kuntien energiatehokkuussopimus (kets) ja …markkina-asema motiva puolueeton ja luotettava...

Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja -ohjelma (KEO)Seinäjoen seudun ilmastostrategia 21.11.2011

Pertti Koski

Motiva on

asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja

materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Palveluja hyödyntävät julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt sekä kuluttajat.

21.11.2011

Motiva Oy • 100 % valtion omistama

• Valtionhallinnon sidosyksikkö

• Henkilöstö: 44 hlöä

• Asiantuntijapalveluita

• pääosin valtionhallinnolle

(ministeriöt, virastot ja laitokset)

• suurin asiakas TEM/Energiaosasto

Motiva Services Oy• Motiva Oy:n tytäryhtiö (100 %)

• Henkilöstö: 13 hlöä

• Joutsenmerkki

• Asiantuntijapalveluita

• Yrityksille, järjestöille, liitoille,

kunnille, vientihankkeisiin ym.

4,0

5,1

5,9 6,1

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

2007 2008 2009

konserni

2010

konserni

Liikevaihto, milj. € (arvio)

8,6

2011

konserni

8,0

9,0

21.11.2011

Markkina-asema

Motiva puolueeton

ja luotettava

Energia- ja

teknologiateollisuus,

palveluntuottajat

Energian ja materiaalien

loppukäyttäjät

Kuluttajat

Yritykset

Julkinen sektori

YhteistyöverkostotValtionhallinto

21.11.2011

21.11.2011

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset Suomessa- Kuntien energiatehokkuussopimus KETS ja energiaohjelma (KEO)

Miksi?

• Sopimuksiin perustuva tapa panna toimeen EU:n energiapalvelu-direktiivi• vaihtoehtona lainsäädäntö, määräykset, normit…

• Energiapalveludirektiivi: Energiankäytön tulee tehostua 9 % vuoden 2016 loppuun mennessä, vertailutasona vuoden 2005 kulutus (tai viimeisimmät käytettävissä olevat kulutustiedot). Merkitsee Suomessa energian käytön tehostumista 17,8 TWh/a:lla.

• Tavoitteena energiankäytöstä johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Huom. Komission ehdotus uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi 6/2011, neuvoteltavana (tavoitteena EU:n vuodelle 2020 asettaman 20 %:n energiansäästötavoitteen saavuttaminen)

21.11.2011

Miksi?• Osallistuminen kansallisten velvoitteiden toteutukseen

• Toiminta direktiivin edellyttämänä esimerkillisenä energiatehokkuustoimijana

• Energiakustannusten pienentäminen ja tarpeettoman energian käytön rajoittaminen

• kuntien vuotuiset sähkö-, lämpö- ja polttoainekustannukset ovat yhteensä 700-800 milj. euroa => säästö 63-72 milj. euroa vuodessa (9 %:n mukaan)

• Energiankäytöstä johtuvat CO2-päästöt alenevat n. 0,25 miljoonaa tonnia vuodessa

Kuntien energiatehokkuussopimus KETS ja energiaohjelma (KEO)

21.11.2011

Kuntien sopimuksissa keskeiset tavoitteet• Kunta asettaa ohjeellisen yhdeksän prosentin

energiansäästötavoitteen* jaksolle 2008-2016.

• Kiinteä ** MWh-määrä vuoden 2016 loppuun mennessä.

• Pyrkii lisäämään uusiutuvan energian osuutta kunnan käyttämästä energian loppukulutuksesta.

• Kunta asettaa kahden vuoden kuluttua liittymisestään tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle.

* Energiankulutuksen ei oleteta olevan vuonna 2016 määrällisesti 9 % alempi kuin 2008. Säästöksi luetaan myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä.

** Kiinteää säästömäärää voidaan kunnan esityksen perusteella tarkistaa ohjausryhmässä vuosina 2010, 2013 ja 2016, mikäli energiamäärä ohjelman voimassaolon aikana tapahtuneista rakenteellisista tai omistuksellisista muutoksista johtuen edellyttäisi merkittävästi yhdeksää prosenttia suurempaa energiansäästön tasoa vuonna 2016.

