Syyshuolto

� � �

49

Huoleton ja holtiton

veneilijä jättää ruuhensa

heitteille syksyn tullen.

Muut paneutuvat

aarteensa talviuneen

saattamiseen huolella.

Seuraaville sivuille

keräsimme ohjeet

talvitelakointiin.

Heikki Juuri-Oja

– V e n e e n n o s t o– V e n e e n p e s u– T e l a k o i n t i– K u o m u n h u o l t o– V a k u u t u k s e t k u n t o o n– M o o t t o r i n h u o l t o– P u r j e i d e n h u o l t o– A k k u t a l v i s ä i l ö ö n– S e p t i t a n k k i p u h t a a k s i

50 VENE 9/06

Syyshuolto

Pesurit esiin –veneet talvikuntoonPatjat, purjeet ja kuomut puhdistetaan, akut ladataan täyteen, koneet huolletaan ja septitankki puhdistetaan. Talvi voi tulla.

T aas on se aika vuodesta,jolloin... valitettavasti. Van-ha totuus on, että mitä pi-

demmälle veneen syyshuollon jatalvitelakoinnin siirtää, sitä enem-män työn tekijät manaavat satei-sia säitä ja kylmettyneitä käsiä.

Vene-lehti keräsi syyshuolto-pakettiin niitä perustoimia, joitakuka tahansa veneilijä pystyy it-se veneelleen tekemään. Haasta-vimmat työt liittyvät koneenhuoltoon, mutta kertaalleen pe-rusteellisesti tehty moottorinhuolto opettaa tekijälleen samal-la erinomaista perustietoa ko-neesta.

Periaatteessa syyshuolto onoikeastaan pitkälti poikkeus-oloissa tehtyä siivousta. Puhtaatja kuivat pinnat kestävät loppu-syksyn, talven ja kevään kosteanankeat olosuhteet huomattavas-ti paremmin kuin huolettomallaasenteella pressun alle hylätynveneen materiaalit.

Septitankin syyspuhdistusaloitetaan jo paria viikkoa ennenveneen telakointia, jotta tankkiinmahdollisesti jämähtäneet kok-kareet saataisiin liukenemaanpesuveteen.

Useimmiten vene on helpom-pi tyhjentää ylimääräisistä va-rusteista laiturissa. Varsinkin ras-kaiden tavaroiden siirtely onnis-tuu paremmin, kun kannettavamatka on mahdollisimman ly-hyt. Myös kantoasennot ovatturvallisia, kun kantajan ei tarvit-se keikkua esimerkiksi tikapuilla.Samalla vene kevenee nostoavarten. Näillä kiloilla on tosinmerkitystä vain silloin, kun liiku-taan nosturikaluston kapasitee-tin äärirajoilla.

Nosto

Veneitä nostetaan vedestämuun muassa erilaisilla nostu-reilla, vaunutelakalla ja trukilla.Yhteistä näille on se, että yleensä

Veneen nostaa ja kuljettaa telakalle monesti alan ammattilainen.Turha kiire nostossa aiheuttaa ylimääräisen vaaratekijän.

51

� � �

n

koneen käyttäjä on alan ammat-tilainen.

Parhaina sesonkiaikoina nosto-firmoilla on jatkuva kiire ja työssämelkoinen syke. Valitettavanusein hoppuinen asenne tarttuunoston yhteydessä myös yksittäi-seen veneenomistajaan. Tämäturha kiire aiheuttaa telakointiinylimääräisen vaaratekijän.

Toki alan ammattilaiset useim-miten tietävät, mitä tekevät,mutta esimerkiksi nostokehikonliinojen luistamisen estäviä, hih-nat yhdistäviä yhdysköysiä nä-kee käytössä todella harvoin.Syksyllä veneiden pohjat ovat le-vän takia liukkaita ja samoin lii-nat jo muutaman nostetun ve-neen jälkeen. Mitä lähemmäksinostokehikko tulee veneen kant-ta, sitä pienempi on liinojen lui-sumisriski.

Kappalemääräisesti laskettunasuurin osa veneistä nousee mai-hin trailereilla. Trailerin käytössäon ensiarvoisen tärkeää, että ve-ne on kiinnitetty mahdollisim-man hyvin paikoilleen ennen lo-pullista ylösvetoa autolla. Erityis-tä huomiota pitää kiinnittää sii-hen, että vene saattaa auton py-sähtyessä lähteä liikkumaanmyös eteen päin, jos veneenkeula ei ylety trailerin etutukeenasti. Mikään ei näytä niin nololtakuin trailerin päältä keskelleparkkipaikkaa pudonnut vene.

Trailerin liikuttelun oppii par-haiten harjoittelemalla. Jos veto-alustaa käyttää vain muutamiakertoja vuodessa, on ratin oikeakääntösuunta aluksi aina hiemanhakusessa.

Pohjan pesu

Huolellinen pohjan pesu on eh-kä yksi hikisimmistä veneensyyshuoltotoimista. Tämä siitä-kin huolimatta, että käytössä oli-

si tehokas painepesuri. Toisaaltapohjan kunto noston jälkeenriippuu paljolti siitä, kuinka hyvintai huonosti pohja on maalattuantifouling-maalilla edellisenäkeväänä.

Pohjan pesua hankaloittaajoskus, ettei makeaa vettä välttä-mättä aina ole veneen nosto- taitelakointipaikan läheisyydessä.Viime vuosina yhä useampi ve-neilijä on ostanut veneen pohjanpesun kohtuuhinnalla alan yrit-täjältä. He tuovat mukanaanlämmintä pesu- ja huuhteluvet-tä, ja käyttävät ympäristöystäväl-lisiä mutta tehokkaita pesuainei-ta. Samoilla laitteilla pestäänmuun muassa bussikatoksia. Pal-velun tarjoajien yhteystietojalöytyy internetin hakukoneidenavulla.

Mahdolliset merirokot tuleepoistaa pohjasta mahdollisim-man tarkkaan. Jäljelle jääneenpesän kannan saa usein irti vainkevyesti hiomalla.

Telineet

Veneiden telakointikelkat ja -pu-kit ovat oma taiteen lajinsa. Mo-net kelkkamallit ovat merkkikoh-taisia, mutta markkinoilla onmyös monia säädettäviä yleis-kelkkoja, jotka saa purettaessapieneen kokoon.

