sepelvaltimotautipotilaan ravitsemusohjaus · - dyslipidemiat - diabetes - verenpaine....
TRANSCRIPT
Sepelvaltimotautipotilaan ravitsemusohjaus
22.10.2019
Tiina Kiviluoto
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Hyvinkään sairaala
Ravitsemushoidon merkitys sepelvaltimotaudin hoidossa• Suositusten mukainen ravitsemus
• edistää kuntoutumista
• parantaa lääkehoidon vastetta
• hidastaa ja saattaa jopa ehkäistä taudin etenemistä
• pienentää sepelvaltimotaudin taustalla olevia • veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä
• kohonnutta verenpainetta
• sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuuksia.
• Sydänterveyttä edistävä ravitsemus on oleellinen osa hoitoa myös pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen jälkeen.
Kohti muutosta
• Huomioidaan potilaan muutosvalmius, motivaatio, elämäntilanne
• Kartoitetaan mitkä asiat tarvitsevat vielä parantamista ruokavaliossa• Valitaan potilaan kanssa muutostavoite
• Lähde soveltamaan tavoitetta käytäntöön
• Mahdollisen seuraavan tavoitteen valinta.
Pysyvillä muutoksilla merkitystä
Kokonaisuus ratkaisee
• Päivittäiset ja usein toistuvat valinnat vaikuttavat
-> arjen valinnat kuntoon
• Mikään yksittäinen ruoka-aine ei tee ruokavaliosta huonoa, silloin kun sitä käytetään kohtuudella
Suosituksia
mm.- Lihavuus- Dyslipidemiat- Diabetes- Verenpaine
Ravitsemustekijä Suositus Lisähuomioita
Kova rasvaEnintään 7 % energiasta, enintään ⅓ (33 %) rasvasta
Sisältää sekä tyydyttyneen että transrasvan.
Pehmeä rasva15–30 % energiasta,vähintään ⅔ (67 %) rasvasta.
Sisältää sekä kerta- että monityydyttymättömän rasvan.
•josta monityydyttymätöntä
6–11 % energiasta
•josta omega-3-sarjan rasvahapot
Vähintään 1 % energiasta
Rasva 25–40 % energiasta
Rasvan saanti voi olla jopa 40 % energiasta, kunhan se on pääasiassa pehmeää ja kovan rasvan osuus jää enintään 7 % energiasta.
Kolesteroli Enintään 200 mg päivässäKun kolesteroli on koholla tai on todettu valtimotauti.
RavintokuituVähintään 25 g päivässä naisilla, 35 g miehillä
Luontaisesti runsaskuituiset ruoat eli täysjyväviljavalmisteet, vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät.
SokeriLisättyjen sokereiden1 saanti alle 10 % energiasta
Sokerin käytön rajoittaminen erityisen tärkeää, kun on ylipainoa, diabetes tai veren triglyseridipitoisuus on suurentunut.
SuolaEnintään 5 g päivässä (vastaa 2 g natriumia päivässä)
Sisältää elintarvikkeista tulevan ja ruoanvalmistuksessa lisätyn suolan sekä ruoka-aineista luontaisesti ja joistakin lisäaineista tuleva natriumin.
Alkoholi
Miehet enintään 7–14, naiset enintään 7 ravintola-annosta2 viikossa
Potilailla saattaa olla sairauskohtaisia rajoituksia.
