asiakkaalle arvoa tuottavat neuvolapalvelut...

ASIAKKAALLE ARVOA TUOTTAVAT NEUVOLAPALVELUT

Asiakkaiden arviointeja Ison Omenan neuvolassa

Arja Erma

Pro gradu -tutkielma Hoitotiede

Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Helmikuu 2018

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT

1 JOHDANTO ............................................................................................................. 6 2 ASIAKKAALLE ARVOA TUOTTAVAT NEUVOLAPALVELUT .............................. 9

2.1 Tutkielman kirjallisuushaku ............................................................................... 10 2.2 Asiakkaalle arvoa tuottavat neuvolapalvelut ..................................................... 11 2.3 Neuvolapalvelujen saatavuus ja saavutettavuus .............................................. 13 2.4 Asiakastyytyväisyys neuvolassa ....................................................................... 14 2.5 Asiakasosallisuus perheille suunnatuissa palveluissa ...................................... 15 2.6 Asiakkaan tarpeet ja odotukset neuvolapalveluilta ........................................... 16 2.7 Yhteenveto ....................................................................................................... 18

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET .............................. 19 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT ............................................................. 20

4.1 Tutkimusaineisto .............................................................................................. 20 4.2 Aineiston kerääminen ....................................................................................... 21 4.3 Aineiston analyysi ............................................................................................. 23

5 TULOKSET ............................................................................................................ 24 5.1 Taustatiedot ..................................................................................................... 24 5.2 Neuvolapalvelujen käyttö ................................................................................. 25 5.3 Arviointia Ison Omenan neuvolasta ................................................................. 27 5.3.1 Neuvolan tilat ja sijainti ........................................................................... 28 5.3.2 Neuvolan aukiolo ja saatavuus ............................................................... 29 5.3.3 Neuvolapalvelun laatu ja sisältö.............................................................. 31 5.3.4 Tiedottaminen ja sähköinen asiointi ........................................................ 34 5.3.5 Yhteistyö ja vaikuttaminen ...................................................................... 36 5.3.6 Yleisarvio ja merkitys .............................................................................. 37 5.4 Neuvolapalvelujen ja asiakkaiden osallisuuden kehittämisehdotuksia ............ 39 5.5 Yhteenveto tutkimuksen tuloksista .................................................................. 52 6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET .................................................................... 55 6.1 Tutkimustulosten tarkastelua ........................................................................... 55 6.1.1 Neuvolapalvelujen saatavuus ja saavutettavuus .................................... 56 6.1.2 Asiakastyytyväisyys neuvolassa ............................................................. 57 6.1.3 Asiakasosallisuus neuvolassa ................................................................ 58 6.1.4 Asiakkaan tarpeet ja odotukset neuvolapalveluilta ................................. 59 6.2 Tutkimuksen eettisyys ..................................................................................... 60 6.3 Tutkimuksen luotettavuus ................................................................................ 61 6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet ............................................................. 62 LÄHTEET .................................................................................................................. 65 LIITTEET Liite 1. Taulukko 1. Tiedonhaku Liite 2. Taulukko 2. Keskeisimmät tutkielmassa käytetyt tutkimukset Liite 3. Tutkimustiedote asiakkaille Liite 4. Saatekirje terveydenhoitajille Liite 5. Kyselylomake Liite 6. Taulukko 3. Kvantifiointi

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TIIVISTELMÄ Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Hoitotiede Hoitotyön johtaminen Erma Arja Asiakkaalle arvoa tuottavat neuvolapalvelut.

Asiakkaiden arviointeja Ison Omenan neuvo-lassa. Pro gradu -tutkielma, 68 sivua, 6 liitettä (16 si-vua)

Ohjaajat: Professori, THT Katri Vehviläinen-Julkunen ja tutkijatohtori, TtT Reeta Lamminpää

Helmikuu 2018 Suomalaisen neuvolapalvelun käyttöaste on korkea ja sen asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla. Tyytyväisyys ei yksin kuitenkaan kuvaa asiakkaan kokemusta hyödystä, osal-lisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuudesta tai palvelun saatavuudesta. Palvelun ke-hittäminen yhä enemmän asiakkaalle arvoa tuottavaksi edellyttää asiakkaan kuule-mista ja asiakkaan tarpeiden ja odotuksien selvittämistä. Espoon Ison Omenan neu-vola on toiminut elokuusta 2016 alkaen uudenlaisessa toimintaympäristössä Palvelu-torilla, keskellä kauppakeskusta, yhdessä kymmenen muun julkisen palveluntuottajan kanssa. Neuvola aloitti ensimmäisenä Suomessa ilta- ja lauantaivastaanottojen toteut-tamisen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata asiakkaiden arviointeja arvoa tuottavien palvelujen toteutumisesta Ison Omenan neuvolassa. Lisäksi haluttiin saada tietoa laa-jennettujen aukioloaikojen hyödyllisyydestä asiakkaalle sekä heidän mahdollisuuksis-taan osallistua neuvolapalvelujen kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin sähköisenä asiakaskyselynä neuvolan suomenkielentaitoisille asiakkaille 17.8.-1.10.2017 välisenä aikana. Vastaajia oli 87. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja ku-vailtiin frekvenssien ja prosenttiosuuksien avulla. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimuksessa käytettiin Porterin ja Teisbergin vuonna 2006 hahmottelemaa ”value-based health care” -viitekehystä. Tuloksien mukaan asiakkaalle arvoa neuvolapalveluissa tuottivat henkilöstön osaami-nen ja ammattitaito, yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus, palvelun saatavuus ja jatku-vuus sekä riittävä tiedottaminen. Ne toteutuivat Ison Omenan neuvolassa pääosin hy-vin ja asiakkaat arvioivat neuvolapalvelut itselleen hyödylliseksi. Myös neuvolan laa-jennetut aukioloajat arvioitiin hyödylliseksi ja sijainti Palvelutorilla tarkoituksenmu-kaiseksi. Kehittämiskohteet liittyivät tiedottamiseen, hoidon jatkuvuuteen, sähköiseen asiointiin, lääkäripalveluihin ja asiakkaan osallisuuteen neuvolapalvelujen kehittämi-sessä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiakkaiden potentiaalia ja osaamista ei vielä osata hyödyntää neuvolapalveluissa riittävästi. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää asi-akkaan osallisuutta tukevia rakenteita. Lisäksi tarvitaan tietoa tiedonsaantia, sähköisiä palveluja ja henkilöstön osaamista tukevista rakenteista neuvolapalveluissa.

Asiasanat: neuvola, ”arvoa tuottava palvelu”, asiakastyytyväisyys, osallisuus, saata-vuus.

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND ABSTRACT Faculty of Health Sciences Department of Nursing Science Nursing Science Nursing management Erma Arja Maternity and child health clinic services that

generate value to clients. Assessment by the clients of the Iso Omena maternity and child health clinic. Master’s thesis, 68 pages, 6 appendices (16 pages)

Supervisors: Professor Katri Vehviläinen-Julkunen, PhD and Post-doctoral Researcher Reeta Lamminpää, PhD

February 2018 In Finland, maternity and child health clinic services have high use rates and customer satisfaction. However, satisfaction does not alone serve as an explanation of clients' experiences of the benefits, opportunities for involvement and influence, or availability of service. In order to develop the value-adding properties of the service to clients, it is important to listen to the clients and determine their needs and expectations. The ma-ternity and child health clinic of the Iso Omena in Espoo has been active in a new operating environment, Service Centre, located at the heart of the shopping centre together with ten other public service providers. The clinic was the first in Finland to make appointments available during evenings and on Saturdays. The purpose of this study was to describe the assessments of clients of the implemen-tation of services that generate value at the maternity and child health clinic at Iso Omena. A further aim was to obtain information about the usefulness of the extended opening hours for clients and their opportunities for involvement in developing the clinic's services. The study was carried out as an electronic customer survey among the clinic's Finnish-speaking clients between 17 August and 1 October 2017. There were 87 respondents. The results were analysed with statistical methods and descri-bed using frequencies and percentages. The responses to open questions were ana-lysed using content analysis. The ”value-based health care” framework developed by Porter and Teisberg (2006) was used in the study. Based on the results, in the context of the maternity and child health clinic services, the competence and proficiency of staff, individuality and comprehensiveness, availa-bility and continuity of service, and sufficient information provision generated value to clients. In principle, the Iso Omena clinic had done well at arranging these, and the clients assessed that they had benefited from using the services. The extended ope-ning hours were also considered useful, and the location at the Service Centre had served its purpose. Development targets were identified related to information provi-sion, continuity of nursing, e-services, physician services and clients' participation in developing the services provided by the clinic.

In conclusion, it can be noted that the maternity and child health clinic does not yet make enough use of the potential and competence of its clients. Further research

should explore structures that support client involvement. There is also need for infor-mation on the structures supporting information provision, e-services and competence among staff.

Keywords: maternity and child health clinic, value-based services, client satisfaction, involvement, availability.

1 JOHDANTO

Maamme terveydenhuollon toimintaa, sisältöä ja järjestämistä määrittää lainsäädäntö,

muun muassa terveydenhuoltolaki (1326/2010), laki potilaan asemasta ja oikeuksista

(785/1992), Suomen perustuslaki (731/1999) sekä asetukset, esimerkiksi asetus neu-

volatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäise-

västä suun terveydenhuollosta (338/2011). Ne painottavat asiakaslähtöisyyttä, osalli-

suutta, tarpeeseen vastaamista, mutta myös vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehok-

kuutta. Lisäksi erilaiset toiminta- ja kehittämisohjelmat, suositukset ja oppaat ohjaavat

terveydenhuoltoa ja siten myös neuvolatoimintaa Suomessa. Esimerkiksi Sosiaali- ja

terveysministeriön toimintasuunnitelma 2016-2019 ja toimenpiteet vuodelle 2017

(STM 2017a) tai Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE

II, jonka yhtenä tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden

järjestäminen asiakaslähtöisesti (STM 2016) tai Äitiysneuvolaopas (Klemetti & Haku-

linen-Viitanen 2013). Myös kuntien omat strategiset tavoitteet ja painopisteet sekä po-

liittisten päätösten toteuttaminen vaikuttavat palveluiden järjestämiseen.

Suomessa syntyneiden lasten määrä on pienentynyt viiden viime vuoden aikana joka

vuosi ja esimerkiksi vuonna 2016 syntyi 52 814 lasta, joka oli 4.8 % vähemmän kuin

vuonna 2015 (Tilastokeskus 2017). Miltei kaikki alle kouluikäisten lasten perheet käyt-

tävät neuvolapalveluja ja raskaana olevistakin vain 0,2 − 0,3 % on niitä, jotka eivät

käytä julkisia äitiysneuvolapalveluja (THL 2017a). Kun saatavuutta tarkastellaan hen-

kilöstömitoituksen mukaan, on tapahtunut myönteistä kehitystä vuoden 2009 jälkeen

(Valtiovarainministeriö 2016) ja henkilöstön riittävä mitoitus on ollut merkittävä tekijä

neuvola-asetuksen (338/2011) mukaisen toiminnan toteuttamiseen. Neuvolapalvelun

saatavuutta kuvaa myös se, että asetuksen mukaisten laajojen terveystarkastusten

järjestäminen on lähes kaikissa terveyskeskuksissa toteutettu säädetyllä tavalla (Ha-

kulinen-Viitanen ym. 2014). Vaikka neuvolapalveluiden käyttöaste on korkea ja asetus

toteutuu jo hyvin, on tärkeää saada selvitettyä asiakkaan subjektiivista kokemustietoa

neuvolapalveluiden saatavuudesta ja riittävyydestä (Perälä 2014).

Asiakastyytyväisyys on neuvolassa tutkimusten mukaan hyvällä tasolla (Heimo 2002,

Hakulinen-Viitanen ym. 2007, Halme ym. 2014, THL 2017b, THL 2017c). Tyytyväisyys

7

saatuun palveluun ei kuitenkaan kerro kaikkea asiakkaan osallisuuden ja vaikuttami-

sen mahdollisuuden toteutumisesta tai riittävästä palvelun saatavuudesta. Palvelun

kehittäminen entistä enemmän asiakasta osallistavaksi edellyttää asiakkaan kuule-

mista ja asiakkaan neuvolapalveluille asettamien odotuksien ja toiveiden selvittämistä.

Neuvolapalvelun tarkoitus on tuottaa asiakkaalle terveyshyötyä, jolloin asiakkaan oma

arvio ja näkemys tulee nostaa entistä enemmän esille, mikäli halutaan parantaa pal-

veluja ja lisätä vaikuttavuutta (Malmivaara & Roine 2013, STM 2017b). Edellä mainitut

asiat ovat asiakkaalle arvoa tuottavaa terveydenhuollon palvelua, jolloin asiakas ko-

kee saavansa terveys- ja hyvinvointihyötyä saamastaan palvelusta. Asiakkaalle arvoa

tuottavan palvelun lisäksi tavoitteena on toteuttaa palvelua mahdollisimman tehok-

kaasti, jotta palveluntuottajan voimavarat riittävät ja kohdentuvat niille, jotka tukea eni-

ten tarvitsevat. (Teperi ym. 2009, Sitra 2015.)

Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyön tavoitteena on rakentaa palvelukokonai-

suuksia, joiden avulla tuodaan yhteen useamman sektorin asiantuntemusta ja jonne

asiakkaan olisi helppo tulla (Valtiovarainministeriö 2016, STM 2017d). Kunnissa kehi-

tetäänkin erilaisia palvelukonsepteja vastaamaan paremmin palvelutarpeeseen. Esi-

merkkinä on Espoo, jossa 11.8.2016 otettiin käyttöön kauppakeskuksen yhteyteen

kymmenen eri julkisen palveluntuottajan Palvelutori, jonka yhtenä toimijana on Ison

Omenan neuvola. Lisäksi on kansallista kehittämistä, muun muassa Sosiaali- ja ter-

veysministeriön ja hallituksen yksi kärkihankkeista, Lapsi- ja perhepalveluiden muu-

tosohjelma, LAPE. Sen tarkoitus on muu muassa kehittää perhekeskusmallia, jota voi-

taisiin toteuttaa kunnissa parantamaan lapsiperheiden palveluja (STM 2017d). Huoli-

matta neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä ehkäisevää suun

terveydenhuoltoa koskevan asetuksen voimaantulosta vuonna 2009, on kuntien välillä

vieläkin paljon eroja lapsiperhepalveluiden toteuttamisessa ja resursseissa (STM

2009, Raussi-Lehto ym. 2011, Tuominen ym. 2016), joten voi olla haasteellista löytää

yhtä oikeaa palveluiden toteuttamistapaa. Lisäksi Sote-uudistus tulee vaikuttamaan

palvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen.

Espoossa, Ison Omenan neuvolassa, on ensimmäisenä Suomessa aloitettu neuvola-

palvelun laajennetut aukioloajat. Neuvolapalveluita käsittelevissä aikaisemmissa tut-

kimuksissa (Heimo 2002, Viljamaa 2003, Perälä ym. 2011b, Tuominen 2016) palvelun

huono saatavuus ja toive vastaanottoaikojen saatavuudesta myös virka-ajan ulkopuo-

8

lella on noussut asiakkaiden näkemyksenä esille. Laajempien aukioloaikojen toteutta-

minen tuli mahdolliseksi neuvolan siirtyessä aivan uudenlaiseen toimintaympäristöön

Ison Omenan palvelutorille. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää Ison Omenan

neuvolan asiakkaiden arviointeja neuvolan laajennetuista aukioloajoista ja palvelujen

saatavuudesta, sekä kuvata heidän osallistumismahdollisuuksiaan niihin ja neuvola-

palvelujen kehittämiseen. Tarkoituksena on selvittää, miten asiakkaat arvioivat arvoa

tuottavan neuvolapalvelun toteutuvan Ison Omenan neuvolassa.

9

2 ASIAKKAALLE ARVOA TUOTTAVAT NEUVOLAPALVELUT

Terveydenhuoltolain (1326/2010) määritelmän mukaisesti suomalainen neuvolajärjes-

telmä sisältää raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivel-

vollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Neuvolapalvelut ovat

osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Ne ovat per-

heille vapaaehtoisia ja maksuttomia kunnan vastatessa niiden järjestämisestä. Sosi-

aali- ja terveysministeriö (STM), Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi-

rasto), Aluehallintovirasto (AVI) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valvovat ja

ohjaavat neuvolapalvelujen toimintaa Suomessa. (THL 2017a.)

Yhteiskunnan muutoksien myötä myös perheiden tilanne muuttuu ja näkyy muun mu-

assa perherakenteiden muutoksina, työelämän muutoksina ja toimintakulttuurin muu-

toksena, jotka kaikki vaikuttavat perheen arjessa. Lasten ja nuorten terveys ja hyvin-

vointi on yleisesti parantunut, mutta terveyserot silti kasvaneet. (Perälä ym. 2012,

Halme ym. 2014.) Lisäksi talous- ja henkilöstötilanne muuttuu huoltosuhteen muuttu-

essa (Tilastokeskus 2013) ja aiheuttaa sen, että yhä vähemmän on mahdollisuus tar-

jota palveluja universaalisti, ja sen vuoksi on etsittävä erilaisia ratkaisuja kohdentaa

palveluja niitä eniten tarvitseville. Yksilön omat voimavarat, eriarvoistuminen ja yksi-

lölliset tarpeet, yksilölliset hoitomuodot sekä digitaalisuus ovat muuttaneet perinteisen

sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ja antavat sille uusia mahdollisuuk-

sia, mutta myös haasteita (Sitra 2015). Painopisteen olisi oltava tietoisemmin arvoa

tuottavassa palvelussa, jolloin arvoa tuottavan terveydenhoidon elementit toteutuisivat

myös neuvolatoiminnassa. Määritelmien (Teperi ym. 2009, Sitra 2015) mukaan ter-

veydenhuollon arvo on asiakkaalle tuotettu terveys- ja hyvinvointihyöty mahdollisim-

man tehokkaasti toteutettuna. Terveydenhuollon kehittämistyössä on jo pitkään tavoi-

teltu laadukkaampia, tehokkaampia, asiakaslähtöisempiä ja asiakkaan tarpeisiin pa-

remmin vastaavia, mutta samalla myös oikeudenmukaisia palveluja. Tätä myös lain-

säädäntö tukee (Valkama 2010, terveydenhuoltolaki 1326/2010, Kuntalaki 419/2015),

vaikka näyttääkin siltä, että vielä ei tavoitteita ole saavutettu (Teperi ym. 2009, Sitra

2015).

Asiakkaan tarpeen osaa parhaiten kertoa asiakas itse, jolloin sen tiedon esille saami-

nen on tärkeä osa asiakaslähtöisyyttä. Palvelun arvioinnin kysyminen asiakkaalta

10

edistää hoidon vaikuttavuutta ja lisää koettua terveyshyötyä (Malmivaara & Roine

2013). Tämän lisäksi asiakkaan mielipiteen selvittäminen lisää samanaikaisesti asiak-

kaan osallisuutta palveluihin ja niiden kehittämiseen (Valkama 2010, Hastrup ym.

2013). Palvelun on oltava myös hyvin saavutettavissa ja saatavilla, mikäli halutaan

vastata hyvinvointijärjestelmän tavoitteeseen taata saatavuus ja tasavertaiset mahdol-

lisuudet terveyteen ja hyvinvointiin (Hakulinen-Viitanen 2007, Pulkki 2012).

Lainsäädännössä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010) ja kansallisissa tavoitteissa (STM

2017a) painopiste on siirtynyt korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön, jolloin

tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Lyhyesti se tarkoittaa yksilöiden

tekemiä päätöksiä, joilla on hänen terveydelleen ja hyvinvoinnilleen myönteisiä vaiku-

tuksia (Koivuniemi ym. 2014). Yksilön päätöksiin vaikuttaminen on osa ennaltaehkäi-

sevää työtä ja jotta asiakkaan omat vahvuudet, voimavarat ja tieto karttuisi, vaatii se

terveydenhuollossa nykyistä enemmän yhteistä keskustelua ja toimintaa tasavertai-

sessa suhteessa asiakkaan kanssa, kuten myös uusittu Kuntalaki (410/2015) edellyt-

tää. Tämän tutkielman tutkimusympäristö on neuvolatoiminta, joka on yksi merkittä-

vistä terveyden edistämisen palveluista muun muassa siksi, että se tavoittaa miltei

koko kohderyhmän ja asiakkaat ovat pääsääntöisesti terveitä ja ikäryhmältään poten-

tiaalisia osallistujia myös toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa

käsitteillä neuvola, neuvolapalvelu ja neuvolatoiminta tarkoitetaan sekä äitiys- että las-

tenneuvolapalveluja. Espoon neuvoloissa palvelu toteutetaan yhdistettynä äitiys- ja

lastenneuvolana, jolloin samalla terveydenhoitajalla on asiakkainaan lasta odottavia

perheitä sekä alle kouluikäisiä lapsia perheineen. Asiakkaalla tarkoitetaan lasta odot-

tavaa naista ja hänen puolisoaan / kumppaniaan sekä 0-6 vuotiaita lapsia ja heidän

perheitään.

2.1 Tutkielman kirjallisuushaku

Tutkielman kirjallisuushaku tehtiin keväällä 2017. Tiedonhaun sisäänottokriteereinä on

käytetty sopivuutta aiheeseen eli ensisijaisesti on etsitty tutkimustietoa äitiys- ja las-

tenneuvolaan tehdyistä tutkimuksista, joiden aihealueena on ollut asiakaslähtöisyys,

asiakkaan osallisuus, palvelun saatavuus tai asiakkaan odotukset palvelulta. Riittävän

tuloksen saamiseksi haku laajennettiin koskemaan kokonaisuudessaan äitiyshuoltoa,

11

jolloin mukaan pääsi myös synnytyssairaalaan ja lapsivuodeosastolle sijoittuvia tutki-

muksia. Myös perusterveydenhuoltoon kohdentuva yksittäinen tutkimus on aiheen pe-

rusteella hyväksytty mukaan, samoin lapsiperheiden palveluihin kohdentuvia tutki-

muksia, joissa neuvolapalvelut ovat olleet mukana. Aikarajaus oli kymmenen vuotta

(2007 – 2017), mutta muutama relevantti tutkimus on otettu mukaan huolimatta siitä,

että ne ovat aikarajauksen ulkopuolella. Näitä ovat Viljamaan (2003) tutkimus, jonka

mittaria käytettiin muokattuna tämän asiakaskyselyn mittarina. Myös kaksi muuta tut-

kimusta toivat arvokasta lisätietoa neuvolan palveluiden saatavuudesta (Heimo 2002)

ja vanhempien osallisuudesta (Sirviö 2006). Osa suomalaisista tutkimuksista sijoittuu

laajaan suomalaiseen lapsiperhepalveluita koskevaan tutkimushankkeeseen, josta on

tehty useampia raportteja vuosien 2011-2014 välisenä aikana. Niistä viisi on otettu

mukaan aiheeseen tuottaman tutkimustiedon vuoksi. Osa näistä tutkimuksista on pai-

nottanut vanhempien näkökulmaa (Perälä ym. 2011b, Halme ym. 2014) ja osa palve-

luntuottajan näkökulmaa (Perälä ym. 2011a, Joensuu ym. 2013, Kanste ym. 2014).

Opinnäytetyöt on jätetty ulkopuolelle.

Tiedonhaun toteuttamisen varmistamiseksi keskusteltiin hakumenetelmistä myös Itä-

Suomen yliopiston informaatikon kanssa. Varsinaisten tutkimusten lisäksi Pro gradu -

tutkielman tiedon lähteinä ja käsitteiden määrittelyssä on käytetty kirjallisuutta, kansal-

lisia raportteja ja julkaisuja, lainsäädäntöä ja asetuksia sekä neuvolatoimintaa koske-

via ohjeistuksia. Arvoa tuottavan palvelun määrittelyssä on käytetty Teperin, Porterin,

Vuorenkosken ja Baronin kirjassaan (2009) esittelemää Porterin ja Teisbergin vuonna

2006 hahmottelemaa viitekehystä tulevaisuuden terveydenhuollolle, ”value-based

health care”. Tiedonhaku tutkimuksien osalta on kuvattu taulukossa 1 (Liite 1) ja tut-

kielmaan valitut keskeisimmät tutkimukset on kirjattu taulukkoon 2 (Liite 2).

2.2 Asiakkaalle arvoa tuottavat neuvolapalvelut

Arvoa tuottavan palvelun ohjaava tekijä tulisi olla asiakkaan terveyshyödyn ja hyvin-

voinnin tavoitteleminen (Teperi ym. 2009) riippumatta siitä puhutaanko palvelun sisäl-

löstä, sen toteuttamisesta, henkilöstön kouluttamisesta, taloudesta tai vaikka uuden

12

neuvolan rakentamisesta, kuitenkin etsien ratkaisuja tehokkaisiin käytäntöihin. Porte-

rin ja Teisbergin luoman viitekehyksen (Teperi ym. 2009) mukaan periaatteina arvoa

tuottavalla palvelulla ovat asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuus, laadun paranta-

minen, moniammatillinen yhteistyö ja palvelun tuottajien vahva osaaminen. Muita vii-

tekehyksen periaatteita pvat tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen, palvelun arvi-

ointi, seuranta ja raportointi sekä kilpailu ja toiminnan kustannustehokkuus.