21.11.2011

Energiatehokkuussopimukset 2008–2016

ÖLJYALANENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (1

HÖYLÄ III

KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA (1

ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (1

TEOLLISUUS

PALVELUT

ENERGIA-ALA

KAUPUNGIT

KUNNAT

KUNTAYHTYMÄT

LÄMMITYS- JA LIIKENNE-POLTTONESTEIDEN JAKELU

ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

KIINTEISTÖALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS 2010-2016 (1 (2

TOIMITILAKIINTEISTÖT (1

ASUINKIINTEISTÖT (2

LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-SOPIMUKSET (3

TAVARANKULJETUS JA LOGISTIIKKA

JOUKKOLIIKENNE

MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA 2010-2016 (4

MAATILAT

Vastuuministeriönä:1) TEM 2) YM 3) LVM4) MMM

21.11.2011

EK - TOIMIALALIITOT - TEM

Kem

ianteollisuus

Teknologiateollisuus

Puutuoteteollisuus

Energiantuotanto

T O I M I A L A K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T

Elintarviketeollisuus

Kaupan ala

Energiavaltainen teollisuus

Matkailu-

ja Ravintolapalvelut

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008–2016

Elinkeinoeläm

ä yleinen -palveluala

Muoviteollisuus

Autoala

Energiapalvelut

Päästökaupan piirissä

Elinkeinoeläm

ä yleinen -teollisuus

EU:n energiapalveludirektiivin piirissä

21.11.2011

TEM - Kuntaliitto - MotivaPUITESOPIMUS

Kunnat

Kuntayhtym

ät

Yli 20 000 asukkaan kunnatYli 20 000 MWh/a kuntayhtymät

KunnanLIITTYMISASIAKIRJA

ENERGIAOHJELMA (KEO)

Kaupungit

MotivanLIITTYMISREKISTERI

Kunta liittyy

TEM - Kaupunki/kunta/kuntayhtymäENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS)

Alle 5 000 asukkaan kunnat Alle 5 000 MWh/a kuntayhtymät

5 000–20 000 asukkaan kunta 5 000–20 000 MWh/a kuntayhtymävoi valita KETS tai KEO

Kunnat

Kuntayhtym

ät

Kaupungit

ENERGIATEHOKKUUS-SOPIMUS (KETS)

Kunnan allekirjoitus

TEM:n allekirjoitus

ENERGIAOHJELMA(KEO)

KU

NTA

-ALA

N S

OP

IMU

S-

JÄR

JES

TE

LMÄ

Kunta-alan energiatehokkuus-sopimus ja -ohjelma2008–2016

21.11.2011

Sopimuksen solmineet / ohjelmaan liittyneet 1(2)

KETS/KEO kattavuus: n. 70 % kuntien asukasmäärästä (viimeisen vuoden aikana liittyneet)

• KETS• Akaa, Espoo, Eura, Hamina, Hankasalmi, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Janakkala,

Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kangasala, Kauniainen, Kemi, Kirkkonummi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Laukaa, Lempäälä, Lieksa, Lieto, Lohja, Mikkeli, Mynämäki, Mäntsälä, Nokia, Oulu, Pieksämäki, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa, Varkaus, Ylöjärvi, Äänekoski

(47+6)

• HUS-kuntayhtymä, Kemi-Torniolaakson kky, Keski-Uudenmaan koulutuskunta-yhtymä, Kouvolan seudun kuntayhtymä, Kymenlaakson shp:n ky, Lapin shp:n ky, Oulun seudun kky, Pirkanmaan shp:n ky, Pohjois-Pohjanmaan shp:n ky, Pohjois-Savon shp:n ky, Päijät-Hämeen kkky, Rovaniemen kky (9+3)

21.11.2011

Sopimuksen solmineet / ohjelmaan liittyneet 2(2)

• KEO• Asikkala, Haukiputaa, Iitti, Ilmajoki, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Jokioinen,

Jämsänkoski, Kalajoki, Karijoki, Karkkila, Kauhajoki, Kemijärvi, Kerimäki, Kuhmoinen, Kurikka, Kuusamo, Laihia, Leppävirta, Lestijärvi, Liminka, Luumäki, Nurmes, Närpiö, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pelkosenniemi, Pietarsaari, Pirkkala, Pudasjärvi, Rautjärvi, Ristiina, Sievi, Simo, Teuva, Toholampi, Urjala, Utajärvi, Uurainen, Veteli, Vähäkyrö (29+15)

