RambollPL 718, Pakkahuoneenaukio 233101 TampereFinland

Puhelin: 020 755 6800www.ramboll.fi

Tampereen kaupunkiNiemenrannan hule­vesiselvitys

Suunnitelmaselostus

Marraskuu 2008

Viite 82122636Versio APvm 25.11.2008Hyväksynyt K.HellTarkistanut K.HellKirjoittanut P.Paavilainen

Niemenrannan

Sisällys

1. TYÖN TAUSTA 1

2. NYKYTILANNE 22.1 Arvokkaat kohteet 22.2 Niemenrannan alueen hydrologia 2

3. MAANKÄYTÖN MUUTOKSET 4

4. VAIKUTUKSET HYDROLOGIAAN 44.1 Ollinojan reitti / läntinen alue (valuma­alue 3) 44.2 Itäinen alue (valuma­alueet 1­2) 5

5. RATKAISUT 55.1 Ollinojan reitti / läntinen alue (valuma­alue 3) 55.2 Itäinen alue (valuma­alueet 1­2) 6

6. YHTEENVETO 8

Liite 1: piirustus 2.3/14737/1  Yleiskartta 1:4000  25.11.2008Liite 2: piirustus 2.3/14737/2  Ollinojan tulvaniityt…  1:2000  25.11.2008

Niemenrannan hulevesiselvitys

1

1.  TYÖN TAUSTA

Tampereen kaupunki kaavoittaa uutta rakentamista Niemenrannan alueelleLielahteen. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää Niemenrannan hulevesienjohtamisreitit ja tarvittavat mahdolliset aluevaraukset osayleiskaavaa varten.Niemenrannan alueen sijainti ja osayleiskaavaluonnos on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1: Niemenrannan alue. Kuvassa harmaalla väritetty alue on osayleis­kaavan ulkopuolelle tässä vaiheessa jäävää selvitysaluetta. Selvitysalueellasijaitsee mm. M­Realin entinen tehdas.

Niemenrannan osayleiskaava­alue on kooltaan noin 86 hehtaaria (ei sisälläselvitysaluetta).

Näsijärvi,Lielahti

Tohlopin­järvi

NIEMEN­RANTA

Lintulampi

Lentävän­niemi

Niemenrannan hulevesiselvitys

2

2.  NYKYTILANNE

Niemenrannan alue on nykyisellään pääosin rakentumatonta niittyä, metsik­köä, pensaikkoa ja alueen eteläosassa entistä teollisuusaluetta. Alueella onkaksi entistä kaatopaikkaa, joiden sulkemistyöt ja pilaantuneen maaperänpuhdistustyöt on käynnissä.

Alue rajautuu itäpuoleltaan Näsijärven Lielahteen, eteläpuoleltaan Lielahdenteollisuusalueeseen, länsipuolelta Lielahdenkatuun ja Lintulammin asuinalu­eeseen ja pohjoispuoleltaan Lentävänniemen alueeseen.

2.1 Arvokkaat kohteet

Niemenrannan alueelle on tehty useita luonnon­ ja rakennetun ympäristönkartoituksia kaavoitusprosessin alussa. Alueen ympäristöä on kuvattu katta­vasti raportissa Niemenranta ympäristöselvitykset 21.3.2007(http://www.tampere.fi/tiedostot/5oEI7jMul/ymparistoselvitykset.pdf), jossamainitut merkittävimmät kohteet on esitelty lyhyesti alla.

Alueen keskivaiheilla on vanhojen karttojen perusteella tiedossa oleva arkeo­loginen kohde Niemen kyläpaikka. Kyläpaikan lisäksi alueella on yksittäisiäarkeologisia kohteita.

