ec.europa.eu/invest-eu | #investEU MAHDOLLISUUKSIA AVAUTUU TÄSTÄ.#investEU

TULEVAISUUTEEN INVESTOIDEN.SUOMI

MAHDOLLISUUKSIA AVAUTUU TÄSTÄ.#investEU

2 ec.europa.eu/invest-eu | #investEU

TUTUSTU TARINOIHIN EU-INVESTOINTIEN TAKANA

Euroopan unioni pyrkii elvyttämään investointeja ja kasvua tukemalla ihmisiä, ideoita ja visioita eri puolilla EurooppaaEuroopan unioni merkitsee mahdollisuuksia, jotka tuovat todellisia etuja ja vaikuttavat paikallisella tasolla. Kasvun, työpaikkojen ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla Euroopassa on yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. Investoimalla ihmisten ideoihin ja visioihin EU poistaa esteitä ja luo suotuisat olosuhteet kehitykselle ja modernisoinnille koko mantereella. EU tukee eurooppalaisten edelläkävijyyttä ja yrittäjyyshenkeä avaamalla ovia ja antamalla ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa omia innovatiivisia hankkeitaan.

Eurooppalaiset ovat jo kehittäneet uudenlaisia ideoita koulutuksen parantamiseen, terveydenhuollon modernisointiin ja liikenneinfrastruktuurin muuttamiseen ympäristöystävällisemmäksi sekä lukuisille muille aloille. EU on tarjoamansa tuen avulla auttanut yksittäisiä hankkeita pääsemään vauhtiin. Jos tärkeät hankkeet eivät saa rahoitusta sijoittajien riskihaluttomuuden vuoksi, EU auttaa takaamalla lainoja tai tarjoamalla rahoitusta hankkeille, joilla on menestyspotentiaalia.

Kun ammattisukeltaja keksi ja myöhemmin patentoi laitteen, jolla voidaan ottaa talteen energiaa aaltojen merenpohjaan aiheuttamasta syöksyaaltoilmiöstä, EU auttoi häntä jalostamaan edelleen mullistavaa innovaatiotaan. EU:n rahoitus nosti tämän uusiutuvan energian tuotantomuodon kehityksen aivan uudelle tasolle ja sai muut merkittävät sijoittajat ottamaan uuden keksinnön vakavasti.

EU:n rahoitus ei tarkoita ainoastaan taloudellista tukea hankkeille. Hankkeiden toteuttajat saavat myös käytännön koulutusta ja asiantuntija-apua. Näin varmistetaan, että hankkeet tuottavat todellista lisäarvoa ihmisille ja heidän yhteisöilleen. Tulokset siirtyvät käytäntöön osaamisen jakamisen ja tutkimuslaitosten, energiatehokkaiden rakennusten tai älykkäiden liikkuvuusratkaisujen kautta. Tämä kaikki johtaa kestävämpään kehitykseen Euroopan eri kaupungeissa ja alueilla.

Olipa kyseessä pienviljelijän auttaminen Lapin yrttien jalostamisessa vientikelpoisiksi

superfoodeiksi, tutkijan auttaminen syventämään ymmärrystään kestomuovien ominaisuuksista, kaivosalan pienten palveluyritysten kasvun tukeminen, media-alan avoimet innovointialustat tai sosiaalivaikutteiset joukkovelkakirjalainat, joiden avulla yksityistä rahoitusta saadaan kanavoitua maahanmuuttajien työllistämiseen, tai alle 30-vuotiaille tarjottava henkilökohtainen elämänhallinnan neuvonta, EU:n rahoitus antaa lisäpotkua hankkeille, jotka tuottavat monenlaista hyvää paikallistasolla.

Vain osa näistä tarinoista on löytänyt tiensä tämän esitteen sivuille. Kun hieman tarkemmin katsoo nykymaailmaa, EU:n investoinnit ratkovat ongelmia ja vievät kehitystä eteenpäin hyvin monella elämän saralla.

KOHTAAMO

TACTOTEK

ARCTIC BUSINESS CONCEPT

ARCTIC WARRIORS

ChemSAR

MEDAIA

MALL OF TRIPLA SIB

WaveRollermySMARTLife

DiveSMART Baltic

Triplasti isompi kauppakeskus

MALL OF TRIPLA HELSINKI

5

Energiatehokas ja ympäristöystävällinen rakennushanke Helsingin sydämessä valikoitui EU:n strategisten investointien rahaston osarahoituskohteeksi. Triplan kauppakeskus saa kolmanneksen 600 miljoonan euron rahoituksestaan EU:lta.

Energiatehokas, ympäristöystävällinen ja valtava kooltaan – vanhan Pasilan rautatieaseman paikalle nouseva rakennusrypäs Tripla on kaikkea tätä ja luultavasti vielä kolme kertaa enemmän. Triplan uusi kauppakeskus, Mall of Tripla, herättää ehkä eniten odotuksia.

Pelkästään Mall of Triplan eli kauppakeskuksen osuus uuden nollaenergiarakennuksen kustannuksista on yli 600 miljoonaa euroa. Siitä kolmasosa on rahoitettu Euroopan strategisten investointien eli ESIR-rahaston tuella.

Vanha Pasilan asema ja sen ympäristö ovat jo hyvän aikaa olleet jättimäisenä rakennustyömaana kasvavan Helsingin

sydämessä. Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen pitää Triplan rakennusprojektia hyvänä esimerkkinä siitä, miten Euroopan strategisten investointien rahastosta myönnetty rahoitus saa yksityistä rahaa liikkeelle. Katainen muistuttaa, että suuryritysten lisäksi pääomainvestointeja voivat hakea myös pienet ja keskisuuret yritykset.