Periaate Käytännössä
Runsaasti vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiäVähintään puoli kiloa eli 5–6 annosta1 päivässä, sisältää sienet
ja palkokasvit, ei sisällä perunaa
Täysjyväviljavalmisteita (leipä, puuro, murot, mysli)
suolattomina ja vähäsuolaisina, vähärasvaisina ja
runsaskuituisina 6–9 annosta2 päivässä energiantarpeesta riippuen
Kohtuullisesti pehmeän rasvan lähteitä
Kasviöljyä ja kasvimargariinia: noin 6 tl margariinia (>60 %
rasvaa) ja 1–2 rkl kasviöljyä tai juoksevaa margariinia päivässä
energiantarpeesta riippuen
Maustamattomia pähkinöitä ja siemeniä noin 2 rkl päivässä
Maitovalmisteet rasvattomina tai vähärasvaisina sekä
kasvipohjaiset3 valmisteet
Yhteensä 5–6 dl päivässä
rasvatonta maitoa tai piimää
vähärasvaisia maitovalmisteita (<1 % rasvaa)
Lisäksi 2–3 viipaletta vähärasvaista (<17 %) tai
kasvirasvapohjaista juustoa (<1,2 % suolaa)
Liha ja lihavalmisteet sekä valmisruoat vähärasvaisina ja
vähäsuolaisina
Lihavalmisteet vähärasvaisina
lihaleikkeleet <4 % rasvaa (suolaa <2 %)
makkarat <12 % rasvaa (suolaa < 1,5 %)
lihat <7 % rasvaa
jauheliha < 10 % rasvaa
Punaista lihaa viikossa enintään 500 grammaa
(kypsentämättömänä 750 g)
Vähärasvaiset ja vähäsuolaiset valmisruoat (<5 % rasvaa, <0,7 %
suolaa)
Säännöllisesti kalaa 2–3 kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen
Vain vähän suolaa
Vähäsuolaiset (vähän natriumia sisältävät) elintarvikkeet,
erityisesti leipä (<0,7 %), pääruoka (<0,7 %) ja juustot (<1,2 %)
Suolaa, suolaa sisältäviä mausteita, liemivalmisteita ja
maustekastikkeita ruoanvalmistuksessa mahdollisimman vähän
Vain vähän sokeriaSokeripitoisia leivonnaisia, makeisia sekä sokeroituja mehuja ja
virvoitusjuomia vain harvoin
Riittävästi juomiaJanojuomaksi vettä tai vähän natriumia sisältävää
kivennäisvettä
Alkoholia enintään kohtuudella
Miehet enintään 1–2, naiset enintään 1 ravintola-
annosta4 päivässä. Ei joka päivä. Kerta-annoksen yläraja miehillä
5, naisilla 4 ravintola-annosta.
Säännöllinen ateriointi ja annosten kohtuullisuus
3–6 tunnin välein hereillä oloaikana
Pääateriat lautasmallia hyödyntäen
Lihavuus
• Aikuisväestö
• Vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa 30-vuotiaista ja sitä vanhemmista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia
• Neljännes aikuisista voidaan luokitella lihaviksi (painoindeksi vähintään 30 kg/m2).
• Lähes joka toinen aikuinen (46 %) oli vyötärölihava.
Lihavuus riski sydän- ja verisuonisairauksille
• Lihavuus on tärkeä sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin riskitekijä.
• Lihavuuden ennaltaehkäisy helpompaa, kuin laihduttaminen
• Jo 5-10 % laihtuminen tuo merkittäviä terveyshyötyjä.
• Ruokavaliossa• ateriarytmin säännöllisyys• annoskokojen kohtuullistaminen• energiatiheyden pienentäminen
• kasvisten, marjojen tai hedelmien käytön lisääminen joka aterialla
• kuidun saannin lisääminen käyttämällä täysjyväviljavalmisteita, palkokasveja, maustamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä
• liiallisen rasvan, sokerin ja vähäkuituisten viljavalmisteiden käytön vähentäminen
• riittävä proteiinin saanti• alkoholin käytön vähentäminen• suolan saannin vähentäminen• janojuomana vesi
Vajaaravitsemus myös tunnistettava! Varsinkin ikääntyneempi väestö
Kasvikset - Vähintään puoli kiloa eli 5–6 annosta päivässä
• FinRavinto 2017 ja sydänterveys• Kasvikset, hedelmät, marjat:
• M: 316 g/vrk
• N: 380 g/vrk.