Yleisohje on, että kelkan on ol-tava oikean kokoinen ja raken-teiltaan riittävän kestävä veneenkokoon nähden. Samalla onmuistettava, etteivät kaikki kel-kat kestä kuljetuksen aiheutta-mia rasituksia, vaikka soveltuvat-kin telakointiin.

Kelkan tukien on oltava niinlaajoja, ettei pisterasituksia pää-se syntymään. Myös kelkan alletulee järjestää tuenta, jotta rou-dan aiheuttama maapohjan liik-kuminen ei kaada kelkkaa. Ve-

neen sivutuennan on kestettäväliikkuminen veneen kannalla se-kä veneen pressuun kohdistu-van tuulen voima. Myös talvenaikana pressun päälle mahdolli-sesti kertyvä lumi lisää painoa.

Sisäkoneella varustetut ve-neet tuetaan kölistä moottorinalueelta riittävän laajalta alueel-ta. Sisäperäkoneilla tärkeä tuen-nan painopiste on moottori-tuennan alla.

Vakuutusyhtiöiden mukaanmaasta asennetut parrut parras-listaan ovat telakoinnissa kiellet-tyjä.

Pienet veneet käännetäänyleensä pukkien varaan ylösalai-sin. Kannatuspukin ja partaanväliin asennetaan lauta tai levy,joka laajentaa rasituspintaa. Tä-mä on tärkeää siksi, että lujite-muoviveneen kansirakenteetovat yleensä materiaaleiltaanohuempia kuin pohjat. Veneenja lumen paino saattaa ilman lau-taa murtaa veneen reunan piste-rasituksen kohdalta.

Pressut

Erilaisia talvisäilytyspressuja tar-joavien yritysten kirjo on melkoi-

Ilmansaasteet, ympäröivä kos-teus, auringon valo ja lintujenjätökset pistävät kuomut kovil-le. Tehokkailla pesuaineilla jahomeenpoistoaineella pestytkuomut pitää kuivata hyvin,jonka jälkeen ne voi suojata tef-lon- tai silikonipohjaisella kyl-lästeellä. Yleensä kannattaakäyttää aineita saman valmis-tajan tuotevalikoimasta. Joissa-kin tapauksissa erityisesti väril-linen kylläste ei ole tarttunutyleispesuaineella pestyyn kan-kaaseen.

Vasemmalla homekasvustoa kan-kaan pinnalla, oikealla kangas on kä-sitelty homeenpoistosprayllä.

52 VENE 9/06

Syyshuolto

nen. Lähtökohta on, että peit-teen, sitä varten rakennetun tu-kirakennelman ja pressun kiinni-tysnarujen on kestettävä lumenja jään paino sekä tuulen voima.Peitteeseen ei saisi syntyä tasku-ja, joihin kertyvä vesi ja jää ai-heuttavat ylimääräistä rasitusta.Siksi esimerkiksi veneen kaiteetolisi hyvä irrottaa talven ajaksi.Muista myös, että peitteen köy-det löystyvät talven kuluessa.Peitemateriaalit ovat yleensämuovia. Ne saattavat vahingoit-taa veneen gelcoat-pintaa, jospeite pääsee pitkään hankaa-maan lujitemuoviveneen kylkiä.

Pressun alle jäävään venee-seen pitää järjestää hyvä ilman-vaihto. Kaappien ovet jätetäänauki ja lattialevyt nostetaan pai-koiltaan.

Puuveneiden on ehdittäväkuivumaan ennen kuin pakka-nen pääsee jäädyttämään eri-laisiin rakoihin ja puun solura-kenteeseen jääneen veden.

Veneen oma kuomu ei sovellutalvipeitteeksi. Moottoriveneentuulilasi ei yleensä kestä vene-peitteen kannattimena.

Kuomut ja patjat

Veneiden kuomut ja patjat sekätietysti kaikki muutkin kangas-pinnat ovat herkkiä homehtu-maan, jos niistä ei pidetä huolta.Lähtökohta on, että puhtaat jakuivat kankaat eivät homehdu.Veneet ovat yleisesti ottaen kan-kaille lähestulkoon kamala ym-päristö, sillä jatkuvaan ympäröi-vään kosteuteen on usein yhdis-tetty täysin riittämätön sisätilo-jen tuuletus. Samalla homeitiötsaavat parhaan mahdollisen kas-vualustan, ja huonosti huolletutpatjat saattavat keväällä yllättääomistajansa kuvottavan haise-valla tervehdyksellä.

Taistelussa hometta vastaanon yksi erinomainen keino: venekannattaa eristää hyvin. Tällöinkuumuus pysyy helteillä ulkona,eikä kylmä ilma pääse sisätiloihinhuonossa säässä. Asuttavissa ve-neissä voi olla esimerkiksi kaksin-kertaiset ikkunat, mutta niitä nä-kee kovin harvoin.

Aivan yhtä tärkeää on hyväntuuletuksen järjestäminen. Josvene pakataan ilmatiiviiseenkuoreen talven ajaksi, eikä tuule-tuksesta huolehdita, saa homehyvän tilaisuuden kasvaa rau-hassa. Tuuletusta voi yrittää te-

hostaa pressuihin myytävillätuuletusventtiileillä.

Veneen kangaspintojen puh-tauteen ja hyvään tuuletukseenkannattaa panostaa jo veneily-kauden aikana. Erilaisia tehope-suaineita sekä homeenpoistajiaon monella valmistajalla. Niitävoi kysellä venetarvikeliikkeistä.Sen sijaan homeen syntyä en-nakkoon estäviä aineita – aina-kaan käytännössä hyvin toimivia– ei markkinoilla ole.

Pestyt ja kuivatut patjat sekäkuomut olisi syytä säilyttää kui-vassa varastossa, jossa on hyväilmanvaihto. Tämä ei ole ainamahdollista. Jos patjat jätetääntalven ajaksi veneeseen, kannat-taa ainakin yrittää asettaa nepaikkoihin, joissa mahdollisim-man pieni määrä kangasta onkosketuksissa jonkin muun ma-teriaalin kanssa. Jos kuomut vii-kataan kasaan, paketista voi yrit-tää tehdä mahdollisimman väl-jän.