• Mikkelin akk Oy, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky, Ylä-Savon sote-ky (2+1)

21.11.2011

21.11.2011

Energiaohjelman sisältö

• Kunta laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimenpide-suunnitelmanenergiankäyttönsä tehostamiseksi ohjelmakaudella Malli: http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiatehokkuussopimus_ja_energiaohjelma/energiankayton_tehostamissuunnitelma

• Kunta laatii kahden vuoden kuluessa ohjelmaan liittymisestään suunnitelman keskeisimmistä toimenpiteistä uusiutuvien energia-lähteiden käytön edistämiseksi

• Kunta ottaa suunnitelmien toteuttamisen ja tulosten seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista

� sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelmaan ja esim. kunnan vuosikertomukseen

21.11.2011

Energiaohjelman toimenpiteitä 1/4

• Kulutusseuranta

• Energiatehokkuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa ja suunnittelun ohjauksessa

• Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto

• Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen

• Koulutus ja tiedotus

• Toimenpiteiden raportointi seurantajärjestelmään

21.11.2011

• Kunta käynnistää kulutusseurannan siten, että rakennuskohtaiset lämmön ja

sähkön vuotuiset ominaiskulutukset ovat seurannassa viimeistään toiseen

vuosiraportointiin mennessä.

• Kunta kehittää keskeisimpien rakennusten kulutusseurannan

kuukausitasoiseksi vuoteen 20… mennessä niiltä osin, kuin se on teknisesti ja

taloudellisesti järkevää, sekä kattamaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa

myös kunnan muun kuin rakennusten energiankäytön (kuten ulko- ja

katuvalaistus)

• Kunta hankkii käyttöönsä julkisista hankinnoista laaditut

energiatehokkuusohjeet ja soveltaa niitä

• Lisätietoja ja työkaluja hankintoihin• www.motiva.fi/julkisethankinnat

• toimiston energiansäästöön liittyen myös www.motiva.fi/toimistonenergiansaasto

• Kunta pyrkii huomioimaan uudis- ja perusparannushankkeisiin liittyvissä

järjestelmä- ja laitevalinnoissa investointikustannusten lisäksi myös tulevat

energiakustannukset


21.11.2011

21.11.2011

• Kunta pyrkii vaikuttamaan kaavoitus- ja liikennesuunnittelussaan kunnan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen.

• Kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksella vuoteen 2013 mennessä.

• Kunta asettaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle tavoitteetvuosille 2013 ja 2016.

• Kunta ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä.

• Kunta myötävaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon kunnan alueella.


• Kunta ottaa harkittavaksi energiapalvelu-yritysten tarjoamien ESCO-palvelujen käyttämisen ja hankkii tietouden ESCO-palvelun sisällöstä ja mahdollisuuksista.

21.11.2011

• Kunta toteuttaa ne energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita.

• Kunta ottaa huomioon mahdollisuuden laatia energiatodistuksenenergiakatselmuksen yhteydessä.

• Kunta sitoutuu järjestämään yhteyshenkilölle mahdollisuuden osallistua ohjelman toimeenpanoon liittyvään koulutukseen.

• Kunta huolehtii ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta henkilöstölleen, luottamushenkilöille ja muille kohderyhmille.

• Kunta sitoutuu raportoimaan vuosittain toimenpiteet Motivan seurantajärjestelmään


• Kunta asettaa tavoitteeksi, että energiakatselmus on tehty 80 %:ssa kunnan omistamista rakennuksista vuoden 2013 loppuun mennessä.

21.11.2011

TEM in energiakatselmus- ja energia-analyysituki

• pääsääntöisesti tuki 40 % hyväksyttävistä

kokonaistyökustannuksista

• säästösopimusjärjestelmään liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien

tuki enintään 50 %

• tukea (enintään 60 %) myös kuntien uusiutuvien energioiden

potentiaalikartoituksiin – ns. kuntakatselmusmalli -

kuntakatselmushankkeet käsitellään TEMissä

• muille kuin säästösopimukseen liittyneille tuki 40 %

• pelkkien asuinrakennusten katselmuksiin ei tukea myönnetä

• hankkeessa voi olla max. 10 % asuintilavuutta

21.11.2011

EnergiatuetTässä on esitetty yleisiä suuntaa antavia tietoja energiatuista. Tukilinjauksiin tehdään aika ajoin muutoksia, jonka johdosta tietojen ajantasaisuus on syytä tarvittaessa erikseen tarkistaa – viralliset tulkinnat ja päätökset tuista tehdään aina ELY-keskuksissa tai TEM:ssä.

