineita”, kertoo Fazer Myllyn tutkimus- ja kehityspääl-likkö Markku Mikola. Kun VTT:ltä oli mahdollisuus lisensoida teknologia, jonka avulla terveelliset aineosat voidaan erottaa kauran jyvistä, teki Fazer inves-tointipäätöksen. Se rakennutti kauramyl-lyn yhteyteen uuden valmistuslinjan, jolla arvokkaat aineosat kaurasta erotetaan. Kyseessä oli mittava investointi.

Kaura taipuu moneksi

”Kaura on hyvä vilja elintarvikeraaka-ai-neena. Koska sen maku on neutraali, se on helppo sisällyttää erilaisiin tuotteisiin. Jos muffinssiin lisätään 1 g beta-glukaania, on se jo terveysvaikut-teinen.”

Kaura vastaa hyvin myös maail-malla vallitsevaan terveysinnostukseen. ”Kaura on luonnollinen raaka-aine, ei synteettinen, ja sitä on syöty satoja vuosia. Me käytämme VTT:n ja Luon-nonvarakeskuksen (Luke) kehittämää menetelmää. Tiivistämme niitä aineosia, joita terveysvaikutteiseen elintarvik-keeseen voidaan käyttää. Tiivistämme terveyttä jyvistä ja myymme sitä eteen-päin”, toteaa Mikola.

Kauran terveellisiä aineosia voidaan hyödyntää välipalapatukoissa, kekseis-sä, maitotuotteissa, leivissä ja ravin-tolisissä sekä kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena.

Rahoitus innovaation kaupallistamiseen mahdollisti lisensoinnin

Suomessa on ollut vahvaa kauraosaa-mista jo 30 vuotta. Tutkimus, johon lisensoitu innovaatio pohjautuu, aloitet-tiin jo 2003. Vaati pitkän kehityspolun, että toimiva fraktiointiteknologia saatiin kaupallistamisvaiheeseen.

”VTT:n ja Luken kehittämä frak-tiointiteknologia perustuu kauran rasvojen uuttoon yhdistettynä moder-niin jauhatus- ja luokitteluteknologiaan”, kertoo johtaja Anu Kaukovirta-Norja VTT:ltä.

”Kun hanke aloitettiin, kauran beta-glukaaniteknologiaa oli kehitetty ja yritetty kaupallistaa Suomessa jo reilun

Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTL) -rahoitusRahoituksen tavoitteena on valmistella tutkimuksen huipputulosten kaupallistamista uutena liiketoimintana Suomessa, joko perustettavien yritysten kautta tai uutena liiketoimintana jo olemassa olevassa yrityksessä lisensoinnin kautta.

Jos TUTL-projekti lähtee eteenpäin lisensointikylki edellä, Tekesin odotusarvo on, että kyseessä on merkittävä lisensointi, joka realisoituu esimerkiksi uutta liiketoiminta-avausta rakentavan investoinnin muodossa.

Vuodesta 2012 Tekes on rahoittanut TUTL-projekteja noin 280 kpl.

Tekesin rahoitusta hankkeet ovat saaneet 83 miljoonaa euroa.

TUTL-rahoitus jatkuu myös ensi vuonna.

vuosikymmenen ajan, mutta prosessin kannattavuus ei ollut tarpeeksi hyvä. Tässä hankkeessa oli tavoitteena kehit-tää teknologiaa, jossa beta-glukaanin lisäksi saadaan kaurasta muitakin arvo-jakeita kuten rasvat ja proteiini erilleen ja käytettäväksi erilaisissa sovelluksissa ja näin parannetaan prosessin koko-naiskannattavuutta”, selvittää Kaukovir-ta-Norja.

Vuonna 2011 VTT käynnisti hank-keen kaurapohjaisen, kolesterolia alen-tavan elintarvikeingredientin kaupallis-tamiseksi ja haki hankkeelle Tekesiltä rahoitusta. ”Tekes myönsi hankkeelle rahoituksen Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTL) -rahoituksena rahoituksen ensimmäisellä kierroksella 2012, kun uusi TUTL-rahoitus aloitet-tiin,” kertoo Tekesin teknologia-asian-tuntija Inkeri Huttu.

Fazer lisensoi patentin VTT:ltä Tekesin rahoittaman hankkeen jälkeen. ”Tutkimushankkeiden lisensointien pitäisi kaikkien olla tällä tasolla. Tämä


”Olisi tärkeää saada rahoitusta hyvien innovaatioiden soveltamiseen, kun on olemassa jo hyvä verkosto ja hyviä innovaatioita. Tälläkin puolella tarvitaan riskirahoitusta”, toivoo Mikola

Tiivistämme terveyttä jyvistä ja myymme sitä eteenpäin


22 teemaTEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: WELLO, ISTOCKPHOTO

SUURTEN JA PIENTEN YRITYSTEN YHTEISTYÖ ON ENERGISTÄ TOIMINTAATekesin asiakaskunta on entistä kiinnostuneempi suurten ja pienten yritysten välisestä yhteistyöstä. Kumppani- ja osaamishaut, ideakilpailut, suuryritysten tiloissa toimivat startupit, hackathonit sekä tarpeettomiksi käyneiden ideoiden ja patenttien kierrätys ovat esimerkkejä suurten ja pienten yritysten yhteistyöstä.

on Tekesin tavoite näissä hankkeis-sa”, toteaa Huttu, joka oli hankkeen hankevastaavana Tekesissä.

Mikola myöntää, että lisensoin-nin ja investoinnin jälkeen piti tehdä paljon työtä ”On aina haastavaa kun siirrytään laboratoriosta tehdasmit-takaavaan. Tässä kuitenkin tehtiin onnistunutta yhteistyötä VTT:n kanssa”.