Sisätilojen puuosiin levinnythome on ongelmallinen, koskahomeenpoistoon tarkoitettuspray ei poista hometta puunsyistä. Homehtuneet puuosat pi-tää pestä kullekin puulajille erik-seen tehdyllä pesuaineella.

Markkinoille on viime vuosinatullut erilaisia kosteudenpoista-jia, joista on saatu veneissä hyviäkokemuksia. Niitä kannatta käyt-tää ainakin syksyllä ja keväälläveneen ollessa telakalla.

Elektroniikka

Erilaisen elektroniikan ja sähköllätoimivien varusteiden määrä onlisääntynyt veneissä viime vuosi-na huimaa vauhtia. Suurin osaveneilykäyttöön valmistetuistatuotteista on suunniteltu kestä-mään ympäröivää kosteutta – jamyös talven pakkasia.

Useimmat laitevalmistajat ei-vät anna mitään erityisiä suosi-tuksia esimerkiksi kiinteästiasennettujen karttaplottereidentalvisäilytykseen. Toisaalta, josarvokasta laitteistoa haluaa koh-della erityisen hyvin, kannattaakaikki edes kohtalaisen helpostiirrotettavissa oleva elektroniikkasäilyttää kotona. Samalla varmis-tuu, ettei kojeita varasteta ve-neestä talven aikana.

Erityisen koville talvisäilytyspistää laitteistojen erilaiset liitti-met, joiden hapettumista kan-nattaa yrittää estää suoja-aineilla.

Telakoinnin ja talvisäilytyksen vakuutukset

Vakuutusyhtiöistä kerrotaan, että venevakuutus korvaayleensä muun muassa telakoinnin aikaiset varkaus- ja il-kivaltavahingot, palovahingot sekä myrskyvahingot. Va-kuutuksiin kuuluu myös vastuuvahinko, joka korvaa ve-neenomistajan tuottamuksen kautta muille aiheuttamatvahingot.

Sen sijaan korvaus saatetaan kokonaan evätä, jos esi-merkiksi talven aikana pressun päälle kertynyt lumi ai-heuttaa vahingot. Vastaavasti jäätyneen veden mootto-rille tai veneelle aiheuttamia vahinkoja ei yleensä korva-ta. Heikoilla vakuutuksenottaja on myös silloin, jos tela-kointilaitteet pettävät lahonneen puun takia tai parras-listaan tuetut parrut kaatuvat keväällä maan routiessa.Veneestä varastettuja esineitä ei korvata, jos ne eivät ol-leet lukituissa tiloissa tai kiinteästi asennettuja.

Ammatikseen veneitä nostavilla yrittäjillä on yleensäns. nostovakuutus, joka korvaa yrittäjän tekemät selvätvirheet. Nostovakuutus ei kuitenkaan ole pakollinen, jo-ten sen olemassaolo kannattaa varmistaa nostajalta en-nen telakointia.

Veneen omistajan velvollisuus on kertoa nostajalle,missä kohdalla veneen pohjassa on esimerkiksi purjeve-neen perävetolaite tai mistä kohtaa potkuriakseli alkaa.Myös isokokoisten antureiden paikka on hyvä tietää.Näiden tietojen perusteella nostaja osaa sijoittaa liinatturvalliseen kohtaan. Alan yrittäjät kertovat, että useintieto vaarakohdista on heille hyödyllisempi kuin ve-neenomistajan oma näkemys liinojen oikeasta paikasta.

Veneseuroilla ei yleensä ole vakuutuksia, joilla pyrit-täisiin kattamaan telakka-alueella mahdollisesti sattuviavahinkoja tai varkaustapauksia. Vastuun kantaa omaltaosaltaan kukin veneenomistaja.

Tilanne on sama, kun vene jätetään talvisäilytykseenalan yritykseen. Niillä ei yleensä ole minkäänlaista va-kuutusta, joka kattaisi vahingot tai ilkivalta- ja varkausta-paukset. Lähes poikkeuksetta yritykset edellyttävät ve-neen omistajalta vakuutusta, joka kattaa myös palova-hingot.

Vakuutusyhtiöteivät suhtauduerityisen suo-peasti suoraanmaahan tukeu-tuviin parruihin,koska maan rou-timinen voimuuttaa parrunasentoa.

� � �

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Riippumatta siitä, miten varallisuutesi on kertynyt, olet samojen

peruskysymysten edessä: Mikä on paras tapa hoitaa omai-

suuttasi? Kuinka kasvatat varallisuuttasi tavoitteellisesti,

pitkällä tähtäimellä ja muihin suunnitelmiisi sopivalla tavalla?

Kun näemme kokonaisuuden, voimme auttaa sinua hoitamaan

omaisuuttasi tehokkaasti.

Meiltä saat henkilökohtaista ja aktiivista varallisuudenhoitoa.

Käytössäsi on koko konsernimme Private Banking -osaaminen,

joka on arvostettu parhaaksi Suomessa ja muissa Pohjois-

maissa*.

Jos haluat tietää meistä lisää tai varata ajan varallisuuden-

hoitajiltamme, soita numeroon (09) 165 48056 tai tutustu

www.nordea.fi/privatebanking.

*) Lähde: Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management Award 2005 ja 2006 -tutkimukset.

Haluamme tietää kuka sinä olet.Siten voimme hoitaa varallisuuttasi parhaiten.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

54 VENE 9/06

Syyshuolto

N ykyaikaiset perämootto-rit ovat niin monimut-kaisia laitteita, että nii-

den korjaaminen tavallisen ve-neilijän taidoin ja perustyökaluinalkaa olla lähes mahdotonta. Sensijaan jokavuotiseen syyshuol-toon liittyvät toimet ovat edel-leen sellaisia, joihin pystyy oi-keastaan kuka tahansa – jos vainitse haluaa perehtyä koneen sa-loihin hieman tarkemmin.

Eri konemerkkien huoltotar-peissa ei ole merkittäviä eroja,mutta siitä huolimatta koneen

Pakollinen syyshuoltoPerusteellinen perämoottorin syyshuolto voi pidentää koneen käyttöikää useilla vuosilla.

mukana tullut ohjekirja on tärkeintyökalu syyshuoltoon ryhtyvälle.Kirja sekä opastaa löytämään tar-vittavat huoltokohteet että ker-too tarvittavien varaosien laatu-vaatimukset. Varsinkin varaosienkanssa kannattaa nykyään ollakohtalaisen tarkkana. Kaikki ”hal-pahallien” tarvikeosat eivät kel-paa käyttöön, vaikka ne kuinkanäyttäisivät juuri samalta kuin al-kuperäisosat.