• Miehistä 14 % ja naisista 22 % saavutti tavoitteen vähintään 500 g/vrk.
• Kuitu: naisista 76 % ja miehistä 67% alittaa suosituksen 25/35 g/vrk.• M: 22 g/vrk ja N: 20 g/vrk
Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry/Teppo Johansson
Mietitään keinoja miten lisätä kasviksia/hedelmiä/marjoja omaanruokavalioon - ruokaan lisättynä- lisukkeena- aamu-/väli-/iltapaloilla
Viljaryhmä
• 6–9 annosta päivässä energiantarpeesta riippuen
• 1 annos: 1,5 dl puuroa/ 1 siivu leipää/ 2-3 rkl mysliä / 1 dl täysjyväriisiä/-makaronia
• suositaan runsaskuituisia vaihtoehtoja• kuitua vähintään 6 %
• Huom! kauran ja ohran beetaglukaanipienentää kolesterolipitoisuutta• vaikuttava annos 3 g beetaglukaania
• esim. 1 lautasellinen kaurapuuroa ja 2 rkl kauraleseitä.
• hyviä lähteitä kauralese, kaurarouhe, ohrasuurimot
6 annosta saat esimerkiksi näin
• 3 dl kaurapuuroa
• 2 siivua täysjyväleipää
• 1 dl ohrasuurimoita
• 2-3 rkl mysliä
Kuitua riittävästi
6 annosta saat esimerkiksi näin
• 3 dl kaurapuuroa
• 2 siivua täysjyväleipää
• 1 dl ohrasuurimoita
• 2-3 rkl mysliä
Jos lisätään vielä- 2 rkl pellavansiemeniä- 2 rkl kauralesekokonaiskuidunsaanti35 g
+ = 26 g kuitua
Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry/Teppo Johansson
RasvaFinRavinto 2017 ja sydänterveysRavinnon rasvan laatu• Tyydyttyneen rasvan saanti runsasta
• Naiset 14,4 E%, Miehet 15,1E% (suositus alle 7 E% jos sv-tauti, alle 10 E%)
• Trans-rasva 0,4 E% • Keskimäärin 1 g/vrk• Ei merkittävä ongelma
• N-3 rasvahapot (naiset 1,7 E%, miehet 1,6 E%; suositus vähintään 1 E%)
• Kolesteroli: naiset 231 mg/vrk, miehet 299 mg/vrk
Kova rasva
Enintään 7 %
energiasta, enintään ⅓
(33 %) rasvasta
Sisältää sekä
tyydyttyneen että
transrasvan.
Pehmeä rasva
15–30 % energiasta,
vähintään ⅔ (67 %)
rasvasta.
Sisältää sekä kerta- että
monityydyttymättömän
rasvan.
josta
monityydyttymätö
ntä 6–11 % energiasta
josta omega-3-
sarjan rasvahapot
Vähintään 1 %
energiasta
Rasva 25–40 % energiasta
Rasvan saanti voi olla
jopa 40 % energiasta,
kunhan se on
pääasiassa pehmeää ja
kovan rasvan osuus jää
enintään 7 %
energiasta.
Kolesteroli
Enintään 200 mg
päivässä
Kun kolesteroli on
koholla tai on todettu
valtimotauti.
