tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien …...1.1 seudullinen ilmastostrategia,...

Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2013

2

VUOSI 2013 ................................................................................................................................................................ 4

1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA ............................................................................ 6

1.1 SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, KAUPUNGINJOHTAJIEN YLEISKOKOUS JA KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS .................... 6

1.2 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN KOORDINOINTI JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOIMEENPANO ..................................................... 8

1.3 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUKITOIMINTA ....................................................................................................................... 11

1.4 ECO2-HANKE ....................................................................................................................................................... 13

1.5 INKA-PROJEKTI ..................................................................................................................................................... 16

2 HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS .............................................................................................................17

2.1 HANKINNAT .......................................................................................................................................................... 17

2.2 KONEIDEN VUOKRAUS ............................................................................................................................................. 18

3 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU.......................................................19

3.1 YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN - EHYT ........................................................................................................ 19

3.2 MODERNI KAUPUNKIRAITIOTIE ................................................................................................................................. 21

3.3 TAMPEREEN KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN SELVITYS .................................................................. 23

3.4 KAAVOITUKSEN ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN OHJAAMINEN ENERGIATEHOKKUUTEEN ........................................................ 24

3.5 VUOREKSEN KAUPUNGINOSA .................................................................................................................................... 26

3.6 INFRA .................................................................................................................................................................. 28

3.7 KATU- JA ULKOVALAISTUS ........................................................................................................................................ 29

4 LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA ............................................................................................................34

4.1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄ ............................................................................................................................................ 34

4.2 JOUKKOLIIKENNE .................................................................................................................................................... 35

4.3 TKL TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE ......................................................................................................................... 37

4.5 LIIKKUMISEN OHJAUS .............................................................................................................................................. 43

4.6 KULJETUSTENOHJAUSKESKUS .................................................................................................................................... 45

4.7 MATERIAALINOHJAUS ............................................................................................................................................. 46

5 RAKENNUKSET, RAKENTAMINEN JA RAKENNUSTEN KÄYTTÖ ............................................................................47

5.1 TILAKESKUKSEN HALLINNOIMAT RAKENNUKSET ............................................................................................................ 47

5.1.1 Koulut ja päiväkodit .................................................................................................................................. 50

5.1.2 Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset .................................................................................................. 54

5.1.3 Uima- ja jäähallit ...................................................................................................................................... 57

5.2 PIRKANMAAN ALUEPELASTUSLAITOKSEN HALLINNOIMAT RAKENNUKSET ............................................................................ 64

6 ASUINRAKENNUKSET .........................................................................................................................................65

6.1 VTS-KODIT ........................................................................................................................................................... 65

6.2 TAMPEREEN VUOKRA-ASUNNOT (TVA) ..................................................................................................................... 69

6.3 KOTILINNASÄÄTIÖ .................................................................................................................................................. 72

6.4 PIRKAN OPISKELIJA-ASUNNOT OY ............................................................................................................................. 76

6.5 KIINTEISTÖ OY OPINTANNER .................................................................................................................................... 80

6.6 KAUPUNGIN MUUT TOIMENPITEET ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMISEKSI JA ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

RAKENTAMISESSA JA REMONTOINNISSA .................................................................................................................................. 83

6.6.1 Omakotirakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät kannustimet ................................. 83

6.6.2 Asumisen energiatehokkuuden edistäminen ............................................................................................ 83

6.6.3 Asumisen ja rakentamisen neuvontapalvelu Rane ................................................................................... 84

3

6.6.4 Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus .................................................................................... 85

7 ENERGIANTUOTANTO ........................................................................................................................................87

7.1 TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS -YHTIÖT ........................................................................................................................... 87

7.2 TAMMERVOIMA .................................................................................................................................................... 91

8 PUHTAAN VEDEN TUOTTAMINEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY .............................................................................92

9 JÄTEHUOLTO ......................................................................................................................................................97

9.1 JÄTEHUOLLON LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN HANKKIMALLA HYBRIDIKALUSTOA .................................................................... 97

9.2 JÄTTEEN LAJITTELUN PARANTAMINEN ......................................................................................................................... 98

9. 3 KAATOPAIKKAKAASUN TALTEENOTON TEHOSTAMINEN ................................................................................................... 99

9.4 JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY JA MATERIAALITEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN .......................................................................... 100

9.5 BIOJÄTTEEN MÄDÄTYSLAITOS ................................................................................................................................. 102

9.7 MUUTA, TOIMINTATAPOIHIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET ................................................................................................. 105

10 ATERIAPALVELUT ......................................................................................................................................... 106

11 ELINKEINOT JA OSAAMINEN......................................................................................................................... 108

11.1 CLEANTECH-ALAN VERKOSTOT ............................................................................................................................ 108

12 SOPEUTUMISTOIMET ................................................................................................................................... 110

13 YHTEENVETO ................................................................................................................................................ 112

14 ENERGIA- JA ILMASTOTOIMIEN SEURANTARYHMÄ JA YHTEYSHENKILÖT ..................................................... 114

4

Vuosi 2013

Kaupungin energia- ja ilmastotoimia toteutetaan hyvin laajasti koko kaupunkikonsernissa. Tähän vuosiraporttiin on koottu konsernihallinnon, hyvinvointipalveluitten, kaupungin energia- ja ilmastotoimien kannalta keskeisten liikelaitosten ja yhtiöiden sekä asuntoyhteisöjen energiankäyttöä tehostaneiden ja ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden toteumia ja kulutustietoja vuodelta 2013. Kaikki yksiköt eivät voi kertoa toiminnastaan tarkoilla kulutustiedoilla. Näiden yksiköiden osalta raportti sisältää erilaisten energia- ja ilmastotoimien sanallista kuvausta. Yhteenveto-luvun kulutustietojen ja niitä vastaavien CO2-päästöjen osalta raportti kertoo Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisesta toiminnasta: Vuonna 2013 Tampereen kaupungin julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten, ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneitten, vesi- ja jätevesihuollon sekä aluepelastuslaitoksen Tampereella sijaitsevien rakennusten yhteenlaskettu energiankulutus oli 430 GWh, josta aiheutui yhteensä 76 000 CO2-ekvivalenttitonnin kasvihuonekaasupäästöt. Edellä kuvatun rajauksen mukainen energiankulutus laski lähes seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta.

Lasku aiheutui energiatehokkuustyön lisäksi edellisten vuosien ulkolämpötilojen eroista ja toimintojen

laajuuden vaihteluista sekä kulutusseurannan parantumisesta ja joiltakin osin kulutusseurannan puutteista.

Koska kaupunki osti toimintoihinsa aikaisempaa selvästi enemmän Suomessa vesivoimalla tuotettua

sähköä, julkisten rakennusten energiankäytön aiheuttamat päästöt laskivat myös reilusti. Lisäksi kaupunki

osti käyttöönsä uusiutuvista raaka-aineista valmistettua dieseliä, joka osaltaan laski liikenteen aiheuttamia

päästöjä. Uusiutuvan energian osuus kaupungin KETS-sopimuksen piiriin kuuluvasta energiankulutuksesta

oli yhteensä noin 12 %:ia.

Yli kahdeksankymmentä prosenttia vuonna 2013 käytetystä energiasta kului rakennuksissa. Julkisten

palvelurakennusten ja asuinrakennusten osuus oli yhteensä 84 %:ia, vesi- ja jätevesihuollon osuus oli 7 %:ia,

katu- ja ulkovalaistuksen 4 %:ia sekä autojen ja työkoneitten osuus yhteensä 5 %:ia kaupungin

energiankäytöstä. Yhteenlasketut kulutustiedot eivät sisällä Tampereen Sähkölaitoksen energiankäyttöä,

sillä se kuuluu päästökaupan piiriin ja noudattaa omaa sopimustaan. Myös joukkoliikenteellä on oma

energiatehokkuussopimus, eikä se siis kuulu kaupungin KETS-sopimukseen. Siksi TKL:n kulutustiedot eivät

sisälly yhteenvetolaskelmiin. Huomattavaa on, että kulutuslukemat ja niistä lasketut päästömäärät eivät ole

kaikilta osin tarkkoja absoluuttisia tietoja. Energiankäytön seurantaa on edelleen kehitettävä luotettavien

tietojen saamiseksi ja eri vuosien vertailtavuuden parantamiseksi.

CO2-ekvivalenttipäästöistä 82 % aiheutui rakennuksista, 6 % vesi- ja jätevesihuollosta, 5 % ulko- ja

katuvalaistuksesta ja 7 % liikennepolttoaineitten käytöstä.

Vuonna 2012 voimaan tulleen Energiatehokkuusdirektiivin (EED) johdosta energiatehokkuuden vaatimukset kiristyvät jatkossa, ja valmistelussa oleva uusi energiansäästölaki astunee voimaan tänä vuonna. Kaupungin energiankäytön kannalta ratkaisevaa on olemassa olevien rakennusten energiankäyttö. Talousnäkökulmasta ja sisäilmaolosuhteiden kannalta on huolehdittava siitä, että rakennusten ja laitteiden toiminnasta ja kunnosta huolehditaan päivittäin turhan kulutuksen karsimiseksi ja sisäilman laadun varmistamiseksi. Sisäilma- laatu ja energiatehokkuusasiat olisi aina käsiteltävä yhdessä. Rakennusten energiatehokkuustoimenpiteitä ei kannata tehdä erillisinä, vaan rakennukset on peruskorjattava entistä energiatehokkaammiksi. Energia- ja materiaalitehokkuus on myös nostettava

5

keskeiseksi kriteeriksi kaikissa niissä investoinneissa, hankinnoissa ja toimintatapojen kehitystyössä, joissa energiankäytöllä on merkitystä. Ja koska kaikki energia- ja ilmastotyötä edistävät päätökset ja toimenpiteet riippuvat ihmisistä, on ehdottomasti pystyttävä vaikuttamaan asenteisiin, kehitettävä uusia raikkaita avauksia ja kannustuskeinoja niin kaupungin omalle henkilöstölle kuin asukkaille ja kaupungin alueella toimiville muille organisaatioillekin. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää myös varautua ilmastonmuutokseen ja kehittää toimintoja, työtapoja ja menetelmiä muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Ilmastonmuutokseen varautuminen onkin jatkossa otettava osaksi jokaisen yksikön energia- ja ilmastotoimia.

6

1 Kaupungin sitoumusten toteuttaminen ja seuranta

1.1 Seudullinen ilmastostrategia, Kaupunginjohtajien yleiskokous ja kunta-alan energiatehokkuussopimus

Seudullinen ilmastostrategia

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian seurannan toinen kaksivuotiskausi (2013-2014) on

käynnissä. Kaupunkiseudun kaikki kahdeksan kuntaa ovat sitoutuneet toteuttamaan valitsemaansa

edelläkävijä-kehityksen visiokokonaisuutta. Ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat

kunnat sidosryhmineen.

Vuonna 2013 jatkettiin käynnissä olevia maankäytön, liikenteen, rakentamisen, energiatehokkuuden ja –

tuotannon sekä jätehuollon, hankintojen ja elinkeinopolitiikan ilmastotavoitteita toteuttavia toimenpiteitä.

MAL-aiesopimuskausi 2013-2015 käynnistyi ja sen tavoitteena on edistää kansallisia ilmasto- ja

energiatavoitteita. Maankäytön osalta täydennysrakentamista kohdistettiin pääasiassa joukkoliikenteen

laatukäytäville ja seutuhallitus hyväksyi hajarakentamisen periaatteet. Rakennesuunnitelman 2040

päivitystyö käynnistettiin ja siinä sijoitetaan asuminen, palvelut ja työpaikat joukkoliikennettä, kävelyä ja

pyöräilyä mahdollistaen. Kärkihankkeeksi nostettiin kaupunkiraitiotie. Rakentamisessa alettiin soveltaa

kehitettyjä ns. TAPRE-työkaluja, asiakirjoja ja menetelmiä, jotka parantavat koko rakennuksen elinkaaren

aikaista energiatehokkuutta. Kuntien välinen energiatehokkuussopimuksia tukeva verkostoyhteistyö

vakiintui ja valmistautuminen uuteen kauteen aloitettiin. Energiahuollon puolella jatkettiin puuperäisen

energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian kehittämistä kohti

energiaomavaraisempaa kaupunkiseutua. Lisäksi useita eri toimijoiden kehityshankkeita jatkettiin

uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiamuotojen edistämiseksi. Sopeutumisen ja varautumisen suunnittelu

käynnistyy kuntien kesken 2014.

Vastuutaho ja lisätietoja

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Ritva Asula-Myllynen

Kaupunginjohtajien yleiskokous

Kaupunki on sitoutunut eurooppalaiseen Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen (Covenant of Mayors)

vuonna 2009. Sen mukaan kaupunki vähentää CO2-päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020

mennessä. Kaupunki on laatinut sitoumusta toteuttavan kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP.

Kaupunginjohtajien yleiskokous edellyttää raportointia joka toinen vuosi. Raportoinnin yhteydessä

päivitetään Kestävän energiankäytön ohjelma. Tampere on päivittänyt ohjelman vuosina 2011 ja 2013. Se

sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla sitoumuksen mukainen CO2-päästövähenemä on mahdollista

saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kestävän energiankäytön ohjelma on laadittu siten, että se tarkentaa

toimenpiteitten osalta seudullista ilmastostrategiaa.


Kestävä yhdyskunta –yksikkö, Kaisu Anttonen

7

Kuntien energiatehokkuussopimus Tampereen kaupunki on solminut vuonna 2007 vapaaehtoisen Kuntien energiatehokkuussopimuksen

(KETS). Sopimuksen tavoitteena on energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön

lisääminen. Sopimuksella toteutetaan nk. energiapalveludirektiiviä sekä kansallista energia- ja

ilmastostrategiaa. Sopimuksen mukaan Tampereen on tehostettava energiankäyttöään siten, että vuonna

2016 kaupungin energiankulutus on 9 %:ia alempi kuin se oli vuonna 2005. Sopimuksen piiriin kuuluvat

kaikki kaupungin toiminnot paitsi Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos (TKL) ja Tampereen Sähkölaitos

Oy. Sekä Tampereen Sähkölaitos Oy että TKL kuitenkin kuuluvat Tampereen kaupungin energia- ja

ilmastotoimien piiriin ja raportoivat toimistaan vuosittain.

Kaupunki raportoi joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä energiatehokkuustoimistaan Motivaan.

Energiatehokkuussopimuksen mukaista tavoitetta mitataan toteutetuilla aktiivisilla energiansäästö- ja

energiatehokkuustoimenpiteillä, joilla on tietty voimassaoloaika. Raportoidut säästöt ovat laskennallisia ja

niiden yhteisvaikutuksen pitäisi vastata sopimuksen säästötavoitetta vuonna 2016.

Kaikki kolme sitoumusta ovat hieman erisisältöisiä ja niiden tavoitteiden saavuttamista mitataan eri

mittarein. Periaatteessa kaikilla mitataan kaupungin välitöntä energiankäyttöä tai sen aiheuttamia päästöjä.

KETS rajautuu kaupungin omaan toimintaan, sisältäen sen, kuinka kaupunki vaikuttaa kaupungin alueella

toimivien organisaatioiden ja kuntalaisten energiatehokkuustoimiin. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen

rajaus on tehty siten, että siihen kuuluvat ne CO2-päästöjä vähentävät Tampereen kaupungin alueella

tapahtuvat toimet, joihin Tampereen kaupunki voi vaikuttaa. Ilmastostrategia on kattavuudeltaan laajin ja

sen piiriin kuuluu kaikki toiminta Tampereen kaupunkiseudun alueella. Välillistä energiankulutusta ja sen

aiheuttamia päästöjä ei huomioida em. sopimuksissa eikä niitä sen takia mitata ja raportoida.

Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien

ilmastoverkoston keväällä 2011. Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta

ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Verkoston

tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta

kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään

hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken. Verkoston puheenjohtajana toimii Tampereen pormestari

Anna-Kaisa Ikonen ja sihteerinä Tampereen kaupungin ECO2-hanke.


Tampereen kaupunkikonsernin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä

Ekokumppanit Oy, Suvi Holm

http://www.sitra.fi/

http://www.ymparisto.fi/

http://www.tekes.fi/

8

1.2 Energia- ja ilmastopolitiikan koordinointi ja ympäristöpolitiikan toimeenpano

Energia- ja ilmastopolitiikan koordinoinnista ja ympäristöpolitiikan toimeenpanosta huolehtii

kaupunkikehitysryhmässä kestävä yhdyskunta yksikkö sekä ECO2-Ekotehokas –Tampere-hanke.

Kaupunkistrategia on uudistettu vuonna 2013 ja Ympäristöpolitiikka 2020 toimeenpanoa on vauhditettu

konsernimääräyksellä.

Kaupunkistrategian toteutumisen seuranta

Yhteinen Tampere- näköalojen kaupunki –kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa elokuussa

2013. Edellistä Tampere virtaa -kaupunkistrategiaa toteutettiin 2009–2013.

Vuoden 2013 loppuun päättynyttä strategiakautta ja sen vaikuttavuutta on arvioitu Mihin Tampere virtasi-

raportissa. Kauden aikana strategian arviointia on tehty yksittäisten vuositavoitteiden ja mittareiden osalta.

Mihin kaupunki virtasi – raportin mukaan, strategiakaudella onnistuttiin energia- ja ilmastopolitiikan osalta

muun muassa joukkoliikenteen käytön lisäämisessä sekä kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Energian

käyttöä tehostettiin etenkin huomioimalla energiatehokkuus rakentamisessa, katuvalaistuksessa ja

joukkoliikenteessä. Seudullinen ilmastostrategia laadittiin vuoteen 2030. Tampereen vuosittaiset

kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät laskuun ja kasvihuonekaasupäästöennusteen mukaan vähenevät 36

prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tampereen Sähkölaitoksen päästöttömien

energianlähteiden osuuksien muutoksilla on keskeinen rooli Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen

kehityksessä. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaishankinnassa on kasvanut yli 20

prosenttiin. Uusiutuvissa energialähteissä on mukana oman vesivoiman ja biopolttoaineiden ohella myös

tuulivoima ja biokaasu.

Ympäristökirjanpito

Kaupunkiorganisaation ympäristökirjanpitoa on kehitetty vuodesta 2011, jonka yhteenvedon pohjalta on

julkaistu vuosittain ympäristötilinpäätös. Ympäristötilinpäätös pohjautuu kirjanpitolautakunnan

kuntajaoston yleisohjeeseen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tilinpäätöksen

yhteydessä. Resurssitehokkuuden vaatimukset kasvavassa kaupungissa lisäävät vertailtavan

ympäristökirjanpidon merkitystä tulevina vuosina. Välillisten ympäristökustannusten- ja säästöjen osuus on

haasteellinen ja vaatii laaja-alaista kehitysyhteistyötä jatkossa.

Kaupunginjohtajien yleiskokous

Tampere on allekirjoittanut vuonna 2009 kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns.

Pormestareiden ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors). Allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat

vähentämään CO2 –päästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kestävän energiankäytön

toimenpideohjelmaan (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) on sisällytetty ne strategian mukaiset

Tampereen kaupungin toimenpiteet, joilla tavoite saavutetaan. Kestävän energiankäytön ohjelman

toteutumista seurataan ja päivitettiin vuonna 2013. Tulokset tukevat kasvihuonekaasupäästöennusteiden

mukaista vähenemistä, mikäli kaupungin yksiköissä energiatehokkuustoimenpiteissä onnistutaan ja

Tampereen Sähkölaitoksen investoinnit uusiutuviin energialähteisiin toteutuvat.

9

Toteutuneet toimenpiteet

Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa

Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2030 hyväksyttiin joulukuussa 2012. Pormestari antoi

ympäristöpolitiikan toimeenpanoa koskevan konsernimääräyksen syksyllä 2013, jossa muistutettiin

ympäristöhallinnan tiedonkeruusta ja annettiin konserniohje ekotukiverkoston täydentämisestä ja

koulutuksesta.

Toimintatapoihin tehdyt muutokset

Energia- ja ilmastotoimien raportti sisällytettiin osaksi Kestävän kehityksen ja ympäristön katsausta 2012,

joka esiteltiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2013. Tavoitteena on että erillisiä, ympäristön tilaa,

ympäristöhallintaa ja kestävän kehityksen indikaattoreita koskevia raportteja ei viedä erillisinä kaupungin

luottamushenkilöelimiin vaan tarkoitus on luoda kokonaiskuvaa vuosittain tapahtuneesta etenemisestä

ympäristökatsauksen muodossa, joka koottiin ensimmäisen kerran tässä muodossa vuonna 2013.

Eco2-Ekotehokas Tampere 2020 sai kolmen vuoden jatkoajan. Eco2 –hanke on erityisesti edistänyt

energiatarkasteluja kaavoituksessa ja energiatehokkuuden edistämistä julkisissa rakennuksissa mm. Tapre-

hankkeessa ja uusiutuvien energialähteiden kokeilua ja käyttöönottoa Resca-hankkeessa. EU-Gugle- hanke

taas edistää energiatehokkuutta korjausrakentamisessa ja sen myötä on saatavissa merkittävää

taloudellista tukea energiaremontteihin Tammelan kaupunginosan kiinteistöissä.

Hankinnat

Ympäristökriteerien sisällyttämisestä kaupungin hankintoihin on käyty lukuisia keskusteluja

hankintaverkoston, tilaajaryhmän ja Tampereen logistiikka liikelaitoksen edustajien kanssa eri yhteyksissä.

Mm. Göteborgin koordinoimaa Kestävien hankintojen yhteishanketta on valmisteltu, ympäristökriteereistä

eri kilpailutusten yhteydessä on koottu tietoa ja kaupungin toimistokalusteiden kierrätysohjetta

valmisteltu. Eettinen kestävän kehityksen näkökulma on ollut esillä Reilun kaupan kaupunki –hankkeessa

monin tavoin.

Koulutus ja tiedotus

Ekotukihenkilöiden koulutus kaupungin yksiköille on aloitettu.

Toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

Kaupunki on ollut mukana kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian ja Pirkanmaan ilmasto- ja

energiastrategian valmistelussa, jotka valmistuivat 2014. Kaupungin hulevesistrategiaa on toteutettu ja

hyvänä hulevesien käsittelyjärjestelmän esittelykohteena toimii Vuoreksen keskuspuisto.

Muu kehitystyö

Energiatehokkuuden lisäksi uutena näkökulmana on noussut esiin materiaalitehokkuuden ja

resurssiviisauden näkökulmat. Syksyllä 2013 kestävä yhdyskunta –yksikkö järjesti seminaarin Vapriikissa

otsikolla Tähtäimessä vihreä talous –tavoitteena resurssitehokkuus.

Innovatiiviset kaupungit (INKA) hanketta suunniteltiin laajasti vuonna 2013, Tampereen vetovastuulla

olevat teemat ovat älykäs liikenne ja uudistuva tuotanto –molemmat teemoja joissa korostuu energia- ja

materiaalitehokkuus eri näkökulmista. INKA käynnistyy vuonna 2014.

10

Seutuyhteistyö

Seudun ilmastostrategian toetutumista on seurattu ja raportoitu laajassa ilmastotyöryhmässä. Toteumasta

on koottu raportti seutuhallituksen käsittelyyn. Seudun infratyöryhmä on ottanut tavoitteekseen

ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Seuranta ja mittarit

Päästötavoitteiden toteutumista seurataan CO2 –raportin avulla toistaiseksi. Tampereen Sähkölaitoksen

polttoainejakaumaa ja päästöjen kehitystä seurataan, muutos uusiutuvien polttoaineiden käytön

lisäämisessä on ollut merkittävä

Tampereen seudun liikennetutkimus osoitti henkilöautoliikenteen kasvun taittuneen joukkoliikenteen

hyväksi, millä saattaa olla jatkossa merkitystä päästöjen vähentämisessä kaluston kehittyessä.


Kestävä yhdyskunta –yksikkö Kaisu Anttonen ja Heidi Kasila.

11

1.3 Kestävän kehityksen tukitoiminta

Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ympäristöasioiden perustyön mallina käytetään

ekotukitoimintamallia. Ekotuki on toimintamalli kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden huomioimiseksi

työpaikoilla. Työyhteisöihin nimetyt ja koulutetut ekotukihenkilöt opastavat ja motivoivat työtovereitaan

ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia yksiköiden

toimintatavoissa, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Ekotukitoiminta käynnistettiin kaupungin

yksiköissä syksyllä 2013 siihen asti toimineen kestävän kehityksen vastaavien verkoston päivityksellä.

Ekotukihenkilöt motivoivat ja neuvovat oman työnsä ohessa työyhteisön muita jäseniä esimerkiksi energiaa

säästäviin ja jätteitä vähentäviin työtapoihin. Toimintatapojen kehittämisen apuna on alkukartoitusten

pohjalta yksiköissä laadittava vuosittainen yksinkertainen toimintasuunnitelma.

Ekotukitoiminta pyritään ottamaan luontevaksi osaksi työyhteisön toiminnan suunnittelua ja arviointia.

Vuosittaisen arvioinnin ja raportoinnin pohjalta toimintaa ja sen vaikutuksia voidaan kehittää edelleen.

Ekotukihenkilöt tapaavat toisiaan toimialue- ja kaupunkikohtaisissa tapaamisissa ja koulutuksissa.

Ekotukihenkilöt saavat tukea ja koulutusta työhönsä toimintaa Tampereella koordinoivasta kestävä

yhdyskunta -yksiköstä sekä omalta hallinnonalaltaan. Lisäksi tukea ja koulutusta tarjoavat myös muut

asianosaiset kaupungin yksiköt.

Kaupungin toimintayksiköillä ja tytäryhteisöillä on käytössään myös erilaisia sisäisiä kestävän kehityksen

toimintamalleja ja -ohjelmia. Esimerkkeinä näistä ovat päiväkotien, koulujen ja toisen asteen koulutuksen

kestävän kehityksen toimintaohjelmat ja Vihreä lippu -toiminta sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen

ympäristöohjelmat ja sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät.



Ekotukitoiminnasta ja ekotukihenkilöiden nimeämisestä annettiin konsernihallinnon ohje syyskuussa 2013

(dno:TRE/6506/00.01.01/2013). Tämän jälkeen kaupungin yksiköihin nimettiin runsaat 220

ekotukihenkilöä, verkosto täydentyy edelleen. Lisäksi 17 toimialalle (konsernihallinnon ryhmät,

hyvinvointipalveluiden tuotantoalueet sekä liikelaitokset) nimettiin konserniohjeen mukaisesti oma

hallinnon ekotukihenkilö, jonka kanssa kehitetään toimialueen ekotukitoimintaa ja kytketään kaupungin

ympäristöpolitiikka 2020 osaksi toimialueen johtamista, suunnittelua ja arviointia.


Toiminnan käynnistäminen viivästyi vuoden 2013 aikana, joten ekotukihenkilöiden peruskoulutukset sekä

ympäristöasioiden alkukartoitusten avulla tehtävä toimintatapojen ja ohjeistuksen tarkistaminen

käynnistyy vasta vuoden 2014 keväällä.


Kestävä yhdyskunta -yksikkö piti kaupungin henkilöstöpäivässä 16.5. omaa esittelypistettä, jossa

henkilöstöllä oli mahdollista tutustua käynnistyvään ekotukitoimintaan sekä osallistua kyselyyn koskien

kaupungin ekotehokkaita toimintatapoja ja eettisiä hankintoja. Ekotehokkaista toimintatavoista

tärkeimmiksi nousivat kestävä liikkuminen, jätteen synnyn ehkäisy sekä lajittelu ja kierrätys.