Kaiken kaikkiaan perämootto-rin syyshuolto on koneen luotet-tavuutta ja käyttöikää ajatellen

äärimmäisen tärkeä. Vuosittainperusteellisesti talvikuntoonhuollettu kone on käyttövalmisheti seuraavan veneilykaudenalussa, käynnistyy ensi yritykselläja kuluttaa vähemmän polttoai-netta kuin oman onnensa no-jaan jätetty moottori.

Huoltoa varten kannattaa etu-käteen tutkia, millaisia työkalujaprojekti vaatii. Perustavaroidenlisäksi tarvitset ainakin polttoai-nesuodattimen, moottoriöljyä(4-t), öljynsuodattimen, vaihteis-toöljyä, vesivaseliinia ja rasva-

Kuva: Timo Utter

55

prässin, bensiinin suoja-ainettasekä mahdollisesti uudet syty-tystulpat ja vedenerottimen.Tulppien irrotuksen ja takaisinkiinnityksen yhteydessä kannat-taa lukea valmistajan ohjekirjaaerityisen tarkasti.

Ongelmalliseksi syyshuoltomuuttuu, jos konevalmistaja onpäättänyt sijoittaa esimerkiksipolttoaine- ja öljynsuodattimethankalaan paikkaan.Yleensä vai-keaan kohtaan pääsee kuitenkinkäsiksi irrottamalla ensin koneenmuovikuoret.

Jos oma into, aika tai taidot ei-vät riitä koneen syyshuoltoon,kannattaa moottori antaa asian-tuntevan liikkeen käsiin. Nykyäänosa alan yrittäjistä kulkee sata-masta toiseen pakettiautolla,jonka varusteilla huolto onnistuukotisataman telakka-alueella.

Nelitahtikoneet

Kerromme seuraavassa, mitäkaikkea tavallinen perämootto-rin omistaja voi syksyllä koneel-leen tehdä. Käymme ensin läpinelitahtikoneen huollon. Kaksi-tahtikoneen huolto sisältää pie-nin poikkeuksin lähes samat vai-heet. Oheiset viitteelliset malli-kuvat ovat nelitahtisesta Evinru-desta (70 hv, vuoden 1998 malli).

Ohjeiden laadinnassa meitäauttoi huoltopäällikkö JonasVilén Telvalta.

Nelitahtikoneille moottoriöl-jyn vaihto on erityisen tärkeää,sillä toisin kuin kaksitahtikoneis-sa, nelitahtikoneissa öljy ei se-koitu polttoaineen sekaan. Neli-tahtikoneissa voitelu- ja polttoai-nejärjestelmät ovat erilliset, jasama öljy – jollei sitä joudutakauden aikana ajotuntimääräntakia vaihtamaan tai muuten li-säämään – hoitaa voitelun kokoveneilykauden.

Koneen moottoriöljy on hyvälämmittää juoksevaksi ennen ve-

neen nostoa maihin. Koneenkäyttö tekee samalla myös vaih-teistoöljyn juoksevaksi.

Huolto aloitetaan poistamallakoneesta vanhat öljyt. Irrota en-sin moottorin öljynpoistoreiäntulppa (kuva 1) ja avaa sittentäyttöaukon korkkia (kuva 2).Vastaavasti irrota vaihteistoöljynpoistoreikä (kuva 3) ja vasta sit-ten yläproppu (kuva 4). Ota van-ha öljy huolellisesti talteen, silläse on ongelmajätettä.

Tämän jälkeen sulje moottori-öljyn alaproppu ja lisää oikeamäärä öljyä täyttöaukosta. Käytähyväksesi mittatikkua (kuva 5).

Vaihteistoöljy lisätään konee-seen letkulla alapropun kautta.Järjestelmä on täynnä, kunyläpropusta tursuaa öljyä. Yl-häältä täytettynä öljyn sekaanjää helposti ilmakuplia.

Seuraavaksi ryhdytään huuh-telemaan merikäytössä olluttakonetta makealla vedellä. Tätäennen polttoaineen sekaan lisä-tään suoja-ainetta (esim. Quick-silver 2+4), joka suojaa talven ai-kana koneen sisäosia muunmuassa kosteudelta.

Helpoiten huuhtelu onnistuu,kun hankit ammattiliikkeidenkäyttämät ”korvalaput”(kuva 6),joita myös mikkihiiren korviksikutsutaan. Ne liitetään vesilet-kuun ja asennetaan koneen ve-denottoaukkojen päälle. Joissa-kin konemerkeissä on myös erit-täin kätevä huuhteluliitin (kuva7), johon sopii suoraan perus-puutarhaletkun yleisliitin.

Hieman sotkuiseksi huuhtelumuuttuu, jos koneen vedenot-toaukot upotetaan makeave-sisaaviin. Ahtaissa altaissa potku-rin voi irrottaa ennen koneenkäynnistystä. Jos moottoria jou-dutaan pyörittämään vapaalla,pitää konetta käyttää riittävänkauan, sillä kuormittamaton ko-ne ei lämpene hetkessä.

Moottorin huuhtelu on hyvätehdä vasta öljynvaihdon jäl-keen, sillä nyt uusi öljy pääseekoneen käydessä puhdistamaanmoottorin korroosioherkkiä sisä-osia ja levittämään suojaavaakalvoa mahdollisimman laajalle.Moottorin sisäiset syöpymätovat erityisen hankalia, sillä vau-rioituneet pinnat aiheuttavathelposti lisää tuhoa, kun konekeväällä käynnistetään.

Tarkat ohjeet sekä koneenhuuhteluun että öljyn vaihtoonlöytyvät moottorin ohjekirjasta.

Rasvausta

Vaihteistoöljyn vaihdon voi teh-dä myös vasta huuhtelun jäl-keen; varsinkin, jos moottoriöl-jyn tyhjennys vei sen verran ai-kaa, että epäilee vaihteistoöljynehtineen jo viilentyä. Vaihteisto-öljyn tyhjennyksessä kannattaakiinnittää huomiota vanhan öl-jyn väriin. Jos se on kermanval-koista, on öljyn sekaan päässytvettä, jolloin vaihteiston tiivis-teet on tutkittava ja tarvittaessauusittava.