Yritysten ja tiedeyhteisön verkottumista tarvitaan

”Tämän tyyppisten tutkimustulos-ten siirto yrityskäyttöön vaatii hyvää verkottumista”, vahvistaa Mikola.

Suomalainen tiedeyhteisö, joka käsittelee viljapohjaisia materiaaleja, tuntee toisensa hyvin ja on tehnyt yhteistyötä ainakin 80-luvulta asti.

Mikola tähdentää, että koska heidän yksikkönsä ei tee tutkimusta, on tärkeää, että on olemassa ver-kosto, jossa myös he ovat mukana. On mahdollisuus toimia rajapinnas-sa ja tietää, mitä toisella puolella tehdään.

”On tärkeää, että teollisuuden edustajat istuvat samassa pöydässä tutkijoiden kanssa, vaikka siitä ei aina euroja synny.”

”Fazerin kauravalmisteista suurin osa menee vientiin. Nyt terveysvaikutteinen raaka-aine on saatu tuotantovaiheeseen. Seuraa-va askel on kansainvälinen esittäy-tyminen joulukuussa Food Ingredi-ents Europe -messuilla Pariisissa”, kertoo Mikola. n


Suuryritykset saavat yhteis-työstä yrittäjähenkisyyttä sekä uutta osaamista ja uusia näkö-kulmia. Pienet yritykset saavat

yhteistyöstä uutta bisnestä ja referensse-jä markkinoille pääsyyn.

Fortum on tehnyt useita projekteja pienten yritysten kanssa.

"Pienten yritysten kanssa toimiessa projektit ovat selkeästi kustannustehok-kaampia ja valmistuvat nopeasti. Se on todella vahva yhdistelmä uuden kokei-lemiseen. Lisäksi startupit kuuntelevat tarkasti asiakkaan toiveita, koska näillä yrityksillä ei vielä ole kovinkaan montaa maksavaa asiakasta."

"Kiinnostavimpien toimijoiden kanssa pyrimme tekemään mahdollisim-man nopeasti pilotin. Se on ehdottomasti tehokkain tapa osoittaa pienen yrityksen osaaminen ja kyky toimia tiiminä", kertoo kasvuhankkeiden päällikkö Mikko Huumo Fortumilta.

Yksi esimerkki yhteistyöstä on Fortum Oyj:n ja Wello Oy:n aaltoener-gian tutkimushanke. Wellon kehittämä ”Pingviini” on veden pinnalla toimiva laite, joka ottaa talteen aaltojen liike-energi-aa ja tuottaa siitä generaattorin avulla sähköä.

"Wellon tavoitteena on tulla aalto-voimaloiden tekijöiden mersuksi maail-massa."

Hankkeessa kehitetään ja operoi-daan suomalaista aaltovoimatekniikkaa yhdessä britannialaisten ja ruotsalaisten asiantuntijoiden kanssa Cornwallissa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 24,5 mil-joonaa euroa, ja se on saanut merkittävän osan rahoituksesta EU:n Horisontti 2020 puiteohjelmasta.

Toinen esimerkki Fortumin yhteis-työstä pienen yrityksen kanssa on joen-suulainen Process Genius. Yhtiön kehit-

Wellon aaltovoimala tekee puhdasta energiaa "pingviinitekniikalla".

tämä 3D-mallinnus tuo halutun prosessin tai kokonaisen tehtaan yhden käyttöliitty-män alle. Helppokäyttöisen ja visuaalisen käyttöliittymän hyödyt konkretisoituvat kustannussäästöinä ja parantuneena työ-turvallisuutena. Fortum kehittää ratkaisua pyrolyysilaitoksen virtualisointiin. Yhteis-työ sai alkunsa Lahden seudun kehitys-yhtiö Ladecin hallinnoimasta Corporate Venture -ohjelmasta.

Tekesin asiakaskunnasta löytyvät huipputoimijat sekä pienistä että suurista yrityksistä ja siksi Tekesin olisi luontevaa auttaa näitä yhteistyöhön.

"Toisaalta olemme tunnistaneet myös sen, että alalle on syntynyt uusia yrityksiä, jotka järjestävät innovaatiokil-pailuja ja auttavat yrityksiä startup-ohjel-mien toteuttamisessa. Siihen uskon, että meillä on paljon annettavaa suuret-pienet -yhteistyöhön ja pystymme tukemaan eri tavoin tätä toimintaa. Ottakaa rohkeas-ti yhteyttä ja tulkaa keskustelemaan omasta ideastanne", rohkaisee Tekesin asiantuntija Johanna Kosonen-Karvo. n

Mikä on hackathon ?

Hackathon on muutaman päivän mittainen tapahtuma, jossa koodarit ja idearikkaat ihmiset tapaavat toisensa ja kehittävät annettuun aiheeseen uusia ratkaisuja. Esimerkiksi kaupungit voivat avata tietovarantojaan ja pyytää kehittämään niiden pohjalta uusia palveluja asukkaille. Yritys voi hackathonin kautta etsiä uusia konsepteja, koodeja tai liiketoimintamalleja.


22 teemaTEKSTI: EERO LUKIN KUVA: ISTOCKPHOTO

Avaa radio ja anna sen soida. Jos ohjelma ei herätä mitään reaktioita, anna vaan soida - mutta jos tykkäät tai et

tykkää, kerro se radiollesi peukuttamalla. Näin siitä kehittyy radio, jonka ohjelmasi-sältö mukautuu kuulijansa mieltymyksiin ja kuuntelutilanteisiin.

Uusintojen ja epäsopivien mainos-ten kuuleminen on mahdollista välttää. Tutkijoiden tavoitteena on lisätä radion toimintoihin puheentunnistus helpotta-maan viestintää esimerkiksi autoilun tai lenkkeilyn aikana.