12

Marras-joulukuun vaihteessa 2013 järjestettiin kaupungin henkilöstölle kaksi infotilaisuutta, joissa kerrottiin

kaupungin ympäristösitoumuksista, ympäristöpolitiikan 2020 toimeenpanosta kaupungin toimialoilla sekä

ekotukitoiminnasta ja sen käynnistämisestä toimintayksiköissä. Infotilaisuuksiin osallistui yhteensä 83

henkilöä, joista valtaosa oli vastikään nimettyjä ekotukihenkilöitä.

Erilaisista kestävän kehityksen teemaviikoista ja tapahtumista tiedotettiin yksiköiden kestävän kehityksen

vastaavien verkoston kautta, ja sittemmin samaan tapaan ekotukihenkilöiden kautta. Tiedostusta

kaupungin kestävän kehityksen työstä ja toiminnasta parannettiin vuoden 2013 aikana päivittämällä ja

ylläpitämällä sekä kaupungin ulkoisia kestävän kehityksen internetsivuja että sisäisiä Loora-sivuja.

Ekotukitoiminta oli esillä myös henkilöstölehti Vilkussa syksyn alussa.

Muu kehitystyö

Ekotukitoimintaa kehitetään aktiivisessa yhteistyössä Suomen suurten kaupunkien kanssa Helsingin

kaupungin koordinoimana.


Kaupunki kokoaa vuosittain kestävän kehityksen indikaattoriraportin, jonka avulla seurataan ja arvioidaan,

kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Raportoinnista ja käytetyistä

indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa. Kaupunkiorganisaation

toiminnan kuormitusta ja ekotehokkuutta mitataan osaltaan mm. kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön

ja veden ominaiskulutusten sekä käytetyn kopiopaperin määrän avulla.

Kustannukset Kestävän kehityksen suunnittelijan työajasta 55 % on osoitettu kaupungin kestävien toimintatapojen ja ekotukitoiminnan koordinointiin. Vastuutaho ja lisätietoja

Kestävä yhdyskunta -yksikkö, kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri.

13

1.4 ECO2-hanke

Vuoden 2012 lopussa päättyi ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen kolmevuotinen käynnistysvaihe,

joka toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Sitran kanssa. Vuonna 2013 ECO2-hanke jatkui

kaupungin omana strategisena projektina. Sen päätavoitteena on edistää kaupungin ilmastositoumusten

toteuttamista ja vähähiilistä kaupunkikehitystä. Toiminnan painopiste suunnattiin ekotehokkaiden

aluekehityshankkeiden kehittämiseen.

Tavoitteet

Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2013 talousarviossa ECO2:lle seuraavat toiminnalliset tavoitteet:

1. Ekotehokkaan ja vähähiilisen kaupungin kumppanuushankkeita kehitetään yhteistyössä kaupungin yksiköiden, yritysten ja tutkimustahojen kanssa.

2. Maankäytön suunnittelu ja ECO2 käynnistävät yhdessä Tampereen nykyisen yhdyskuntarakenteen energian kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen.

3. Kannustimia ja ohjausvälineitä energiatehokkaaseen rakentamiseen ja asumiseen kehitetään yhteistyössä kiinteistötoimen, asuntotoimen ja rakennusvalvonnan kanssa.

4. Ekotehokkaiden kaupunkikehityshankkeiden markkinointia ja viestintää tuetaan järjestämällä foorumeja ja osallistumalla hankkeiden viestintään.

Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston asettamat ECO2:n toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin toimintasuunnitelman mukaisesti. Tavoitteita on toteutettu useissa yhteistyöprojekteissa niin kaupungin yksiköiden kuin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. 1. Ekotehokkaan ja vähähiilisen kaupungin kumppanuushankkeita kehitetään yhteistyössä kaupungin

yksiköiden, yritysten ja tutkimustahojen kanssa. Vuonna 2013 ECO2:n hallinnoimia ja osarahoittamia olivat seuraavat projektit:

- RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas, http://www.hermiagroup.fi/resca/) - CASCADE (Cities exchanging on local energy leadership, http://www.cascadecities.eu/) - TARMO (Tampereen asuinalueet energiatehokkaiksi, http://www.ekokumppanit.fi/tarmo/) - OKRA (Omistajuus kestävässä rakentamisessa,

http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke/hankkeet/omistajuuskestavassarakentamisessa-okra.html)

- Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto - KEKO (Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit,

http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke/hankkeet/ekotehokkuustyokalunjatkokehittaminen.html)

- Co-ZED (Constructing zero energy districts) - TAPRE (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi,

http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke/hankkeet/tapre.html)

- EU-GUGLE (European cities serving as Green Urban Gate towards Leadership in sustainable Energy, http://eu-gugle.eu/fi/)

- Kolmenkulman energiahanke (http://www.verte.fi/verte-t-k/kolmenkulman-uusituvan-energian-/) - Vuoreksen asuntomessutalojen energiaseuranta

14

- Pirkanmaan rakennuskulttuurikeskus (http://www.trkk.fi/tampereen-rakennuskulttuurin-keskus) - Virka-autot yhteiskäyttöön -selvitys - Innovatiiviset kaupungit -hanke (Inka). ECO2 osallistui INKA-hankkeen Älykäs kaupunki -osion

valmisteluun intensiivisesti yhden projektiasiantuntijan työpanoksella lähes koko vuoden 2013 ajan. ECO2:n toiminta oli hyvä pohja Älykäs kaupunki -osion toimintasuunnitelman rakentamisessa. Tampereen kaupunki sai koordinaattorin roolin INKAn Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus -teemassa. Älykäs kaupunki -osiossa ECO2:n painopisteet energia, rakentaminen, liikenne ja kaupunkisuunnittelu ovat vahvasti edustettuina.

2. Maankäytön suunnittelu ja ECO2 käynnistävät yhdessä Tampereen nykyisen yhdyskuntarakenteen

energian kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen. Tavoitteena oli selvittää nykyisen yhdyskuntarakenteen hiilijalanjälki ja tehdä laskentamalli vähähiilisen yhdyskuntarakenteen suunnittelun tueksi. Selvitystä käytetään tausta-aineistona, kun laaditaan kantakaupungin uutta yleiskaavaa. Selvityksen avulla voidaan arvioida erilaisten yhdyskuntarakenteiden hiilipäästöjä ja asettaa tavoitteita tulevalle yhdyskuntarakenteelle. Maankäytön suunnittelu tilasi selvityksen EPECC Oy:ltä. Selvitys perustuu YKR-aineistoon ja EPECC Oy:n aiemmin tekemään EcoCityEvaluator-ohjelmaan. Selvitys tuottaa paikkatietoaineistoa, jossa karttaruutujen perusteella voidaan arvioida erilaisten yhdyskuntarakenteiden päästövaikutuksia. Selvitys valmistuu vuoden 2014 alkupuolella.

3. Kannustimia ja ohjausvälineitä energiatehokkaaseen rakentamiseen ja asumiseen kehitetään yhteistyössä kiinteistötoimen, asuntotoimen ja rakennusvalvonnan kanssa.

Kiinteistötoimen kanssa on kehitetty tontinluovutuksen energiakriteerejä ja kannustimia. Tavoitteena on edistää energiatehokasta rakentamista kansallisten ja EU-tavoitteiden mukaisesti. Heinäkuussa 2012 astuivat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset. Ne kiristivät uudisrakentamisen energiatehokkuutta niin, että se käytännössä vastaa lähes matalaenergiatasoa. Uusien määräysten mukainen A-energiataso vastaa lähes nollaenergiarakentamista, ja B-taso passiivienergiatasoa. Siksi Tampereella luovuttiin vaatimasta A-energiatasoa, kun rakennetaan pientaloja kaupungin tonteille. Sen sijaan kehitettiin kannustin, jossa omakotitalon rakentaja saa tontinvuokrasta alennuksen, jos talo on vaatimustasoa energiatehokkaampi. Kannustinta testattiin vuonna 2013 Koukkurannan alueella. Siellä rakentajille myönnettiin tontinvuokrasta 50 prosentin alennus 5 vuoden ajaksi, jos talon E-luku alittaa 100 uuden energiatodistuksen mukaan laskettuna. Niin Vuoreksen messualueella kuin Koukkurannan alueella tontinvuokrakannustimesta on hyviä kokemuksia. Tähän mennessä (huhtikuu 2014) rakennuslupia on myönnetty alueella 31 kpl. Näistä luvista 20 hakijalla on luvan hakuvaiheessa laskennallinen E-luokka ollut alle 100. Valmistuneista pientaloista neljä, eli kaikki tähän mennessä lopputarkastetut, on täyttänyt kriteerin myös lopullisessa E-todistuksessa. Koska energiatehokkuusluku on erilainen eri kokoisissa omakotitaloissa, yhden E-luvun vaatimus kohtelee rakentajia eri tavoilla. Pienissä omakotitaloissa tavoitteeseen on vaikeampi päästä kuin suurissa. Tästä syystä ECO2-hankkeessa lähdettiin yhdessä kiinteistötoimen kanssa kehittämään neutraalimpaa kriteeriä tontinvuokra-alennukselle. Tähän saatiin apua myös VTT:n tutkijoilta osana OKRA-projektia. Uuden kriteerin mukaan omakotirakentaja saa 50 prosentin tontinvuokra-alennuksen 5 vuodeksi, jos talon energiankulutustaso on korkeintaan 70 prosenttia määräysten mukaisesta tasosta. Tämä periaate koskee kaikkia Tampereen alueella rakennettavia omakotitaloja vuodesta 2014 alkaen.

15

ECO2 on tehnyt yhteistyötä asuntotoimen kanssa TARMO- ja RANE -hankkeissa. Asuntotoimi on myöntänyt kaupungin rahoitusosuuden TARMO-hankkeelle, jossa on edistetty asunto-osakeyhtiöiden energiakorjaustoimintaa ja koulutettu taloyhtiöiden hallituksen jäseniä energiaekspertti-mallin mukaan. RANE eli Rakentamisen ja asumisen energianeuvontakeskus on toiminut yhteistyössä asuntotoimen ja rakennusvalvonnan sekä Ekokumppaneiden kanssa. RANEn energianeuvojat ovat tehneet hyvää yhteistyötä mm. koulutustilaisuuksien järjestämisessä TARMO-projektin, EU Gugle –projektin ja Pirkanmaan Rakennuskulttuurikeskuksen kanssa. 4. Ekotehokkaiden kaupunkikehityshankkeiden markkinointia ja viestintää tuetaan järjestämällä

foorumeja ja osallistumalla hankkeiden viestintään. Vuoden 2013 alusta ECO2 hanke siirtyi kokonaan Tampereen kaupungin hankkeeksi ja samalla hankkeen nettisivut siirrettiin kaupungin käyttämään julkaisujärjestelmään. Osoite säilyi kuitenkin samana www.eco2.fi. ECO2-hankkeen viestintä on pääosin ollut hankkeen piirissä olevien projektien tulosten viestintää. Myös foorumit, seminaarit ja tilaisuudet on pyritty järjestämään yhteistyössä projektien tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kustannukset Tampereen kaupunki rahoitti ECO2-hanketta noin 274 000 eurolla. Ulkopuolista rahoitusta saatiin noin

190 000 €.


ECO2-hankejohtaja Pauli Välimäki

16

1.5 INKA-projekti

Innovatiiviset kaupungit on Tekesin hallinnoima ohjelma, jossa Tampereen vetovastuulla on älykäs

kaupunki ja uudistuva teollisuus kokonaisuus. Ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten

kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungit ovat ohjelman keskiössä olennaisena toimijana.

Tavoitteet

Vuoden 2013 tavoitteena oli tunnistaa osaamiseen perustuen kansalliset kumppanit sekä kärkiteemat.

Tampereen kaupunkiseudun kumppaneita Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa ovat

pääkaupunkiseutu, Oulun kaupunkiseutu, Turun kaupunkiseutu ja Lahden kaupunkiseutu. Älykäs kaupunki

kärkiteemoja ovat älykäs liikenne, resurssiviisaat verkostot ja teolliset symbioosit sekä tulevaisuuden talot

ja tilat.


Toiminta alkaa varsinaisesti vuonna 2014.


Seurannasta ja mittareista päätetään vuoden 2014 aikana. Kustannukset Suoria kustannuksia ei syntynyt vuoden 2013 aikana. Valmisteluun käytettiin kuitenkin useiden henkilöiden työpanosta. Vastuutaho ja lisätietoja

Kaupunkikehitysryhmä, INKA-projekti, Jari Jokinen

17

2 Hankinnat ja laitteiden vuokraus

2.1 Hankinnat

Tampereen Logistiikan hankintaryhmä kilpailuttaa Tampereen kaupungin yksiköiden hankintoja ja vastaa

yhteishankittavien tuotteiden kilpailutuksesta ja hankintasopimusten hallinnasta. Vuosittain kilpailutuksia

tehdään noin 200 kappaletta.

Tavoitteet

Tavoitteena on hoitaa kaupungin hankinnat kokonaistaloudellisesti edullisesti ja ekologisesti. Hankintojen

toteutusta ohjaavat hankintalaki ja kaupungin omat hankintaohjeet.

Tavoitteena on ohjeistaa hankintojen valintaperusteista päättäviä henkilöitä ympäristökriteerien käytöstä

ja tarjota heille esimerkkejä, jotka auttavat energiatehokkaiden ja ympäristöä vähän kuormittavien

hankintojen tekemisessä. Hankintaryhmä tilastoi myös tarkasti erilaisten ympäristökriteerien käyttöä

kilpailutuksissaan.

Toimenpiteet

Hankintaryhmä on pyrkinyt lisäämään ympäristökriteerien käyttöä kilpailutuksissa vuoden 2013 aikana.

Kriteerejä hyödynnetään sekä ehdottomissa laatuvaatimuksissa että vertailuperusteena.

Ympäristökriteerien käytön mahdollisuudet vaihtelevat erilaisissa kokonaisuuksissa ja niiden

käyttömahdollisuuksia mietittäessä on huomioitava myös hankinnan kokonaistaloudellisuus ja minkälaista

vaikuttavuutta on mahdollista saavuttaa panokseen nähden.

Muutamina esimerkkeinä energia- ja ympäristökriteerien huomioimisesta voidaan mainita esim. ajoneuvo-,

joukko- ja tilausliikenne sekä kalustehankinnat. Ajoneuvojen osalta on vaadittu mm. tiettyä päästöluokkaa

ja ajoneuvojen kulutus- ja päästötietoja (kulutus l/km ja CO2-päästöt g/km). Liikennekilpailutuksissa on

asetettu päästöluokkaan erilaisia vähimmäisvaatimuksia riippuen liikennöitävistä linjoista sekä vaadittu,

että liikennöitsijän on liityttävä ennen sopimuksen allekirjoittamista joukkoliikenteen

energiatehokkuussopimukseen. Kalustekilpailutuksissa on vaadittu valmistuksessa käytetylle puutavaralle

asetettu vaatimuksia mm. sertifikaatin suhteen sekä kromaukselta on vaadittu 3-arvoista käsittelyä eli ns.

”ekokromausta”.


Ympäristökriteerien käytön laajuutta kaupungin hankinnoissa seurataan mittaamalla kilpailutusten

lukumäärää, jossa tällaisia kriteereitä on käytetty. Mitataan sekä ehdottomina vaatimuksina olevia että

vertailuperusteena olevia kriteereitä.

Vastuuyksikkö ja –henkilö

Hankintapäällikkö Antti Sinervo ([email protected], 040-8062154)Tampereen Logistiikka

18

2.2 Koneiden vuokraus

Tampereen Logistiikan vuokraamo tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalvelua kaupungin yksiköiden käyttöön.

Vuokraamon valikoimista löytyy mm. taloja maarakennus koneita ja laitteita, työkaluja, siirrettäviä

työmaasuojia, veneitä, rakennustelineitä ja aitoja. Samassa yhteydessä toimiva rakennustarvikevarasto myy

rakennustarvikkeita kaupungin yksiköille.

Tavoitteet

Tavoitteena on tarjota kaupungin yksiköiden tarvitsemia kone- ja laitevuokrauspalveluita. Vuokrattavaa

kalustoa on huollettu, testattu ja kalustoa uusitaan, jotta kalusto toimii energiatehokkaasti.


Vuokraamomestari Veikko Luukkonen, 050 555 2571, [email protected]

19

3 Kaupunkiympäristön kehittäminen ja maankäytön suunnittelu

3.1 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - EHYT

Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä on selvitetty kantakaupungissa EHYT –hankkeessa. Työssä on etsitty

asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Siinä on

painotettu täydennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitetty myös alueiden

käyttötarkoituksen muutostarpeita sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia muun kuin

asuntorakentamisen tarpeisiin.

Tavoitteet

Energiankäyttöä ajatellen tavoitellaan maa-alaan, kunnallistekniikkaan ja julkisiin palveluihin sidotun

pääoman nykyistä parempaa hyödyntämistä. Täydennysrakentamisella tuetaan ja kehitetään

joukkoliikennettä ja siten vähennetään henkilöautosidonnaisuutta ja siihen liittyvää energiankulutusta.

Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyy myös toimintojen sekoittamisen periaate. Se tarkoittaa

työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja vapaa-ajan toimintojen limittymistä siten, että liikenne vähenee

kokonaisuudessaan.


EHYT -hanke on jatkunut aikataulultaan vaiheistetulla eri kaupunginosien yleissuunnittelulla sekä eri

teemoja, kuten korkeaa rakentamista, koskevalla selvityksellä. Yleissuunnitelmat johtavat

asemakaavamuutoksiin, ja ne laaditaan osittain samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa, samalla

kehittäen sekä suunnittelumenetelmiä että -prosesseja.

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 16.4.2013 Haukiluoman täydennysrakentamista koskevan

yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitelman yhteydessä laadittiin myös

ekotehokkuusselvitys.

Yleissuunnitelmassa esitetään Haukiluoman yleissuunnittelualueelle neljä uutta kerrostalojen

korttelialuetta, viisi uutta kaupunkirivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialuetta sekä yksi uusi

erillispientalojen korttelialue. Pysäköinnille on haettu sekä korttelikohtaisia että keskitettyjä ratkaisuja.

Tesoman yleissuunnitelman laadinta käynnistyi vuonna 2013. Yleissuunnitelmassa tutkitaan

täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Tesomalla alueen kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja ympäristön

arvot huomioon ottaen.

Yleissuunnitelmassa täydennysrakentamisen tavoitteena on monipuolinen, elinkaariasumista edistävä

asuntojakauma, kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden säilyttäminen ja parantaminen, kevyen ja

joukkoliikenteen edistäminen ja pysäköintiratkaisujen kehittäminen sekä viheryhteyksien ja palveluiden

turvaaminen. Yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 12.9. - 14.10. 2013 välisen ajan.

Tesoman yleissuunnitelma-aluetta analysoiva maankäytön suunnittelussa pilotoiva

ekosysteemipalveluselvitys laadittiin samaan aikaan laajemman kantakaupungin

ekosysteemipalveluselvityksen kanssa. Selvityksellä on ohjaava vaikutus yleissuunnitteluun.

20

Avoimien maisematilojen selvityksen laadinta jatkui vuonna 2013. Selvityksen tavoitteena on luoda

kokonaiskuva erityyppisistä avoimista maisematiloista, kartoittaa ja arvottaa kantakaupungin merkittävät

avoimet maisemat, arvioida niiden suhdetta kaupunkirakenteeseen ja yhdyskuntarakenteen

eheyttämiseen, sekä luoda edellytyksiä avointen maisematilojen säilymiseen aktiivisen hoidon piirissä ja

alueellisesti yhtenäisinä.


Täydennysrakentamisen EHYT -yleissuunnittelua jatkettiin yhdyskuntasuunnittelu-ryhmässä, siten, kun se

maankäytön suunnittelussa on organisoitu.


Suunnittelua on tehty tiiviisti yhteistyössä asemakaavoituksen kanssa. Osallistaminen on ollut yhteistä.

Tesomalla pilotoidaan ministeriöiden yhteisen asuinalueohjelman Tampereen projektin ”Oma Tesoman”

yhteydessä, osallistuvaa budjetointia, jossa asukkaat päättävät rahan käytöstä tietyissä kehityskohteissa.

Ohjelmaan on hakeuduttu mm. täydennysrakentamisen suunnittelun ja kaupunkikehittämisen hankkeiden

johdosta.


Yleissuunnitelmien laadintaan liittyvää tiedotusta ja osallistumista toteutettiin monipuolisesti yhdessä

asemakaavoituksen ja Oma Tesoma -projektin kanssa.

Muu kehitystyö

Ekosysteemipalveluselvitys (ks. edellä)

Kustannukset

EHYT -hankkeen tuottamasta yhdyskuntarakenteen suunnittelusta energiatehokkuutta korostavalla tavalla

syntyviä kustannuksia ei ole määritelty. Työ tehdään osana maankäytön suunnittelun palvelukokonaisuutta.

Varsinainen täydennysrakennuttaminen on pääosin yksittäisten kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden

toimintaa, josta ne saavat myös taloudellisen hyödyn. Kaupungin panostus kustannuksiin kohdistuu tässä

vaiheessa yleissuunnittelun laadintaan.

Kaupungin ulkopuolisilta konsulteilta on tilattu Tesoman ja Haukiluoman yleissuunnitelmiin liittyvää

suunnittelua ja selvityksiä yhteensä 86 500 eurolla vuonna 2013.

Seuranta

EHYT -hankkeen puitteissa tehtävä työ on ohjelmoitu kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa

hyväksymässä vuosittaisessa kaavoitusohjelmassa.


Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen

21

3.2 Moderni kaupunkiraitiotie

Raitiotiesuunnittelun kantavana ajatuksena on seudun liikennejärjestelmävisio liikkumistapojen uudistamisesta. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostetaan palvelutasoa nostamalla. Raitiotiellä tavoitellaan yli 40 000 matkustajaa vuorokaudessa. Raitiotien varrella ja pysäkkiympäristöissä kehitetään maankäyttöä ja tutkitaan täydennysrakentamista. Pysäkkiympäristöt tarjoavat hyvät edellytykset niiden kehittämiselle alueina, joilla eri toiminnot ja kulkumuodot kohtaavat. Sen ansioista niiden tuntumassa asuvien autonomistamisen tarve vähenee. Nämä alueet tarjoavat myös palveluverkoston kannalta hyvin saavutettavia kohteita. Alustava yleissuunnitelma kaupunkiraitiotien ensimmäisestä osasta, 23 km pituisesta linjasta välille Hervanta - Keskusta – Lentävänniemi, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2011 jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitelman laatimisen hankinta kilpailutettiin yhdessä Turun kaupungin kanssa synergiaetujen vuoksi. Tämän varsinainen yleissuunnittelu aloitettiin 2013 vuoden alusta, ja se päättyy raportin valmistuessa huhtikuussa 2014. Yleissuunnitelman aikana tehtiin alustava linjauspäätös raitiotien kaksihaaraisuudesta: Hervanta – Lentävänniemi ja Kaupin Kampus/TAYS – keskusta. Linjauspäätös koskien vaihtoehtoja Pispalan valtatie tai Paasikiventie tehdään samassa yhteydessä, kuin valtuusto päättää raitiotien rakentamisesta. Yleissuunnitelman yhteydessä on arvioitu, että raitiotiekäytävään on sijoitettavissa lähes 35 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Nykytilanteessa käytävässä on 108 700 asukasta. Suunniteltu raitiotie yhdistäisi Tampereen, kaupunkiseudun ja Pirkanmaan suurimmat asutus- ja työpaikkakeskittymät sekä pääosan Tampereen merkittävimmistä kunnallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti tärkeistä käyntikohteista Tavoitteet

Tulevaisuudessa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijunaverkko ja katuverkossa kulkeva moderni

kaupunkiraitiotie muodostavat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen rungon, joka hyödyntää

tehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen parhaita ominaisuuksia.



Kaupunki palkkasi projektipäällikön hankkeelle yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa. Ohjausryhmä ja

projektiryhmä ovat poikkihallinnollisia.


Moderni kaupunkiraitiotie on poikkihallinnollinen hanke, joka on edistänyt mm. maankäytön suunnittelun

ja liikennesuunnittelun yhteistyötä. Hankkeelle on muodostettu oma ohjausryhmä, jossa ovat mukana

Kaupunkikehityksen ja Kaupunkiympäristön kehittämisen edustajia.


Raitiotieprojektin internetsivut, avoin yleisötilaisuus 10.4.2013, 9 kpl kaupungin julkaisemaa tiedotetta,

internetkysely (n. 2300 vastausta).

22

Muu kehitystyö

Tampereen kaupungin asemakaavoituksen pysäköintinormin tarkistamiseen tähtäävä pysäköintipolitiikan

valmistelu on käynnistynyt samanaikaisesti. Liityntäpysäköinti sisältyy siihen.

Seutuyhteistyö

Valtio ja Pirkanmaan liitto ovat olleet mukana suunnitteluprosessissa.

Kustannukset

Kaupungin ulkopuolisilta konsulteilta on tilattu kaupunkiraitiotiehen liittyvää suunnittelua ja selvityksiä

yhteensä 467 800 eurolla vuonna 2013.


Kaupunkiympäristön kehittäminen, projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

23

3.3 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten selvitys

Kantakaupungin yleiskaavan pohjaksi määriteltiin kaupunkirakenteen ekotehokkuus vyöhykeajattelun

mukaisesti (hiilijälki, energiankulutus, liikkuminen, palvelut). Vyöhykkeiden tunnistaminen otetaan avuksi

kaupunkirakenteen kehittämisessä ekotehokkuuden lisäämisen näkökulmasta ja mallinnetaan

ekotehokkaan kaupunkirakenteen toteuttamista Tampereella päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastovaikutusten selvityksen tuloksena syntyy päivitettävä kaupunkirakenteen ekotehokkuuden vyöhyke-

malli, joka sisältää tiedon eri alueiden ominaispiirteistä (hiilijälki, energiankulutus, muut tekijät). Tietomalli

pohjautuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoihin ja siinä huomioidaan eri

suunnitelmatasojen tavoitteita, joita ovat mm. kaupunkiseudun rakennemalli, kantakaupungin

eheyttämisen selvitys (EHYT), Tampereen liikennesuunnitelmat ja Tampereen seudun rakentamisen

energiatehokkuustiekartta.

Tavoitteet

Laajempana tavoitteena on kaupunkirakenteen ekotehokkuuden lisääminen. Vuoden 2013 tavoitteena oli

saada Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten selvitys valmiiksi.



Työkalun valmistuttua laaditaan skenaariot kantakaupungin yhdyskuntarakenteen kehityksestä ja

arvioidaan, miten ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Arvioinnin tuloksena listataan mitä toimenpiteitä

tulisi tehdä yhdyskuntarakenteen ekotehokkuuden parantamiseksi.


Vyöhykemalli-työkalun avulla voidaan jatkossa arvioida ja seurata yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta.

Tekniset muutokset

Työkalu valmistuu kevään 2014 aikana.


Kantakaupungin yleiskaava sisältyy kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen hyväksymään

kaavoitusohjelmaan.

Kustannukset

Konsultilta tilattu työ maksoi 25 400 euroa vuonna 2013.


Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio

24

3.4 Kaavoituksen arvioinnin ja suunnittelun ohjaaminen energiatehokkuuteen

Tampereen kaupunki osallistuu Tekesin rahoittamaan Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit

(KEKO) -hankkeeseen, jossa kehitetään työkalua kaavojen ekotehokkuuden arvioimiseen. Hankkeen

toisessa vaiheessa testataan työkalua sekä mukana olevien tutkijoiden toimesta että kaupunkien omana

työnä.

Asemakaavoituksessa valmistui kestävän kehityksen suunnitteluohje asemakaavojen vaikutusten arvioinnin

tueksi.