Asiakkaan omien voimavarojen parempi hyödyntäminen mahdollistaa palvelun tarjoa-

misen sitä eniten tarvitseville, mutta kuitenkin niin, että yhdenvertaisuus ja oikeuden-

mukaisuus säilyvät. Puhutaan tarpeiden täyttämisen tasavertaisuudesta, jolloin myös

korostuu asiakkaiden ja riskiryhmien tunnistamisen tärkeys. Asiakkaan osallistuminen

vaikuttaa elintapoihin sekä koettuun hyvinvointiin myönteisesti. (Teperi ym. 2009, Sitra

2015.)

Laadun systemaattinen parantaminen tarkoittaa virheiden ja riskien minimointia. (Te-

peri ym. 2009.) Esimerkkinä tästä Suomessa jo paljon käytössä olevan HaiPro -järjes-

telmän hyödyntäminen myös neuvoloiden haittatilanteiden ennakoimisessa ja proses-

sien parantamisessa. Myös prosessien ja käytäntöjen standardointi esimerkiksi Lean

-menetelmän avulla on Espoon neuvoloissa ollut käytössä.

Moniammatillisen yhteistyön avulla asiakas saa tarvitsemansa palvelun sujuvasti eli

saatavuus paranee, mutta se myös vähentää päällekkäistä työtä lisäten tehokkuutta

(Teperi ym. 2009, Sitra 2015). Esimerkkinä neuvolatoiminnassa erilaiset perhekes-

kusmallit, jossa lapsiperheiden palvelut viedään asiakkaiden toimintaympäristöön tai

kuten Ison Omenan neuvola, joka tekee yhteistyötä Palvelutorin kymmenen muun jul-

kisen toimijan sekä muiden kuntatoimijoiden ja erikoissairaanhoidon kanssa, ja lisäksi

myös vapaaehtoistyön ja järjestöjen kanssa. Tai työ, jota tehdään yhtenäisen asiakas-

tietojärjestelmän kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalalla.

Ammattilaisten vahvan osaamisen ja kokemuksen on katsottu olevan yksi arvoa tuot-

tavan toiminnan osatekijä, jossa henkilöstön kouluttaminen ja palvelujen keskittämi-

nen on yksi tapa taata riittävä osaaminen (Teperi ym. 2009). Neuvolatoiminnan laaja-

alaisuuden vuoksi on Espoonkin neuvoloissa keskitetty ja koulutettu muutamia tervey-

denhoitajia pidemmälle riittävän osaamisen varmistamiseksi, esimerkiksi gestaa-

tiodiabeteksen hoitoon, imetysohjaukseen, lasten kastelun ja ummetuksen hoitoon tai

synnytyksen jälkitarkastuksen tekemiseen.

13

Palvelun seuranta ja arviointi erilaisen tiedon keruun ja raportoinnin avulla on oleelli-

nen osa arvoa tuottavaa neuvolapalvelua, sillä sen avulla saadaan tietoa muun mu-

assa palvelun laadusta ja hyödyllisyydestä, esimerkiksi asiakaspalautteet ja -kyselyt.

Lisäksi tarvitaan konkreettista faktaa päätöksenteon tueksi, kuten asiakasanalyysit ja

hyvinvointi-indikaattorit (Sitra 2015). Näitä tietoja hyödynnetään myös palveluiden kil-

pailussa, sillä tavoitteena on positiivinen kilpailu arvon tuottamisen parantamisessa.

Kilpailussa arvon tuottamisessa asiakkaalle on muistettava, että kilpailu liittyy myös

rahoituksen kanavointiin ja mikäli kilpailutus lisääntyy, on huolehdittava asiakkaan hy-

västä palveluohjauksesta (Teperi ym. 2009, Sitra 2015).

Arvoa tuottava neuvolapalvelu edellyttää tiedon keräämistä myös asiakasrekisteriin

esimerkiksi käyntitietojen kirjaamisena. Tavoitteena on parempi koottujen terveystie-

tojen hyötykäyttö ja avoimuuden lisääminen. Tällä hetkellä terveydenhoidossa etsi-

tään kiihkeästi ratkaisuja sähköisten palvelujen lisäämiseksi, jotta esimerkiksi asiak-

kaan omahoito mahdollistuu paremmin ja on sujuvampaa tiedon kulkiessa eri hoitota-

hojen, kuten neuvolan ja erikoissairaanhoidon välillä. (Teperi ym. 2009, Sitra 2015.)

2.3 Neuvolapalvelujen saatavuus ja saavutettavuus

Palvelun saatavuus ja saavutettavuus ovat palvelun laatutekijöitä ja tasa-arvon, yh-

denvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistäjiä (Halme ym. 2014, Perälä 2014).

Saatavuus ja saavutettavuus ovat asiakkaan kokemus siitä, onko hän saanut tarvitse-

maansa apua, tukea tai neuvoa oikea-aikaisesti (Hakulinen-Viitanen ym. 2007, Pulkki

2012). Perälä ym. (2014) puhuvat fyysisestä ja kognitiivisesta saavutettavuudesta, jol-

loin asiakas tietää palvelujen sijainnin, laadun ja luotettavuuden. Pulkki (2012) on ryh-

mitellyt saatavuuteen vaikuttavat tekijät seuraavasti: 1. Yksilölliset tekijät (demografi-

set tekijät, sosioekonomiset tekijät ja kognitiiviset tekijät), 2. Sosiokulttuuriset tekijät

(kulttuuri ja sosiaalinen tuki) ja 3. Järjestelmään liittyvät tekijät (fyysiset tekijät, talou-

delliset tekijät ja toiminnalliset tekijät). Järjestelmään liittyvistä tekijöistä muodostuu

palveluvalikoima, jonka mukaan palvelua on saatavilla.

Lainsäädäntö (STM 2009) sääntelee neuvolapalvelun sisällön, mutta ei rakenteellista

organisointia, niinpä Suomessa onkin hyvin eri tavalla järjestettyjä neuvolapalveluja

14

(Ryttyläinen ym. 2007, STM 2009, Raussi-Lehto ym. 2011, Tuominen ym. 2016), esi-

merkiksi joko erillisenä tai yhdistettynä äitiys- ja lastenneuvolana tai sijainniltaan sa-

moissa tiloissa terveysaseman, päiväkodin tai muun toimijan kanssa. Myös erillisiä

neuvolarakennuksia on tai, kuten tämän tutkimuksen kohdeneuvola, neuvola sijaitsee

keskellä kauppakeskusta yhdeksän muun julkisen palvelun tuottajan kanssa. Lisäksi

neuvolapalveluissa on myös sisällöllisiä eroja, vaikka neuvola-asetus (338/2011) yh-

täläisyyttä velvoittaakin. Neuvolapalvelun järjestämisen niin sisällölliset kuin rakenteel-

lisetkin tekijät vaikuttavat asiakkaan kokemukseen siitä, miten palvelu on hänen saa-

tavillaan ja saavutettavissa.

Tutkimusten mukaan saavutettavuuden toteutuminen edellyttää riittävää tietoa ja sitä,

että sekä asiakkaat että henkilöstö tuntevat kunnan lapsiperhepalvelut. Lisäksi hyvin

toimiva yhteistyö asiakkaan ja henkilöstön välillä edistää saavutettavuutta. (Heimo

2002, Halme ym. 2014, Perälä ym. 2014.) Asiakas on yleisesti tyytyväinen neuvola-

palvelun saatavuuteen ja saavutettavuuteen (Perälä ym. 2014), tai vähintään hän ko-

kee sen kohtalaisen hyväksi (Hakulinen-Viitanen ym. 2007). Perheet, joilla on kuor-

mittavia tekijöitä tai joiden sosiaalinen asema on heikompi, kokevat palvelujen saami-

sessa enemmän haasteita (Halme ym. 2014, Perälä ym. 2014) ja erityisesti kohden-

nettujen palvelujen kuten puheterapeutin, psykologin sekä mielenterveys- ja päihde-

palvelujen saatavuudessa on ongelmia eikä niistä tiedetä neuvolassa riittävästi (Pe-

rälä ym. 2014). Myös neuvolan terveydenhoitajan vaikea tavoitettavuus ja huonot kul-

kuyhteydet vaikuttavat kokemukseen palvelun saatavuudesta (Perälä ym. 2011a).

2.4 Asiakastyytyväisyys neuvolassa

Asiakkaan mielipiteen ja näkökulman selvittäminen on yksi terveydenhuollon palvelun

laadun ja vaikuttavuuden osatekijä (Raivio ym. 2008), vaikkakin on kritisoitu pelkän

tyytyväisyyden kysymisen olevan tehotonta, eikä sillä katsota olevan suurta vaikutusta

(Viljamaa 2003). Kuitenkin asiakastyytyväisyyden mittaaminen on yksi tavallisin tapa

asiakkaan näkökulman selvittämiseksi. Raivion ym. (2008) selvityksen mukaan poti-

15

laan tyytyväisyys vaikuttaa myönteisesti hänen hoitoonsa liittyviin asioihin. Heidän mu-

kaansa olisikin tärkeä tutkia systemaattisesti potilaan tyytyväisyyttä, jotta tulosten

avulla voidaan arvioida ja seurata sekä kehittää palvelua.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL 2017c) selvityksen mukaan neuvolan asiak-

kaat ovat yleisesti tyytyväisä saamaansa palveluun. Heiltä kysyttiin neuvolapalvelun

kokonaisarvion lisäksi muun muassa palveluun pääsystä, tiedonsaannista, kohtelusta,

osallistumisesta päätöksentekoon, palvelun hyödyllisyydestä ja henkilökunnan asian-

tuntijuudesta. Myös muiden tutkimusten mukaan yleinen tyytyväisyys neuvolapalve-

luihin on hyvää (Viljamaa 2003, Perälä ym. 2014). Toisaalta Tuomisen (2016) tutki-

mustulosten mukaan vanhempien kokemukset neuvolapalveluista olivat keskinkertai-

sia vaihdellen huonosta neutraaliin. Hän totesi, että hänen tutkimuksessaan ei selvi-

tetty henkilökuntaan liittyviä kokemuksia, vaan vain palvelun rakenteisiin liittyviä koke-

muksia, jolloin henkilökunnan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus jäi arvioimatta. Ni-

menomaan vuorovaikutus terveydenhoitajan kanssa on saanut myönteisiä tuloksia

aiemmissa tutkimuksissa. Asiakkaan ja ammattilaisen välinen vuorovaikutus on siis

asiakastyytyväisyyden kannalta merkittävä tekijä. (Tuominen 2016.)

2.5 Asiakasosallisuus perheille suunnatuissa palveluissa

Perheiden osallisuuden vahvistaminen on kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon

tavoite (STM 2017a) ja siten myös neuvolapalveluja ohjaava periaate. Vuorenmaan

(2016) mukaan osallisuus käsitteenä on moniulotteinen ja hankala määriteltävä ja sillä

on lukuisia lähikäsitteitä, joita käytetään synonyymeina toisilleen, esimerkiksi osallis-

tuminen (participation), voimaantuminen (empowerment) ja minä-pystyvyys (selfeffi-

cacy). Vuorenmaa (2016, s. 23) kuvaa osallisuutta seuraavalla tavalla:

Osallisuus on yksilön omakohtaista arviota tietämyksestään sekä kyvys-tään toimia, vaikuttaa ja ottaa osaa päätöksentekoon itseä, perhettä ja ympäröivää yhteisöä koskevissa asioissa.

Perälä ym. (2011b) tarkastelevat Suomessa tehdyssä laajassa lapsiperhepalveluja

koskevassa tutkimushankkeessa, Lasten ja perheiden palvelut ja niiden johtaminen,

16

osallisuutta kolmella eri tasolla: osallisuus perheessä, osallisuus palveluissa ja osalli-

suus kunnallisessa toiminnassa ja päätöksenteossa.

Osallisuus konkretisoituu mukana olemalla, vaikuttamalla ja tekemällä eli osallistu-

malla (Perälä ym. 2011b), yleinen määritelmä osallisuudelle onkin kuuluminen johon-

kin, jossa voi vaikuttaa ja ottaa vastuuta omista ja ympäristönsä asioista (Vuorenmaa

2016). Vanhempien osallistuminen tukee perheiden arkea ja hyvinvointia (Vuorenmaa

2016), lisäksi osallistumisen on todettu olevan terveyttä edistävä tekijä ja vaikuttavan

myönteisesti käsitykseen omasta terveydestä, sekä sen lisäksi osallisuus lisää kus-

tannustehokkuutta ja vaikuttavuutta (Rouvinen-Wilenius & Koskinen-Ollonqvist 2011,

Virtanen ym. 2011, Joensuu 2013).

Osallisuuden toteutumista vahvistavat riittävä tiedonsaanti (Hildingsson & Thomas

2007, Perälä ym. 2011b, Joensuu ym. 2013, Halme ym, 2014), hyvä vuorovaikutus ja

yhteistyö ammattilaisten ja asiakkaiden kesken (Oommen ym. 2010, Perälä ym.

2011b, Joensuu ym. 2013, Aarthun & Akerjordet 2014), sekä asiakkaan kuuntelu ja

yksilöllinen kohtaaminen (Sirviö 2006, Hildingsson & Thomas 2007, Perälä ym. 2011,

Viitasaari 2012, Joensuu 2013). Äitien näkemykset osallisuudesta ovat isien näkemyk-

siä myönteisempiä, he myös osallistuvat isiä enemmän (Perälä ym. 2011b, Vuoren-

maa 2016). Osallistuminen on vahvinta perheen sisällä, sen jälkeen palvelutapatu-

missa ja viimeisenä osallistuminen kunnassa (Perälä ym. 2011b). Perheet ovat

yleensä halukkaita osallistumaan viranomaisten järjestämiin tilaisuuksiin (Perälä ym.

2011b) ja neuvola-asetuksen myötä käytäntöön otetut laajat terveystarkastukset ovat

lisänneet molempien huoltajien osallistumista neuvolakäynnille (Hakulinen-Viitanen

ym. 2014). Kuitenkaan asiakkaan yhteistyö ja kumppanuus ammattilaisen kanssa ei

toteudu vielä toivotulla tavalla (Perälä 2011b, Aarthun & Akerjordet 2014) ja asiantun-

tijakeskeisyys painottuu edelleenkin (Sirviö 2006).

2.6 Asiakkaan tarpeet ja odotukset neuvolapalveluilta

Äitien neuvolaan liittyvistä odotuksista tiedetään Tuomisen (2016) mukaan melko vä-

hän, mutta toisaalta asiakkaan neuvolapalveluihin kohdistuvia tarpeita ja odotuksia on

17

tullut esille myös asiakastyytyväisyyskyselyiden ja muiden neuvolaan sijoittuvien tut-

kimusten kautta. Yhteiskunnan muutoksen myötä palvelujen tarpeet ovat muuttuneet,

myös asiakkaiden odotukset ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen tilanteiden mu-

kaan. Asiakkailla on enemmän tietoa palveluista ja niiden vaihtoehdoista, jolloin hei-

dän roolinsa muuttuu passiivisesta aktiiviseksi. (Ryttyläinen ym. 2007.) Äidit ovat mie-

hiä aktiivisempia neuvolassa kävijöitä, jolloin heidän odotuksetkin ovat suuremmat

(Viljamaa 2003, Perälä ym. 2011b, Tuominen 2016). Tämän vuoksi asiakkaan näke-

myksiä selvitettäessä on syytä kysyä mielipidettä kummaltakin vanhemmalta erikseen.

Vanhemmat odottavat palveluilta lapsikeskeisyyden lisäksi vahvempaa perhekeskei-

syyttä (Sirviö 2006, Ryttyläinen ym. 2007, Oommen ym. 2010) sekä tietoa muun mu-

assa erityispalveluista ja muista perhettä tukevista palveluista (Heimo 2002, Viljamaa

2003, Halme ym. 2014). Vanhemmat toivovat erilaisiin elämäntilanteisiin nähden pal-

veluihin joustavuutta esimerkiksi siten, että palvelu on fyysisesti lähellä tai sinne on

helppo tulla ja että palvelua olisi saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella (Heimo 2002,

Perälä ym. 2011, Kanste ym. 2014, Tuominen 2016). Toive sähköisen asioinnin lisää-

misestä on noussut tutkimuksissa ja asiakaskyselyissä myös esille (Nemlander & Häk-

kinen 2015, Tuominen 2016, THL 2017b).

Erityisesti äitiyshuollon tutkimuksissa nousee esille tarve sujuvasta tiedonkulusta eri-

koissairaanhoidon ja neuvolan välillä (Ryttyläinen ym. 2007, Raussi-Lehto ym. 2011)

ja isien vahvempi huomioiminen ja mukaan otto ennen sekä jälkeen synnytyksen (Hil-

dingsson & Thomas 2007, Oommen ym. 2010). Myös neuvolalta odotetaan isien pa-

rempaa kohtaamista ja huomioimista (Heimo 2002, Viljamaa 2003, Ryttyläinen ym.

2007, Perälä ym. 2011b, Halme ym. 2014, Tuominen 2016). Kaiken kaikkiaan asiak-

kaan kuuleminen ja toimivat palvelut (Viitasaari 2012), kiireettömyys ja yksilöllisyys

(Heimo 2002, Hildingsson & Thomas 2007, Ryttyläinen ym. 2007, Tuominen 2016)

nousevat edellä esitettyjen lisäksi vahvasti esille vanhempien odotuksissa neuvolapal-

veluilta.

18

2.7 Yhteenveto

Arvoa tuottavan palvelun periaatteina ovat Porterin ja Teisbergin (Teperi ym. 2009)

mukaan asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuus, laadun parantaminen, yhteistyö,

ammattilaisen osaaminen, tiedon kerääminen sekä sen käyttäminen, palvelun arviointi

ja seuranta sekä kilpailu ja kustannustehokkuus.

Neuvolatoiminnassa ja lapsiperheiden palveluissa tehtyjen aikaisempien tutkimuksien

perusteella asiakkaalle tärkeä eli arvoa tuottava neuvolapalvelu on asiakaslähtöistä,

joustavaa ja helposti saatavilla, myös virka-ajan ulkopuolella. Se vastaa asiakkaan

tarpeeseen ja on oikea-aikaista. Tärkeää on, että neuvolapalvelusta ja muista lapsi-

perheiden palveluista on riittävästi tietoa saatavilla ja että yhteistyö asiakkaan ja hen-

kilöstön kesken on toimivaa ja asiakasta kuunnellaan sekä kohdellaan ystävällisesti ja

yksilöllisesti.

Ison Omenan neuvola tarjoaa asiakkaille neuvolapalveluja virka-ajan ulkopuolella ja

pystyy toteuttamaan tavoitteiden mukaista neuvolapalvelua aikaisempaan verraten

erilaisin keinoin johtuen uudesta toimintaympäristöstään, jossa kumppaneina sa-

moissa tiloissa toimii kirjasto, kulttuuritoimi, nuorisotoimi, terveysasema, mielenter-

veys- ja päihdepalvelut, laboratorio ja kuvantaminen sekä Kela ja yhteispalvelupiste.

Lisäksi neuvolan tiloissa on mahdollisuus muiden kuntakumppaneiden toiminnalle ku-

ten esimerkiksi perhetyö, psykologi, eroauttaminen sekä erikoissairaanhoidon äitiys-

poliklinikka. Myös kolmannen sektorin, järjestöjen tai vapaaehtoistyön toiminnalle löy-

tyy aikaisempaa paremmin tilaa neuvolan tai Palvelutorin yhteisistä tiloista, esimerk-

kinä imetystukiryhmät tai asiakkaiden perustamat vanhempi-lapsi ryhmät.

Neuvolaverkon jatkokehittämisen kannalta on tärkeää saada tietää, kuinka neuvolan

sijoittuminen tämän kaltaiseen toimintaympäristöön on onnistunut ja pystyykö se to-

teuttamaan asiakkaalle arvoa tuottavaa, tehokasta ja nykyaikaista neuvolapalvelua.

19

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää miten asiakkaat arvioivat arvoa tuottavien

palvelujen toteutumisen Ison Omenan neuvolassa. Lisäksi selvitetään Ison Omenan

neuvolan asiakkaiden arviointeja neuvolan laajennetuista aukioloajoista ja palvelujen

saatavuudesta, sekä kuvataan asiakkaiden odotuksia neuvolapalveluilta ja heidän

osallistumismahdollisuuksiaan ja halukkuuttaan niihin. Asiakkaalla tarkoitetaan tässä

tutkimuksessa lasta odottavaa naista ja hänen puolisoaan / kumppaniaan sekä alle

kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään.

Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:

1. Miten asiakkaat arvioivat arvoa tuottavien palvelujen toteutumisen Ison Ome-

nan neuvolassa?

2. Miten asiakkaat arvioivat laajennettujen aukioloaikojen merkitystä palvelujen

saatavuudessa?

3. Miten asiakkaat arvioivat omat mahdollisuutensa ja halukkuutensa osallistua

neuvolapalveluihin ja niiden kehittämiseen?

Tietoa voidaan hyödyntää pohdittaessa laajempiin aukioloaikoihin siirtymistä muissa

Espoon neuvoloissa sekä muiden kuntien neuvolapalveluissa. Lisäksi tutkimuksesta

saatua tietoa voidaan käyttää neuvolapalvelujen kehittämisessä yleisesti.

20

4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT

4.1 Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto kerättiin Ison Omenan neuvolan asiakkailta. Vuonna 2016 synnytyk-

siä oli 435, ja alle kouluikäisiä lapsia 3339. Tavoitteena oli, että kumpikin perheen ai-

kuisista vastaisi omaan kyselyyn, jolloin perusjoukko olisi miltei kaksinkertainen asia-

kasmäärään nähden. Perusjoukon kokonaismäärää laskettaessa asiakkaiden asioin-

tikieli otettiin huomioon, koska kysely toteutettiin vain suomenkielisenä. Sen sijaan yk-

sinhuoltajien osuutta ei huomioitu perusjoukkoa laskettaessa. Kaikilla kohderyhmään

kuuluvilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn, mutta jo etukäteen tiedettiin, että tieto

kyselystä ei tavoita koko kohdejoukkoa.

Tutkielman otantamenetelmä on näyte, koska kohderyhmän asiakkaat saivat itse va-

lita osallistuvatko kyselyyn. Heikkilä (2014) nimittää tapaa itsevalikoiduksi näytteeksi,

koska se on vapaasti saatavilla oleva sähköinen kysely ja periaatteessa kuka tahansa

pääsisi siihen vastaamaan. Kyselyn tiedotteessa kohderyhmä oli kuitenkin rajattu ja

tutkimuksen aihealue ja perusjoukko tunnetaan, jolloin voidaan myös puhua harkin-

nanvaraisesta näytteestä (Heikkilä 2014).

Etukäteen laskettiin voima-analyysi, joka voidaan tehdä jo ennen tutkimuksen aloitta-

mista ja sen avulla selvittää riittävä aineistomäärä (Selander 2014). Voima-analyysia

laskettaessa huomioitiin asiointikielen osuus. Neuvolan asiakkaista noin 15 %:lla asi-

ointikieli on muu kuin suomi tai ruotsi, jolloin vastaamaan kykenevien asiakkaiden

määrä on pienempi kuin neuvolan kokonaisasiakasmäärä. Voima-analyysi tehtiin

Sample Size Calculator -laskurin avulla (Pivotal Research 2017). Kyseisen laskurin

käytettävyydestä konsultoitiin Itä-Suomen yliopiston dosentti, FT Matti Estolaa, joka

totesi, että laskurin avulla saadaan otoskoko, joka edustaa populaatiota eli neuvolan

asiakkaita. Laskurin oletuksena on, että muuttujien jakauma on normaalinen. Mikäli

perheestä kyselyyn vastaa vain yksi henkilö, tulee voima-analyysin mukaan näyte-

koon olla 344, jotta tuloksia voidaan yleistää neuvolan suomenkielentaitoisiin asiak-

kaisiin. Mikäli oletetaan, että kaikista perheistä kaksi aikuista vastaa kyselyyn, tulee

21

voima-analyysin mukaan näytekoon olla 363, jotta tulokset ovat yleistettävissä. Virhe-

marginaalin ollessa 5 % ja luottamustason ollessa 95 %. On kuitenkin huomioitava,

että otoksen määrä ei yksin kerro sitä, ovatko tulokset yleistettävissä.