”Euroopan investointipankki on toiminut Suomessa monien suurhankkeiden vauhdittajana. Innovaatiovetoiset, mittavat rakennushankkeet tyypillisesti tarvitsevat aika paljon pääomia eikä niitä aina ole markkinoilta saatavissa”, Katainen lisää.

EU-rahoituksen ansiosta kauppakeskuksen rakentaminen on myös enemmän kuin aikataulussaan. ”Triplaan valmistuu vaiheittain vuosina 2019–2021 liiketilojen määrällä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus, toimistoja, asuntoja ja hotelli sekä Pasilan uusi rautatieasema. Alueesta tulee Helsingin toinen keskusta”, luettelee Tapio Salo, Triplan hankejohtaja.

”Yli puoli miljoonaa asukasta saavuttaa alueen kymmenessä minuutissa. Jokainen pääkaupunkiseudun juna pysähtyy Triplassa sijaitsevalla rautatieasemalla”, Salo jatkaa. Salo kertoo, että rakennuksen kokonaislaajuus on 350 000 kerrosneliötä, 7 000 työpaikkaa, 250 liiketilaa ja yli 400 hotellihuonetta.

”Erityisen innovatiivisen Triplasta tekee se, että siitä tulee lähes nollaenergiarakennus, jossa hyödynnetään monipuolisesti uusia kierrätys-, vedenkäsittely- ja jätteenkäsittelyratkaisuja”, Salo selittää. ”Rakennuksen suunnittelussa on panostettu erityisesti ympäristöystävällisyyteen ja rakentamisessa noudatetaan lähes nollaenergiarakentamisen periaatteita.”

”Tripla on uudentyyppinen hybridirakennushanke. Se tarkoittaa, että yhdelle tontille rakennetaan kerroksellisesti kauppa- ja pysäköintitiloja, toimisto- ja asuintiloja sekä joukkoliikenteen keskus”, Salo toteaa.

Nuoret kehuvat OhjaamoaOhjaamo on uudenlainen, alle 30-vuotiaiden virallinen palvelupiste, joka siirtyy tarvittaessa sinne, missä nuoret ovat – tapahtumiin, kirjastoihin, kauppakeskuksiin. Ohjaamot toteuttaa erityinen nuorten ohjaukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn keskittyvä Kohtaamo-hanke, joka saa tukea Euroopan sosiaalirahastolta. Ohjaamojen toiminta-alueella asuu noin 60 prosenttia Suomen 16–29-vuotiaista.

Espoolainen 23-vuotias Jenny hihkuu ilosta. Hän on juuri saanut toivomansa työpaikan kaupasta oltuaan kahdeksan kuukautta työttömänä. ”Ilman Ohjaamon apua CV:n ja hakemuksen laatimisessa, en usko, että olisin onnistunut”, hän pohtii. ”Ohjaajani sanoi koko ajan, että ’kyllä sinä pääset töihin, usko siihen’”, Jenny sanoo.

”Ohjaamo on alle 30-vuotiaille tarkoitettu palvelupiste, jossa nuoret voivat hoitaa työnhaku-, koulutus- ja asuntoasioitaan yhdessä ja samassa paikassa. Aikaa ei välttämättä tarvitse varata vaan Ohjaamoon voi vain kävellä sisään”, kertoo projektipäällikkö Arja Räisänen Jokilaaksojen Ohjaamosta, Oulusta.

”Nuorten näkökulmasta heille kuuluvat oppilaanohjaus-, työ- ja sosiaalipalvelut olivat aiemmin hyvin sirpaleinen kokonaisuus. Nuorisotyöttömyys ja nuorten lisääntynyt vaara syrjäytyä saivat viranomaiset kokoamaan palvelut yhteen”, Räisänen kertoo.

Uusissa neuvontapisteissä nuoret ovat

halunneet keskustella etenkin työhön, koulutukseen ja omaan talouteen liittyvistä asioistaan. Räisäsen mukaan puheena ovat usein myös sosiaali- ja terveyspuolen asiat, kuten hyvinvointi ja terveys, asuminen, vapaa-aika, ihmissuhteet ja päihteet.

”Mukana Ohjaamossa ovat sosiaalityö, etsivä nuorisotyö, oppilaitosten opinto-ohjaus, TE-toimistot, työpajat, työhön valmennus ja muuta työtoimintaa, terveyspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, KELA:n palvelut sekä järjestöjen palveluita”, Räisänen luettelee.

Ohjaamot toteuttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä Kohtaamo-hanke, joka saa toimintaansa tukea Euroopan sosiaalirahastolta.

Ohjaamot ovat tuttu näky myös erilaisissa nuorten tapahtumissa ja messuteltoilla. Ohjaamojen toiminta-ajatukseen kuuluu oleellisesti, että ohjaajat menevät sinne, missä nuoret viettävät aikaa: oppilaitoksiin, kauppakeskuksiin, kirjastoihin ja työpajoihin. ”Välillä ollaan turneella koko viikko”, kertoo Räisänen.

