54 VENE 1-2/04

TEKEMÄLLÄ OPPII

Lauri Polón

eneilijöille ei ole tarjolla yhtenäistäkirjallista ohjeistoa, joka kattaisi tärkeimmäthyvään meritapaan sisältyvät toimet. Julkisenvallan säätämät lait, asetukset ja ns. Meriteiden säännöt ovat tähän aivan liian kapea-alaisia ja lisäksi teoreettisia. Eivät käytäntöihin paneutuvia.Korjaamme puutetta julkaisemalla helpostisulatettavassa muodossa juttusarjan hyvästäveneilytavasta. Se tarjoaa käytännön tietoa mitenveneillä niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekinasian harrastajille, niin purjehtijoille,moottoriveneilijöille, soutajille kuin melojillekin

Monivaiheinen prosessiVene-lehti käynnistää tässä koko lukijakuntaakoskettavan, kaikkien yhteisen, ison prosessin. Otakantaa näihin ”Hyvä veneilytapa” -juttuihin, niitätulee ainakin kahdeksan. Kommentoi, painota, kri-tisoi, esitä lisäyksiä. Hyvä veneilytapa ei ole mikäänylhäältä saneltu ohje-, käsky- ja kieltokokoelma,vaan meidän kaikkien yhteinen asia, joka koskette-lee vesilläliikkumisen logiikkaa, turvallisuutta, tois-ten huomioonottamista, merimiestaitoja, hyviksikoettuja käytäntöjä jne. Osallistu keräykseen!!! Pa-lautetta voit lähettää kirjeitse osoitteella Vene-leh-ti/Hyvä veneilytapa, Esterinportti 1, 00015 Kuva-lehdet, sähköpostilla vene@kuvalehdet.fi tai faxilla(09) 1566 6210.

HYVATAPA1V E N E I L Y

� �

� �1

H y v ä n ve n e i l y t ava n p e r u s t e e t

V”

55

� � �

Merimiestaidot lieneekäsitteenä tuttu asia.Useimmille se samais-tuu erilaisten solmujen

ja pujosten eli pleissien tekemi-seen. Myös hyvä meritapa, jonkaenglanninkielinen nimike ongood seamanship, lienee käsit-teenä useimmille tuttu, vaikkaolisikin sisällöltään etäisempi. Sejohtuu siitä yksinkertaisestasyystä, että hyvän meritavansääntöjä, kieltoja ja käytäntöjä eikokonaisuutena ole missään ei-kä koskaan paperille painettu.Oletetaan, että jokaisen meren-kulkijan tulee tuntea sisimmäs-sään, mikä milloinkin on hyvänmeritavan mukaista tehdä ja mi-kä sen vastaista, aivan samallatapaa kuin oletetaan, että jokai-sen suomalaisen tulee tunteaSuomen Laki ainakin perusteil-taan. Eihän käräjillä voi puolus-tautua sanomalla, että rikkoi la-kia tietämättään.

Hyvä meritapa ei kata venei-lyä, koska käsite liittyy lähinnäammattimaiseen merenkul-kuun. Purjehdus, soutaminen,melominen ja moottoriveneilyovat harrasteita, joiden moni-naisuus edellyttää omat sään-tönsä, tapansa ja ehtonsa, pal-jon tarkemmat ja yksityiskohtai-semmat. Kun Suomeen pitkän jasuojaisan rannikon, lukematto-mien järvien ja sisävesireittienvuoksi on siunaantunut satojatuhansia veneitä ja kun meilläveneilyonnettomuudet ovathuolestuttavasti olleet yleisty-mässä, paljolti myös taitamatto-muuden vuoksi, on tullut aikakoota kaikkien asianharrastajienluettavaksi yhtenäinen tiedostosiitä, mitä hyvä veneilytapa sisäl-tää, mitä se edellyttää ja mikä onsen vastaista.

Mitä se on

Hyvä veneilytapa on perusteil-taan perinnetietoa eli kokemuk-sia, joita aktiiviset ja taitavat ve-neilijät ovat aikojen alusta koke-musperäisesti omaksuneet jaoppineet yrittämisen ja erehty-misten kautta.