4.2 Aineiston kerääminen

Aineisto kerättiin kyselyllä 17.8.-1.10.2017 välisenä aikana Espoon Ison Omenan neu-

volan suomenkielentaitoisilta asiakkailta. Ison Omenan neuvolassa käyvä suomenkie-

lentaitoinen asiakas sai tutkimustiedotteen (Liite 3), jossa oli linkki ja QR -koodi säh-

köiseen Surveypal -kyselyyn ja hän voi vastata siihen kotikoneeltaan, älypuhelimel-

taan tai Palvelutorin tietokoneelta. Tutkimuksesta informoitiin Espoon internet -sivuilla,

Espoon neuvoloiden Facebook-sivuilla, Palvelutorin Facebook -sivuilla, Espoon kau-

pungin Facebook -sivuilla ja Espoon kaupungin Twitterissä sekä Palvelutorin info TV-

ruuduilla sekä neuvolan omahoitopisteissä ja ilmoitustaululla. Myös Palvelutorin muut

toimijat saivat tiedon tutkimuksesta toimintojen esimiesten koordinaatiokokouksessa.

Facebook -sivuja jaettiin eteenpäin myös ilman tutkijan tai sosiaali- ja terveystoimen

tiedottajan toimia, muun muassa alueellisen SuurMatti Facebook -sivuston toimesta.

Tutkimustiedon saatuaan asiakas saattoi siis osallistua kyselyyn, vaikka neuvolakäyn-

tiä ei tutkimusajankohtana olisi ollutkaan.

Terveydenhoitajille pidettiin tutkimuksesta tiedotustilaisuus heidän viikkokokouksensa

yhteydessä 16.8.2017, jossa he saivat myös terveydenhoitajille ja lääkäreille tehdyn

saatekirjeen (Liite 4) ja tutkimustiedotteen asiakkaille (Liite 3). Lääkäreille ei erikseen

pidetty tiedotustilaisuutta, vaan he saivat tiedon tutkimuksesta terveydenhoitajien ja

saatekirjeen kautta. Jokaiseen yhdeksääntoista vastaanottohuoneeseen toimitettiin

saatekirje sekä valmiiksi kopioitu pino asiakkaille jaettavasta tutkimustiedotteesta,

jotta terveydenhoitajat ja lääkärit varmasti tietäisivät mistä on kyse ja muistaisivat an-

taa tutkimustiedotteen jokaiselle vastaanotolla käyvälle suomenkielentaitoiselle asiak-

kaalle.

Kyselyä jatkettiin alkuperäisestä suunnitelmasta kahdella viikolla, jotta vastauksia saa-

taisiin enemmän. Lisäksi tietoa tutkimuksesta päivitettiin Espoon neuvoloiden Face-

book -sivulle kolmeen kertaan kyselyn aukioloaikana sekä nostettiin uudelleen uutisiin

22

Espoon internetsivuilla, jotta tieto olisi hyvin esillä koko sen ajan minkä sähköinen ky-

sely oli avoinna vastattavaksi. Lisäksi terveydenhoitajille lähetettiin 28.8.2017 sähkö-

postin välityksellä muistutus kyselystä ja se merkityksestä, koska aivan kaikki eivät

olleet paikalla 16.8.2017 pidetyssä tiedotustilaisuudessa ja haluttiin varmistaa, että jo-

kainen neuvolassa käyvä suomenkielentaitoinen asiakas varmasti saa tutkimustiedot-

teen terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.

Tutkielmassa käytetty kyselylomake (Liite 5) perustui aiemmin kehitettyyn neuvolatut-

kimuksen asiakaskyselyyn (Viljamaa 2003) ja se päivitettiin tähän tutkimukseen sopi-

vaksi. Viljamaa (2003) on laatinut kyselylomakkeen Jyväskylän neuvolan terveyden-

hoitajien ja neuvolapalvelusta vastaavien johtajien kanssa hyödyntäen myös saatuja

asiakaspalautteita. Muutokset alkuperäiseen lomakkeeseen tehtiin kieliasua muok-

kaamalla ja poistamalla osa alkuperäisistä kysymyksistä sekä lisäämällä muun mu-

assa neuvolan aukioloon ja uuteen toimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä. Muokattu

kyselylomake sisälsi 58 kysymystä sisältäen seitsemän avointa kysymystä. Kyselylo-

makkeen vastaamisessa käytettiin 5-portaista Likert-asteikkoa, asteikon ollessa: 5

erittäin hyvä – 4 melko hyvä – 3 en osaa sanoa – 2 melko huono – 1 erittäin huono.

Kysely esitestattiin luotettavuuden vahvistamiseksi (Kankkunen & Vehviläinen-Julku-

nen 2015) pyytämällä Ison Omenan neuvolan asiakasfoorumin (N=10) jäseniä täyttä-

mään kysely, arvioimaan ja kommentoimaan sitä. Saatujen kommenttien (n=5) perus-

teella kyselyyn tehtiin vielä muutoksia lisäten Likert-asteikkoon vaihtoehto ”en osaa

sanoa” sekä lisättiin yksi avoin kysymys: ”Mitä kehittämisehdotuksia sinulla on Ison

Omenan neuvolan toimintaan liittyen?” (kysymys nro 57). Myös terveydenhoidon pääl-

likkö ja terveydenhoidon asiantuntija antoivat omat arviointinsa ja ehdotuksensa kyse-

lyyn, jolloin siihen lisättiin muun muassa kysymys ”Mikäli valinnanvapaus laajenee so-

siaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (SOTE) myötä ja joutuisit valitsemaan neuvo-

lasi, niin valitsisit kunnallisen neuvolan / yksityisen neuvolan / en osaa sanoa? Perus-

tele.” (kysymys nro 58).

23

4.3 Aineiston analyysi

Aineisto siirrettiin Surveypal -ohjelmasta IBM SPSS Statistics 24 for Windows tilasto-

ohjelmaan ja analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimuksen tarkoitus oli

selvittää asiakkaiden mielipiteitä, joten analysoinnissa aineistoa kuvailtiin frekvenssien

ja prosenttiosuuksien avulla (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015). Kysymykset

koostuivat eri osioista, joissa kussakin oli useampia kysymyksiä ja niiden samankal-

taisuutta arvioitiin Cronbachin alfa-kertoimella (Taulukko 24). Cronbachin alfa-kerroin

mittaa mittarin sisäistä reliabiliteettia eli johdonmukaisuutta ja se on käytetyin mene-

telmä mittauksen reliabiliteetin arvioimiseksi. (Nummenmaa 2009.)

Taulukko 4. Mittarin eri osioiden reliabiliteettikertoimet (Cronbachin alfa)

Likert-asteikon osiot Cronbachin alfakerroin

Neuvolan tilat, sijainti ,845

Neuvolan aukiolo ja saatavuus ,856

Neuvolapalvelun laatu ja sisältö ,921

Tiedottaminen ja sähköinen asiointi ,840

Yhteistyö ja vaikuttaminen ,817

Yleisarvio ja merkitys ,467

Avoimet vastaukset analysoitiin sisällön erittelyn avulla. Sisällön erittelyn avulla voi-

daan analysoida ja kuvata tutkimusaineistoa. Se on menetelmä, joka tiivistää aineis-

ton, jotta se saadaan kuvattua yleistävästi sekä kvantifioitua eli laskettua vastauksissa

esiintyneitä mainintoja numeroin. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015.) Kysy-

mykset eriteltiin siten, että alkuperäisistä maininnoista muodostettiin pelkistettyjä il-

mauksia, jonka jälkeen ne luokiteltiin kategorioihin ja laskettiin mainintojen lukumäärä.

Mainintojen vähäisen lukumäärän vuoksi useimmista vastauksista saatiin vain yksita-

soinen kategoria, joka otsikoitiin aiheen mukaisesti, esimerkkinä kysymys numero 55

taulukossa 3 (Liite 6).

24

5 TULOKSET

5.1 Taustatiedot

Vastaajien taustatietoja selvitettiin seitsemän kysymyksen avulla, joiden aiheet olivat

sukupuoli, ikä, asuinalue, lasten lukumäärä, siviilisääty, koulutus ja tämän hetkinen

työtilanne. Taustatiedot on kuvattu taulukossa 5. Vastaajien kokonaismäärä oli 87,

heistä miehiä oli 7. Läpi koko kyselyn oli kysymyksiä, joihin ei oltu vastattu, jolloin

vastaajien kokonaismäärä vaihteli 79 - 87 välillä riippuen kysymyksestä.

Vastaajista yli puolet kuului ikäryhmään 30 - 36 vuotta ja suurin osa (86 %) asui Ison

Omenan neuvolan eli Matinkylä-Olarin alueella. Vastaajista 14 % odotti perheen en-

simmäistä lasta ja 83 %:lla oli perheessä eri ikäisiä lapsia. Suurin osa vastaajista eli

avio- tai avoliitossa. Valtaosa vastaajista oli suorittanut korkeakoulu- tai yliopistotut-

kinnon (40 %) tai ammattikorkeakoulututkinnon (38 %). Vastaajista 33 % kävi työssä,

yli puolet oli äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla ja vähiten oli opiskelijoita ja työttö-

miä.

Taulukko 5. Vastaajien taustatiedot (n=87).

Taustatiedot n %

Sukupuoli (n=83)

Mies 7 8

Nainen 76 87

Ikäryhmät (n=83)

22 tai alle 2 2

23-29 22 27

30-36 43 52

37 tai enemmän 16 19

Asuinalue (n=84)

Matinkylä-Olari 72 86

Tapiola 3 4

Espoon keskus 1 1

Espoonlahti 6 7

Muu 2 2

Lapset (n=84)

Ei lapsia, perheeseen odotetaan 12 14

25

ensimmäistä lasta

On lapsia 72 83

Siviilisääty (n=83)

Naimaton 4 5

Avioliitto 56 67

Avoliitto 20 24

Eronnut 3 4

Koulutus (n=83)

Peruskoulu/keski-koulu 1 1

Ylioppilas 5 6

Ammattikoulu/ammattiopisto 10 12

Ammattikorkeakoulu (amk) 32 39

Ylempi ammattikorkeakoulu 2 2

Korkeakoulu/yliopisto 33 40

Työtilanne (n=83)

Työssä 27 33

Työtön 4 5

Opiskelija 5 6

Äitiyslomalla 19 23

Vanhempainvapaalla 12 14

Hoitovapaalla 15 18

Muu 1 1

5.2 Neuvolapalvelujen käyttö

Neuvolapalvelujen käyttöä selvitettiin kysymällä, oliko vastaaja käynyt neuvolassa yh-

dessä puolisonsa / kumppaninsa kanssa, onko hän käyttänyt neuvolapalveluja virka-

aikana, ilta-aikana ja lauantaina sekä mitä muita Palvelutorin palveluja tai neuvolan

tiloissa olevia muita palveluja hän oli käyttänyt.

Vastaajista 18 % ei ollut koskaan käynyt neuvolassa yhdessä puolisonsa / kumppa-

ninsa kanssa, mutta suurin osa kuitenkin oli käynyt joko muutaman kerran tai lähes

aina yhdessä (Kuvio 1). Virka-aikana neuvolapalveluita oli käyttänyt 94 % vastaajista.

Ilta-aikana neuvolassa oli vastaajista käynyt 56 % ja lauantaisin 29 %. Kysymykseen

oli mahdollista valita kaikki ne vaihtoehdot, jotka sopivat itselle. Vastausten jakaumat

on kuvattu taulukossa 6.

26

Kuvio 1. Neuvolassa käynti yhdessä puolison / kumppanin kanssa (n=84).

Taulukko 6. Neuvolapalveluiden käytön ajankohdat (n=87).

Neuvolapalvelun käytön ajankohdat n %

Virka-aikana

En 5 6

Kyllä 82 94

Ilta-aikana

En 38 44

Kyllä 49 56

Lauantaina

En 62 71

Kyllä 25 29

Muista Palvelutorin palveluista vastaajat olivat käyttäneet eniten kirjastoa (78 %), ja

HUS laboratoriota (71 %). Myös Kelaa ja terveysasemaa oli käytetty, sen sijaan nuo-

risotoimea tai mielenterveys- ja päihdepalveluja ei oltu käytetty lainkaan (Taulukko 7).

Tähän kysymykseen sai antaa useamman vaihtoehdon sen mukaan, mitä palveluja

oli käyttänyt.

Neuvolan tiloissa olevien muiden toimijoiden palveluja oli käytetty seuraavasti: eniten

Neuvolapolia (17 %), seuraavaksi perhetyötä (9 %) ja imetystukiryhmää (6 %). Lasten

psykologia, kulttuurineuvolaa, eroauttamista tai muuta eivät vastaajat olleet käyttäneet

lainkaan (Taulukko 8). Myös tähän kysymykseen sai antaa useamman vaihtoehdon

sen mukaan mitä palveluja oli käyttänyt.

27

Taulukko 7. Palvelutorin palvelujen käyttö.

Muiden Palvelutorin palvelujen käyttäminen n %

En ole käyttänyt 4 5

Käytin palveluista:

Kirjasto 68 78

Kulttuuripalvelut 7 8

Terveysasema 21 24

Mielenterveys- ja päihdepalvelut - -

Kela 22 25

Yhteispalvelu 14 16

Nuorisopalvelu - -

HUS laboratorio 62 71

HUS kuvantaminen (rtg) 5 6

Taulukko 8. Neuvolan tiloissa olevien palvelujen käyttö.

Muiden neuvolan tiloissa olevien palvelujen käyttö n %

En ole käyttänyt 48 55

Käytin palveluista:

Lasten psykologi - -

Perhetyö 8 9

Kulttuurineuvola - -

Eroauttaminen - -

Neuvolapoli 15 17

Imetystukiryhmä 5 6

Muu - -

5.3 Arviointia Ison Omenan neuvolasta

Asiakkaita pyydettiin arvioimaan Ison Omenan neuvolaa valitsemalla Likert -as-

teikosta sopiva vaihtoehto. Likert -asteikko oli seuraava: 1 = erittäin huono, 2 = melko

huono, 3 = en osaa sanoa, 4 = melko hyvä, 5 = erittäin hyvä.

28

5.3.1 Neuvolan tilat ja sijainti

Tässä osiossa selvitettiin asiakkaiden arviointia neuvolan tilojen toimivuudesta, viih-

tyisyydestä ja siisteydestä sekä neuvolaan saapumisesta ja neuvolan sijoittumisesta

Palvelutorille. Vastaajat arvioivat tilojen toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden

melko hyväksi (48 %) ja kolmannes erittäin hyväksi. Puolet koki tilojen viihtyisyyden

melko hyväksi ja yli kolmannes erittäin hyväksi. Kysyttäessä tilojen siisteydestä suurin

osa (86 %) arvioi sen hyväksi.

Puolet vastaajista arvioi neuvolaan saapumisen onnistuvan hyvin ja yli kolmannes

melko hyvin. Myös vastaanotolle saapuminen onnistui valtaosan mukaan hyvin, kui-

tenkin 11 % vastaajista arvioi sen melko huonoksi ja 4 % erittäin huonoksi. Vastaajista

79 % arvioi neuvolan sijoittumisen Palvelutorille olevan melko tai erittäin hyvä. Kaikki

vastaukset on kuvattu taulukkoon 9.

Taulukko 9. Neuvolan tilat ja sijainti

Arviot neuvolan tiloista ja sijainnista n %

Tilojen toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus

1=erittäin huono 3 4

2=melko huono 6 7

3=eos 6 7

4=melko hyvä 39 48

5=erittäin hyvä 28 34

Tilojen viihtyisyys


2=melko huono 3 4

3=eos 7 8

4=melko hyvä 42 51


Tilojen siisteys


2=melko huono - -

3=eos 9 11

4=melko hyvä 36 43


Neuvolaan saapuminen


2=melko huono 2 2

3=eos 7 8

4=melko hyvä 29 35

29


Vastaanotolle saapuminen


2=melko huono 9 11

3=eos 14 17

4=melko hyvä 35 43


Neuvolan sijoittuminen Palvelutorille


2=melko huono 3 4

3=eos 9 11

4=melko hyvä 31 37


5.3.2 Neuvolan aukiolo ja saatavuus

Tässä osiossa kysyttiin arviointia neuvolakäyntien riittävyydestä, vastaanottoaikojen

saatavuudesta eri aikoina, mahdollisuudesta tavoittaa terveydenhoitaja ja oma tervey-

denhoitaja puhelimitse sekä mahdollisuudesta päästä oman terveydenhoitajan vas-

taanotolle. Neuvolakäyntien määrän riittävyys arvioitiin erittäin hyväksi (41 %) tai

melko hyväksi (38 %). Vaikka vastaanottoaikojen saatavuus aamulla arvioitiin pää-

sääntöisesti melko hyväksi (41 %) ja viidenneksen mielestä erittäin hyväksi, oli 12 %

silti sitä mieltä, että saatavuus oli huonoa. Vastaanottoaikojen saatavuus päivällä ja-

kaantui saman tyyppiseen arviointiin kuin aamuaikojen saatavuus. Sen sijaan, vaikka

vastaajista 35 % arvioi vastaanottoaikojen saatavuuden illalla melko hyväksi, vain 12

% arvioi sen erittäin hyväksi. Huonona sitä piti 14 %. Samoin vain 6 % arvioi lauantai-

aikojen saatavuuden erittäin hyväksi ja melko hyväksi 24 %. Huonona sitä piti 14 %.

Vastaanottoaikojen saatavuuden arviointi jakaantui siis samaan tapaan saatavuuden

suhteen aamulla ja päivällä, mutta ilta-aikojen ja lauantai-aikojen saatavuus arvioitiin

muita huonommaksi. Huomion arvoista on se, että suuri osa vastaajista ei osannut

sanoa (eos) mielipidettään tästä, lauantai-aikojen suhteen eos-vastauksia oli peräti 56

%. Tulokset on kuvattu kuviossa 2.

30

Kuvio 2. Vastaanottoaikojen saatavuus 1 = aamulla (n=83), 2 = päivällä (n=82), 3 = illalla (n=81) ja 4

= lauantaisin (n=79).

Vastaajista 37 % ei osannut sanoa mielipidettään mahdollisuudesta tavoittaa tervey-

denhoitaja puhelimitse, mutta noin puolet arvioi sen joko melko hyväksi tai erittäin hy-

väksi. Jopa 53 % ei osannut sanoa mielipidettään, kun kysyttiin arviointia mahdollisuu-

desta tavoittaa oma terveydenhoitaja puhelimitse. Lähes kolmannes arvioi sen melko

huonoksi tai erittäin huonoksi. Arviointi mahdollisuudesta päästä oman terveydenhoi-

tajan vastaanotolle jakaantui tasaisemmin siten, että yli puolet vastaajista arvioi sen

hyväksi ja 21 % melko huonoksi tai erittäin huonoksi. Vastaajista 24 % ei osannut

sanoa mielipidettään. Tulokset on kuvattu kuviossa 3.

4 3

1 2

31

Kuvio 3. Mahdollisuus 1 = päästä oman terveydenhoitajan vastaanotolle (n=80), 2 = tavoittaa tervey-denhoitaja puhelimitse (n=82) ja 3 = tavoittaa oma terveydenhoitaja puhelimitse (n=77).

5.3.3 Neuvolapalvelun laatu ja sisältö

Neuvolapalvelun laatua ja sisältöä arvioitiin muun muassa ilmapiirin, asioistaan puhu-

misen mahdollisuuden, yksilöllisyyden huomioimisen, palvelun nykyaikaisuuden, ter-

veydenhoitajan ja lääkärin asiantuntemuksen ja kiinnostuksen sekä palvelun jousta-

vuuden perusteella. Kaikki arvioinnit neuvolapalvelun laadusta ja sisällöstä on kirjattu

taulukkoon 10.

Taulukko 10. Neuvolapalvelun laatu ja sisältö.

Neuvolapalvelun laatu ja sisältö n %

Neuvolan yleinen ilmapiiri

1=erittäin huono - -

2=melko huono 2 2

3=eos 9 11

4=melko hyvä 46 55


1

3

2

32

Mahdollisuus puhua asioistaan


2=melko huono 1 1

3=eos 6 7

4=melko hyvä 42 50


Vastauksien saaminen itseä askarruttaviin kysymyksiin


2=melko huono 7 8

3=eos 10 12

4=melko hyvä 44 52


Yksilöllisyyden huomioiminen


2=melko huono 6 7

3=eos 11 13

4=melko hyvä 46 55


Neuvolapalvelujen nykyaikaisuus


2=melko huono 4 5

3=eos 18 22

4=melko hyvä 36 43


Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen


2=melko huono 2 3

3=eos 16 20

4=melko hyvä 38 48


Terveydenhoitajan asiantuntemus


2=melko huono 4 5

3=eos 12 14

4=melko hyvä 38 46


Terveydenhoitajan ajan riittävyys


2=melko huono 2 2

3=eos 19 12

4=melko hyvä 35 42


Terveydenhoitaja kuuntelee, ymmärtää, on kiinnostunut


2=melko huono 2 2

3=eos 7 8

4=melko hyvä 41 49


33

Terveydenhoitajan palvelun joustavuus


2=melko huono 2 2

3=eos 15 18

4=melko hyvä 39 48


Lääkärin asiantuntemus neuvolatyössä


2=melko huono 11 13

3=eos 13 16

4=melko hyvä 40 49


Lääkärin ajan riittävyys


2=melko huono 10 12

3=eos 19 23

4=melko hyvä 32 40


Lääkäri kuuntelee, ymmärtää, on kiinnostunut


2=melko huono 10 12

3=eos 19 23

4=melko hyvä 32 40


Lääkärin palvelun joustavuus


2=melko huono 9 11

3=eos 28 35

4=melko hyvä 29 36


Suurin osa vastaajista arvioi neuvolan yleisen ilmapiirin joko melko hyväksi tai erittäin

hyväksi. Vastaajista liki 90 % arvioi, että mahdollisuus puhua asioistaan neuvolassa

on melko hyvä tai erittäin hyvä. Vastauksien saaminen itseä askarruttaviin kysymyk-

siin vastaajien mielestä oli hyvää (76 %) ja huonoksi sen arvioi 12 %. Vastausten ja-

kaantuminen oli samanlainen myös yksilöllisyyden huomioimisessa.

Kysyttäessä neuvolan nykyaikaisuutta, vastaajat arvioivat sen melko hyväksi (43 %)

tai erittäin hyväksi (29 %). Vastaajista 73 % koki erilaisuuden ymmärtämisen ja hyväk-

symisen toteutuvan hyvin ja noin 80 % tai yli arvioi terveydenhoitajan asiantuntemuk-

34

sen, terveydenhoitajan ajan riittävyyden ja sen, että terveydenhoitaja kuuntelee, ym-

märtää ja on kiinnostunut melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Myös terveydenhoitajan

palvelun joustavuus arvioitiin hyväksi.

Arvio lääkärin asiantuntemuksesta neuvolatyössä jakaantui tasaisemmin eli 61 % ar-

vioi sen melko hyväksi tai erittäin hyväksi, mutta 23 % arvioi sen joko melko huonoksi

tai erittäin huonoksi. Arvioiden jakauma oli saman tapainen lääkärin ajan riittävyyden

suhteen sekä arvioitaessa sitä, että lääkäri kuuntelee, ymmärtää ja on kiinnostunut.

Vastaajista 45 % arvioi lääkärin palvelun joustavuuden hyväksi ja 21 % huonoksi.

5.3.4 Tiedottaminen ja sähköinen asiointi

Neuvolapalvelun tiedottamista ja sähköistä asiointia arvioitiin seuraavien osa-alueiden

avulla: neuvolan tiedotus omasta toiminnasta, neuvolan tiedotus lapsiperheiden pal-

veluista Espoossa, neuvolan ohjaus muihin palveluihin, kun sitä tarvitsen, nykyisten

neuvolan tiedotuskanavien riittävyys ja sähköisten palvelujen riittävyys. Kaikissa osa-

alueen vastauksissa näkyi huomattavan suuri osuus eos-vastauksia.

Tiedotusta ei arvioitu olevan riittävästi, sillä neuvolan tiedotus omasta toiminnasta ko-

ettiin melko huonoksi (28 %) tai vain melko hyväksi (24 %), (Kuvio 4). Samoin neuvo-

lan tiedotus lapsiperheiden palvelusta Espoossa arvioitiin huonoksi (46 %) ja vain 26

% arvioi sen hyväksi (Kuvio 5). Neuvolan ohjaus muihin palveluihin, kun sitä tarvitsen,

arvioitiin paremmaksi, sillä 44 % piti sitä hyvänä, kun taas 14 % piti sitä huonona. Jopa

42 % ei osannut sanoa.

35

Kuvio 4. Neuvolan tiedotus omasta toiminnasta (n=83).

Kuvio 5. Neuvolan tiedotus lapsiperheiden palveluista Espoossa (n=80)

Kysyttäessä nykyisten neuvolan tiedotuskanavien riittävyyttä, vastaajista 20 % arvioi

sen melko hyväksi, 15 % erittäin hyväksi, 14 % melko huonoksi tai erittäin huonoksi.

Sähköisten palvelujen riittävyys arvioitiin melko hyväksi (33 %) tai erittäin hyväksi (12

%), mutta iso osuus myös melko huonoksi (19 %) tai erittäin huonoksi (7 %), (Kuvio

6).