Näiden työvaiheiden jälkeenkoneen syyshuoltaja voi olla jokovin tyytyväinen itseensä, sillähankalimmat suoritteet on nyttehty. Jäljellä on lähinnä rasvaus-ta ja yleisluontoista kunnontar-kistusta.

Seuraavaksi irrotetaan potkuri(kuva 8) ja suojataan akseli vesi-vaseliinilla. Potkurin voi halutes-

�1 �2 �3

�4

�5

�7

�6

� � �

56 VENE 9/06

�8

saan viedä kotiin varaston hyllylle, josta sitä on huo-mattavasti vaikeampi varastaa kuin sataman telakalta.Potkuriakselin suojaksi kelpaa esimerkiksi muovipussi.

Ohjauslaitteen tanko irrotetaan ja rasvataan (kuva9) ja vesivaseliinia lisätään rasvaprässillä myös kaikkiinrasvanippoihin (kuvat 10 ja 11), joita koneessa onyleensä 3–4 kappaletta. Hydraulisia ohjausjärjestel-miä ei rasvata.

Tulpille erityiskohtelua

Koneen tulppien irrotukseen (kuva 12) saattaa tarvitaerikoistyökalun, mutta yleensä työ onnistuu ka-peakantaisella tulppa-avaimella. Mustat ja nokiset tul-pat pitää vaihtaa. Tulppia uusittaessa kannattaa ainaluottaa valmistajan suosituksiin. Myös uusien tulp-pien kiinnitykseen saattaa liittyä tarkkoja ohjeita.

Sama pätee periaatteessa myös sekä polttoaine-(kuva 13) että öljynsuodattimiin (kuva 14) ja koneenulkopuolisiin vedenerottimiin (kuva 15). Koneen käyt-töluotettavuus paranee, jos suodattimet vaihtaa vuo-sittain.

Koneen ulkopuolisia metallipin-toja suojellaan sinkkien avulla (ku-vat 16 ja 17). Niitä on konemerkistäja -mallista riippuen 2–4 kappalet-ta eri puolilla. Sinkin vaihto onajankohtaista, kun se on selvästihapettunut ja siitä on irronnut pa-loja.

Moottorin sytytysjärjestelmätarvitsee vain vähän huoltoa. Joh-timien ja liitosten kunnon voi tar-kistaa silmämääräisesti. Ne voisuojata kosteutta vastaan esimer-kiksi CRC:llä.

Polttoaineletkusto ja sen liitti-met pitää käydä läpi huolellisesti,sillä ilmavuoto aiheuttaa käyntihäi-riöitä ja pahimmassa tapauksessajopa vaurioita koneeseen. Vuota-vat liitokset muodostavat myös pa-lovaaran. Kiinteään säiliöön voi lo-rauttaa 2+4 -suoja-ainetta kosteut-ta vastaan.

Veneiden irtopolttoainesäiliötolisi hyvä lopuksi tyhjentää, jottamahdollinen vesi ja roskat saa-taisiin pois tankista. Tankki kannat-taa säilyttää kuivissa sisätiloissa, jostyhjennys ei ole mahdollista.

Lopuksi luodaan koneeseenniin sanottu yleissilmäys. Mahdol-liset vioittuneet tai kuluneet osatvaihdetaan tarvittaessa. Muovi-

�9

�10

�11

�12

�16

�13

�14

�15

Vesivaseliini

Quicksilverin 2+4 bensiinin suoja-aine

Syyshuolto

57

� � �

osat voi halutessaan suojata va-haamalla ne esimerkiksi autova-halla.

Kaksitahtikoneet

Periaatteessa oheinen huoltolis-ta sopii myös kaikille kaksitahti-perämoottoreille. Joitakin poik-keuksia kuitenkin on.

Kaksitahtikoneissa öljyä se-koittuu moottorin sisällä bensii-niin. Öljy johdetaan koneelle jo-ko sisäisesti kiintosäiliöstä tai ko-neen ulkopuolelle asennetustasäiliöstä. Siksi öljyä ei syksylläerikseen vaihdeta. Sen sijaanvaihteistoöljyn (peräöljyn) vaih-to on tarpeen.

Kaksitahtikoneen sisäiset osatsuojataan kaksitahtiöljyllä (taiesim. 2+4-aineella) ruiskuttamal-la sitä koneeseen kaasuttimenkautta koneen käydessä nopeal-la tyhjäkäynnillä. Samalla voi sul-kea polttoainehanan tai irrottaaliittimen tankista, jolloin uimuri-kammio tyhjenee polttoainees-ta. Jotkut huoltajat suosivat kak-sitahtiöljyn sijaan tavallistamoottoriöljyä, koska se ei sisälläsekoittumista helpottavia lisäai-neita.

Uudet kaksitahtikoneet on va-rustettu ilmanpuhdistimella, jo-ka on yleensä ruuveilla kiinnikaasuttimen edessä. Se pitää ir-rottaa ennen suoja-aineen ruis-kutusta.

Sen sijaan öljyä tai suoja-ainet-ta ei kaadeta koneen sisään tulp-pien rei’istä, vaikka rantaparla-mentti tätäkin joskus suosittelee.

Kaksitahtikoneen polttoainee-seen ei saa sekoittaa suoja-ainet-ta, koska se aiheuttaa voiteluhäi-riön. Kiinteään tankkiin voi lo-rauttaa hieman kaksitahtiöljyäsuojaksi ruostetta vastaan.

Kaiken kaikkiaan perämootto-rit olisi hyvä säilyttää talven ylikuivassa ja tasalämpöisessä pai-kassa, mutta useimmiten tämä eiole mahdollista.

�17

1 2S i s ä p e r ä m o o t t o r i t

SISÄPERÄMOOTTOREIDEN huolto kannattaaaloittaa ohjekirjaan tarttumalla. Sieltä löytyvätmahdolliset merkkikohtaiset ohjeet.

Makeavesijäähdytteisten koneiden nesteen pak-kaskestävyys on tarkistettava. Lisäksi on muistetta-va, että makeavesijärjestelmää joka tapauksessajäähdytetään merivedellä. Siksi merivesijärjestelmäon muistettava huuhdella ja tyhjentää. Hanojen si-jainti selviää ohjekirjasta. Varminta olisi ajaa järjes-telmän läpi oikeaan suhteeseen laimennettua pak-kasnestettä, joka samalla suojaa konetta.