Hyvä veneilytapa on pääasial-lisesti logiikkaa, jonka tulisi sijai-ta korviemme välissä, siis alita-junnassa. Se on viisautta, jokamonipuolistuu ja jota oppii ainavain lisää aktiivisten veneily-vuosien karttuessa. Parhaimmil-laan kokemusvarasto johtaavaistonvaraiseen ja oikeaoppi-seen toimintaan kussakin pul-matilanteessa.

Mitä aktiivisemmin veneilyäharrastaa, sitä enemmän oppii.Ja kääntäen: taidot ruostuvat, el-lei niitä harjoita. Jo muutamanvuoden tauko veneilyssä tylsis-tyttää reaktioitamme, kun emmearkipäivän askareissa juuri jouduverestämään käytännöllisyyt-tämme. Vajoamme nopeastiepäkäytännöllisiksi ja se onmyrkkyä venehommissa.

Ehkäpä erikoisinta näiden tie-tojen ja taitojen oppimisproses-sissa on se, että sen minkä itsekeksii omasta kokemuksesta hy-väksi menettelytavaksi, osoittau-tuukin monessa tapauksessayleispäteväksi jutuksi, jota koke-neemmat ovat noudattaneet josukupolvien ajan.

Tähän juttusarjaan dokumen-toitu, Suomen olosuhteisiin sovi-tettu hyvä veneilytapa on koko-elma asenteita, selviä kieltoja jasuosituksia, ehtoja ja edellytyk-siä, merimiestaitoja, yleisiä toi-mintamalleja ja keskeisimpiä

Mitä aktiivisemmin veneilyä harrastaa, sitä

enemmän oppii. Ja kääntäen:taidot ruostuvat, ellei niitä

harjoita.

” Viisas veneilijä� perehtyy hyvän veneilytavan ehtoihin� ei luovuta alaikäisten lastensa käsiin suuria konetehoja

eikä nopeakulkuisia veneitä� liittyy pursi-, veneily-, melonta-, vesipartio-

tai navigaatioseuraan� ei lähde vesille kylmiltään ilman edeltävää

harjoitustuntumaa� hankkii veneilytaidot "tyvestä puuhun"-menetelmällä,

alussa kokeneempiin tukeutuen � hyödyntää tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia� hioo taitojaan ahkerasti vesillä harjoittelemalla� varautuu aina siihen, että säätila muuttuu rajustikin.

”

Veneilijän on osattavaennakoida hyvin monen-laisia tilanteita erilaisissaolosuhteissa.

Yritys ja erehdys on var-min oppimismenetelmä,mutta veneilijäksi aiko-valle siinä on riskinsä.Sukupolvien mittaan opitja veneilijälle soveltu-vimmat käytännöt oppiinopeimmin hakeutumal-la koulutukseen.

56 VENE 1-2/04

kunkin veneilylajin hallintaehto-ja. Sen periaatteiden tuntemuskuuluu veneilijän yleissivistyk-seen. Niinpä asennevaatimukset,kipparin tai miehistön ohjeet,merimiestaidot ja osa peruseh-doista sekä selvät kiellot koske-vat kaikkia. Lopuista purjehtijat,moottoriveneilijät, melojat jasoutajat poimivat soveltuvinosin, logiikkaansa käyttäen viit-teitä ja ohjeita itselleen.

Huomattakoon kuitenkin, ettävesillä liikkumisen käytäntöjenosaaminen ja viisas toiminta kus-sakin tilanteessa on hyvin henki-lökohtaista, sirpaleista ja kapea-alaista tietoa, jota kaikkea tähänkoottu hyvä veneilytapa ei kata.Se, mikä koskee yhtä venetyyp-piä, ei nimittäin välttämättä so-vellu toiseen, ja se, mikä päteejoissakin olosuhteissa, ei miten-kään käy toisiin. Siksi kaiken kat-tavan yhtenäisen teknisen oh-jeiston laatiminen on mahdo-tonta.