Lisää pehmeää rasvaa, vähennä kovaa rasvaa
Kuvat: sydänliitto, ammattilaisnetti
Aamupala-esimerkki
Aamupala perus Aamupala sydän Samalla energiatasolla
2 dl turkkilainein jogurtti 2 dl rasvaton maustamaton jogurtti
2 dl rasvaton maustamaton jogurtti
2 rkl mysliä 2 rkl mysliä 2 rkl mysliä
15 g saksanpähkinää 15 g saksanpähkinää 42 g saksanpähkinää
1 siivu ruisleipää 1 siivu ruisleipää 1 siivu ruisleipää
1 tl voi-öljyseos 75 % 1 tl 60 % margariini 1 tl 60 % margariini
1 siivu juustoa (30 % rasvaa)
1 siivu juustoa (15%) 1 siivu juustoa (15%)
Energia: 556 kcalRasva: 38,3 g, SAFA 18,7 g
Energia: 357 kcalRasva: 15,5 g, SAFA 2,8 g
Energia: 536 kcalRasva: 33,1 g, SAFA 4,5 g
Myytti: ” voita sen olla pitää” ” margariinit ovat myrkkyä?” ” Margariineissa on trans rasvoja”-
• Voi : • Ainesosaluettelo:
Pastöroitu kerma* ja suola
• 100g: • Energia: 727 kcal
• Rasva: 81 g
• SAFA: 53 g
• PUFA: 3 g
• MUFA: 19 g
• TRANS: 2 g
• Kasvirasvalevite 70%
• Ainesosaluettelo: Rypsiöljy (48 %), vesi,
kasvirasvat (SG-palmu**, kookos), emulgointiaineet (E471 ja E472c kasvirasvasta), suola (0,7 %), aromi, A- ja D2-vitamiini, väri (beta-karoteeni)**Kestävän kehityksen mukaisesti tuotettua ja sertifioitua palmuöljyä
• E471 = rasvahappojen mono- ja diglyseridit
• E 472c = Rasvahappojen mono- ja diglyseridien sitruunahappoesterit
• 100g: • Energia: 619 kcal
• Rasva: 70 g
• SAFA: 21 g
• PUFA: 16 g
• MUFA: 31 g
• TRANS: 0 g
Palmuöljystä• Palmuöljy on kovaa tyydyttynyttä
rasvaa
• Sen osuus on suhteellisen pieni rasia-ja pullomargariineissa – suuri leivontamargariineissa
• Sen sijaan palmuöljyä, voita tai kookosöljyä sisältävien leivonnaisten, keksien ym. käyttöä kannattaa rajoittaa.
• Evira:ssa menossa riskinarviointiprojekti elintarvikkeiden vierasaineista: siinä arvioidaan myös palmuöljyn vierasaineet. Tulokset pitäisi tulla tämän vuoden aikana.
kaurapohja (vesi, kaura 9,3%), rypsiöljy, emulgointiaine(E472e), happamuudensäätöaine (sitruunahappo, natriumsitraatti), sakeuttamisaine (ksantaanikumi).E472e - Rasvahappojen mono- ja diglyseridien mono-ja diasetyyliviinihappoesterit
Ei palmuöljyä
Vertailua 100g tuotetta kohden Ruoka-aine Energia kcal Rasvamäärä g SAFA g MUFA g PUFA g OMEGA
6/Omega 3 g
Becel 60 % 530 60 10 16 29 24/5
Avokado 198 19 3 13 2 1/0
Rypsiöljy 884 100 6 58 33 22/11
Oliiviöljy 884 100 14 68 11 10/1
Saksanpähkinä 664 65 6 9 47 39/9
Kookosöljy 884 kcal 100 86,5 5,8 1,8 1,8/0
Kolesteroli - Enintään 200 mg päivässä(Kun kolesteroli on koholla tai on todettu valtimotauti)
• Finravinto 2017: Kolesteroli: naiset 231 mg/vrk, miehet 299 mg/vrk• Perintötekijöistä johtuen noin kolmasosalla suomalaisista ravinnon
kolesteroli imeytyy tavallista tehokkaammin ja voi suurentaa herkästi veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta.
• Raaka-ainetasolla miesten merkittävin kolesterolin lähde oli liha, naisilla kananmunat.