Alueen itäosassa on havaittu esiintymä kahdesta aiemmin tieteelle tuntemat­tomasta heinäkoilajista (suku Elachista), joista toista lajia on havaittu kokomaailmassa ainoastaan yksi naarasyksilö Niemenrannasta. Toisesta lajista onhavaintoja muualtakin Suomesta. Näistä perhosista ei ole vielä tehty tieteel­listä lajikuvausta, joten niillä ei ole vielä tieteellisiä eikä suomenkielisiä la­jinimiä. Perhoshavainnot on tehty suunnittelualueen itäosassa sijaitsevallametsäisellä mäellä, joka on kaavassa merkitty suojeltavaksi VL­alueeksi.

Näiden merkittävimpien suojelukohteiden lisäksi alueella on muita arvokkaitalajeja ja kohteita, mm. ruisrääkän ja pikkutikan reviirit sekä yksittäisetuhanalaisten kasvien tilapäiseksi luokitellut esiintymät vanhojen läjitysaluei­den reunamilla. Arvokkaat kohteet on huomioitu osayleiskaavassa ja hule­vesien hallintasuunnitelma on toteutettu kohteet huomioiden.

2.2 Niemenrannan alueen hydrologia

Niemenrannan alue jakaantuu kolmeen valuma­alueeseen (ks. kuva 2). Va­luma­alueiden 1 ja 2 hulevedet purkautuvat suoraan Näsijärveen muodos­tamatta alueelle selkeitä uomia. Näille valuma­alueille ei tule vesiä ulkopuo­lelta. Valuma­alueen 3 hulevedet purkautuvat Näsijärveen Ollinojan reitinkautta (merkitty kuvassa sinisellä) tai suoraan pintavaluntana. Ollinojan reit­tiä myöten alueen kautta johtuvat myös yläpuolisen Lintulammin asuinalu­een hulevedet (valuma­alue 4).

Niemenrannan hulevesiselvitys

3

Kuva 2: Niemenrannan nykyiset valuma­alueet. Valuma­alue 4 on kaava­alueen ulkopuolella Lintulammin alueella, mutta purkautuu kaava­alueen läpikulkevaan Ollinojaan.

Ollinoja ei nykyisellään enää ole avouoma, vaan se on putkitettu 800 mmbetoniputkeen, joka purkaa pieneen tasausaltaaseen. Altaan alapuolella linjajatkuu ensin lyhyen matkaa putkilla 2x315 M, joilla on korvattu Ollinojansvv­pumppaamo, ja lopun matkaa Näsijärveen asti putkena 600 M.

Ollinojan linjan betonisen osuuden maksimikapasiteetti on noin 1,0 m3/s ja600 mm muoviputken noin 0,4 m3/s. 600 mm muoviputki kuuluu tehtaanvanhoihin putkistoihin ja se on rakennettu osittain tehtaan lietealtaiden alu­eelle. Ollinojaan tulee vesiä Niemenrannan alueelta (n. 55 ha) ja yläpuolisel­ta Lintulammin alueelta (n. 45 ha). Mitoitussateella 150 l/s/ha Lintulamminalueelta tulee noin 1 m3/s (valuntakerroin 30 %, hidastumiskerroin 0,5) elibetoniputki riittää yläpuolisen alueen kuormitukselle, mutta valuma­alueen 3vesimäärä sekä muoviputken kapasiteetin ylittävä osa virtaamasta kertyvättällä hetkellä nykyiseen tasausaltaaseen.

Suunnittelun aikana on sovittu, että Ollinojan muoviputkiosuutta ei tulla senpienemmästä kapasiteetista huolimatta suurentamaan, koska putki sijaitseerakennusteknisesti erittäin ongelmallisessa paikassa (pehmeikkö, mahdolli­set pilaantuneet maat).

Näsijärvi

Näsijärvi

Tohlopin­järvi

1

23

4

Nykyinen tasausallas jakäytöstä poistunut sade­vesipumppaamo

Niemenrannan hulevesiselvitys

4

3.  MAANKÄYTÖN MUUTOKSET

Tulevaisuudessa Niemenrannan alueella maankäyttö tulee tiivistymään jaOllinojan kuormitus ja tulvariskit kasvavat.