3.4.1 Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit, KEKO B -hanke

Tavoitteet

Tavoitteena vuonna 2013 oli osallistua hankeen ohjausryhmätyöskentelyyn ja työpajoihin. Lisäksi

tavoitteena oli saada tamperelaisia kohteita tutkijoiden pilottikohteiksi sekä valita omia testauskohteita ja

aloittaa testaaminen työkalun ensimmäisen version valmistuttua.

Tutkijoiden pilottikohteiksi KEKO B -hankkeessa valittiin 29 ehdotetusta kohteesta Helsingin yleiskaava,

Lahden radanvarsi, Mikkelin Graanin ranta, Tampereen Vuoreksen Isokuusen yleissuunnitelma ja Skanskan

kohde Tampereen Härmälänrannassa.

Maankäytön suunnittelun omaksi testikohteeksi valittiin Vuoreksen Isokuusi II asemakaava.

Työkalun valmistuttua maankäytön suunnittelun henkilökunta koulutetaan ja työkalu otetaan käyttöön

kaavojen ekotehokkuuden arvioinnissa. Tämä johtaa sekä tietoisuuden lisäämiseen että ekotehokkaimpiin

suunnitelmiin.

Toimenpiteet

- Tampereen kaupungin edustajia osallistui hankkeen ohjausryhmä- ja työpajatyöskentelyyn

- Tampere ehdotti tutkijoille pilottikohteita hankkeeseen ja Vuoreksen Isokuusen yleissuunnitelma tuli

valituksi

- Myös Härmälänranta valittiin mukaan pilottikohteeksi (Skanskan ehdottama kohde)

- Tampere lupasi myös testata työkalua itse omaan suunnittelukohteeseen. Kohteeksi valittiin

Isokuusen toisen vaiheen asemakaava.


Seuranta tapahtuu KEKO B -hankkeen ja ECO2-hankkeen johtoryhmissä.


ECO2-hankkeen johtaja Pauli Välimäki ja ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff

25

3.4.2 Asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohje

Tavoitteet

Tavoitteena oli saada asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohje valmiiksi ja käyttöön.

Suunnitteluohjetta kehitettiin aikaisemmasta kestävän kehityksen työkalusta ohjaamaan asemakaavan

vaikutusten arviointia ja sisältöä enemmän kestävän kehityksen teemojen suuntaan (ekologinen,

kulttuurinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys). Suunnitteluohje sisältää luettelona asiat ja sisällöt sekä

kysymykset MRL:n ja MRA:n rakenteen mukaisesti. Tarkoituksena on liittää suunnitteluohje osaksi

asemakaavojen vaikutusten arviointia.



Ohje valmistui joulukuussa 2013. Se toimii muistilistana suunnittelijoille kestävän kehityksen eri

ulottuvuuksista ja niiden huomioon ottamisesta suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Sitä on tarkoitus käyttää

kaikissa keskisuurissa ja suurissa asemakaavoissa. Ohje on myös toimitettu kaavan laadinnan

puitesopimuskumppaneille.

Tekniset muutokset

Tulokset liitetään osaksi kaavaluonnosvaiheen vaikutusten arviointia. Kestävän kehityksen arvioinnista

kerrotaan asemakaavaselostuksessa tai erillisessä arviointiliitteessä.


Asemakaavoituksen henkilökuntaa koulutettiin ohjeen käytössä.


Suunnitteluohjeen käytöstä kerätään kokemuksia vuoden 2014 aikana ja niiden pohjalta arvioidaan ohjeen

käytettävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.


Projektiarkkitehti Vesa Kinttula ja ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff

26

3.5 Vuoreksen kaupunginosa

Vuorekseen valmistuneiden asuntojen kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 472 asuntoa ja jo rakenteilla

olevissa kohteissa on lisäksi valmistumassa 270 asuntoa. Edellä mainittujen lisäksi yli 20 rakennuttajaa,

rakennusliikettä ja investoria on varannut alueelta tontteja, joiden yhteenlaskettu asuntomäärä on yli 1500.

Vuoreksen uuden kaupunginosan toteutusaikatauluun vaikuttaa ratkaisevasti yleinen taloudellinen tilanne

sekä rakennusalan ja asuntomarkkinoiden kehitys.

Kun kaikki hankkeet lasketaan yhteen, niin jo rakennetut kuin suunnittelussa ja ennakkomarkkinoinnissa

olevat, asuntoja on joko valmiina tai käsillä olevien hankkeiden myötä rakentumassa noin 5000 asukasta

varten. Koko tämän tuotannon toteutus kestää 3–4 vuotta, ja siten 5000 asukkaan raja saavutettaneen

vuosina 2016–2017. Asukkaita vuoden 2014 alussa Vuoreksessa oli noin 800.

Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa Vuoreksessa tavoitteina pidetään korkeatasoista ja viihtyisää

ympäristöä, joka rakennetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Vuorekseen on jo nyt toimiva

joukkoliikenneyhteys ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet eli Vuoreksessa on mahdollista asua ilman omaa

autoa. Rakennetulla alueella syntyvien hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn kiinnitetään erityistä

huomiota. Keskeinen osa hulevesien käsittelyn kokonaisjärjestelmässä on Vuoreksen keskuspuisto, joka

alkaa olla pääpiirteissään valmis. Kaavamääräyksillä on ohjeistettu tonteilla tapahtuva hulevesien käsittely.

Toteutusvaiheessa rakennushankkeista vastaavien edellytetään kiinnittävän huomiota mm. tonttien

rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn ja lopullisten järjestelmien tekniseen toimivuuteen ja

huollettavuuteen.

PuuVuores-hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset Isokuusen puukaupungille, jossa puukerrostalot,

puiset liikerakennukset sekä puiset pientalot muodostavat yhtenäisen arkkitehtonisen kokonaisuuden.

Tavoitteena on myös kehittää Isokuusesta hiilineutraali asuinalue, jossa ekotehokkuuteen,

energiajärjestelmiin ja asuinalueen toteuttamisen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota

suunnittelun ja toteutuksen kaikissa vaiheissa. Isokuusen yleissuunnitelma on mukana kaupunkien ja

kuntien aluetasoiset ekolaskurit (KEKO) –hankkeessa yhtenä pilottikohteena.

Suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä ECO2-hankkeen asiantuntijoiden kanssa ja rakennushankkeiden

toteuttamista ohjataan laaturyhmämenettelyllä. Näin varmistetaan Vuoreksen tavoitteiden toteutuminen.

Vuoreksessa jätteiden keräys hoidetaan imukeräyksenä, joka vähentää merkittävästi

kokonaisenergiatarvetta ja päästöjä perinteiseen jäteautolla tapahtuvaan keräykseen verrattuna.

Asuntomessualueen pientaloille on käynnistetty vuonna 2013 tutkimusprojekti, jossa verrataan toteutunutta energiankulutusta laskennallisiin arvioihin, asukkaiden kokemuksia energiaratkaisujen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tehdään mittauksia sisäilmaolosuhteista. Tutkimus toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) talotekniikan koulutusohjelman hankkeena. Mukana tutkimusprojektissa on myös Ekokumppanit Oy, ECO2‐hanke ja rakennusneuvonta sekä laitevalmistajia ja palveluntarjoajia. Ranen toiminta Vuoreksessa 2013 Rane osallistui Vuoreksen alueen kehittämiseen järjestämällä koulutustilaisuuksia Koukkurannan rakentajille ja olemalla ohjaavana tahona Vuoreksen asuntomessukohteiden seurantatutkimuksessa. Siihen

27

osallistui 15 messukohdetta. Kyselyllä selvitettiin, kuinka hyvin asukkaat osaavat käyttää kotiensa taloteknisiä järjestelmiä. Lisäksi Rane järjesti myös yhteistyössä Suomalaiset Tulisijat Ry:n ja TAKKin kanssa muurausleirin, jonka aikana muurattiin varaavat tulisijat kahteen Koukkurannan omakotikohteeseen. Rane järjesti keväällä Tampereella Rakentajakoulun seudun kuntien rakentajille, johon myös moni Koukkurannan rakentajista osallistui. Rane osallistui Tampereen kaupungin Koukkurannan rakentajille suunnattuun tontti-infoon. Tilaisuuksissa kerrottiin Ranen toiminnasta ja jaettiin Motivan rakentamisen ja asumisen neuvontamateriaalia. Rakentajakoulun lisäksi Rane järjesti Vuoreksen Koukkurannan alueen rakentajille erityistä rakentamiseen ja energiatehokkuuteen liittyvää koulutusta. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä kaksi kertaa. Tilaisuuksien aiheina olivat esimerkiksi lämmitysjärjestelmien valinta ja ilmatiiveyden merkitys, hulevesien hallinta osana pihojen suunnittelua ja valaistuksen suunnittelu sekä huoltokirjan merkitys ja tärkeys. Näiden lisäksi järjestettiin infotilaisuus mahdollisuudesta osallistua ryhmähankintaan ja muurausleiriin.

28

3.6 Infra

29

3.7 Katu- ja ulkovalaistus

Tavoite

Tavoitteena on uusia valaistus energiatehokkaaksi ja parantaa energiatehokkuutta 30 % vuoteen 2020

mennessä. Tämä tarkoittaa ohjauksen uusimista valaisinkohtaiseksi ja laitteiden uusimista eli mm. poistaa

käytöstä kaikki elohopeahöyryvalaisimet ja lisätä energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöä, kuten

suurpainenatrium ja LED-tekniikka. Lisäksi tavoitteena on lisätä valaisimien energiatehokkuutta sekä saada

aikaan energiansäästöä valaisimien tehonpudotuksella ja himmennyksellä.

Valaistusverkon uudistamisen yhteydessä vaihdetaan vuosittain noin 2000 valaisinta ja sillä saavutetaan

noin 50 - 70 % säästö energiakulutuksessa. Se tarkoittaa tehonkulutuksessa noin 130 – 170 kW, joka

energiankulutuksena on noin 470 000 – 650 000 kWh/v.

Nykyisen ohjausjärjestelmän tehokkaalla käytöllä pyritään noin 8 % säästötavoitteeseen vuosittain.

Järjestelmällä on mahdollisuus päästä n. 25 % säästöihin, mutta silloin valaistus täytyy sammuttaa yöllä

pitkiksi ajoiksi laajoilta alueilta.

Lyhyt kuvaus toimenpiteistä

Valaistusverkon uudistamista nykyisellä menetelmällä ja toimintamallilla jatketaan. Tämä tarjoaa

laadukkaampaa valaistusta ja lisää turvallisuutta pimeän aikana. Lisäksi tämä tehostaa energiatehokkuutta

ja vähentää huollon sekä korjauksen tarvetta. Uusimista tehdään katusaneerauksien yhteydessä ja

katuvalosaneerauksella, oman vuosiohjelman mukaisesti.

Vuoden 2011 alusta kaikki katu- ja puistovalaisimet on varustettu tehonpudotuksella tai himmennyksellä,

jotta saavutetaan suurempi energiansäästö ja päästään asetettuihin tavoitteisiin. Vuoden 2013 alusta kaikki

puistokohteet toteutetaan LED-valaistuksella. Nykyisen ohjausjärjestelmän optimointu käyttö on aloitettu

vuoden 2013 syksyllä. Vuoreksen alueella on otettu käyttöön valaisinkohtainen ohjausjärjestelmä, jolla

pystytään ohjaamaan ja seuraamaan valaistusta pistekohtaisesti. Järjestelmään voidaan asettaa

valaistusryhmiä (esim. katujen mukaan), jolloin niille voidaan asettaa erilaisia toimintamalleja

(himmennysohjelma).

Vuoreksen kaupunginosa toteutetaan pääsääntöisesti himmennettävällä LED-valaistuksella. Asennukset

alkoivat syksyllä 2011. Alueen asennuksia jatketaan ja vuonna 2014 tehdään mudenkin asuinalueiden

valaistussaneerausta led-valaistuksella. Vuoden 2013 loppuun mennessä led-valaisimia on asennettu noin

1200 kpl. Vuoden 2014 aikana on tavoitteena asentaa noin 800 LED-valaisinta.

Hankinnat

Hankinnoissa otetaan huomioon energiatehokkuus, elinkaarikustannukset, ja kierrätysmahdollisuudet.

Ominaisuudet määritellään suunnitteluvaiheessa ja hankintavaiheessa tarjoaja saa tarjota myös vastaavilla

laitteilla hankintaa.

Kehitystyö

Ulkovalaistuksen kehityshankkeet keskittyvät pääasiassa LED-valaistuksen ongelmien ratkaisuun ja

ohjausratkaisuihin.

30

Toteutusaikataulu

Valaistusverkon uusimista tehdään ympäri vuoden, ja se on jatkuvasti käynnissä oleva toimintamalli. LED-

katuvalaisimia asennetaan Vuorekseen, keskustaan ja asuinalueille muun rakentamisen yhteydessä.

Ohjausjärjestelmän optimointi on valmis ja sen hyödyntäminen alkoi syksyllä 2013.

Vaihesammutustoiminto on käytössä toistaiseksi ja se alkoi syksyllä 2013. Uusi ohjausjärjestelmä on otettu

käyttöön Vuoreksessa syksyllä 2013. Järjestelmän laajentaminen alueella jatkuu 2014.

Kustannukset

Katusaneerauksien yhteydessä uusitaan valaistuslaitteita noin 1 M€:lla ja katuvalo-saneerauksen

yhteydessä 1,8 M€:lla. Vuodelle 2014 on haettu ELY-keskuksen energiatukea. Tuki on 15 % kustannuksista.

Katuvalaistuksen uusiminen katusaneerauksen yhteydessä kuuluu katusaneerausurakkaan, jonka teettävät

kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttajat. Katuvalosaneerauksen kohteista suurin osa kilpailutetaan

ja loput urakoi Tampereen Vera Oy.

Uusi ohjausjärjestelmä on hankittu kokonaispalveluna 10 vuoden sopimuksella, jossa on erikseen sovittava

5 vuoden optio. Kustannus on 32,5€/keskus/kuukausi. Keskuksia on noin 362 kappaletta. Säästötavoite

vuodelle 2014 on 8 % vuoden 2011 energiakulutasosta. Ohjausjärjestelmä toimii itsenäisesti, joten se vaatii

työaikaa ainoastaan kunnossapitotoiminnoissa.

Vuoreksen valaisinkohtainen järjestelmä on osa nykyistä palvelusopimusta ja järjestelmän laajennus

tehdään Vuoreksessa valaisinkohtaisena.

LED-katuvalaisimen hankinnan lisäkustannukset ovat normaaliin valaistukseen verrattuna noin 50 – 150 %.

Led-valaisimet ovat pitkäikäisiä ja niiden himmennysominaisuudet ovat hyvät. Nämä kompensoivat korkeaa

hankintahintaa, kun tarkastellaan kustannuksia koko elinkaaren ajalle.


Vastuutaho katu-, tie-, puisto-, tori- ja sataman valaistuksesta on kaupunkiympäristön kehittäminen.

Uusimista ohjelmoi ja rakennuttaa rakennuttajainsinööri Mika Heikkilä, joka toimii myös kunnossapidosta

vastaavana käytönjohtaja. Rakennuttamispäällikkönä toimii Milko Tietäväinen ja suunnittelupäällikkönä Ari

Vandell. Tilaajapäällikkönä toimii Risto Laaksonen.


Tavoitteen toteutumista seurataan katuvaloverkon kokonaisteholla (kW), keskimääräisellä valopisteen

teholla (kW/valopiste) ja energian kulutuksella (MWh).

LED-katuvalaisimien sähkötehoa (W) ja valotehoa (lm) verrataan tämän päivän tekniikkaan, joka on

suurpainenatriumlampullinen valaisin.

31

Kulutustiedot

Vuosi Kokonais-

kulutus MWh/a

Teho kW

Valaisin-pisteitä

kpl

Kulutus kWh/piste/a

Teho W/piste

Paloaika vuodesa

h

2013 18 269 4 827 40 164 455 120 3 729

2012 18799 4 897 39 187 480 125 3 839

2011 18998 5 046 38 438 508 133 3 765

1993 25 900 6 756 37 501 691 180 3834

2009 19378 5 280 37 410 518 141 3670

2008 20708 5 318 37 421 553 142 3894

2007 20919 5 425 37 489 558 145 3856

2006 20798 5 426 37 199 559 146 3833

2005 21102 5 511 36 958 571 149 3829

2004 21624 5 586 36 814 587 152 3871

2003 21561 5 783 36 843 585 157 3886

2002 22931 5 897 36 308 632 162 3862

2001 23 087 5726 36 241 637 158 3898

2000 25 200 6401 35 862 703 178 3937

1999 26 540 6741 37 809 702 178 3937

1998 27 100 6 883 40 923 662 168 3937

1997 28 800 7 214 41 858 688 172 3992

1996 27 500 7 166 41 143 668 174 3838

1995 24 800 7 088 40 396 614 175 3499

1994 26 900 6 991 39 659 678 176 3848

1993 25 700 6 805 38 176 672 178 3785

1992 24 500 6 618 36 671 668 180 3702

1991 23 500 6 441 35 765 657 180 3649

1990 24 100 6 352 35 040 688 181 3794

Taulukko 1. Katuvalaistuksen valaistusenergian kulutustietoja 1990-2013.

32

Kaavio 1. Kokonaiskulutuksen, valaisinpisteiden lukumäärän ja valopisteen kulutuksen kehittyminen

vuosina 1990-2013.

Kaavio 2. Katuvalaistuksen kokonaisenergiankulutus (MWh/a) ja paloaika (h) vuodessa.

33

Kaavio 3. Ulko- ja katuvalaistuksen toteutunut sähkönkulutus ja tavoitekulutus (MWh/a). Säästötavoite,

-9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.

34

4 Liikenne, liikkuminen ja logistiikka

4.1 Liikennejärjestelmä

Kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti liikennejärjestelmää pyritään kehittämään kestävään

liikkumista edistäen.

Tavoitteet

Vision mukaan liikennejärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään tukien elinkeinoelämän kasvua sekä turvallista ja sujuvaa ihmisten arkea. Tampereella on maakunnassa tärkeä asema liikenteellisenä solmupisteenä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan taloudellisuus, asiakastarpeet sekä kestävä liikkuminen ja asuminen. Liikennejärjestelmästä tavoitellaan kaikkina vuodenaikoina toimivaa ja häiriötilanteiden hallintaa halutaan parantaa. Resurssit kohdistuvat vaikuttavuudeltaan tehokkaimpiin, ajalliset ja alueelliset tarpeet huomioiviin kohteisiin.


Vuoden 2013 aikana valmistuivat Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma (Takli) ja

ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman (Typy), jotka toimii liikenteellisenä lähtökohtina

parhaillaan laadittavalle Keskustan strategiselle osayleiskaavalla. Raitiotien yleissuunnitelman laadinta

käynnistyi ja Rantaväylän tunnelin rakentaminen alkoi. Kävelyn ja pyöräilyn seurantamenetelmiä on

kehitetty ja seurantaan on lisätty.


Kaupungin toimintatapoja kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvän viestinnän osalta kehitettiin Liikenneviraston

rahoittamassa t&k-tutkimushankkeessa ”Kävelyn ja pyöräilyn viestisuunnitelma”. Suunnitelman

jalkauttaminen on käynnissä.

Muu kehitystyö

Kaupunki oli mukana useassa kehittämishankkeessa, joissa kehitettiin kävelyn ja pyöräilyn

seurantamenetelmiä. Lisäksi kaupunki oli mukana uuden kävelyn ja pyöräilyn suunnitteluohjeen

laadinnassa. Uuden seudullisen liikennemällin laadinta käynnistyi ja malliin lisättiin myös pyöräilyverkko.


Kaupunkistrategiassa määriteltyjä tavoitteita seurattiin suunnitelmallisesti eri mittareilla.


Timo Seimelä, Kaupunkiympäristön kehittäminen

35

4.2 Joukkoliikenne

Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö on joukkoliikennepalveluiden suunnittelu- ja tilaajaviranomainen. Palvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä sekä omana tuotantona Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitokselta (TKL). Palveluhankinnassa tilaaja määrittelee reitit ja aikataulut sekä liikenteessä käytettävää linja-autokalustoa koskevat vähimmäisvaatimukset. Vuoden 2013 matkustajamäärä oli kokonaisuudessaan noin 32 miljoonaa. Ostoliikenteestä noin 75

prosenttia hankitaan TKL:lta ja loput yksityisiltä liikennöitsijöiltä.

Tavoitteet

Vuosisuunnitelmassa 2013 määritettiin joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvutavoitteeksi 3%. Tavoite liikennepalveluiden energiankulutuksen ja päästöjen kasvuun on puolestaan vähemmän kuin 3 %. Toteutuneet toimenpiteet

Tekniset muutokset

Matkakortin lataaminen tuli mahdolliseksi netin välityksellä Nella nettilataus –palvelussa, joka otettiin

käyttöön marraskuussa 2013. Tämä ratkaisu vähentää ihmisten liikennetarvetta ainakin pelkän matkakortin

lataamisen vuoksi.

Hankinnat

Kalustokilpailuissa on otettu huomioon energia- ja ympäristöaiheiset teemat ja nämä näkyvät selkeimmin

kilpailutuksessa annettavina lisäpisteinä uudemman ja energiatehokkaamman kaluston tarjoamisesta ja

lisäksi sähköovista on annettu lisäpisteitä paineilmaoviin verrattuna.


Tampereen joukkoliikenteen yksikköön nimettiin henkilöstöstä ekotukihenkilö, joka pyrkii kiinnittämään

huomiota yksikön sisäisiin ympäristöasioihin ja tiedottamaan oikeanlaisista energiansäästökäytännöistä.


Tampereen joukkoliikenne pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutokseen toiminnassaan, ja tämä kuvastuu

parhaiten matkustajamäärien kasvulla tarjottuihin linjakilometreihin nähden. Polttoainekulujen karsiminen

eli toisin sanoen energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen on myös liikennöitsijöiden edun mukaista

ja he pyrkivät omalta osaltaan parempaan tulokseen.

Seutuyhteistyö

Yhteistyötä ympäryskuntien kanssa on tehty joukkoliikenteen siirtymäajansopimusten päättyessä 1.7.2014

tapahtuvaan linjastomuutokseen seudun alueella. Yhteistyö on keskittynyt linjastosuunnitteluun ja

pysäkkisijainteihin.


Joukkoliikenteen matkustajamäärät pysyivät vuonna 2013 samana edeltävään vuoteen nähden, joten

matkustajamäärätavoitteesta jäätiin vajaaksi. Yhtenä keskeisenä syynä matkustajamäärien kasvun

36

pysähtymiseen on kansantalouden epävarmat näkymät ja siitä myös kaupungin työllisyystilanteeseen

heijastuvat vaikutukset. Matkustajamäärien suhteen tavoitteeseen (3%) ei päästy vuoden 2013 osalta.

Vuonna 2013 linjakilometrejä kertyi noin 2,6% enemmän kuin edeltävänä vuonna, joka on siis alle

tavoitetason (3%).

Kustannukset Vuonna 2013 toiminnan käyttökate kasvoi 400 000 euroa. Matkustajamäärän kasvattaminen edellyttää tarjonnan lisäämistä. Lisääntyvä matkustus ei tuota menolisäystä täysin kompensoivaa lipputulolisäystä. Vastuutaho ja lisätietoja

Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenne; joukkoliikenneinsinööri Sami

Ruotsalainen

37

4.3 TKL Tampereen kaupunkiliikenne

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL) on Tampereen Kaupungin omistama liikelaitos, joka tuottaa

kilpailuttamattomia linja-autoliikenteen palveluja Tampereen kaupungille. TKL tuottaa myös

tilausajopalveluja Tampereella ja lähiympäristössä. TKL:n toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia

paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, joustavasti, taloudellisesti ja

turvallisesti.

Tavoitteet

TKL:n tavoitteena oli vähentää polttoaine-energian kulutusta 1,5% / ajokm verrattuna vuoteen 2012.

Tavoitteeseen päästiinkin hienosti – energiankulutus väheni peräti 3,9%. Tähän osaltaan vaikutti se, että

vuonna 2012 tietojärjestelmässä olleen vian takia vuoden 2012 kulutustieto saattoi olla todellista suurempi.

Sen takia on mielekästä verrata kulutusta myös vuoden 2011 toteumaan. Siihen nähden kulutus on

alentunut 3,1%. Näin ollen voidaan laskea, että kahdessa vuodessa kulutus olisi alentunut yhteensä 3,1% ja

vuodessa keskimäärin 1,505%, joten kahtena viime vuotena ollaan päästy juuri tavoitteeseen.



TKL:n teknillinen osaaminen vahvistui merkittävästi vuoden 2013 loppupuolella, kun TKL:lle palkattiin

kalustomestari. Kalustomestarin tärkeimmät työnkuvat ovat autonkaluston teknillisestä,

ympäristöystävällisestä ja energiatehokkaasta kunnosta huolehtiminen sekä autojen päivittäisen huollon ja

ylläpidon koordinointi. Seuraamalla entistä tarkemmin kaluston päivittäishuoltoa tullaan säästämään

energiaa ja ympäristöä.

Hankinnat

Vuonna 2013 hankittiin yhteensä 12 linja-autoa; 8 kappaletta näistä oli uusia Volvo 8907RLE –telilinja-

autoja.

Autohankintapäätöksissä pidettiin erittäin tärkeänä hankittavan kaluston energiatehokkuutta. Nämä

mainitut Volvo 8907RLE –bussit ovat käytännössä osoittautuneet hyvin energiatehokkaiksi verrattuna

muuhun kalustoon. Näin olikin luontevaa hankkia niitä lisää kalustoon.

Käytettyjä linja-autoja hankittiin kolme kappaletta Volvo 8507RLE –autoja ja yksi VanHool E80 midibussi.

Midibussia käytetään tilausajoissa kun kuljetettavien ryhmien koko on max. 30 henkeä. Näin säästetään

energiaa myös tilausajoissa, kun ajoon ei tarvitse lähteä liian suurella bussikalustolla.

Muu kehitystyö

Neljään linja-autoon asennettiin koemielessä uudenmallinen ajotavanseurantajärjestelmä. Järjestelmä on

tarkoitus laajentua koskemaan ainakin yhdeksää linja-autoa. Tähän järjestelmään liittyy myös kuljettajalle

reaaliaikainen ajotavanopastin, joka ”nuhtelee” kuljettajaa välittömästi, jos tämä ajaa

epätarkoituksenmukaisesti.

2013 vuoden aikana mitattiin myös vanhalla kulutuksenseurantajärjestelmällä kuljettajakohtaista

polttoaineenkulutusta. Parhaiten ja taloudellisimmin ajaneille on luvassa perinteisesti hyviä palkintoja.


38

Polttoaineen kulutusta seurattiin jatkuvasti, mitta-asteikkona l/100km. Kuljettajilla on myös mahdollisuus

seurata omaa kulutustaan internetin välityksellä.

Kustannukset

Linja-autoinvestointeja tehtiin yhteensä 2,161 milj. eurolla. Investoinnit olisi tehty joka tapauksessa, joten

siitä seurannut energiatehokkuus tulee ikään kuin kaupan päälle.