• Olennaista tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja korvaaminen tyydyttymättömillä rasvoilla
• Kolesterolin lähteitä mm:• Kananmuna, mäti, maksa, voi, ravut
• 1 kpl kananmuna= 215 mg kolesterolia
• 3-4 kananmunaa/vko
Omega-3 lisät/ kalaöljyvalmisteet
• Säännöllisesti kalaa, vähintään 2-4 krt/vko syövillä sepelvaltimotautikuoleman riski on n. 25-30 % pienempi kuin niillä, jotka syövät kalaa vain harvoin tai eivät lainkaan.
• Ei ole riittävästi näyttöä siitä, että kalaöljyvalmisteet toisivat terveyshyötyä olipa sitten kyseessä terve ihminen tai sydänpotilas. • Ei tiedetä voidaanko kalan myönteisiä vaikutuksia korvata omega-3
rasvahappoja (EPA, DHA) sisältävillä ravintolisillä
• Jos ei pysty syömään kalaa -> riittävä alfalinoleenihapon saannista huolehtiminen.
Suola – suositus alle 5 g/vrk
FinRavinto 2017 ja sydänterveys
• Suolan saanti runsasta:• Miehet 9,5 g/vrk, naiset 6,9 g/vrk
(suositus alle 5 g/vrk)
• Suola kertyy lisäämättäkin:• Leipä
• Leivänpäälliset• levitteet
• leikkeleet ja makkarat
• juustot
• Valmisruoat
• Mausteet ja kastikkeet
• Säilykkeet
• Naposteltavat
Kuva: Sydänliitto, ammattilaisnetti
Vähemmän suolaa: Mikä neuvoksi?
• valitaan suolattomia ja vähäsuolaisia elintarvikkeita ja käytetään suolaa mahdollisimman vähän ruoanvalmistuksessa.
Elintarvike
”Voimakassuo
lainen” ja
”Lisätty paljon
suolaa”,
suolaa yli g/10
0 g
”Vähennetty
suolaa” jos 25
%
vähemmän”1,
suolaa enintää
n g/100 g
Sydänmerkin
rajat (Na
laskettu
suolaksi2),
suolaa enintää
n g/100 g
Pehmeä leipä 1,1 0,8 0,7
Näkkileipä ja hapankorput
1,4 1,1 1,2
Juustot 1,4 1,1 1,2
Makkarat 2,0 1,5 1,5
Muut leikkeleinä käyt. lihavalmisteet
2,2 1,7 2,0
Aamiaisviljavalmisteet
1,4 1,1 1,0
Kalavalmisteet 2,0 1,5 1,4
Valmisruoat (esim. makaronilaatikko)
1,2 0,9 0,75
Napostelutuotteet
1,4 1,1 -
Leipä
• Jos syöt 6 siivua leipää päivässä suolaista voileipää, saat jo n. 7 g suolaa pelkästä leivästä.
• Jos syöt saman verran vähäsuolaista voileipää suolaa tulee n. 3 g.
Suolaisempi voileipä Vähäsuolaisempi voileipä
Viipale normaalisuolaista (1,2%) ruisleipää
Viipale vähäsuolaista (0,7%) ruisleipää
1 tl voimakassuolaista (1,8%) kasvirasvalevitettä 1 tl vähäsuolaista (0,9%) margariinia
10 g normaalisuolaista meetvurstia (3,6%) 10 g kalkkunaleikkele (1,9%)
10 g suolakurkkua 10 g tuoretta kurkkua
Suolaa yhteensä: 1,11 g Suolaa yhteensä 0,45 g
Suola ja mausteet
Pippuriseos20 % suolaa
Aromisuola60 % suolaa
Broilerimauste45 % suolaa
Tuote Suolapitoisuus, %
Ruokasuola 99,8
Merisuola 98,6
Himalajan suola, ruususuola 96–97
Yrttisuola (Herbamare) 94
Yrttisuola (Meira) 85
Maustesuola (Knorr Aromat) 57
Mineraalisuola (Pansuola) 57
Aromisuola (Meira) 55
Mineraalisuola (Seltin) 50
Yrttisuola (Pan) 34
Jodioitu mineraalisuola (Jozo) 30
Maustaminen
• Makuaisti huono suolamittari – mittaa aina!