Kaava­alueen kokonaispinta­ala on 86 hehtaaria, ja maankäyttö jakautuuseuraavasti:

­  asuinalueet 33,0 ha (39 %), joistao kerrostaloja 24,1 ha (28 %)o pientaloja 8,9 ha (11 %)

­  muu rakennettu alue 5,5 ha (6 %)o julkisten palveluiden ja hallinnon sekä yhdyskuntateknisen

huollon alueet ja katualueet­  puistot ja virkistysalueet 36,4 ha (42 %)

o puistoa 23,4 ha (27 %)o suljetun kaatopaikan alue 13,0 ha (15 %)

­  vesiliikenteen alue 11,0 ha (13 %)

4.  VAIKUTUKSET HYDROLOGIAAN

Koko alueella rakennetun alueen osuus tulee kasvamaan ja kuivatus tehos­tumaan nykyisestä tilanteesta. Alueen purkautuvat hulevesimäärät tulevatkasvamaan ja virtaamaprofiili äärevöitymään rakentumisen myötä.

Erityisesti alueen keskiosissa muutos on voimakas, kun nykyistä metsämaa­ta muutetaan kerrostaloalueeksi. Nykyiset tehdasalueet on alustavasti kaa­vailtu tiiviin teollisuus/palvelurakentamisen alueiksi, joten näilläkään alueillavalunta ei tule pienenemään kaavan toteutumisen myötä. Valuma­alue 3myös kasvaa, kun fyysisesti alempana sijaitseva Lielahden uuden Kodin Yk­kösen tontti viemäröidään pumppaamalla Ollinojaan.

4.1 Ollinojan reitti / läntinen alue (valuma­alue 3)

Alueen rakentumisen jälkeinen valuma­aluejako on esitetty kuvassa 3.

Tohlopin­järvi

Näsijärvi

Näsijärvi

Kodin Ykkönen

Niemenrannan hulevesiselvitys

5

Kodin Ykkösen kiinteistö sijaitsee fyysisesti Ollinojaa alempana. Kiinteistöliitetään Ollinojan linjaan pumppaamalla hulevedet rakennettavaan uuteenviettoputkeen 1000 B, joka on tällä hetkellä suunniteltu liitettäväksi Ollinojanlinjaan 800 B.

Tämä liitoskohta muodostuu linjassa erittäin kriittiseksi pisteeksi: Kodin Yk­kösen tontilta pumpataan sadetilanteessa hulevesilinjaan 560 l/s, kun sa­maan aikaan yläpuoliselta Lintulammin alueelta tulee mitoitussateella 150l/s/ha noin 1 m3/s virtaama, joka käyttää jo täysin Ollinojan linjan 800 Bkapasiteetin.

Toinen kriittinen piste on kohdassa, jossa Ollinojan linja 800 B muuttuu lin­jaksi 600 M ja putken kapasiteetti pienenee entisestään.

Kriittisissä pisteissä on odotettavissa tulvimista, joka voi heijastua padotuk­sen vuoksi pitkälle yläjuoksun suuntaan.

4.2 Itäinen alue (valuma­alueet 1­2)

Kaava­alueen rakentuminen kasvattaa ja äärevöittää purkautuvaa virtaamaamyös itäisellä alueella. Toisin kuin läntisellä alueella, itäisen alueen kautta eikuitenkaan virtaa ylempien valuma­alueiden hulevesiä ja hulevedet voidaanjohtaa uusilla rakennettavilla linjoilla suoraan Näsijärveen. Tästä syystä itäi­sellä alueella hulevesien johtaminen on yksinkertaista ja ongelmaksi muo­dostuu lähinnä hulevesien laatu, joka sekään ei ole kovin merkittävä kuormi­tustekijä Lielahdessa vesialueen historian ja kokonaisvaluma­alueen laajuu­den vuoksi.