TKL, Kalle Keinonen

Kulutustiedot

Vuosi Autoja Käytetty polttoaine Ajetut kilometrit Matkustajia Matkustaja-

paikkoja

kpl l km henk kpl

2013 138 4 399 415 9 907 490 21 830 000 13 006

2012 132 4 437 022 9 594 704 22 103 318 12652

2011 132 4 524 497 9 782 958 20 122 000 13 045

2010 140 4 915 386 10 574 959 23 214 540 13 477

2009 151 5 078 032 10 885 283 23 483 712 14 281

2008 156 5 414 825 11 259 583 20 424 320 14 683

2007 158 5 375 754 11 051 797 24 870 083 14 571

2006 153 5 124 822 10 526 109 24 228 000 14 067

2005 154 5 089 571 10 322 083 24 058 300 14 103

2004 153 5 196 650 10 435 780 24 900 000 13 886

2003 153 5 300 591 10 461 713 25 515 083 13 907

2002 160 5 227 121 10 241 211 25 355 509 14 551

2001 153 5 225 458 10 221 675 27 490 036 13 805

2000 165 5 163 592 10 181 017 27 100 132 14 334

1996 160 5 162 197 10 932 404 33 988 405 13 415

1990 198 5 568 690 11 280 006 44 028 196 15 715

Taulukko 2. Tietoja TKL:n linja-autojen käytöstä vuosilta 1990-2013. TKL:n polttoaineen käyttö ei kuulu

KETS-sopimuksen piiriin ja siksi sen tiedot eivät sisälly KETS-sopimuksen yhteenvetolukuihin, jotka esitetään

raportin lopussa.

Vuosi Keskikulutus ltr/100 km

Muutos edelliseen vuoteen vuoteen (%)

Säästö- tavoite (%)

2008 48,1 1,5

2009 46,7 -2,91 1,5

2010 46,5 -0,43 1,5

2011 45,8 -1,51 1,5

2012 46,2 1,01 1,5

2013 44,4 -3,9 1,5

Taulukko 3. Polttoaineen kulutus TKL:llä vuosina 2008-2013 ja muutos edelliseen vuoteen.

39

Vuosi Ominaiskulutus Kulutus/auto Ajetut km:t/auto Kulutus/matkustaja Kulutus/paikkakm x 10 000

l/100 km l/auto km/auto l/matkustaja l/paikkakm x 10 000

2013 44,4 31 880 71 793 0,202 0,3414

2012 46,2 33 613 72 687 0,201 0,366

2011 45,8 34 276 74 113 0,225 0,355

2010 46,5 35 110 75 535 0,212 0,345

2009 46,7 33 629 72 088 0,216 0,327

2008 48,1 34 710 72 177 0,265 0,328

2007 49 34 024 69 948 0,216 0,334

2006 48 33 496 68 798 0,212 0,364

2005 48 33 049 67 027 0,212 0,350

2004 50 33 965 68 208 0,209 0,359

2003 51 34 644 68 377 0,208 0,364

2002 51 32 670 64 008 0,191 0,354

2001 51 34 153 66 808 0,190 0,370

2000 51 31 294 61 703 0,191 0,354

1996 47 32 264 68 328 0,152 0,352

Taulukko 4. TKL:n linja-autojen polttoaineen kulutus ja suhteellinen kulutus vuosina 1990-2013.

Kaavio 4. TKL:n polttoaineen ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/matkustaja). Säästötavoite, - 9 % vuoden

2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.

40

Kuva 1. Bussit tankataan varikolla ns. tipattomalla tankkaussysteemillä, joka takaa sen, että pisaraakaan

polttoainetta ei joudu muualle kuin linja-auton tankkiin. Myös tämä säästää energiaa.

Kuva 2. Bussien pesuun varikolla käytetään uusia pesukoneita, joiden veden-, pesuaineen- ja

sähköenergiankulutus on mahdollisimman pieni. Bussien tarpeeton peseminen on myös kielletty energian

säästämiseksi.

41

4.4 Kalustopalvelut

Tampereen Infran liikennepalvelut ja korjaamopalvelut yhdistyivät 1.1.2014 alusta Kalustopalveluiksi.

Liikennepuolen tarkoituksena on tuottaa kuljetuspalveluja, ajoneuvojen ja työkoneiden vuokrausta

kuljettajan kanssa tai ilman Tampereen kaupungin yksiköille. Yksikkö vastaa ajoneuvojen, työkoneiden ja

pienkoneiden hankinnan ja hallinnan. Lisäksi se välittää ulkopuolista kalustoa kausivaihteluiden ja muun

tarpeen mukaan.

Korjaamopuoli vastaa keskitetysti kaupungin ajoneuvojen, työkoneiden ja pienkoneiden korjauksista ja

huolloista sekä tarvittaessa hoitaa lisäresursseja ulkopuolisilta tahoilta. Korjaamopuoli on hoitanut myös

pääsääntöisesti kaupungin polttoainehankinnat. Vuoden 2014 alusta TKL ostaa itse omat polttoaineensa.

Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin liikenne / korjaamopuoli ei oikeastaan voi

paljon energiankulutukseen vaikuttaa. Ajoneuvokalusto uusiutuessaan on tietysti vuosi vuodelta

energiataloudellisempaa, mutta laskennallisesti ei voi osoittaa säästön suuruutta. Ajosuoritteen määrän

määrittää palvelujen tilaaja, joten siihenkään ei voi mahdottoman paljon vaikuttaa. Kiinteistö on

molempien osalta Tilakeskuksen hoidossa.

Liikennepalvelut

Tavoitteet

Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin liikennepalvelut eivät oikeastaan voi paljon

vaikuttaa siihen, kuinka paljon energiaa kuluu. Uusiutuessaan ajoneuvokalusto on tietysti vuosi vuodelta

energiataloudellisempaa, mutta laskennallisesti ei voi osoittaa tarkasti säästön suuruutta. Ajosuoritteen

määrän määrittää palvelujen tilaaja.


Hankinnat

Kalustoa hankittiin vuonna 2013 henkilöautoja yhteensä 27, joista 10 oli hybridejä. Lisäksi hankittiin 30

pakettiautoa ja 1 kuorma-auto.

Kalustoa vastaavasti poistettiin 23 henkilöautoa, 10 pakettiautoa, 12 kuorma-autoa ja lisäksi pienempää

kalustoa.


- Polttoaineen kokonaiskulutustiedot - Toiminnasta raportoidaan vuosittain. Kustannukset Polttoainekustannukset vuoden 2013 keskiarvoa verrattaessa vuoden 2012 keskiarvoon on litrahintojen osalta laskenut. Bensiini ( 95E ) n. 3,5 %, diesel n. 4,4 % ja polttoöljy 5,3 %


Kalustopalvelut, yksikönpäällikkö Jouni Kumanto ja suunnitteluteknikko Tommi Karo.

42

Korjaamopalvelut

Tavoitteet

Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin korjaamopalvelut vaikuttavat vain pieneltä

osalta ajoneuvojen ja työkoneiden kokonaisenergiankulutukseen.


- Käytössä ei ole mittareita. - Toiminnasta raportoidaan vuosittain. Vastuutaho ja lisätietoja

Kalustopalvelut, yksikönpäällikkö Timo Aaltonen ja suunnitteluteknikko Tommi Karo.

Kulutustietoja

Koska nestemäisten polttoaineiden osalta kulutuskohteista ei ole täysin kattavia tietoja, seuraavassa on

taulukko, joka kertoo Tampereen kaupungin Nesteeltä ostamien nestemäisten polttoaineiden

kokonaismäärät vuonna 2013. Polttonesteitä käyttävät ainakin TKL, Tilakeskus, Aluepelastuslaitos ja

Liikennepalvelut.

43

4.5 Liikkumisen ohjaus

Sujuva liikkuminen työpaikan, harrasteiden ja kodin välillä kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Sujuva

liikkuminen ilman henkilöautoa on luonnon, terveyden ja ilmanlaadun kannalta erittäin merkityksellistä.

Lisäksi monimuotoiset liikkumismahdollisuudet lisäävät asuinviihtyvyyttä. Asuinviihtyvyys lisääntyy mm.

parempana ilmanlaatuna ja hiljaisempana ympäristönä autojen vähentyessä liikenteestä. Liikkumisen

ohjauksella saavutetut edut kohdistuvat työntekijän lisäksi työnantajaan ja koko yhteiskuntaan.

Polkupyörällä saavutettu terveydentilan kohentuminen vähentää sairauspoissaoloja ja näin työnantaja sekä

yhteiskunta hyötyvät taloudellisesti – unohtamatta ympäristöetuja.

Liikkumisen ohjauksen keinoina käytetään ns. pehmeitä keinoja, kuten neuvontaa, opastusta, yhteistyötä ja

tiedottamista. Liikkumisen ohjauksessa painotetaan nimenomaan houkuttelevuutta, jolloin vaihtoehtoisten

liikkumistapojen valinnasta tulee helppoa ja miellyttävää. Kiellot ja rajoitukset eivät kuulu liikkumisen

ohjauksen keinovalikoimaan. Toimintatapa perustuu kansallisiin yhteistyöverkostoihin ja malleihin (mm.

live-verkosto) sekä aiemmissa pilottihankkeissa luotuihin malleihin.

Tavoitteet

Liikkumisen ohjauksen palvelukeskuksen tavoitteeksi asetettiin julkisen liikenteen ja kevyenliikenteen

houkuttelevuuden lisääminen.


Tiedotus ja neuvonta

www.liikkumisenohjaus.fi täytti sille asetetut tavoitteet. Aktiivinen tiedottaminen sivuston kautta oli

vaivatonta. Tavoitimme vuoden aikana lähes 20 000 sivulatausta, lähes 10 000 uniikkia kävijää ja lähes

12 000 käyntiä sivustolla. (lähde : googleanalytics)

Lehdistön ja muut massaviestimet saimme aktivoitua suunnitelmien mukaisesti – jopa ylittäen tavoitteet.

Strategiamme mukaan painotimme teemaviikkoja ja valittu tiedotusstrategia toimi erittäin hyvin.

Saavutimme liikkujan viikolla huomattavan määrän erilaisia mediaosumia (Radio Nova, Yle Aamuradio, Yle

aamu-tv, Aamulehti, Stara.fi, Radio City).

Neuvonta ja kartoitus 150 yritystä

Tavoitimme kaikkiaan 150 yritystä vuoden aikana, mikä jää asetetusta tavoitteesta noin 10 käynnillä. Koska

valtion rahoitus jäi ennakoitua pienemmäksi oli tulos erittäin hyvä.

Kansalaisjärjestöt, yritykset ja muu kolmas-sektori

Kansalaisjärjestöjä saimme aktivoitua erittäin hyvin etenkin teemaviikoille. Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat,

Tampereen Pyöräilijät ry (TaPo) ja Liikenneturva. Myös SPR oli mukana ideoimassa liikkujan viikon sisältöä.

Yrityksien aktivoimiseen käytimme tuopinaluskampanjaa. Kampanjan aikana linja-autokyydin pystyi

maksamaan erityisellä kaupunkikeskustan ravinotoissa jaetuilla tuopinaluksilla. Kampanja ei ollut

pelkästään markkinoinnillinen täysosumaa vaan saimme myös paikalliset keskustan yritykset innostumaan

http://www.liikkumisenohjaus.fi/

44

joukkoliikenteen suomista mahdollisuuksista. Saadun palautteen mukaan kampanja sai hyvän vastaanoton

niin asiakaskunnassa kuin itse yrittäjiltäkin.


Toimintatapoja kehitettiin vuoden 2013 aikana virtaviivaisemmaksi. Pyrimme matalaan kynnykseen, jossa

rahoittajan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen on helppoa ja vaivatonta.


Liikkumisen ohjauksen tiedotustoiminta on kuvattu ylempänä toimenpiteissä. Koulutuksellista toimintaa

liikkumisen ohjauksella oli vuoden 2013 rajoitetusti, koska toiminta on uutta. Koulutus keskittyi

koulumateriaalien valmistamiseen ja neuvontatyöhön työnantajakartoituksen yhteydessä. Neuvontatyö

sujui hyvin ja liikkumisen ohjaus, sekä työmatkalippu tulivat tutuiksi noin 150 työnantajalle Tampereen

kaupunkiseudun alueella.


Liikkumisen ohjaus ohjaa kuntalaisia kestävän liikenteen pariin. Kestävällä liikenteellä tarkoitetaan

liikkumismuotoja, jotka edistävät liikkujan terveyttä sekä vähentävät ilmasto- ja hiukkaspäästöjä.

Seutuyhteistyö

Seudullinen yhteistyö oli tiivistä vuoden 2013 aikana. Olimme aktiivisesti mukana Kävelyn ja pyöräilyn

seudullisessa yhteistyöryhmässä ja teimme muutamia kartoituksia seutukunnan.


Hankkeella on ohjausryhmä. Hanketta vetää Ekokumppanit Oy, projektipäällikkönä toimii Erno Holmberg.

Lisäksi neuvoa-antavana tahona toimii liikkumisen ohjauksen kehitysryhmä jossa on mukana

Joukkoliikenne, Kaupunkiympäristön kehittäminen ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.

45

4.6 Kuljetustenohjauskeskus

Kuljetuspalvelumatkojen tilaaminen keskitetysti Kuljetustenohjauskeskuksesta mahdollistaa muun muassa

matkojen yhdistelyn toisiinsa. Kuljetustenohjauskeskuksen keskeinen toimintaperiaate on vähentää kuntien

korvaamien henkilöliikenteiden ajokilometrejä yhdistelemällä matkustajat kimppatakseihin ja optimoimalla

ryhmämatkoja. Tavoitteena on, että vuositasolla Pirkanmaan alueella vammaispalvelulain ja

sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja yhdistelemällä säästetään 340 000 kilometriä. Yhdistelyjen

tehokkuuteen kiinnitetään edelleen huomiota ja etsitään uusia keinoja yhdistelyasteen nostamiseen.

Ryhmäkuljetusten (esimerkiksi koulukuljetukset, kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan kuljetukset)

suunnittelussa tavoitteena on optimoida autojen kapasiteettia ja ajettuja kilometrejä. Mittausmenetelmät

ovat vielä kehittymättömät niin, että lukuja emme pysty esittämään.

Tavoitteet

Parantaa yhdistelyastetta – ei onnistunut.


Hankinnat

Kuljetuksiin kilpailutettiin pikkubussikalustoa yhteensä n. 30 autoa. Minimivaatimuksena oli EURO 4

päästönormin täyttyminen.

Seutuyhteistyö

Toiminnan piiriin tuli Punkalaidun, ja Vesilahden liittymistä valmisteltiin.

Kustannukset

Normaalia toimintaa, josta ei ”ympäristökustannuksia” ole erotettavissa.


Tampereen logistiikka, logistiikkapäällikkö, Erkki Harju

46

4.7 Materiaalinohjaus

Materiaalinohjaus vastaa Tampereen kaupungin keskitetystä käyttötarvikkeiden varastoinnista ja jakelusta. Tampereen Logistiikan varastolta toimitetaan vuosittain noin 200 000 tilausriviä erilaisia käyttötarvikkeita, kuten hoito-, siivous- ja toimistotarvikkeita. Toimituspisteitä on kaikkiaan noin 1 000 kappaletta.

Tavoitteet

Tavoitteena oli jatkaa yhteishankittavien tuotteiden käytön laajentamista Tampereella. Yhteishankinnoilla

pystytään keskittämään ja tehostamaan kaupungin käyttämien tarvikkeiden tilaamista, varastointia ja

jakelua. Samoihin kuljetuksiin pystytään yhdistelemään useiden toimittajien tilauksia ja toimittamaan ne

energiatehokkaasti kaupungin yksiköihin.


- Varaston myynti ja toimitusten määrä kasvoi selvästi vuonna 2013.

- OSTARI-tunnuksia on avattu uusille käyttäjille ja organisaatioille (mm. Oriveden SOTE, Tampere-talo

Oy, Tampereen Sarka Oy jne.)

- KÄTSY:ä on laajennut eri organisaatioille (uusia osastoja vuonna 2013 24 kpl)


Materiaalipäällikkö NN ja hankintapäällikkö Antti Sinervo ([email protected], 040-8062154)

47

5 Rakennukset, rakentaminen ja rakennusten käyttö

5.1 Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset

Tavoite

- Tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen vuoteen 2016 mennessä siten, että Tampereen

kaupungin ja TEM:n välisen sopimuksen tavoitteet toteutuvat.

- ECO2:n sitoumusten toteutuminen


Tekniset muutokset

- Vuonna 2013 käynnistetyillä hankkeilla arvioidaan parannettavan energiatehokkuutta lämpöenergian

osalta 1420 MWh/vuodessa ja sähköenergian osalta 490 MWh/vuodessa.

Toimintatapoihin tehtävät muutokset

- TAPRE- hanketta jatkettiin ja hanke päättyy TEKES- hankkeena kesäkuussa 2014.

- Energiansäästökilpailu laajennettiin koskemaan kaupungin kaikkia toimialoja ja erilaisten

toimenpiteiden ja ehdotusten tekijöitä on palkittu tilaisuuksissa vuoden mittaan.


- Tapre-hankkeen yhteydessä järjestettiin useita energiatehokkuuden parantamista koskevia

koulutustilaisuuksia, joihin ovat Tilakeskuksen henkilöstön lisäksi voineet osallistua myös muiden

Tapren sidosryhmien edustajat.

- Sisäilma- ja energiatehokkuustietoutta on jaettu myös muille toimialoille muissa yhteyksissä.

Hankinnat

- Tilakeskus osti hallitsemiinsa rakennuksiin yhteensä 42 000 MWh:ta suomalaista vesivoimalla

tuotettua sähköä, joka on n. 70 % Tilakeskuksen hankkimasta sähköenergiasta.

- Tilakeskus osti kevyttä polttoöljyä erillislämmitteisiin kohteisiin yhteensä 495 306 litraa, joka vastaa

4 976 MWh.

- Energiatehokkuus investointirahalla toteutettiin lukuisia energiatehokkuutta parantavia

investointitoimia kohteissa, joissa ei muuten suoritettu perusparannustoimia. Näitä olivat

esimerkiksi: rakennusautomaation uudistaminen, taajuusmuuttajakäyttöjen lisääminen, IV-

järjestelmien perusparannus, lämmönjakojärjestelmien uudistaminen, energiatehokkaampien

valaistuksien vaihtaminen, vettä säästävien vesikalusteiden uusiminen ja lämpöpumpputekniikan

hyödyntäminen. Investointeja tehtiin yhteismäärältään yli 1 Milj. eurolla.

Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö

- TAPRE- hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä seudun kuntien kanssa.

- Huoltokorjaustoiminnan uusia toimintatapoja harjoiteltiin pilotointihankkeissa, yhteistyössä

tilakeskuksen puitesopimuskumppaneiden kanssa, kahdessa koulu- ja kahdessa päiväkotikohteessa.

48


Tilakeskus seuraa hallinnoimiensa rakennusten energiankäyttöä ja toteutettavien energiansäästö-

toimenpiteiden kannattavuutta Haahtela-kulutusseurannan avulla. Tämän lisäksi seurataan eri

kehityshankkeiden toteutumista ja sitä, että asetetut ympäristö- ja energiatavoitteet toteutuvat kaikessa

rakentamis- ja ylläpitotoiminnassa.

Kustannukset

- Suoranaisesti energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin investointeihin käytettiin n. 1 040 000 €.


Vastuutahona tilakeskuksen rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat henkilöt.

Yhteyshenkilöinä kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto ja huoltopäällikkö Artti Elonen.

Kulutustiedot

Lämmönkulutus Sähkönkulutus Vedenkäyttö

Vuosi Rak.tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus Ominaiskulutus

1000 m3 MWh 1000 m3 MWh 1000 m3 1000 m3 l/m3

2013 3940 140896 4092 64447,5 4034 1499 372

2012 3 890 144 183 3 963 63 215 3894 1429 367

2011 3 639 125 068 3 791 62 497

2010 3 639 135689 3 785 63 820

2009 3 666 127 900 3 606 60 383

2008 3 156 90 491 2 550 45 322 2 473 352 142

2007 3 164 102 587 2 944 48 466 3 096 403,0 130

2006 3 749 132 649 3 207 54 927 3 402 459,4 135

2005 3 945 136 635 3 393 57 000 3 640 462,0 127

2004 3 835 131 935 3 306 55 556 3 587 477,7 133

2003 3 811 140 867 3 322 55 939 3 533 467,0 132

2002 3 728 134 902 3 266 54 138 3 476 475,9 137

1996 3 445 124 192 3 039 42 871 3 327 518,0 156

Taulukko 5. Tampereen kaupungin Tilakeskuksen hallinnassa olevien julkisten palvelurakennusten

lämmön-, sähkön- ja vedenkäyttö vuosina 1996-2013.

Toimisto- ja hallintorakennukset

Vuosi Lämmitys

Lämmön ominaiskulutus

Lämmön normeerattu

ominaiskulutus Sähkö

Sähkön ominaiskulutus Vesi

Veden ominaiskulutus

Rakennus- tilavuus

MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 1000 m3 l/m3 1000 m3

2013 10 579 36,5 40,9 3080 10,6 20 66,5 301

2012 10 657 36,7 36,7 3060 10,5 11 36,5 290

2011 8 626 29,8 33,1 3 116 10,7

2010

2009

Taulukko 6. Toimisto- ja hallintorakennusten energian- ja vedenkäyttötiedot vuosilta 2011-2013.

49

Kaavio 5. Toimisto- ja hallintorakennusten toteutunut lämmön normeerattu ominais- ja tavoitekulutus

(kWh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.

Kaavio 6. Toimisto- ja hallintorakennusten toteutunut sähkön ominais-s ja tavoitekulutus (kWh/m3).

Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.

50

5.1.1 Koulut ja päiväkodit

Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueella hallinnollisia yksiköitä on

päivähoidolla 65 kpl ja perusopetuksella 38 kpl. Kullakin yksiköllä voi olla useampiakin toimipisteitä. Lapsia

varhaiskasvatuksen tiloissa on nyt 8094 ja perusopetuksen kiinteistöissä 14998. Lasten lisäksi tiloissa toimii

kaupungin palveluksessa olevaa henkilökuntaa varhaiskasvatuksessa 1852 ja perusopetuksessa 1918.

Toimintaa harjoitetaan hyvinkin eri-ikäisissä, kokoisissa ja tekniseltä kunnoltaan hyvinkin erilaisissa

kiinteistöissä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue on vuokralaisena pääasiassa Tampereen

kaupungin Tilakeskus Liikelaitoksen omistamissa kiinteistöissä ja siten kiinteistön perusparannuksista ja

teknisestä kunnosta huolehtiminen kuuluu tilakeskukselle.

Tavoitteet

Tavoitteena on ollut saada energiankulutus laskemaan 2 %, vaikka tilojen käyttöastetta pyritään samaan

aikaan nostamaan.

Toimenpiteet

- Koulukiinteistöissä ja päiväkodeissa on pyritty kehittämään käyttäjän ja kiinteistön omistajan välistä

yhteistyötä. Tavoitteena on ollut energiankulutuksen pienentäminen sekä käyttäjän, että kiinteistön

omistajan toimenpiteillä. Talotekniikan huolto- ja kunnossapito on tärkeänä osana tämän tavoitteen

saavuttamisessa.

- Koulukiinteistöjen käyttöastetta on pyritty lisäämään edelleen mm. iltakäyttöä lisäämällä.

- Laite- ja konehankintojen kilpailuttamisessa yhtenä valintaperusteena on ollut energiansäästö.

- Koulujen ja päiväkotien uusien investointien suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota

energiansäästöön.

- Opetukseen ja päivähoitoon sisällytetään asennekasvatusta energiansäästöstä. Koulujen

opetussuunnitelmassa on aihekokonaisuus, jonka otsikkona on ”Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista

ja kestävästä tulevaisuudesta” Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan

sitoutuneita kansalaisia.

- Eri kiinteistöissä on pidetty mm. Vihreä lippu – infotilaisuuksia.

Kustannukset

Henkilöstön energiansäästöön käyttämän työajan kustannukset, jotka pääsääntöisesti syntyvät normaalin

työajan puitteissa.

Henkilökunnan koulutuksesta syntyvät kustannukset tarkentuvat myöhemmin.

Laite- ja konehankinnoista syntyvät kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti.

Tilakeskuksen kiinteistöön kohdistamat investointikustannukset näkyvät mm. kohonneina pääomavuokrina,

jolloin kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti.

Seuranta ja raportointi

Tavoitteiden etenemistä seurataan investointi- ja kunnossapito-ohjelmien toteutumisraporttien ja

myöhemmin myös kulutusseurannan raporttien kautta.

51

Vastuutaho ja yhteyshenkilö

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteys- ja vastuuhenkilö on suunnittelija Erja Koskinen.

Kulutustiedot

Opetusrakennukset

Vuosi Lämmitys






Rakennus- tilavuus


2013 63169 39,1 42,7 25772 15,5 560 338 1658

2012 63517 38,6 38,6 23354 14,3 465 284 1644

2011 55 542 34,8 38,7 22 545 14

2010 63516 39,8 36,6 23118 14,9 - - 1597

2009

2008 39 685 33 16 422 14 89 76 1 174

2007 43 264 39,2 47,3 15 130 12,5 115 94

2006 42 096 40,4 43,3 12 942 12,7 97 96

2005 40 895 38,2 40,6 12 185 11,7 89 87

2004 39 391 40,5 40,8 12 866 12,9 91 92

2003 45 274 43,5 45,6 13 560 12,9 100 98

2002 41 549 42,1 44,1 12 153 11,9 117 119

1996 37 866 39,1 41,8 8 811 9,6 125 135

Taulukko 7. Opetusrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.

Kaavio 7. Opetusrakennusten toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).

Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

2008-2016.

52

Kaavio 8. Opetusrakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).


2008-2016.

Päiväkodit

Vuosi Lämmitys






Rakennus- tilavuus


2013 7 315 50,3 51,6 1503 9,4 606 159

2012 7 239 49,2 49,2 1 509 9,9 147

2011 6 009 48,3 53,7 1 379 10,1

2010 6 485 52,2 48,0 1 363 11,0 - - 124,3

2009

2008 3 360 31 1 553 19 20 247 107-81

2007 4 817 48,4 58,4 1 620 16,9 19 194

2006 7 056 53,2 57,0 2 441 19,0 34 254

2005 7 159 54,0 57,4 2 447 19,0 35 263

2004 7 200 54,3 57,9 2 600 20,2 34 254

2003 7 646 57,1 59,8 2 715 21,1 35 261

2000 6 386 51,9 61,5 1 950 16,9 35 294

2002 7 504 59,7 59,9 2 664 21,5 35 274

1996 6 463 57,7 61,6 1 929 17,8 27 247

Taulukko 8. Päiväkotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.

53

Kaavio 9. Päiväkotien toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).


2008-2016.

Kaavio 10. Päiväkotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3). Säästötavoite, - 9 %

vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.

54

5.1.2 Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset

Tilat ovat erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Rakennuksen ikähaitari on 1900-luvun alusta

aivan uusiin rakennuksiin. Tiloja on n 250 eri paikassa, alkaen pienistä toimistotiloista kokonaisiin

sairaalarakennuksiin. Työntekijöitä on 5037 ja palveluja tarjotaan liki 350 000 asiakkaalle.

Tilakeskus hankkii tarvittavat tilat ja sote tuottaa palvelut


Tipotien uusi terveysasema ja Sarviskiinteistö otettiin käyttöön. Koukkuniemeen tuli uusi rakennus ja yksi

vanha saneerattiin. Vuoreksen koulukeskukseen tuli uusia sote-tiloja. Koulukadun, Pohjolankadun ja

Rautatienkadun vanhat kiinteistöt poistettiin käytöstä, samoin erinäinen määrä muita pienempiä tiloja.

Pienemmissä kohteissa tehtiin iv-saneerauksia.


Organisaatiomuutosten johdosta monet työtehtävien hoitamiseen liittyvät asiat ovat vielä epäselviä.


Vähitellen ollaan siirtymässä malliin jossa tilakeskus kokonaisvaltaisesti hankkii käyttäjän tarvitsemat tilat,

sisältäen energian ja kaiken infran seinien lisäksi.

