SYRJÄYTYMINEN VAI SYRJÄYTTÄMINEN?

Nuorten ja työn tekemisen näkökulmasta

Kehittämispäällikkö Timo Aro

Porin kaupunki

3.4.2012, Villilä-Studiot, Nakkila © Timo Aro 2012

Mitä on syrjäytyminen?

© Timo Aro 2012

Lyhyesti käsitteestä… Pierre Bourdieu: Olosuhteiden kurjuus (suuri kurjuus) ja

suhteellisen aseman aiheuttama kurjuus (pieni kurjuus). Esimerkkejä suuresta kurjuudesta absoluuttinen köyhyys, nälkä, rahattomuus,

pakolaisuus jne.

Esimerkkejä pienestä kurjuudesta basisti bändissä, vaihtopelaaja jääkiekkojoukkueessa, tukityöllistetty konsulttiyrityksessä jne.)

Kurjuuden lajit liittyvät asumiseen, työhön, odotuksiin ja näkökulmiin. Perusidea se, ettei pientä kurjuutta sovi unohtaa suuren kurjuuden rinnalla

Oleellista eri akateemisten tutkimustraditioiden ja näkökulmien kirjosta riippumatta Ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen,

Sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan liittyvät puutteet sekä

Ulkopuolisuuteen ja vierauteen liittyvät kokemukset.

Useimmin jaetaan viiteen ulottuvuuteen: koulutuksellinen, työmarkkinallinen, sosiaalinen, vallankäytöllinen ja normatiivinen

© Timo Aro 2012

Syrjäytymineen liitetyt tunnuspiirteet ovat leimaavia, eräänlaisia poltinmerkkejä

aloitekyvyttömyys arvottomuuden tunne elämänilon väheneminen epäluulot epäsiisteys harrastusten puute ihmissuhteiden puute innostuksen puute itsekeskeisyys itsetuhoisuus kiinnostuksen puute laiskuus

negatiivisuus oppositioasenne passivoituminen piittaamattomuus

normeista ja muista ihmisistä

päihteiden runsas tai hallitsematon käyttö

sitoutumisen vaikeus tarkoituksettomuuden

tunne vahva ulkopuolisuuden

tunne voimattomuuden tunne välinpitämättömyys

© Timo Aro 2012

Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012)

OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina 1995–2005…mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle keskiarvon. Suomi on seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011)

Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus)

Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa 15 -25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007). Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)

Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 1 (2)

© Timo Aro 2012

Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 2 (2)

Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia euroa vuonna 2009

Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään. 2000-luvulla on jäänyt 25 000-30 000 henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä

Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010).

Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi).

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa kansantaloudelle 1,1 miljoonaa euroa, jos työttömyys alkaa alle 25-vuotiaana ja jatkuu 60 ikävuoteen saakka

© Timo Aro 2012

Kenen näkökulmasta? Lasten Nuorten Työttömien Päihdeongelmaisten Mielenterveysongelmaisten Maahanmuuttajien Asunnottomien Iäkkäiden Kansaneläkkeen varassa olevat Yksinäisten Pitkäaikaissairaiden Vankien Uudesta teknologiasta ja

palveluista osattomiksi jääneiden

Jne. ja jne.

© Timo Aro 2012

© Timo Aro 2012

VANHA TYÖKULTTUURI Hyvinvointivaltio =

täystyöllisyyden yhteiskunta

Palkkatyön (ja aktiivisen työvoimapolitiikan) kulta-aika 1970-1990’

Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot, konsensus, hajauttaminen jne.

Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8-16 –työpaikat

Työ identiteetin perustana!

© Timo Aro 2012

”Suomessa ei kannata valmistaa mitään hevosta pienempää” -Tauno Matomäki -

© Timo Aro 2012

Uusi työkulttuuri

”Hyperkilpailun aika” (Juha Siltala),

hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon,

kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (Hannu

Katajamäki)

Keskittäminen ja suuruuden ekonomia

Useita ammatti-identiteettejä työuran

aikana, jatkuva muutokseen varautuminen

Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat

työmarkkinat, 8-24 –työpaikat

”joustotyömarkkinat”

Työn yksilöllistyminen, persoona ja

sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa:

Hyvä persoona = aktiivinen,

rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen,

”höpöttäjätyyppi”

Huono persoona = ujo,

hiljainen, sisäänpäin kääntynyt,

perehtynyt, perinpohjainen

© Timo Aro 2012

Sosiaalinen media ja syrjäytyminen Ikä Rekisteröityneet jonkin yhteisöpalvelun

asiakkaaksi (%-osuus)