36

Kuvio 6. Sähköisten palvelujen riittävyys (n=83).

5.3.5 Yhteistyö ja vaikuttaminen

Tässä osiossa arvioitiin yhteistyötä neuvolan ja perheen välillä yleisesti, yhteistyötä

itseä ja lasta koskevissa hoitopäätöksissä, mahdollisuutta vaikuttaa neuvolakäynnin

sisältöön ja mahdollisuutta osallistua neuvolapalvelujen kehittämiseen. Yleisesti yh-

teistyö arvioitiin hyväksi ja yhteistyö itseä tai lasta koskevissa hoitopäätöksissä oli

myös hyvää, sillä vastaajista 78 % arvioi sen melko hyväksi tai erittäin hyväksi.

Mahdollisuus vaikuttaa neuvolakäynnin sisältöön arvioitiin melko hyväksi (41 %) tai

erittäin hyväksi (24 %), vaikkakin osuudet melko huono (10 %) ja erittäin huono (5 %)

olivat edellisiä suurempia. Sen sijaan arvioinnit mahdollisuudesta osallistua neuvola-

palvelujen kehittämiseen hajaantuivat siten, että 28 % koki sen joko melko huonoksi

tai erittäin huonoksi ja vain 27 % melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Miltei puolet ei

osannut sanoa. Kaikki arvioinnit on esitetty taulukossa 11.

37

Taulukko 11. Yhteistyö ja vaikuttaminen.

Yhteistyö ja vaikuttaminen n %

Yhteistyö neuvolan ja perheen välillä yleisesti

1=erittäin huono - -

2=melko huono 3 4

3=eos 13 16

4=melko hyvä 41 50


Yhteistyö itseäni tai lastani koskevissa hoitopäätöksissä


2=melko huono 2 2

3=eos 14 17

4=melko hyvä 39 48


Mahdollisuus vaikuttaa neuvolakäynnin sisältöön


2=melko huono 8 10

3=eos 16 20

4=melko hyvä 33 41


Mahdollisuus osallistua neuvolapalvelujen kehittämiseen


2=melko huono 17 22

3=eos 36 46

4=melko hyvä 15 19


5.3.6 Yleisarvio ja merkitys

Asiakkaita pyydettiin arvioimaan neuvolatoiminnan hyödyllisyyttä omalla kohdalla, uu-

sien aukioloaikojen hyödyllisyyttä omalla kohdalla sekä antamaan yleisarviota neuvo-

latoiminnasta. Vastaajista 83 % arvioi neuvolatoiminnan hyödyllisyyden omalla koh-

dalla olevan joko melko tai erittäin hyvä (Kuvio 7). Myös uusien aukioloaikojen hyödyl-

lisyys omalla kohdalla arvioitiin erittäin hyväksi tai melko hyväksi (75 %) (Kuvio 8).

Myös yleisarvio neuvolatoiminnasta oli vastaajien mielestä joko melko tai erittäin hyvä

(83 %). Vain 5 % arvioi sen melko huonoksi, mutta kukaan ei kuitenkaan erittäin huo-

noksi (Kuvio 9).

38

Kuvio 7. Neuvolatoiminnan hyödyllisyys omalla kohdalla (n=82).

Kuvio 8. Neuvolan uusien aukioloaikojen hyödyllisyys omalla kohdalla (n=83).

Kuvio 9. Yleisarvio neuvolatoiminnasta (n=81).

39

5.4 Neuvolapalvelujen ja asiakkaiden osallisuuden kehittämisehdotuksia

Seuraavien kysymysten avulla selvitettiin asiakkaiden näkemyksiä neuvolapalvelujen

kehittämistarpeista sekä heidän mahdollisuuksiaan ja halukkuuttaan osallistua neuvo-

lapalvelujen kehittämiseen. Avoimia kysymyksiä oli seitsemän ja vastauksien mainin-

nat vaihtelivat siten, että vähimmillään yksittäisessä kysymyksessä mainintoja oli 17

(kysymys 51: miten haluaisit osallistua ja olla mukana neuvolapalvelujen kehittämi-

sessä?) ja enimmillään 75 (kysymys 55: mikä neuvolapalveluissa on sinua erityisesti

hyödyttänyt?). Maininta tarkoittaa yksittäistä mielipidettä tai ehdotusta eikä se kuvaa

vastaajien määrää. Yhdellä vastaajalla saattoi siis olla useampia mainintoja.

Asiakkaiden toiveita tiedottamiselta

Asiakkaiden toiveet tiedottamiselle liittyivät kahteen teemaan: tiedottamisen tapaan ja

sisältöön (Taulukko 12). Tiedottamistapana toivottiin neuvolassa tiedottamista odotus-

tiloissa, ilmoitustaululla, neuvolakäynnillä, TV-info ruudulla tai paperimuodossa, mutta

myös nettisivuilla, tekstiviestillä, sähköpostilla ja WhatsApilla. Tiedottamistavalta toi-

vottiin myös selkeyttä.

Vähemmän kanavia, enemmän sisältöä. Jokin varma paikka mistä tiedot löytyvät.

Tiedottamisen sisällössä korostui toive paremmasta tiedottamisesta lapsiperheiden

palveluista sekä myös neuvolakäynnin sisällöstä.

Ensikäynnillä voisi esimerkiksi antaa esitteen, jossa kerrotaan perus-käynnit ja niiden sisällöt. En koskaan tiedä, kun olen tulossa neuvolaan, kuinka pitkä käynti on, eikä minulle ole etukäteen kerrottu, mitä siellä kä-sitellään.

40

Lisäksi toivottiin ajankohtaisuutta, tietoa perusasioista ja miten löytää perille, aktiivi-

sempaa ohjausta tiedotusten pariin ja riittäviä ohjeita esimerkiksi omahoitopisteissä.

Taulukko 12. Asiakkaiden toiveita tiedottamiselta (n=33). Maininnat lkm

TIEDOTTAMISEN TAPA 52 %

Tapahtuisi neuvolassa odotustiloissa 2

ilmoitustaululla 2

neuvolakäynnillä 2

paperimuodossa tai esite 2

TV-info ruudulla 1

Tapahtuisi nettisivuilla 2

Tapahtuisi tekstiviestillä 1

Tapahtuisi sähköpostilla 1

Tapahtuisi WhatsAppilla 1

Jokin varma paikka mistä tiedot löytyvät 1

Nykyisten kanavien käytön tehostaminen 1

Vähemmän kananvia, enemmän sisältöä 1

Yhteensä 17

TIEDOTTAMISEN SISÄLTÖ 48 %

Mitä neuvolakäynnillä tehdään 3

Lapsiperheiden palveluista tiedottaminen 5

Ajankohtaisuutta 1

Ajantasaisuutta äitiys- ja isyysloma-asioissa 1

Tietoa perusasioista 1

Tietoa miten löytää perille 1

Aktiivisempaa ohjausta tiedotusten pariin 1

Riittävät ohjeistukset omahoitoisteessä 1

Opastus omahoitopisteistä ennen ensikäyntiä 1

Muistutus/kutsu neuvolakäynnistä 1

Yhteensä 16

Kaikki maininnat yhteensä 33

Asiakkaiden toiveita sähköisiltä palveluilta

Asiakkaiden toiveet sähköisiltä palveluilta liittyivät myös kahteen teemaan: palveluun

ja sisältöön (Taulukko 13). Mainintojen painopiste oli palveluissa (70 %), joilta toivottiin

41

ylivoimaisesti eniten sähköistä ajanvarausta ja sen laajenemista. Ajanvarauksiin liit-

tyen toivottiin myös mahdollisuutta nähdä ajanvaraus netissä ja tehdä peruutuksia ja

uuden ajan varaamisia siellä. Lisäksi toivottiin omien tietojen katselumahdollisuutta

netissä.

Taulukko 13. Asiakkaiden toiveita sähköisiltä palveluilta (n=43). Maininnat lkm

PALVELU 70 %

Sähköinen ajanvaraus / sen laajentaminen 11 Mahdollisuus nähdä varatut ajat netissä, peruuttaa ja varata uusi aika 1

Tietojen katselu netissä 2

Chat- tai viestipalvelu omalle terveydenhoitajalle 2

GDM-hoitajalle sähköinen raportointi omahoidosta 1

Mahdollisuus jättää soittopyyntö sähköisesti 1

Soittopyyntö / yhteydenottomahdollisuus omalle terveydenhoitajalle 2

Sähköinen yhteydenottomahdollisuus 1

Facebookin aktiivisempi käyttö 1

Sähköinen äitikaveri -sovellus 1

Parempi sähköinen käyttöalusta 2

Omaneuvolan monipuolisempi toiminta 2

Digineuvola 1

Mobiiliappi 1

Mainoksenesto käyttöön 1

Yhteensä 30

SISÄLTÖ 30 %

Selkeät ohjeet ajanvarauksen tekemiseen 1

Facebookista kertominen 2

Nykyaikaisuutta 2

Enemmän tietoa *muista palveluista 2

*perhetyöstä 1

*imetystuesta 1

*neuvolapalvelun sisällöstä 1

*OmaNeuvolan käytöstä 1

Ajankohtaisten asioiden päivittäminen nettisivuille 1

Infopaketteja ikäkausista 1

Yhteensä 13


42

Yhteydenottoon liittyen toivottiin Chat- tai viestimahdollisuutta omalle terveydenhoita-

jalle tai ylipäänsä soittopyyntö- ja yhteydenottomahdollisuutta omalle terveydenhoita-

jalle. Lisäksi toivottiin mahdollisuutta sähköiseen soittopyynnön jättämiseen sekä

sähköiseen raportointiin gestaatiodiabeteksen (GDM) omahoidossa. Toivottiin myös

Facebookin aktiivisempaa käyttöä. Muita toiveita sähköiseen asiointiin olivat: sähköi-

nen äitikaveri -sovellus, digineuvola, mobiiliappi, mainoksenesto sekä OmaNeuvolan

monipuolisempi toiminta ja yleisesti parempi sähköinen alusta.

Sähköisten palveluiden sisältöön haluttiin Facebookista kertomista, nykyaikaisuutta ja

enemmän tietoa muista palveluista kuten perhetyöstä, imetystuesta, neuvolapalvelun

sisällöstä ja OmaNeuvolan käytöstä. Toivottiin myös selkeitä ohjeita sähköisen ajan-

varauksen tekemiseen, ajankohtaisten asioiden päivittämistä nettisivuille sekä infopa-

ketteja lasten ikäkausista.

Asiakkaiden näkemyksiä osallistumisesta neuvolapalvelujen kehittämiseen

Tämä kysymys sai vähiten mainintoja (n=17). Suurin osa vastaajista halusi osallistua

neuvolapalvelujen kehittämiseen mielipidekyselyjen (35%) ja palautteiden antamisen

(30 %) kautta.

Tällaiset palautekyselyt ovat hyviä, kunhan niitä kuunnellaan.

Yksittäisiä vaihtoehtoja lueteltiin seuraavasti: muita vaikuttamisen kanavia enemmän,

yhteinen teemapäivä neuvolassa, asiakkaan yksilöllinen kuunteleminen, asiakkaan

henkilökohtaisen tilanteen parempi huomioiminen, ruotsinkielisten asiakkaiden pa-

rempi huomioiminen ja asiakkaan kokemuksen hyödyntäminen.

Voisin esim. tulla kertomaan omista kokemuksistani lapsettomuus-hoidoissa ja näin auttaa neuvolan henkilökuntaa ymmärtämään tällaisia raskauksia paremmin.

43

Neuvolapalvelujen hyödyllisyys asiakkaalle

Asiakkaiden arviointi siitä, mikä heitä on erityisesti neuvolapalveluissa hyödyttänyt, ja-

ettiin viiteen luokkaan: henkilöstön osaaminen / ammattitaito, terveydenhoitaja, auki-

oloajat, sijainti palvelutorilla ja palvelut (Taulukko 14).

Taulukko 14. Neuvolapalveluissa asiakasta erityisesti hyödyttänyt (n=75).

Maininnat lkm

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN / AMMATTITAITO 56 %

Osaava / ammattitaitoinen terveydenhoitaja 4

Hyvä lääkärikäynti 1

Kuuntelu 2

Saatu tuki 8

Ohjaus 1

Ohjaus muihin pisteisiin / palveluihin 1

Kokonaisvaltainen huomioiminen 1

Kannustaminen 1

Imetykseen kannustaminen / tuki 4

Imetysmyönteisyys 1

Kumppanin huomioiminen 1

Seuranta

*lasten seuranta 6

*raskauden seuranta 2

Tiedon saanti 5

Neuvonta 3

Unikouluvinkit 1

Yhteensä 42

TERVEYDENHOITAJA 15 %

Oma terveydenhoitaja 9

Ymmärtäväinen terveydenhoitaja 1

Ihana terveydenhoitaja 1

Yhteensä 11

AUKIOLOAJAT 5 %

Laajat aukioloajat 2

Joustavat aukioloajat 1

Ilta- ja viikonloppuajat 1

Yhteensä 4

SIJAINTI PALVELUTORILLA 8 %

44

Neuvolan sijainti 3

Neuvolapolin saatavuus 1

Viihtyisyys 1

Vuoronumero- ja sisäänkirjautumisjärjestelmä 1

Yhteensä 6

PALVELUT 16 %

Rokotukset 4

Puhelinpalvelu 3

Perhetyön esittäytyminen odotustiloissa 1

Määräaikaistarkastukset 1

Ryhmäneuvola 1

Avoneuvoa 1

Kaikki normaalit neuvolapalvelut 1

Yhteensä 12


Eniten (56 %) mainintoja oli luokassa henkilöstön osaaminen / ammattitaito. Erityisesti

oli hyödyttänyt neuvolasta saatu tuki, lapsen kehityksen ja raskauden seuranta sekä

tiedon saanti.

Saatu tuki ja ohjaus vaikeissakin tilanteissa. Joka kerta olen lähtenyt hy-villä mielin neuvolasta. Parasta palvelua, mitä ikinä terveydenhuollossa on saatu.

Myös työntekijän imetysmyönteisyys ja imetykseen kannustaminen nousivat esille

sekä yleinen ammattitaito. Muita esille nousseita asioita olivat lääkärikäynti, kokonais-

valtainen huomioiminen, kumppanin huomioiminen ja unikouluvinkit. Toiseksi eniten

mainintoja oli luokassa palvelut (16 %). Useampi vastaaja oli kokenut rokotukset ja

puhelinpalvelun erityisen hyödylliseksi. Muita hyödylliseksi koettuja asioita olivat per-

hetyön esittäytyminen neuvolan tiloissa, määräaikaistarkastukset, ryhmäneuvola,

avoneuvola ja ”kaikki normaalit neuvolapalvelut”. Luokassa terveydenhoitaja mainin-

toja oli 15 %, jossa painotettiin oman terveydenhoitajan merkityksellisyyttä.

45

Hyvä suhde omaan terveydenhoitajaan, joka kohdannut meidät per-heenä, eikä vain äiti-pohjalta hoidettu, vaan kumppanilta myös kysytty asi-oita ja puhuttu myös kumppanin tuntemuksista ja toiveista neuvolassa. Oma, ihana terveydenhoitaja. Hänen neuvot, ohjeet ja asiantuntevuus.

Maininnoista 8 % koski neuvolan sijaintia palvelutorilla. Mainintoja oli neuvolan sijain-

nista, neuvolapolin saatavuudesta, viihtyisyydestä ja vuoronumero- ja sisäänkirjautu-

misjärjestelmästä. Maininnoista 5 % koski neuvolan aukioloaikoja siten, että oli mai-

nittu laajat ja joustavat aukioloajat sekä ilta- ja viikonloppuaikojen merkityksellisyys.

Neuvolan mahtava sijainti ja laajat aukioloajat, matala kynnys kun kirjas-ton yhteydessä (käymme leikkitilassa muutenkin leikkimässä).

Asiakkaiden näkemykset turhista neuvolapalveluista

Asiakkailta kysyttiin myös, onko neuvolapalveluissa jotakin turhaa. Vastauksien mai-

ninnat jaettiin neljään luokkaan: ei mitään turhaa, lääkärikäynnit, väärän tiedon saa-

minen ja palvelu (Taulukko 15).

Taulukko 15. Asiakkaiden näkemykset turhista neuvolapalveluista (n=23).

Maininnat lkm

LÄÄKÄRIKÄYNTI 30 % Lääkärikäynti yleisesti 2 Lääkärikäynnin sisältö 2 Lääkärin osaaminen huonoa 1 Erillinen 4 v. lääkärikäynti 1 Hammaslääkärikäynti 1 Yhteensä 7

VÄÄRÄN TIEDON SAAMINEN 22 % Tietolaput vanhentuneita 1

46

Hoitajalta saa mututietoa 1 keskustelu asioista joista ei ole tarvetta 1 lukujen tuijottaminen, ei osata soveltaa 1 Yleinen hymistely 1 Yhteensä 5

PALVELU 18 % 6 kk ryhmäneuvola 2 Isäryhmä 1 Alkuraskaudessa turhan monta käyntiä ja liian pitkiä 1 Yhteensä 4

EI MITÄÄN TURHAA 30 % Yhteensä 7 Kaikki maininnat yhteensä 23

Maininnoista noin 30 % sijoittui luokkaan ei mitään turhaa. Saman verran maininnoista

sijoittui luokkaan lääkärikäynti, jossa koettiin turhaksi lääkärikäynti yleisesti, lääkäri-

käynnin sisältö, lääkärin osaaminen, erillinen 4 v. lääkärikäynti ja hammaslääkäri-

käynti.

En ymmärrä lääkärikäyntien funktiota, koska ainakin meidän kohdalle osunut sellaiset lääkärit, joilla ei ole vauvoista/lapsista kokemusta ei-vätkä siten ole osanneet tehdä tarkastusta ja vastata kysymyksiin. Vai-kuttavuus nolla? Osaavien lääkärien vaikuttavuus parempi.

Maininnoista 18 % sijoittui luokkaan palvelu, jossa oli mainittu 6 kk ryhmäneuvola,

isäryhmä ja alkuraskaudessa turhan monta käyntiä, jotka liian pitkiä. Maininnoista 22

% sijoittui luokkaan väärän tiedon saaminen, jossa oli mainittu tietolaput vanhentu-

neiksi, hoitajalta saa mututietoa, yleinen hymistely, kasvumittojen tuijottaminen eikä

niitä osata soveltaa sekä keskustelu asioista, joita asiakas ei koe tarpeelliseksi.

Isäryhmä oli konseptina mukava ja toimiva, mutta ei palvellut omia tar-peita. Myös erityisesti äitiysneuvolassa tunnuttiin keskustelevan asioista, koska kuului puhua niistä, vaikka sanoin etten koe tarpeelliseksi (esim. synnytyspelko).

47

Asiakkaiden kehittämisehdotukset neuvolalle

Asiakkaiden antamat kehittämisehdotukset jakaantuivat viiteen luokkaan: neuvolan ti-

lat, ajanvaraus, lääkäripalvelut, terveydenhoitajan palvelut ja muut (Taulukko 16). Eni-

ten mainintoja (30 %) oli luokassa neuvolan tilat. Maininnat hajaantuivat tasaisesti

seuraavasti: kovempi vuoronumeron äänimerkki, huoneen numerot myös ilmoitusla-

pulle, käsidesit käytäville, rattaille toimiva parkki eikä omia lukkoja, rattaiden saaminen

huoneisiin asti jolloin huoneissa esimerkiksi kuramatot, vastaanottohuoneisiin riittävät

hoitotarvikkeet, vastaanottohuoneisiin lisää kodinomaisuutta, neuvolalla selkeästi

omat tilat, johon sairaana ei saa tulla, enemmän opasteita, info-henkilö, pääsy punnit-

semaan vauvaa Palvelutorin ollessa auki, wc:n automaattihanojen vaihtaminen.

Vessat ovat surkeat. Miten pestä vauvan peppua kun hana toimii liiketunnisti-mella ja siis sammuu joka kerta kun ottaa käden hanan alta pois. Käsittämä-töntä. Muutkin ovat tätä valittaneet.

Taulukko 16. Asiakkaiden kehittämisehdotukset neuvolalle (n=61).

Maininnat lkm

TILAT 30 %

Huoneen numero myös ilmoituslapulle 1

Kovempi vuoronumeron äänimerkki 2

Käsidesit käytäville 1

Rattaiden saaminen huoneisiin, esim. huoneissa kuramatto tm. 1

Rattaille toimiva parkki, ei omia lukkoja 1

Rikkoontuneen "learning wall" leikkiseinän korjaaminen 1

Paremmat opasteet eri suunnista Palvelutoria 1

WC:n automaattihanat vaihdetaan manuaalisiksi 1

TV-infojen näkyvyyden parantaminen käytävälle, jossa leikkiseinä 1

Info-henkilö, jolta voisi kysyä asioita ja neuvoa 1

Vastaanottohuoneisiin riittävät hoitotarvikkeet 1

Vastaanottohuoneisiin lisää kodinomaisuutta 1

Toimivat dopplerit, joilla sydänääni kuuluu 1

Vauvan punnitusmahdollisuus aina Palvelutorin ollessa auki 1

Neuvolalla selkeästi omat tilat, johon ei sairaana saa tulla 1

Neuvolan ja kirjaston oleminen samassa tilassa ei ole hyvä 1

Neuvola kauppakeskuksen sijasta terveyskeskuksiin 1

Yhteensä 18

48

AJANVARAUS 18 %

Ensikäyntiaikoja riittävästi 1

Lisää ilta- ja viikonloppuaikoja 1

Enemmän aikoja omalle hoitajalle 1

Enemmän neuvolan lääkäriaikoja 2

Aamuaikoja voisi olla enemmän 1

Pidemmät lääkäriajat, vaikka hoitajan kanssa yhdessä 1

Sähköisestä ajanvarauksesta tiedottaminen ja ajanvarauksen yhteydessä 2

Ilta- ja viikonloppuaikojen markkinointi 1

Ajanvarauksen tiedottamisen tehostaminen 1

Yhteensä 11

LÄÄKÄRIPALVELUT 11 %

Lääkäreiden parempi perehtyminen potilastietoihin ennen vastaanottoa 1

Neuvolalääkärin osaaminen ja ammattitaito 2

Lääkäreiden parempi asenne 1

Lääkärikäynnit vaativat kehittämistä 1

Neuvolan lääkäripalveluihin pysyvyyttä 1

Lääkärin perehtyminen sormiruokailuun 1

Yhteensä 7

TERVEYDENHOITAJAN PALVELUT 28 %

Terveydenhoitajan perehtyminen sormiruokailuun ja tietoa siitä 5

Henkilökunnan perehtyminen erityistilanteisiin raskaudessa ja vanhemmuudessa 1

Parempi kirjaaminen, jotta seuraavalla käynnillä kaikki tiedot löytyvät 1

Olisi sama terveydenhoitaja 3

Yhtenäistämistä henkilökunnan koulutukseen, jotta ei tulisi eri ohjeita 1

Suositusten mukaisen imetysohjaus 5

Mahdollisuus tavoittaa terveydenhoitaja myös käyntien välillä 1

Yhteensä 17

MUUT 13 %

Teemalliset infotilaisuudet, esim. sormiruokailu, kiinteiden aloittaminen, uni 1

Erityispalvelut olisivat avoinna myös kesäaikana 1

Yksilöllisyyden huomioiminen 1

Parempi kuunteleminen esim. palvelupuhelimessa 1

Yksilöllinen äitiysfysioterapia raskauden jälkeen ja henkilökunnan kouluttaminen 1

Perhevalmennus pidemmäksi 1

Perhevalmennukseen mukaan myös sairaalan kätilö 1

Vapaaehtoiset la-listat, jotta alueen odottajat voisivat verkostoitua 1

Yhteensä 8


49

Toiseksi eniten mainintoja (28 %) oli luokassa terveydenhoitajan palvelut, joissa ko-

rostui terveydenhoitajan perehtyminen sormiruokailuun, suositusten mukaisen ime-

tysohjauksen toteuttaminen sekä se, että olisi oma terveydenhoitaja.

Tietoa sormiruokailusta kaivataan! Soseiden tuputus on erittäin vanhanai-kaista, eikä vastaa ollenkaan nykytietämystä lapsen ruokailun aloittamisesta. Myös imetysasiat TÄYTYY ohjeistaa uusimmilla tiedoilla (edelleen 6kk täysi-metys suositus!) ja jättää nämä "kyllä ennenkin..." mutut omiksi mielipiteiksi pään sisälle.

Hoitajien vaihtuvuus oli turhan suuri. Enemmän aikoja omalle hoitajalle.

Muita kehittämisehdotuksia olivat mahdollisuus tavoittaa terveydenhoitaja myös käyn-

tien välissä, henkilökunnan perehtyminen eritysitilanteisiin raskaudessa ja vanhem-

muudessa, parempi kirjaaminen ja henkilökunnan koulutuksen yhtenäistäminen.