Radio tunnistaa puheohjelmien samantapaisuudet puheentunnistuk-sen ja avainsanojen avulla. Personal Radio -palvelu ei vaaranna kuuntelijan yksityisyyttä, sillä suosittelukone ei käytä kuuntelijoiden henkilötietoja tai tietoja hänen kiinnostuksen koh-teistaan ja harrastuksistaan. Ennalta syötettäviä käyttäjäprofiilejakaan ei tarvita.

Radioasemille älykäs radio mer-kitsee mahdollisuutta tarjota entistä monipuolisempaa ja kohdistetumpaa ohjelmaa. Personal Radio auttaa myös

mainonnan kohdentamisessa: samasta asiasta kiinnostuneet on mahdollista tunnistaa suosittelukoneen avulla.

Uudenlainen radio on jo lähellä markkinoille tuloa.

”Monet järjestelmän osista ovat jo lähes valmiita tuotteita. Tarvitaan kuitenkin vielä yksityiskohtien kehittä-mistä, pilotointia ja testejä loppukäyt-täjillä, jotta monen toimittajan osista tehty kokonaisuus toimisi luotettavasti ja kuuntelijan kannalta yhtä mukavasti kuin tavallinenkin radio”, kertoo VTT:l-lä hanketta vetänyt Raimo Launonen.

VTT, Jutel, Yle, Radio Kajaus, Lingsoft, Unicom Consulting, Tampe-reen yliopisto, Lausumo Speech Techno-logies, Adfore Technologies ja Tieto ovat kehittäneet uudenlaista radiota Digile Oy:n Personal Radio -projektissa. Tekes on rahoittanut projektia. n

tietää mitä haluat kuunnellaÄLYKÄS RADIOTulevaisuuden radio tuntee kuulijan mieltymykset. Se myös tietää, milloin tarvitaan taustamusiikkia ja milloin on aikaa kuunnella keskittyneesti. Oppivan nettiradion prototyyppi perustuu VTT:n kehittämään suosittelukoneeseen ja sille etsitään parhaillaan kaupallistajia.


gallup 23TOIMITUS: TIINA LIFLÄNDER

KU

VA

: AN

TT

I AH

TIL

UO

TO

KU

VA

: SA

BIN

A S

TORS

JÖ

KU

VA

: JA

RI N

UPP

ON

EN

MISTÄ VERKOSTOSTA YRITYKSESI HYÖTYY ENITEN?

Marja-Leena Rautaparta-Ojala HR Manager, Alma Media Corporation

Veli Vento toimitusjohtaja, Finfoods Oy

Maiju Nupponen viestintäpäällikkö, Cramo Finland Oy

Alma Aluemediassa kaikki toiminta on riippuvaista verkostoista. Olemme siirtymässä hierarkioista jaettuun johtajuuteen ja muuttuviin tiimeihin. Media-alan myllerryksessä jokainen tiimi ja yksilö rakentaa verkoston oman onnistumisensa tueksi. On täysin mahdoton nostaa jokin verkosto tär-keimmäksi. On selvää, että haemme digitalisoitumisen tueksi osaamista ja kokemuksia sellaisilta toimijoilta, jotka ovat onnistuneet tekemään liiketoimintaa digitaalisilla palveluilla media-alalla ja muuallakin. Toisaalta verkostoituminen yrityksen sisällä on yhtä tärkeää. Uudet palveluinnovaatiot edellyttävät syntyäkseen verkostoja. Usein tätä yrityksen sisäistä verkos-toitumista saatetaan jopa aliarvioida. Verkostojen hyöty syntyy keski-näisestä sparrauksesta, osaamisen jakamisesta ja jalostamisesta sekä asiakastarpeen sekä ansaintamallien tunnistamisesta.

Finfoods Oy on vientikauppaan erikoistunut kauppahuone ja meillä on oma myyntitoimisto Pietarissa. Kuulumme useaan järjestöön kuten Helsingin Yrittäjiin ja olemme mukana monessa verkostossa. Kauppakamari on antanut meille laajempaa näkökul-maa ja tarjonnut eväitä johtamiseen, yrityksen kehitykseen ja liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Suomalais-Venä-läinen kauppakamari keskittyy nimensä mukaisesti Venäjän kaupan pulmiin, kehitykseen, barometreihin ja koulu-tukseen sekä järjestää seminaareja ja kontaktiretkiä Venäjälle. Se on tarjonnut hyvän paikan luoda kontakteja venäläi-siin liikekumppaneihin. Venäjän kaupan kilta on puolestaan hyvä keskustelu- ja tapaamispaikka ja tarjoaa alan ammatti-laisille mahdollisuuksia verkostoitua.

Hyödynnämme aktiivisesti Tekesinkin tilaisuuksia. Ne ovat olleet hyviä verkostoitumispaikkoja. Tekesiltä toivoisimme enemmän eväitä kansain-välistymiseen ja kansainvälisen kaupan verkostoitumistilaisuuksia.

Kansainväliset messut ovat myös mainioita kontaktien luomispaikkoja. Siellä tehdään ihan oikeasti kauppoja.

Uskon vahvasti, että tyytyväiset ja uskolliset asiakkaat ovat avain sekä nopeampaan kasvuun että parempaan kannattavuuteen, joten nimeäisin heidät tärkeimmäksi verkostoksemme. Asiakaslupauksemme on mainio päivä työmaalla ja sen avulla aiomme nostaa palvelutasomme koko vuokrausalan parhaaksi.

Ymmärtääksemme asiakkaitamme entistäkin paremmin, olemme luoneet Cramo Storyn, johon olemme saaneet tukea myös Tekesiltä. Cramo Story kertoo yrityskulttuuristamme – siitä, miten me toimimme asiakkaiden ja toinen toistemme kanssa. Sen pohjana on vahva asiakaslähtöisyys sekä halu vastata asiakkaiden tarpeisiin ja odo-tuksiin yhä paremmin. Toinen erittäin tärkeä verkostomme, eli henkilöstöm-me, on tehnyt lujasti töitä tehdäkseen tavoitellusta kulttuurista totta. Tämä työ jatkuu myös tulevina vuosina.