• Ruoan päälle ripoteltu suola maistuu voimakkaammin
• Happamat ja voimakkaat mausteet suolan korvikkeena
Lakritsi ja salmiakki
• Salmiakki ja lakritsi sisältävät glykyrritsiinihappoa n. 0,2 %.
• Voi nostaa verenpainetta ja aiheuttaa hypokalemiaa
• N. 400 mg glykyrritsiiniä (n. 200 g lakritsia) päivässä säännöllisesti käytettynä nostaa verenpainetta ja alentaa kaliumtasoa.
• Geneettisesti herkillä vaikutus tulee esille jo satunnaisista ja pienemmistä määristä lakritsiuutetta sisältäviä tuotteita.
• Yhdysvaltain elintarvike ja lääkevirasta FDA:n mukaan lakritsituotteiden syöminen 40-50 g päivässä vähintään kahden viikon ajan lisää sydämen rytmihäiriöitä erityisesti yli 40 vuotiailla miehillä.
• Henkilöt joilla kohonnut verenpaine tai sydänsairaus on hyvä suhtautua lakritsiin varovaisemmin.
• Henkilöt joilla hypokalemiataipumus, syytä välttää lakritsiuutetta sisältäviä tuotteita.
Lisätty sokeri alle 10 E%
• Lisättyihin sokereihin kuuluvat sakkaroosi, fruktoosi, tärkkelysperäiset makeuttajat (esim. glukoosisiirappi) ja muut niiden kaltaiset sokerivalmisteet, joita käytetään sellaisenaan tai lisätään elintarvikkeisiin valmistuksen yhteydessä
• Sakkaroosi: naisista 32 % ja miehistä 22 % ylittää suosituksen ylärajan (10 E%) (Finravinto 2017)
• Lisätyn sokerin enimmäismäärä eli alle 10 % energiasta on• 1800 kcal:n energiatasolla 45 grammaa • 2400 kcal:n energiatasolla 60 grammaa.
• Tämä määrä kertyy helposti muutamasta sokeria sisältävästä elintarvikkeesta: • 50 g sokeria: esim. 2 dl sokerillista jogurttia ja 1 rasia (39g) kurkkupastilleja (sokerilla
makeutettu).
Hedelmien sokeri?
• Hedelmiä ja marjoja sellaisenaan ei tarvitse välttää niiden sisältämien sokereiden vuoksi. • Sama koskee maidon laktoosia (paitsi laktoosi-intolerantit).
• Jos potilaalla myös diabetes• annoskoko – kourallinen kerralla
• Esim. 3 aterialla/vrk
Alkoholi
• Miehet enintään 1–2, naiset enintään 1 ravintola-annosta päivässä.
• Kerta-annoksen yläraja miehillä 5, naisilla 4 ravintola-annosta.
• Säännöllinen, määrältään suosituksen ylittävä alkoholin käyttö kohottaa verenpainetta ja lisää aivoverenvuodon ja -infarktin vaaraa.
• Runsas alkoholinkulutus suurentaa myös veren triglyseridipitoisuutta, altistaa lihomiselle sekä lisää maksa- ja aivosairauksia.
• Nykytiedon mukaan kohtuullinen alkoholin käyttö ei vähennä sydän-ja verisuontautien vaaraa.
Punainen liha (nauta, sika, lammas)
• Finravinto 2017: Punainen ja prosessoitu liha: Miehet 762 g/vko, naiset 392 g/vko
• Suositus punaista lihaa enintään 500 g/vko (kypsentämättömänä 750 g.• N. 3 liha-ateriaa ja 7 viipaletta täyslihaleikkelettä/vko
• Suositeltavia vaihtoehtoja punaisen lihan sijaan:• Kasvisproteiinin lähteitä
• Kalaa ja siipikarjan lihaa
Syömisen iloa Kiitos.