Asioiden ylöskirjaamista käyntien yhteydessä voisi parantaa ettei samaa asiaa käytäisi läpi usealla peräkkäisellä käynnillä. Yhtenäistämistä henkilökunnan koulutukseen. Meillä vaihtui syksyllä hoitaja tiuhaan sairastelujen takia ja tuli aina ihan eri ohjeet esim. kiinteiden aloituk-sen suhteen.

Ajanvaraukseen liittyvässä luokassa mainintoja oli 18 % ja niissä painottui hiukan

muita enemmän toiveet neuvolan lääkäriaikojen lisäämisestä. Lisäksi toivottiin sähköi-

sestä ajanvarauksesta tiedottamista jo ajanvarauksen yhteydessä. Muita mainintoja

olivat: ensikäyntiaikoja riittävästi, lisää ilta- ja viikonloppuaikoja, aamuaikoja voisi olla

enemmän, enemmän aikoja omalle hoitajalle, pidemmät lääkäriajat ja vaikka yhdessä

hoitajan kanssa, ilta- ja viikonloppuaikojen markkinointi ja ajanvarauksen tiedottami-

sen tehostaminen.

Luokassa lääkäripalvelut mainintoja oli 11 % ja eniten korostui neuvolalääkärin osaa-

minen ja ammattitaito. Muina kehittämisen kohteina mainittiin lääkäreiden parempi pe-

rehtyminen potilastietoihin ennen vastaanottoa, lääkäreiden asenne, neuvolan lääkä-

ripalveluihin pysyvyyttä, lääkärin perehtyminen sormiruokailuun ja lääkärikäyntien ke-

hittäminen.

50

Lääkärikäynnit vaativat kehittämistä. Omalla kohdallani neuvolan lääkäri-käynti oli ihan yhtä tyhjän kanssa. Lääkäri oli erittäin ystävällinen, mutta täysin kokematon eikä osannut vastata mihinkään esittämiini kysymyksiini jotka liittyivät raskausajan terveysasioihin. Kaipaisin lääkäriltä oma-aloit-teisuutta, selviä kysymyksiä ja jos ei tiedä vastauksia niin sitten ottaisi selvää. Hämmentävä kokemus jossa ainut informatiivinen asia oli sikiön sydänäänten kuuntelu.

Luokassa muut, mainintoja oli 13 % ja kehittämisehdotukset hajaantuivat tasaisesti.

Niitä olivat: erityispalvelut olisivat avoinna myös kesäaikana, yksilöllisyyden huomioi-

minen, parempi kuunteleminen esimerkiksi palvelupuhelimessa, yksilöllinen äitiysfy-

sioterapia raskauden jälkeen ja henkilökunnan kouluttaminen siihen, perhevalmennus

pidemmäksi, perhevalmennukseen mukaan myös sairaalan kätilö sekä vapaaehtoiset

lasketut ajat -listat, jotta alueen odottajat voisivat verkostoitua, teemalliset infotilaisuu-

det.

Teemalliset infotilaisuudet esim. sormiruokailu, kiinteiden aloittaminen, uni ja nukkuminen. Nämä voisi vaikka ikäryhmittäin, niin samassa tutus-tuisi muihin vanhempiin.

Asiakkaiden näkemyksiä neuvolaa koskevasta valinnanvapaudesta sosiaali- ja

terveydenhuollon uudistuksessa

Kaikkiaan mainintoja oli 39 eli tähän kysymykseen oli vastattu varsin vähän. Maininnat

luokiteltiin kolmeen luokkaan: kunnallinen neuvola, yksityinen neuvola ja minkä mu-

kaan valitsisin neuvolan (Taulukko 17). Eniten mainintoja oli luokassa kunnallinen neu-

vola (49 %). Maininnoissa oli perusteltu valintaa ja eniten oli ”toiminut hyvin” ja ”olen

tyytyväinen” -mainintoja. Muita perusteluja valinnalle olivat: ei tarvetta hakea palvelua

muualta, tuttu terveydenhoitaja, ei pidä yksityistää, kunnalliset palvelut tulisi säilyttää,

kunnallinen neuvola on riittävä ja kattava, luotan kunnalliseen terveydenhuoltoon, on

laadukas, olen saanut kaikki tarvitsemani palvelut ja en usko maksullisuuden olevan

niin paljon kattavampi. 10 % maininnoista kallistui yksityisen neuvolan puolelle seu-

raavin perusteluin: yksityisen lääkäripalvelut ovat parempia, yksityiseltä saanut aina

huikeaa palvelua ja jos yksityisellä uudemmat laitteet, valitsisin sen.

51

Vastaajien maininnoista 41 % otti erikseen kantaa siihen, minkä perusteella vastaaja

tekisi valinnan neuvolapalveluista. Eniten vaikutti neuvolan sijainti sekä se, miten au-

kioloajat olisi järjestetty.

Valitsisin luultavasti kulkuyhteyksiltään ja ajanvarauksen joustavuudelta (erityisesti ilta-ajat) joustavamman vaihtoehdon. Lähtökohtaisesti suosi-sin kunnallista, mikäli näissä ei ole merkittävää eroa.

Muita perusteluja olivat: miten kattavat palvelut olisi järjestetty, ilta- ja viikonloppuajat,

sähköisen ajanvarauksen helppous, palvelun laatu, lääkärille pääsyn helppous, tar-

jolla olevat vaihtoehdot, se neuvola jossa palvelu myös ruotsiksi ja jossa asiakasta

kuunneltaisiin rauhassa.

Taulukko 17. Asiakkaiden näkemyksiä neuvolaa koskevasta valinnanvapaudesta (n=39).

Maininnat lkm

KUNNALLINEN NEUVOLA 49 %

Ei pidä yksityistää 1

Kunnalliset palvelut tulisi säilyttää 1

Ei tarvetta hakea palveluita muualta 2

Tuttu, oma terveydenhoitaja 2

Kunnallinen neuvola on riittävä ja kattava 1

Luotan kunnalliseen terveydenhuoltoon 1

Toiminut hyvin 5

Olen tyytyväinen 3

On laadukas 1

Olen saanut kaikki tarvitsemani palvelut 1

En usko maksullisen olevan niin paljon kattavampi 1

Yhteensä 19

YKSITYINEN NEUVOLA 10 %

Yksityiseltä saanut huikeaa palvelua aina 1

Yksityisen lääkäripalvelut ovat parempia 2

Jos yksityisellä uudemmat laitteet, valitsisin sen 1

Yhteensä 4

MINKÄ MUKAAN VALITSISIN NEUVOLAN 41 %

Sijainnin mukaan 5

Miten kattavat palvelut olisi järjestetty 1

Miten kattavat aukioloajat olisi järjestetty 2

Kummalle olisi helpompi varata aika sähköisesti 1

52

Ilta- ja viikonloppuajat 1

Tavoitettavuus 1

Ratkaiseva tekijä palvelun laatu 1

Lääkärille pääsyn helppous ratkaiseva tekijä 1

Riippuu tarjolla olevista vaihtoehdoista 1

Riippuu jos ruotsiksi 1

Sen valitsisin, jossa asiakasta kuunneltaisiin rauhassa 1

Yhteensä 16


5.5 Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Kyselyyn vastasi 87 asiakasta, joista miehiä seitsemän. Vastaajista suurin osa eli avio-

tai avoliitossa ja valtaosa oli suorittanut joko korkeakoulu-, yliopisto- tai ammattikor-

keakoulututkinnon. Vastaajista kolmannes kävi työssä ja noin puolet oli äitiyslomalla,

hoito- tai vanhempainvapaalla.

Suurin osa vastaajista oli käynyt neuvolassa yhdessä puolisonsa / kumppaninsa

kanssa, mutta 18 % ei ollut käynyt koskaan yhdessä. Miltei kaikki vastaajista olivat

käyttäneet neuvolapalveluja virka-aikana, iltaisin 56 % ja lauantaisin 29 %. Vastaan-

ottoaikojen saatavuus oli parasta päivällä ja huonointa illalla ja lauantaisin. Lääkä-

riaikoja toivottiin enemmän ja parempaa mahdollisuutta päästä oman terveydenhoita-

jan vastaanotolle. Oman terveydenhoitajan tavoittaminen puhelimitse arvioitiin melko

huonoksi.

Neuvolan sijoittuminen palvelutorille koettiin hyvänä ja tilat arvioitiin pääsääntöisesti

toimiviksi, tarkoituksenmukaisiksi, viihtyisiksi ja siisteiksi. Neuvola-asiakkaat käyttivät

Palvelutorin palveluista eniten kirjastoa ja HUS laboratoriota ja neuvolan tiloissa ole-

vien muiden toimijoiden palveluista eniten käytettiin neuvolapolia, perhetyötä sekä

imetystukiryhmää.

Neuvolapalvelun laatu ja sisältö arvioitiin pääsääntöisesti hyväksi, erityisesti oltiin tyy-

tyväisiä terveydenhoitajan asiantuntemukseen, ajan riittävyyteen ja siihen, että tervey-

denhoitaja kuuntelee, on kiinnostunut ja joustava. Lääkärin asiantuntemukseen, ajan

53

riittävyyteen ja joustavuuteen ei oltu täysin tyytyväisiä ja noin viidennes koki ne huo-

noksi.

Tiedottamisessa arvioitiin olevan puutteita, etenkin lapsiperheiden palveluista tiedot-

tamisessa, mutta myös enemmän toivottiin tiedottamista neuvolan omasta toiminnasta

ja käyntien sisällöstä. Tiedottamistavoiksi toivottiin sähköisiä kanavia kuten nettisivuja,

tekstiviestiä, sähköpostia, WhatsAppia, mutta osa toivoi myös perinteisempiä tapoja

kuten ilmoitustaulua, neuvolakäynnillä saatua tietoa tai paperimuodossa olevaa tiedo-

tetta. Tiedottamiselta toivottiin selkeyttä ja ajankohtaisuutta sekä aktiivisempaa oh-

jausta tiedotusten pariin ja riittäviä ohjeita esimerkiksi omahoitopisteisiin.

Sähköisiä palveluja ei koettu täysin riittäviksi, vaikka 44 % arvioikin ne hyviksi. Eniten

sähköisiltä palveluilta toivottiin sähköistä ajanvarausta ja sen laajentamista. Myös yh-

teydenottomahdollisuutta omaan terveydenhoitajaan eri kanavien kautta toivottiin li-

sättävän, ja Facebookin aktiivisempaa käyttöä. Sähköisten palvelujen sisällöltä toivot-

tiin nykyaikaisuuden lisäksi muun muassa tietoa neuvolapalveluista ja muista palve-

luista.

Yhteistyö neuvolan kanssa arvioitiin hyväksi, mutta mahdollisuus vaikuttaa neuvola-

käynnin sisältöön jonkin verran huonommaksi. Yli neljäsosa arvioi mahdollisuuden

osallistua neuvolapalvelujen kehittämiseen huonoksi. Avoimissa vastauksissa suurin

osa valitsi osallistumisen muodoksi joko palautteen antamisen tai mielipidekyselyihin

vastaamisen toiveena, että vastauksia myös kuunnellaan.

Yleisarvio neuvolasta oli hyvä tai erittäin hyvä ja suurin osa (83 %) vastaajista arvioi

myös neuvolatoiminnan hyödyllisyyden omalla kohdalla hyväksi tai erittäin hyväksi.

Vastaajista 75 % oli sitä mieltä, että uudet aukioloajat olivat hyödyttäneet heitä. Kysyt-

täessä mikä oli erityisesti heitä hyödyttänyt neuvolapalveluissa, nousi viisi osa-aluetta

esille: 1) henkilöstön osaaminen / ammattitaito, 2) palvelut, 3) oma terveydenhoitaja,

4) sijainti palvelutorilla ja 5) aukioloajat (Taulukko 14). Vastaukset siihen, onko neuvo-

lapalveluissa jotakin turhaa, luokiteltiin neljään osa-alueeseen: 1) ei mitään turhaa, 2)

lääkärikäynnit, 3) väärän tiedon saaminen ja 4) palvelu (Taulukko 15).

54

Kehittämisehdotuksia Ison Omenan neuvolan toimintaan oli lueteltu runsaasti ja ne

jakaantuivat viiteen osa-alueeseen: 1) neuvolan tilat, joka sisälsi tiloihin liittyviä konk-

reettisia parannusehdotuksia, 2) terveydenhoitajan palvelut, 3) ajanvaraus, 4) lääkäri-

palvelut ja 5) muut (Taulukko 16).

Viimeisessä avoimessa kysymyksessä selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudis-

tuksen (SOTE) myötä mahdollisesti tulevaan valinnanvapauteen liittyviä päätöksiä eli

haluttiin tietää, valitseeko asiakas kunnallisen vai yksityisen neuvolapalvelun ja millä

perusteella. Vastaukset luokiteltiin kolmeen osa-alueeseen: 1) kunnallinen neuvola,

jonka valitsisi suoraan miltei puolet vastaajista, 2) yksityinen neuvola, jonka valitsisi

suoraan 10 % vastaajista ja 3) perustelut valinnalle. Eniten valintaan vaikutti neuvolan

sijainti sekä se, miten aukioloajat olisi järjestetty.

55

6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET

6.1 Tutkimustulosten tarkastelua

Tutkimustuloksia tarkastellaan Porterin ja Teisbergin viitekehyksen (Teperi ym. 2009)

periaatteiden avulla. Viitekehyksen mukaan arvoa tuottavan palvelun periaatteita ovat

asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuus, laadun parantaminen ja moniammatillinen

yhteistyö sekä palvelun tuottajien vahva osaaminen. Näiden lisäksi tiedon kerääminen

ja sen käyttäminen, palvelun arviointi ja raportointi sekä kilpailu ja toiminnan kustan-

nustehokkuus kuuluvat arvoa tuottavan palvelun periaatteisiin.

Tutkimus itsessään on neuvolapalvelun ja uuden toimintaympäristön arviointia ja siitä

saatua tietoa asiakkaiden mielipiteistä ja kokemuksista voidaan hyödyntää palvelua

kehitettäessä. Tiedon keräämisellä ja sen käyttämisellä tavoitellaan neuvolapalvelun

laadun parantamista. Lisäksi tutkimuksen avulla pyritään selvittämään asiakkaiden

tarpeita ja odotuksia palvelulta sekä sitä, onko uusi toimintaympäristö ja neuvolan si-

joittuminen Palvelutorille ollut heille hyödyllinen. Asiakkaan mielipiteen selvittäminen

on yksi palvelun laadun ja vaikuttavuuden osatekijä (Raivio ym. 2008).

Myös kilpailu palvelun tuottamisesta nousee tuloksissa esille, kun asiakkaat kertoivat

siitä, minkä perusteella he valitsisivat yksityisen tai kunnallisen neuvolan, mikäli valin-

nanvapaus antaisi mahdollisuuden valita. Moniammatillisuudesta ei arviointia kysytty,

mutta yhteistyö asiakkaan ja neuvolan henkilöstön kanssa oli asiakkaiden arvioin-

neissa merkityksellistä samoin kuin suhde omaan terveydenhoitajaan, kuten myös ter-

veydenhoitajan ja lääkärin osaaminen ja ammattitaito. Myös ammattilaisten tieto kun-

nan muista palveluista ja niihin tarpeen mukaan ohjaaminen koettiin tärkeäksi. Am-

mattilaisten osaamisen kohdentaminen asiakkaiden tarpeeseen on entistä tärkeäm-

pää samaan aikaan kun otetaan käyttöön uusia, esimerkiksi digitalisaation mahdollis-

tamia palveluja ja universaali asiakkaiden kasvokkain kohtaaminen vähenee.

56

6.1.1 Neuvolapalvelujen saatavuus ja saavutettavuus

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa vastaajista oli käyttänyt neuvolapal-

veluja virka-aikana, vastaajista yli puolet oli käyttänyt ilta-aikoja ja lauantaiaikojakin

moni oli jo käyttänyt. Neuvolakäyntien määrä arvioitiin riittäväksi, mutta vastaanottoai-

kojen saatavuudessa oli puutteita, etenkin ilta- ja lauantai aikojen osalta. Tuloksia tar-

kastellessa on huomioitava, että iso osa ei osannut ottaa kantaa aikojen saatavuuteen.

Tämä voi johtua siitä, että heillä ei ollut vielä kokemusta laajennetuista aukioloajoista.

Virka-ajan ulkopuolelle ulottuville aukioloajoille on ollut neuvolatutkimuksien mukaan

kysyntää jo pitkään (Heimo 2002, Perälä ym. 2011, Kanste ym. 2014, Tuominen

2016).

Tutkimuksen tuloksissa valtaosa asiakkaista koki neuvolan tilat uudenlaisessa toimin-

taympäristössä Palvelutorilla toimiviksi, tarkoituksenmukaisiksi, viihtyisiksi ja siisteiksi

ja vain pieni osa arvioi neuvolan sijoittumisen Palvelutorille olevan huono asia. Myös

neuvolaan saapuminen ja vastaanotolle löytäminen sujui pääosin hyvin. Avoimissa

vastauksissa kuvattiin useita käytännön syitä, jotka heidän mielestään vaikuttivat

edellä mainittuihin arviointeihin. Asiakkailta tulikin hyviä kehittämisehdotuksia muun

muassa ilmoittautumisjärjestelmään ja tiloihin liittyen ja näitä neuvolassa on hyvä

käydä läpi ja arvioida niiden toteuttamismahdollisuuksia. Aikaisempien neuvolatutki-

muksien tuloksissa on todettu, että saatavuus ja saavutettavuus ovat asiakkaan koke-

mus siitä, onko hän päässyt palvelun piiriin ja saanut tarvitsemansa avun oikea-aikai-

sesti (Hakulinen-Viitanen ym. 2007, Pulkki 2012). Kokemus pitää sisällään sekä fyy-

sisen että kognitiivisen saavutettavuuden (Perälä 2014).

Terveydenhoitajan tavoittaminen puhelimitse arvioitiin hyväksi, sen sijaan oman ter-

veydenhoitajan tavoittaminen puhelimitse ei vastaajien mielestä onnistunut yhtä hyvin.

Oman terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyssä koettiin olevan puutteita, alle puolet

arvioi sen silti hyväksi. Lisäksi jatkuvuus ja terveydenhoitajan pysyvyys, nousivat esille

avoimissa vastauksissa. Jatkuvuus ja omahoitajuuden edut korostuivat myös Tuomi-

sen (2016) tutkimuksessa, jossa vertailtiin eri tavoin järjestettyjen neuvolapalvelujen

vaikuttavuutta.

Vastaajista lähes puolet arvioi tiedottamisen lapsiperheiden palveluista huonoksi.

Myös neuvolan omasta toiminnasta tiedottaminen koettiin puutteelliseksi. Avoimissa

57

vastauksissa toivottiin tiedottamiselta lisäksi muun muassa ajankohtaisuutta, aktiivi-

sempaa ohjausta tiedotusten pariin sekä selkeyttä. Myös aikaisempien tutkimusten

mukaan neuvolassa ei tiedetä riittävästi muista lapsiperheiden palveluista (mm. Perälä

ym. 2014). Kuitenkin on todettu, että riittävä tieto sekä neuvolapalveluista, että muista

lapsiperheiden palveluista edistää saavutettavuutta, kuten myös toimiva yhteistyö

henkilöstön kanssa (Heimo 2002, Halme ym. 2014, Perälä ym. 2014).

6.1.2 Asiakastyytyväisyys neuvolassa

Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmat tutkimukset neu-

volan asiakkaiden tyytyväisyydestä palveluihin eli niihin ollaan yleisesti erittäin tyyty-

väisiä (Viljamaa 2003, Perälä ym. 2014, THL 2017c). Tuomisen (2016) neuvolan ra-

kenteisiin kohdentuvan tutkimuksen tulosten mukaan tyytyväisyys kuitenkin vaihteli

huonosta neutraaliin. Hän arveli tulosten eron aikaisempiin tutkimuksiin verraten joh-

tuvankin siitä, että hän ei ollut tutkinut lainkaan asiakkaiden ja henkilöstön välistä vuo-

rovaikutusta ja siihen liittyviä kokemuksia. Tämä vaatisi kuitenkin enemmän selvitte-

lyä, sillä esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL 2017c) selvityksessä

asiakkailta kysyttiin, asiakkaan ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen lisäksi, myös

palveluun pääsystä, tiedonsaannista, osallistumisesta sekä palvelun hyödyllisyydestä,

ja tulokset olivat silti hyvät.

Ison Omenan neuvolan yleisarvio ja hyödyllisyys omalla kohdalla arvioitiin hyväksi,

kuten myös neuvolan laajennettujen aukioloaikojen hyödyllisyys. Avoimien vastauk-

sien mukaan asiakkaita oli erityisesti neuvolapalvelussa hyödyttänyt henkilöstön osaa-

minen ja ammattitaito, jossa korostui saatu tuki ja seuranta sekä ohjaus ja neuvonta.

Palvelujen hyödyllisyydessä esille nousivat rokotukset ja puhelinpalvelu. Oman ter-

veydenhoitajan merkityksellisyys korostui vastauksissa ja neuvolan sijainti Palveluto-

rilla oli koettu hyödylliseksi. Kysyttäessä oliko neuvolapalveluissa jotakin turhaa, vas-

taajista noin kolmannes ilmoitti, että ei ollut mitään turhaa, miltei kolmannes ilmoitti

kokeneensa lääkärikäynnin turhaksi ja osa kertoi saaneensa neuvolasta väärää tietoa.

Myös joitakin yksittäisiä palveluja koettiin turhiksi. Avoimien vastauksien kohdalla on

huomioitava mainintojen vähäinen määrä, jolloin yleistyksiä ei niistä voida suoraan

tehdä.

58

Vastaajista valtaosa arvioi terveydenhoitajan asiantuntemuksen ja sen, että hän kuun-

telee, ymmärtää ja on kiinnostunut, hyväksi. Myös terveydenhoitajan palvelun jousta-

vuus koettiin hyväksi. Vastaavat tulokset eivät olleet yhtä hyviä neuvolan lääkäripal-

veluiden osalta.

Avoimissa vastauksissa nousi esille henkilöstön osaamisen vaihtelevuus, jolloin poh-

dittavaksi nousee, onko ammattilaisen osaaminen liiaksi henkilösidonnaista. Tulisiko

osaamista enemmän viedä yhtenäistävään suuntaan, vai ajatellaanko koulutuksen li-

säksi keskittämisen olevan yksi tapa taata riittävä osaaminen myös yhä monimuotois-

tuvassa neuvolapalvelussa, kuten Porter ja Teisberg viitekehyksessään ehdottavat

(Teperi ym. 2009).

6.1.3 Asiakasosallisuus neuvolassa

Suurin osa vastaajista arvioi neuvolan yleisen ilmapiirin hyväksi ja heidän mielestään

neuvolassa oli erittäin hyvä mahdollisuus puhua omista asioitaan, kysymyksiin sai vas-

tauksia ja heitä kohdeltiin yksilöllisesti. Yhteistyö yleisesti neuvolan ja perheen välillä

oli hyvää, kuten myös yhteistyö itseä ja lasta koskevissa hoitopäätöksissä. Mahdolli-

suus vaikuttaa neuvolakäynnin sisältöön oli melko hyvää, vaikka osa kokikin sen huo-

noksi. Vain reilu neljännes vastaajista arvioi mahdollisuuden osallistua neuvolapalve-

lujen kehittämiseen hyväksi. Tämä tulos on linjassa aikaisempien tutkimusten tulok-

sien kanssa, joissa todetaan muun muassa, että kumppanuus asiakkaan ja ammatti-

laisen välillä ei toteudu vielä toivotulla tavalla (mm. Aarthun & Akerjordet 2014), vaan

asiantuntijakeskeisyys painottuu edelleenkin (Sirviö 2006).

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu riittävän tiedonsaannin olevan yksi osalli-

suutta vahvistavista tekijöistä (mm. Hilgingsson & Thomas 2007, Halme ym. 2014),

joten sen parantamiseen on kiinnitettävä huomiota, mikäli halutaan lisätä asiakkaiden

osallisuuden kokemusta. Tällöin myös muiden osallisuutta vahvistavien tekijöiden on

oltava kunnossa. Osallisuutta vahvistavat riittävän tiedonsaannin lisäksi hyvä vuoro-

vaikutus ja yhteistyö sekä kuuntelu ja yksilöllinen kohtaaminen (mm. Halme ym. 2014,

Aarthun & Akerjordet 2014, Joensuu 2013).