24 teemaTEKSTI: MINNA KEINONEN

Älykkäässä valaistuksessa tietotekniikka ja elektroniikka nivoutuvat yhteen. Erilaiset laitteet keräävät tietoa, jota ne jakavat keskenään ja hyödyntävät valaistuksen ohjaamisessa.

ÄLYKKÄÄSTI OHJATUSTA VALAISTUKSESTA SUOMELLE BISNESTÄ


Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa muka-na olevassa SenCity-hank-

keessa valaistusinfrasta tehdään palvelualusta, joka mahdollistaa kaupunkitilalle älykkäästi ohjatun

valaistuksen. Kertynyttä dataa hyö-dynnetään myös muiden, käyttäjäläh-

töisten palvelujen kehittämisessä.Kaupungeista SenCityssä ovat mu-

kana Helsinki, Lahti, Oulu, Raahe, Salo ja Tampere. Ne tarjoavat kaupunkiympäristöön sijoittuvia katuvalaistuksen pilotointikohteita,

joissa yritykset voivat testata omia ratkaisujaan. SenCityn yritysosapuolia ovat C2 SmartLight,

Karlux, Nokia, Tehomet ja Valopaa.Helsingin ja Tampereen suunnittelemat

pilotointikohteet sijaitsevat ydinkeskustassa tai ak-tiivisessa aluekeskuksessa. Raahessa ja Salossa pilotit tehdään asuinalueella. Oulun pilotti keskittyy koulun ja

monitoimitalon pihaympäristöön. Lahden pilotti ajoittuu vuonna 2017 pidettäviin talvikisoihin, jolloin älykästä

valaistusta koetellaan talviympäristössä.Tutkimuslaitoksista SenCity-hankkeeseen osallistuvat

Oulun yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta suunnittelee ja testaa pilottien visuaalisen ja toiminnallisen toteutuksen loppu-

käyttäjien eli kaupunkilaisten kannalta. VTT puolestaan vastaa pilotoinnin teknisestä tuesta sekä sensoroinnin tutkimuksesta ja

kehityksestä ulko-olosuhteissa. n


26 eu-rahoitusTEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: ISTOCKPHOTO

METGENIN ENTSYYMIT TUOVAT METSÄTEOLLISUUDELLE MILJOONASÄÄSTÖTProsessin nopeuttaminen, energiansäästö ja ympäristörasituksen pienentäminen ovat jatkuvia haasteita paperi- ja selluteollisuudelle. Kaarinalaisen MetGen Oy:n kehittämät entsyymit tarjoavat niihin ratkaisun, joka on menestynyt myös EU:n Horisontti 2020 -kisassa.


Vuonna 2008 perustetun MetGenin bisnesideana on nopeuttaa asiakkaan tuotantoprosessia, kutistaa energialaskua

ja pienentää tuotannon ympäristö-kuormaa. Hienon ohjauselektroniikan ja järjestelmien sijaan temppu tehdään kemiallisesti hajottajaentsyymeillä, joita yhtiö kehittää räätälintyönä eri proses-seihin sopiviksi.

Parhaimmillaan entsyymit kestävät jopa 90 asteen lämpötiloja ja tekevät hajotustyötä moninkertaisesti normaa-lia nopeammin. Esimerkiksi paperi- ja sellutehtaille tämä tarkoittaa vuosita-solla todella huomattavaa energian-säästöä.

”Räätälöityjä entsyymejä voi-daan hyödyntää myös jätepohjaisten biopolttoaineiden valmistuksessa sekä jätevesien puhdistuksessa. Tulevaisuu-dennäkymät ovat tältä pohjalta vähin-täänkin lupaavat”, lisää toimitusjohtaja Alex Michine.

Euroopassa uskotaan entsyymeihin

Viime keväänä yhtiö sai positiivisen rahoituspäätöksen EU:n Horisontti 2020 -ohjelman pk-instrumentista ja myöhemmin tänä vuonna uudesta, vähintään yhtä kilpaillusta Fast Track to Innovation -rahoituksesta.

”Pk-instrumentti tarjoaa ainutlaa-tuisen mahdollisuuden saada rahoitusta

ja löytää sopivia yhteistyökumppanei-ta”, Michine toteaa.

Entsyymibisneksen potentiaali on noteerattu laajemminkin, sillä Met-Gen on kiinnostanut rahoittajia alusta lähtien.

”Tekesistä ja Horisontti-ohjelmasta myönnetyn rahoituksen lisäksi yhtiö on saanut rahoitusta Averasta, Finn-verasta ja Suomen Teollisuussijoituk-sesta. Tärkeitä ovenavaajia ovat olleet myös vuonna 2010 voitettu European Venture -sijoittajakisa, ranskalainen pääomasijoittaja Sofinnova Partners sekä sveitsiläinen Emerald Technology Venture -rahasto.

”Tekesin tuki ja asiantuntemus on ollut todella tärkeää, kun olemme vieneet tuotettamme laboratoriosta teollisen tuotannon tasolle. Samalla olemme myös päässeet yli monen yri-tyksen kohtaloksi koituvasta kuoleman laaksosta”, toimitusjohtaja lisää.

Tähtäimessä ykköstila

Tutkimuslähtöinen yhtiö on tuomassa ensimmäisiä tuotteitaan markkinoille, joten liikevaihto on vielä pieni. Läpi-murto on Michinen mukaan kuitenkin jo käsillä ja vauhtiin päästessään kasvu tulee olemaan nopeaa.

