Helmikuu 2016

Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat uudessa suosituksessa

• Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta.

– Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään. – Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin

halutessa myös pidempään.

• Lapselle annetaan 10 µg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien.

Helmikuu 2016

Kiinteää ruokaa - maisteluannoksina• monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä

– Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan

– Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä äidinmaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto

• Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien– Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla perheen ruoista

itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen syömisen

– Lapselle tarjotaan soseaterioita

Helmikuu 2016

Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset

Riittävä neuromotorinen kehitys: 1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja

kannattamaan päätä tukevasti; 2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta; 3) nielemään kiinteää ruokaa.

Yksilöllistä (4-6 kk)!

Helmikuu 2016

Imetystilanne ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa

Helmikuu 2016

Täysimetyksen kesto• Äidinmaito turvaa lapsen riittävän ravitsemuksen 6 kk:n

ikään, minkä jälkeen kiinteät ruoat tarpeen riittävän raudan saannin ja kasvun turvaamiseksi

• Täysimetyksellä ei yhteyttä keliakian tai tyypin 1 diabeteksen riskiin

• Täysimetys 4 kk ikään saattaa vähentää atooppista ihottumaa, lehmänmaitoallergiaa ja vinkunaa alle 2-4-vuotiailla

Helmikuu 2016

Sairaalaruokinta Suomessa 3 ensimmäisen elinpäivän aikana vuosina 2005-2010

Sairaalassa annettu lisämaito Osuus lapsista (%)N=1765

Luovutettu rintamaito 68

Äidinmaidonkorvike 30

TEDDY-tutkimus: Riikonen ym. julkaisematon

Helmikuu 2016

8

Täysimetyksen kesto lapsen iän mukaan, osuus (%) ikäryhmään kuuluneista lapsista.

Luvut perustuvat lapsen edellisen vuorokauden ruokintaan.

Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo

68

5046

26

10

3

65

50 52

45

15

3

60 6056

51

34

15

65 6357

53

32

15

0

10

20

30

40

50

60

70

80

<1 ≥1 ≥2 ≥3 ≥4 ≥5

%

Ikä, kk

1995

2000

2005

2010

Helmikuu 2016

Imetyksen edut äidille ja lapselle• Äidinmaito parasta ravintoa imeväiselle• Monet ravintoaineet imeytyvät paremmin• Edistää puolustusjärjestelmän kehittymistä ja suoliston

kypsymistä• Vaikuttaa edullisesti lapsen mikrobistoon• Äidinmaito suojaa lasta infektioilta• Edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta• Taloudellista ja ympäristöystävällistä• Auttaa äitiä normaalipainon saavuttamisessa ja edistää äidin

terveyttä

Helmikuu 2016

Kun äidinmaito ei riitäKun tarvitaan lisämaitoa, annetaan äidinmaidonkorviketta

– Äidinmaidonkorvikkeessa proteiinin, laktoosin, rasvan, vitamiinien, kivennäisaineiden määrä (laatu) imeväiselle sopiva

– Lehmänmaito ja kasvipohjaiset maidot eivät sovellu alle 1-vuotiaalle

Kun yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokintaa imetyksen lisäksi, annetaan mieluummin kiinteitä ruokia kuin korviketta imetyksen jatkavuuden turvaamiseksiLapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteä ruoat noin 4 kk iässä yksilöllisen valmiuden mukaan

Helmikuu 2016

Vauvan ravitsemuksen vaikutus immunologisen sietokyvyn syntyyn eli

tarkoituksenmukaiseen reagointiin ruuille

1. Rintaruokinta edistää suoliston optimaalista mikrobiston muodostumista ja suoliston ja puolustusjärjestelmän kypsymistä

2. Kiinteät ruoat: allergeenialtistuksen ajoitus vaikuttaa immunologisen sietokyvyn syntyyn

Helmikuu 2016

Kiinteiden ruokien aloittaminen ja allergioiden riski

• Välttämisruokavalioita suositeltiin aiemmin allergisille ja korkean allergiariskin lapsille

• Lisääntyvää näyttöä varhaisen allergeenialtistuksen hyödyistä etenevistä kohorttitutkimuksista:– allergisoivien ruokien kuten viljojen, kanamunan, kalan,

maapähkinän varhainen aloitus (< 5-12 kk ikää) yhteydessä pienempään astman/allergisen nuhan/ruoka-allergian/allergisen herkistymisen riskiin

– Useissa tutkimuksessa huomioitu käänteinen kausaliteetti ja mahdolliset sekoittavat tekijät hyvin

Helmikuu 2016

Du Toit ym. NEJM 2015

Maapähkinäaltistus (4-10 kk iästä 5 v:een) allergisilla lapsilla, joilla ihottuma/muna-allergia: satunnaistettu koe.