59

Ison Omenan neuvolaan tehdyn tutkimuksen mukaan asiakkaat haluavat osallistua ja

olla mukana neuvolapalvelujen kehittämisessä lähinnä osallistumalla mielipidekyselyi-

hin ja palautteen antamiseen. Lisäksi oli mainittu vain muutamia yksittäisiä ehdotuksia

osallistumisesta, joihin neuvolassa kuitenkin kannattaa tutustua ja selvittää mahdolli-

suutta toteuttaa niitä. Asiakkaiden mahdollisuus osallistua neuvolapalvelun kehittämi-

seen siis koetaan tämän ja aikaisempien tutkimuksien mukaan vähäiseksi, mutta toi-

saalta tässä tutkimuksessa vastanneille asiakkaille osallistumisen muodoksi riitti ky-

selyihin vastaaminen ja palautteen antaminen. Osallisuuden tutkimista neuvolassa

olisi hyvä jatkaa ja selvittää, mikä lisäisi asiakkaan halua olla aktiivinen toimija neuvo-

lapalveluissa ja niiden kehittämisessä. Osallisuuden tiedetään olevan yksilön oma ar-

vio kyvyistään toimia, vaikuttaa ja ottaa osaa (Vuorenmaa 2016) ja se konkretisoituu

mukana olemalla, tekemällä ja vaikuttamalla (Perälä ym. 2011b).

6.1.4 Asiakkaan tarpeet ja odotukset neuvolapalveluilta

Tämän tutkimuksen tuloksissa vastaajat toivoivat sähköisten palvelujen laajempaa

käyttöä ja kehittämistä, etenkin sähköisen ajanvarauksen laajentamista sekä mahdol-

lisuutta muokata ajanvarausta netissä ja katsella omia tietoja netissä. Lisäksi vastaajat

halusivat olla yhteydessä omaan terveydenhoitajaan eri sähköisiä kanavia käyttäen,

ja yleisesti toivottiin parempaa sähköistä alustaa toimivuuden varmistamiseksi. Säh-

köisten palvelujen lisäämistä on toivottu myös muissa viime vuosien neuvolatutkimuk-

sissa, kuten myös ammattilaisen tavoittamista myös vastaanottojen ulkopuolella (mm.

THL 2017c).

Yhteiskunnan muutoksen myötä palvelujen tarpeet ja asiakkaan odotukset ovat muut-

tuneet. Asiakkaan rooli on muuttunut passiivisesta palvelujen vastaanottajasta aktii-

viseksi toimijaksi (Ryttyläinen ym. 2007). Myös terveyspalvelujen kansalliset ja alueel-

liset tavoitteet painottavat universaalien palvelujen rinnalle entistä vahvemmin asiak-

kaan tarpeeseen perustuvaa palvelua sekä asiakkaan osallisuuden lisäämistä. Säh-

köisen asioinnin kehittäminen on yksi tämän tavoitteen toteuttamistapa ja sitä myös

neuvolan asiakkaat toivovat. Kuitenkin on huomioitava, että kaikki asiakkaat eivät ha-

lua, tai voi, käyttää sähköisiä palveluja. Myös tässä tutkimuksessa osa asiakkaista

60

toivoi, että kaikkea ei vietäisi sähköiseen maailmaan, vaan esimerkiksi tiedottaminen

tapahtuisi myös perinteisimmillä tavoilla.

Vaikka Tuomisen (2016) tutkimuksen mukaan neuvolaan liittyvistä odotuksista tiede-

tään varsin vähän, on neuvolaan liittyvien tutkimusten ja asiakastyytyväisyyskyselyjen

yhteydessä siitä kuitenkin saatu tietoa. Tässä tutkimuksessa kysyttiin asiakkaiden nä-

kemyksiä neuvolaa koskevassa valinnanvapaudessa sosiaali- ja terveydenhuollon uu-

distuksessa. Vastaajista liki puolet kertoi valitsevansa kunnallisen neuvolan ja kym-

menesosa vastaajista valitsisi yksityisen neuvolan.

Perusteluissa neuvolapalvelun tuottajan valinnalle nousi esille samoja asioita, joita ai-

kaisemmissa tutkimuksissa on todettu asiakkaiden odottavan neuvolapalveluilta.

Näitä ovat muun muassa joustavuus, palveluiden fyysinen läheisyys ja helppous tulla,

saatavuus myös virka-ajan ulkopuolella, sähköisen asioinnin lisääminen (mm. Tuomi-

nen 2016), tieto muista perheiden palveluista (mm. Halme ym. 2014), asiakkaan kuu-

leminen ja toimivat palvelut (Viitasaari 2012), kiireettömyys ja yksilöllisyys (mm. Ryt-

tyläinen 2007).

Mahdollisessa neuvolan valintatilanteessa yksityisen ja kunnallisen välillä ratkaisevia

tekijöitä tämän tutkimuksen mukaan olivat neuvolan sijainti ja aukioloajat, tavoitetta-

vuus, palvelujen kattavuus ja tarjonta yleisesti, sähköisen ajanvarausmahdollisuuden

helppous, lääkärille pääsyn helppous, palvelun laatu, asiakkaan kuuntelu sekä palve-

lun tarjonta ruotsiksi. Asiakkaiden tarpeet ja odotukset neuvolapalveluilta on tärkeää

ottaa huomioon neuvolapalveluja kehitettäessä, esimerkiksi maakuntien yhteisen per-

hekeskusmallin kehittämisessä, joka on tavoitteena hallituksen yhdessä kärkihank-

keessa, Lape-hankkeessa (STM 2017d).

6.2 Tutkimuksen eettisyys

Tutkimukselle saatiin tutkimuslupa Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ke-

hittämistyön yksiköstä. Tutkimuksen toteuttamisessa noudatettiin hoitotieteellisen tut-

kimuksen eettisiä periaatteita (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015) ja hyviä tie-

61

teellisiä käytäntöjä (Ronkainen ym. 2011), eikä sillä ollut taloudellisia sidoksia. Se to-

teutettiin osallistujien anonymiteetin vaarantumatta ja osallistuminen oli vapaaeh-

toista. Vastaaminen sähköiseen kyselyyn, jonka yhteydessä vastaaja on saanut tar-

vittavan informaation tutkimuksesta, katsotaan olevan tietoinen suostumus tutkimuk-

seen osallistumiseen (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015).

Tutkijan asema Ison Omenan neuvolan esimiehenä voisi vaikuttaa tulosten tulkintaan,

mutta tutkimuksen aikana tutkija on ollut opintovapaalla tehtävästään ja pyrkinyt siten

katsomaan tuloksia objektiivisesti. Toisaalta toimintaympäristön hyvä tunteminen on

myös lisännyt ymmärrystä ja sen avulla on päästy oikeisiin tulkintoihin etenkin avoi-

mien vastausten kohdalla.

6.3 Tutkimuksen luotettavuus

Määrällisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida validiteetin ja reliabiliteetin

kautta. Validiteetti arvioi sitä, onko mitattu juuri sitä mitä on ollut tarkoituskin eikä siinä

ole systemaattisia virheitä (Heikkilä 2014, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015).

Asiakaskyselyssä käytettiin tähän tutkimukseen muokattua, aiemmin neuvolatutki-

mukseen tehtyä mittaria (Viljamaa 2003), joten lähtökohtaisesti se oli validi. Mittaria

nykyaikaistettiin, jätettiin osa kysymyksistä pois ja lisättiin tähän tutkimukseen parem-

min liittyviä kysymyksiä. Mittari esitestattiin asiakkailla, koska alkuperäinen mittari oli

jo yli kymmenen vuotta vanha ja myös siksi, että kyselyä oli muokattu tätä tutkimusta

varten. Esitestauksen perusteella tehtiin vielä tarvittavat muutokset käytettävään mit-

tariin. Esitestaajien toiveesta Likert -asteikkoon lisättiin en osaa sanoa (EOS) vaihto-

ehto, koska useasta kysymyksen aiheesta uudessa neuvolassa ei asiakkailla vielä ol-

lut kokemusta, esimerkiksi lauantai-vastaanotto tai sähköiset palvelut. Tämä tehtiin

tietoisena siitä, että EOS -vaihtoehto on haasteellinen, koska sen valitsevat vastaajat

voivat olla kahdenlaisia: niitä, jotka eivät pidä palvelua hyvänä eivätkä huonona tai

niitä, joilla ei ole mielipidettä asiasta, koska eivät tunne kyseistä palvelua (Karjalainen

2010).

Ulkoista validiteettia eli tulosten yleistettävyyttä perusjoukkoon (Kankkunen & Vehvi-

läinen-Julkunen 2015) arvioidaan suhteessa Ison Omenan neuvolan asiakkaisiin sekä

62

Espoon muiden neuvoloiden asiakkaisiin. Laajempi yleistettävyys on harkinnan va-

raista, sillä osallistujien määrä ei täytä voima-analyysin vaatimuksia. Lisäksi yleistet-

tävyyttä rajoittavana tekijänä oli otoksen rajaaminen pelkästään suomenkielentaitoi-

siin. Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on paljon neuvoloita, joissa muun kuin suo-

menkielentaitoisten asiakkaiden osuus neuvoloissa on suuri, jolloin tämän tutkimuk-

sen tuloksilla ei voida saada siltä osin validia tulosta.

Sisäiseen validiteettiin vaikuttaa myös muun muassa valikoituminen, joka tässä tutki-

muksessa tarkoittaa sitä, että vastaajiksi on valikoitunut ns. hyviä ja aktiivisia vastaajia

(Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015). Toisin sanoen korkeasti koulutettujen

määrä on suuri, sillä vastaajista 42 prosentilla oli joko korkeakoulu-, yliopisto- tai

ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja 39 prosentilla ammattikorkeakoulututkinto. Myös

otoksen määrittyminen näytteeksi voi vähentää luotettavuutta siten, että se ei anna

todellista kuvaa perusjoukosta. Nämä edellä mainitut seikat huomioiden tuloksia voi-

daan yleistää Ison Omenan neuvolan asiakkaisiin ja laajemmin Espoon neuvola-asi-

akkaisiin.

Likert-asteikollisille kysymyksille määritettiin Cronbachin alfa-kerroin, joka mittaa mit-

tarin sisäistä reliabiliteettia eli johdonmukaisuutta ja kykyä tuottaa ei-sattumanvaraista

tietoa (Nummenmaa 2009, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015). Suuret

Cronbachin alfakertoimet kertovat korkeasta reliabiliteetista, vaikkakaan tarkkaa mää-

ritelmää siitä, mitä sen tulisi olla, ei ole. Yleiseksi käytännöksi on tullut, että kertoimen

ajatellaan olevan riittävä, kun se on yli 0,7 (Heikkilä 2014). Tämän tutkielman summa-

muuttujat saivat kertoimen, joka oli reilusti yli 0,7 (taulukko 4). Poikkeuksena osio,

jossa kysyttiin yleisarviota ja merkitystä ja sai kertoimen, joka oli alle 0,7. Tämä johtu-

nee vähäisestä muuttujien määrästä kyseisessä osiossa.

6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet

Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan esittää seuraavia johtopäätöksiä:

- Asiakkaan arvio neuvolapalveluista ja sen merkityksestä tuo lisää tietoa asiak-

kaan tarpeista ja odotuksista neuvolapalveluilta. Myös kilpailu neuvolapalvelun

63

hyödyllisyydestä ja asiakkaalle arvon tuottamisesta tulee tapahtua asiakkaiden

arvioinnin perusteella.

- Asiakkaalle arvoa tuottavaa neuvolapalvelua on hyvä henkilöstön osaaminen

ja ammattitaito, yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus, palvelun saatavuus ja jatku-

vuus, riittävä tiedottaminen neuvolapalvelun sisällöstä ja muista lapsiperheiden

palveluista ja sähköisen asioinnin kehittäminen.

- Asiakkaalle arvoa tuottavat neuvolapalvelut toteutuvat Ison Omenan neuvo-

lassa pääosin erittäin hyvin ja asiakkaat arvioivat neuvolapalvelut itselle hyö-

dylliseksi. Kehittämisen kohtia on etenkin tiedottamisessa, jatkuvuuden toteu-

tumisessa, lääkäripalveluissa, asiakkaan osallisuudessa ja sähköisissä palve-

luissa.

- Neuvolan laajennetut aukioloajat on koettu hyödylliseksi ja sijainti Palvelutorilla

tarkoituksenmukaiseksi. Muun muassa neuvolan sijainti, aukioloajat, tavoitetta-

vuus, palvelujen tarjonta ja kattavuus, sähköinen ajanvarausmahdollisuus ja

palvelun laatu vaikuttavat asiakkaan mahdolliseen neuvolavalintaan valinnan-

vapauden laajentuessa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa.

- Asiakkaat kokevat, että mahdollisuus osallistua neuvolapalvelujen kehittämi-

seen ei ole riittävä. Toisaalta valtaosan mielestä osallistumisen tavaksi heille

riittää kyselyihin vastaaminen ja palautteen antaminen.

Tutkimuksesta nousseita jatkotutkimusehdotuksia

- Asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön osaamisen mahdollisen henkilösidonnai-

suuden tutkiminen toisi lisätietoa neuvolapalvelujen laadusta. Myös tieto erilais-

ten rakenteellisten ratkaisujen vaikutuksesta asiakastyytyväisyyteen ja henki-

löstön osaamiseen tukisi neuvolapalvelujen laadun kehittämistä.

- Tutkimuksen kautta saatava lisätieto asiakkaiden näkökulmasta neuvolapalve-

lujen tiedottamisesta tukisi tiedottamisen saatavuuden ja vaikuttavuuden kehit-

tämistä asiakaslähtöisempään suuntaan.

- Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä on tut-

kittu sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta lisätutkimusta tarvitaan siitä, mitä ne

ovat juuri neuvolapalveluissa. Neuvolapalvelujen asiakaskunta on erittäin po-

tentiaalinen osallistujajoukko, mutta heidän osaamistaan ei vielä ole osattu hyö-

64

dyntää riittävästi. Olisikin tärkeä selvittää, mitkä konkreettiset keinot ja raken-

teet parhaiten tukevat asiakkaan osallisuutta neuvolapalvelujen kehittämiseen

ja aitoon kumppanuuteen ammattilaisten rinnalla.

65

LÄHTEET

Aarthun A & Akerjordet K. 2014. Parent participation in decision-making in health care services for children: an integrative review. Journal of Nursing Management 22, 177-191.

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhoidosta 338/2011.

Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltonen M & Pekonen M. 2014. Äitiys- ja lastenneu-vola sekä kouluterveydenhuolto perheen tukena. Teoksessa Lammi-Taskula J & Karvonen S. (toim.). Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Terveyden ja hyvinvoinninlai-tos, Tampere, 242-256.

Hakulinen-Viitanen T, Perälä M-L, Koponen P, Paunonen-Ilmonen M, Julin A-M & Luoto R. 2007. Asiakasnäkökulma äitiyshuollon palvelujen saatavuuteen ja jatkuvuu-teen. Hoitotiede 19(6), 326-337.

Halme N, Kanste O & Perälä M-L. 2014. Lasten ja perheiden palvelujen saatavuus ja avun riittävyys. Rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Hoitotiede 26(3), 217-230.

Hastrup A, Hietanen-Peltola M, Jahnukainen J & Pelkonen M. (toim.). 2013. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lasten Kaste -kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 3.Tampere.

Heikkilä T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita, Helsinki.

Heimo E. 2002. Erityistuen tarpeessa olevan lapsiperheen tunnistaminen ja psyko-sosiaalinen tukeminen äitiys- ja lastenneuvolassa. Seurantatutkimus 1997-2000. Väitöskirja, Turun yliopisto.

Hildingsson I & Thomas J.E. 2007. Women´s perspectives on maternity services in Sweden: processes, broblems and solutions. Journal of Midwifery and Womens´s Health 52(2).

Joensuu J, Nurmi T, Halme N & Perälä M-L. 2013. Lasten ja perheiden palvelujen yhteensovittaminen kunnissa – rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Hoito-tiede 25, 36-48.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2015. Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy, Helsinki.

Kanste O, Perälä M-L & Halme N. 2014. Päätöksenteko ja kehittämistarpeet lasten ja perheiden palveluissa: onko vanhempien, työntekijöiden ja johtajien näkemyksissä eroja? Hoitotiede 26(4), 322-334.

Karjalainen L. 2010. Tilastotieteen perusteet. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.

Malmivaara A & Roine R.P. 2013. Hoidon arkivaikuttavuuden seuranta ja edistämi-nen. Suomen lääkärilehti 17(68), 1249-1253.

66

Nemlander A & Häkkinen H. 2015. Suurten kaupunkien terveysasemavertailu. Kun-taliiton vertailututkimus. file:///C:/Users/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4/Down-loads/20150417_Suurten%20kaupunkien%20terveysasemavertailu%202015_Kunta-liiton%20tiedoteliite.pdf / Luettu 21.3.2017.

Nummenmaa L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Kustannusosa-keyhtiö Tammi, Helsinki.

Oommen H, Rantanen A, Kaunonen M, Tarkka M-L & Salonen A.H. 2010. Social support provided to Finnish mothers and fathers by nursing professionals in the post-natal ward. Midwifery 27, 754-761.

Perälä M-L, Halme N & Kanste O. 2014. Lapsiperheiden kokemus palvelujen saata-vuudesta ja riittävyydestä. Teoksessa Lammi-Taskula J & Karvonen S. (toim.) Lapsi-perheiden hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Tampere, 228-239.

Perälä M-L, Halme N & Nykänen S. 2012. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yh-teensovittava johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Opas 19. Tampere.

Perälä M-L, Halme N, Hammar T & Nykänen S. 2011a. Hajanaisia palveluja vai toi-miva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien näkökulmasta. Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportteja 29. Helsinki.

Perälä M-L, Salonen A, Halme N & Nykänen S. 2011b. Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulmia. Tutkimushanke. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportteja 36. Tampere.

Pivotal Research. 2017. Näytekoon laskeminen. http://www.pivotalresearch.ca/re-sources-sample-calc.php / Luettu 28.4.2017.

Pulkki J. 2012. Aluetason kuntoutusjärjestelmä. Rakenne, organisaatio ja toiminta palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.

Raivio R, Jääskeläinen J, Holmberg-Marttila D & Mattila K. 2008. Potilastyytyväisyy-den mittaaminen perusterveydenhuollossa. Yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja ver-taisarviointia. Suomen lääkärilehti 33(63), 2622-2626.

Raussi-Lehto E, Regushevskaya E, Gissler M, Klemetti R & Hemminki E. 2011. Äi-tiysneuvolatoiminta Suomessa 2000 -luvulla. Kyselytutkimuksen perusraportti. Ter-veyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportteja 52. Tampere.

Ronkainen S, Pehkonen L, Lindblom-Ylänne S & Paavilainen E. 2011. Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro Oy, Helsinki.

Rouvinen-Wilenius & Koskinen-Ollonqvist P. 2011. Tasa-arvo ja osallisuus – väylä terveyteen. Järjestöt suunnannäyttäjinä. Terveyden edistämisen keskus. Julkaisuja 9.

Ryttyläinen K, Vehviläinen-Julkunen K & Pietilä A-M. 2007. Äitiyshuolto tulevaisuu-dessa – naisten näkemykset. Tutkiva hoitotyö 5(2).

http://www.pivotalresearch.ca/resources-sample-calc.php

http://www.pivotalresearch.ca/resources-sample-calc.php

67

Selander T. 2014. Tutkimusopas. Aineistokoko ja voima-analyysi. KYS, Tiedepalve-lukeskus. https://www.psshp.fi/documents/7796350/7885193/Aineisto-koko+ja+voima-analyysi_Tutkimusopas_4_2014.pdf/2095f19e-aafe-4d1f-8f1e-87caecebac1c / Luettu 20.1.2018.

Sirviö K. 2006. Lapsiperheiden osallisuus terveyden edistämisessä – mukanaolosta vastuunottoon. Asiakastilanteiden arviointia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöi-den ja perheiden näkökulmasta. Väitöstutkimus, Itä-Suomen yliopisto.

Sitra. 2015. Huomisen Sote. Millaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään meidän tulisi pyrkiä ja miten se tehdään? Sitra. Selvityksiä 9a. Helsinki.

STM. 2009. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosi-aali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 20. Helsinki.

STM. 2017a. Osallisuuden edistäminen. http://stm.fi/osallisuuden-edistaminen / Lu-ettu 4.4.2017.

STM. 2017b. Sosiaali- ja terveyspalvelut. http://stm.fi/sotepalvelut / Luettu 4.4.2017.

STM. 2017c. Toimintasuunnitelma 2016-2019. Toimenpiteet vuodelle 2017. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita. 7.

STM. 2017d. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, LAPE, 2016-2018. Hallituk-sen kärkihanke, Sosiaali- ja terveysministeriö. http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/ku-vaus / Luettu 29.3.2017.

Suomen perustuslaki 731/1999.

Teperi J, Porter M.E, Vuorenkoski L & Baron J.F. 2009 The Finnish Health Care Sys-tem: A Value-Based Perspective. Sitra, Helsinki.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010.

THL. 2017a. Äitiys- ja lastenneuvola. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneu-vola / Luettu 29.3.2017

THL. 2017b. Perheet ovat tyytyväisiä neuvolan palveluihin. Terveyden ja hyvinvoin-ninlaitos. https://www.thl.fi/fi/-/perheet-ovat-tyytyvaisia-neuvoloiden-palveluihin / Lu-ettu 31.3.2017

THL. 2017c. Perheiden palautteista tukea palvelujen kehittämiseen. Synnytyssairaa-lakyselyn ja äitiys- ja lastenneuvolakyselyn tulokset. https://www.sli-deshare.net/THLfi/synnytyssairaalakyselyn-ja-itiys-ja-lastenneuvolakyselyn-tulokset / Luettu 17.8.2017

Tilastokeskus. 2013. Väestö vanhenee – heikkeneekö huoltosuhde? https://tilasto-keskus.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html / Luettu 3.4.2017.

Tilastokeskus. 2017. Syntyneiden määrä Suomessa. http://www.stat.fi/til/synt/in-dex.html / Luettu 11.4.2017.

https://www.psshp.fi/documents/7796350/7885193/Aineistokoko+ja+voima-analyysi_Tutkimusopas_4_2014.pdf/2095f19e-aafe-4d1f-8f1e-87caecebac1c



http://stm.fi/osallisuuden-edistaminen

http://stm.fi/sotepalvelut

http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/kuvaus

http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/kuvaus

https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola

https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola

https://www.thl.fi/fi/-/perheet-ovat-tyytyvaisia-neuvoloiden-palveluihin

https://www.slideshare.net/THLfi/synnytyssairaalakyselyn-ja-itiys-ja-lastenneuvolakyselyn-tulokset%20/

https://www.slideshare.net/THLfi/synnytyssairaalakyselyn-ja-itiys-ja-lastenneuvolakyselyn-tulokset%20/

https://tilastokeskus.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html

https://tilastokeskus.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html

http://www.stat.fi/til/synt/index.html

http://www.stat.fi/til/synt/index.html

68

Tuominen M. 2016. Hyötyvätkö perheet äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä? Vertaileva palvelujärjestelmätutkimus. Väitöskirja, Turun yliopisto.

Valkama K. 2010. Palvelunkäyttäjien kokemukset kehittämistyön tienviittoina. Pre-missi 3, 52-57.

Valtiovarainministeriö. 2016. Peruspalvelujen tila -raportti 2016, osa II. Valtiovarain-ministeriö. Raportteja 9. Helsinki.

Viitasaari L. 2012. Asiakaslähtöisyys lasten ja nuorten palveluprosessissa. ”Taju-taanko siellä ylhäällä mitä alhaalla tarvitaan?” Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-tutkielma, Tampereen yliopisto.

Viljamaa M-L. 2003. Neuvola tänään ja huomenna. Vanhemmuuden tukeminen, per-hekeskeisyys ja vertaistuki. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.

Virtanen P, Suoheimo M, Lamminmäki S, Ahonen P & Suokas M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes. Katsaus 281.

Vuorenmaa M. 2016. Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.

Taulukko 1. Tiedonhaku

TIETOKANTA HAKUSANAT RAJAUKSET TULOS VALITUT

Scopus asiakasosallis* OR ”customer orientat” OR ”customer participat” OR ”customer centered” OR patient OR ”pa-tient orentat” OR ”patient centered” AND lastenneuvol* OR äitiysneuvol* OR neuvol* OR terveydenhoi* OR ma-ternity OR maternal OR prenatal OR ”child health care” OR ”child health”

2007-2017 reviewed englanti, suomi

73 1 -> 0

Melinda lastenneuvol* OR äitiysneuvol* OR neuvol* OR tervey-denhoi* AND asikaslähtöi* OR asiakasosall* OR asikas-keskei*

ei vuosirajauksia

29 1 -> 1

Cinahl asiakasosallis* OR ”customer orientat” OR ”customer participat” OR ”customer centered” OR patient OR ”pa-tient orentat” OR ”patient centered” AND lastenneuvol* OR äitiysneuvol* OR neuvol* OR terveydenhoi* OR ma-ternity OR maternal OR prenatal OR ”child health care” OR ”child health”

2007-2017 reviewed verkossa saata-villa englanti, suomi

176 4 -> 1

Medic I asiakasosallis* OR ”customer orientat” OR ”customer participat” OR ”customer centered” OR patient OR ”pa-tient orentat” OR ”patient centered” AND lastenneuvol* OR äitiysneuvol* OR neuvol* OR terveydenhoi* OR ma-ternity OR maternal OR prenatal OR ”child health care” OR ”child health”


305 29 -> 7

Medic II saatav* OR saavutett* OR accessibility OR availability AND ”health care” OR ”public health care”


152 4 -> 1

Manuaalihaku -> 10

Yhteensä 20

Liite 1. Taulukko 1.