”Tavoitteemme on nousta lignosel-luloosapitoisten biomassojen entsyy-mikäsittelyn globaaliksi ykköseksi”, toimitusjohtaja visioi. n

”Horisontti-ohjelman pk-instrumentti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden saada rahoitusta ja löytää sopivia yhteistyökumppaneita.”


28 kasvuyrityksen tarinaTEKSTI: PAULA BÖHLING KUVAT: MARKUS SOMMERS

Blueprint Genetics kasvaa ja kansainvälistyy vauhdilla. Liiketoimintamahdollisuudet ovat huikeat, ja ne aiotaan hyödyntää.

Helsingissä päätoimipaik-kaansa pitävä Blueprint Genetics Oy tarjoaa sairaaloille geenidiagnos-tiikka-analyysejä perin-

nöllisten sairauksien määrittämiseen. Yritys erottuu kilpailijoistaan siinä, että sen testit ovat sekä laadukkaita, nopeita että kustannustehokkaita.

Kaksi vuotta markkinoilla olleet tuotteet on löydetty hyvin. Asiak-kaina on jo 130 klinikkaa 17 maassa. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa, Kanada ja USA.

”Näemme, että olemme ratkaisseet alan kehitystä hidastaneet teknologiset ongelmat ja meistä tulee geenitestauk-sen johtava toimija maailmassa”, muo-toilee toimitusjohtaja Tommi Lehtonen.

Nopeasti eteenpäin

Kaikki alkoi Stanfordin yliopistosta. Siel-lä biologi Samuel Myllykangas kehitti uudenlaisen, kohdennetun menetelmän sekvensointiin eli DNA:n emäsjärjes-tyksen selvittämiseen. Viereisessä

laboratoriossa työskennelleet lääkärit Tero-Pekka Alastalo ja Juha Kosken-vuo näkivät menetelmän hyödylliseksi lääketieteelle.

Kolmikko perusti yrityksen palat-tuaan Suomeen vuonna 2012. Aluksi keskityttiin sydän- ja verisuonitau-teihin, joihin perustajilla oli vahva kliini-nen osaaminen.

Ensimmäinen vuosi meni tuo-tekehityksessä ja myyntiprosessin valmistelussa. ”Laboratoriovaihe ja sitä seuraava it-prosessi ovat varsin moni-mutkaisia, joten tuotekehitykseen piti panostaa paljon”, Lehtonen toteaa.

Tuotteet tulivat myyntiin kesäl-lä 2013. Siitä alkoi kaksivuotiskausi, jolloin hankittiin alalla välttämättömiä sertifiointeja ja akkreditointeja. Samalla viimeisteltiin myyntimallia ja lähdettiin kasvuun markkinoilla.

USA: myyntiä, myyntiä, myyntiä

USA:han mentiin alkuvuodesta 2015. Se oli olennainen ja oikea valinta, Lehtonen sanoo.

valmiina kasvuloikkaanBIOYRITYS

Terveydenhuolto on taloudellisesti vaikeinakin aikoina vakaa markkina, luonnehtii Blueprint Genetics Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lehtonen.

”Kaikki, mitä tuotekehityksestä on tullut ulos, on tullut Tekes-projektien kautta.”


Samuel Myllykangas kehitti kohdennetun OS-sekvensointimenetelmän Stanfordin yliopistossa.

2009 –2011

Hankittiin alalla välttämättömiä sertifiointeja ja akkreditointeja. Viimeisteltiin myyntimallia ja harjoiteltiin markkinoille menoa. Projekteja Tekesin BioIT-ohjelmassa.

2013 –2015

Pääsy Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen viimeiseen vaiheeseen.

2015

Tytäryhtiö USA:han. Yrityksellä työntekijöitä yli 30. Mukaan tuli pääomasijoittaja Pontos. Meneillään projekti Tekesin Terveyttä biteistä -ohjelmassa.

2015

Yrityksen tarjonta laajenee sydän- ja verisuonitaudeista kaikkien perinnöllisten sairauksien diagnosointiin. Toimisto avataan Dubaihin.

2016

Tuotteiden myynti alkoi.2013

Pääsy Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen 1. vaiheeseen.

2013

Sijoitukset Inventurelta ja Avohoidon Tutkimussäätiöltä.

2014

”Geenitestejä käytetään siellä enemmän kuin Euroopassa. Kilpailu on kovempaa, mutta mahdollisuuksiakin on enemmän – ja samalla hoituvat yhteydet Kanadaan, joka on meille hyvä markkina.”

Miten sitten on käytännössä edet-ty? Yksinkertaista, Lehtonen kiteyttää. Perustettiin tytäryhtiö, vuokrattiin toimisto San Franciscosta ja palkattiin muutama työntekijä. Myyntilupa saatiin tänä keväänä.

Työ on ollut paljolti konferensseihin osallistumista, sähköposteja, puheluita, tapaamisia – myyntiä, myyntiä, myyntiä.

USA:n markkinan monet erityis-piirteet, kuten vakuutuskorvausjärjes-telmä, on myös pitänyt ottaa huomioon liiketoiminnan suunnittelussa. ”Usein palveluntarjoajat vastaavat korvaus-prosessista, joten myös me kehitäm-me toimintaamme pelkkää myyntiä laajemmalle.”

Seuraava steppi

Maaliskuussa 2016 yrityksen tarjonta laajenee sydän- ja verisuonitaudeista kaikkien perinnöllisten sairauksien diagnosointiin.

Muutoksen tekee haastavaksi se, että tuotantokoneiston on oltava valmii-na myynnin alkaessa. Kun tilaus tulee, se pitää pystyä toimittamaan luvatussa 21 päivässä.

Ensimmäiset Tekesin rahoittamat projektit.