Suomalainen erityisongelmaKesäinen luontomme on mihintahansa muuhun maapallon alu-eeseen verrattuna poikkeukselli-sen leppoisa. Sen ja kymmenientuhansien järvien sekä pitkän ti-heän saariston suojaaman ran-nikkomme vuoksi Suomi on ke-säkuukausina todellinen veneily-keidas EU:n kartalla.

Mutta kun yhdessäkään EU:nalueen merenkulkuvaltiossa ta-vallisen maakravun päähän eipälkähtäisi mennä juhannukse-na soutelemaan avoimelle Poh-janmerelle, Atlantille, Biskajalletai Välimerelle selvin päin, saatik-ka pienessä pöhnässä, meillämoni on kärkäs tunkemaan vesil-le, vaikka henkilökohtaisia edel-lytyksiä siihen ei olisi. Kun perin-teisissä merenkulkuvaltioissaroolijako on kirkkaan selvä,maakravut pysytelkööt tukevastitantereella, vain kokeneiden me-

renkulkijoiden sopii kyntää me-riä, meidän kulttuuristamme täl-lainen perusasenne puuttuu.

Meiltä näyttää edellä maini-tuista syistä puuttuvan tervekunnioitus vesielementtiä jaluonnonvoimia kohtaan. Juuritämä on se perisuomalainen eri-tyisongelma, jonka seurauksenahukkuminen ja vakavat veneily-onnettomuudet ovat niin yleisiä.Ongelman surullisia seurauksiaon lisännyt 80-luvulta alkanutkasvava uusien veneilijöiden vir-ta erityisesti siksi, että heidänjoukossaan on valitettavan pal-jon varmaankin tietämättäänasennevammaisia ihmisiä, joillaei ole käsitystä siitä, mitä hyväveneilytapa edellyttää.

Lehtitietojen mukaan onmoottoriveneilijöitä, jotka navi-gointitaitojen puuttuessa suun-nistavat Tukholman suuntaanseuraamalla ruotsinlauttoja. Onkerrottu kipparista, joka ei tunte-nut kompassin toimintaa sen

vertaa, että ajoi länteen, kun olipyrkimässä Hangosta Helsinkiin.Ja toistuvasti olemme saaneetlukea venekunnista, jotka lähive-sillään joutuvat merihätään ke-säisen ukkospuuskan sattuessakohdalle. Näillä ihmisillä ei ole ol-lut käsitystä siitä, miten nopeastiolosuhteet voivat muuttua. Li-säksi he olettavat oikeudekseenhälyttää GSM-kännykällään pe-lastustoimet käyntiin, kun bensaloppuu tai laidan yli tulee hiuk-kasen vettä.

Liian usein näkee, miten piit-taamattomasti ns. muskelive-neillä jylistään ahtailla väylilläpienempien veneiden seassakiinnittämättä huomiota esimer-kiksi vanaveteen, siihen, millaistatuhoa veneen peräaallot aiheut-tavat. Vaikka väistämissäännöttunnettaisiinkin vakuutusyhtiöi-den ohjetarroista, väistämistek-niikassa on yleisesti paljon toivo-misen varaa. Myös monet vesi-skoottereilla ajavat osoittavathenkistä vammaisuutta hurista-malla esimerkiksi uimarantojenlähistöllä päättömästi.

Kielteisiä trendejä

Useita suoranaisia veneilyturval-lisuuden kannalta vaarallisiatrendejä on syntynyt, joista olisipäästävä eroon. Sellaisia edusta-vat mm:

• Noviisit muskeliveneiden ra-tissa. Kuka tahansa ilman mitäänennakoivaa veneilykokemustavoi ostaa miten tahansa kookkai-ta ja erittäin nopeita moottorive-neitä ja sujauttaa sitten kylmil-tään muun veneliikenteen se-kaan aiheuttamaan vaaratilan-teita itselleen ja etenkin muille.

• Mahtavilla moottoreilla suu-ret nopeudet lasten ja nuortenkäsissä. Neljäkymmentä solmuaja sitä nopeammat veneet sopi-vat vain aikuisten ja heistäkin ni-menomaan käytännön koke-musta omaavien aikuisten ajet-taviksi. 30 solmua on jo hurja no-peus pienessä veneessä 16 vuot-ta täyttäneelle. Vastaavasti suu-reen veneeseen, joka kulkee 20solmua, tarvitaan aikuinen kip-pari, jolla on arvostelukykyä jakokemusta.