5.  RATKAISUT

Tässä työssä ei laskettu varsinaisia sadevesiverkoston mitoituksia, vaan sel­vitettiin tarvittavat aluevaraukset Ollinojan tulvimisen hallitsemiseksi. Tästäsyystä tulva­altaiden ja –reittien mitoituksessa käytettiin pitkäkestoista mi­toitussadetta, joka tuottaa suuremmat vesimäärät kuin verkoston mitoitta­miseen käytettävä lyhyt huippusade.

Ilmastonmuutoksen tuomaan epävarmuuteen varauduttiin suuren mitoitus­sateen lisäksi käyttämällä alueelle valuntakerrointa 100 %. Tämä vastaakoko alueen kattamista täysin läpäisemättömällä pinnalla, jolloin kaikki alu­eelle satava vesi valuu hulevesiverkostoon. Käytännössä tällainen tilanne voikuitenkin todella tapahtua esim. rankkasateen sattuessa talvella maan olles­sa jäässä tai sulan maan aikana, kun pitkäkestoiset sateet ovat kyllästäneetmaaperän täysin vedellä.

5.1 Ollinojan reitti / läntinen alue (valuma­alue 3)

Tulvimisen hallitsemiseksi Kodin Ykkösen linjaa jatketaan Ollinojan linjanrinnalla putkella 1000 B sen sijaan, että putki liitettäisiin suoraan Ollinojanlinjaan. Uusi putki 1000 B puretaan rakennettavaan tulvapainanteeseen 2(ks. kuva 4). Lisäksi tulvapainannetta 1 (nykyinen tasausallas) laajennetaan.

Suunnitelma on tarkemmin esitetty liitteissä 1 ja 2.

Niemenrannan hulevesiselvitys

6

Tulvapainanteet on mitoitettu kaavan aluevarauksessa kerran 20 vuodessatoistuvalle sateelle 150 l/s/ha / 30 min, kertymä yhteensä 27 mm. Mitoitus­sateella saatiin kertymäksi tulva­altaaseen 1 (nykyinen tasausallas) noin3200 m3 ja tulva­altaaseen 2 (uusi tasausallas) noin 5800 m3. Kaavassa onesitetty rajaukset tulva­altaille. Mitoitustilavuuden saavuttaminen esitetyillärajauksilla vaatii maankaivutöitä.

Tulvapainanteiden lisäksi kaavaan on jätetty aluevaraukset tulvareiteille,jotka mitoitettiin kerran 100 vuodessa toistuvalle sateelle 150 l/s/ha / 60min, kertymä yhteensä 54 mm. Tasausaltaasta 2 purkautuu 1/100 vuottatulvatilanteessa noin 9500 m3/h = 2,6 m3/s. Tasausaltaasta 1 purkautuu1/100 vuotta tulvatilanteessa noin 2400 + 9500 = 11900 m3/h = 3,3 m3/s.Tulvareittinä on 1 m syvä painanne, pohjan leveys 1 m, luiskat 1:2, leveyspäältä 4 m. Tulvareitin kaltevuus on 0,1 % jolloin kapasiteetti on noin 3,5m3/s.

Vertailun vuoksi todettakoon, että 50 mm vuorokausisateen toistumisaikaTampereen seudulla on noin 10 vuotta ja että Porin kaupunkitulvat aiheutta­neessa rankkasateessa kertymä oli jopa 100 mm muutamassa tunnissa.

Hulevesien laadullista hallintaa on Ollinojan reitillä hankala toteuttaa, koskahulevesien päävirtausreitti on jo rakennettu putkiyhteys. Tulva­altaat tulevatpalvelemaan kuitenkin jossain määrin myös hulevesien laadullista käsittelyä.Tarvittaessa Ollinojan linjaan purkaville reiteille voidaan tehdä hiekan ja kel­luvan roskan erotuskaivoja.