Tekniset muutokset

Uudet kohteet rakennetaan energiaa säästäviksi ja vanhoissa rakennuksissa saneerauksen yhteydessä

valitaan energiapihimpiä laitteita.


Harri Haraholma p. 0400991633 [email protected]

55

Kulutustiedot

Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennukset

Vuosi Lämmitys






Rakennus- tilavuus

MWh kWh/m3 MWh kWh/m3 1000 m3 l/m3 1000 m3

2013 25235 50,3 56,6 12827 25,1 140 500

2012 23057 46,1 46,1 13712 26,8 157 310 500

2011 19 257 41,2 45,8 9 178 16,8

2010 21798 46,6 42,9 9230,3 19,7 - - 468

2009

2008 28 694 66,0 10 516 22,9 123 279 441

2007 21 291 45,7 55,3 10 899 22,6 133 263

2006 23 968 47,7 57,1 11 120 23,4 146 284

2005 23 311 46,3 49,2 11 120 22,8 147 287

2004 23 238 45,2 48,1 10 362 20,6 149 284

2003 25 397 52,7 55,2 10 546 21,1 139 287

2002 24 786 52,7 55,2 10 850 23,6 131 273

1996 23 761 45,7 48,8 10 107 20,4 134 260

Taulukko 9. Terveydenhoito- ja huoltolaitosrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-

2013.

Kaavio 11. Terveydenhoito ja huoltorakennusten toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja

tavoitekulutus (kWh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan

sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.

56

Kaavio 12. Terveydenhoito ja huoltorakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus

(kWh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri

vuosille 2008-2016.

57

5.1.3 Uima- ja jäähallit

Liikuntapalvelut tuottaa minipuolisia liikunta– ja terveyspalveluja. Liikuntapalvelut luo edellytykset yleiseen

liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja

kunnossapitämällä liikuntapaikkoja sekä ohjaamalla niiden käyttöä tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Energiakäytön toimintaohjelma liikuntapalveluissa

Tavoitteena on hillitä energiakulutuksen kasvua jatkuvasti teknistyvässä yhteiskunnassa ja kääntää se

laskuun. Suurten laitosten perusparannukset lähivuosina mahdollistavat tavoitteen ottaen kuitenkin

huomioon, että uutta ja energiaa kuluttavaa tekniikkaa tulee laitoksiin lisää aina perusparannuksen

yhteydessä. Toisaalta uusien palveluiden lisäämiseen tulee kasvattamaan kulutusta (esim. Winterpark

Stadionilla).

Kaukolämmön ja sähkön kulutusta pyritään pienentämään vuositasolla 150 MWh, toteutuneet

perusparannukset laitoksiimme ovat osoittaneet, että kaukolämpöä tulee säästymään, mutta

sähkönkulutus yleensä kasvaa.


- Tesoman Uimahallin pääilmastointikoneisiin asennettiin taajuusmuuttajat sekä uudet moottorit,

samalla uudistettiin rakennusautomaatiota ja ohjausjärjestelmiä ko. koneisiin.

- Uintikeskuksessa alkoi peruskorjaus kesäkuun alussa, kaikki talotekniikat uusitaan. Arvioitu

valmistumisajankohta on kevät 2015.

- Hakametsän jäähalliin asennettiin miesten WC-tiloihin vedettömiä pisuaareja.

- Hakametsän jäähallin Vip-tiloihin asennettiin led-valaistusta.

Hankinnat

Hankinnat tehdään Logistiikan kautta ja varsinkin konehankinnoissa otetaan huomioon, että koneet

toimivat ympäristöystävällisillä aineilla, ovat laadukkaita ja korjausystävällisiä.


- Uimahallipäiville/Jäähallipäiville osallistui 15 henkilöä, liikuntapaikkamestari ja

liikuntapaikkahoitajien koulutuksiin on osallistunut 5 henkilöä.

- Liikuntasanomat tavoittaa n. 3000 käyttäjää, lehdessä käsitellään yleensä myös energiansäästöön

liittyviä asioita.

- Valojen käytöstä on tiedotettu siivoojille , ravintoloiden henkilökunnalle ja muillekin sidosryhmille.

Kehityshankkeita

- Led-valaistusta voitaisiin lisätä liikuntapaikoille, mutta asiasta päättää Tilakeskus..

- Myös vedettömiä pisuaareja voitaisiin lisätä kun saadaan kokemusta jo asennetuista kalusteista.


- Kulutusta seurataan kuukausittain itse sekä hyödynnetään Tilakeskuksen ylläpitämää

seurantajärjestelmää siinä määrin, kuin se on luotettavaa.

- VTT:n ylläpitämään Uimahalliportaaliin kerätään vuositasolla kulutustiedot, sieltä voi seurata kaikkien

uimahallien kulutusta ja tehdä vertailuja.

58

- Kulutustiedoissa seurataan energian- ja veden kulutusta rakennuskuutiometriä, kävijää sekä

käyttötunteja kohden.

Kustannukset

Oman työn kustannus 30 työtuntia.


Liikuntapalveluiden yhteyshenkilö on konemestari Jarmo Levonen

Kulutustiedot UIMAHALLIT (Uintikeskus 67172 rm

3, Tesoma 16 500 rm

3)

Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttäjät Rak.tilavuus

MWh MWh 1000 m3 henk. 1000 m3

2013 1 594 835 16 124 590 17 Huom 2013! 2012 5 782 2 512 58 480 344 84 Uintikeskus peruskorjauksessa

2011 5 739 2 528 55 490 124 84

lukemat vain Tesoman uimahallista

2010 5 001 2 427 50 462 414 84

2009 5 419 2 547 55 510 504 84

2008 6 718 2 723 62 541 218 84

2007 5 718 2 499 50 457 358 84

2006 5 185 2 234 46 405 264 69

2005 4 678 2 311 45 415 094 69

2004 5 028 2 349 46 403 121 69

2003 4 549 2 274 43 390 518 69

2002 4 471 2 304 43 386 507 69

1996 2 829 1 479 32 316 468 52

1990 3 840 1 808 49 389 797 52

Huom. vuodet 90 ja 96 sisältävät ainoastaan uintikeskuksen kulutukset

Taulukko 10. Uimahallien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1990-2013.

59

Kulutustiedot käyttäjää ja rakennustilavuutta kohti Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rak. tilavuus

kWh/henk kWh/rm3 *) kWh/henk kWh/rm3 l/henk l/rm3 1000 m3

2013 12,8 96,6 6,7 50,6 128,4 969,7 17

2012 12,0 68,8 5,2 29,9 120,7 690,5 84

2011 11,7 68,3 5,2 30,0 112,2 654,7 84

2010 10,8 59,8 5,2 29,0 108,1 597,6 84

2009 10,6 64,5 5,0 30,3 107,8 654,8 84

2008 12,4 80,3 5,0 32,6 114,4 740,2 84

2007 12,5 68,3 5,5 29,9 110,2 602,4 84

2006 12,8 75,3 5,5 32,4 113,0 664,4 69

2005 11,3 67,9 5,6 33,5 107,5 647,6 69

2004 12,5 73,0 5,8 34,1 114,1 673,0 69

2003 11,6 66,0 5,8 33,0 110,1 618,3 69

2002 11,6 64,9 6,0 33,4 112,4 630,3 69

1996 8,9 54,0 4,7 28,2 101,1 607,9 52

1990 9,9 73,3 4,6 34,5 125,7 935,8 52

Taulukko 11. Uimahallien ominaiskulutustietoja vuosilta 1990-2013.

Kaavio 13. Uimahallien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/henkilö).

Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

2008-2016.

60

Kaavio 14. Uimahallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/henkilö). Säästötavoite, -

9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.

Kaavio 15. Uimahallien toteutunut veden ominaiskäyttö ja tavoitekäyttö (l/henkilö).

Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimus-

kauden eri vuosille 2008-2016.

61

Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttötunnit Rak.tilavuus

MWh MWh 1000 m3 h 1000 m3

2013 4 917 7 353 37 29 200 276

2012 5 190 6 989 36 29 200 276

2011 5 239 6 778 41 30 244 276

2010 5 058 6 064 47 24 050 276 rak.tilav.kasvoi v.2010

2009 4 428 6 058 41 26 200 273

2008 4 953 6 074 43 25 900 273

2007 4 855 6 545 42 26 800 273

2006 5 041 6 408 37 25 500 273

2005 4 962 6 355 35 26 000 273

2004 4 911 6 447 41 25 900 273

2003 6 060 6 214 37 25 300 273

2002 5 731 6 269 35 23 800 273

1996 3 364 5 431 37 20 907 254 ei Tesoma 2

1990 2 666 4 171 43 15 200 221 ei Tesoma 1 ja 2

Taulukko 12. Jäähallien energian- ja vedenkäyttötietoja 1990-2013. (Hakametsä (1-3) 187 400 rm3, Hervanta 39

500 rm3, Tesoma (1,2) 49 100 rm

3)

Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rak.tilavuus

kWh/h kWh/rm3 *) kWh/h kWh/rm3 l/h l/rm3 1000 m3

2013 168,4 17,8 251,8 26,6 1267 134 276

2012 177,8 18,8 239,3 25,3 1336 141 276

2011 173,3 19,0 224,1 24,6 1 356 149 276

2010 210,0 18,3 252,1 22,0 1954 170 276

2009 169,0 16,2 249,8 24,0 1565 150 273

2008 191,2 18,2 234,6 22,3 1669 159 273

2007 181,2 17,8 244,2 24,0 1575 155 273

2006 197,7 18,4 251,3 23,5 1443 135 273

2005 190,8 18,2 244,4 23,3 1364 130 273

2004 189,6 18,0 248,9 23,6 1583 151 273

2003 239,5 22,2 245,6 22,8 1450 135 273

2002 240,8 21,0 263,4 23,0 1453 127 273

1996 160,9 13,2 259,7 21,4 1770 147 254

1990 175,3 12,1 274,4 18,9 2829 193 221

*) luvut on lämmitystarveluvulla normeerattuja

Taulukko 13. Jäähallien ominaiskulutustietoja vuosilta 1990-2013.

62

Kaavio 16. Jäähallien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/käyttötunti).

Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu

tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.

Kaavio 17. Jäähallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/käyttötunti). Säästötavoite,

-9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden

eri vuosille 2008-2016.

63

Kaavio 18. Jäähallien toteutunut veden ominaiskäyttö ja tavoitekäyttö (l/käyttötunti).

Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden

eri vuosille 2008-2016.

64

5.2 Pirkanmaan aluepelastuslaitoksen hallinnoimat rakennukset

Pirkanmaan pelastuslaitos, sen vakinainen ja toimenpidepalkkainen henkilöstö yhdessä 50

sopimuspalokunnan kanssa, huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja

varautumisesta poikkeusoloihin kaikkiaan 22 kunnan alueella. Toimimme koko Pirkanmaalla, ja

toimintaorganisaatiomme on jakautunut kolmeen pelastusalueeseen. Paloasemia on 65 (13 kpl 7/24) eri

puolilla Pirkanmaata.

Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri

toimintaympäristöissä: maalla, vesialueella, kaikkina vuorokauden aikoina ja joka päivä. Kiireellisestä

ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta huolehdimme Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa ja Valkeakoskella.

Turvallisuusviestintä ja erityisesti tulipalo- tai onnettomuustilanteisiin liittyvä neuvonta ovat keskeisimpiä

tehtäviämme kansalaisten kanssa tapahtuvassa ennaltaehkäisevässä työssä. Turvallista Pirkanmaata

rakennamme kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä. Tavoitteenamme on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Vuoden 2014 tavoitteeksi Pirkanmaan pelastuslaitos asetti tietoisuuden lisäämisen energiatehokkuudesta

ja energiansäästämisestä käyttäen hyväksi pelastuslaitoksen viestinnän eri kanavia. Samaan aikaan

Tampereen kaupungilla käynnistyvää ekotukitoimintaa pyritään myös pelastuslaitoksella hyödyntämään

energiatietoisuuden jalkauttamiseen. Konkreettisempana tavoitteena on käynnistää pilottihanke Nokian

paloasemalla erilaisista energiansäästökeinoista, joita voidaan jalkauttaa myös muille paloasemille.

Tavoitteet

Pirkanmaan pelastuslaitos asetti vuoden 2013 tavoitteeksi saada aikaan mittariston ja energian käytön

seurannan miehitetyille paloasemille, jotta tulevina vuosina tehtäviä parannustoimenpiteiden

vaikuttavuutta voidaan paremmin seurata.


Mittariston valinnassa haluttiin saada esille energian käyttöä suhteessa rakennusten tilojen käytön

tehokkuuteen ajallisesti sekä pinta-alallisesti. Mittarista muodostui liian haastava ja vertailuaineistoa ei

ollut saatavissa, joten päädyttiin perinteisiin kWh / m2, kWh / m3 sekä veden osalta litraa / henkilö /

vuorokausi. Pinta-alatiedot haettiin joko rakennuskuvista tai vuokrasopimuksista. Ne siis saattoivat toisin

paikoin sisältää myös kylmiä tiloja. Tärkeintä kuitenkin oli, että mittareita pystytään vertamaan eri vuosina.

Kulutustietojen keräämisessä pyritään hyödyntämään valmista dataa, jota kiinteistönhoitajat keräävät.

Muutamien kohteiden osalta saimme oikeudet järjestelmiin, jotka tuottavat valmista tietoa. Muutaman

paloaseman osalta kerääminen vaatii vielä ponnisteluja sekä jonkinlaisen jakoperusteen laatimista, koska

kiinteistöissä on muitakin käyttäjiä.

Mittariston esiintuominen ja hyödyntäminen vaativat vielä paljon työtä, jotta siitä saadaan toimintaa

tukevaa tietoa ja ohjausta. Kustannusvaikutuksia vuoden 2013 energiatoimenpiteillä ei ollut.


Tekniset palvelut, kiinteistöinsinööri Joni Hakala

65

6 Asuinrakennukset

6.1 VTS-kodit

Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy muodostavat yhdessä VTS-kodit.

Tampereen Vuokratalosäätiö on Tampereen kaupungin perustama säätiö. Tarkoituksena on vuokrata

asuntoja yleishyödyllisessä tarkoituksessa mahdollisimman edullisin vuokrin. Energiakustannukset ovat yhä

kasvava osa vuokrakustannuksista.

Energiansäästötavoitteet on määritelty VAETS:ssa (vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma), joka on

osa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta 2010–2016. Sen ovat solmineet ympäristöministeriö, työ- ja

elinkeinoministeriö ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry.

Kustannuspaikkoja VTS-kodeissa on n. 180, joissa on n. 560 rakennusta. Rakennuskantaan kuuluu rivi-,

luhti- ja kerrostaloja, joissa on asuntoja n. 8800, pienistä yksiöistä isoihin perheasuntoihin, joko saunalla tai

ilman. Asukkaita on n. 16 400. Rakennusten yhteenlaskettu tilavuus on n. 2 260 000 m3

Tavoitteet

Energiansäästötavoite vuonna 2013 oli lämmitysenergiassa n. 7,5 % vuoden 2005 tasoon verrattuna, eli n. 6

750 MWh pienempi kulutus ja n. 1 500 t CO2-päästövähennys. Tavoitteet saavutettiin



– VTS / Vts Kiinteistöpalvelu Oy välistä energianhallintasopimusta uudistettiin vuodelle 2014 Tekniset toimet

– Rakennusautomaation säätö- ja valvontatoiminnan avulla pyrittiin takaamaan tasapuoliset ja optimaaliset asumisolosuhteet kaikkiin kiinteistöihin.

– Lämmitysverkon perussäätöjä ja Ilmanvaihtojärjestelmän kokonaiskunnostuksia tehtiin budjetoidusti.

– Kiinteistösähkön kulutuksen nousua hillittiin esim. säätöjä ja ajastuksia tarkastamalla Hankinnat

– Poistoilmalämpöpumppu (PILP) asennettiin yhteen kiinteistöön.

– Suunniteltu matalaenergiarakennus toteutui vuoden 2013 aikana.

– Toteutettiin korjauskohteeseen suunniteltu julkisivujen lisälämmöneristys yhteen kiinteistöön (3 rakennusta)

– Peruskorjausten lisäksi ikkunat uusittiin kolmeen kiinteistöön.

– Uusittiin valaistusta yleistiloissa ja ulkoalueilla energiatehokkuusrajoitusten mukaisiksi 15 kiinteistössä.

– Energialuokka huomioitiin pesula- ja kodinkoneiden uusinnassa. Perusparannuskohteiden lisäksi uusittiin jääkaapit 9 ja liedet 3 kiinteistössä. Pesulakoneet uusittiin kahdessa kiinteistössä.

66


– Ympäristöohjaajille järjestettiin koulutuspäiviä energiatehokkuustietouden lisäämiseksi ja tietoa edelleen jaettavaksi omissa asukasyhteisöissään.

– Asukkaille jaettiin informaatiota jätteiden käsittelyssä sekä energian-, sähkön- ja vedensäästämisessä mm. asiakaslehden välityksellä.

– Asukkaille järjestettiin myös leikkimielinen vedensäästökisa (Vesikisa 2013), millä pyrittiin tuomaan esille vedenkulutuksen säästömahdollisuudet ja sen vaikutus asumis- ja vuokrakustannuksiin

– Kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstön edustajille annettiin energiansäästöön liittyvää informaatiota kuukausipalavereissa ja kerran vuodessa järjestettävällä kiinteistöpäivillä.

Muu kehitys- ja seutuyhteistyö

– VTS –kodit jatkoi yhteistyötä Ekokumppanit Oy:n, VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n ja Tampereen kaupungin kanssa asunto-rakentamiseen, energianhallintaan ja ympäristöasioihin liittyvissä projekteissa.


– Kiinteistöjen energiankulutusta ja kulutustavoitteen toteutumista seurattiin Agenteqin Tampuuri perheeseen kuuluvalla kiinteistönhallintaohjelmistolla (KihlaNet). Kulutusseuranta kattaa kaikki kiinteistöt.

– Energiankulutus raportoitiin energiahallintasopimuksen mukaisesti, VTS-kodeille, RAKLI ry:n ja Motiva Oy:n ylläpitämään VAETS- seurantajärjestelmään ja Tampereen kaupungille.

Kustannukset

– Kustannukset katettiin kiinteistöille budjetoiduilla varoilla.

– Osa toimenpiteiden kustannuksista kuului normaaliin kiinteistön ylläpitoon.

– Erillistä energiainvestointirahaa käytettiin poistoilmalämpöpumpun rakentamiseen noin 70 000 €.

– Energianhallintasopimukseen kuuluvat konsulttipalkkiot katettiin saavutetulla energiansäästöllä.

– Energia-avustuksia haettiin, ja niitä saatiin, niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti.

– Ympäristöohjaajille ja huoltohenkilöstölle järjestettiin koulutusta oman henkilökunnan voimin ja tarvittavin määrin konsulttityönä.

– Lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut VTS – kodit osti konsulttipalveluna.

Vastuutahot ja yhteyshenkilö

VTS –kotien kiinteistönpitopalvelut-osaston ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n henkilöstö. Energiankäytön yhteyshenkilö Reijo Korhonen ja 2014 alkaen Jyrki Läärä

67

Kulutustiedot

Lämmitys Sähkö Vesi

Vuosi Ominais- kulutus

Normeerattu ominaiskulutus

ominaiskulutus Vesi

Ominais- kulutus

Rakennus- tilavuus Asukkaat

MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 m3 l/m3 1000 m3 henkilöä

2013 86 720 40,0 42,6 11406 5,3 735 637 341 2160 16 296

2012 94 283 43,7 43,4 11 436 5,3 741 995 344 2155 16 270

2011 85 201 40,7 42,7 10 618 5,0 737 100 350 2 092 16 200

2010 96 407 46,5 42,9 10167 4,9 740 150 357 2074 16 078

2009 89 087 43,6 43,8 9 900 4,8 782 756 383 2044 15700

2008 84 107 42,0 46,4 9 393 4,7 790 583 392 2040 15600

2007 85 386 43,6 46,6 8 999 4,5 811 863 407

2006 87 974 45,7 49,6 8 772 4,5 831 611 424

2005 88 179 46,6 51,0 8 467 4,4 798 911 415

2004 90 719 48,1 51,4 7 642 4,4 814 719 424

2003 91 262 47,7 50,0 7 400 4,3 797 339 423

2002 85 666 49,1 50,7 6 909 4,2 758 647 433

2001 83 918 49,2 51,6 6 931 4,2 762 413 441

2000 76 607 45,9 51,8 6 562 4,1 782 875 460

Veden käyttö noin 122 l/asukas/vrk

Taulukko 14. VTS-Kotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.

Kaavio 19. VTS-kotien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).

Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan


68

Kaavio 20. VTS-Kotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3). Tampereen

kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimus-

kauden eri vuosille 2008-2016.

Kaavio 21. VTS-Kotien toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3).



69

6.2 Tampereen Vuokra-asunnot (TVA)

TVA tuottaa laadukkaita ja monipuolisia vuokra-asuntopalveluita omistamalla, rakentamalla ja

hallinnoimalla vuokra-asuntoja edistäen samalla Tampereen kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita.

TVA:n rakennuskanta on monipuolinen sekä ikärakenteen että rakenteiden puolesta. Vanhimmat

rakennukset ovat lähes 100 vuotta vanhoja ja uusin kerrostalo valmistui vuonna 2012. Pääosa

rakennuksista on valmistunut 1940-, 1950- ja 1960-luvuilla.

TVA:n omistuksessa on noin 2200 asuntoa. Yhtiön tavoitteena on peruskorjaus- ja ylläpitokorjauksilla pitää

olemassa oleva asuntokanta ajan vaatimusten mukaisessa kunnossa ja kasvattaa asuntomäärää hallitusti

rakentamalla uusia asuntoja.

Tavoitteet

Lämmön ominaiskulutuksen vähentäminen 15 % vuoteen 2015 mennessä vuoden 2007 tasosta.


Peruskorjausten ja muiden pienempien korjaustöiden ansiosta lämmön ominaiskulutus on vähentynyt.

Lämpötalouden kannalta merkittäviä korjaustoimia ovat olleet lämmönsiirtimien uusimiset,

patteriverkostojen säädöt ja ikkunoiden uusimiset. Isoissa peruskorjauksissa on tehty myös julkisivujen ja

yläpohjien lisäeristämisiä. Pienempiä, mutta vaikutuksilta merkittäviä töitä on ollut mm.

ilmanvaihtolaitteiden huollot ja säädöt.

Veden kulutuksessa on tapahtunut merkittävä kulutuksen vähentyminen. Asuntotarkastusten yhteydessä

on havaittu paljon vuotoja asuntojen vesikalusteissa ja niiden korjaamisella on välittömiä vaikutuksia

kulutukseen. Toinen merkittävä tekijä kulutuksen vähenemiseen on asuntokohtaisten vesimittareiden

määrä nousu uudisrakentamisen ja perusparannusten kautta.

Sähkökulutuksen osalta on tilanne pysynyt ennallaan, vaikka peruskorjausten ja uudisrakentamisen myötä

sähkölaitteiden määrä kasvaa.


Jatkuva kulutusseuranta, asukastyytyväisyys.


Tampereen vuokra-asunnot, Mikko Töyrylä

70

Kulutustiedot





Ominais- kulutus



2013 21005 44,5 47,0 2641 5,6 167000 350 475 2752

2012 23349 49,2 48,4 2654 5,5 176 000 367 479 2858

2011 21 935 47,7 51,0 2 554 5,6 174 000 378 460 2 833

2010 25 393 55,2 2 665 5,8 174 000 378 460 2 811

2009 23 554 51,5 2 678 5,8 172 000 370 459 2 802

vedenkulutus 169 l/asukas/vrk

Taulukko 15. TVA:n energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.

Kaavio 22. TVA:n toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3). eri vuosille

2008-2013. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.

Kaavio 23. TVA:n toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).

Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.

71

Kaavio 24. TVA:n toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu

-1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.

72

6.3 Kotilinnasäätiö

Tampereen Kotilinnasäätiö on perustettu vuonna 1962 tarjoamaan asuntoja eläkkeellä oleville ja tai

ikääntyneille. Tavoitteena on yhteiskunnallisestikin tavoiteltu asia eli kotona asumisajan pidentäminen.

Kotilinnan asukkaiden keski-ikä on n.75 vuotta.

Säätiöllä on nykyään 1600 asuntoa Tampereen kaupungin alueella, Raholasta Takahuhtiin, lisäksi

Kämmenniemessä sijaitsee yksi kohde. Kaiken kaikkiaan Kotilinnasäätiöllä on 23 kohdetta jakautuen

seuraavanlaisesti: 18 asuinkiinteistöä, 3 palvelukeskusta ja kahdessa kiinteistössä Kotilinnalla on asuntoja

vuokrattavana. Palvelukeskuksissa asunnot ovat kuten muissakin kohteissa, mutta lisänä on erilaisia

palveluja, joita voivat käyttää myös ulkopuoliset asiakkaat.

Asuinrakennuksia Kotilinnan kohteissa on kaiken kaikkiaan 55 kappaletta ja lämmitettyjä kerho- ja muita

rakennuksia on 6 kappaletta.

Tavoitteet

Säästää lämmitysenergiaa, sähköä ja vettä. Kulutustavoitteen toteutumista seurataan Tampuuri-

kulutusseurantaohjelman avulla. Säästötavoite 1% myös vuonna 2014.

Suurimmat säästöt kulutuksiin tehtiin vuoden 2013 aikana säätötoimenpiteillä. Mikäli jatkossa kulutuksia

halutaan alentaa, on se tehtävä erilaisten järjestelmien avulla. Silti säästötavoitteet kaukolämmössä ja

vedessä on mahdollista saavuttaa, sähkössä ainoastaan järjestelmiä uusimalla.

Vuoden 2014 tavoitteet

Peruskorjauksissa ko. kiinteistöjen energiatehokkuus paranee jokaisella kolmella osa-alueella.

Kaukolämmössä tehostusta haetaan mm. sääennusteohjauksilla ja muilla vastaavilla projekteilla. Valvomon

kanssa haetaan lämmityskäyriin vielä parempia optimointeja, asuinmukavuudesta tinkimättä. Vuoden

alussa käyttöönotettu Tampuurin automaattinen energianseuranta, parantaa mm. kiinteistössä

tapahtuvien vuotojen havaitsemisnopeutta, joten vedenkulutuksen voi ennakoida putoavan.

Sähkönkulutuksessa säästötavoitteeseen päästään saunavuorojen tiivistämisellä ja kiinnittämällä huomiota

uusiin valaistusratkaisuihin.

IV-kunnostuksia jatketaan PTS:n mukaisesti.



Kotilinnasäätiö palasi omiin korttelihuoltomiehiin 1.3.2014 alkaen, heitä on 3 henkilöä. Rakennuttaminen ja

korjaukset ovat kiinteistöpäällikön vastuulla, käytön ja ylläpidon asiat kehitysinsinöörin vastuulla,

korttelihuoltomiehet auttavat käytännön asioissa.

Tekniset muutokset

Sääennusteohjaus 4 kohteessa. Lisäksi lämmönjakohuoneita on saneerattu järjestelmällisesti.


73

Asukkaille jaetaan informaatiota säästöasioista mm. asukaskokouksien ja asiakaslehden välityksellä.

Muu kehitystyö

Kartoitus on tehty kaikkiin kohteisiin ulkopuolisen toimijan toimesta.

Seutuyhteistyö

Yhteistyön ja – toiminnan jatkaminen ja sieltä saatavan informaation hyödyntäminen.