• Lapsiperheiden seikkailemi-nen ilman liivejä ja asianmukai-sia varusteita vieläpä ylikuorma-

Hanki perusta itsenäiselle veneilyopettelulleMoottoriveneilyn aloituskynnys on matala. Siitä huolimatta, ellei ole tarkoitus ajaapienitehoisella perämoottoriveneellä aamukalaan, uusveneilijä toimii viisaasti hankkies-saan ensin perustiedot ja taidot joko käymällä aloituskurssin vesillä tai aloittamalla ensias-keleet kokeneen veneilijän ohjauksessa. Ennen itsenäistä ajoharjoittelua moottoriveneenkuljettajan tulisi hallita seuraavat asiat:

� Solmuista jalussolmun ja siansorkan tekeminen, köyden päättäminen rihmoksella.� Veneen tekniikkaan tutustuminen niin, ettei sormi mene suuhun, kun jotain tapahtuu.� Perehtyminen järjestykseen veneessä, mitä missäkin pidetään pysyvästi.� Perehtyminen siihen, miten vene kuormataan.� Veneen kiinnitystekniikka laituriin.� Laiturista lähtö, laituriin tulo, ankkurointi ja perusasiat satamaetiketistä.� Veneen hallinta ahtaalla satama-alueella, tuulen ottaminen huomioon operaatioissa.� Ohjailu kompassin ja linjamerkkien mukaan väylällä päiväsaikaan ja yöllä.� Liikenteen huomioiminen, merkinnänpito kartalla, reimareiden tunnistus.� Ratkaisut tilanteissa, kun moottori pysähtyy, paikka on epäselvä,

syntyy vakava vuoto ja mies putoaa yli laidan.

”

HYVATAPAV E N E I L Y

� �

� � �

Tulipalo syttyitässä tapauksessatelakalla.

58 VENE 1-2/04

tuilla avoveneillä. Tällaisilla van-hemmilta puuttuu harkinta javeneilyn edellyttämä pätevyys.

• Lähtö avomerireissulle esi-merkiksi Suomenlahden tai Poh-janlahden poikki ilman tarpeelli-sia tietoja ja kokemusta.

Huolestuttavaa on myös yhävoimakkaampien perämootto-rien yleistyminen. Ostajat näyt-tävät uskovan, että nautinto kas-

vaa vesillä suorassa suhteessanopeuden lisääntymiseen. Sitä eikaupantekohetkellä tajuta, mi-ten epämukava ja kova element-ti vesi on esimerkiksi vasta-aallo-kossa. Vene näyttää monelle ole-van statussymboli. Motiivina senhankkimiseen pitäisi kuitenkinaina olla harrastus, jolla rentou-tua luonnossa. Silloin asennoitu-minen luontoon ja veneilemi-seen on terveellä pohjalla.

Huolestuttavien trendien listajatkuu uimataidon puutteella.Peräti kolmasosa suomalaisistaon uimataidottomia, jos ja kunuimataidon kriteerinä on kyky ui-da 200 metriä. Mitä pahinta, pe-ruskoulun määrärahoja on kar-sittu niin, että 21 % ala-asteen ja30 % yläasteen kouluista ei annauimaopetusta. Uimataidottomil-le vesi jää tuntemattomaksi ele-mentiksi. Kylmässä vedessä aal-

tojen joukossa uineella on oma-kohtaista tietoa siitä, mistä onkyse.

Mitä voidaan tehdä kielteistentrendien ja yksittäisten tapaus-ten kitkemiseksi? Tuskin mitäännopeasti. Pakollinen veneajo-kortti ei toimisi. Se lisäisi byrok-ratiaa, eikä viranomaisilla kuiten-kaan riittäisi resursseja kattavaanvalvontaan. Sitäpaitsi suomalai-nen ei hyväksy vapautensa riis-toa vesillä. Ja mitä auttaisi teo-reettisten tietojen tuputtaminenasennevammaisille, kun kysyn-tää olisi lähinnä käytännöllisenosaamisen saralla.