2012 –2013

Yritys perustettiin.2012

AIK

AJA

NA



TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Blueprint Genetics OyPerustettu 2012Liikevaihto 2014 oli 1,3 milj. euroa,josta ulkomailta 55 %Pääomasijoitukset noin 5,3 milj. euroaAsiakkaina 130 klinikkaa 17 maassaTyöntekijöitä yli 30 Toimipaikat Helsinki, San Francisco, Rostock, Dubai (1/2016)

Tuotantokapasiteettia onkin kasva-tettu voimakkaasti, ja samalla on laajen-nettu myyntiorganisaatiota. Työntekijöitä on jo yli 30, kun alkuvuonna oli 13.

Markkinointi painottuu edelleen Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, mut-ta uutta on Lähi-itä. Dubaihin avataan toimisto alkuvuodesta.

Verkostot ratkaisevat

Yhtiön alkuvaihetta rahoittivat Tekes ja suomalaiset bisnesenkelit. Vuonna 2014 siihen sijoittivat pääomasijoittaja Inventure ja Avohoidon Tutkimussäätiö, ja tänä vuonna mukaan tuli pääomasi-joittaja Pontos.

Tekesin BioIT-ohjelma oli tärkeä tuo-tekehityksen kannalta, Lehtonen kertoo. Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on auttanut kaupallistamisessa, rahoi-tuskontaktien etsimisessä ja verkostojen laajentamisessa.

USA:han suuntautunut Team Finland Health -matka avasi yhteyksiä muun muassa lääketeollisuuteen ja vakuutuskorvauskonsultointiin.

”Liiketoiminta on pitkälti verkostoi-tumista. Pelkästään tällä vuosipuoliskolla

osallistumme 20–25 kliiniseen konfe-renssiin ja 5–10 sijoittajatapahtumaan. Uusia kontakteja ja sitten taas myyntiä.”

Mahdollisuuksien maailma

Geenitestauksessa menestyminen vaatii Lehtosen mukaan laadukasta sekvensointia. Se ei kuitenkaan riitä, sillä laadukkaita testejä on tarjolla.

”Me pystyimme pudottamaan hin-toja 60–70 prosenttia kalleimpiin kilpai-lijoihimme verrattuna. Mutta kun koko markkinaa katsoo, niin on tämä edelleen kallista diagnostiikkaa. Hintojen pitää laskea, ennen kuin päästään seulontaan.”

Blueprint Genetics ei aio lähteä myymään geenitestejä suoraan kulut-tajille, mutta kehitteillä on ”puolivälin ratkaisu” – seulontatesti, jota tarjotaan klinikoiden kautta myös kuluttajille.

Nyt huomio on toisaalla. ”Maalis-kuussa kliinisen diagnostiikan tuotetar-jontamme kymmenkertaistuu. Se bisnes itsessään tuo meille valtavasti mahdolli-suuksia.” n

Näytteet kaikkialta maailmasta lähetetään Helsinkiin analysoitavaksi.


32 risteyksessäTEKSTI: SAKARI KARPPINEN KUVA: SUSANNA LEHTOKIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE ASIANTUNTIJANA TEKESISSÄ.

USA ja Saksa tunnistettiin selkeik-si edelläkävijämarkkinoiksi ja siksi yhteistyön kehittämisen pääkohteiksi vuosi sitten Tekesin teollisen internetin ohjelmaa valmisteltaessa. Sain aiemmin tänä vuonna mahdollisuuden perehtyä aiheeseen tarkemmin vajaan kahden kuukauden jakson aikana Piilaaksossa ja Bostonin alueella. Näillä alueilla riskira-hoitusmarkkinat ovat kehittyneimmät ja yliopistot parhaat, ja niillä on kiinnosta-vaa tutkimusta Suomen näkökulmasta.

Yleiset painopisteet ja näkemykset teollisen internetin mahdollisuuksista ovat USA:ssa samansuuntaisia kuin ko-timaassa. Esineiden internetin eli IoT:n kuluttajamarkkinat ovat enemmän esillä erilaisen yritysrakenteen takia. Myös niin sanottu alustatalous ja uudet liike-toimintamallit korostuvat enemmän. Jälkimmäisen osalta erityisesti Piilaakso on tällä hetkellä kiistaton edelläkävijä, jota kannattaa seurata myös teollisen internetin näkökulmasta.

Huomionarvoista oli yritysten kiinnostus teknologisiin mahdollisuuk-siin pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi lohkoketjuteknologian (blockchain)

sovellusmahdollisuudet nousivat esille useissa yhteyksissä. Kiinnostavaa oli myös sovellusten painottuminen käyt-täjäkokemukseen. Käyttöliittymissä on jo nähtävissä erilaisten lisätyn todelli-suuden ratkaisujen yleistyminen myös teollisuuden sovelluksissa.

Yhteistyö avaimena

Teollisen internetin buumi on synnyt-tänyt USA:n markkinoilla runsaasti erilaisia alliansseja ja alustaratkaisuja. Tutustuin itse tarkemmin valmistavan teollisuuden avointa alustaa kehittävään Smart Manufacturing Leadership Coali-tioniin. Osittain julkisrahoitteinen SMLC huomioi erityisesti pk-yritysten tarpeet avoimella ratkaisullaan.

Yhteistyön kannalta kiinnostava toimija on Industrial Internet Con-sortium (IIC). Se on laajin yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhdistävä kansainvälinen konsortio teollisen inter-netin alueella. Suomalaisia jäseniä ovat tällä hetkellä useiden yritysten lisäksi muun muassa VTT ja TTY. IIC tarjoaa yrityksille mahdollisuuden verkostoitua

ja luoda uusia teollisen internetin mark-kinoita esimerkiksi testbed-toiminnalla. Käynnissä olevat hankkeet ovat jäsenyri-tysten rahoittamia ja keskittyvät lyhyem-män aikavälin markkinoihin. Jatkossa IIC:n tavoitteena on käynnistää myös pidemmän aikavälin tutkimushankkeita, joihin haetaan ulkopuolista julkista rahoi-tusta (esimerkiksi NSF, EU, Tekes).