Yhteistyötä muiden asuntoja vuokraavien ns. ”serkkuyhtiöiden” kanssa jatketaan mm. jakamalla

informaatiota energiatehokkuudesta.

Kustannukset

Osa kustannuksista voidaan katsoa kuuluvan normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energiansäästöinvestointeja

katetaan erikseen niihin varatuilla varoilla.

Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti.

Myös lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut Kotilinnasäätiö ostaa

ulkopuolisena konsulttipalveluna tai ne kuuluvat osana uudisrakennuksen rakentamiskustannuksia.


Kotilinnasäätiön asuntojen ylläpidosta vastaava henkilöstö:

Kotilinnasäätiö, Energiankäytön yhteyshenkilö Kari Lastunen, puh 010 420 8800, [email protected].

Omat korttelihuoltomiehet 3 kappaletta.

Seuranta

Suoritetaan Tampuuri-kulutusseurantaohjelman antamin tiedoin. Seurannasta saadaan suoraan MWh–

kulutus, m3-kulutus, kWh-kulutus ja muutosprosentit vertailussa edellisvuosiin. Kulutusseuranta on vuoden

alusta 2014 automatisoitu, joten kulutuslukemat ovat jatkossa kuukausitasolla tarkempia.

mailto:[email protected]

74

Kulutustiedot




Ominais- kulutus Vesi

Ominais- kulutus


MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 m3 l/m3 1 000 m3 henkilöä

2013 13138 48,7 51,8 3163 11,7 88678 329 308 1614

2012 14 373 53,5 53,1 3293 12,2 90 491 331 308 1554

2011 12 373 44,5 48,5 2 619 9,4 79 504 286 278 1 469

2010 12 543 51,8 47,2 4780 19,8 70 327 291 242 1 314

2009 10 744 48,3 48,7 2175 9,9 81 456 366 222 1 135

2008 11 322 49,1 54,4 2 533 10,7 79 278 345 227 1 242

2007 11 886 52,8 51,8 2 495 11,1 79 260 352

2006 10 844 52,2 56,0 2 146 10,5 69 024 337

2005 12 868 59,4 66,6 2 496 11,2 72 082 324

2004 11 696 54,0 58,4 2 300 10,3 66 166 297

2003 12 436 57,0 59,8 2 230 10,3 70 316 330

2002 12 367 59,0 61,7 2 587 12,3 72 216 344

2000 11 956 57,0 64,4 2 293 10,9 82 100 391

Keskimääräinen vedenkäyttö 146 l/asukas/vrk

Taulukko 16. Kotilinnasäätiön energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.

Kaavio 25. Kotilinnasäätiön toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).

Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016,

on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.

75

Kaavio 26. Kotilinnasäätiön toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3). Tampereen

kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri

vuosille 2008-2016.

Kaavio 27. Kotilinnasäätiön toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3).



76

6.4 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy

Pirkan Opiskelija-asunnot muodostuvat 11 eri kohteesta. Kiinteistöt sijaitsevat Tampereella Hervannassa,

Härmälässä ja Peltolammella. Vanhimmat rakennuksista ovat Peltolammella peruskorjatut Vaahterakuja 3,

5, 7 ja 9. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1966–1968. Uusin rakennuksista on joulukuussa 2011

valmistunut 16-kerroksinen tornitalo Pirkka 6 (Tieteenkatu 18) Hervannassa. Pirkka 7 (Nuolialantie 48)

valmistuu kokonaisuudessaan syyskuun lopussa 2014 Härmälään. Yhteensä Pirkan Opiskelija-asunnoilla on

724 asuntoa. Pirkka 7:n valmistuttua asuntoja on 841.

Tavoitteet

Tavoitteena on saada energiankäyttö jokaisessa kohteessa kulutusseurantaan ja seurannassa olevissa

kohteissa pienentää energiankulutusta parantamalla kohteiden säätöjä ja muuttamalla laitteiden

päälläoloaikoja paremmin käyttöaikoja vastaaviksi. Erityisesti energiatehokkuutta pyritään

painottamamaan, kun kohteisiin tehdään korjauksia ja laiteuusintoja.



Pirkan Opiskelija-asuntojen Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin toimitusjohtaja Matti Halmetoja jäi

eläkkeelle syksyllä 2013. Tämän jälkeen vt. toimitusjohtajana on toiminut Pekka Salminen. Pirkan opiskelija-

asunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin toimitusjohtajan hakuprosessi on tällä hetkellä kesken.

Johtamisjärjestelmään on kuitenkin odotettavissa muutoksia siitäkin johtuen, että yhtiöiden olisi tarkoitus

lähitulevaisuudessa fuusioitua.


Energiakatselmuksien yhteydessä suoritetuissa huoneistomittauksissa vuoden 2011–2012 välisenä

lämmityskautena selvisi, että useassa kiinteistössä on huoneiden välinen hajonta yli +\- 1,5 astetta.

Tarkoituksena onkin että molemmilta yhtiöiltä suoritettaisiin 1-2 kiinteistön lämmitysverkoston perussäätö

lämmityskautta kohden. Työjärjestyksessä ensi sijalla ovat kohteet, joissa lämmitysenergiankulutus on

suurinta ja joissa on vuoden tai parin sisällä suoritettu ilmanvaihtokanavien puhdistus ja pääte-elinten

säätö. Lämmitysverkoston perussäädön arvioidaan tiputtavan lämmönkulutusta 10–15 %.

Tekniset muutokset

Tänä vuonna tehtiin muutoksia Peltolammin kiinteistöihin Vaahterakuja 3:een, 5:een ja 7:een. Vaahterakuja

3:ssa tehtiin saunaosaston remontti. Remontin yhteydessä vanhat suihkut korvattiin kosketusvapailla

termostaattisilla suihkupaneeleilla. Lisäksi saunan tuloilmakoneen vanha analoginen ilmanvaihdon säädin

korvattiin uudella säätökeskuksella.

Myös muut Vaahterakuja 3:n sekä Vaahterakuja 5:n ja Vaahterakuja 7:n vanhat kellokytkimet korvattiin

toimivaksi uusilla alakeskuksilla. Em. kiinteistöjen asetusten muuttaminen ja valvonta on nyt mahdollista

internetin välityksellä. Seuraavaksi nämä kohteet on tarkoitus saada liitettyä valvomoon (Vaahterakuja 3 ja

5). Vaahterakuja 7 on jo valvomoon liitetty.

77

Vaahterakuja 3:ssa otettiin käyttöön elektroninen lukitusjärjestelmä. Pääsyalueita voi muokata ja avaimia

poistaa internetin välityksellä. Kiinteistöllä oleva ohjelmointipiste päivittää myös mahdolliset

pääsyaluemuutokset. Elektroniset avaimet toimivat ilman paristoja ja kuluttavat täten ympäristöä

vähemmän kuin paristolliset.

Kolmeen kiinteistöömme Pirkk3, Pirkka 4 ja Pirkka 5 hankittiin kosketustaulut. Kosketustaulut toimivat

sähköisenä asukaslistana. Niiden kautta voi tehdä pesula – ja saunavarauksia ja jättää ilmoituksia. Erityisesti

sähköisen ilmoituksen lisäämismahdollisuus vähentää tarvetta käydä kiinteistöissä, joissa ovat näyttötaulut.

Taulusta on helppo seurata myös varausten käyttöastetta.

Hankinnat

Vaahterakuja 3 saunaremontin yhteydessä vaihdettiin uudet energiatehokkaammat suihkukalusteet.

Taloautomaatio uusittiin kohteiden etähallinnan mahdollistavalla tekniikalla Vaahterakuja 3:ssa, 5:ssä, 7:ssä

ja 9:ssä.

Vaahterakuja 3 vanha lukitusjärjestelmä korvattiin uudella elektronisella lukitusjärjestelmällä.

Sähköiset kosketustaulut asennettiin kolmeen kiinteistöön: Pirkka 3 (Perkiönkatu 85), Pirkka 4

(Insinöörinkatu 19) ja Pirkka 5 (Leirintäkatu 2).


Vuodesta 2013 alkaen jokaisen vuokrasopimuksen teon yhteydessä jaetaan asukasopas, jossa on tietoa

energiankulutuksesta sekä sen vaikutuksesta vuokraan.

Muu kehitystyö

2014 elo-/syyskuussa valmistuvassa Pirkka 7:ssä jokainen asukas maksaa itse oman sähkön kulutuksensa

mukaisesti. Tämä kohde tulee olemaan tarkkailun alla ja sähkönkulutuksen osalta kohteesta saadaan

arvokasta tietoa, mikä olisi mahdollisen huoneistokohtaisen mittaroinnin takaisinmaksuaika. Valmius

huoneistokohtaiseen mittarointiin muistakin kiinteistöistä löytyy.

Pirkka 7:stä saadaan tietoa myös aurinkokeräinten tuottamasta energiamäärästä.


Kohteiden energiankulutusta seurataan Infomasterin kunnossapito-ohjelmistolla.

Kustannukset

– Kulut katetaan kohteiden vuosibudjetista. Osa kustannuksista kuluu normaaliin kiinteistön ylläpitoon.

– Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti.

– Erityisosaamista vaativat työt kuten automaation suunnittelu – ja toteutustyöt ostetaan

konsulttipalveluna.


Kiinteistöpäällikkö Ene Kevad , Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy

Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy

78

Kulutustiedot





Ominais- kulutus



2013 5 925 38,7 42,0 2 576 15,8 65 323 411 164 1 107

2012 6 441 39,3 41,3 2 552 15,6 66 730 420 164 1 150

2011

2010

Keskimääräinen vedenkäyttö 159 l/asukas/vrk Taulukko 17. Pirkan opiskelija-asuntojen energian- ja vedenkäyttötietoja vuodelta 2012-2013.

Kaavio 28. Pirkan Opiskelija-asuntojen toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus

(kWh/m3) eri vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.

Kaavio 29. Pirkan Opiskelija-asuntojen toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3) eri

vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.

79

Kaavio 30. Pirkan Opiskelija-asuntojen toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3) eri


80

6.5 Kiinteistö Oy Opintanner

Kiinteistö Oy Opintanner muodostuu 15 eri kohteesta. Kohteet sijaitsevat Tampereella Hervannassa,

Ristinarkussa, Hallilassa, Hatanpäällä, Taatalassa ja Annalassa. Kohteista vanhin on Opintanner 1

Hervannassa, joka on valmistunut vuonna 1983. Uusin kohde on vuonna 2003 valmistunut Opintanner 15

Annalassa. Opintantereella on yhteensä 848 asuntoa.

Tavoitteet

Tavoitteena on energiankäytön vähentäminen parantamalla kohteiden säätöjä ja muuttamalla laitteiden

päälläoloaikoja paremmin käyttöaikoja vastaaviksi. Erityisesti energiatehokkuutta pyritään

painottamamaan tehtäessä kohteisiin korjauksia ja laiteuusintoja.



Kiinteistö Oy Opintannerin ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Halmetoja jäi eläkkeelle

syksyllä 2013. Tämän jälkeen vt. toimitusjohtajana on toiminut Pekka Salminen. Kiinteistö Oy Opintannerin

ja Pirkan opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtajan hakuprosessi on tällä hetkellä kesken.

Johtamisjärjestelmään on kuitenkin odotettavissa muutoksia siitäkin johtuen, että yhtiöiden olisi tarkoitus

lähitulevaisuudessa fuusioitua.


Energiakatselmuksien yhteydessä suoritetuissa huoneistomittauksissa vuoden 2011–2012 välisenä

lämmityskautena selvisi, että useassa kiinteistössä on huoneiden välinen hajonta päälle +\- 1,5 astetta.

Tarkoituksena onkin että molemmilta yhtiöiltä suoritettaisiin 1-2 kiinteistön lämmitysverkoston perussäätö

lämmityskautta kohden vuodesta 2013 alkaen. Työjärjestyksessä ensi sijalla ovat kohteet, joissa

lämmitysenergiankulutus on suurinta ja joissa on vuoden tai parin sisällä suoritettu ilmanvaihtokanavien

puhdistus ja pääte-elinten säätö. Lämmitysverkoston perussäädön arvioidaan tiputtavan lämmönkulutusta

10–15 %.

Tekniset muutokset

Opintanner 3 (Kuusikonkatu 4) parkkipaikan asfaltin uusimisen yhteydessä parkkipaikka varustettiin E-

tolppa lämmitystolpilla. E-tolpissa on ekotoiminto, joka huomio ulkolämpötilan ja lämmittää autoa

ainoastaan sen verran, kuin on tarpeellista.

Opintanner 1 (Mekaniikanpolku 6) hankittiin yleisiin tiloihin led-valaisimet.

Opintanner 4 (Insinöörinkatu 66) uusittiin automaatiojärjestelmä. Tämä työ tehtiin kuitenkin enemmän

pakon edestä, koska vanha laitteisto ei enää mahdollistanut kaukovalvontaa ja oli muistakin syistä johtuen

uusimisen tarpeessa.

Hankinnat

- Opintanner 3 (Kuusikonkatu 4)E-tolpat

- Opintanner 1 (Mekaniikanpolku 6) led valaisimet

81

- Opintanner 4 (Insinöörinkatu 66) automaatiokeskus, antureiden uusinta (6 kpl) sekä power – ja

alakeskusapulaitteet.


Vuodesta 2013 alkaen jokaisen vuokrasopimuksen teon yhteydessä jaetaan asukasopas, jossa on tietoa

energiankulutuksesta sekä sen vaikutuksesta vuokraan.

Muu kehitystyö

Huoneistokohtaiseen sähkönlaskutuksen siirtymisen mahdollisuutta tullaan miettimään. Mahdollisista

säästöistä ja takaisinmaksuajoista ollaan viisaampia sen jälkeen, kun kulutustietoja aletaan saada Pirkka

7:stä, jossa asukkaat maksavat sähköstä kulutuksensa mukaisesti. Huoneistokohtaiseen

sähkönmittaamiseen kiinteistöstä löytyy valmius. Tämä vaatii kuitenkin, että asukkaat tekevät itse

sähkösopimuksensa.

Myös mahdollista poistoilmapumpputekniikkaa mietitään. Tähän vaikuttaa kuitenkin saatavien energia-

avustusten ehdot ja kiinteistön soveltuvuus em. tekniikalle sekä tietysti järjestelmän takaisinmaksuaika.


Kohteiden energiankulutusta seurataan Infomasterin kunnossapito-ohjelmistolla.

Kustannukset

– Kulut katetaan kiinteistöjen vuosibudjetista. Osa kustannuksista kuluu normaaliin kiinteistön

ylläpitoon.

– Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti.

Vastuuyksikkö ja yhteyshenkilö

Tekninen isännöitsijä opiskelija-asunnot Ene Kevad, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy

Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy

Kulutustiedot





Ominais- kulutus



2013 6 768 37,0 39,3 2 693 14,2 65 314 340 189 1 371

2012 7 200 38,2 39,1 2812 14,9 64 171 338 189 1 405

2011

2010

Keskimääräinen vedenkäyttö 125 l/asukas/vrk

Taulukko 18. Kiinteistö Oy Opintannerin energian- ja vedenkäyttötietoja vuodelta 2012-2013.

82

Kaavio 31. Kiinteistö Oy Opintannerin toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus

(kWh/m3) eri vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.

Kaavio 32. Kiinteistö Oy Opintannerin toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3) eri


Kaavio 33. Kiinteistö Oy Opintannerin toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3) eri vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.

83

6.6 Kaupungin muut toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi rakentamisessa ja remontoinnissa

6.6.1 Omakotirakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät kannustimet

Vuoreksessa pilotoitiin asuntomessujen tontinluovutuksessa 2011 energiatehokkuuteen kannustavaa

menettelyä. Passiivi- ja nollaenergiataloille myönnettiin viideksi vuodeksi 50 %:n alennus tontinvuokrasta.

Energiamääräysten kiristyttyä kesällä 2012, jatkettiin kokeilua Vuoreksen Koukkurannan omakotitonttien

luovutuksessa. Vastaava tontinvuokra-alennus myönnettiin, mikäli toteutuksessa saavutetaan E-luku 100.

Molemmat pilotoinnit kannustivat energiatehokkaisiin toteutuksiin eli n. kolmasosa taloista on toteutettu

niin, että tontinvuokra-alennus on myönnetty. Suoraan E-lukuun sidottu järjestelmä kuitenkin kohtelee

erikokoisia taloja osittain epätasa-arvoisesti. Näin ollen on perusteltua sitoa kannustaminen osuuteen

vaaditusta määräystasosta. Vuoden 2014 alusta lähtien energiatehokkuuteen kannustamista laajennetaan

kaikkeen omakotitonttien luovutukseen. Vuokralainen saa viiden vuoden 50 %:n alennuksen

tontinvuokrasta, mikäli tontille toteutetun talon E-luku on pienempi tai yhtäsuuri kuin 70 % vaaditusta

määräystasosta. Alennuksen saanti varmennetaan rakennuksen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä,

jolloin toteutuksen tulee vastata edellä mainittua tiukennettua vaatimustasoa.

Tontinluovutuskilpailuissa energiatehokkuus on yksi valintakriteereistä. Kiinteistötoimi on tilannut Bionova

Oy:ltä oikeuden käyttää 360optimi-verkkosovellusta, minkä avulla kilpailuihin osallistuvat voivat laskea

etenkin ympäristön kannalta mutta myös taloudellisuuden kannalta oleellisia rakennusten tunnuslukuja ja

indikaattoreita mm. elinkaariajattelun kautta. Työkalu tarjoaa lisäksi tunnuslukujen vertailutilastoja.


Kaupunkikehitysryhmä, Kiinteistötoimi, Aila Taura

6.6.2 Asumisen energiatehokkuuden edistäminen

Tampereen kaupungin asuntotoimi on mukana useissa asumiseen liittyvissä hankkeissa ja omalta osaltaan

edistämässä myös energiatehokkuuden huomioimista. Asuntotoimessa hoidetaan valtion

asuinrakennuksille tarkoitettuja energia- ja korjausavustuksia, joita myönnetään lakien, asetusten ja valtion

asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ohjeiden mukaan vuosittaisen määrärahan puitteissa.

Vuonna 2013 määrärahaa oli käytettävissä 51,3 milj.€ (vuonna 2012 / 56,3 milj.€).

Asuntotoimi hallinnoi kaupungin Asumisen rahastoa, josta on vuodesta 2010 myönnetty varoja mm.

tamperelaisille kohdennettuun energianeuvontaan.

Asuntotoimi on mukana RANE- rakentamisen ja asumisen energianeuvonta sekä TARMO- Tampereen

seudun asuinalueet energiatehokkaiksi hankkeissa.

Tavoitteet

Valtion energia- ja korjausavustushakemuksia jätettiin yhteensä 361 kappaletta.

84


Valtion energia- ja korjausavustusrahaa Tampere sai noin 1,4 milj.euroa. Asumisen rahastosta myönnettiin

avustusta TARMO – Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi –projektille.

Asuntotoimessa on ekotukihenkilö, joka pitää atolaiset ajan tasalla energia- ja ilmastoasioissa.

Hankinnat

Hankinnat tehdään kaupungin hankintaohjeiden mukaan.


Asuntotoimi hoitaa energia- ja korjausavustuksista tiedottamisen, hakemusten vastaanottamisen sekä

myöntää osan avustuksista.


Valtion energia-avustusta myönnettiin 76 kohteelle, asuntoja 3437 kpl, yhteensä 971 360 euroa.

Asumisen rahastosta myönnettiin 30 000 euroa (alv 0) TARMO – Tampereen seudun asuinalueet

energiatehokkaiksi –projektille.


Tampereen kaupunki, asuntotoimi, korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila, puh 050 571 2950 tai

[email protected]

6.6.3 Asumisen ja rakentamisen neuvontapalvelu Rane

Rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu Ranen toiminta on osa kansallista kuluttajien

energianeuvontaverkostoa. Kuluttajien energianeuvonta toimi 16 maakunnassa vuonna 2013. Pirkanmaan

toiminta lähti käyntiin Tampereelta vuonna 2011 ja 2013 toiminta laajeni Tampereen seutukuntaan. Eri

maakuntien neuvontaorganisaatiot tekevät vahvaa yhteistyötä keskenään ja pyrkivät jakamaan hyviksi

havaittuja toimintamalleja.

Rane järjestää ajankohtaisista aiheista yleisötapahtumia ja on mukana myös messuilla. Tiedottaminen ja

viestintä ovat tärkeitä osa-alueita tiedon eteenpäin viemisessä kaikessa Ranen toiminnassa.

Tavoite

Rane antaa asukkaille puolueetonta, ajantasaista ja loppuasiakkaalle maksutonta luetettavaa tietoa

energiankäytöstä ja säästömahdollisuuksista. Tavoitteena on että kuluttajat oppivat tunnistamaan

toimintansa vaikutukset pystyvät tekemään neuvonnan avulla fiksuja ja kestäviä valintoja.

Vuoden 2013 tavoite oli lisätä palvelun tunnettuutta ja kehittää yhteistyöverkostoa laajemmaksi. Palvelu

pyrki tavoittamaan uudis- ja korjausrakentajia sekä arkielämän energiaongelmiin vastauksia etsiviä.

85


Rane kokosi yhteen kaupungin eri yksiköitä, toimi linkkinä ja tehosti sisäistä yhteistoimintaa. Neuvontaa sai

henkilökohtaisesti Ranen asiantuntijoilta puhelimitse sekä sähköpostitse ja tarvittaessa sovittiin

tapaaminen.


- Rane järjesti useita rakentajille suunnattuja koulutustilaisuuksia, kuten Rane rakentajakoulun ja

Vuoreksen rakentajille kohdennettuja tilaisuuksia

- Pirkanmaan rakennusvalvontojen lupatarkastajille järjestettiin koulutusta muuttuneista

korjausrakentamisen määräyksistä ja E-lukulaskennasta

- Rane on esillä erilaisissa julkaisuissa jutuilla, vinkeillä ja tapahtumailmoituksilla.

- Henkilökohtaisia kontakteja oli 345 kpl ja tapahtumiin osallistui 2353 kävijää.


- Rane raportoi Motiva Oy:lle annettujen ohjeiden mukaan kuluttajien energianeuvonnasta.

Raportoinnilla on vaikutuksensa Ranen rahoitukseen. Ranen toiminnan vaikuttavuuden seuranta on

erittäin haastavaa ja seurannalla saadaankin lähinnä tietoja neuvontakertojen tai neuvoa kysyneiden

määristä, ei neuvonnan tuloksena toteutetuista toimenpiteistä.

- Koulutustapahtumiin osallistuneilta on kerätty palautetta sähköisellä palautelomakkeella ja on

pyritty selvittämään vaikuttavuutta.


Rakennusvalvonta, Eija Muttonen-Mattila; Ekokumppanit Oy, Ilari Rautanen ja Antero Mäkinen

6.6.4 Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus Projekti on lähtenyt liikkeelle paikallisten yhdistysten ja kansalaisten aloitteesta. Projekti pyrkii kaikessa toiminnassaan käytännönläheiseen toimintatapaan ja konkreettiseen tekemiseen juhlapuheiden sijaan. Projektin taustalla on ECO2-hankkeen rahoittama esiselvitys, joka löytyy osoitteesta: http://www.trkk.fi/sites/default/files/attachments/selvitystyo.pdf Projektin valmistelussa on lähdetty liikkeelle selvitystyössä nousseista tarpeista ja projekti on suunniteltu vastaamaan niitä. Tavoite Projektin tavoitteena on luoda ja käynnistää toimintamalli rakennuskulttuurin keskukselle. Projekti rakentaa yhteistyöverkoston korjausrakentamisen alalla toimivien osapuolten välille, joita ovat koulutusorganisaatiot, viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Projekti perustaa yhdistyksen, joka jatkaa projektin aikana kehitettyä toimintaa. Projektin tuloksena on elämyksellinen näyttely- ja kohtaamispaikka, josta vanhan rakennuksen omistaja, korjausrakentaja, oppilas, opettaja tai kuka tahansa rakennuskulttuurista kiinnostunut saa tietoa, kuinka hoitaa ja korjata vanhoja rakennuksia, millaisia materiaaleja kannattaisi käyttää, mistä löytyy ammattitaitoisia tekijöitä ja miten säästää kustannuksissa. Tuloksena syntyy myös tietopankki korjaustavoista, materiaaleista, eri alojen osaajista sekä alan koulutusmahdollisuuksista.

86

Vuoden 2013 tavoitteena on jatkaa verkoston rakentamista ja järjestää tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa niin, että tapahtumat jäisivät vuosittaiseksi perinteeksi. Projekti luo tapahtuman Euroopan rakennusperintöpäivän 2013 yhteyteen. Projekti järjestää työpajan, jossa mietitään projektin jälkeistä tulevaisuutta ja Uittoyhdistyksen taloa toiminnan fyysisenä keskipisteenä. Toteutuneet toimenpiteet Projekti on luonteeltaan käytännönläheinen, eikä tavoitteena ole ollut muutoksen synnyttäminen kaupungin organisaatioissa tai hankinnoissa. Toimenpiteet sijoittuvat koulutuksen, tiedotuksen ja konkreettisten kokeilujen alle, joiden kaikkien taustalla on kestävän kehityksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen. Projekti on keskittynyt materiaali- ja energiatehokkuuden ja säilyttävän korjausrakentamisen edistämiseen kaikissa toimenpiteissään. Projektin näkyvimmät toimenpiteet löytyvät projektin nettisivuilta osoitteesta www.trkk.fi. Nettisivuille on koottu tietoa, kokemuksia ja myös elämyksiä rakennusperinteen säilyttämisestä. Tietoa on jaettu nettisivujen lisäksi Entistä parempi -korjausrakentamisilloissa, joita on järjestetty vuoden aikana yhteensä kuusi iltaa. Uittoyhdistyksen talolla on pidetty avointen ovien päiviä, jolloin talon menneillään olevaan katto- ja ulkoseinäremonttiin on päässyt tutustumaan. Korjausvaiheista on lisäksi julkaistu videokoosteita videoarkiston puolella. Kesäaikaan talolla oli kahtena päivänä viikossa rakennuskonservaattori, joka esitteli taloa ja antoi neuvoja asiakkaiden omiin ongelmiin. Projekti on pyrkinyt herättämään yhteistä vastuun tunnetta kulttuuriympäristöä kohtaan järjestämällä Pispalassa avointen ovien päivän vanhoihin taloihin 7.9. Euroopan rakennuskulttuuripäivän tapahtumana. Kesän aikana järjestettiin myös kaksi talkooiltaa, jolloin siivottiin Uittoyhdistyksen talon piha-aluetta ja tutkittiin, millaisia kasveja talon ympäriltä löytyy ja otettiin kasveja talteen ennen kuin piha-alueen maanpintaa muotoillaan niin, että sadevesi ohjautuu talosta poispäin. Projektin toiminta-alue on Pirkanmaa, mutta konkreettisia tapahtumia ei ole järjestetty Tampereen ulkopuolella. Sen sijaan korjausesimerkkejä on haettu myös ympäristökunnista ja tapahtumiin osallistujat ovat olleet sekä Tampereelta että ympäristökunnista. Projektin toimintaa jatkaa keväällä 2012 perustettu Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry, jonka jäsenet ovat yhteisöjä tai organisaatioita. Jäsenten toiminta-alueena on Pirkanmaa ja osa jäsenyrityksistä on Tampereen ulkopuolelta. Seuranta ja mittarit Projektia seurataan kuten EAKR-hankkeissa on tapana. Projektilla on ohjausryhmä, joka on kokoontunut 4 kerta vuodessa. Lisäksi Pirkanmaan liittoon on tehty väliraportit puolen vuoden välein. Projektin etenemistä voi parhaiten seurata netissä osoitteessa: www.trkk.fi Kustannukset Projektin kokonaiskustannukset ovat yhteensä 220 000€ aikavälillä 1.10.2011 – 31.1.2014. Rahoittajia ovat EAKR/valtio Pirkanmaan liiton kautta (69,7 %), Tampereen kaupunki (27,3 %) ja Ekokumppanit Oy (3 %). Kustannukset ja aikataulu ovat pysyneet suunnitelman mukaisina. Vastuutaho ja lisätietoja Projektista vastaa Ekokumppanit Oy, projektipäällikkönä toimii Irma Rantonen Lisätietoja löytyy netissä osoitteessa: www.trkk.fi [email protected] , www.trkk.fi Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013

mailto:[email protected]

http://www.trkk.fi/

87

7 Energiantuotanto

7.1 Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt

Tampereen Sähkölaitos –konserniin kuuluvat Tampereen Sähkölaitos Oy (emoyhtiö), Tampereen

Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampereen Sähköverkko

Oy, Tampereen Vera Oy. Lisäksi energiantuotantoyhtiö omistaa Tammervoima Oy:n yhdessä Pirkanmaan

Jätehuolto Oy:n kanssa. Konserni tuottaa, ostaa, myy ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä

ja maakaasua asiakkailleen. Lisäksi konserni rakentaa ja ylläpitää energian jakeluverkkoja sekä tarjoaa

energia-alan asiantuntija- ja mittauspalveluja.