Espoolainen Jenny ei ole suinkaan ainoa, joka kehuu Ohjaamon toimintaa. Kyselytutkimuksessa 92 prosenttia kyselyyn vastanneista koki saaneensa Ohjaamosta tarvitsemaansa tietoa tai tukea sekä saaneensa kuuntelijan omille ajatuksilleen ja toiveilleen.Valtaosa vastaajista antoi Ohjaamolle kiitettävän arvosanan.

Helsinki haluaa hiilineutraaliksi Uskaltaisitko sinä astua robottibussin kyytiin? Aika moni helsinkiläinen jo uskaltaa, kun sellainen eteen tulee. Automaattibussikokeilu on osa Euroopan komission rahoittamaa hanketta, joka pyrkii tekemään Helsingistä hiilineutraalin, pieni askel kerrallaan.

”Älykäs minibussi aistii sensoreilla ympäristöään ja huomioi muut tienkäyttäjät”, kertoo Timo Ruohomäki Forum Viriumista. Forum Virium on Helsingin kaupunkikonserniin kuuluva osakeyhtiö, joka kehittää uusia digitaalisia palveluja yritysten, kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa. Yhtiöllä on tietenkin sormensa pelissä myös robottibussikokeilussa.

”Robottibussi tarjoaa vaivattoman ja turvallisen kyydin kaikille, liikuntarajoitteisia tai lastenvaunujen kanssa matkustavia unohtamatta”, Ruohomäki jatkaa. Hän kertoo, että automaattibussin pitkäaikaiskokeilun aikana tutkitaan uusia teknologioita, joilla voidaan vähentää joukkoliikenteen päästöjä ja kustannuksia. ”Samalla selvitetään matkustajien suhtautumista ilman kuljettajaa tapahtuvaan liikennöintiin.”

Kaupungit tuottavat 70 prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Helsinki on ottamassa yhdessä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa suuria askeleita tehdäkseen kaupungista hiilineutraalin. Tätä tavoitetta

tukee Euroopan laajuinen mySMARTLife-hanke, jossa muun muassa kokeillaan päästötöntä sähkörobottibussia ja testataan älykästä energiansäästöä asumisessa.

MySMARTLife-hanke keskittyy ratkaisuihin, joilla kaupunkien hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää, alue alueelta ja pieni askel kerrallaan. Hanke tähtää erityisesti uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen asumisen ja liikenteen energiankäytössä, jotta kaupungeista voisi tulla ympäristöystävällisempiä kuin mitä ne tällä hetkellä ovat.

Helsingissä mySMARTLife-hankkeen toimiin voi törmätä muun muassa Kalasatamassa, Merihaassa ja Viikissä. Sähköauton käyttöpilotti toimii Suvilahdessa, Merihaan kerrostaloissa taas pyritään vähentämään lämmityksen ja jäähdytyksen energiahukkaa.

”Hankkeen kokeiluissa voidaan saavuttaa jopa 10–20 prosentin energiansäästö ja nopeuttaa parhaiden ratkaisujen pääsyä markkinoille. Helsingissä testattuja ratkaisuja on mahdollista hyödyntää muissa kaupungeissa Suomessa sekä maailmalla”, Ruohomäki muistuttaa.

MySMARTLife on osa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaa. Euroopan komissio on myöntänyt vuosina 2017–2022 Helsingissä toteutettavalle hankkeelle 5,6 miljoonan euron rahoituksen.

7

mySMARTLife HELSINKI, NANTES, HAMPURIVALTAKUNNALLINENKOHTAAMO

9

Salaisuus pinnan allaEuroopan investointipankki sijoitti vuonna 2016 yli 10 miljoonaa euroa suomalaisen AW-Energyn aaltoenergiaa hyödyntävään teknologiasovellukseen, WaveRolleriin. Idea aaltojen pinnanalaisen liike-energian valjastamisesta energiantuotantoon syntyi erään ammattisukeltajan mielessä jo vuonna 1993.

Ammattisukeltaja Rauno Koivusaari oli tutkimassa keskiaikaista laivan hylkyä Suomenlahdella Porkkalan edustalla vuonna 1993. Hänen huomionsa kiinnittyi hylyn lastioveen, joka heilui edestakaisin pinnan alaisen aallokon liikkeestä. ”Tuohon jos saisi liitettyä voimalaitoksen, niin energiaa riittäisi hamaan ikuisuuteen”, hän pohti.

Ajatus ei jättänyt merenalaisen aallokon tuntijaa rauhaan. Hän kertoi mietteistään viimein sukeltajaoppilaalleen, nuorelle insinööriopiskelijalle John Liljelundille, joka innostui testailemaan ideaa. ”Vuonna 2000 roudasimme luotsisaarelle tarvikkeita ja rakensimme koelaitteita. Hankimme patentit ja lähdimme esittelemään ideaa alan asiantuntijoille”, Liljelund kertaa.

Miesten testailun tuloksena syntynyt laite, WaveRoller, on tänä päivänä yksi lupaavimmista sovelluksista aaltoenergiavarantojen hyödyntämiseksi ja merkittävimpiä uusiutuvan energiantuotannon läpimurtoja koko maailmassa.

”WaveRoller on meren pohjassa, lähellä rantaa toimiva aaltovoimala. Siinä ilmiö, jota kutsutaan vellonnaksi, liikuttaa tehotuotantojärjestelmään liitettyä, pohjaan saranoitua levyä. Sähköä tuotetaan laitteessa olevalla generaattorilla, josta se johdetaan kaapelia pitkin rantaan. Prosessi on täysin päästötön”, Liljelund selittää insinöörin tarkkuudella.