Tekes kutsui syyskuussa IIC:n testbed-toiminnasta vastaavan joh-tajan vierailulle Suomeen tapaamaan yrityksiä ja tutkijoita. Vierailun aikana tunnistettiin useita Suomi-USA-yhteis-työmahdollisuuksia, joiden valmistelua jatketaan Tekesin ohjelmissa. Kiinnos-tavia aihealueita ovat ainakin 5G-ver-kot, logistiikka, terveysteknologia ja 3D-valmistus.

Kokeillaan mikä toimii

USA on noussut Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi vientimaaksi Saksan ja Ruotsin jälkeen. Presidentti Barack Obaman käynnistämä Advanced Manufacturing -ohjelma tähtää teol-lisuuden kilpailukyvyn parantamiseen ja on lisännyt investointeja valmista-vaan teollisuuteen. Tekesin ja Finpron aloitteesta on tällä hetkellä valmisteilla kasvuohjelma, joka tavoittelee teolli-suusautomaation ja teollisen internetin ratkaisujen vientiä Yhdysvaltoihin. Aiheesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa ottaa yhteyttä Tekesiin.

Missä sitten voisimme ottaa oppia USA:sta? Ainakin liiketoimintalähtöisyy-dessä ja matalassa kynnyksessä käyn-nistää monipuolisia kokeiluja uusien markkinoiden luomiseksi. Toisaalta ket-terien kokeilujen rinnalla pitäisi olla visio ja kunnianhimoisia tutkimushaasteita, joita pyritään ratkaisemaan pidemmällä aikavälillä. USA:ssa puolustusteollisuu-den rahoittaja Darpan edelläkävijyys Grand Challenge -haasteissa on saanut aikaan radikaaleja uusia innovaatioi-ta. Samantyyppistä lähestymistapaa kaivattaisiin Suomessakin teollisen internetin kehitystoimintaan. n

USA on meille ykköskumppani teollisessa internetissä


Markkinoiden mahdollisuudetKeräämme ja analysoimme taloudellista ja yhteiskunnallista tietoa maailman markkinoista. Eri palveluiden avulla pystyt arvioimaan toimialasi tai tuotteesi näkymiä eri maissa.

Neuvontaa ja koulutusta Autamme sinua suunnittelemaan yrityksesi kansainvälistymistä tai saat apua käytännön kysymyksiin.

VerkostotJoskus kansainvälistyminen vaatii liikekumppaneita. Autamme sinua löytämään partnerin joko liiketoimintaan tai tutkimukseen.

Yhteiskuntasuhteet Joissakin maissa valtiota tarvitaan avaamaan ovia yrityksille. Kartoitamme yrityksesi tarvitsemat viranomaiskontaktit eri maissa ja tuemme yhteyksien luomisessa.

Näkyvyys Yrityksesi voi osallistua vientiä edistävälle Team Finland -matkalle tai hyödyntää Suomen edustustojen tiloja tilaisuuksiinsa. Autamme myös luomaan kontakteja mediaan ulkomailla.

Team Finland -kansainvälistymispalvelutTeam Finland kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälis-tymispalvelut aina neuvonnasta rahoitukseen. Tutustu ja rakenna oma polkusi maailman markkinoille.

Rahoitusta

Tekesin innovaatiorahoituksen avulla yritykset voivat kasvaa nopeammin ja uudistaa liiketoimintaansa. Rahoitusta voi käyttää esimerkiksi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, liiketoiminnan ja organisaation kehitykseen ja kansainvälisen kasvun suunnitteluun.

Palveluja Tekesin palvelujen avulla yrityksesi voi esimerkiksi valmistautua kasvuun tai hankkia kansainvälisen liiketoiminnan osaamista eri markkina-alueilla. Esim:

• Market Access Programs• Team Finland Future Watch• Horisontti 2020• Kansainväliset ohjelmat ja verkostot

Tekesin palvelut kasvuun ja kansainvälistymiseenTarjoamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa rahoitusta ja palveluja, joilla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Tutustu myös Tekesin ohjelmiin


34 nimityksetTEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SUSANNA LEHTO

Digitaalisuuden hyödyntäminen on ihmisten valinta

FT Harriet Gullstén on valittu määräaikaiseksi asiantuntijaksi Suuret yritykset ja julkiset toimijat –vastuualueelle.

DI Arto Mustikkaniemi on valittu asiantuntijaksi Pekingin toimipisteeseen.

”T yöni kohdistuu digitali-saation hyödyntämiseen yritysten kasvun ja kan-

sainvälistymisen voimistajana. Työ pitää sisällään digitalisaation mahdollisuuksien kartoittamista ja ymmärryksen vahvis-tamista. Osa työtä on myös säätelystä johtuviin esteisiin ja pullonkauloihin vaikuttaminen. Tarvitsemme uudenlaisia toimintamalleja niin yrityksissä kuin julki-sella sektorillakin”, kertoo Paatero.

”Digitalisaation hyödyntäminen on lopulta ihmisten valinta. Uudet sovellukset ja teknologiat helpottavat elämää ja tehostavat niin liiketoimintaa kuin hallintoakin. Vaikka aina tarvi-taan jossain määrin sääntelyä, vanhat säätelymenetelmät eivät välttämättä toimi toimintatapojen muuttuessa.