Tehokas valistus ja nimen-omaan oikein kohdistettu täs-mävalistus lienee se keino, jollahitaasti mutta varmemmin voi-taisiin nostaa veneilykulttuu-riamme tasolle, millä se esimer-kiksi Ruotsissa on. Mutta löytyy-

HYVATAPAV E N E I L Y

� �

kö meillä siihen riittävästi harras-tusta ilman, että valtio rahastaisi,alistaisi ja poliittisesti nöyryyttäi-si veneilijöitä? Niillä keinoillahanei asenteita ole muillakaan aloillasaatu käännettyä.

Vain tekemällä oppii, mutta hallitusti

Kirjekurssilla ei opi purjehti-maan, melomaan, soutamaan ei-kä hallitsemaan moottorivenet-tä. Ainoa tehokas menetelmä ontarttua toimeen, harjoitella itse-näisesti vesillä alusta pitäen. Setarkoittaa, että ihminen oppiinäitä käytännöllisiä taitoja pää-sääntöisesti vain yrittämisen jaerehtymisen kautta.

Joidenkin maakrapujen mie-lestä saattaa olla vastuutonta ke-hottaa noviiseja itsenäisesti seik-kailemaan vesille oppia ja koke-muksia hakemaan. Mutta niin seon, että lapsi oppii kävelemäänvain itse yrittämällä, kaatumallaja aina vain uudestaan yrittämäl-lä kunnes oppii jaloillaan tasa-painoilemaan. Niin uimataidot-tomatkin oppivat, sitkeästi yrit-täen ensin kelluntavälineenkanssa tai käsipohjaa ja sitten us-kaltautuen kellumaan. Pyöräile-määnkin opimme vain huojuvas-ta ohjaustangosta pusertaen, vä-lillä kaatuillen.

Hyvään veneilytapaan siis to-della kuuluu tekemällä oppimi-nen, mutta prosessille on paljonreunaehtoja. Niistä ensimmäi-nen on, että harjoittelu aloite-taan suojaisella vesialueella, jos-sa ei ole liikennettä eikä vaaraa � � �

Luonto voi olla arvaamatonja kokeneinkin veneilijä voierehtyä. Kun erehdys sattuuväärässä paikassa tai luontooikuttelee väärään aikaan, voimiehistö joutua vaaraan taiainakin aineelliset vahingotnousta melkoisiksi. Mitäenemmän rutiinia, sitä vä-hemmän erehdyksiä.

M.E

.N.O

y 01

04

Kysy muita malleja. Myynti hyvin varustetut venetarvikeliikkeet kautta maan.Hinnat ovat suositushintoja.

Maahantuoja:Oy Maritim AbPuh. 09-681 631www.martim.fi

Marinepool Champion Classic II, 50N, CE-hyväksytty,EN 393.

on jaettu vyötärön kohdalla istuvuuden

parantamiseksi. Heijastinnauhat.

Punainen/valkoinen/sininen.

MATCHRACE takki ja housutRipstop kankaasta. Takissa hengittävä verkkovuori, säädettävät hihansuut ja kauluksen alle taittuva säädettävä, lipallinen huppu.Housuissa vahvikkeet takamuksessa. Vinotaskut, säädettävä vyötärövyö ja vetoketjut lahkeissa.Navy. Koot: XS-XXL.

SUN BERMUDA SORTSITKevyet puuvilla sortsit. Markiisikankaasta. Kaksi etu- ja reisitaskua, napilliset takataskut. Navy (XS-XXL)ja luonnonvalk (S-XXL).

Yhdenkoon lippis, jossa varmistushihna. Väri navy, luonnonvalk. ja punainen.

automaattilaukaistava ilmatäytteinen pelastusliivi. >40 kg. Väri sininen.Kelluntaliivi

koirille ja kissoille. Oranssi.S-XL(0-40++ kg).