Vaikutus maapähkinäallergiaan: välttäminen altistaa.

Helmikuu 2016

Ruokien lukumäärä 6 kk ja 12 kk iässä ja pysyvän astman riski 5 vuoden ikään mennessä (Nwaru ym. JACI 2014)

.Ruokien lukumäärä Atooppinen astmaHR (95% CI)

6 kk iässä 0-4 ruokaa 5-6 ruokaa 7-8 ruokaa > 8 ruokaa

2.5 (1.0-6.3)2.4 (1.2-4.8)1.5 (0.8-2.6)

1

12 kk iässä 0-7 ruokaa 8-9 ruokaa 10-11 ruokaa > 11 ruokaa

5.2 (2.3-11.4)2.9 (1.6-5.4)1.2 (0.7-2.1)

1

Vakioitu mm. sukupuoleen, sisarusten lkm:ään, eläinkontakteihin 1 elinvuoden aikana, vanhempien astmaan ja allergioihin ja äidin ikään, koulutukseen ja tupakointiin.

Helmikuu 2016

Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan varhain (osuus, %)

Ruuille altistuneet (%) 0-2.9 kk 3-3.9 kk 4-6 kk 6-12 kk

Lehmän maito (äidinmaidonkorvike)

63 9 18 10

Juurekset, peruna 31 48 20 1Hedelmät, marjat 23 44 31 2Viljat 1 6 81 11Liha 0.2 3 85 12

DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI 2014

Helmikuu 2016

Suomalaisten imeväisten ruoankäyttö3 kk 6 kk

Ruoan kulutus ruokaryhmittäin, g/vrk

Imetys +n=1290

Imetys -n=835

Imetys +n=2323

Imetys -n=1570

Maitopohjaiset korvikkeet, muut maitovalmisteet 247 786 141 636

Viljat0.2 1.0 14 19

Liha, kala, muna0.0 0.1 13 17

Ravintorasvat0.3 0.9 2.4 4.2

Kasvikset0.5 1.5 12 12

Juurekset, peruna6.3 12 57 63

Hedelmät, marjat4.0 8.7 47 55

DIPP-tutkimus, julkaisematon havaintoHelmikuu 2016

Imeväisikäisen lapsen ruokaKeskeistä lapsen nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen• Tutustumisruokia monipuolisesti 4-6 kuukauden iässä

vauvan yksilöllinen kehitys huomioidenLapsi harjoittelee perusmakuja ja suun motoriikkaa eri ruoka-aineilla• Sanoitetaan ruokahetkiä lapselle nimeämällä ruokia ja

puhumalla ruuasta Annetaan lapselle sopivaa syömistä perheen aterioilta, jolloin lapsi tutustuu luontevasti perheen ruokamaailmaan• Sormiruoat ja mukin käyttö kehittävät pinsettiotetta ja

harjaannuttavat kädestä syömistä

Helmikuu 2016

Helmikuu 2016

Ohjauksen tueksi• Imetyksestä ja imetyksen eduista kerrotaan jo alkuraskauden

neuvolakäynneillä. • Huomioidaan äitiä ja perhettä yksilöllisesti sekä rohkaistaan äidin

itseluottamuksen vahvistumista ja oikean imetystekniikan löytymistä.

• Äitejä rohkaistaan vähintään 4 kuukautta kestävään täysimetykseen.

• Terveydenhoidon ja kumppanin tuki on hyvin tärkeää imetyksen onnistumiselle

• Perheen kanssa keskustellaan oikea-aikaisesta lapsentahtisesta lisäruokien aloituksesta.

• Tuetaan koko perheen säännöllisen ja terveellisen ateriakulttuurin kehittymistä

Helmikuu 2016

Johtopäätökset• Varhaisella ravitsemuksella pysyviä vaikutuksia koko elämän ajan• Äidinmaidonkorviketta tulisi antaa synnytyssairaalassa vain

lääketieteellisin perustein• Yksilöllinen imetyksen tukeminen turhan korvikkeen välttämiseksi • Lisäruokinta aloitetaan usein tarpeettoman aikaisin jo ennen 4 kk ikää• Allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen altistuminen kiinteille

ruuille maisteluannoksina 4-6 kk iässä tärkeää• Kun koko perhe syö monipuolisesti ja

säännöllisesti imeväisen on helppo tulla mukaan perheen yhteiseen ruokailuun

Helmikuu 2016

Koulutusmateriaali: Syödään yhdessä –ruokasuositukset lapsiperheille 2016• Koonneet: Arja Lyytikäinen/VRN ja Heli Kuusipalo/THL• Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-

Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen

• Lisätietoa – THL: Ruokasuositukset lapsiperheille -aihesivu– Evira: Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeet– Fineli -elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki

Helmikuu 2016