Pitäisi huomioida kokonaan uudenlaiset toimintamallit, eikä rakentaa sääntelyä vanhojen rakenteiden varaan. Esimerkik-si terveydenhuollossa pitäisi enemmän tutkia sitä kuinka ihmiset itse voisivat tuottaa ajantasaista tietoa hoidon tueksi uutta teknologiaa hyödyntäen, kuin rakentaa erilaisia organisaatiomalleja. Tähän liittyy sekä tiedon hyödyntä-miseen liittyvää sääntelyä että uusien toimintatapojen ottamista osaksi terveydenhuoltoa. Asiakaslähtöisyyden pitää nousta vihdoin keskiöön.”

Jonkun pitää ohjata laivaa, vaikka myrskyäkin olisi luvassa ”Digitaalinen murros on globaali trendi ja koskee ihan kaikkia. Meidän pitää pyr-

kiä ohjaamaan laivaa, eikä vain tyytyä ostamaan lippua risteilylle. Digitalisaa-tio muuttaa meidän kaikkien elämää ja siksi on tärkeää pyrkiä ymmärtämään sen vaikutuksia yhä paremmin. Uu-denlaiset kumppanuudet ja yhteistoi-mintatavat ovat keskeisiä, kun pyritään hyödyntämään kaikki mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailus-sa. Tämä vaatii näkemyksellisyyttä ja vahvaa johtajuutta.”

Ennen Tekesiä Paatero on työsken-nellyt mm. liikenne- ja kuntaministerin valtiosihteerinä. Pääpaino tehtävässä oli valtiovarainministeriössä julkishal-linnon palveluiden digitalisaatiossa ja liikenne- ja viestintäministeriön puo-lella älykkään liikenteen ratkaisuiden edistämisessä. n

Oikeustieteen maisteri Sami Paatero aloitti Tekesissä elokuussa. Hän työskentelee Digitaalinen transformaatio -teeman johtajana.

NIMITYKSIÄ


yhteystiedot 35

Numero 3/2015, 27.11.2015

JULKAISIJA

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

TOIMITUS

Päätoimittaja

Pia Mörk

Toimituksen sihteeri

Susanna Lehto

TOIMITUSKUNTA

Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski,Tiina Lifländer, Miia Linnusmaa,Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren,Sanna Nuutila, Soile Thalén

TOIMITUSNEUVOSTO

Ulla Hiekkanen-Mäkelä , Inkeri Huttu, Kari Inberg, Kimmo Kanto, Eeva Landowski, Susanna Lehto,Piia Moilanen, Pia Mörk,Sanna Piiroinen

Kansikuva: Markus SommersTaitto: Mainostoimisto Cake OyPainatus: Erweko Oy

ISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)

Painos 14 000

Tekesin Näköalat -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 19.2.2016

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut. Tekesin Näköalat -lehti luettavissa myös osoitteessa issuu.com.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila

PL 69, 00101 HELSINKI

www.tekes.fi

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusAlvar Aallon katu 8, PL 156, 60101 Seinäjoki

Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14, PL 164, 50101 Mikkeli

Hämeen ELY-keskusKirkkokatu 12, PL 29, 15141 Lahti

Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta

Kainuun ELY-keskusKalliokatu 4, PL 115, 87101 Kajaani

Keski-Suomen ELY-keskusCygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä

Lapin ELY-keskusHallituskatu 3 B, PL 8060, 96101 Rovaniemi

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 19, 94100 Kemi

Pirkanmaan ELY-keskusPellavatehtaankatu 25, PL 297, 33101 Tampere

Pohjanmaan ELY-keskusWolffintie 35 B, PL 131, 65101 Vaasa

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannankatu 1, PL 240, 67101 Kokkola

Pohjois-Karjalan ELY-keskusKauppakatu 40 B, PL 69, 80101 Joensuu

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusViestikatu 1, PL 86, 90101 Oulu

Pohjois-Savon ELY-keskusKallanranta 11, PL 2000, 70101 Kuopio

Satakunnan ELY-keskusValtakatu 12, PL 266, 28101 Pori Uudenmaan ELY-keskusOpastinsilta 12 B, 5 krs., PL 36, 00521 Helsinki

Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 Turku

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin ja Team Finlandin verkostoa. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa palvelun hallinnosta.

ELY-keskusten puhelinnumero 029 50 36000.

Alkavat ja kotimarkkinayrityksetYritys-Suomi -puhelinpalveluma - to klo 9.00–17.00 pe klo 9.00–16.15

029 50 20500

Asioinnin palvelunumerotVaihde 029 50 55000arkisin klo 8.00–16.00

Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvontaarkisin klo 8.00–15.00029 50 55050

Verkkoasioinnin tekninen neuvontaarkisin klo 8.00–15.00029 50 55051

YRITYSTEN PALVELUNUMEROT

Kansainvälistymistä ja kasvua hakevat asiakkaat:

Team Finland -puhelinpalveluma - pe klo 9.00–16.00029 50 20510

Team Finland -yhteydenottolomake: www.tekes.fi/team-finland-yhteydenotto

Uudet asiakkaat www.tekes.fi/tunnustelu

Virallinen [email protected]

mailto:[email protected]

www.tekes.fi/julkaisut

www.tekes.fi/julkaisut

issuu.com

www.tekes.fi

www.tekes.fi/team

www.tekes.fi/tunnustelu

mailto:[email protected]

Mitä yrityksesi TODELLA tarvitsee kasvaakseen kansainvälisille markkinoille?

www.tekes.fi/tunnustelu

…istu alas ja ota yhteyttä. Jutellaan.

Istutaan alas ja jutellaan yrityksesi tarpeista. Meiltä voit saada rahoitusta uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen kansainvälisille markkinoille. Voit saada meiltä myös asiantuntija-apua kansainvälistymiseen ja rahoitusta digitaalisen liiketoiminnan osaajien palkkaamiseen.

Palvelut

Brändinhallinta

Digitaalisuus

Muotoilu

Valitse vain keinosi kasvuun…

http://www.tekes.fi/tunnustelu

tekesin näköalat 4 2015

Documents