Vastaava huuhtelutyö tehdään myös kokonaanmerivesijäähdytteisille koneille. Pakkasnesteenkäyttö on välttämätöntä, ettei koneen sisään jäävävesi pääse missään tapauksessa jäätymään.

Vesipumpun huoltoa ei saa missään tapaukses-sa unohtaa. Avaa pumpun kansi ja tarkasta, ettäsiipipyörä on ehjä. Jos siivissä on halkeamia tai neovat murtuneet, vaihda tilalle uusi siipipyörä.

Moottoriöljy pumpataan ulos koneesta sen ol-lessa vielä lämmin. Öljyntäytön jälkeen konettapyöräytetään startilla muutaman kierros, jotta uusiöljy leviää mahdollisimman laajasti monelle pin-nalle.

Nokeentuneet tulpat, öljynsuodatin, polttoai-nesuodatin, vedenerotin ja vaurioituneet sinkitvaihdetaan. Rasvanippoihin puristetaan vesivase-liinia. Potkuri irrotetaan ja akseli voidellaan vaselii-nilla.

Perävetolaitteen vaihteistoöljyn vaihdossa pitääolla huolellinen, sillä joissakin laitteissa saattaa ollauseita öljytiloja. Lue ohjekirja tältä osin tarkkaan.Samoin ohjeet tulppien vaihdosta.

Seuraavaksi tarkistetaan hydrauliohjauksen javetolaitetrimmin öljytasot sekä mahdollisten hyd-raulitrimmien öljytaso.

Koneen polttoainejärjestelmän kuntoon pitääkiinnittää paloturvallisuuden takia erityistä huo-miota. Pienikin vuoto on erittäin vaarallinen.

Polttoaineen sekaan voi lorauttaa suoja-ainettasitomaan kosteutta.

Ilmansuodatin ja pakoputki kannattaa sulkeaesimerkiksi muovipussilla, jotta koneen sisään einäitä reittejä pitkin pääse kosteaa ilmaa.

Kun kone ja konetila pilsseineen vielä puhdiste-taan, alkaa moottori olla valmis talvehtimaan.

D i e s e lDIESELMOOTTOREIDEN syyshuollossamoottorin polttoainejärjestelmään täy-tyy kiinnittää erityistä huomiota. Tärkeinyksittäinen huollon kohde on vedenero-tin, sillä uudempien dieselkoneidenpolttoaineruiskut ovat erityisen herkkiäpolttoaineessa mahdollisesti olevallevedelle tai muille epäpuhtauksille.

Vedenerotinta tyhjennettäessä pitäätutkia tarkkaan, onko erottimessa paljonvettä tai sakkaa. Jos on, kannattaa vaka-vasti harkita koko polttoainetankin tyh-jennystä ja puhdistusta. Muuten tankinpohjalla oleva moska ja vesi voivat läh-teä kovassa merenkäynnissä liikkeelle jatukkia erottimen sekä suodattimet juurisilloin, kun moottorin yllättävä sammu-minen aiheuttaa eniten vaaraa veneenmiehistölle.

Dieselin sekaan ei saa sekoittaa polt-toaineen suoja-ainetta, koska se aiheut-taa ruiskutuspumpussa voiteluhäiriön jakalliin pumppuvaurion.

Muutenkin dieselin koko polttoaine-järjestelmä pitää tutkia tarkkaan ja var-mistaa liitosten pitävyys. Järjestelmänimulinjaan ei saa päästä ilmaa, sillä muu-ten kone ei toimi.

Suodattimien huollon aikana järjes-telmään päässyt ilma poistetaan valmis-tajan ohjeiden mukaisesti. Uudenaikai-set koneet on varustettu monesti auto-maatti-ilmausjärjestelmällä. Sen sijaanvanhan dieselin ilmaus on yksi niistä pe-rustaidoista, joka jokaisen koneenomis-tajan on turvallisuussyistä hallittava.

Muilta osin dieselkoneen syyshuoltopitää sisällään kutakuinkin samat vaiheetkuin sisäperämoottoreidenkin. Konehuuhdellaan, vesipumpun siipipyöränkunto tarkistetaan, mahdolliset rasvani-pat täytetään ja sähköjärjestelmää suoja-taan CRC:llä. Imuilman putki ja pakoputkisuljetaan esimerkiksi muovipussilla, huo-lehditaan yleisestä siisteydestä ja lopuksitoivotetaan koneelle rauhallista talvea.

58 VENE 9/06

Purjeiden syyshuollossa onperiaatteessa yksi ohjeylitse muiden. Purjeiden

pitää olla kuivia, ennen kuin nelaskostetaan pussiin ja pannaanvarastoon odottamaan seuraa-vaa veneilykautta. Jos purjepus-seihin on jäänyt talven ajaksi vä-hänkin kosteutta, voi olla lähesvarma, että purjeiden pinnallemuodostuu hometta.

Likaiset purjeet voi pestä ma-kealla vedellä. Käytä tarvittaessamietoa pesuainetta ja pehmeääharjaa, mutta vain tahra-alueella.Mahdolliset tummat ja harmaattäplät ovat homekasvustoa, jot-ka harjataan pois kuivalla harjal-la. Jäljelle jääneet homealueetpeitetään pariksi tunniksi 1-pro-senttisella klooriliuoksella. Kloorihuuhdotaan pois makealla ve-dellä. Klooria ei saa käyttää spin-nuihin eikä kevlar-purjeisiin.

Myös puhtaan näköiset pur-jeet voi huuhdella makealla ve-dellä, sillä suola ei tee hyvää pur-jekankaille.

Purjeiden syyshuoltoon kuu-luvat myös mahdollisten pien-ten saumavaurioiden ompelut jareikien paikkaukset liimakan-kaalla.

Kuivia purjeita ei kannata sul-loa liian pieneen tilaan, vaan las-kostus on syytä tehdä löyhästi le-vein laskoksin. Liian tiukasti pa-kattuun purjeeseen saattaa jää-dä pysyviä ryppyjä.

PurjeetSuola ja home ovat purjekankaiden vihollisia.