Merten energiavarat ovat valtavat. Kansainvälinen energiajärjestö IEA päätteli jo joitakin vuosia sitten, että kymmenen prosenttia maailman sähköstä voitaisiin tuottaa aaltovoimalla.

Koivusaaren ja Liljelundin idean kaupallistamista siivittää Euroopan investointipankin tuki. ”Euroopan investointipankin mukaantulo yrityksemme kehittämiseen yli 10 miljoonan investoinnilla oli valtava juttu”, Liljelund iloitsee. ”Koko alan uskottavuus nousi heti ihan uudelle tasolle”, hän iloitsee.

Alkuperäisen idean isä, sukeltaja Rauno Koivusaari on yhä mukana WaveRollerin tuotekehittelyssä – ja jälleen pintaa syvemmällä. ”Portugalin rannikolle perustamamme koevoimala on onnistuneesti tuottanut sähköä paikalliseen verkkoon. Kyseessä on kuitenkin koevoimala, joten pinnanalaisia huoltotöitä on vielä paljon”, kertoo Koivusaari. ”Minun tehtäväni on ollut hommata sukeltajat ja meressä tehtäviin töihin soveltuva ammattiosaaminen paikalle.” ©

Vald

emar

Lin

dekr

antz

, Sw

edis

h Co

ast G

uard

Olemme kaikki samassa veneessäEU:n pääosin rahoittama DiveSMART Baltic -pro-jekti syntyi tarpeesta tiivistää Itämerellä työsken-televien pelastussukeltajien yhteistyötä. Minkään maan sukeltajat eivät yksin pystyisi pelastamaan tuhansia ihmisiä veden varasta, jos suuri risteilijä-alus joutuisi onnettomuuteen Itämerellä. Yhteistyö-projektia johtaa Ruotsin rannikkovartiosto. Suomen rajavartiolaitos toimii yhtenä sen kumppaneista.

”Merellisessä suuronnettomuudessa pelas-tustoimien ensimmäiset tunnit ovat kaikkein tärkeimmät ja jokainen uhrien etsintä- ja pelas-tustyössä säästetty minuutti säästää ihmishen-kiä”, kertoo DiveSMART Baltic -projektin johtaja Jonas Westerberg.

Westerberg selittää mielellään, miksi pelastus-sukeltajien kaikista Itämeren valtioista on hyvä tehdä yhteistyötä: ”kun tuhansia matkustajia kuljettava risteilijä joutuu merihätään, täytyy pelastusoperaation olla ennen kaikkea erittäin hyvin koordinoitu”, hän sanoo. ”Pelastettavia voi olla loukussa aluksen sisällä ja kadonneita samaan aikaan ajelehtimassa meren armoilla.”

Tällainen oli tilanne esimerkiksi silloin, kun jät-timäinen risteilijäalus Costa Concordia vuonna 2012 ajoi karille Italian edustalla. Alus kellahti toiselle kyljelleen ja vajosi puoliksi merenpin-nan alle. Laivalla oli onnettomuushetkellä yli 4 000 ihmistä ja 2 000 tonnia polttoainetta, ja se oli pelastustoimien aikana vaarassa upota kokonaan. Laivan evakuointiin tuhraantui kuusi

tuntia, ja 32 ihmistä kuoli.

”Tuo onnettomuus herätti viranomaiset ja pelas-tussukeltajat Ruotsissa”, kertoo Westerberg. Costa Concordian onnettomuuden jälkeen he kartoittivat Ruotsin pelastussukeltamisen valmiutta. ”Valmius osoittautui puutteelliseksi”, sanoo Westerberg.

”Harvalla maalla on yksinään tarvittava määrä sukeltajia. Jättionnettomuuden sattuessa on tehtävä yhteistyötä naapurimaiden kesken. Silloin me kaikki olemme niin sanotusti samassa veneessä”, selittää Westerberg. Itämerellä työs-kentelee yhteensä noin 2 500 ammattisukeltajaa, joiden ammattimaisen yhteistyön kehittämiseen DiveSMART Baltic -projekti perustettiin.

Yhteistyöprojekti parantaa viranomaisten ja pelastussukeltajien koordinaatiota ja yhteistä valmiutta tehokkaaseen meripelastukseen onnettomuuksissa. Itämerellä on tapahtunut useita onnettomuuksia, joissa on tarvittu pelas-tussukeltajia, ja oletettavasti tapahtuu vastakin. Muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän ja meriliikenteen kasvu lisäävät riskejä.

Projektin 2,8 miljoonan euron rahoitus tulee 80-prosenttisesti EU:lta. ”Panostuksesta hyötyvät merellisen turvallisuuden viranomais- ja asian-tuntijaorganisaatiot viidessä Itämeren valtiossa ja kaikki Itämerellä laivakyydillä kulkevat ihmiset”, Westerberg summaa.

RUOTSI, SUOMI, VIRO, LIETTUA, PUOLADiveSMART Baltic PORTUGALI, SUOMIWaveRoller

ChemSAR

11

Kemikaalionnettomuus Itämerellä – miten toimitaan?Kun vaarallisia aineita sisältävä suuronnettomuus tapahtuu merellä, on saumaton yhteistyö eri maiden viranomaisten kesken välttämätöntä. Rahoituksensa pääosin EU:lta saava ChemSAR-hanke keskittyy juuri tämän yhteistyön kehittämi-seen. Yhteensä 2,4 miljoonan euron hankkeessa on mukana yhdeksän partneria viidestä Itämeren alueen maasta.