Kuva 4: Tulva­altaat ja –reitit Ollinojan reitillä. Järjestelmä on esitetty tar­kemmin liitteissä 1 ja 2.

5.2 Itäinen alue (valuma­alueet 1­2)

Valuma­alueilla 1 ja 2 hulevesien johtaminen onnistuu melko suoraviivaises­ti. Yleissuunnitelmassa on esitetty hulevesien johtamista mahdollisimmanpaljon pintoja pitkin kortteleita reunustaviin avouomiin siellä missä se korke­usasemallisesti onnistuu. Muualla hulevedet kerätään perinteiseen tapaanritiläkaivoilla putkistoihin, jotka pyritään purkamaan maastoon mahdollisim­man pian. Tällä ratkaisulla pyritään vähentämään Lielahteen kohdistuvaahaitallisten aineiden kuormitusta.

Kodin Ykkönen

Tasausallas 1(nykyisen laajennus)

Tasausallas

Tulvareitti

Uusi linja 1000 B

Näsijärvi

Niemenrannan hulevesiselvitys

7

Kohdissa, joissa hulevesiputket purkavat maastoon hyvin lähellä rantaa eliavouomaosuus jäisi lyhyeksi, käsittely ehdotetaan toteutettavaksi siten, ettähulevedet imeytetään purkupisteestä rantaa seurailevan kevyen liikenteenväylän alitse ja imeytymättä jäävä osuus ohjataan väylän alitse rummunkautta hieman kauempana. Putkilinjaan tehdään ennen purkupistettä hie­kan­ ja roskanerotuskaivot. Ratkaisut on esitetty kuvassa 5 ja 6, ja kuvassa7 on esitetty kohdat, joihin ratkaisua ehdotetaan.

Kuva 5: Hiekan, kelluvan roskan ja öljyn erotuskaivot ennen putkilinjan pur­kupistettä.

Kuva 6: Putkilinjojen purkaminen Näsijärveen rantaa myötäilevän kevyenliikenteen väylän alitse.

Niemenrannan hulevesiselvitys

8

Kuva 7: Itäisen osan hulevesien johtaminen ja käsittely. Kuvien 5­6 käsitte­lymenetelmien sijoituspisteet on rengastettu kuvassa punaisella.

6.  YHTEENVETO

Niemenrannan alueen hulevesien johtamisen suurimmat haasteet ovat alu­een länsiosassa Ollinojan reitillä. Rakennetun linjan kapasiteetti jää kuormi­tukseen nähden selkeästi liian pieneksi, mutta linjan suurentaminen on ra­kennusteknisesti erittäin vaikeaa. Ratkaisuna on hulevesien hallittu tulvimi­nen kahteen altaaseen. Poikkeuksellisia tilanteita varten alueelle varataanhulevesien tulvareitti. Hulevesien laadullinen hallinta tulee kyseeseen lähinnävesien syntypaikalla. Tulva­altaat vaikuttavat myös jossain määrin vedenlaatua parantavasti.

Alueen itäosassa pyritään hulevesiä johtamaan mahdollisuuksien mukaanluonnonmukaisesti, jotta hulevesistä johtuvaa laadullista kuormitusta Lielah­teen voidaan vähentää. Menetelmäratkaisuissa pyritään kuitenkin hyväänkustannustehokkuuteen, koska lahti ei ole erityisen herkkä vesialue. Nie­menrannan itäosan kuormitus jää myös verraten vähäiseksi, kun huomioi­daan lahden kuormitushistoria sekä alueen pienuus ja maankäytön tyyppiverrattuna ympäröivään alueeseen. Pääratkaisuna pyritään johtamaan hule­vesiä mahdollisimman paljon avouomassa ja pintavaluntana. Kohdissa, jois­sa putkilinja joudutaan purkamaan maastoon erittäin lähellä Näsijärven ran­taa, tehdään linjaan erotuskaivot ja pienimuotoinen imeytyskenttä ylivuotoi­neen.