• Energiatuki on harkinnanvarainen tuki ja sen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan.

• Energiansäästöön liittyvien investointitukien pääpaino on uuden teknologian käyttöönotossa, jossa tuki voi olla maksimissaan 40 %. Uudella teknologialla tarkoitetaan sellaisia teknisiä ja muita ratkaisuja, joita ei ole aiemmin laajemmin sovellettu kaupallisessa mittakaavassa Suomessa. Käytännössä tuki uudelle teknologialle on useimmiten 25–35 % ja se koskee vain hankkeen uutta teknologiaa sisältävää osuutta. Hankkeen ns. tavanomaiseksi teknologiaksi arvioidulle osuudelle tukitaso on alempi ja määräytyy tavanomaisen teknologian tuen mukaisesti.

• Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset tai toimipaikat voivat tapauskohtaisen harkinnan perusteella saada investointitukea myös tavanomaisten säästöinvestointien toteuttamiseen. Tämä tuki on yleensä enimmillään 25 %.

21.11.2011

Energiatuet

• ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki voi olla ns. tavanomaisen tekniikan tukea korkeampi, mikäli hakija on liittynyt energiatehokkuussopimus-järjestelmään, eli käytännössä enimmillään 30 %. ESCO-palvelulla toteutettavissa hankkeissa voi myös ESCO-yritys olla tuen hakijana. Muissa kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyvissä kohteissa ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki on enintään 15 %.

21.11.2011

Energiatuet• Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sillä arvioidaan olevan

hankkeen käynnistymiselle tärkeä merkitys. Tuki myönnetään

vain sille osuudelle investoinnista, joka on energiansäästöön

aikaansaamiseksi välttämätön. Tämän osuuden koroton

takaisinmaksuaika on oltava yli 2 vuotta.

• Tuettavan investointihankkeen minimikoko on 10 000 euroa.

Vuosittaiselle maksimituelle yhdelle yritykselle tai kunnalle ei ole

enää ylärajaa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus

yhdistää siten, että edellä mainittu hankkeen minimikoko täyttyy.

Projektista prosessiksi

• Energiakustannusten synty hallitaan• Energiankulutusmuutokset havaitaan ja syyt tunnistetaan

(kulutusseurannasta tehokkuuden seurantaan)• Energian hankinta optimoidaan• Turhaa energian käyttöä rajoitetaan• Energia-asiat mukana hankintapolitiikassa, ympäristö-

ohjelmissa, yrityksen ja kunnan jatkuvissa toiminnoissa

Jatkuva parantaminen

21.11.2011

KETS/ KEOKunnan jatkuvan parantamisen toimet

• Kunta nimeää vastuuhenkilön

• Ottaa suunnitelmien toteutumisen seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista

• sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelman toteutumisesta Kunnan vuosikertomukseen

• Laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimintasuunnitelman energiankäytön tehostamiseksi

• Laatii kahden vuoden kuluessa suunnitelman uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi

21.11.2011

22.5.2009 Pertti Koski Motiva Oy 26

Energian käytön tehostaminen,vaiheet

- energian tarvetta korvaavat, päästöjä pienentävät raken-ne-, sijoitus- ym. ratkaisut

- energiamuotojen valinta, ostoenergian ja oman tuo-tannon, uusiutuvien käytön optimointi

- muunneltavuus- varustelutaso, järjestelmä-

valinnat- laitetehokkuus ja mitoitus- kulutuksen seuranta-

mahdollisuus, mittaukset

- yksilöllinen, tarpeita vastaava viritys ja säätö

- kulutuksen tavoiteta-son laskenta

- energian kulutuksen ja energiatehokkuuden seurantasuunnitelma

- käytön opastus

- hyvän energia-talouden ylläpito ja parantaminen

- kustannusten seuranta

- huolto ja korjaukset- hankintapolitiikka

korjauksissa ja perusparannuksissa

- opastus ja neuvonta

Rakentamisen aikaiset valinnat

Viritykset ja ylläpitosuunnitelmatkäyttöönotettaessa

Ylläpito ja jatkuva paran-

taminen käytön aikana

15.11.2011 Pertti Koski, Motiva Oy 27

Käyttö

Energiapalvelut(ESCO-toimintamalli)