Eräänä kesäkuisena päivänä M/S Regal Star -laivan kapteeni on tukalassa tilanteessa. Laiva on matkalla Tallinnasta Kapellskäriin, kun hälytysjärjestelmä ilmoittaa myrkyllisestä kaasuvuodosta autokannella, minkä jälkeen sähköt katkea-vat koko aluksella. Osa miehistöstä loukkaantuu vakavasti heidän yrittäessään tukkia kaasuvuotoa.

Kaikeksi onneksi kyseessä on vain Itämeren meripelastusvi-ranomaisten yhteisharjoitus.

Mutta entäpä, jos tilanne olisi ollut todellinen: mille Itämeren maalle päävastuu ihmishenkien ja ympäristön pe-lastamisesta kemikaaleilta ja vaarallisilta aineilta kulloinkin kuuluu? Kuka tekee ja mitä? Miten vaaratilanne saadaan mahdollisimman nopeasti hallintaan?

”Itämerellä kuljetetaan valtavia määriä kemikaaleja, mutta alueen maiden viranomaisilta ovat puuttuneet yhtenäiset toimintamallit, joita soveltaa vaarallisia aineita sisältävissä merionnettomuuksissa”, kertoo projektikoordinaattori Kirsi Laitio, yksi Itämerellä toimivan ChemSAR-kemikaalimeripe-lastushankkeen koordinaattoreista.

”Merelliset suuronnettomuudet vaativat lähes aina usean

eri maan meripelastushenkilöstöä, joten yhteneväisillä kansainvälisillä käytännöillä ja tietotaidoilla on iso merkitys pelastusoperaatioissa”, Laitio jatkaa.

Nelivuotinen ChemSAR-hanke keskittyy juuri tämän yhteis-työn kehittämiseen. Hankkeen 2,4 miljoonan euron rahoitus tulee pääosin EU:n Itämeren alueen rakennerahastosta.

”Yhdessä harjoitteleminen on tärkeää myös, jotta opimme käyttämään rajallista pelastuskalustoa tehokkaasti ja ennaltaeh-käisemään laajamittaisia ympäristövahinkoja”, hän muistuttaa.

Harjoituspäivän pelastustehtävä on visainen ja ilmeet pöydän ääressä, karttojen ja mallinnusten parissa, ovat va-kavia. Paikalla on poliisi-, rajavartio- ja pelastusviranomaisia yhteensä viidestä Itämeren maasta sekä kemiallisiin aineisiin perehtyneitä asiantuntijoita. Harjoitukseen osallistuu lisäksi arvioijia ja tarkkailijoita toisista hankkeista.

”Haluamme jakaa tietoa mahdollisimman laajalle”, kertoo Ossi Westilä, joka toimii harjoituksen moderaattorina.

Harjoituksen ensimmäisessä osassa sovitaan, että kaikki noudattavat hankkeessa tähän mennessä luotuja yhteisiä toimintatapoja. Se ei aluksi kuitenkaan onnistu kovin hyvin.

”Ensimmäisen tehtävän takkuilusta oli se hyöty, että seuraa-vassa tehtävässä osallistujat ottivat yhteiset toimintamallit paljon paremmin huomioon”, summaa Westilä harjoituk-sen päätteeksi. ”Pelastusoperaatio sujui huomattavasti tehokkaammin, kun kaikki oivalsivat, miten tärkeää yhteisen toimintamallin noudattaminen on.”

TACTOTEK OULU

TactoTekin käsinkosketeltava innovaatio Oululaisyritys on tehnyt todellisen innovaation. Sen elektroniikan ja muovin yhdistävää teknologiaa voi hyödyntää käytännössä mihin tahansa tuotteisiin, joissa on elektronisia toimintoja. Yritys on saanut tukea Euroopan aluekehitysrahastolta sekä EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelmasta.

Oululainen pk-yritys TactoTek on tehnyt todellisen innovaation. Yrityksen elektroniikan ja muovin yhdistävää teknologiaa voi hyödyntää käytännössä millä tahansa alalla tuotteissa, joissa on elektronisia toimintoja, kuten antenneja, kosketusnäppäimiä tai valaistuja pintoja. TactoTekin tekniikkaa voi soveltaa esimerkiksi autoihin, sairaalalaitteisiin ja älyvaatteisiin.

”Kehitämme asiakkaidemme tarpeisiin ainutlaatuista, rakenteellista elektroniikkaa, jossa elektroniset komponentit ruiskuvaletaan kolmiulotteisen muovirakenteen sisään”, kertoo Jussi Harvela, TactoTekin toimitusjohtaja. ”Me muutamme tapaa, jolla laitteita tehdään. Korvaamme aiemmin useista osista koostuneet tuoterakenteet yhden osan ratkaisulla, jolloin rakenteesta tulee ohuempi, kevyempi ja kestävämpi kuin vanhalla valmistustavalla”, Harvela kehaisee. ”Lopputuloksena on älykäs pinta, jossa on elektroniikka sisällä.”

TactoTek on tällä hetkellä pari vuotta edellä muita rakenteellisen elektroniikan valmistajia, joten suoraa kilpailua yrityksellä on hyvin vähän. Kilpailijoita ovat perinteisen valmistusmenetelmän tarjoajat. Näistä

asetelmista TactoTek hakee jopa kymmenkertaista kasvua nykyiselle liikevaihdolleen. Uuden teknologian käyttökohteista ei Harvelan mukaan tule pulaa.