16-24 89

25-34 79

35-44 60

45-54 32

55-64 16

65-74 9

-----

Opiskelija 88

Työllinen 49

Eläkeläinen 10

Lähde: Tilastokeskus 2011 © Timo Aro 2012

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

55000

60000

65000

70000

75000

80000

85000

90000

95000

100000

105000

110000

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*

Alle 25-vuotiaat Alle 20-vuotiaat

Nuorten työttömyys vuosina 1991-2011

Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011

Noin 30 000 alle 25-vuotiasta

työtöntä ja 55 000 alle 30-vuotiasta

työtöntä

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*

13 23,2 30,2 30,7 26,9 25 21,3 19,6 16,4 16,8 15,6 15,8 17,5 16,5 16,1 14,9 12,3 11,7 17 17 17,8

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

32

34

NUORTEN

YHTEISKUNTATAKUU

Nuorten työttömyysaste (%) vuosina 1991-2011

Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011

Nuorten työttömyysaste

noin 20 % eli EU:n keskitasoa

18-vuotiaan työvuosien odotearvo koulutusasteen mukaan vuonna 2010

Koulutuaste Työvuosien odotearvo

Perusaste/miehet 25,87

Perusaste/naiset 23,13

Keskiaste/miehet 32,69

Keskiaste/naiset 33,36

Alempi korkea-aste/miehet 35,93

Alempi korkea-aste/naiset 36,72

Ylempi korkea-aste/miehet 38,35

Ylempi korkea-aste/naiset 36,76

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2011 , Pekka Myrskylä 2012 © Timo Aro 2012

Jo keskiasteen tutkinto nostaa

miesten työvuosiodotetta

kuudella ja naisten yhdeksällä vuodella!

”…työttömyyden, syrjäytymisen ja monenlaisen osaamattomuuden vuoksi yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuva väestö olisi paras kiinnittää takaisin yhteiskuntaan tarjoamalla sille koulutusta lupauksena jostain paremmasta” – Komiteamietintö1997:14 -

© Timo Aro 2012

Joka vuosi noin 5 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen vaille jatkokoulutuspaikka, 15 % ikäluokasta (Pekka Myrskylä 2012)

© Timo Aro 2012

Mutta missä ovat kadonneet nuoret? Poissaololle työstä tai koulutuksesta ei löydy syytä

Eivät käy työssä, mutta eivät ole siitä huolimatta ilmoittautuneet TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Puolet niistä nuorista, joilla on työmarkkinaongelmia, eivät ole TE-toimistojen palvelujen piirissä.

Eivät ole opiskelemassa minkään oppilaitoksen kirjoilla

Eivät ole suorittamassa asevelvollisuutta/siviilipalvelua tai ei ole eläkkeensaaja (työkyvytön)

Ei ole alle 3-vuotiaita lapsia (hoitovapaalla).

Lähde: Ilkka Nio 2010, Pekka Myrskylä 2010 © Timo Aro 2012

22 000

”Tilastoista kadoksissa” olevia 18-24-vuotiaita arvioidaan olevan noin 22 000. Lisäksi 15-17-vuotiaita syrjäytymisvaarassa olevia on yhteensä noin 7000, joista ilmeisesti valtaosa elää vanhempien kotitaloudessa ja avustuksella odottaen urasuunnitelmien selkiytymistä

Lähde: Niio 2010 © Timo Aro 2012

VAI?

© Timo Aro 2012

50 000 -

90 000

Eri selvityksien laskentamalleissa on päädytty siihen, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on 0,5, 1 tai 1,5 kertaa enemmän nuoria kuin on työttömäksi TE-toimistoon ilmoittautuneita alle 25-vuotiaita nuoria

Lähde: Häggman 2011; Myrskylä 2011; Niio 2007 © Timo Aro 2012

Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?

15-29-vuotiaat

1 005 927 henkilöä

joista työvoiman ja koulutuksen

ulkopuolella

51 441 hlöä eli

5 % ikäluokasta

joista työttömiä työnhakijoita

18 830 hlöä

joista muita

32 511 hlöä

Miehiä 64 % ja

Naisia 36 %

Kantaväestöä 67 % ja

vieraskielisiä 23 %

Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot 2011 © Timo Aro 2012

Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista

noin puolet on työttömiä tai

työvoiman ulkopuolella

Huostaan otetuista nuorista suurimmassa vaarassa ovat

teini-iässä kodin ulkopuo-lelle sijoitetut pojat: joka

neljäs on 23-24 –vuotiaina työttömänä tai eläkkeellä ja

joka neljäs on kadonnut kaikista rekistereistä.

Kolme neljästä huostaan-otetusta on vailla

peruskoulun jälkeistä tutkintoa

30-vuotiaana joka viides mies ja joka

kymmenes nainen on vain perusasteen

koulutuksen varassa

Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttaja-

taustaisia: maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön

kouluttamattomiin nuoriin verrattuna

Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää

työkyvyttömyys-eläkkeelle mielen-

terveysongelmien vuoksi

© Timo Aro 2012

Huomioi!

Lähde: mm. Pekka Myrskylä 2012, Nuorten yhteiskuntatakuu TEM 2012

”Tarttisko tehrä jotaki?”

© Timo Aro 2012

Kiitos

© Timo Aro 2012