Käyttöönotto

Energiakatselmukset,tehostamismahdollisuudet ja uusiutuvien energia-

muotojen käyttöönottomahdollisuudet

Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ

Rakentaminen,uudistaminen ja korjaaminen,

uushankinnat

Käyttökustannusten huomioon otto• suunnittelussa,

• valinnoissa• hankinnoissa

Toimintaympäristö,joka johtaa energiaketjun

taloudellisimpien ratkaisujen toteutumiseen

Energiankäytön tehostaminen

21.11.2011

LIITTYMISTIEDOT______________________________ energiaohjelman liittymistiedot

Energiaohjelman vastuuhenkilö

Nimi ____________________________________

Tehtävänimike ____________________________________

Postiosoite ____________________________________

Postinumero ____________________________________

Postitoimipaikka ____________________________________

Puhelin ____________________________________

Matkapuhelin ____________________________________

Faksi ____________________________________

Sähköposti ____________________________________

Energiankäyttö vuodelta _______

Palvelurakennukset Asuinrakennukset

Ostolämpö ___________ MWh Ostolämpö ___________ MWh

Sähkö ___________ MWh Sähkö ___________ MWh

Polttoaineet [1] ___________ MWh Polttoaineet ___________ MWh

Yhteensä ___________ MWh Yhteensä ___________ MWh

Rak.tilavuus ___________ rm3 Rak.tilavuus ___________ rm3

Tai rakennukset yhteensä Muu kulutus [2]

Ostolämpö ___________ MWh Lämpö ___________ MWh

Sähkö ___________ MWh Sähkö ___________ MWh

Polttoaineet ___________ MWh Polttoaineet ___________ MWh

Yhteensä ___________ MWh Yhteensä ___________ MWh

Rak.tilavuus ___________ rm3

Rakennukset ja muu kulutus yhteensä ___________ MWh

Energiansäästötavoitteet

Energiansäästön välitavoite (2013) ___________ MWh ____ %

Energiansäästön kokonaistavoite (2016) ___________ MWh ____ %

[1] Polttoaineiden muuntokertoimina käytetään Tilastokeskuksen julkaisemia tehollisia lämpöarvoja.

[2] Muulla kulutuksella tarkoitetaan tässä mm. katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttöä, mutta ei energiantuotannon ja joukkoliikenteen polttoaineita. Luotettavien seurantatietojen puuttuessa tulee muun kulutuksen määrästä esittää arvio.

Miten liitytään?• Energiatehokkuussopimusmalli (KETS) ja energiaohjelman (KEO)

liittymisasiakirja

• www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset

• Liittymislomakkeeseen energiankäyttötiedot

• palveluja asuinrakennusten energiankäyttö

• muu energiankulutus

• Energiansäästön kokonaistavoite v. 2016 (9 %) ja välitavoitteet (2010, 2013)

• Energiatehokkuussopimus lähetetään:

Työ- ja elinkeinoministeriöön (kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto)

• Energiaohjelma lähetetään:Motivaan (PL 489, 00101 Helsinki)

• Lisätietoja: [email protected], 0424 281 217

21.11.2011

8.11.2011 KETS ja KEO yhdyshenkilöpäivät 30

Vuosiraportointi 2010, KETS ja KEO

Energiankulutus 20102010 raportoidut tiedot:

rakennukset muu energiankäyttö*KETS:• Sähkö 1 616 (+9 %)** GWh• Lämpö + polttoaineet 3 482 (-4 %) GWh• KETS yhteensä 5 098 (+4%) GWh 689 (-13 %) GWh

KEO:• Sähkö 76 (+86 %) GWh• Lämpö + polttoaineet 151 (+61 %) GWh• KEO yhteensä 227 (+69 %) GWh 31,4 (+60 %) GWh

*esim. katu- ja muu ulkovalaistus, vesihuolto, omat työkoneet ja ajoneuvot** suluissa verrattuna vuoden 2009 raportoineiden tietoon


Energiakatselmustuki* ja katselmuskohteiden lukumäärä* kunta-alalla sopimuskaudella 2008−2010 vuosittain

• Positiivista ja aktiivista kehitystä kunta-alalla 2010 – toimenpiteiden toteutus ja niiden raportointi jatkossa ensiarvoisen tärkeää!