”Autoteollisuudessa käyttökohteita ovat kontrolli- ja koristepaneelit, keskikonsoli, antennit, anturit, säätimet, avaimettoman lukituksen järjestelmät sekä tunnelmavalaistus. Muita kohteita ovat kodinkoneiden käyttöpaneelit, puettava elektroniikka, lääketieteen laitteet ja oikeastaan kaikki esineet, joissa on muovia ja elektroniikkaa”, hän visioi.

Yrityksen perusti vuonna 2011 kaksi tutkijaa, joiden ainutlaatuinen innovaatio on taannut yritykselle tasaisen kasvun ja menestyksen. “Vuoden 2016 alussa TactoTekin projektien määrä alkoi kasvaa merkittävästi. Tämä enteili tarvetta laajentaa tuotantokapasiteettia ja palkata lisää työntekijöitä. Samalla aloimme kartoittaa isompia toimitiloja”, kertoo toimitusjohtaja Harvela.

Kasvava yritys hyödynsi Euroopan aluekehitysrahastolta ja EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta saamaansa rahoitusta massamittakaavaisen tuotantolinjan rakentamiseen ja ylösajoon. Tutkimuksen ja innovoinnin pk-yritysrahoitustukea on kuluvalla rahoituskierroksella myönnetty yhteensä yli 400 eurooppalaiselle pienelle ja keskisuurelle yritykselle.

SUOMI, RUOTSI, VIRO, LIETTUA, SAKSA

MEDAIA PÄÄKAUPUNKISEUTU JA TAMPERE

13

Suositun tv-sarjan fanit mukaan yhteen sen jaksoista

Kaivosalan yritykset vahvistamassa Lapin puhdasta imagoa

Media-ala kaipaa kipeästi uusia, kaupallisia innovaatioita, joita usein syntyy samoista lähteistä kuin haasteitakin eli sosiaalisten medioiden sekä joukkoistamisen kautta. Euroopan aluekehitysrahaston tuella toimiva MEDAIA-hanke pyrkii vahvistamaan media-alan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä.

Tv-sarjoja kuvataan joskus studioyleisön edessä. Sarjan vannoutuneimpien fanien mukaan ottaminen itse sarjaan on sen sijaan hiukan harvinaisempaa. Se ei kuitenkaan ole aivan tavatonta. MEDAIA-hankkeen kokeilun ansiosta Ylen Uusi Päivä -sarjan faneille tarjoutui tilaisuus ikimuistoiseen fanikokemukseen.

Kokeilun toteuttivat Tampereen ammattikorkeakoulun media-alan opiskelijat. He ideoivat kuvaustapahtuman, jossa faneille tarjottiin uudenlainen fanikokemus. Kokeilu järjestettiin Tampereen Mediapoliksessa huhtikuussa 2017 osana MEDAIA-hanketta, joka saa osan rahoituksestaan Euroopan aluekehitysrahastolta.

”Kuten ennalta arvattiin, fanien mukaan saaminen oli helppoa: vajaan parin päivän aikana testaajia ilmoittautui sosiaalisessa mediassa yli 170”, kertovat opiskelijat blogissaan.

MEDAIA-hankkeen projektissa Uuden Päivän

lavasteissa kuvattiin näyttelijöiden kanssa 360° -kohtaus. Kohtaus käsikirjoitettiin ja toteutettiin erillään sarjan muusta juonesta. Kohtauksessa olivat mukana Uuden Päivän suosikkihahmot Krista ja Reino, jotka pelasivat pienoisautoradalla ja kutsuivat lopussa katsojankin mukaan keskusteluihin.

”Halusimme kohtauksesta yksinkertaisen, koska väline on katsojille vielä uusi”, opiskelijoiden blogissa kerrotaan. Fanit saivat päivästä muistoksi kuvamuokkauksella kohtaukseen liitetyn 360°-valokuvan itsestään sarjan henkilönä.

Vuodesta 2010 esitetty Uusi Päivä on yksi Ylen TV2:n katsotuimmista ohjelmista, ja ohjelmalla on laaja ja sitoutunut fanijoukko. Uutta Päivää seuraa päivittäin yli 200 000 katsojaa. Sarja on hyvin suosittu puheenaihe myös sosiaalisessa mediassa. MEDAIA:n rooli kokeilussa oli tutkia, miten fanit kohtauksen kokivat ja miten virtuaalista fanikokemusta voisi edelleen kehittää.

”Media-alalla on tärkeää tukea eri aloilta tulevien ja eri-ikäisten toimijoiden yhteistyötä ja ruokkia innovaatiotutkimusta ja uusia ideoita”, toteaa MEDAIA-hankkeen projektipäällikkö Leena Mä-kelä. ”Myös tämä kokeilu on esimerkki siitä, miten vakiintunut mediayhtiö ja alan opiskelijat yhdessä toteuttavat jotain aivan uutta”, Mäkelä iloitsee.

Arctic Business Concept-hanke auttaa lappilaisia teollisuuden alihankkijayrityksiä verkostoitumaan ja kehittämään osaamistaan. Työn tuloksena Lapin puhdas imago luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa on vahvistunut. EU:n aluekehitys-rahaston tuki on tuonut lisäpontta hankkeelle.