Taulukko 2. Keskeisimmät tutkielmassa käytetyt tutkimukset

Tekijä (t), lähde Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset, joilla on merkitystä tässä tutkimuksessa

1. Aarthun A & Akerjordet K,

2014.Parent participation in decision-

making in health-care services for chil-

dren: an integrative review. Journal on

Nursing Management, 22, 177-191.

2.Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Pel-

tola M, Bloigu A & Pelkonen M. 2014.

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ja kou-

luterveydenhoito. Valtakunnallinen

seuranta 2012. Raportti 12, THL.

3.Hakulinen-Viitanen T, Perälä M-L,

Koponen P, Paunonen-Ilmonen M, Ju-

lin A-M & Luoto R. 2007.

Asiakasnäkökulma äitiyshuollon

palvelujen saatavuuteen ja jat-

kuvuuteen, Hoitotiede Vol 19, no 6,

326-337.

Kuvata vanhempien näkemyksiä

heidän osallisuudestaan päätöksen-

tekoon lasten terveydenhoitopalve-

luissa.

Saada tietoa, miten neuvolassa ja

kouluterveydenhuollossa on kehi-

tetty toimintaa vastaamaan kunta-

laisten tarpeita ja uusia säännöksiä.

Selvittää äskettäin synnyttäneiden

odotuksia ja kokemuksia äitiyshuol-

lon palvelujen saatavuudesta ja jat-

kuvuudesta.

Selvittää perheen taustatekijöiden

vaikutus ja hoidontarve olivat yhtey-

dessä arviointeihin.

18 aikaisemmin tehtyä tutki-

musta ajalta 2000-2011.

Kaikki Suomen terveyskes-

kukset (N=158).

Vastaajina neuvolan ja kth:n

osastonhoitajat ja vastuulää-

kärit.

Sairaalassa olevat äidit

(n=399) ja äidit kotiin pääsyn

jälkeen (n=395), sekä sairas-

kertomustiedot (n=420).

Systemaattinen kirjalli-

suuskatsaus.

Määrällinen kyselytutki-

mus, joka analysoitiin

SPSS apuna käyttäen

ja avoimet vastaukset

sisällön analyysillä.


mus.

Analysoinnissa käytet-

tiin ristiintaulukointia ja

regressioanalyysiä.

Vanhemmat kokivat tärkeimmäksi vuorovaikutuksen vanhem-

pien ja ammattilaisten välillä, ammattilaisen pätevyyden ja

mahdollisuuden eri asteiseen osallistumiseen päätöksente-

ossa. Terveydenhuoltoon tarvitaan asenteellista, rakenteellista

ja kulttuurin muutosta, jotta vanhempien osallisuus päätöksen-

tekoon paranisi.

Asetuksen mukainen toiminta toteutui miltei kaikissa kunnissa,

vaikka toteuttamistapoja olikin erilaisia. Henkilöstömäärää oli li-

sätty, mutta erityisesti lääkäreiden osalta vielä on vajetta. Mo-

lemmat vanhemmat osallistuvat parhaiten äitiysneuvolan laa-

jaan terveystarkastukseen. Sen jälkeen vanhempien yhteinen

osallistuminen väheni tasaisesti etenkin lapsen iän lisäänty-

essä. Vanhempien työ ja sopivan ajan löytäminen oli tulosten

mukaan suurin syy tähän. Asiakkaalle tarjotuista osallistumis-

käytännöistä yleisimmät olivat palveluista tiedottaminen ja pa-

lautteen antamisen mahdollisuus.

Asiakkaiden kokemukset hoidon saatavuudesta ja jatkuvuu-

desta eivät vastanneet odotuksia. Äitiyshuollon palvelujen

saanti ja jatkuvuus vastasivat parhaiten niiden äitien tarpeita,

joiden elämäntilanne oli vakaa, vaikka he olivat kriittisiä palve-

lujen suhteen. Asiakkaiden mielestä tärkeää olisi saada neuvo-

lasta uusinta tietoa synnytyssairaalan käytännöistä ja mahdolli-

suus asioida saman terveydenhoitajan / lääkärin / kätilön

luona.

Liite 2. Taulukko 2 (1/6).

4.Halme N, Kauste O & Perälä M-L.

2014. Lasten ja perheiden palvelujen

satavuus ja avun riittävyys. Ra-

kenneyhtälömallin kehittäminen ja ar-

viointi.

5.Heimo E. 2002. Erityistuen

tarpeessa olevan lapsiper-heen tun-

nistaminen ja psyko-sosiaalinen tu-

keminen äitiys- ja lastenneuvolassa.

Seurantatutkimus 1997-2000.

Väitöskirja, Turun yliopisto.

6.Hildingsson I & Thomas J.E, 2007.

Womens´s perspectives on maternity

services in Sweden: processes,

broblems and solutions. Journal of

Midwifery and Women´s Health, Vol

52, No 2.

7.Joensuu J, Nummi T, Halme N &

Perälä M-L, (2013). Lasten ja perhei-

den palvelujen yhteensovittaminen

kunnissa - rakenneyhtälömallin kehit-

täminen ja arviointi. Hoitotiede, 25,

36-48.

Rakenneyhtälömallin kehittäminen

ja arviointi. Arvioida millaisia yhteyk-

siä vanhempien osallisuudella ja tie-

don saannilla sekä palvelujen koor-

dinaatiolla on vanhempien ja työnte-

kijöiden väliseen vuorovaikutukseen.

Kuvata terveydenhoitajien käsityksiä

erityistuen tarpeessa olevan lapsi-

perheen tunnistamisesta ja psyko-

sosiaalisesta tukemisesta äitiysneu-

volassa. Kuvata terveydenhoitajan

työssä tapahtuneita muutoksia sekä

lapsiperheiden odotuksia ja koke-

muksia neuvolan antamasta psyko-

sosiaalisesta tuesta.

Selvittää naisten näkemyksiä äitiys-

huollosta ja siitä, miten terveyden-

hoito voisi paremmin kohdata tar-

peita. Antaa ideoita ja keinoja paran-

taa äitiyshuollon asiakasnäkökul-

maa.

Kuvata palvelujen yhteensovitta-

mista ja siihen liittyviä tekijöitä ra-

kenneyhtälömallin avulla ja arvioida

mallin toimivuutta.

Alle 9 -vuotiaiden lasten van-

hemmat (N=955).

Äitiys- ja lastenneuvolassa

työskentelevät terveyden-

hoitajat (n=171) sekä Lapsi-

perheprojektiin vapaaehtoi-

sesti osallistuneet perheet

(n=17).

Raskaana olevat ruotsalais-

naiset (n=827).

Suomen kuntien (ei Ahve-

nanmaa) lapsiperhe-palve-

luista vastaavat sosiaali-, ter-

veys- ja opetustoimen johta-

jat (N=327).


mus. Satunnaisotanta.

Analyysi perustui korre-

laatiopohjaiseen raken-

neyhtälömallinnukseen.

Määrällinen seuranta-

tutkimus. Kysely tervey-

den-hoitajille vuosina

1997 ja 2000.

Laadullinen tutkimus

perheille, teema-haas-

tattelun avulla.


mus. Osallistujat rekry-

toitiin raskaudenajan

ensikäynnin yhtey-

dessä. Analysoinnissa

sisällönanalyysi ja

SPSS-ohjelma.

Määrällinen tutkimus.

Strukturoitu postikysely,

joka kehitettiin tätä tutki-

musta varten. Vanhem-

pien osallisuuden arvioi-

miseksi kehitettiin kaksi

eri mittaria. Analysoitiin

Vahvistaa käsitystä siitä, että palvelujen saavutettavuus ja riit-

tävä avun saanti edellyttävät toimivaa yhteistyötä työntekijän ja

vanhemman välillä. Neuvolapalvelun saavutettavuus ja saata-

vuus koetaan kohtalaisen hyväksi. Tiedon saanti palveluista on

keskeinen edellytys saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Tie-

donsaati tukee vanhempien osallisuutta. Puutteita tiedottami-

sessa on etenkin perheen arkea tukevista toiminnoista.

Perheiden odotukset kohdistuivat parisuhdeasioiden käsitte-

lyyn, voimavarojen ja vanhemmuuden vahvistamiseen, perhe-

ongelmista keskusteluun. He arvostivat kiireetöntä, yksilöllistä

ja luottamuksellista vuorovaikutusta. Neuvola-aikoihin toivottiin

joustavuutta perheen tarpeiden mukaisesti. Lisäksi toivottiin

vastaanottoaikoja myös iltaisin. Kokemukset palveluiden saata-

vuudesta vaihtelivat suuresti neuvoloiden välillä.

Raskauden ja synnytyksen ajan äidit halusivat saada enem-

män tietoa ja mahdollisuuden valmistautua etukäteen tilantei-

siin. He halusivat tietää mitä tapahtuu ja miksi. Yksilöllinen

kohtaaminen, vahvempi potilaskeskeisyys ja aktiivinen osallis-

tuminen omaan hoitoon on tärkeää, ja parantaa naisten tyyty-

väisyyttä äitiyshuoltoon.

Osallisuus on yksi palvelujen yhteensovittamisen osa-alue.

Vanhempien osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuus palvelui-

hin oli kiinteässä yhteydessä yhteistyön toimivuuteen. Tulokset

vahvistivat aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan osalli-


8.Kanste O, Perälä M-L & Halme N.

2014. Päätöksenteko ja kehittämis-

tarpeet lasten ja perheiden palvelu-

issa: onko vanhempien, työntekijöiden

ja johtajien näkemyksissä eroja? Hoi-

totiede, 26 (4), 322-334.

9.Oommen H, Rantanen A, Kaunonen

M, Tarkka M-L & Salonen A.H, (2010).

Social support provided to Finnish

mothers and fathers by nursing pro-

fessionals in the postnatal ward. Mid-

wifery 27, 754-761.

10.Perälä M-L, Halme N, Hammar T &

Nykänen S. 2011a. Hajanaisia palve-

luja vai toimiva kokonaisuus? Lasten

ja perheiden palvelut toimialajohtajien

näkökulmasta. Raportti 29, THL

11.Perälä M-L, Salonen A, Halme N &

Nykänen S, 2011b. Miten lasten ja

perheiden palvelut vastaavat tarpeita?

Kuvata lasten ja perheiden palvelu-

jen päätöksentekoa ja kehittämistar-

peita johtajien näkökulmasta.

Arvioida äitien ja isien hoitajilta saa-

maa sosiaalisen tuen määrää lapsi-

vuodeosastolla sekä arvioida niitä

tekijöitä jotka vaikuttavan tuen saa-

miseen.

Tuottaa tietoa lasten ja perheiden

palveluista, palvelujen yhteensovit-

tamisesta ja toimijoiden keskinäi-

sestä yhteistoiminnasta, päätöksen-

teosta ja palvelujen kehittämisestä.

Tarkastella lasten ja perheiden pal-

velujen tarvetta, avun saantia, pal-

Alle 9 -vuotiaiden lasten van-

hemmat (n=955) sekä sosi-

aali-, terveys- ja opetusalo-

jen työntekijät (n=586) ja joh-

tajat (n=327). Poikkileikkaus-

aineisto.

Kahden suomalaisen synny-

tyssairaalan lapsivuodeosas-

tolla synnytyksen jälkeen ol-

leet äidit (n=863) ja isät

(=525).

Sosiaali-, terveys- ja opetus-

toimien johtajat Suomessa

(ei Ahvenanmaa) (n=490).

Suomessa (ei Ahvenan-

maa) syntyneiden neuvo-

kovarianssi-rakenne-

malleihin perustuvalla

rakenne-yhtälömallin-

nuksella.

Määrällinen tutkimus,

joka toteutettiin postiky-

selynä ja osittaisella sa-

tunnais-otannalla väes-

törekisteri-tiedoista.

Laadullinen nelivaihei-

nen toimintatutkimus.

Strukturoitu kysely.


mus.


Postikysely väestö-re-

kisteritietoja hyödyn-

suuden keskeisiä elementtejä ovat yhteistyö, tiedonkulku, ja-

ettu päätöksenteko sekä kumppanuus. Osallisuuden on todettu

parantavan palvelujen vaikuttavuutta.

Perheiden ja työntekijöiden mielestä lasten ja perheiden näke-

myksillä sekä tutkimustiedolla on vain vähäinen merkitys pää-

töksentekoon. Johtajien mielestä niillä oli enemmän merkitystä.

Tärkeänä pidettiin varhaisempaa puuttumista havaittuihin huo-

liin, ennaltaehkäisevän työn kehittämistä, palvelujen sijoittu-

mista lähelle toisiaan sekä mahdollisuus saada apua virka-ajan

ulkopuolella.

Raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä hoitoa pitää kehit-

tää perhekeskeisemmäksi, vanhempia rohkaisevammaksi sekä

huomio tulee kiinnittää hoitohenkilöstön vuorovaikutustaitojen

kehittämiseen sekä parantaa isien mahdollisuutta osallistua

synnytyksen jälkeiseen hoitoon.

Palveluiden tiedottaminen ja tunteminen paransi kokemusta

palveluiden riittävyydestä. Mitä yhtenäisempi kokonaisuus pal-

veluista muodostui, sitä parempi oli henkilöstön suorituskyky ja

kokemus tuen saannista. Mitä paremmin tunnettiin omia ja tois-

ten palveluja, sen paremmin yhteistyö sujui. Vanhemmat voivat

vaikuttaa parhaiten palvelun ajankohtaan ja hoitoaikaan, ei

niinkään sisältöön tai hoitopaikkaan.

Osallisuus konkretisoitui osallistumisen kautta. Vanhemmat ko-

kivat voimakkainta osallisuuden tunnetta perheen sisällä, jonka


Vanhempien näkökulma. Tutkimus-

hanke, raportti 36, THL.

12.Raivio R, Jääskeläinen J, Holm-

berg-Marttila D & Mattila K. 2008. Po-

tilastyytyväisyyden mittaaminen pe-

rus-terveydenhuollossa. Yhteistyöllä

luotettavaa tietoa ja vertaisarviointia.

Suomen lääkärilehti 22, vsk 63, 2622-

2626.

13.Raussi-Lehto E, Requshevskya E,

Gissler M, Klemetti R & Hemminki E.

2011. Äitiysneuvolatoiminta Suo-

messa 2000 -luvulla. Kyselytutkimuk-

sen perusraportti.

14.Ryttyläinen K, Vehviläinen-Julku-

nen K & Pietilä A-M. 2007. Äitiys-

huolto tulevaisuudessa – naisten nä-

kemykset. Tutkiva hoitotyö, Vol 5 (2).

velujen käyttöä, laatua, yhteen-sovit-

tamista sekä vanhempien osalli-

suutta, kumppanuutta ja päätöksen-

tekoon vaikuttamista.

Potilaiden mielipiteen selvittäminen

mittaavan kyselyn toteutettavuu-

desta ja soveltuvuudesta.

Kuvata äitiysneuvolapalveluiden jär-

jestämistapaa Suomessa vuonna

2008.

Kuvata miten suomalaista äitiyshuol-

toa pitäisi kehittää naisten näkökul-

masta. Tuottaa tietoa, kuinka kehit-

tää palvelujärjestelmää naisasiak-

kaiden tarpeita vastaavaksi.

lassa, päiväkodissa, esiope-

tuksessa, perusopetuksessa

ja kouluterveydenhoidossa

asiakkaina olevien alle 9 -

vuotiaiden lasten vanhem-

mat (n=955).

Sisä-Suomen ja Pohjan-

maan perusterveydenhuollon

asiakkaat (n=9 762).

Manner-Suomen kunnat

(N=398) ja niiden äitiysneu-

volatoiminnasta vastaavat

johtajat.

Suomenkieliset vuonna

1995-2002 synnyttäneet, 18-

44 vuotiaat naiset (n=1625).

täen. Satunnaisotanta.

Mittareita kehitettäessä

hyödynnettiin aikaisem-

pia mittareita.

Määrällinen, toistuva

potilaskyselytutkimus

kansainvälisesti vali-

doidun kyselyn avulla.

Määrällinen poikkileik-

kaustutkimus.


Satunnaisotannalla vä-

estötietojärjestelmää

hyödyntäen, postiky-

sely.

jälkeen palvelujärjestelmässä ja viimeiseksi kunnassa tai yhtei-

sössä. Äitien näkemykset osallisuudesta olivat isiä myöntei-

sempiä. Lisäksi erityisesti neuvolassa toivottiin isien parempaa

kohtaamista. Päätöksentekoon vaikuttaminen palvelutapahtu-

massa koettiin pääosin riittäväksi, mutta kuntatasolla se oli vä-

häistä.

Asiakastyytyväisyys on laadun ja vaikuttavuuden mittari. Se on

tapa tuoda asiakasnäkökulma esille. Potilastyytyväisyys vaikut-

taa myönteisesti hoitoon liittyviin asioihin ja tuloksiin. Syste-

maattinen tiedonkeruu ja seuranta lisää arviointia ja vertailua

organisaation kehittämisessä.

Äitiysneuvolatoiminta on pirstaloitunut ja toteutetaan kunnissa

eri tavoin, joten vertailua on vaikea tehdä. Myös ongelmallista

on esh:n ja pth:n välillä tehtävä yhteistyö, mm. tiedonkulun

osalta.

Kehittämiskohtia: esh:n ja pth:n yhteistyö, ammattilaisella aikaa

keskustella, vertaistuen järjestäminen, jatkuvuus, kotikäynnit,

äidin huomioiminen synnytyksen jälkeenkin, isän ja perheen

huomioiminen, yksilöllisyys, vaihtoehtojen tarjoaminen, naisasi-

akkaiden kokemuksien ja mielipiteiden huomioiminen, riittävä

henkilöstömäärä.


15.Sirviö K, (2006). Lapsiperheiden

osallisuus terveyden edistämisessä -

mukanaolosta vastuunottoon. Asia-

kastilateiden arviointia sosiaali- ja ter-

veydenhuollon työntekijöiden ja per-

heiden näkökulmasta. Väitöstutkimus,

Itä-Suomen yliopisto.

16.Tuominen M. 2016. Hyötyvätkö

perheet äitiysneuvolan ja lastenneu-

volan palvelujen yhdistämisestä? Ver-

taileva palvelujärjestelmätutkimus.

Väitöskirja, Turun yliopisto.

17.Tuominen M, Kaljonen A, Ahonen

P & Rautava P. 2013. Onko neuvola-

mallilla merkitystä? Terveydenhoitaja,

Vol 2, 30-32.

Kuvata terveyden edistämistä ja lap-

siperheiden osallisuutta työntekijöi-

den ja perheiden näkökulmasta.

Selvittää neuvolapalvelujen organi-

sointitavan merkitystä asiakkaalle.

Kuvata erillistä äitiysneuvolaa ja yh-

distettyä äitiys- ja lastenneuvolaa

käyttävien vanhempien neuvolapal-

velukokemuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon

työntekijöitä (n=14) ja heidän

palveluja käyttäviä asiakkaita

(n=16). Lisäksi asiakastilan-

teissa videoituja kuvanau-

hoja (n=18).

Hyvän kasvun avaimet -seu-

rantatutkimukseen 1.9.2009-

31.3.2010 osallistuneet per-

heet (N=1797) sekä 1.1.-

31.12.2009 Varsinais-Suo-

men sairaanhoitopiirissä

synnyttäneet naiset

(N=4480).

Naiset (N=995) ja heidän

puolisonsa (N=789, joiden

ensimmäinen raskaudenai-

kainen seurantakäynti toteu-

tui Varsinais-Suomen sai-

raanhoitopiirin äitiysneuvo-

loissa tammikuussa 2008 –

toukokuussa 2009.

Laadullinen tutkimus.

Virikkeitä antava haas-

tattelu menetelmä. Ana-

lysoitiin induktiivisen

teoriasidonnaisen sisäl-

lön analyysin avulla.

Määrällinen, vertaileva

poikkileikkaustutkimus.

Kysely toteutettiin 4 kk

ja 8 kk synnytyksen jäl-

keen.

Määrällinen tutkimus to-

teutettiin kyselylomak-

keella.

Työntekijät tarkastelivat perheen terveyttä ongelmien näkökul-

masta, perheen voimavaroja ei tuotu esille. Asiakkaan osalli-

suuden merkitys tiedostettiin, mutta asiakastilanteissa korostui

asiantuntijakeskeinen toiminta. Vanhempien näkemys perheen

terveydestä sisälsi työntekijöitä enemmän voimavarakeskeisiä

ilmaisuja. Asiakastilanteissa lapseen keskittyvä työmenetel-

mien mekaaninen käyttö rajoitti vanhempien osallisuutta ja

vanhempien asiantuntijuuden huomioon ottamista.

Hoidon jatkuvuuden mahdollistava yhdistetty äitiys- ja lasten-

neuvola on vaikuttava ja perheille hyödyllinen palvelumuoto.

Vanhemmat ovat yleisesti tyytyväisiä neuvolapalveluun. Van-

hempien odotukset neuvolapalvelulta ovat äideillä suurempia

kuin isillä, sekä korkeammassa sosioekonomisessa asemassa

olevilla suurempia kuin muilla. Neuvolapalvelun odotetaan ole-

van mm. helposti saattavilla, turvallista, laadukasta ja yksilöl-

listä. Toivotaan jatkuvuutta ja joustavuutta, mm. ilta-aikoja. Ta-

voitettavuus ja sähköisten palveluiden lisääminen on tärkeää.

Vanhemmat odottavat riittävää tiedonsaantia sekä tukea ja

isien parempaa huomioimista.

Äitiysneuvolapalvelut arvioitiin keskinkertaisiksi. Erityisesti van-

hempainryhmätoimintaa ja raskaudenajan kotikäyntejä oli liian

vähän. Neuvonta eli tietotuki koettiin hyväksi, erityisesti ravitse-

musneuvonta. Yhdistetyssä neuvolamallissa vanhemmat olivat

tyytyväisempiä saamaansa palveluun.


18.Viitasaari L, (2012). Asiakaslähtöi-

syys lasten ja nuorten palveluproses-

sissa. ”Tajutaanko siellä ylhäällä mitä

alhaalla tarvitaan?” Sosiaali- ja ter-

veysjohtamisen MBA-tutkielma, Tam-

pereen teknillinen yliopisto, Tampe-

reen yliopisto.

19.Viljamaa M-L. 2003. neuvola tä-

nään ja huomenna. Vanhemmuuden

tukeminen, perhekeskeisyys ja ver-

taistuki. Väitöskirja, Jyväskylän yli-

opisto.

20.Vuorenmaa M. (2016). Äitien ja

isien osallisuus perheessä ja lasten

palveluissa sekä osallisuuteen yhtey-

dessä olevat tekijät. Väitöskirja, Tam-

pereen yliopisto.

Tarkastella asiakaslähtöisyyttä las-

ten, nuorten ja perheiden palvelu-

prosessissa sekä määritellä asia-

kaslähtöisyyttä palvelun käyttäjien ja

järjestäjien näkökulmasta.

Selvittää äitien ja isien tyytyväisyyttä

neuvolapalveluihin, palvelujen käyt-

töä ja palveluodotuksia, neuvolaan

kohdistuneita vanhemmuuden tuke-

misen toiveita ja niiden yhteyksiä.

Arvioida geneerinen vanhemmuu-

den osallisuus -mittarin (G-FES) va-

liditeettia ja reliabiliteettia. Kuvata äi-

tien ja isien osallisuuden toteutu-

mista perheessä, oman lapsen pal-

velussa ja lasten ja perheiden palve-

lujen kehittämisessä sekä selvittää

osallisuuteen yhteydessä olevia teki-

jöitä.

Tamperelaiset kohderyhmät:

1. Palveluja käyttävien lasten

vanhempien ryhmä, 2. Kun-

tademokratiaryhmä, 3. Luot-

tamushenkilöryhmä ja 4. Mo-

niammatillinen työntekijöiden

ryhmä.

Jyväskylän kaupungin äitiys-

ja lastenneuvoloissa ajalla 4-

17.5.2000 asioineet vanhem-

mat.

Satunnaisotannalla suomen-

kielisille alle 9 -vuotiaan lap-

sen äideille (n=571) ja isille

(m=384) tehty postikysely.

Laadullinen tutkimus,

joka toteutettiin teema-

haastattelulla ja aineis-

tolähtöisellä sisäl-

lönanalyysillä.


mus.

Määrällinen tutkimus,

joka analysoitiin

SPSS:n erilaisilla ana-

lyysimenetelmillä.