Tavoitteet

Oheiseen taulukkoon on kuvattu muutama energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyvä luku, joita

konsernissa seurataan vuosittain. Päästöihin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden

osuuteen vaikuttavat mm. säätila, talouden suhdanteet, päästöoikeuksien hinnat sekä yhdistetyn sähkön ja

lämmön tuotannon hintakilpailukyky.

tavoite

2016

toteuma

2012

toteuma

2011

toteuma

2010

toteuma

2009

Konsernin energiatehokkuusluku

(tuotokset / panostukset), %

89,0 88,6 87,6 88,1 87,5

Uusiutuvien energioiden osuus, % 22 19,1 14,8 10,4 6,0

Päästökaupan alaiset päästöt, 1000 tonnia CO2 700 751 811 983 944

Taulukko 19. Tampereen Sähkölaitos –konsernin energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyviä tunnuslukuja.

Uusi ennätys uusiutuvan energian määrässä

Vuonna 2013 uusiutuvan energian osuus nousi yli 20 prosenttiin energian kokonaistuotannosta, kun sen

osuus vielä vuosituhannen alussa oli kuuden prosentin tasolla.

Tampereen voimalaitoksilla maakaasu on edelleen keskeisin polttoaine 68 prosentin osuudella. Sen käyttö

on kuitenkin vähentynyt 15 % ja myös turpeen käyttö yli 5 % viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin Tampereen Energiantuotannossa viime vuonna noin 770 GWh

lämpöä ja sähköä, mikä vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin koko energiankulutusta.

Energiantuotannon kokonaismäärä oli 3 400 GWh, jossa oli laskua edellisestä vuodesta noin 6 %.

Uusiutuvan energian lähteinä käytetään Tammerkosken vesivoimaa, Naistenlahden voimalaitoksessa

puuperäisiä polttoaineita sekä Sarankulman lämpökeskuksessa pellettiä. Lisäksi hankitaan tuulivoimaa

Suomen Hyötytuuli Oy:ltä ja biokaasusähköä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta. Tampereen

Energiantuotanto on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä.

88

EU edellyttää, että hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Sähkölaitoksen uudistusten myötä hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet selvään laskuun. Vuoteen 1990

verrattuna hiilidioksidipäästöt ovat nyt alentuneet noin 22 prosenttia. Näin EU:n asettama

päästövähennystavoite on jo saavutettu, jos katsotaan vuoden 2013 päästötasoa. Tosin vuosi 2013 oli

lämmin, joten sähköä ja kaukolämpöä kului hieman tavanomaista vähemmän. Euroopan

päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat 669 kilotonnia. Niiden määrä laski

11 prosenttia edellisvuodesta. Sähkölaitoksen tavoitteena on edelleen alentaa hiilidioksidipäästöjä ja tähän

päästään investoimalla tulevaisuudessakin uusiutuvaan energiaan ympäristönäkökulmat huomioiden.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitetta tukevat myös nykyiset rakennushankkeet: Tammervoiman

hyötyvoimalaitos, jota rakennetaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen sekä Hervantaan

vuonna 2015 valmistuva hakelämpökeskus.


Tekniset muutokset

• Sarankulman puupellettilaitos otettiin tuotantokäyttöön tammikuussa 2013. Investoinnin kustannus

oli reilut 7 M€. Pölypolttoteknologiaan perustuva laitos on lajissaan Suomen suurin.

• Biopolttoaineiden osuus Naistenlahti 2:n polttoainekäytöstä nousi entisestään. Puun osuus oli noin

59 %.

• Tammervoiman hyötyvoimalalaitoksen perustustyöt aloitettiin syyskuussa 2013 Tarastenjärvellä.

Laitoksen käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvaksi lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä

aikana. Valmistuttuaan voimalaitos tuottaa 100 GWh sähköä ja 300 GWh lämpöä vuodessa.

Polttoaineenaan se käyttää jätettä 150 000 tonnia vuodessa. Hankkeen kustannusarvio on noin 100

M€.

Osakkuusyhtiö Suomen Hyötytuuli Oy hankki määrätietoisesti lisää aluevarauksia uusille

tuotantoyksiköille tuulivoimakapasiteetin lisäämiseksi. Varatuille alueille tehtiin YVA-arviointeja ja

luvitusta vietiin eteenpäin. Tampereen Energiantuotanto Oy:n osuus tuotantokapasiteetin

lisäämisestä on 2 - 4 MW.

• Rautaharkon sähköasemalla toteutettiin rakennusmuutos, josta saadaan 150 MWh energiansäästö

vuodessa.

• Energiankäytön etäluennan piirissä oli noin 99 % sähkön kulutuspaikoista ja laskutus todellisen

kulutuksen mukaan oli mahdollista yli 100 000 sähkönmyynnin ja sähköverkkotoiminnan asiakkaalle

vuoden 2013 lopussa.

• Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusimisia jatkettiin. Korjaustyöt vähentävät oleellisesti verkon

lämpöhäviöitä ja kaukolämpöverkon vesivuotomääriä.

• Sähköverkkohäviöiden pienentämiseksi harjoitettiin tiivistä sidosryhmäyhteistyötä kaavoittajan ja

rakennusvalvonnan kanssa.

• Toteutettiin aurinkopaneelien soveltuvuuden tutkimushanke, jonka yhteydessä Nekalan

lämpökeskukseen asennettiin aurinkosähköpaneeleja. Hankkeen investointi oli 10 000 €.

Toimintatapoihin tehtävät muutokset

EU:n uuden energiatehokkuusdirektiivin voimaantulon edellyttämien toimenpiteiden odotettiin

selviävän vuoden 2013 loppuun mennessä. Edelleen vuoden loppuun mennessä oli epäselvää, missä

määrin direktiivi edellyttää yritystason toimenpiteitä.

89


• Energiankulutuksen seurantaraportti toimitettiin yli 100 000:lle sähkönmyynnin asiakkaalle sekä

kaikille maakaasu- ja kaukolämpöasiakkaille.

• Oman energiakäytön seurantamahdollisuus internetin kautta eli Wattimaatti-hanke saatiin

loppusuoralle. Palvelun käyttöönotto kuitenkin siirtyi vuoden 2014 puolelle. Wattimaatin avulla

oman energiankäytön seuranta on mahdollista kaikille sähkönmyynnin, sähkönsiirron ja

kaukolämmön asiakkaille.

• Kaukolämpö- ja maakaasuasiakkaiden sopimusvesivirtojen ja -tehojen tarkistamista jatkettiin

kaukoluettua mittausdataa hyödyntäen.

• Energiansäästöneuvontaa toteutettiin puhelimitse, sähköpostitse ja Ympäristötietokeskus Moreenian

kautta. Moreeniasta asiakkaille lainattiin sähkönkulutusmittareita.

• Informaatiota energia- ja ympäristöasioista jaettiin mm. nettisivujen ja sähköpostin välityksellä sekä

puhelimitse. Säästövuoden takia Naps –asiakaslehteä ei ilmestynyt eikä kouluille sponsoroitu

jokavuotisia energiansäästöviikon oppilaspaketteja.

Hankintojen periaate

Energiantuotannon, sähköverkkotoiminnan ja kaukolämmön hankintoja tehtäessä lasketaan

kokonaistaloudellinen optimi (= investoinnin pääomakulujen, käytön ja ylläpidon kokonaiskustannusten

minimi), jonka pohjalta hankinnat tehdään.

Seuranta ja mittarit Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisellä raportoinnilla sekä erillisselvityksillä.

Vastuutaho ja lisätietoja Riskienhallintapäällikkö Soile Heinonen, Tampereen Sähkölaitos Oy

Tuotantotietoja

Sähkön tuotanto (brutto)

Kauko-lämmön tuotanto

Naistenlahti 1 523 630

Naistenlahti 2 267 611

Lielahti 371 492

Vesivoimalaitokset 54 -

Lämpökeskukset - 451

Yhteensä 1215 2184

Taulukko 20. Sähkölaitoksen energiantuotanto (GWh) vuonna 2013.

Tampereen Sähkölaitoksen osuus Suomen Hyötytuuli Oy:n sähköntuotannosta oli 10,3 GWh vuonna 2013.

90

Kuva 3. Vuonna 2013 käyttöön otetussa Sarankulman lämpökeskuksessa polttoaineena on pelletti. (Kuvaaja: viestintäpäällikkö Riitta Savola, Tampereen Sähkölaitos Oy)

Kaavio 34. Tampereen Energiantuotanto Oy:n energialähteiden jakauma vuosina 2006 – 2013.

Sähkölaitoksen käyttämiä uusiutuvia energioita ovat vesi, tuuli ja puupolttoaineet. Naistenlahti 2:ssa

pystytään polttamaan puuperäisiä polttoaineita jyrsinturpeen seassa.

91

7.2 Tammervoima

Tammervoima Oy rakentaa Tampereen Tarastenjärvelle hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa noin 90 GWh

sähköä sekä 310 GWh lämpöä vuodessa. Laitos hyödyntää noin 150 000 tonnia jätettä vuodessa ja

energiantuotantoon ohjataan vain materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Uusi arinatekniikka voi

käyttää tarvittaessa myös puuta tai teollisuuden ja kaupan jätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta.

Voimalaitoshankkeen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos –

yhtiöt.

Tavoitteet

Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa paikallisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja

samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. llmastokuormitus vähenee, kun jätteet eivät

enää tuota metaania kaatopaikalla. Hyötyvoimalaitoksen CO2-päästövähenemä on Tampereen

energiantuotannossa noin 55 000 t vuodessa, kun jätteiden energiahyötykäytöllä korvataan fossiilisia

tuontipolttoaineita eli maakaasua ja öljyä.

Tavoitteet vuodelle 2013 toteutuivat, kun hyötyvoimalaitoksen investointipäätös saatiin tehtyä elokuussa ja

hankeen rahoitus järjestettyä. Rakennushanke käynnistettiin heti syyskuun alussa.

Vuoden 2014 toiminta tulee keskittymään rakennushankeen viimeisten hankintakokonaisuuksien ja

urakoiden hankintaan sekä rakennustöiden valvontaan. Ennen laitoksen käynnistymistä laaditaan myös

ympäristöluvan edellyttämä toiminnan tarkkailusuunnitelma.


Syksyn aikana tehtiin voimalaitoksen päälaitteiden hankintasopimukset savukaasujen

puhdistuslaitteistosta, turbiinigeneraattoripaketista, jätekahmarista ja arinakattilasta sekä maanrakennus-

ja perustustöiden urakkasopimus. Tutkimus- ja kehitystoimintaa oli kaatopaikkakaasun ja sairaalajätteiden

energian hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen arinapoltossa sekä savukaasun lämmön

talteenottoprosessin suunnittelutyö. Näistä innovaatioaihioista jätettiin syyskuussa

investointitukihakemukset työ- ja elinkeinoministeriölle.


Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt siten, että laitoksen valmistuminen on

mahdollista vuosina 2015-2016. Voimalaitos valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja tuotannollinen

käyttö aloitetaan 2016 alussa.

Kustannukset

Hankkeen kustannusarvio on 105 milj. euroa.


Pirkanmaan Jätehuolto Oy, toimitusjohtaja Harri Kallio, puh.040 842 2600

Tampereen Energiantuotanto Oy, toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen, puh. 040 801 6397

Tampereen Sähkölaitos Oy, kehitysjohtaja Mika Pekkinen, puh. 050 599 4300, www.tammervoima.fi

http://www.tammervoima.fi/

92

8 Puhtaan veden tuottaminen ja jätevesien käsittely

Tampereen Vesi Liikelaitos hoitaa kaupungin vesi- ja viemärilaitostoimintaa lakien ja viranomaismääräysten

mukaisesti. Tampereen Vesi huolehtii puhtaan veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun, putkistojen

rakentamisen ja niiden ylläpidon, jäte-, sade- ja sulamisvesien johtamisen, viemäriverkon ylläpidon sekä

jätevesien puhdistamisen. Tampereen Vesi huolehtii myös Pirkkalan vedenjakelusta ja asiakaspalvelusta.

Asiakaskiinteistöjä vuonna 2013 oli 21 815 Tampereella ja Pirkkalassa. Verkostoon pumpattiin vettä 18,5

milj.m3, josta 68 % pinta- ja 32 % pohjavettä.

Tavoitteet

Tampereen Veden tavoitteena on kaupunkiseudun kasvaessa kehittää omaa toimintaa siten, että

vesihuollon toimintavarmuus turvataan, käytön ja kunnossapidon näkökulma huomioidaan toiminnassa

sekä kaikessa toiminnassa otetaan huomioon energiakäytön optimointi.

Energiansäästötavoitteet vuodelle 2013 kohdistuivat viiteen kohteeseen:

1. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvityksen perusteella tehtävät muutokset,

tavoite säästää sähköenergiaa 220 MWh/a .

2. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvityksen perusteella tehtävät muutokset,

tavoite säästää lämpöenergiaa 380 MWh/a.

3. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvitys.

4. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvitys.

5. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen uudistuksessa huomioidaan energiatehokkuus laitevalinnoissa,

sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelussa


1. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvitys Pumppauksen kokonaishyötysuhteen

parantaminen pumppuja uusimalla ja niiden ohjausta uudistamalla Rakenne- tai eristysratkaisut pienentää

lämpöhukkaa allas- ja putkistotiloissa Tärkeimpien sähkönkulutuskohteiden mittarointi ja mittausdatan

analysointijärjestelmä

2. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvitys ja sen avulla lämmityksen,

ilmastoinnin ja valaistuksen uusimisen suunnittelu ja toteutus Lämpöpumpulla hyödynnetään

prosessivedessä olevaa energiaa kiinteistön lämmitykseen, vähentää olennaisesti hankittavan

kaukolämmön tarvetta Ilmastoinnin uusiminen ja poistoilman lämmön talteenoton parantaminen Valaisin

uudistuksessa otetaan käyttöön energiatehokkaampaan tekniikkaa esim. LED valaisimia

3. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvityksen perusteella päätetään

jatkossa tehtävät prosessi- ja käyttötapamuutokset

93

4. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvityksen perusteella päätetään

tehtävät jatkossa tehtävät muutokset esim. kohdan 2. osioissa

Kohderyhmä, koulutukseen, neuvontaan ja tilaisuuksiin osallistujat Henkilöstö Laatu- ja ympäristöjärjestelmään liittyvissä sisäisissä auditoinneissa ovat aina esillä auditoitavan toiminnon energiansäästömahdollisuudet ja -toimenpiteet. Asiakkaat Asiakkaille suunnataan palveluiden käytön neuvontaa, mm. valistusta siitä, että kylmää vettä kannattaa käyttää lämpimän veden sijasta aina kun mahdollista, koska veden lämmitys vaatii energiaa. Viestinnän keinoja ovat mm. Internet-sivut, lehti-ilmoitukset, asiakastiedotteet (yli 18 000 kpl) ja asiakaslehti, joka sisältää myös energiansäästöasiaa. Vesimittarin lukeman kyselyyn käytettävässä itseluentakortissa on mukana veden taloudellisen käytön ohjeita. Vierailijat Vierailijaryhmiä käy sekä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla viikoittain. Toiminnan esittelyn yhteydessä tuodaan esiin myös palveluiden käytön neuvontaa ja vesihuoltopalveluiden energiansäästönäkökulmaa. Aikataulu Toimenpiteet vuosien 2012-2015 aikana. Kustannukset - Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen pumppauksen kokonaishyötysuhteen parantaminen pumppuja

uusimalla ja niiden ohjausta uudistamalla, kustannusarvio 90 000€. - Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen rakenne- tai eristysratkaisut allas- ja putkistotiloissa, kustannusarvio

250 000 €. - Tärkeimpien sähkönkulutuskohteiden mittarointi ja mittausdatan analysointijärjestelmän

kustannusarvio 80 000 €. - Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen lämpöpumpun, lämmitysjärjestelmän, ilmastoinnin uusimisen ja

poistoilman lämmön talteenoton parantamisen kustannusarvio 300 000 €. Seuranta Tavoitteita mitataan energiankulutustietoja vertaamalla. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Vastuutaho tekninen päällikkö Heikki Syrjälä, yhteyshenkilö laatujärjestelmävastaava Liisa Mustaniemi

94

Kulutustiedot

Vuosi Käytetty sähkö Käsitelty *) Ominaiskulutus

MWh m3 kWh/m3

2013 10 235 20 110 341

0,51

2012 10 025 20 217 720 0,50

2011 9 925 20 609 939 0,48

2010 10 364 20 696 499 0,50

2009 11 884 21 566 926 0,55

2 008 10 528 21 325 588 0,49

2 007 12 999 22 944 646 0,57

2 006 12 618 22 013 828 0,57

2 005 10 797 20 379 463 0,53

2004 12 068 20 954 158 0,58

2003 12 219 21 728 579 0,56

2002 9 244 20 531 420 0,45

2000 9 366 19 547 327 0,48

1996 9 929 20 042 020 0,50

*) Käsitelty vesimäärä= hankittu ja puhdistettu raakavettä.

Taulukko 21. Vedenhankinnan, käsittelyn ja pumppauksen sähkönkulutus vuosina 1996-2013.

Kaavio 35. Vedenhankinnan, käsittelyn ja pumppauksen toteutunut sähkön ominaiskulutus ja

tavoitekulutus (kWh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan


95

Vuosi Ostettu sähkö Tuotettu sähkö Käytetty sähkö Käsitelty jv-määrä Ominaiskulutus

MWh MWh MWh m3 kWh/m3

2013 7 499 3 891 11 390 33 256 934 0,34

2012 7 363 5319 12 682 31 964

734 0,40

2011 7 473 5 008 12 556 26 516 907 0,47

2010 8 500 2707 11 207 23 953 423 0,47

2009 8 550 3 215 11 765 22 574 015 0,52

2008 8 884 3 183 12 067 30 520 101 0,4

2007 8 552 4 489 13 041 28 146 867 0,46

2006 8 200 3 699 11 899 28 647 879 0,42

2005 7 149 5 034 12 183 28 244 318 0,43

2004 8 524 4 086 12 610 29 828 870 0,42

2003 8 349 4 221 12 570 27 307 530 0,46

2002 9 632 3 005 12 637 29 329 632 0,43

2000 9 258 2 037 11 295 28 558 787 0,4

1996 8 815 1 852 10 667 26 466 851 0,4

Taulukko 22. Jäteveden pumppauksen ja käsittelyn sähköenergian tuotanto ja kulutus vuosina 1996-2013.

Kaavio 36. Jäteveden pumppauksen ja käsittelyn toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus

(kWh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri

vuosille 2008-2016.

96

Vuosi Ostettu lämpö Tuotettu lämpö Tuotettu lämpö Käytetty lämpö Nettoenergia

kaasugeneraattorilla kaasuturbiinilla mädätys+kiinteistö myyty sähkölaitokselle

MWh MWh MWh MWh MWh

2013 3140 3540 2054 8 734 0

2012 1527 4 882 2 392 8 801 0

2011 2 117 3 620 2 473 8 210 0

2010 4 146 1 646 2 525 8 317 0

2009 1 590 4 211 3 372 9 173 0

2008 1212 3 851 2 230 7 293 0

2007 1 524 2 992 2 316 6 832 0

2006 1 378 1 980 2 313 5 671 0

2005 1 190 3 521 2 228 6 939 0

2004 2 491 2 701 2 313 7 505 0

2003 2 491 3 075 2 064 7 630 0

2002 2 396 1 432 5 875 3 828 3 479

2000 4 927 11 111 4 927 6 184

1996 4 878 11 000 4 878 6 122

Korjattu vuoden 2012 ostettu lämpö-luku

Taulukko 23. Lämpöenergian tuotanto ja kulutus vuosina 1996-2013.

97

9 Jätehuolto

9.1 Jätehuollon logistiikan kehittäminen hankkimalla hybridikalustoa

Jätekuljetusten kilpailutuksessa tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä puolet käytössä olevasta

jätteiden kuljetusajoneuvoista on vähäpäästöistä tai muulla vastaavalla tavalla ympäristömyötäisiä.

Oletetaan, että vähäpäästöinen kuljetuskalusto on 30 prosenttia energiatehokkaampi (aiheuttaa saman

verran vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä). Jos puolet kalustosta uusiutuu vähäpäästöiseksi vuoteen

2020 mennessä, päästöjen vähenemä alenee 15 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna ottaen huomioon

kuljetuskilometrit. Akkujen vaikutusta ei ole huomioitu.

Vuonna 2013 asia ei edennyt, koska sopivia kilpailutettavia alueita ei ollut.

Tavoitteet

Jätehuolto siirtyy ympäristöystävällisempään kalustoon, josta kerätään kokemuksia. Polttoaineen kulutus

on 30 % pienempi kuin perinteisen jäteauton polttoaineen kulutus, jossa primäärienergialähteenä toimii

diesel.


Timo Varsala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

98

9.2 Jätteen lajittelun parantaminen

Jätteen lajittelun parantamista kehitetään parhaillaan kansallisella tasolla. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan

tarkkaa tietoa siitä, millaisia toimenpiteitä tuleva lainsäädäntö asettaa jätteen lajittelulle. Lopullista

asetusta pakkauksista ja pakkausjätteistä ei ole vielä annettu.

Tavoitteet

Lasin, pienmetallin ja kartongin erilliskeräys käynnistetään vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä vuoteen

2016 mennessä. Asiasta on tehty esitys alueelliselle jätehuoltojaostolle.


2013: Metallinkeräyksen keräyspaikkojen lukumäärä lisääntyi 6 %.


Keräyspaikkojen lukumääräinen lisääntyminen


Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaat eli jätteentuottajat

Alueellinen jätehuoltojaosto

99

9. 3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen


Vuoden 2013 aikana: uudet jätetäyttöalueet on liitetty kaasunkeräykseen. Vanhaan jätetäyttöön

rakennettiin uusia kaasukaivoja.


Elina Tiira, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

100

9.4 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen

Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteuttaa jätelain 93 § mukaista jäteneuvontaa yhdyskuntajätteen määrän ja

haitallisuuden vähentämiseksi. Neuvontatyön tavoitteena on lisätä kuluttajien ja tuotteiden valmistajien ja

palvelujen tarjoajien tietoisuutta materiaalitehokkuudesta. Tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ja

motivaatiota tehdä kestäviä kulutusvalintoja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on jätteen määrän ja

haitallisuuden vähentäminen.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ostaa Ekokumppanit Oy:ltä neuvontapalveluja. Ekokumppanit vastaa

suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä materiaalitehokkuusneuvonnasta ja sen kehittämisestä. Pirkanmaan

Jätehuolto Oy tekee materiaalitehokkuusneuvontaa integroituna kaikkeen jäteneuvontaan ja osallistuu

Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokumppaneiden kanssa kehityshankkeisiin, projekteihin ja kampanjoihin.

Toteutuneet toimenpiteet Kouluvierailut Vuonna 2013 Ekokumppanit jatkoi loppuasiakkaille maksuttomien kouluvierailuitten tarjoamista Tampereen ja seutukuntien kouluille ympäristökasvatuksen tueksi. Kohderyhminä olivat kolmas- ja seitsemäsluokkalaiset, joille pidettiin vastuullisen kulutuksen oppitunteja painottuen ajankohtaisiin aiheisiin. Kouluvierailuita tehtiin yhteensä 226 kpl, joilla tavoitettiin 4 705 oppilasta, näistä 3-luokkalaisia oli 2587 ja 7-luokkalaisia 1 883. Valtaosa kouluvierailuista tehtiin Tampereella, mutta oppitunteja pidettiin myös Tampereen kaupunkiseudun muissa kunnissa. Ympäristötori Tampereen Vihreän viikon avasi Ympäristötori, joka kokosi kesäkuussa Tammelantorille

ympäristöasiantuntijoita ja ekologisia yrittäjiä. Tapahtumassa toimi Ekokumppanien tavaranvaihtotori,

jonka periaatteena on tuoda itselle tarpeetonta, mutta ehjää tavaraa ja vaihtaa se tarpeelliseen.

Pirkanmaan Jätehuollon Repe & Romu ottivat maksutta kyytiinsä kodin vaaralliset jätteet, metalliromut

sekä sähkölaitteet. Koukkujärven vihermultaa sai ottaa mukaan omalla pussilla tai ämpärillä. Tampereen

Puutarhaseura kertoi infopisteellään puutarhatrendeistä parvekepuutarhasta ison pihapiirin

kasvivalintoihin, hyötykasveista koristekasveihin. Kokeneet puutarhaharrastajat myös myivät taimia.

Torilla oli myös elävää musiikkia, taidetta sekä perhosbaareja, kierrätyskäsitöitä. Torin täysi väkeä osallistui

tapahtumaan ja nautti kauniista kesäsäästä.

Tähteitä nolla! 2012 pilotoitu Tähteitä nolla! –kampanja toistettiin. Siinä haastettiin ala-asteen oppilaat vähentämään lautaselle jäävän ruokajätteen määrää. Viiden kunnan (Kangasala, Orivesi, Nokia, Tampere, Pirkkala), 15 koulun 2998 oppilasta sekä koulujen opettajat osallistuivat Tähteitä nollaan Euroopan jätteen vähentämisen viikolla. Opastetun retken Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen voitti arvonnassa 77 oppilaan ja neljän

opettajan orivetinen Karpinlahden koulu. Neljän elokuvalipun niput voittivat oriveteläisten Päilahden

101

koulun ja Keskuskoulun, tamperelaisen Rudolf Steiner koulun ja tamperelaisen Tesomajärven koulun

keittiöväki.

Kampanjaviikon aikana ruokaloissa on ollut esillä oppilaitten teemaan liittyviä piirroksia ja Seppo Leinosen kampanjamateriaalia. Kampanjan toteuttivat Pirkanmaan jätehuolto, Ekokumppanit ja koulujen ruokapalvelujen tarjoajat. Moreenian tavaranvaihtopäivät Kevään tavaranvaihtopäivät järjestettiin Nuukuusviikolla huhtikuussa sekä syksyn tilaisuudet Euroopan jätteen vähentämisen viikolla marraskuussa. Kevään tapahtumaan osallistui yli 400 henkeä, mikä osaltaan johtui Aamulehden päivän menovinkeissä olleesta isosta kuvasta ja tekstistä. Syksyllä osanottajamäärä oli vain 123 henkeä, koska Aamulehdessä ei ollut mitään, mutta toisaalta Tamperelaisessa oli peräti kaksi puffia tapahtumasta. Tapahtumat järjestivät Ekokumppanit Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Ylijäämätavarat päätyivät Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n kierrätyskeskuksiin Nekalaan, Hervantaan ja Lielahteen. Euroopan jätteen vähentämisen viikko Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietettiin marraskuussa. Suomi osallistui neljättä kertaa viikon viettoon. Suomessa järjestettiin kolmisenkymmentä tapahtumaa, jotka kuuluivat Euroopan jätteen vähentämisen viikon viralliseen ohjelmistoon.