Miten saada kaivannaisteollisuuden toimijat vah-vistamaan Lapin puhdasta luontoimagoa? Sepä ei olekaan ihan helppo kysymys, eikä helppo teh-tävä. Sitä kuitenkin Kari Poikela yrittää tosissaan. Poikelan Kemistä johtama hanke Arctic Business Concept (ABC) keskittyy monialaisen klusterin muodostamiseen ja vahvistamiseen Lapissa.

”Suomen Lapista voi tulla edelläkävijä ja EU:n aluekehitysrahaston tuella mallialue luonnon-varojen kestävässä jalostamisessa”, Poikela selittää. ”Lapin palveluyritykset sekä kaivos- ja teollisuustoimijat hyötyvät Lapin imagosta. Ne voivat omalta osaltaan myös edesauttaa imagon vahvistumista”, hän jatkaa.

Poikelan verkostomaisen työn tavoitteena on ollut auttaa alueen pk-yrityksiä saamaan uusia asiakkai-ta tai laajentumaan uudelle toimialalle ja kansain-välisille markkinoille. ”Usein yritysten pitää ensin keskittyä kehittämään tuotteita ja palvelujaan”, Poikela kertoo. ”Jokainen alan pk-yritys tarvitsee ennen kaikkea sellaiset tuotteet ja palvelut, jotka

täyttävät kansainväliset ympäristö-, turvallisuus- ja laatuvaatimukset, joita tilaajat edellyttävät.”

Akkoy Service Oy on tässä onnistunut. Lappilai-nen yritys asentaa ja huoltaa kaivosteollisuudes-sa tarvittavia koneita ja laitteita. ”Yritystoimin-nan kehittäminen ABC-verkostossa on antanut meille merkittävää buustia. Viimeisen kahden vuoden aikana työntekijämäärämme on kasva-nut kymmenestä kahteenkymmeneen”, kertoo toimitusjohtaja Arto Koivumaa.

Toimitusjohtajalla on hyvää sanottavaa myös hankkeen säännöllisesti isännöimistä yhteisosas-toista alan messuilla. ”Suurin osa uusista asiakas-kontakteista on saatu messuilta”, hän kertoo. ”Kun yritys lähtee messuille osallistujaksi yhteisosastolle, toimintatapa on systemaattisempi. Pk-yritysten yh-teisponnistuksena toteutettu messuosasto on myös iso ja näyttävä, sellainen, johon yksittäisenä yritykse-nä ei olisi mahdollisuutta”, Koivumaa luettelee.

EU:n tuki on tuonut lisäpontta Lapin ABC-ver-koston ponnistuksille. ”Vuosien työllä Lappiin on saatu aikaan vahva ja tunnustettu teollisuus- ja kaivannaispalvelutoimijoiden sekä sidosryh-mien muodostama klusteri”, Poikela iloitsee. ”Kokonaisuutena se hyödyttää ja hyödyntää koko Barentsin alueen teollisuuden kestävää kasvua”, hän muistuttaa.

ARCTIC BUSINESS CONCEPT LAPIN ALUE

15

ARCTIC WARRIORS LAPIN ALUE

Mistä on pohjoinen superfood tehty?Katja Misikankaan ideasta syntynyt yritys Arctic Warriors yhdistää kaksi perustajilleen tärkeää periaatetta: yritys tuottaa terveyttä edistävää, kotimaista superfoodia Lapin villiyrteistä ja työllistää samalla lähiseutujen luonnosta eläviä ihmisiä. EU tukee tätä pienyritystä, joka uudistaa paikallista maatalouselinkeinoa tuotteistamalla.

”Yöttömästä yöstä, karusta säästä ja puhtaasta ilmasta. Niistä on meidän yritit tehty”, kertoo Katja Misikangas.

Misikangas on lappilainen pienyrittäjä. Kotitilallaan Narkauksessa, lähellä Rovaniemeä, hän kasvattaa ruusujuurta, väinönputkea ja nokkosta, joiden vuosikausia kasvavista juurakoista uutetaan kotimaista superfoodia. Yritysideaksi ikivanhat luonnon villiyrtit ja voimakasvit jalostuivat sattumalta.

”Eräänä erityisen pimeänä kaamospäivänä juttelimme ystäväni Tuijan kanssa, että jotain piristävää luonnon superyrttiä tässä nyt olisi tarvis saada. Aloimme kehittää ideaa ja perustimme yrityksen”, Misikangas kertoo.

Lapin villiyrttejä on perinteisesti käytetty moneen vaivaan. Tieto niiden tehoaineista, vaikutuksesta ja käytöstä on siirtynyt verenperintönä äidiltä tyttärelle Misikankaan suvussa. Nykyaikainen tutkimustieto on vahvistanut monien perinteisten lääkekasvien sisältämät runsaat vitamiinit ja antibakteeriset ominaisuudet.

”Miksi ihmeessä kukaan ei brändää Lapin kasveja? Suomeen tuodaan superfoodia ulkomailta, vaikka raaka-aineita on kotimaassakin”, kertoo pohtineensa myös Tuija Kauppinen, toinen Arctic Warriorsin kolmesta perustajasta.

Arctic Warriorsin tuotteille löytyi nopeasti kysyntää pääkaupunkiseudulla ja Lapin matkailukeskuksissa. Yritys on lisäksi alusta asti pyrkinyt myös kansainvälisille markkinoille. Tuotteita myydään nyt hongkongilaisen verkkokaupan kautta maailmanlaajuisesti ja Kanadan, Kiinan ja Islannin suuntaan käydään neuvotteluja. Paikallisuus on silti edelleen hyvin oleellinen osa yrityksen olemusta.