LIVORNO -takkiEdullinen, vedenpitävä,

kevyt, verkkovuorella varustettu takki. Hihansuissa

säädettävät PU-laminoidut kalvosimet. Kauluksen sisälle

taivutettava säädettävä huppu. Fleecevuoratut

lämmittelytaskut ja kaulus. Väri punainen ja navy. Takkiin saatavissa yhteensopivat jolla-, tai vyötäröhousut. XXS-XXL.

SOPHIEErityisestinaisillesuunniteltu

malli.

XS -XL.

KelluntaliiviMarinepool Champion Classic PE, 50 N, CE-hyväksytty - EN 393.

Miellyttävävetoketjulla varustettu

käyttöliivi. Erittäin mukava myös

istuttaessa.Sininen/punainen.

MarinepoolChampion Classic PE, 50N, CE-hyväksytty - EN 393. Miellyttävä vetoketjulla varustettukäyttöliivi.Erittäin mukava myös istuttaessa. Keltainen/vaaleanharmaa.

Hinnat alk.

30,50

Hinnat alk.

33,90

30,50

71,-

94,-

20,30

136,-

94,-

Hinnat alk.

22,50

46,-

vene_0104_marinepool 1 16.1.2004, 10:04:37

60 VENE 1-2/04

siitä, että aiheutuisi vahinkoamuille veneille. Ensimmäisenharjoitusveneen tulee olla kool-taan kohtuullinen, pienehkö jahelposti hallittava. Mukaan ei pi-dä ottaa muita noviiseja eikä ui-mataidottomia. Opettajaksi kan-nattaa ainakin aluksi pyytää ko-kenut veneilijä.

Hyvän veneilytavan mukaistaon perinteisesti ollut "nousta ty-vestä puuhun". Eli oppiminenaloitetaan soutamisesta ja senjälkeen edetään valitussa venei-lyhaarassa pienemmästä vene-koosta asteittain aina suurem-paan ja vaativampaan. Vesi-alueissakin edetään asteittainsuojaisilta lähivesiltä isommilleulapoille sitä mukaa kuin niidenja alustyyppien edellyttämätoheistaidot on hankittu. Tämänoppimiskaaren lisäetuna on, ettäoppilaaseen juurtuu kokemus-tensa kautta kunnioittava asen-ne luonnonvoimia kohtaan.

Kouluun

Tyvestä puuhun -menetelmä so-veltuu erityisesti nuorina venei-lyyn tutustuville. Kaikilla vene-alan liitoilla on ohjelmassaan ju-niorikoulutusta nuorisolle. Muttaaikuisena ensimmäisen veneen-sä hankkineet tarvitsevat oiko-tien aluksensa hallitsemiseen.Vaihtoehtoina on silloin koke-neeseen oppimestariin tukeutu-minen kesän tai parin ajaksija/tai alkeiden opiskelu jossakinkäytännön venekoulussa. Eripuolilla maatamme toimii esi-merkiksi useita päteviä SuomenPurjehtijaliiton auktorisoimiapurjehduskouluja, jotka tarjo-avat eriasteisia käytännön ope-tusjaksoja. Kun purjehtimisenaloituskynnys on korkea, purjeh-duskoulun käynti on erittäin suo-siteltavaa koko perheelle. Jos eimuuta niin perusjakson läpi-käynti antaa hyvät valmiudet it-senäiseen ja turvalliseen harjoit-teluun vesillä.

Purjehduskoulun käynti eiedellytä purjeveneen omistamis-ta. Itse asiassa purjehduskoulunkurssin käynyt omaa paljon tie-toa siitä, millaista purjehtiminenon ja voi siten paremmin eväinratkaista, millaisen veneen mah-dollisesti haluaa hankkia. Yhtey-det purjehduskouluihin löytyvätopettajien palvelusivuilta www.purjehduksenopettajat-pory.fi.

Melonnan opetus on Suomes-sa myös erittäin hyvin organi-

soitua. Suomen Kanoottiliiton jä-senseurat eri puolilla maata kou-luttavat vesillä vuosittain suurenjoukon melojia alkeista hankaliinolosuhteisiin. Yhteydet melonta-kurssien järjestäjiin löytyvät Suo-men Kanoottiliiton palvelusivuil-ta www.kanoottiliitto.fi.