Harri Helin, Ekokumppanit Oy, [email protected].

Sinikka Jalo, Pirkanmaan Jätehuolto Oy,

102

9.5 Biojätteen mädätyslaitos

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n (PJH) vastuulle kuuluu biojätteen erilliskeräykseen perustuvan noudon ja

kuljetuksen, käsittelyn ja hyödyntämisen järjestäminen. Lisäksi PJH vastaanottaa omistajakunnistaan

yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa muodostuvaa lietettä käsiteltäväksi. Tällä hetkellä

käsittelymenetelmänä on kompostointi. Hyödyntäminen toteutuu lähinnä suljettavien

kaatopaikkarakenteiden pintakerrosmateriaalina ja jalostamisena mullaksi.

Kompostointia ei pidetä sellaisenaan tehokkaimpana ja riittävänä prosessointimenettelynä edistämään

erilliskerätyn biojätteen hyödyntämistä. Kasvualustanäkökulman lisäksi on tarpeen ottaa huomioon

energiana ja lannoitemateriaalina hyödyntäminen. PJH:n strategiana on myös edistää biojätteen

erilliskeräystä. Lisäksi PJH:n on ratkaistava roolinsa jätevesien puhdistamolietteiden prosessoijana ja

hyödyntämiseen ohjaajana.

Tavoitteet

PJH:n hallitus päättää vuoden 2014 loppuun mennessä biojätehuollon palvelutuotantomallin tekniikka- ja

hyödyntämismenettelyvalintoineen siten, että biologisesti käsiteltävä jäte tulee maksimaalisesti

hyödynnetyksi energiana sekä ravinteina ja maanparannusmateriaaleina.


Hankinnat

PJH on tilannut konsultoinnin, jonka tarkoituksena on tuottaa perusteet palvelutuotantomallin valintaa

koskevaa päätöstä varten.

Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Hanke vähentää suoraan kasvihuonepäästöjä ja vaikuttaa myös välillisesti kestävän materiaalitalouden

kautta ilmastonmuutosta hidastavasti.

Muu kehitystyö

Yhtiön hallitus perehdytetään biojätteiden käsittelyn eri vaihtoehtoihin kohdevierailuilla ja asiantuntijoiden

kuulemisella.

Seutuyhteistyö

PJH on perustettu toteuttamaan laajaa ylikunnallista kuntayhteistyötä varten.


Määritellään myöhemmin palvelutuotantomallin toimeenpanon yhteydessä.

Kustannukset

Biojätteen palvelutuotantomallin valinnasta riippuen investointikustannukset ovat 5 -10

miljoonaa euroa. Tavoitteena ovat kuntalaisille edulliset kustannukset (= jätemaksu) suhteessa toteuttaa

jätelain mukaiset terveyden ja ympäristön suojelun päämäärät.


Käsittelypäällikkö Elina Tiira ja kehityspäällikkö Simo Isoaho, Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

103

9.6 Jätelajien keräyksen ja noudon putkijärjestelmät

Jätelajien keräykseen sisältyvä syntypaikkalajittelu sekä näin muodostettujen jätelajien nouto ja kuljetus

keräyspaikoista käsittelypaikkoihin muodostavat ekologisesti ja taloudellisesti merkittävät vaiheet

materiaalien hyödyntämisessä ja asianmukaisessa loppusijoituksessa. Keräyksen ja noudon toteuttaminen

putkijärjestelmällä, huolimatta jo lähes 50 vuoden takaisesta ideastaan, on modernina suomalaisena

tekniikkainnovaationa noussut taajama-alueilla merkittäväksi kilpailijaksi perinteisille keräys- ja

noutomenettelyille. Voidaan toteuttaa useamman kiinteistön vähän tilaa vaativia yhteiskeräyspaikkoja,

jätteitä noutavia autoja ei tarvita ja näin jätehuollon aiheuttamat pakokaasupäästöt, melu ja liikenneriskit

asukkaille voidaan poistaa. Putkijärjestelmän arvioitu energiantarve on 30 - 50 kWh/jätetonni, kun

perinteisen järjestelmän energiantarve on 180 - 200 kWh/jätetonni.

Tavoitteet

Vuorekseen rakennettavan putkijärjestelmän tavoitteena on osoittaa tällaisen keräys- ja noutomenettelyn

ekologinen ja taloudellinen toteuttavuus taajama-alueiden päivittäisten jätelajien jätehuoltoratkaisuna.



Investoinnin ja palvelutuotannon toteuttamiseen uusi, edelleen osinkoa jakamaton

organisaatiomalli, jossa kiinteistöt ovat mukana investoinnin rahoittamisessa ja jossa pienkiinteistöt

osallistuvat liityntämaksun muodossa investoinnin toteuttamiseen. Pirkan Putkikeräys Oy on malli

tällaisesta uudesta organisatorisesta toimintamallista.


Putkijärjestelmän investointi ja käyttöönotto on edellyttänyt toimintatavan muutosta rahoitusajattelussa ja

palvelutuotannon järjestämisessä. Jätteentuottaja osallistuu investoinnin rahoitukseen jo

rakentamisvaiheessa ja jätteen noutopalvelu (eli jätelajien siirto keräyspaikasta keskitetylle koonta-

asemalle) tapahtuu putkijärjestelmällä eikä kuljetusyrityksen toimesta.

Tekniset muutokset

Syöttöputkiperustaiset keräyspaikat, maanalainen jätelajien siirtoputkisto ja keskitetty koonta-asema

jätelajien kuljetusta varten. Merkittävä muutos on pakkaavien jäteautojen tarpeen poistuminen.

Hankinnat

Putkijärjestelmän keskeiset hankinnat kohdistuvat putkistosuunnitteluun, laitteistosuunnitteluun ja

toimitukseen, putkistorakentamiseen ja koontaaseman rakentamiseen. Putkijärjestelmän hankinta

toteutettiin avoimena julkisena hankintana.


Putkijärjestelmän käyttöönotto vaatii tietoista ja merkittävää panostusta käyttäjien opastamiseen ja

motivoimiseen. On kerrottava, miksi tällaisen järjestelmään käyttöön on ryhdytty ja miten siitä käyttäjät ja

yhteiskunta hyötyvät.

104

Toimenpiteet ilmastonmuutokseen hillitsemiseksi

Vähentää tekniikka- ja toimintatapamuutoksen vuoksi energiankulutusta ja tarvittavan energian

tuotannosta muodostuvia päästöjä.

Muu kehitystyö

Teknisten ratkaisujen sekä putkisto- ja keräyspaikkasuunnittelun kehittäminen.


Mitään vakiintuneita seuranta- ja mittausmenettelyjä ei ole vielä kehitetty. Luonnollisesti mittarit

kehitetään odotettujen hyötyjen osoittamiseen.

Kustannukset

Vuoreksen putkijärjestelmän arvioitu investoinnin kokonaiskustannus on 18 … 20 miljoonaa euroa.


Harri Kallio, Pirkan Putkikeräys Oy

105

9.7 Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset

Pirkanmaan Jätehuollon hallitus hyväksyi tammikuussa 2014 strategian, jossa perustana on asiakkaiden ja

yhteiskunnan palvelu kohti kestävää materiaalitaloutta. Tämä perusta tarkoittaa tukeutumista tehokkaasti

jätteiden syntypaikkalajitteluun, jotta materiaaleja voidaan kierrättää mahdollisimman ekologisesti ja

taloudellisesti. Kunnalliset jätehuoltomääräykset muodostavat instrumentin ohjata jätteen tuottajia

syntypaikkalajitteluun. Alueellinen jätehuoltojaosto valmistelee alueen jätehuoltomääräysten uudistamista.

Jätehuoltomääräykset annetaan jätelain nojalla ja päivittäminen perustuu jätelain uudistukseen.

Tammervoiman hyötyvoimalan myötä kaatopaikalle ei enää sijoiteta orgaanista jätettä, vaan ainoastaan

tuhkaa ja inerttiä jätettä. Ilmastokuormitus pienenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota

kaatopaikalla metaania. Vältetty metaanin muodostuminen kaatopaikalla pienentää ilmastokuormitusta 75

000-115 000 hiilidioksiditonnia vuodessa

Jätteessä on noin 50 prosenttia on uusiutuvia energialähteitä. Jäte korvaa fossiilisia polttoaineita ja

pienentää ilmastokuormitusta 45 000-60 000 hiilidioksiditonnia vuodessa.


Alueellinen jätehuoltojaosto

Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

106

10 Ateriapalvelut

Tampereen Ateria on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateriapalveluiden

järjestämisestä. Se huolehtii asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta

tukevia ratkaisuja asiantuntevasti ja kumppanuuksia hyödyntäen.

Tampereen Aterian strategiassa korostuu ateriapalvelujen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä,

Tampereen Aterian uusi rooli palvelujen järjestäjänä, toiminnan tehostaminen liiketoimintamallia

uudistamalla ateriatuotannon keskittämisen ja monipalvelutyön keinoin sekä asiakaslähtöinen

liiketoimintaosaaminen.

Kaupunkitason organisaatiomuutosten ansioista Tampereen Aterian toiminnasta tuli seudullista vuonna

2013 Tampereen seudun ammattiopiston sekä Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen

ateriapalvelujen järjestämisen myötä. Muutokset Tampereen Aterian roolissa ja toimintatapojen

uudistaminen tähtäävät toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden parantumiseen pitkällä aikavälillä.

Uusilla ratkaisuilla voidaan parantaa myös toiminnan ekotehokkuutta merkittävästi.

Tavoitteet

Tampereen Aterian vuonna 2012 hyväksytty ympäristöohjelma jalkautettiin. Ympäristöohjelman keskeiset

tavoitteet ovat 1) veden ja energian kulutuksen vähentäminen, 2) kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen

ruokahävikkiä vähentämällä sekä 3) vastuullisten elintarvikkeiden käyttö resurssien mukaisesti


Ruokatuotantoa keskitettiin edelleen nykyisessä keittiöverkossa. Alueellisissa tuotantokeittiöissä

valmistettiin 73 prosenttia kaikista aterioista. Ruokatuotannon ohjausjärjestelmä Aromin hyödyntäminen

laajeni ja toimitusketjun hallinta parani.

Ruokahävikin hallinnan edelleen parantamiseksi otettiin käyttöön menekin seurannan työkalu. Hävikkiä

syntyy tarjoilulinjastoon jääneestä ruoasta, jota ei ole voitu hygieniasyistä tähän mennessä hyödyntää.

Evira julkaisi toukokuussa 2013 ohjeen Ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Tämä mahdollistaa

uudella tavalla sellaisten ruokien hyödyntämisen, jotka aiemman lain tulkinnan mukaan on jouduttu

hävittämään. Tämän mahdollisuuden myötä vuonna 2014 hyödynnetään entistä laajemmin ruoan myyntiä

mukaan ja ruoan luovuttamista ruoka-apuun.

Syksyn ympäristöaiheisen teemakuukauden painopisteenä henkilöstölle oli työtapojen ja laitteiden oikean

käytön vaikutus energian ja vedenkulutukseen.

Tampereen kaupunki on Reilun kaupan kaupunki ja Tampereen Ateria on mukana Portaat luomuun -

järjestelmässä. Eniten Reilun kaupan tuotteista käytettiin kahvia ja banaaneja. Luomutuotteiden tarjonta

painottuu luomupuuroon, luomupiimään ja luomuleipään. Hankintakriteerien mukaan Tampereen Aterian

käyttämät elintarvikkeet eivät sisällä geenimuunneltuja organismeja eivätkä lisättyä natriumglutamaattia.

107

Tampereen Aterian ostamien elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli edelleen 60 prosenttia. Lihan,

kananmunan, leipomotuotteiden ja perunoiden kotimaisuusaste oli entiseen tapaan korkein. Kasvisten ja

juuresten kotimaisuusaste kasvoi edellisvuotta paremman satokauden ansioista. Kasvis- ja

marjapakasteissa kotimaisten osuus kasvoi liki 60 prosenttiin. Ostetun kalan kotimaisuusaste väheni

henkilöstöravintoloiden ostojen loppuessa


1) Energian- ja vedenkulutuksen vähentämistavoitteisiin ei päästy seurattavissa kohteissa Koukun Helmessä

ja Hatanpään ravintokeskuksessa muuttuneen tuotantorakenteen takia. Muissa toimipaikoissa keittiö on

osa kiinteistökohtaista mittausta, jonka vuoksi prosessin kehittämisen kokonaishyötyä ei saatu esiin.

2) Ruokahävikin määrää on seurattu toimipistekohtaisesti päivittäin ja tuotannon ohjausjärjestelmässä on

otettu käyttöön osio ruokahävikin seurantaa varten. Vertailukelpoisia tietoja ruokahävikin määrästä on

järjestelmästä saatavilla vuonna 2014. Seurannan ja tiedottamisen avulla ruokahävikin määrää pyritään

vähentämään jatkuvasti ja se on tärkeä tavoite tulevaisuudessakin Tampereen Aterian toiminnassa.

3) Reilun kaupan ja muita vastuullisia tuotemerkkejä ostettiin 150 000 eurolla ja luomutuotteita 100 000

eurolla. Edelliseen vuoteen verrattuna Reilun kaupan ja muiden vastuullisten tuotemerkkien käyttö väheni

viidenneksen ja luomutuotteiden 9 prosenttia. Syynä tähän oli oman tuotannon määrän väheneminen

päiväkodeissa ja erityisesti henkilöstöravintoloissa, joissa oli eniten Reilun kaupan ja luomutuotteiden

valikoimaa. Ostopalvelusopimuksissa edellytetään toki vastaavaa tarjontaa.


Tampereen Ateria, suunnittelija Kaisa Korte

108

11 Elinkeinot ja osaaminen

11.1 Cleantech-alan verkostot

Cleantech on mainittu yhdeksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoiminta-alueista. Tampereen

kaupunkiseudulla cleantech on sisällytetty seudun osaamiskärkiin cleantech & energia –rajauksella.

Kaupunkiseudun cleantech & energia, sekä myös siihen läheisesti liittyvä nanoteknologian osaamiskärki on

selvitetty Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean toimesta.

Cleantech & energia osaamiskärjen sähköiset materiaalit ovat tutustuttavissa seudun osaamisportaalin

www.tampereallbright.fi Invest & Innovate –osiossa. Tredean markkinoinnin kautta on myös tilattavissa

em. portaalissa sähköisesti saatavissa olevat esitteet paperiversioina.

Cleantech & energia osaamiskärjen yritykset ovat mukana Tampereen kaupunkiseudun yritys- ja

tutkimusrekisterissä www.tamperebusinessregion.fi.

Jo selvitetyn osaamiskärjen lisäksi on toukokuussa 2014 valmistumassa Cleantech-elinkeinovyöhykeselvitys

Kolmenkulman alueelle. Tredea on toiminut Kolmenkulman energiahankkeen kanssa läheisessä

yhteistyössä jotta jo tehdyt selvitykset parhaalla mahdollisella tavalla tukevat elinkeinovyöhykeselvitystä.

Kolmenkulman energiahanke on Nokian kaupungin koordinoima Pirkanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke. Hankkeessa syntyy esiselvitys/ liiketoimintasuunnitelma missä selvitetään edellytykset muodostaa Kolmenkulman alueelle maakunnallisena pilottihankkeena kansallisesti merkittävä uusituvan energian modulaarinen tuotantoalue ja cleantech-tyyppistä yritystoimintaa.

Hankkeen toinen keskeinen tavoite on vahvistaa uusiutuvan energian tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvää toimintaa Tampereen kaupunkiseudulla erityisesti uusiutuvan energian yritystoiminnan ja tuotannon lähtökohdista.

Jotta cleantech & energia osaamiskärki olisi verrattavissa muihin seudun osaamiskärkiin, vaatii se

jatkotoimia. Osa näistä voidaan todennäköisesti sisällyttää INKA Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -

kärjen teollisuuden osuuteen. Myös kaupunki voi omilla valinnoillaan ja hankinnoillaan aktivoida uutta

liiketoimintaa cleantech-alueella.

Tavoitteet

Tarkoituksena on lisätä cleantech-osaamisen tunnettuutta ja tukea yritysten vientiä ja kansainvälistymistä.

Vuoden 2013 toimenpiteet

Vuonna 2013 valmistui seikkaperäinen selvitys Tampereen seudun cleantech- ja energia-alan yrityksistä.

Tältä pohjalta saadaan tilannekuva cleantech- ja energia-alan osaamisesta, jota voidaan käyttää osana

kaupunkiseudun houkuttelutoimia sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Ns. pyöreän pöydän

fasilitoitu tilaisuus järjestettiin syksyllä 2013.


Toimenpiteet on sovittu Tredean toimintasuunnitelmassa, jonka toteutumista seurataan

kolmannesvuosittain.

http://www.tampereallbright.fi/

http://www.tamperebusinessregion.fi/

109

Kustannukset

Työajan käyttö, ostopalvelut


Tredea Oy, johtaja Petri Nykänen

110

12 Sopeutumistoimet

Sopeutumistoimet ilmastonmuutokseen ovat ennen kaikkea riskien hallintaa sään ääri-ilmiöiden

lisääntyessä mm. teknisten verkostojen ja toiminnan varmistamiseksi. Näkökulma sisältyy kaupungin

normaaliin riskienhallinta- ja valmiussuunnitteluun, jota valmistellaan ja koordinoidaan hallinto- ja

henkilöstöryhmässä. Kestävä yhdyskunta - yksikkö on pitänyt asiaa esillä tästä näkökulmasta.

Tavoitteet

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa on sopeutumisen yleistavoitteet seudulle.

Ilmastostrategiaa koordinoi seutuhallituksen asettama työryhmä. Sopeutuminen ja varautuminen

ilmastonmuutokseen on kahden seuraavan vuoden yksi painopiste myös seudun teknisten palveluiden

yhteistyöryhmän työohjelmassa . Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 hyväksyttiin

kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2012 ja siinä on otettu kantaa moniin sopeutumiseen liittyviin

asiakokonaisuuksiin riskien hallinnan näkökulmasta.

Pirkanmaan ilmastostrategia työ valmistuu 2014 ja siinä sopeutuminen on keskeisenä mukana

Muu kehitystyö

Kaupungin riskien hallinnassa ilmaston muutokseen sopeutuminen ei edelleenkään ole painokkaasti

mukana, mutta alustavat keskustelut riskien hallinnasta tästä näkökulmasta on aloitettu talous- ja

liiketoimintaryhmän ja kestävä yhdyskunta - yksikön kesken


Kaisu Anttonen, Tampereen kaupungin kestävä yhdyskunta -yksikkö


Tampereen kaupungin hulevesiohjelma

Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa on esitetty kaupungin organisaatiota sekä koko

kantakaupungin aluetta koskevat hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet. Hulevesiohjelma sisältää

kuvauksen nykytilanteesta, tulevista haasteista ja tavoitteista, sekä toimenpiteistä joilla tavoitteisiin

pyritään. Lisäksi hulevesiohjelma sisältää yleiskuvaukset suositeltavista hulevesien hallintamenetelmistä ja

rakenteista.

Kaupungin hulevesiohjelmaa on toteutettu, hulevesitarkastelut tehdään kaavatyön osana ja ovat mukana

inrastruktuurin suunnittelussa.

Hulevesien hallinnan vastuissa on edelleen epäselvyyttä ja rakentamisen aikaisessa hulevesien hallinnassa

parannettavaa

Yhteyshenkilöt

Pekka Heinonen ja Antonia Sucksdorff, Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen

111

Metsäsuunnitelma

Sopeutuminen on osa myös metsien hoitoa ja toteutetaan jatkuvasti osana metsäsuunnitelmien

valmistelua ja metsien hoitoa.


Tampereen kaupungin kiinteistötoimi, Anne Tuominen

Seutuyhteistyö

Aluepelastuslaitoksen valmiussuunnitelma

Suunnitelmaa hyödynnetään sellaisissa normaaliajan häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa, jotka vaativat

päivittäisistä onnettomuuksista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää sekä laajamittaista yhteistyötä

kuntaorganisaatioiden, yhteistyöviranomaisten ja kolmannen sektorin (SPR, Vapepa, seurakunnat) kanssa.

Kuntien valmiussuunnittelu

Kuntien valmiussuunnittelua hoidetaan yhteistyössä aluepelastuslaitoksen valmiussuunnittelun

toimintayksikön ja kuntajohtajien nimeämien valmiussuunnittelun yhteyshenkilöiden kanssa.

Yhteyshenkilö

Markku Lehtonen, Valmiuspäällikkö, Tampereen aluepelastuslaitos

112

13 Yhteenveto

Vuosi Palvelu- rakennukset

GWh

Asuin- rakennukset

GWh

Vesihuolto ja vesihuolto-

rakennukset GWh

Ulko- ja katuvalaistus

GWh

Liikenne- poltto- aineet GWh

Uusitutuvien tuotanto

GWh

Uusiutuvien hankinta

GWh

Yhteensä GWh

Tavoite GWh

Päästöt (1000 t

CO2-ekv)

2005 194 112 30 21 18 11 375 83

2006 188 110 30 21 20 8 368 91

2007 151 109 33 21 16 10 330 83

2008 136 107 30 21 17 9 311 408 89

2009 188 138 33 19 16 11 395 404 90

2010 200 152 30 20 16 6 417 400 94

2011 188 135 31 19 21 11 33 394 396 82

2012 212 168 34 19 28 13 58 461 391 91

2013 205 156 30 18 20 9 43 430 387 76

2014 383

2015 379

2016 375

Taulukko 24. Tampereen kaupungin KETS-sopimukseen laskettava välittömän energian käyttö ja käytöstä

aiheutuneet CO2-ekvivalenttipäätöt vuosina 2005-2013. Tiedot eivät sisällä Tampereen Sähkölaitoksen

eivätkä TKL:n polttoaineiden käyttöä ja niistä aiheutuneita CO2-päätöjä. Johtuen eri vuosien ulkolämpötilan

eroista ja toimintojen laajuuden vaihteluista sekä kulutusseurannan kattavuudesta ja luotettavuudesta

tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuoden 2013 kulutustietoihin tuo pientä

epävarmuutta nestemäisten polttoaineiden kulutusseurannan puutteellisuus.

Kaavio 37. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön jakautuma vuonna 2013. Energiankäyttö on rajattu siten, että se vastaa KETS-sopimuksen mukaista rajausta. Energiankäytössä ei huomioida Tampereen Sähkölaitoksen tai TKL:n polttoaineiden käyttöä.

113

Kaavio 38. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön aiheuttamien CO2-ekvivalenttipäästöjen

jakautuma vuonna 2013. Päästöt on laskettu edellisen taulukon kulutuslukemien perusteella. Lisäksi on

huomioitu, että Tampereen Tilakeskus osti rakennusten käyttöön 42 000 MWh:ta päästötöntä sähköä,

Tampereen Vesi tuotti yhteensä 3891 MWh päästötöntä sähköä ja 5 594 MWh päästötöntä lämpöä ja että

kaupungin ostamasta dieselpolttoaineesta 400 000 litraa on Neste Pro Dieseliä, joka sisältää vähintään 15 %

Neste Oilin omaa uusiutuvista raaka-aineista valmistettua komponenttia. Tuote vähentää

kasvihuonekaasupäästöjä jopa 20 %.

Laskennassa on käytetty Tampereen Sähkölaitoksen päästökertoimia.

Vuosi Sähkö+lämpö Lämpö Sähkö

t CO2 / kWh t CO2 / kWh t CO2 / kWh

2013 0,000199 0,000195 0,000208

2012 0,000208 0,000208 0,000206

2011 0,000223 0,000224 0,000223

2010 0,000239 0,000242 0,000236

2009 0,000245 0,000246 0,000242

2008 0,000238 0,000245 0,000229

2007 0,000259

2006 0,000253

2005 0,000227

2004 0,000224

2003 0,000225

2002 0,000227

Taulukko 25. Tampereen Sähkölaitoksen päästökertoimet vuosilta 2002-2013.

114

14 Energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä ja yhteyshenkilöt

Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä

Kaisu Anttonen, Kaupunkikehitysryhmä, Kestävä yhdyskunta –yksikkö

Soile Heinonen, Tampereen Sähkölaitos Oy

Markku Kailanto, Tilakeskus liikelaitos

Pertti Koivisto, Tilakeskus liikelaitos

Reijo Korhonen, VTS-Kiinteistöpalvelut, 2013 asti

Jyrki Läärä, VTS-Kiinteistöpalvelut, 2014 alkaen

Pekka Pesonen, Tampereen Vesi liikelaitos

Sami Ruotsalainen, Kaupunkiympäristön kehittäminen

Sami Tapanainen, Tampereen Logistiikka liikelaitos, 2013 asti


Pauli Välimäki, Kaupunkikehitysryhmä, ECO2-hanke

Leena Ylinen, Tampereen Logistiikka liikelaitos, 2014 alkaen

Suvi Holm, siht. Ekokumppanit Oy, ympäristötietokeskus Moreenia, Tampereen kaupungin energiankäytön

yhteyshenkilö

Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien yhteyshenkilöt

Eeva-Liisa Anttila, Asuntotoimi

Artti Elonen, Tilakeskus liikelaitos, 4/2014 alkaen

Tommi Granholm, Tampereen Infra

Joni Hakala, Tampereen aluepelastuslaitos

Harri Haraholma, Hyvinvointipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut

Mika Heikkilä, Kaupunkiympäristön kehittäminen

Soile Heinonen, Tampereen Sähkölaitos Oy

Sanna Huikuri, Kaupunkikehitysryhmä, Kestävä yhdyskunta -yksikkö

Tommi Karo, Tampereen Infra, kalustopalvelut

Kalle Keinonen, Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos

Vesa Kinttula, Kaupunkiympäristön kehittäminen

Pertti Koivisto, Tilakeskus liikelaitos

Reijo Korhonen, VTS Kiinteistöpalvelu Oy

Kaisa Korte, Tampereen Ateria

Erja Koskinen, Hyvinvointipalvelut, päivähoito ja perusopetus

Mika Kulmala, Kaupunkiympäristön kehittäminen

Jouni Kumanto, Tampereen Infra, liikennepalvelut

Kari Lastunen, Kotilinnasäätiö

Rauno Lehtinen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut

Jarmo Levonen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut

Vesa Luoma, Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos

Liisa Mustaniemi, Tampereen Vesi liikelaitos

115

Jarmo Nurminen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut

Timo-Juhani Pimiä, Kiinteistö Oy Opintanner / Pirkan opiskelija-asunnot Oy

Matti Pulkkinen, Tilakeskus liikelaitos

Petri Reunanen, Tilakeskus liikelaitos

Sami Ruotsalainen, Kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenneyksikkö

Jaakko Sallinen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut

Elina Seppänen, ECO2-hanke

Antonia Sucksdorff, Kaupunkiympäristön kehittäminen

Heikki Syrjälä, Tampereen Vesi liikelaitos

Sami Tapanainen, Tampereen Logistiikka

Elina Tiira, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Mikko Töyrylä, Tampereen Vuokra-asunnot

Sakari Uusitalo, Tilakeskus liikelaitos, 12/2013 asti


tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien …...1.1 seudullinen ilmastostrategia,...

Documents