* Kuvassa mukana myös uusiutuvan energian kuntakatselmukset

0,007

0,024

0,056

1

8

36

0

5

10

15

20

25

30

35

40

0,00

0,01

0,02

0,03

0,04

0,05

0,06

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

koht

eide

n lu

kum

äärä

milj. eur

KEO, katselmustuki KEO, katselmuskohteiden lkm

0,091

0,374

0,351

26

140

257

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

2008 2009 2010 2011 2012

milj. eur

KETS, katselmustuki

Huom! KETS ja KEO eri skaala akseleissa.

Keskisuuriteollisuus yht.

21%

Palveluala yht.15%KETS

58%

KETS, kuntakats.

0,3 %

KEO4%

KEO, kuntakats.2%

Keskisuuriteollisuus yht.

58%

Palveluala yht.12%

KETS27%

KETS, kuntakats.0,3 %

KEO1% KEO, kuntakats.

1%


Energiakatselmustuki ja katselmuskohteiden lukumäärä kunta-alan sekä elinkeinoelämän palvelualanja keskisuuren teollisuuden liittyneille 2008–2010 yhteensä

Kohteiden lukumäärä yht. 468 Katselmustuki yht. 3,01 milj. eur

• Kunta-alan osuus katselmuskohteiden lukumäärästä vuoden 2010 lopussa kasvanut 11%-yksikköä verrattuna vuoden 2009 lopun tilanteeseen

• Vastaavasti myönnetyn tuen osuus kasvanut yhden %-yksikön

Sopimustoiminnan tulosten seuranta

21.11.2011

8.2.2011 KETS/KEO - Seurantajärjestelmä tutuksi 34

KETS/KEO vuosiraportointi ja seurantajärjestelmä – lähtökohtia

Seurantajärjestelmän yleisiä periaatteita

• Energiatehokkuustoimenpiteiden tietoja voi syöttää alkuvuoden taukoa lukuun ottamatta jatkuvasti vuoden aikana

• muiden kuin toimenpiteiden vuosiraportointi avautuu aina kunkin vuoden alussa edellisen vuoden tietojen osalta

• Käyttö ei edellytä käyttäjäkohtaista koulutusta• pääsääntöisesti opastus käyttöön tapahtuu seurantajärjestelmän

ohjeteksteillä, jotka linkitetty kysymyksiin

• Seurantajärjestelmään on aina henkilökohtaiset käyttäjätunnukset • mahdollista antaa sekä luku- että kirjoitusoikeuksia• sopimuksen vastuuhenkilö määrittelee kenelle ja millaiset oikeudet

annetaan• seurantajärjestelmän käyttöoikeudet voi antaa myös ns. kolmannen osapuolen

henkilölle (esim. palveluntuottaja, joka osallistuu esim. säästötoimenpiteiden raportointiin)

• sopimuksen vastuuhenkilönä ja samalla raportoinnin yhdyshenkilönä on aina liittyneen kunnan edustaja


KETS/KEO vuosiraportointi ja seurantajärjestelmä – lähtökohtia

Tietojen raportointi

• Lähtökohtaisesti raportointi tapahtuu kaikille liittyjille kuntakohtaisesti• Tarvittaessa on voi raportoinnin jakaa useampaan raportointiyksikköön esim.:

• Kunta• kunnan oma toiminta

• sisältää kaikki raportointiosiot = välilehdet• sopimukseen kuuluvat liikelaitokset

• sisältää raportointiosioista rakennusten energiankäytön ja energiakatselmukset sekä niin katselmuksissa todetut kuin muut energiansäästötoimenpiteet sekä yleiset tiedot

• Kuntayhtymä• kuntayhtymä

• sisältää kaikki raportoitavat tiedot = välilehdet• sairaanhoitopiirit

• sisältää raportointiosioista rakennusten energiankäytön ja energiakatselmukset sekä niin katselmuksissa todetut kuin muut energiansäästötoimenpiteet sekä yleiset tiedot

• sovittava etukäteen ylläpidon kanssa ([email protected])


KETS/KEOEsimerkki näkymästä: vesihuolto

21.11.2011

kuntien energiatehokkuussopimus (kets) ja …markkina-asema motiva puolueeton ja luotettava...

Documents