Kuivassa varastossa pitää ollahyvä ilmanvaihto, ja purjeidensijoitettu paikkaan, jossa niidenyli ei kävellä tai päällä istuta.

Ammattiapua

Purjeneulomo WB-Sailsin johta-jan Mikko Brummerin mukaannykyään yhä useampi purjehtijajättää purjehuollon ammattilais-ten vastuulle. Syyshuollossa pur-jeet kuivataan ja niiden kuntotarkistetaan. Purjeet jätetään tal-veksi neulomon varastoon, jostane noudetaan käyttövalmiinaseuraavana keväänä. WB:llä pur-jeiden säilytys maksaa 10 eu-roa/pussi, jos purjeet ovat WB:n.Muilta maksu on 15 euroa pussil-ta.

– Kysymys on enemmänkineräänlaisesta vakuutusmaksusta.Jos purjeissa havaitaan vaurioita,niiden korjauksesta sovitaan javeloitetaan erikseen, Brummersanoo. – Jos huoltoon tuodutpurjeet ovat huonossa kunnos-sa, pohdimme yhdessä asiak-kaan kanssa, voiko niitä käyttääesimerkiksi vielä yhden kesän.

Purjeiden tärkeä UV-suojaushäviää itsestään 3–5 vuodessa.Suojauksen uusiminen maksaaWB:llä purjeen koosta riippuen400–600 euroa.

Asiakkaiden homeiset purjeetovat ongelma myös purjeneulo-moille. Tiedossa on tapauksia,joissa työntekijät ovat joutuneetsairauslomalle käsiteltyään ho-meisia purjeita.

� � �

kuivina talvisäilöön

Pekka Siilasvuo korjaa purjeen saumaaWB-Sailsin neulomossa Helsingin Lautta-saaressa.

Syyshuolto

Kuva: Timo Utter

Keskiviikko - perjantai klo 11–20. Lauantai - sunnuntai klo 10–18Aikuiset 120 kruunua. Lapset, 7–11 vuotta, 20 kruunua / 12–18 vuotta, 50 kruunua. Perhelippu: 2 aikuista + 2 lapsi, 7–11 vuotta, 245 kruunua.

Pääteemat: purjehdus, purjeveneet, suuret moottoriveneet, lisävarusteet ja laitteet.

Myyntialueella voit tehdä syyslöytöjä. Seminaareja, toimintaa ja ”Boat of the Show”.

Kotisivuillamme on tietoa näytteilleasettajista, veneilyuutisia, seminaariohjelma ja paljon muuta.

Tukholman messut8.–12. marraskuuta 2006

www.scandinavianboatshow.se

An event by:Stockholmsmässan Stockholm International FairsSE-125 80 Stockholm, Sweden Visitor´s Address: Mässvägen 1, ÄlvsjöPhone: +46 8 749 4100 Fax: +46 8 749 61 90 E-mail: boat@stofair.se Web site: www.stockholmsmassan.seCo-Organizers: Leading sailboat distributors and Sweboat–The Swedish Marine Industries Federation

BIN

NQ

UIS

T R

EK

LAM

& M

AR

KN

AD

SFÖ

RIN

G A

B 2

006

60 VENE 9/06

A kut joutuvat venekäytös-sä koville. Seisonta-ajatovat pitkiä ja latausajat

monesti lyhyitä. Akut on myösusein sijoitettu paikkaan, jossa il-man lämpötila nousee matkanaikana moottorin läheisyydentakia korkeaksi.

Myös pitkä talvi on akkujenkäyttöiän kannalta hankala. Toi-saalta asiantuntijat vakuuttavat,että akut kyllä kestävät talven ylivaurioitta, mikäli ne viitsitäänlaittaa veneen noston jälkeentalvikuntoon. Ja kyse on nimen-omaan viitsimisestä, sillä akunsyyshuoltoon ei kulu aikaa kym-mentä minuuttia kauempaa.

Peter Blomqvist sipoolaisestaAkkukellarista korostaa, että ak-ku pitää ladata ennen talveamahdollisimman täyteen. Täysiakku pärjää koko talven kovissa-kin pakkasissa. Ennen viimeistälatausta akkujen nestepinnat onsyytä tarkistaa kaikista niistäakuista, joista korkit saa auki.Myös monissa ns. huoltovapais-sa akuissa on avattavat korkit.

Nesteiden täytössä täytyymuistaa, että akuissa saa käyttää

Veneakun laittaa talvikuntoon muutamassa minuutissa.

Huoltamatonakku tuhoutuu talvella

Syyshuolto

vain erikoispuhdistettua akku-vettä. Toinen tärkeä asia on, etteinestepintoja täytetä koskaan pi-ripintaan. Akuissa on yleensä jo-kin merkki tai nasta osoittamassaylintä täyttöastetta.

– Pääasia on, että levyt peitty-vät ja vettä on levyjen päälläsentti pari, Blomqvist sanoo.Nestetaso on hyvä tarkistaaetenkin tällaisen normaalia läm-pimämmän kesän jälkeen. Vene-latureilla on myös tapana ladataakkuja hieman yläkanttiin, jokasekin kuluttaa nestettä.

Akkunesteen kanssa kannat-taa olla varovainen, sillä se on lai-mennettua, mutta yhä syövyttä-vää rikkihappoa. Jos ainetta rois-kuu esimerkiksi vaatteille, syntyykankaaseen varmasti reikiä –vaikka kangas huuhdeltaisiinroiskeista.

Akun täysi lataustaso on hyvävarmistaa akkulaturilla. Latauk-sen tason voi lopuksi todentaaominaispainomittarilla, jonkahinnat liikkuvat 2–10 euron luo-kassa. Latausta voi selvittäämyös volttimittarilla.

– Volttimittarin tieto on oikea

vasta, kun akkua ei ole ladattu taikäytetty yli vuorokauteen. Hetilatauksen jälkeen luku on täysinkeinotekoinen.

Akun minimivolttimäärä tal-vea ajatellen on 12,6, jolloin siinäon noin 80-prosenttinen lataus.Täysi lataus on 12,8 volttia taienemmän.

Latauksen aikana volttimitta-rilla voi selvittää laturin kuntoa.Volttimäärän pitää olla latauksenaikana yli 13,6, jos veneen laturion kunnossa. Kotilaturilla syöttö-jännitteen pitää nousta yli 14voltin.