”Työllistämme paikallista työvoimaa raaka-ainehankinnassa. Ostamme yrttejä lappilaisilta kerääjiltä ja pullotamme tuotteet Kemijärvellä”, kertoo Ilkka Kauppinen, kolmas Arctic Warriorsin perustaja. Paikallisuus on luonnontuoteyritykselle myös elinehto. ”Käyttämämme yrtit saavat erityiset ominaisuutensa pohjoisesta ilmastosta ja kasvualustasta. Superyrttejämme ei edes voi paljon Oulua etelämpänä kasvattaa”, hän muistuttaa.

Arctic Warriorsin onneksi myös EU:lla on yrittäjyyttä tukevaa erityisrahoitusta, joka tukee paikallisten maaseutuelinkeinojen ja tuotteiden brändäämistä uusilla tavoilla.

MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISEN SIB -HANKE

HELSINKI, KANSALLINEN HANKE

Kotouttamiskokeilu, jossa kaikki voittavatEuroopan investointirahasto sijoitti 10 miljoonaa euroa kokeiluun, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana sekä auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. EU:n vahva mukanaolo tuo varmuutta muille vaikuttavuusinvestointina toteutettavan hankkeen sijoittajille.

”Meille on tärkeää löytää motivoituneita ja työhönsä sitoutuvia henkilöitä”, toteaa Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo Uudenkaupungin autotehtaalta, joka rekrytoi tällä hetkellä suuria määriä henkilöstöä. ”Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, josta olemme näitä henkilöitä löytäneet ja uskomme löytävämme jatkossa lisää”, Salo kertoo.

Autoteollisuus on ala, joka kärsii todellisesta työvoimapulasta. Samaan aikaan maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna ja siirtymä työmarkkinoille hidasta.

”Työllistämiskokeilu, jossa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta suunnataan erityisesti autoteollisuuden palvelukseen, sai meidät kiinnostumaan”, Salo kertoo. ”Toisaalta näemme myös, että meillä on iso osuus maahanmuuttajien sopeutumisen tukemisessa työllistämällä heitä ja ottamalla heidät mukaan”, hän jatkaa.

Kokeilussa maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan tuomalla maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus työpaikoille ja räätälöimällä se suoraan kyseisen työpaikan – esimerkiksi juuri Valmet Automotiven – tarpeisiin. Kokeiluun osallistuu yrityksiä muiltakin sellaisilta aloilta, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, kuten teollisuudesta sekä rakennus-, kauppa- ja palvelualoilta.

Euroopan investointirahasto on mukana tässä kokeilussa jopa 10 miljoonan euron sijoituksella, jonka strategisena tavoitteena on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen Suomessa. Lisäksi tämä kokeilu toteutetaan erityisellä rahoitusmallilla, vaikuttavuusinvestoinnilla, jossa EU:n vahva mukanaolo tuo varmuutta muille sijoittajille.

”Vaikuttavuusinvestointi- eli Social Impact Bond (SIB) -mallilla toteutettavassa hankkeessa kaikki osapuolet hyötyvät: työnantajat, maahanmuuttajat, sijoittajat ja yhteiskunta”, kertoo projektijohtaja Mika Pyykkö Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta, Sitrasta. ”Mallissa yksityiset sijoittajat rahoittavat kotoutumista tukevat palvelut ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista – eli kun maahanmuuttaja työllistyy – ja silloin sijoittaja saa hyödyn panoksestaan”, Pyykkö selittää.

Kokeilun tavoite liittyy ajankohtaiseen sosiaaliseen haasteeseen Suomessa; sen tavoitteena on työllistää tuhansia maahanmuuttajia Suomessa kolmen vuoden aikana. Myös julkinen sektori hyötyy kokeilusta taloudellisesti. ”Mallissa varat toimintaan kerätään sijoittajilta, jotka kantavat myös hankkeen taloudellisen riskin. Valtio maksaa vain tuloksista eli julkiselle sektorille kertyneestä säästöstä”, Pyykkö kertaa.

Hanke nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä yhdistämällä yritykset ja työntekijät sekä räätälöimällä kotoutumiskoulutuksen työpaikan tarpeiden mukaan. ”Tämä hanke on Euroopan suurin vaikuttavuusinvestointi sijoitetun pääoman määrässä mitattuna”, Pyykkö toteaa.

NA

-04-17-797-FI-C NA

-04-17-797-FI-N

Printed by the Publications Office in Luxembourg

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017

©  Euroopan unioni, 2017Uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Euroopan komission soveltamasta asiakirjojen uudelleenkäyttöpolitiikasta säädetään päätöksessä 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39).

Sellaisten valokuvien tai sellaisen muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen, joihin EU:lla ei ole tekijänoikeutta, on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

Print ISBN 978-92-79-72542-5 doi: 10.2775/769043 NA-04-17-797-FI-CPDF ISBN 978-92-79-72540-1 doi: 10.2775/890 NA-04-17-797-FI-N

LISÄTIETOA:Tietoa Euroopan investointiohjelmasta:ec.europa.eu/invest-eu

Euroopan komission Suomen-edustusto: Malminkatu 16 00100 Helsinki SUOMI/FINLAND

P. +358 (9) 6226 544 Sähköposti: comm-rep-hel@ec.europa.eu Internet: ec.europa.eu/finland

Onko sinulla kysyttävää EU:sta? Europe Direct vastaa:europa.eu/european-union/contact_fi