Moottoriveneen hallintaanvalmiuksia antava käytännönkoulutus on Suomessa vielä al-kutaipaleellaan.

Joissakin Suomen Navigaa-tioliiton jäsenseuroissa on käyn-nistetty lyhytkestoisia moottori-veneen hallintaan käytännössätutustuttavia koulutustilaisuuk-sia, mutta niitä ei toistaiseksi olejulkisesti markkinoitu. Sen sijaanSuomen Navigaatioliiton piirissäon puoli vuosisataa annettu teo-reettista oheiskoulutusta sekänykyään myös mm. käytännöllis-pitoisempaa elektronisen navi-goimisen opetusta. Yhteyksiäjärjestäjiin löytyy sivuilta www.suomennavigaatioliitto.com.

Suomen Veneilyliitolla on oh-jelma pitkäkestoisesta kansi-mies- ja päällikkökoulutuksesta,mutta käytännön pikaopetusmoottoriveneen hallinnan pe-rusteisiin on vielä harkinnassa.Pitäisikö opetusministeriön teh-dä jotain tällä saralla? Tarvettaolisi.

Olenko pätevä?

Mistä sitten tietää, koska omaariittävästi tietoja ja taitoja itse-näiseen veneilyyn tietyllä vesi-alueella ja alustyypillä sen koonja nopeuden huomioon ottaen?Tähän on vastauksena hyvän ve-neilytavan kantava periaate, ettämuuttuivatpa olosuhteet mitentahansa, omin eväin on selvittä-vä apua pyytämättä.

Joka kokemustensa kauttatuntee ja tietää, että selviää ve-neellä ja sen miehistöllä aiotustaretkestä, on kypsä siihen. Irti lai-turista ja menoksi! Kuljettajakir-joja ei tähän tarvita, elleivät koh-demaan viranomaiset niitä vaa-di. Riittävän vahva sisäinen va-kaumus, joka perustuu omiinedeltäviin kokemuksiin, on se,mitä tarvitaan.

On kuitenkin syytä muistaa,että vesillä liikkuminen on ainaseikkailemista. Turhia ja kohtuut-tomia riskejä ei pidä koskaan ot-taa ja ongelmatilanteisiin pitääaina varautua. Pelin henkeenkuuluu, että veneilijä, olipa hänsitten meloja, moottoriveneilijätai purjehtija, suuntaa aina kat-seensa kohti uusia ulapoita, elitekemään sellaista, mitä ei en-nen ole tehnyt. Se kuuluu asiaan.Se on kohtuullista riskinottoa. Sevahvistaa kokemusta ja se antaa

HYVATAPAV E N E I L Y

� �

elämäämme jännitystä, jostanautimme. Saamme hyvänolontunteen siitä, että jälleen selvi-simme vesillä kunniakkaasti.

Veneesi tunnistaminen

Hyvä meritapa edellyttää, ettäkulussa olevan aluksen kotimaaon tunnistettavissa lipusta ja sa-tamassa sen kyljestä tai perästäon luettavissa sen nimi ja koti-paikka. Samat periaatteet sisälty-vät hyvään veneilytapaan. Niin-pä esimerkkinä purjeista on luet-tavissa rekisterimaa, veneen luo-kitus eli tyyppi ja purjenumero,jonka perusteella veneen nimi jaomistaja löytyvät. Lisäksi veneetkantavat perälippua. Jos perälip-puna on purjehdus- tai vene-seuran lippu, se merkitsee, ettävene on katsastettu.

Kun veneet Suomessa yleensäkiinnitetään keulastaan maihin,hyvä veneilytapa edellyttää, ettäveneen nimi ja kotipaikka tai seu-ra on nähtävissä ja luettavissakiinnityspaikaltaan maista tai lai-turilta käsin. Tunnistetiedot pel-kästään peräpeilissä eivät riitä. �

Vakuutusyhtiöillä ontapana jakaa asiakkail-leen viittatarroja. Ve-neilyuran alkuvuosinane ovat asiallinen lisäohjaamoon hetkellistenvarmistusten tukena.