Akun korkit voi jättää hiemanauki latauksen ajaksi. Latauspai-kan pitää olla hyvin tuuletettu,sillä happoakun latauksessa syn-tyy helposti syttyvää kaasua. Sul-jettujen akkujen latauksiin kan-nattaa hankkia automaattilaturi.

”Vene hyvä paikka säilytykseen”

Peter Blomqvistin mukaan veneei ole huono paikka akun säily-tykseen, koska kylmässä akun it-sepurkaus on hitaampaa kuinlämpimässä ilmassa.

– Paras paikka olisi viileä kella-ri ja kaikkein pahin kuuma pan-nuhuone. Täyteen ladattu akkukestää yli 60 asteen pakkasta.

Blomqvist ei suosittele akunpurkua talven aikana esimerkiksihehkulampun avulla.

– Jos purku jää vahingossa lii-an pitkäksi aikaa päälle, voi akkuvahingoittua käyttökelvotto-maksi.

Akkujen navat ja akkukengätpuhdistetaan lämpimällä vedelläja tarvittaessa teräsharjalla. Uu-det akkukengät maksavat mallis-ta riippuen 2–5 euroa, joten pa-hasti hapettuneet osat kannat-taa vaihtaa uusiin.

– Jos kengät ovat surkeassakunnossa, ei akusta välttämättäirtoa lainkaan virtaa, eikä se otalatausta vastaan.

Akusta irrotetaan talven ajaksimolemmat kengät tai ainakinmiinuspuolen kenkä. Tällä este-tään pienet milliampeerien virta-vuodot, joita saattaa esiintyä,

Akun latauksen tilan voi luotetta-vasti mitata esimerkiksi halvalla omi-naispainomittarilla. Volttimittarillalukemat ovat luotettavia vasta, kunakkua ei ole käytetty tai ladattu vuorokauteen.

Akku pitää ladata veneen syys-huollon yhteydessä mahdollisimman täyteen.

61

vaikka virta olisi katkaistu päävir-takytkimestä. Pikkuhiljaa itses-tään tyhjentyvä akku on keväälläkäyttökelvoton romu.

Suurin osa veneisiin myytävis-tä akuista on yhä perinteisiä hap-poakkuja. Venekäyttöön tehdytakut ovat tosin rakenteiltaan ta-vallisia autoakkuja parempia, jaakut kestävät hieman paremminmyös syväpurkauksia kuin taval-liset happoakut.

Markkinoille on tullut viimevuosina myös uusia geeli- jaAGM-akkuja, joiden itsepurkau-tuminen on hitaampaa kuin hap-poakuilla. AGM-akut ovat nointuplasti ja geeliakut noin kolmekertaa kalliimpia kuin saman te-holuokan hyvät happoakut.

Akun nestepinta on hyvä tarkistaa en-nen latausta, jos korkit saa auki. Nestet-tä ei koskaan täytetä piripintaan. Suljet-tujen akkujen lataukseen kannattaakäyttää automaattilaturia.

Akkukenkien kunnolla on suurimerkitys siihen, kuinka hyvin akus-ta irtoaa virtaa tai kuinka hyvin ak-ku latautuu. Hapettuneet kengätkannattaa vaihtaa uusiin.

A k k u ke n k i e n i r r o t u sAKUN tekniikan kannalta on aivan sama, kumpi akku-kenkä irrotetaan tai kiinnitetään akkuun ensin.

Käytännössä akusta pitää kuitenkin irrottaa ensin mii-nuskenkä ja vasta sitten pluskenkä. Jos miinuskenkä onyhä kiinni pluskenkää irrotettaessa ja irrotustyökaluosuu johonkin läheiseen metallipintaan, syntyy oikosul-ku ja akku tuhoutuu. Näin ei käy, jos miinuskenkä irrote-taan ensin.

Vastaavasti akkuun kiinnitetään ensin pluskenkä javasta sitten miinuskenkä.

Akusta irrote-taan aina ensinmiinuskenkä jasitten plusken-kä. Vastaavastiakkuun kiinni-tetään ensinpluskenkä javasta sitten mii-nuskenkä.

S eptitankin syyshuolto vievain vähän aikaa, eikä vaa-di mitään erityistaitoja.

Huolto kannattaa aloittaa tyh-jentämällä septitankin sisältö imutyhjennyksellä viemäriverkkoon.Tämän jälkeen tankkiin lisätään runsaasti puhdasta vettä sekä kysei-sen vesimäärän vaatima määrä hajunpoistoon tarkoitettua nestettä.Sekä veneily- että karavaanariliikkeissä on myytävä hajunpoistotuot-teita, joista ympäristöystävällisimmät maksavat yleensä hieman mui-ta enemmän. Nesteen ja veden sekoitussuhde selviää pullon kyljestä.

Puhdistusaineen pitää antaa vaikuttaa tankissa useiden päivien –mahdollisuuksien mukaan jopa viikon – ajan, jotta mahdolliset tan-kin pohjalle jämähtäneet kokkareet liukenisivat veteen.

Hajunpoistoaineiden toiminta voi perustua eri tekijöihin. Tarkoi-tuksena on vaikuttaa bakteerien toimintaan. Aineella voi olla biosidi-nen vaikutus, jolloin se tappaa mikrobeja. Toinen tapa on muuttaaaineella septitankin ph sellaiseksi, että biologinen toiminta pysähtyytai on ainakin hyvin vähäistä. Molemmat tavat pyrkivät estämään ha-jukaasujen tuotantoa.

Lopuksi tankkia tyhjennetään ja huuhdellaan sen mukaan, kuinkahuolellisesti kukin pyrkii säiliön putsaamaan.

Vessanpöntöstä lähtee suurin osa vedestä pumppaamalla. Pöntönpohjalle jäänyt vesi kuivataan rätillä tai talouspaperilla. Samalla pön-tön voi pestä desinfioivalla pesuaineella.

Glykolia wc-järjestelmään ei kannata talven ajaksi pumpata, silläaine turvottaa tiivisteitä – ja keväällä pumppu on jumissa.

Septitankkipuhtaaksi

Tankin viimeinen huuhtelu suoritetaanennen telakointia.

Septitankin syyshuolto kannattaaaloittaa jo viikko ennen veneen te-lakointia.