Asiakaslähtöisyyttä tulee tarkastella lasten, nuorten ja perhei-

den palveluissa vuorovaikutuksen, toimivien palvelujen ja ke-

hittämisen näkökulmista. Asiakkaan näkökulmasta asiakkaan

kuuleminen ja toimivat asiakaslähtöiset palvelut ovat tärkeim-

piä. Palvelun järjestäjän näkökulmasta toimiva palvelujärjes-

telmä ja palvelujen tuottaminen kokonaisvaltaisesti on tär-

keintä.

Neuvolapalveluihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä, miehet

vähemmän kuin naiset. Vähemmän kouluttautuneet tyytyväi-

sempiä kuin korkeammin koulutetut. Erityispalvelu-jen osalta

tiedottaminen, palveluihin ohjaaminen ja palvelu-jen riittävyys

oli vähäistä. Vastaanoton saatavuutta pitivät muita ryhmiä huo-

nompana usean lapsen äidit, myös miehet olivat äitejä tyyty-

mättömämpiä vastaanoton saatavuuteen. Neuvolalta odotettiin

tietotukea, tunnetukea, käytännön apua ja vertaistukea.

Kaikkiaan vanhempien osallisuus on vahvaa perheessä ja

oman lapsen palveluissa. Palvelujen kehittämisessä sen sijaan

keskinkertaista. Äitien osallistuminen on hieman vahvempaa

kuin isien osallistuminen. Vanhempien osallistuminen tukee

perheiden arkea ja hyvinvointia. Vanhempien osallistumisen

yhteydessä olevat tekijät mm.: vanhemman ikä ja koulutus,

lapsen hoitomuoto, vanhemmuuteen liittyvät huolet, sujuva

arki, tiedon saaminen palveluista, lapsuuden aikaiset vaikeu-

det.


Hyvä Ison Omenan neuvolan asiakas, Ison Omenan neuvola on ollut nyt vuoden uudessa toimintaympäristössään Palvelu-torilla ja haluamme tämän kyselytutkimuksen avulla selvittää asiakkaiden arviointia heidän siellä saamastaan palvelusta. Haluamme selvittää, miten arvioitte nykyset neuvolapalvelut ja miten haluaisitte osal-listua neuvolapalveluiden kehittämiseen? Mikä neuvolapalveluissa on ollut mieles-tänne teille hyödyllistä, entä mikä turhaa? Miten neuvolan laajennetut aukioloajat vai-kuttavat palvelun saatavuuteen ja mitä mieltä olette neuvolan sijoittamisesta Palvelu-torille? Haluamme kehittää espoolaista neuvolatoimintaa entistä enemmän asiakasläh-töiseksi vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita ja tehdä sen yhdessä asiakkaan kanssa. Kyselytutkimus on yksi tapa kerätä mielipiteitä, odotuksia ja toiveita asiak-kailta. Toivommekin, että innostutte osallistumaan tähän vastaamalla alla olevan linkin kautta sähköiseen kyselyyn, sillä mielipiteenne on meille tärkeä. Vain osallistumalla

voi vaikuttaa 😊

Toivomme, että kumpikin vanhempi täyttää oman kyselyn, sillä on tärkeää kuulla kum-mankin perheen aikuisen mielipide. Kyselyyn vastataan nimettöminä ja tiedot ovat luottamuksellisia. Voitte vastata kyselyyn joko omalta koneeltanne tai Palvelutorin yh-teiskäytössä olevilta tietokoneilta. Tutkimuslupa on saatu Espoon sosiaali- ja terveystoimen kehittämisyksiköltä. Mikäli teillä on kysyttävää tai haluatte lisätietoja tutkimukseen liittyen, voitte olla yhtey-dessä tutkimuksen tekijään: Arja Erma TtM -opiskelija Itä-Suomen yliopisto / Hoitotieteen laitos [email protected] puh. 0505118791 Linkki kyselyyn: xxx

Liite 3. Tutkimustiedote asiakkaille.

mailto:[email protected]

http://www.uef.fi/fi/etusivu

Hyvä Ison Omenan neuvolan terveydenhoitaja, Ison Omenan neuvola on ollut nyt vuoden uudessa toimintaympäristössään Palvelu-torilla ja haluamme tämän kyselytutkimuksen avulla selvittää asiakkaiden arviointia heidän siellä saamastaan palvelusta. Tavoitteena on selvittää, miten asiakkaat arvioivat nykyiset neuvolapalvelut ja miten he haluaisivat osallistua neuvolapalvelujen kehittämiseen. Mikä neuvolapalveluissa on ollut heidän mielestään hyödyllistä, mikä turhaa ja mikä neuvolapalveluissa on asiak-kaalle arvoa tuottavaa. Lisäksi haluamme selvittää palvelujen saatavuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten neuvolan laajennettujen aukioloaikojen merkitystä perheille. Entä mitä mieltä asiakkaat ovat neuvolan sijoittamisesta Palvelutorille. Espoolaisen neuvolatoiminnan tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja palve-lun kohdentamista asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tavoitteena on tehdä kehittämis-työtä yhdessä asiakkaan kanssa. Kyselytutkimus on yksi tapa kerätä mielipiteitä, odo-tuksia ja toiveita asiakkailta. Toivonkin, että jaksaisitte innostaa asiakkaita osallistu-maan tähän sähköiseen kyselyyn, sillä heidän mielipiteensä on meille tärkeä. Mitä suurempi vastaajien määrä on, sen paremmin tulokset ovat yleistettävissä Ison Ome-nan neuvolan kaikkiin asiakkaisiin sekä koko Espoon neuvolatoimintaan, mutta mah-dollisesti myös valtakunnallisesti, sillä palvelujen saatavuus ja laajennetut neuvolan aukioloajat ovat herättäneet kiinnostusta myös muualla. Asiakas saa tiedon kyselytutkimuksesta neuvolakäynnin yhteydessä antamanne tie-dotteen kautta tai sähköisten tiedotuskanavien kautta (Espoon internetsivut, Espoon neuvoloiden Facebook-sivut, Palvelutorin Facebook-sivut, Palvelutorin ja neuvolan muut tiedotuskanavat). Kysely toteutetaan vain suomenkielisenä, joten annattehan asiakastiedotteen vain suomenkielentaitoisille asiakkaillenne. Kyselyyn vastataan nimettömänä ja tiedot ovat luottamuksellisia. Asiakas voi vastata kyselyyn joko omalta koneeltaan tai Palvelutorin yhteiskäytössä olevilta tietokoneilta. Tutkimuslupa on saatu Espoon sosiaali- ja terveystoimen kehittämisyksiköltä. Mikäli teillä on kysyttävää tai haluatte lisätietoja tutkimukseen liittyen, voitte olla yhtey-dessä tutkimuksen tekijään: Arja Erma TtM -opiskelija Itä-Suomen yliopisto / Hoitotieteen laitos [email protected] puh. 0505118791

Liite 4. Saatekirje terveydenhoitajille.

mailto:[email protected]

http://www.uef.fi/fi/etusivu

KYSELY ISON OMENAN NEUVOLAN ASIAKKAILLE Haluamme selvittää arviointianne nykyisistä neuvolapalveluistamme ja niiden kehittämiskohteista. Mikä neuvolapalveluissa on ollut mielestänne teille hyö-dyllistä, entä onko jotakin turhaa? Miten toivoisitte voivanne osallistua neuvo-lapalveluihin ja niiden kehittämiseen? Kyselyyn vastataan nimettöminä ja tiedot ovat luottamuksellisia. Toivomme, että kumpikin vanhempi täyttää oman kyselyn. Taustakysymykset 1. Vastaajan sukupuoli 1. Nainen 2. Mies 3. Muunsukupuolinen 2. Vastaajan ikä vuosina 1. alle 22 2. 23-29 3. 30-36 4. yli 37 3. Asuinalueeni 1. Matinkylä-Olari (esim. Friisilä, Henttaa, Kuitinmäki Suurpelto, Tiistilä) 2. Tapiola (esim. Haukilahti, Niittykumpu, Mankkaa, Otaniemi, Westend) 3. Leppävaara (esim. Laaksolahti, Lintuvaara, Perkkaa, Viherlaakso) 4. Espoonlahti (esim. Kaitaa, Kivenlahti, Nöykkiö, Saunalahti, Soukka) 5. Espoon keskus (esim. Bemböle, Kalajärvi, Kiltakallio, Suvela) 6. Muu, mikä ________________________________________ 4. Lasten lukumäärä

1. Ei lapsia, perheeseen odotetaan ensimmäistä lasta 2. alle 1 v _____ lasta 3. 1–3 v ______lasta 4. 4–5 v ______lasta 5. 6–7 v ______lasta

5. Siviilisääty 1. Naimaton 2. Avoliitto 3. Avioliitto 4. Rekisteröity parisuhde 5. Eronnut 6. Muu, mikä _________________________________________

6. Koulutus (merkitse vain korkein) 1. Kansakoulu 2. Peruskoulu, keskikoulu 3. Ylioppilas 4. Ammattikoulu / ammattiopisto 5. Ammattikorkeakoulu (amk) 6. Ylempi ammattikorkeakoulu (yamk) 4. Korkeakoulu / yliopisto

Liite 5. Kyselylomake (1/5).

7. Työtilanteenne tällä hetkellä 1. Työssä 2. Työtön 3. Opiskelija 4. Äitiyslomalla 5. Vanhempainvapaalla 6. Hoitovapaalla 7. Muu, mikä ___________________

Kysymyksiä neuvolapalveluiden käytöstä 8. Olen käynyt neuvolassa yhdessä puolisoni / kumppanini kanssa yhdessä

1. En 2. Kyllä, yhden kerran 3. Kyllä, muutaman kerran 4. Kyllä, käymme lähes aina yhdessä

9. Olen käyttänyt neuvolapalveluja, (voit valita useamman) 1. Virka-aikana (ma-pe klo 8-16) 2. Ilta-aikana (ma-pe klo 16-19) 3. Lauantaina (la klo 10-15)

10. Mitä muita Palvelutorin palveluja olet käyttänyt, (voit valita useamman)?

1. En ole käyttänyt muita palveluja 2. Kirjasto 3. Kulttuuritoimi 4. Terveysasema 5. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 6. Kela 7. Yhteispalvelu 8. Nuorisotoimi 9. HUS laboratorio 10. HUS röntgen

12. Mitä neuvolan tiloissa olevia muiden toimijoiden palveluja olet käyttänyt, (voit va-lita useamman)?

1. En ole käyttänyt muita palveluja 2. Lasten psykologi 3. Perhetyö 4. Kulttuurineuvola 5. Eroauttaminen 6. Neuvolapoli (äitiyspoliklinikan gynekologi ja/tai kätilö) 7. Imetystukiryhmä

8. Muu, mikä _______________________________________________

Miten tyytyväinen olet seuraaviin asioihin Ison Omenan neuvolassa? Valitse sopiva vaihtoehto 1-5. 1 = erittäin huono, 2 = melko huono, 3 = en osaa sanoa, 4 = melko hyvä, 5 = erittäin hyvä


Neuvolan tilat, sijainti 12. Tilojen toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus 1 – 2 – 3 – 4 – 5 13. Tilojen viihtyisyys 1 – 2 – 3 – 4 – 5 14. Tilojen siisteys 1 – 2 – 3 – 4 – 5 15. Neuvolaan saapuminen 1 – 2 – 3 – 4 – 5 16. Vastaanotolle löytäminen 1 – 2 – 3 – 4 – 5 17. Neuvolan sijoittuminen Palvelutorille 1 – 2 – 3 – 4 – 5 Neuvolan aukiolo ja saatavuus 18. Neuvolakäyntien määrän riittävyys 1 – 2 – 3 – 4 – 5 19. Vastaanottoaikojen saatavuus aamulla 1 – 2 – 3 – 4 – 5 20. Vastaanottoaikojen saatavuus päivällä 1 – 2 – 3 – 4 – 5 21. Vastaanottoaikojen saatavuus iltaisin 1 – 2 – 3 – 4 – 5 22. Vastaanottoaikojen saatavuus lauantaisin 1 – 2 – 3 – 4 – 5 23. Mahdollisuus tavoittaa terveydenhoitaja puhelimitse 1 – 2 – 3 – 4 – 5 24. Mahdollisuus tavoittaa oma terveydenhoitaja puhelimitse 1 – 2 – 3 – 4 – 5 25. Mahdollisuus päästä oman terveydenhoitajan vastaanotolle

1 – 2 – 3 – 4 – 5 Neuvolapalvelun laatu ja sisältö 26. Neuvolan yleinen ilmapiiri 1 – 2 – 3 – 4 – 5 27. Mahdollisuus puhua asioistaan neuvolassa 1 – 2 – 3 – 4 – 5 28. Vastauksien saaminen itseä askarruttaviin kysymyksiin 1 – 2 – 3 – 4 – 5 29. Yksilöllisyyden huomioimien neuvolassa 1 – 2 – 3 – 4 – 5 30. Neuvolan palvelujen nykyaikaisuus 1 – 2 – 3 – 4 – 5 31. Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen 1 – 2 – 3 – 4 – 5 32. Terveydenhoitajan asiantuntemus 1 – 2 – 3 – 4 – 5 33. Terveydenhoitajan ajan riittävyys 1 – 2 – 3 – 4 – 5 34. Terveydenhoitaja kuuntelee, ymmärtää, on kiinnostunut 1 – 2 – 3 – 4 – 5 35. Terveydenhoitajan palvelun joustavuus 1 – 2 – 3 – 4 – 5 36. Lääkärin asiantuntemus neuvolatyössä 1 – 2 – 3 – 4 – 5 37. Lääkärin ajan riittävyys 1 – 2 – 3 – 4 – 5 38. Lääkäri kuuntelee, ymmärtää, on kiinnostunut 1 – 2 – 3 – 4 – 5 39. Lääkärin palvelun joustavuus 1 – 2 – 3 – 4 – 5 Tiedottaminen ja sähköinen asiointi 40. Neuvolan tiedotus omasta toiminnasta 1 – 2 – 3 – 4 – 5 (esim. vastaanottoaikojen sisällöt ja erilaiset pituudet, käyntitiheydet, erilaiset työmuodot) 41. Neuvolan tiedotus lapsiperheiden palveluista Espoossa 1 – 2 – 3 – 4 – 5 (esim. päivähoito, avoin päiväkoti, asukaspuistot, kerhot, ryhmät, järjestöjen pal-velut) 42. Neuvolan ohjaus muihin palveluihin, kun sitä tarvitsen 1 – 2 – 3 – 4 – 5 (esim. perhetyö, kotipalvelu, puheterapia, psykologi, perheneuvola, sosiaalityö) 43. Nykyisten neuvolan tiedotuskanavien riittävyys 1 – 2 – 3 – 4 – 5 (neuvolan henkilökunta, www-sivut, Facebook -sivut, info TV) 44. Sähköisten palvelujen riittävyys 1 – 2 – 3 – 4 – 5


(esim. ajanvaraus verkossa, OmaNeuvola – odottavan äidin tietopankki, itseil-moittautuminen) 45. Mitä muuta toivot tiedottami-selta?_________________________________________________________________________________________________________________________________ 46. Mitä muuta toivot sähköisiltä palveluilta? ______________________________________________________________________________________________________________________________________ Yhteistyö ja vaikuttaminen 47. Yhteistyö neuvolan ja perheen välillä yleisesti 1 – 2 – 3 – 4 – 5 48. Yhteistyö itsenäni tai lastani koskevissa hoitopäätöksissä 1 – 2 – 3 – 4 – 5 49. Mahdollisuus vaikuttaa neuvolakäynnin sisältöön 1 – 2 – 3 – 4 – 5 50. Mahdollisuus osallistua neuvolapalvelujen kehittämiseen 1 – 2 – 3 – 4 – 5 51. Miten haluaisit osallistua ja olla mukana neuvolapalvelujen kehittämisessä? ______________________________________________________________________________________________________________________________________ Yleisarvio ja merkitys 52. Neuvolatoiminnan hyödyllisyys omalla kohdallani 1 – 2 – 3 – 4 – 5 53. Neuvolan uusien aukioloaikojen hyödyllisyys omalla kohdallani (ma-pe klo 8-19 ja la klo 10-15) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 54. Minkä yleisarvion annat neuvolatoiminnasta 1 – 2 – 3 – 4 – 5 Avoimet kysymykset 55. Mikä neuvolapalveluissa on sinua erityisesti hyödyttänyt? ______________________________________________________________________________________________________________________________________ 56. Onko neuvolapalveluissa ollut mielestäsi jotakin turhaa? Jos niin, mitä? ______________________________________________________________________________________________________________________________________ 57. Mitä kehittämisehdotuksia sinulla on juuri Ison Omenan neuvolan toimintaan ja toteutukseen liittyen? ______________________________________________________________________________________________________________________________________ 58. Mikäli valinnanvapaus laajenee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (SOTE) myötä ja joutuisit valitsemaan neuvolasi, niin valitsisit - kunnallisen neuvolan - yksityisen neuvolan - en osaa sanoa


Perustelut: ______________________________________________________________________________________________________________________________________ Kiitos vastauksistasi!


Taulukko 3. Kvantifiointi. Alkuperäinen teksti, pelkistetyt ilmaukset ja mainintojen määrät

Tutkimuskysymys 55, mikä neuvolapalveluissa on sinua erityisesti hyödyttänyt?

Alkuperäinen teksti Pelkistetyt ilmaukset, luokittelu ja mainintojen määrä

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN / AMMATTITAITO

- osaava, ammattitaitoinen terveydenhoitaja xxxx - lääkärikäynti x - kuuntelu xx - saatu tuki xxxxxxxx - ohjaus x - ohjaus muihin pisteisiin / palveluihin x - kokonaisvaltainen huomioiminen x - kannustaminen x - imetysmyönteisyys x - imetykseen kannustaminen/tuki xxxx - kumppanin huomioiminen x - seuranta

o lasten seuranta xxxxxxx o raskauden seuranta xx

- tiedon saanti xxxxx - neuvonta xxx - perusasioiden läpikäynti x - unikouluvinkit x

= 42

TERVEYDENHOITAJAN PERSOONA

- ymmärtäväinen terveydenhoitaja x - ihana terveydenhoitaja x - oma terveydenhoitaja xxxxxxxxx

= 11

AUKIOLOJAT

- laajat aukioloajat xx - joustavat aukioloajat x - ilta- ja viikonloppuajat x

= 4

NEUVOLAN SIJAINTI

- neuvolan sijainti xxx - neuvolapolin saatavuus x - viihtyisyys x - vuoronumero- ja sisäänkutsumisjärjestelmä x

= 6

PALVELUT

- puhelinpalvelu xxx - rokotukset xxxx - perhetyön esittäytyminen odotustiloissa x - määräaikaistarkastukset x - ryhmäneuvola x - avoneuvola x - kaikki normaalit neuvolapalvelut x

= 12

yhteensä 75 mainintaa

- Erittäin osaava ja ymmärtäväinen th - oma terveydenhoitaja (xx). - Saatu tuki ja ohjaus vaikeissakin tilanteissa. Joka kerta olen

lähtenyt hyvillä mielin neuvolasta. Parasta palvelua, mitä ikinä terveydenhuollossa on saatu.

- Suhde omaan terveydenhoitajaan - Neuvolan mahtava sijainti ja - laajat aukioloajat, matala kynnys kun kirjaston yhteydessä

(käymme leikkitilassa muutenkin leikkimässä). - Joustavat aukioloajat - Erittäin osaava, ihana ja ammattitaitoinen terveydenhoi-

taja. - Siellä on osattu ottaa perheemme tilanne huomioon koko-

naisvaltaisesti ja tarvittaessa annettu ohjausta muihin pis-teisiin

- Tuki raskausaikana sekä - lasten seuranta - Oma terveydenhoitaja ollut hyvä ja kuuntelee,vaikka jälki-

kätern selvinnyt, että myös unohdellut kertoa asioita. - Hyvä sijainti. - Neuvolapolin saatavuus Iso omenan toimipisteessä. - Neuvola-alueen viihtyvyys lapsen kanssa on myös iso

plussa sekä - vuoronumero- ja sisäänkutsumisjärjestelmä. - Kannustaminen, tietoa raskauden eri vaiheissa - Imetykseen kannustaminen - Lasten hyvinvoinnin seuranta. - Lapsen kasvun seuranta - Rokotukset. Rokotusohjelman lisäksi influenssarokotteet on

saanut helposti. - Imetysmyönteisyys - Imetystuki, vaikka imetys ei lopultakaan lähtenyt kunnolla

käyntiin. - Lapsen kehityksen seuraaminen, vauvaiässä painokontrol-

lit. - Rokoteohjelma, saa rokotteet oikeaan aikaan eikä tarvitse

itse muistaa, mikä pitää ottaa milloin. - Imetykseen kannustaminen. Vauvan paino ei ollut ihan

kaikkien lakien mukaan alussa noussut, mutta lisämaitoon ei koettu tarvetta samantien, koska muut turvamerkit täyttyivät. Kontrollissa paino sitten olikin omalla maidolla noussut ja täy-simetystä pystyi jatkamaan luottavaisesti.

- Raskauden ja lapsen kehityksen säännöllinen seuranta tuo turvallisuutta ensikertalaiselle.

- Olen ollut erittäin tyytyväinen neuvolaan verrattuna Helsin-gin neuvolapalveluihin. Pidän etenkin siitä, etttä useimmiten olen saanut ajan omalla terveydenhoitajalle.

- Esikoisen kanssa kaikki on uutta, joten tietoa sai raskaus-aikana hyvin.

- Perhetyö tuli esittelemään toimintaansa kun pakkasin lasta rattaisiin ja sain siten lisätietoa, mitä perhetyö on, kuka sitä voi käyttää jne. Sitä voisi markkinoida enemmän ja jo ras-kausaikana.

- Ryhmäneuvola oli mukava, koska tapasi muita saman ikäi-sen lapsen kanssa.

Liite 6.Taulukko 3 (1/2).

- Avoneuvola on ollut toimiva. - Terveydenhoitajan asiantunteva neuvonta raskauden etene-

misestä, lapsen kehittymisestä, palveluista ym. - Oma, ihana terveydenhoitaja xx. Hänen neuvot, ohjeet ja

asiantuntevuus. - Unikouluvinkit kuopuksella. - Tieto uudelle vanhemmalle erityisesti odotusajalla. - Laajat aukioloajat sekä - mahdollisuus kiireettömään keskusteluun oman terveyden-

hoitajan kanssa. - Kaikki normaalit neuvolapalvelut ovat olleet erittäin hyödylli-

siä ja tarpeellisia esikoistaan odottavalle ja hoitavalle perheel-lemme.

- Asiantuntemus - Oman terveydenhoitajan tuki kasvatustyössä. - Hyvä suhde omaan terveydenhoitajaan, joka kohdannut mei-

dät perheenä, eikä vain äiti-pohjalta hoidettu, vaan kumppa-nilta myös kysytty asioita ja puhuttu myös kumppanin tunte-muksista ja toiveista neuvolassa.

- Tuki odotuksessa, vaikka käytännössä tuntuukin usein siltä, että kroppaa/emoalusta tässä vain mitataan. Lapsen kehityk-sestä olisi toivonut enemmän palautetta, vaikka heitä moneksi onkin.

- Äidin saama tuki. - Puhelinpalvelu (olen kysynyt imetyksestä, ihottumasta, kui-

vaksi oppimisesta jne.) Rokotteet Mittojen ottaminen. - Neuvolan terveydenhoitajalta olen saanut paljon tukea ras-

kauteen ja keskustella asiasta kuin asiasta hyvässä hen-gessä.

- Yleinen neuvonta ja mielipiteen saaminen asiantuntijalta.

- Ilta ja viikonloppuajat. - Ensisynnyttäjänä minua kuunneltiin ja hoi-

taja otti kaikki pienetkin huolet todesta. Tun-tui siltä, että hoitajaa todella kiinnosti, oma hoitaja oli hyvä.

- Jos olisin tarvinnut enemmän tukea, sitä oli-sin varmasti saanut. En tuntenut olevani yk-sin.

- Yksi lääkärikäynti oli erittäin hyvä. Todella asiantuntevaa ja miellyttävää palvelua.

- Hyvä sijainti, helppo tulla. - Maailman paras kätilö xx ja hänen tietonsa. - Perusasioiden läpikäynti - Puhelinpalvelu, johon voi aina soittaa ja ky-

syä mitä vaan. Mukavia ja hyviä hoitajia! - Tieto erityidesti ensimmäieen lapsen kohdalla - Rokotukset, määräaikaistarkistukset - Äitiysneuvolassa: säännöllinen seuranta, mahdollisuus ky-

syä mieltä askarruttavia asioita myös puhelimitse. - Lastenneuvola: säännöllinen seuranta, rokotuks, imetys-

tuki (sekä ryhmä että imetysohjaaja) neuvot ja tuki silloin kun sitä on tarvinnut

Liite 6.Taulukko 3 (2/2).

asiakkaalle arvoa tuottavat neuvolapalvelut...

Documents